TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2016 EKONOMIPLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2016 EKONOMIPLAN Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag

2 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Yleisperustelut Allmänna motiveringar Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Kuntatalous Kommunalekonomin Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Porvoon kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Borgå stads förtroendevaldorganisation Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Kunnallisvero Kommunalskatt Kiinteistövero Fastighetsskatt Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning Tuloslaskelma Resultaträkning Rahoituslaskelma Finansieringskalkyl Henkilöstösuunnitelma Personalplan Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar Konsernihallinto Koncernförvaltning Konsernijohto - Koncernledning Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster Kaupunkikehitys Stadsutveckling Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning Terveyspalvelut - Hälsostjänster Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster Sivistystoimi Bildningssektorn Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland Hallinto Förvaltning Pelastustoiminta Räddningsverksamhet Riskienhallinta - Riskhantering Ensihoitopalvelut Ambulanssjukvård Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen Investointiosa Investeringsdelen

3 6.1 Investointiyhteenveto Investeringssammandrag Merkittävimmät investoinnit De största investeringarna Investointiliite Investeringsbilag Rahoitusosa Finansieringsdelen Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Liikelaitokset Affärsverk Porvoon vesi Borgå vatten Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice Keskuskeittiöhanke - Centralköksprojekt Kuntakonserni Kommunkoncernen Jäsenyydet Medlemskap

4 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Kaupungin perustehtävänä on edistää asukkaidensa ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan. Kaupungin strategiassa tunnistetut toiminnan ja talouden haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. On kuitenkin tarkoituksenmukaista arvioida ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiaa vuoden 2016 aikana. Kaupungin rooli keskeisenä ja eri toimintoja läpileikkaavana hyvinvointipalvelujen tuottajana ja rahoittajana on suuressa murroksessa jo seuraavalla valtuustokaudella, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu julkisuudessa esitetyllä tavalla. Tämä haastaa kaikki paikalliset toimijat jo nyt miettimään, mikä on kaupungin rooli tulevaisuudessa ja millä taloudellis-toiminnallisilla resursseilla on mahdollista kehittää kaupunkia ja sen asukkaiden hyvinvointia. Strategisena tavoitteena on ollut saavuttaa noin 15 miljoona euron vuosikate ja kasvattaa velkamäärää harkiten investoimalla palveluverkon uudistumiseen entistä toimivammaksi ja samalla kustannustehokkaammaksi. Pitkään suunnitellut ja merkittävät investointikokonaisuudet päiväkoti- ja koulurakennuksiin toteutetaan vuodesta 2016 alkaen. Investointeja ei voida rahoittaa strategian mukaisella vuosikatteella, ja kaupungin velkaantuminen kääntyy siten ennakoidusti selkeään kasvuun. Taloussuunnitelmassa on todettu, että kaupungin lainakanta kasvaa noin 157 miljoonaan euroon valtuustokauden loppuun mennessä. Lainamäärän suhteen palataan tilanteeseen, jossa talouden sopeutusta aloitettiin vuonna On kuitenkin tärkeää huomata, että kaupunki velkaantuu tekemällä välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja, joiden tuloksena on mahdollista tehostaa palveluverkkoa ja samalla pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös käyttötalousmenojen kasvuun. Samalla on edelleen todettava, että palveluverkon ja rakenteen osalta poikkeaminen nykytilanteesta on osoittautunut niin Porvoossa kuin kunnissa yleisesti erittäin haasteelliseksi. Näiltä osin työ on edelleen kesken, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole käytetty. Nyt aloitettavien investointien rahoituksen turvaaminen edellyttää myös sitä, että useat muut suunnitellut investoinnit pääosin lykkääntyvät. Näiden hankkeiden osalta joudutaan myös toiminnallisiin uudelleenarviointeihin. Kaikkiin suunniteltuihin tiloihin kaupungilla ei ole taloudellista mahdollisuutta eikä myöskään edelleen tehostuvaan käyttöön perustuvaa toiminnallista tarvetta. Stadens grundläggande uppgift är att främja sina invånares och miljöns välfärd samt företagens konkurrenskraft i sitt område. De utmaningar som ställs för stadens verksamhet och ekonomi och som har identifierats i stadens strategi är fortfarande aktuella. Det är ändå ändamålsenligt att bedöma förändringar som sker i den externa verksamhetsmiljön och vid behov uppdatera strategin under Stadens roll som central producent av välfärdstjänster som också genomgriper olika verksamheter och finansiär av dem befinner sig i en stor omvälvning redan under nästa fullmäktigeperiod, om social- och hälsovårdsreformen sker på det sättet som har framförts i offentligheten. Detta utmanar alla lokala aktörer att redan nu tänka efter vilken roll staden i framtiden har och med vilka ekonomiska och verksamhetsmässiga resurser det är möjligt att utveckla staden och dess invånares välfärd. Det strategiska målet har varit att uppnå ett årsbidrag på cirka 15 miljoner euro och öka skuldbeloppet med eftertanke genom att investera på ett nytt servicenät som är både bättre och mer kostnadseffektivt. De länge planerade och betydande investeringshelheterna i daghem- och skolbyggnaderna genomförs från år Investeringarna kan inte finansieras med årsbidraget som nämns i strategin, och stadens skuldsättning börjar tydligt öka såsom det har förutsetts. I ekonomiplanen har man konstaterat att stadens lånestock stiger till cirka 157 miljoner euro före slutet av fullmäktigeperioden. I fråga om skuldbeloppet återvänder man till läget där man började anpassningen av ekonomin år Det är ändå viktigt att notera att staden skuldsätter sig genom att göra nödvändiga framtidsinvesteringar som resulterar i att det är möjligt att effektivera tjänstenätverket och samtidigt även på längre sikt även påverka ökningen av driftsutgifterna. Samtidigt måste man fortfarande konstatera att det såväl i Borgå som i kommunerna i allmänhet har visat sig svårt att avvika från nuläget när det gäller tjänstenätverket och tjänstestrukturen. Här pågår arbetet fortfarande och alla möjligheter har inte använts. Säkrande av finansiering av investeringar som nu påbörjas förutsätter också att flera andra planerade investeringar huvudsakligen måste skjutas upp. I fråga om dessa projekt måste man också göra verksamhetsmässiga omvärderingar. Staden har inte ekonomiska möjligheter till alla planerade lokaler och inte heller verksamhetsmässigt behov till följd av användningen som blir allt effektivare. 4

5 Kaupungin investointipaine ja sen rahoittaminen edellyttää veroprosenttien nostoa. Kunnallisveroa odotetaan korotuksen jälkeen kertyvän vuonna 2016 yhteensä 191 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 11 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 18 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikatteeksi muodostuu 17,8 miljoonaa euroa ja toiminnan tulos jää 4,2 miljoonaa alijäämäiseksi. Kaupunki velkaantuu talousarviovuoden aikana arviolta 28 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden aikana jatketaan kaupungin omien rakenteellisten uudistusten valmistelua ja täytäntöönpanoa. Toimintavuoden osalta korostuvat pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen liittyvät toimenpiteet ja niiden resursointi. Kaupungin toimintamenot kasvavat vuoden 2015 talousarviosta 0,5 prosenttia 347 miljoonaan euroon ja toimintatulot 1,5 prosenttia 93 miljoonaan euroon. Lähes puolet kaupungin menoista käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kolmasosa opetus-, varhaiskasvatus- sekä vapaa-aika ja kulttuuripalveluihin. Kaupungin väkiluku on ylittänyt asukkaan rajan, ja kaupunki kasvaa tasaisesti. Asukasluvun kasvu on välttämätön edellytys alueen jatkuvalle kehittymiselle. Porvoo on edelleen houkutteleva asuinpaikka toimivine ja laadukkaine peruspalveluineen sekä erityisesti hyvänä elinympäristönä. Sen edistämiseen on tarkoitus panostaa myös tulevaisuudessa. Stadens investeringstryck och dess finansiering förutsätter att skattesatser höjs. Kommunalskatten förväntas efter höjningen vara år 2016 totalt 191 miljoner euro, samfundsskatten 11 miljoner euro och fastighetsskatten 18 miljoner euro. Stadens årsbidrag är 17,8 miljoner euro och verksamhetsresultatet har ett underskott på 4,2 miljoner euro. Staden skuldsätter sig under budgetåret uppskattningsvis med 28 miljoner euro. Beredningen och verkställigheten av stadens egna strukturella reformer fortsätter under budgetåret. Under verksamhetsåret läggs vikten på åtgärder för hanteringen av långtidsarbetslösheten och resursering av dem. Stadens verksamhetsutgifter ökar från 2015 års budget med 0,5 procent till 347 miljon euro och verksamhetsintäkter med 1,5 procent till 93 miljon euro. Nästan hälften av stadens utgifter går till social- och hälsovårdstjänster och en tredjedel till utbildningstjänster, tjänster inom småbarnsfostran och kultur- och fritidstjänster. Stadens invånarantal har passerat gränsen och staden växer jämnt. Ökningen av invånarantalet är en nödvändig förutsättning för en ständig utveckling av regionen. Borgå är fortfarande en lockande bostadsort med fungerande och högklassig basservice och särskilt god livsmiljö. Avsikten är att också i framtiden satsa på att främja detta. Jukka-Pekka Ujula kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula stadsdirektör 5

6 2 Yleisperustelut Allmänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Kokonaistuotanto Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet kesän 2015 aikana. Kiinan talouskasvun nopeaa hidastumista seurasi osakemarkkinoiden huomattava heikkeneminen. Euroalueella kasvua on hidastanut Kreikan heikko taloustilanne. Suomen bruttokansantuotteen volyymi on supistunut viimeiset kolme vuotta peräkkäin. Uusimpien ennusteiden mukaan talouden kasvu pysyttelee kuluvana vuonna nollan tuntumassa tai voi jopa supistua vielä neljäntenäkin vuonna peräkkäin. Vuodeksi 2016 ennustetaan vähäistä kasvua. Suomen talous kasvaa ennusteiden mukaan tulevina vuosinakin muita maita hitaammin, vaikka öljyn hinta on alhaalla ja muun euroalueen kasvu jatkuu. Viennin nopeaa piristymistä ei ole näköpiirissä. Koska vienti on heikkoa, myös investoinnit uuteen kapasiteettiin jäävät vähäisiksi. Työllisyys Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaiden koko ikäluokasta on pysynyt lähes ennallaan. Työllisyysaste oli elokuussa 68,8 prosenttia. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta kasvoi yhä edellisen vuoden elokuusta. Työttömyysaste oli 8,3 prosenttia, mikä oli lähes prosenttiyksikön heikompi kuin vuotta aikaisemmin. Nuorten vuotiaiden työttömyysaste oli elokuussa 13,5 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kesällä työttömyysaste yleisesti paranee kausivaihtelun vuoksi. Tilastokeskuksen laskema nuorten työttömyysasteen trendi oli 22,9 prosenttia. Porvoon työttömyysaste oli elokuussa 10,4 prosenttia, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuosi sitten. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2 563, josta alle 25-vuotiaita oli 370. Yli vuoden työttömänä olleita oli 908. Avoimien työpaikkojen määrä on 181 työpaikkaa. Hintataso Hintatason muutos on laskeva. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat olivat elokuussa 0,2 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Kuluttajahintoja laskivat mm. polttonesteet, asuntojen korkokustannukset ja maitotuotteet. Euroalueella hintataso kuitenkin nousi 0,2 prosenttia. Totalproduktion Utsikterna i världsekonomin har försvagats under sommaren Att den ekonomiska tillväxten i Kina snabbt blev långsammare följdes av att aktiemarknaden blev märkbart svagare. I euroområdet har tillväxten försvagats av Greklands svaga ekonomiska läge. Bruttonationalproduktens volym har i Finland minskat under de tre föregående åren. Enligt de nyaste prognoserna förblir den ekonomiska tillväxten under det pågående året vid noll eller kan t.o.m. minskas redan det fjärde året i rad. En liten tillväxt förväntas år Finlands ekonomi växer enligt prognoserna också under kommande år långsammare än i andra länder även om oljepriset är lågt och tillväxten i det övriga euroområdet fortsätter. Ett snabbt uppsving av exporten är inte att vänta. Eftersom exporten är svag blir också investeringarna i nytt kapacitet små. Sysselsättning Sysselsättningsgraden dvs. andelen sysselsatta av åringar av hela åldersklassen har förblivit nästan oförändrad. Sysselsättningsgraden var i augusti 68,8 procent. Arbetslöshetsgraden, dvs. arbetslösas andel av arbetskraften ökade fortfarande från augusti föregående år. Arbetslöshetsgraden var 8,3 procent, vilket är nästan en procentenhet svagare än ett år tidigare. Arbetslöshetsgraden för unga mellan 15 och 24 år var 13,5 procent i augusti, vilket var 2,3 procentenheter högre än föregående år. Arbetslöshetsgraden blir vanligen på sommaren bättre på grund av säsongvariation. Trenden för arbetslöshetsgraden hos unga som Statistikcentralen har räknat var 22,9 procent. Arbetslöshetsgraden i Borgå var i augusti 10,4 procent, vilket är 0,7 procentenheter svagare än för ett år sedan. Antalet arbetslösa och permitterade var personer. Av dem var 370 under 25 år. Antalet personer som hade varit arbetslösa över ett år var 908. Antalet lediga arbetsplatser är 181. Prisnivå Förändringen av prisnivån är sjunkande. Enligt Statistikcentralen var konsumentpriserna i augusti 0,2 procent lägre än för ett år sedan. Konsumentpriserna sänktes bl.a. av bränslen, bostädernas räntekostnader och mjölkprodukter. I euroområdet steg prisnivån ändå med 0,2 procent. 6

7 Kuntatalouden hintaindeksi nousi kesäkuussa vuositasolla 0,2 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 0,6 prosenttia. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikutti etenkin henkilöstökustannusten kasvu sekä tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu. Kuntatalouden hintaindeksin nousua hillitsi investointi- ja rahoitusmenojen aleneminen. Kunta-alan palkkasopimus Kunta-alan uusin neuvottelutulos ulottuu ajanjaksolle Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin tehdään pääsääntöisesti yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,59 prosenttia. Rahamarkkinat Euroopan keskuspankki EKP on pitänyt ohjauskoron 0,05 prosentissa jo viime syyskuusta lähtien. Rahapolitiikka pysyy euroalueella vielä pitkään poikkeuksellisen elvyttävänä eikä euroalueen korkotason pitäisi lähteä pitkään aikaan nousuun nykyiseltä pohjatasoltaan. Osakemarkkinoilla kurssit ovat laskeneet maailmantalouden kasvunäkymien heikkenemisen vuoksi. Kolmen kuukauden euriborin odotetaan pysyvän ennallaan lievästi negatiivisena ainakin seuraavan puolen vuoden aikana. Kommunekonomins prisindex steg i juni på årsnivån med 0,2 procent och prisindexet på kommunal basservice steg med 0,6 procent. Ökningen av prisindexet för utgifterna i kommunekonomin påverkades särskilt av ökningen av personalkostnader samt ökningen av priser på varor och tjänster. Ökningen av kommunekonomins prisindex dämpades av lägre investerings- och finansieringsutgifter. Löneavtalet på kommunsektorn Kommunsektorns nyaste förhandlingsresultat gäller under tidsperioden I kommunala tjänste- och arbetskollektivavtal görs i regel en allmän höjning vars kostnadseffekt på hela kommunsektorn är i genomsnitt 0,59 procent. Penningmarknaden Europeiska centralbanken ECB har hållit styrräntan vid 0,05 procent sedan förra september. Penningpolitiken förblir i euroområdet ännu länge exceptionellt stimulerande och räntenivån borde inte på lång sikt börja stiga från sin nuvarande bottennivå. På aktiemarknaden har kurserna sjunkit på grund av svagare tillväxtutsikter i världsekonomin. Tre månaders euribor förväntas förbli oförändrad lite negativ åtminstone under de kommande sex månaderna. Taulukko 1. Kansantalouden ennustelukuja Tabell 1. Prognossiffror för samhällsekonomin ENNUSTE V.2015 PROGNOS FÖR ÅR 2015 VM SP ETLA PTT PT Nordea Danske OP Ryhmä BKT, muutos % BNP, ändring % 0,2 0,2 0,5 0,5 0,8-0,3 0,0-0,3 Inflaatio % Inflation % -0,1 0,1 0,3-0,3 0,1-0,2-0,1-0,2 Työttömyysaste % Arbetslöshetsgraden % 9,6 9,1 8,8 9,0 8,9 9,6 9,6 9,4 Ansiotason muutos % Ändring i förtjänstnivå % 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,0 1,1 1,2 ENNUSTE V PROGNOS FÖR ÅR 2016 VM SP ETLA PTT PT Nordea Danske OP Ryhmä BKT, muutos % BNP, ändring % 1,3 1,2 1,6 1,4 1,6 0,5 0,8 0,8 Inflaatio % Inflation % 1,1 1,1 1,0 0,9 1,2 0,6 1,0 0,6 Työttömyysaste % Arbetslöshetsgraden % 9,4 8,9 8,6 8,8 8,7 10,0 10,0 9,4 Ansiotason muutos % Ändring i förtjänstnivå % 1,2 1,2 1,7 1,3 1,5 0,8 1,1 1,2 Ennustelaitokset: Prognosinstitut: Valtiovarainministeriö (VM), Suomen Pankki (SP), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT), Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), Nordea, Danske Bank (Danske), OP-Pohjola Finansministeriet (FM), Finlands bank (FB), Näringslivets forskningsinstitut (ETLA), Pellervo ekonomisk forskning (PTT), Löntagarnas forskningsinstitut (PT), Nordea, Danske Bank (Danske), OP Gruppen 7

8 * 2014* 2015* 2016* 2017* % Kuvio 1. Bruttokansantuotteen määrän muutos, prosenttia Diagram 1. Förändring i volymen av bruttonationalprodukten, procent ,8 4,1 5,2 0,7 3,0 2,6-1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1, ,3 Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM, Källa: Statistikcentralen, prognos FM Kuntien tilinpäätökset vuodelta Kuntatalous Kommunalekonomin Kommunernas bokslut för 2014 Kuntien toimintakulujen kasvu hidastui edelleen. Kulut kasvoivat 0,7 prosenttia viime vuonna ja 2,4 prosenttia vuonna Toimintakuluista palkkausmenot laskivat, mutta palvelujen ostot kasvoivat. Toimintatuotot nousivat 0,1 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 2,5 prosenttia, mutta valtionosuudet laskivat 1,1 prosenttia. Verotulojen kasvu oli kuitenkin merkittävästi pienempää kuin edellisenä vuonna. Verorahoituksen kasvu riitti kuitenkin yhdessä loiventuneen toimintakulukehityksen kanssa parantamaan kuntien vuosikatteita. Yhteenlaskettujen tilinpäätösten mukaan kuntien vuosikate kattoi poistoista 107 prosenttia ja kuntayhtymissä 116 prosenttia. Tunnusluvut paranivat edellisvuodesta yhtiöittämisten vaikutuksesta. Liikelaitosten ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset aiheuttivat kuntien tilinpäätöksiin poikkeuksellisia vuosimuutoksia. Kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos moninkertaistui edellisvuoteen verrattuna satunnaisiin eriin kirjattujen myyntivoittojen vuoksi. Kunnat toteuttivat siirrot pääosin apporttiluovutuksina tai liiketoimintakauppoina. Useissa liiketoimintakaupoissa tytäryhtiöt rahoittivat omaisuuserien ostot lainoilla, jotka ne ottivat emokunniltaan. Näin ollen yhtiöittämisistä ei kertynyt merkittävää nettorahavirtaa. Omaisuuden siirrot näkyivät koko maan tasolla isona kasvuna investointimenoissa ja käyttöomaisuuden myyntituloissa. Ökningen av kommunernas verksamhetsutgifter försvagades fortfarande. Kostnaderna ökade med 0,7 procent förra året och med 2,4 procent år Bland verksamhetsutgifterna minskade avlöningsutgifterna men köpen av tjänster ökade. Verksamhetsintäkterna ökade med 0,1 procent. Kommunernas skatteinkomster ökade med 2,5 procent men statsandelarna minskade med 1,1 procent. Ökningen av skatteinkomsterna var ändå påtagligt mindre än i fjol. Den ökade skattefinansieringen räckte ändå tillsammans med den mindre utvecklingen av verksamhetsutgifter tillsammans till att förbättra kommunernas årsbidrag. Enligt de sammanräknade boksluten täckte kommunernas årsbidrag 107 procent av avskrivningarna och i samkommunerna 116 procent. Nyckeltalen blev bättre från förra året tack vare effekter som bolagiseringar gav. Bolagiseringar av affärsverken och andra enheter medförde exceptionella årsförändringar i kommunernas bokslut. Kommunernas sammanräknade resultat under redovisningsperioden blev mångfaldigad jämfört med förra året till följd av försäljningsvinster som bokfördes som extraordinära poster. Kommunerna utförde överföringarna huvudsakligen som apportöverlåtelser eller som förvärv av affärsverksamhet. I flera förvärv av affärsverksamhet finansierade dotterbolagen köpen av egendomsposter genom lån som de tog från sina moderkommuner. Således gav bolagiseringarna inget betydande nettopenningsflöde. Överföringar av egendomen syntes på hela landets nivå som stor tillväxt i investeringsutgifter och inkomster från försäljning av anläggningstillgångar. 8

9 Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,7 miljardia euroa, jossa kasvua oli edellisvuodesta 0,9 miljardia euroa eli 6,4 prosenttia. Asukasta kohden lainaa oli euroa, kun edellisvuonna vastaava luku oli euroa. Omavaraisuusaste eli oman pääoman suhde koko pääomaan oli kunnilla 61 prosenttia. Suhdeluku pysyi edellisvuoden tasolla. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 2,9 prosenttia. Kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 3,0 miljardia euroa. Kuntien neljännesvuositilasto Vuoden 2015 tammi-kesäkuussa kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 4,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden ostot, jotka olivat toimintakulujen suurin erä, kasvoivat 5,3 prosenttia. Henkilöstökulut nousivat 2,4 prosenttia ja avustukset 6,7 prosenttia. Kuntien toimintatuotot kasvoivat 3,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 4,4 prosenttia. Kesäkuun loppuun mennessä kunnat käyttivät investointeihin 0,9 miljardia euroa, joka oli 8,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 1,2 miljardia euroa vuoden takaisesta. Kommunernas sammanräknade lånestock var 14,7 miljarder euro i slutet av år Ökningen från fjolåret var 0,9 miljarder euro, dvs. 6,4 procent. Kommunernas lånestock per invånare var euro år 2014 medan den motsvarande siffran föregående året var euro. Soliditeten, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet var i kommunerna 61 procent. Siffran förblev på fjolårets nivå. Samkommunernas lånestock ökade med 2,9 procent. Samkommunernas lånestock var 3,0 miljarder euro i slutet av år Kommunernas kvartalsstatistik Kommunernas verksamhetsutgifter utan affärsverken ökade med 4,0 procent under januari-juni 2015 jämfört med fjolåret. Köp av tjänster, den största posten av verksamhetsutgifterna, ökade med 5,3 procent. Personalkostnaderna ökade med 2,4 procent och bidragen med 6,7 procent. Kommunernas verksamhetsintäkter ökade med 3,2 procent från motsvarande tidpunkt förra året. Kommunernas skattefinansiering som består av skatteinkomster och statsandelar ökade med 4,4 procent. Före slutet av juni använde kommunerna till investeringar 0,9 miljarder euro, vilket var 8,3 procent mindre än under motsvarande tidpunkt förra året. Den sammanräknade lånestocken ökade med 1,2 miljarder euro från fjolåret. 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Väestörakenne Porvoossa oli vuoden 2014 lopussa asukasta. Väkiluku kasvoi 302 hengellä eli 0,6 prosentilla. Luonnollinen väestön lisäys eli syntyneiden enemmyys oli 61 henkilöä. Kuntien välinen muutto lisäsi asukasmäärää 52 asukkaalla. Nettomaahanmuutto oli 208 henkilöä. Kaupungin asukasluku ylitti rajan heinäkuussa. Elokuussa asukkaita oli jo Porvoon väestön nykyinen ikärakenne muuttuu. Väestö ikääntyy kaikissa kunnissa ja myös Porvoossa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu yli 65 vuotiaisiin. Porvoossa väestön ikääntyminen kääntyi merkittävään kasvuun vuoden 2010 tienoilla, kun ensimmäinen sodan jälkeinen suuri ikäluokka tuli yli 65 vuoden ikään. Työikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä supistuu vastaavasti. Myös työikäisen väestön absoluuttinen kokonaismäärä laskee asukasluvun kasvusta huolimatta. Lasten ja nuorten alle 15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana. Befolkningsstruktur I slutet av år 2014 hade Borgå invånare. Invånarantalet ökade med 302 personer, dvs. 0,6 procent. Den naturliga befolkningsökningen, dvs. födelseöverskottet, var 61 personer. Flyttningen mellan kommunerna ökade invånarantalet med 52 personer. Nettoinvandringen var 208 personer. Stadens invånarantal översteg gränsen i juli. I augusti var invånarantalet redan Den nuvarande åldersstrukturen hos befolkningen i Borgå förändras. Befolkningen åldras i alla kommuer och även i Borgå. I framtiden en allt större del av befolkningen att höra till över 65-åriga. I Borgå ökade föråldrandet av befolkningen märkbart omkring år 2010, då den första stora efterkrigstida årskullen fyllde över 65 år. Den arbetsföra befolkningens relativa andel av hela befolkningen blir på motsvarande sätt mindre. Det absoluta totalantalet arbetsför befolkning minskar trots att invånarantalet stiger. Andelen barn och unga under 15 år förblir nästan oförändrad. 9

10 Porvoossa alle 15 -vuotiaiden osuus koko väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin ja yli 65 -vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 1500 hengellä. Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde Väestön ikärakennemuutoksia kuvataan taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen avulla. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku on ollut koko maassa melko vakaa koko 2000 luvun. Vuoden 2012 lopussa koko maan suhdeluku oli 131,9 eli sataa työssäkäyvää kohden oli lähes 132 ei-työssä käyvää. Vuonna 2012 Porvoossa sataa työssäkäyvää kohden oli 117 ei-työssä käyvää. Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestörakennetta eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. Väestöllinen huoltosuhde esitetään vanhusten ja lasten osuutena työikäisestä väestöstä. Vuonna 2014 sataa työikäistä kohden Suomessa oli 55,8 ei-työikäistä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huoltosuhde on ollut pitkään alle 50. Suhdeluku on lähtenyt nousuun vuonna Vuonna 2014 Porvoon huoltosuhde on 56,7, kun se vuonna 2010 oli 50,7. Tilastokeskus on laatinut kunnittaisen ennusteen väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan Porvoossa väestöllinen huoltosuhde heikkenee keskimäärin yhdellä pisteluvulla joka vuosi vuodesta 2010 vuoteen 2035, jolloin huoltosuhteen suhdeluku on 75. Tulotaso Porvoon keskimääräinen asukaskohtainen tulotaso on lähes 2000 euroa muuta maata korkeampi, mutta noin 2200 euroa alempi kuin Uudenmaan keskiarvo. Viimeksi vahvistetussa verotuksessa eli vuonna 2013 kunnallisverotuksessa verotettavat asukaskohtaiset tulot olivat euroa. Verotettavat tulot asukasta kohti olivat Porvoossa maan 15. suurimmat. Vuoden 2013 maksuunpannut kunnallisverot olivat euroa asukasta kohti. Valtionosuuksiin sisältyvä verotuloihin perustuva tasaus leikkasi kaupungin valtionosuuksia voimakkaasti. Kaupungin verorahoitus eli verot ja valtionosuudet yhteensä olivat euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli korkeampi eli euroa asukasta kohti. Porvoon verorahoitus on siten yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa pienempi kuin muissa kunnissa keskimäärin. Työpaikkarakenne Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 65 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,4 prosenttia. Jalostuksen osuus on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,6 prosenttia. I Borgå är andelen personer under 15 år av hela befolkningen större än i hela landet i genomsnitt och andelen personer över 65 år är mindre än i hela landet i genomsnitt. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka 1500 personer fram till år Ekonomisk och demografisk försörjningskvot Ändringar i befolkningens åldersstruktur beskrivs med hjälp av en ekonomisk och en demografisk försörjningskvot. Ekonomisk försörjningskvot är en kvot som beskriver områdets befolkningsstruktur som ett förhållande mellan sysselsatta samt arbetslösa och dem som står utanför arbetskraften. Den ekonomiska försörjningskvoten har i hela landet varit ganska stadig hela 2000-talet. I slutet av år 2012 var kvoten i hela landet 131,9 dvs. det fanns nästan 132 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta. År 2012 fanns de t i Borgå 117 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta. Befolkningens försörjningskvot är en kvot som beskriver befolkningsstrukturen med hjälp av olika förhållanden mellan olika åldersgrupper. Den demografiska försörjningskvoten anges som åldringars och barns andel av den arbetsföra befolkningen. År 2014 fanns det i Finland 55,8 personer som inte var i arbetsför ålder per 100 personer i arbetsför ålder. De regionala skillnaderna är emellertid stora. I Borgå har den demografiska försörjningskvoten länge varit under 50. Kvoten har börjat stiga år År 2014 var försörjningskvoten i Borgå 56,7 medan år 2010 var den 50,7. Statistikcentralen har upprättat en kommunvis prognos för utvecklingen av den demografiska försörjningskvoten fram till år Enligt prognosen försvagas den demografiska försörjningskvoten i Borgå i genomsnitt med en punkt varje år från år 2010 till år 2035, då försörjningskvoten är 75. Inkomstnivån Den genomsnittliga inkomstnivån per invånare i Borgå är nästan 2000 euro högre än i det övriga landet men cirka 2200 euro lägre än genomsnittet i Nyland. I den senast fastställda beskattningen, dvs. i 2013 års kommunalbeskattning var de beskattningsbara inkomsterna per invånare euro. De beskattningsbara inkomsterna per invånare var i Borgå de 15:e största i landet. År 2013 var den debiterade kommunalskatten euro per invånare. Utjämningen som bygger på skatteinkomster och som är en del av statsandelar minskade stadens statsandelar kraftigt. Stadens skattefinansiering, dvs. skatter och statsandelar var totalt var euro per invånare, medan genomsnittet i hela landet var högre, dvs euro per invånare. Skattefinansieringen är i Borgå således totalt cirka 7,7 miljoner euro mindre än i andra kommuner i genomsnitt. Arbetsplatsstruktur Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas andel är 65 procent och förädlingens 32,4 procent. Förädlingens andel är ändå betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 1,6 procent 10

11 * Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. Työssäkäyvien lukumäärä on noin henkeä. Tästä Porvoossa työssä käyviä on 65 prosenttia ja muissa kunnissa työssäkäyviä 35 prosenttia. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on lähes henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin henkilöä. Työllisyystilanne Porvoon työttömyystilanne on heikentynyt laskusuhdanteen pitkittymisen vuoksi. Kaupungin työttömyysaste oli elokuussa 10,4 prosenttia. Borgås arbetsplatssufficiens är i medeltal 90 procent. Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka Av dem arbetar 65 procent i Borgå och 35 procent i andra kommuner. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är nästan Drygt 70 procent av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär Sysselsättningssituation Arbetslöshetssituationen har i Borgå försvagats till följd av recessione som blivit allt längre. Arbetslöshetsgraden i staden var i augusti 10,4 procent. Kuvio 2. Asukasluku Porvoossa Diagram 2. Invånarantal i Borgå Kuvio 3. Kaupungin väkiluvun kasvu vuosittain Diagram 3. Ökning av stadens invånarantal per år /8 2020* 2025* 2030* Väestönkasvu Befolkningstillväxt Trendi Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Kuvio 4. Väestö ikäryhmittäin vuonna 2014 Diagram 4. Befolkningen per åldersgrupp under år 2014 Kuvio 5. Väestöennuste, yli 65 -vuotiaat Diagram 5. Befolkningsprognos, över 65 -åringar v./år 11 % v./år 5 % Yli 85 v./år 2 % 0-6 v./år 8 % 7-14 v./år 10 % v./år 64 % v./år 75-84v./år yli 85 v. /över 85 år Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen 11

12 % Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde, Porvoo Kuvio 7. Työttömyysaste, % Diagram 6. Demokrafiska försörjningsförhållandet, Borgå Diagram 7. Arbetslöshetsgraden, % Porvoo Koko maa Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Lähde: Tilastokeskus, ELY-keskus; Källa: Statistikscentralen, TEM-centralen Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Kaupungin tilinpäätös 2014 Vuoden 2014 tilinpäätös oli 6,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämän syynä olivat verotulojen kasvun pysähtyminen, valtionosuuksien lasku, omaisuuden myyntitulojen lasku ja käyttömenojen kasvu. Kaupungin käyttötalouden tulot laskivat 3 miljoonalla eurolla ja menot kasvoivat 9 miljoonalla eurolla. Toimintakate oli -245 miljoonaa euroa ja se heikkeni 12 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tilinpäätöksen vuosikate oli 15 miljoonaa euroa, mikä oli 13,5 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna Vuosikate heikkeni käyttötalouden heikkenemisen vuoksi, mutta myös verorahoituksen eli verojen ja valtionosuuksien laskun vuoksi. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Vuosikateen osuus poistoista oli 61,5 prosenttia. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 0,4. Lainanhoitokate heikkeni lainamäärän laskusta huolimatta, sillä käyttötalouden tulorahoitus ja verorahoitus jäivät poikkeuksellisen mataliksi. Kaupungin kassavarat olivat vuoden päättyessä 22 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius on tyydyttävä. Kassan riittävyys vuoden päättyessä oli 22 päivää. Tavoiteltavana maksuvalmiustasona voidaan pitää noin 30 päivän maksuvalmiutta. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta pysyi lähes ennallaan 44,7 prosentissa. Samoin suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta pysyi ennallaan 49,5 prosentissa. Kaupungin velkaantuneisuus on yhä syy siihen, että taseen omavaraisuusaste ei ole ylittänyt 50 prosentin tavoitearvoa ja että suhteellinen velkaantuneisuus on vain hieman alle 50 prosentin tavoitearvon. Stadens bokslut 2014 Bokslutet för 2014 uppvisade ett underskott på 6,8 miljoner euro. Underskottet beror på den avstannade tillväxten av skatteinkomster, minskade statsandelar, minskade inkomster för försäljning av egendom och ökade driftsutgifter. Inkomsterna i stadens driftsekonomi sjönk med 3 miljoner euro och utgifterna ökade med 9 miljoner euro. Verksamhetsbidraget var -245 miljoner euro, vilket är 12 miljoner sämre än förra året. Årsbidraget i bokslutet var 15 miljoner euro, vilket är 13,5 miljoner euro svagare än år Årsbidraget försvagades på grund av den svagare driftsekonomin men också till följd av mindre skattefinansiering, dvs. skatter och statsandelar. Årsbidraget räckte inte till för att täcka avskrivningarna. Årsbidragets andel av avskrivningar var 61,5 procent. Värdet som anger låneskötselbidraget var 0,4. Låneskötselbidraget blev svagare trots att lånebeloppet blev mindre eftersom inkomstfinansieringen av driftsekonomin och skattefinansieringen förblev exceptionellt låga. Stadens kassamedel var 22 miljoner euro vid årets slut. Stadens likviditet är nöjaktig. Likviditeten i kassadagar var vid årets slut 22 dagar. En eftersträvad nivå för likviditeten kan anses vara en likviditet för cirka 30 dagar. Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet förblev nästan oförändrad vid 44,7 procent. Den relativa skuldsättningen, dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen förblev oförändrad vid 49,5 procent. Stadens skuldsättning är fortfarande orsaken till att soliditeten i balansen definierad med kriskommunmätare inte har överstigit målvärdet på 50 procent och att den relativa skuldsättningen är bara lite under målvärdet på 50 procent. 12

13 Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2014 päättyessä on 116 miljoonaa euroa, joka on 2327 euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus asukasta kohti oli 2694 eroa. Investointien tulorahoituksella voidaan arvioida kaupungin taloudellista tasapainoa. Investointien tulorahoitus osoittaa vuosikatteen riittävyyden investointien omarahoitusmenoihin. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa silloin, kun vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omarahoitusmenot. Investointien tulorahoitusprosentti oli tilinpäätöksessä 83 prosenttia. Investointitaso ei ollut poikkeuksellisen korkea. Ongelma oli tulorahoitus, joka pieneni edellisestä vuodesta. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa nettoinvestointien lisäksi lainojen lyhennykset. Palvelurakenteen uudistukset Vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä syntyi tarve löytää uusia mahdollisuuksia kaupungin talouden tervehdyttämiseksi. Tarkoituksena oli konkretisoida kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttamista. Rakenteellisiksi uudistuksiksi valittiin 34 jatkotoimenpidettä, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt. Palvelurakenteen uudistukset ja jatkotoimenpiteet valmistellaan valtuuston hyväksyminä linjauksina ja ne tuodaan päätettäväksi selvitysten valmistuttua. Palveluverkon tiivistämiseen, tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet alkavat tuottaa säästöä, kun niitä koskevien päätösten toimeenpano on käynnistynyt. Osa jatkotoimenpiteistä on kehittämishankkeita ja jatkuvan parantamisen hankkeita, jotka tuottavat taloudellista hyötyä vähitellen tai vasta vuosien päästä. Palvelurakenteen uudistusten seuranta tapahtuu osana talousarvion seurantaprosessia. Kaupunginvaltuusto päätti valita palvelurakenteen uudistamiseksi seuraavat jatkotoimenpiteet. Sivistystoimi Beloppet på långfristiga lån i slutet av år 2014 är 116 miljoner euro, vilket är 2327 euro/invånare. Den genomsnittliga skuldsättningen i kommunerna var 2694 euro per invånare. Med inkomstfinansieringen av investeringar kan man utvärdera stadens ekonomiska balans. Med inkomstfinansieringen av investeringar avses tillräckligheten av årsbidraget till investeringarnas självfinansieringsutgifter. Ur finansieringssynvinkeln är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. Inkomstfinansiering av investeringar angiven i procent var i bokslutet 83 procent. Investeringsnivån var inte särskilt hög. Problemet var inkomstfinansieringen som minskade från fjolåret. På lång sikt ska man med årsbidraget finansiera både nettoinvesteringarna och låneamorteringarna. Reformer av tjänstestrukturen I samband med behandlingen av budgeten för 2015 uppkom det behov att finna nya möjligheter att få stadens ekonomi sundare. Avsikten var att konkretisera genomförandet av stadsstrategins mål. De strukturella reformerna bestod av 34 fortsatta åtgärder som stadsfullmäktige har godkänt. Reformerna av tjänstestrukturen och fortsatta åtgärder bereds i form av riktlinjer som fullmäktige har godkänt och de sänds för beslut efter att utredningarna har blivit färdiga. Åtgärder som syftar till att göra tjänstenätverket tätare, effektivare och nätverkets kostnadseffektivitet börjar ge besparingar när verkställigheten av besluten om dem har börjat. En del av de fortsatta åtgärderna är utvecklingsprojekt och projekt för ständigt förbättrande som ger ekonomisk förmån småningom eller först om flera år. Uppföljningen av reformerna av tjänstestrukturen sker som en del av uppföljningsprocessen för budgeten. Stadsfullmäktige beslutade välja följande fortsatta åtgärder för att reformera tjänstenätverket. Bildningssektorn Tiivistetään kouluverkkoa. Vähennetään tulevien koulu- ja päiväkotihankkeiden tilaohjelmia keskimäärin vähintään noin 10 prosentilla. Vähennetään käytettävissä olevien oppituntien määrää. Erotetaan opettaminen ja johtaminen. Selvitetään ns. alue/tehtävä/vastuualue-rehtorimallin käyttöönottoa. Kehitetään päiväkotiverkkoa uudisrakentamisen avulla ja mahdollistetaan uusien palvelusetelipäiväkotien syntyminen kysynnästä riippuen. Selvitetään mahdollisuutta lisätä päivähoidon asiakasmaksutuottoja. Tehdään selvitys kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilojen, hallinnon ja henkilöstöresurssien mahdollisista tehostamismahdollisuuksista. Tehdään erillinen selvitys kirjastoverkon kehittämismahdollisuuksista Päätetään liikuntaselvityksen ja liikuntapaikkojen hallinnoinnista tehdyn raportin perusteella jatkotoimenpiteistä. Skolnätet görs tätare Rumsprogrammen i de kommande skol- och daghemsprojekten minskas i genomsnitt med 10 procent. Antalet lärotimmar som står till förfogande minskas. Undervisning och ledning skiljs åt. Införande av en modell med s.k. områdes-/uppgifts-/ansvarsområdesrektorer utreds. Daghemsnätet utvecklas genom nybyggande och uppkomsten av nya servicesedeldaghem möjliggörs beroende på efterfrågan Möjligheten att öka klientavgiftsintäkterna inom dagvården utreds En utredning görs om eventuella möjligheter att effektivera kultur- och fritidstjänster, lokaler, förvaltning och personalresurser. En separat utredning görs om utvecklingsmöjligheterna för biblioteksnätet Ett beslut om fortsatta åtgärder fattas utgående från utredningen om idrottstjänsterna och rapporten om förvaltningen av idrottsplatser. 13

14 Sosiaali- ja terveystoimi Keskitetään toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin. Selvitetään yhden terveysaseman malliin siirtymistä. Arvioidaan suun terveydenhuollon palveluverkko ja toimintamalli. Edistetään vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta. Arvioidaan perhetyön palvelukokonaisuutta yhdessä sivistystoimen kanssa. Koordinoidaan erityisnuorisotyötä yhdessä sivistystoimen kanssa. Kaupunkikehitys ja lupapalvelut Yhdistetään varikot. Hyödynnetään kustannustehokkainta tuotantotapaa. Yhdistetään mittausryhmiä. Lisätään omakotimarkkinointia ammattirakentajille. Edistetään kaavoituksen sujuvuutta Konsernijohto ja tukipalvelut Toteutetaan keskuskeittiöhanke. Tehostetaan työllistämistä. Tehdään logistiikkaselvitys. Salkutetaan kiinteistöt. Kehitetään toimitilajohdon henkilöstörakennetta. Nostetaan kaupungin tilojen käyttöasteita. Hyödynnetään informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa toiminnan kustannustehokkuuden lisäämisessä. Lisätään henkilöstön tuottavuutta. Hillitään henkilöstökustannusten kasvua. Tuetaan tuloksellisuushankkeita tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmillä. Vahvistetaan konserniohjausta. Kehitetään sisäisen vuokran järjestelmää. Analysoidaan ja kehitetään poistojärjestelmää. Vahvistetaan tiedolla johtamista. Social- och hälsovårdssektorn Verksamheten koncentreras till större helheter. Övergång till en modell med en enda hälsostation utreds. Tjänstenätverket och handlingsmodellen för munhälsovården utvärderas. Ändringen av servicestrukturen inom äldreomsorgen främjas. Familjearbetets servicehelhet bedöms tillsammans med bildningssektorn Specialungdomsarbete koordineras tillsammans med bildningssektorn Stadsutvecklingen och tillståndstjänsterna Depåerna slås samman. Det kostnadseffektivaste produktionssättet utnyttjas. Mätningsgrupper slås samman. Marknadsföringen av egnahemshus till byggföretag ökas. Smidigheten av planläggningen främjas. Koncernledningen och stödtjänster Centralköksprojektet genomförs. Sysselsättningen effektiveras. En logistikutredning utförs. Fastigheterna samlas till en portfölj. Lokalitetsledningens personalstruktur utvecklas. Användningsgraderna av stadens lokaler höjs. Informations- och kommunikationsteknologin utnyttjas för att öka verksamhetens kostnadseffektivitet. Personalens produktivitet ökas. Ökningen av personalkostnaderna hejdas. Resultatgivande projekt stöds med resultat- och belöningsssystem. Koncernstyrningen stärks. Systemet med intern hyra utvecklas. Avskrivningssystemet analyseras och utvecklas. Kunskapsledningen stärks Taulukko 3. Taloudellinen tilanne (liikelaitokset sisältyvät lukuihin) Tabell 3. Ekonomiska situationen (affärsverken ingår i siffrorna) Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Toimintakate - Verksamhetsbidrag Verotulot - Skatteinkomster Valtionosuudet - Statsandelar Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto Vuosikate - Årsbidrag Poistot ja tilinpäätöserät - Avskrivningar och bokslutsposter Tilikauden yli-/alijäämä - Räkenskapsperiodens över-/underskott Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar Investointien tulorahoitus - Intern finansiering av investeringar Edell. vuosien kertynyt ylijäämä - Överskott från tidigare räkenskapsperioder

15 M Kuvio 8. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys Diagram 8. Utvecklingen av årsbidraget och nettoinvesteringarna TA 2015 Vuosikate - Årsbidrag Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar. 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut on esitetty toimialoittain ja tehtäväalueittain luvussa 4. Detaljerade budgetmotiveringar har angetts enligt sektorer och uppgiftsområden i kapitel Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Uusi kuntalaki on tullut voimaan Uuden lain taloutta koskevassa luvussa on tiukennettu alijäämän kattamista koskevia säännöksiä. Alijäämän kattamisvelvollisuus koskee myös kuntayhtymiä. Kuntastrategian toteuttamista ja konserninäkökulmaa on vahvistettu kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa. Keskeiset talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat määräykset: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Den nya kommunallagen har trätt i kraft I den nya lagens kapitel som gäller ekonomin har bestämmelserna om täckandet av underskottet blivit strängare. Skyldigheten att täcka underskottet gäller också samkommuner. Genomförandet av kommunstrategin och koncernperspektivet har blivit viktigare i upprättandet av kommunens budget och ekonomiplan. De centrala bestämmelserna om budgeten och ekonomiplanen: Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret med beaktande av kommunkoncernens ekonomiska ansvar och förpliktelser. I samband med att budgeten godkänns ska fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planperiod). Budgetåret är det första året i ekonomiplanen. Budgeten och ekonomiplanen ska göras upp så att kommunstrategin genomförs och förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens och kommunkoncernens verksamhet och ekonomi. 15

16 Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Ekonomiplanen ska vara i balans eller visa överskott. Ett underskott i kommunens balansräkning ska täckas inom fyra år från ingången av det år som följer efter det att bokslutet fastställdes. Budgeten ska innehålla de anslag och beräknade inkomster som uppgifterna och verksamhetsmålen förutsätter samt en redogörelse för hur finansieringsbehovet ska täckas Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion yleisperusteluihin sisältyy yleisen ja kuntatalouden kehitys, talousarvion rakenne, kaupungin talous ja rahoitustarpeen kattaminen. Käyttötalousosa sisältää varsinaisen toiminnan toimialakohtaisen talousarvion ja -suunnitelman perusteluineen. Toimialojen suunnitelmat esitetään tehtäväalueittain sisältäen myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot. Tuloslaskelmaosa sisältää kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät. Tuloslaskelmaosassa esitetään varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä poistot. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja investointien rahoittamiseksi saatavat tulot. Rahoitusosaan siirretään tuloslaskelmaosan ja investointiosan rahavirrat sekä siinä esitetään antolainauksen, pitkäaikaisen lainanoton ja maksuvalmiuden muutokset. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Investointisuunnitelma laaditaan seitsemäksi vuodeksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy taloussuunnitelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Budgeten och ekonomiplanen består av en driftsekonomioch resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. I budgetens allmänmotivering ingår utvecklingen av den allmänna ekonomin och kommunekonomin, budgetens struktur, stadens ekonomi och täckningen av finansieringsbehovet. Driftsbudgeten innehåller de enskilda sektorernas budgetar och ekonomiplaner med motiveringar. Sektorernas planer visas enligt uppgiftsområden och de innehåller även målen för verksamheten och tabeller över nyckeltalen. Resultaträkningen innehåller de centrala posterna i stadens totalekonomi. I resultaträkningen visas utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteinkomster, statsandelar, finansieringsinkomster, finansieringsutgifter samt avskrivningar. I investeringsdelen upptas stadens investeringsutgifter och inkomster för finansieringen av investeringar. Till finansieringsdelen överförs kassaflöden i resultaträkningen och investeringsdelen samt visas förändringarna i utlåningen, långvarig låneupptagning samt likviditeten. Stadens ekonomiplan upprättas för tre år. Investeringsplanen upprättas för sju år. Stadsfullmäktige godkänner ekonomiplanen samtidigt med budgeten. Budgetåret är det första året i ekonomiplanen. 16

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 18.10.2016 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN 2017-2019 MUUTOKSIA VUODEN 2017 TALOUSARVIOON Sisäiset vuokratulot

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2018 OCH EKONOMIPLAN

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2018 OCH EKONOMIPLAN Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 17.10.2017 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 BUDGET 2018 OCH EKONOMIPLAN 2018-2020 MUUTOKSIA VUODEN 2018 TALOUSARVIOON Suomen talous kasvaa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 Kaupunginjohtajan esitys 8.10.2014 Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 Kaupunginvaltuusto 13.11.2013 Stadsfullmäktige 13.11.2013 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 16.10.2012 Stadsdirektörens budgetförslag 16.10.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Onnistuva Suomi tehdään lähellä Yleinen taloustilanne ja kuntatalous 28.11.2017 Helsinki Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kansainvälinen talous kasvupyrähdyksessä Euroalue

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot TALOUSARVIO 2018 14.8.2017 KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot OVK1 Ennuste 2017 KEHYS TAE 2018 Muutos talousarvioon 2017, euroa Kokonaismuutos-% TA 2017:een

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014 Kaupunginvaltuusto 9.11.2011 Stadsfullmäktige 9.11.2011 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kuntatalouden tila ja näkymät Kuntatalouden tila ja näkymät Taloustorstai 20.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti @MinnaPunakallio Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginvaltuusto 8.12.2010 Stadsfullmäktige 8.12.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Asukasluku indeksoituna (2006=100) 11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto 19.2.2018 Tilinpäätös 2017 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tuloksen ennakkotieto (toimialat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 12,5 milj.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa

Lisätiedot

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LIITE: Vuoden 2017 talousarvion muuttaminen Henkilöstön sivukulujen tarkennus: Konsernipalvelut Toimintatuotot 27 593 27 593 Toimintakulut 30 477-92 30 385 Toimintakate -2 884 92-2 792 Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Lisätietoa kuntien taloudesta

Lisätietoa kuntien taloudesta Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio 13.2.2018 Missä mennään? Lähde: OP Suhdanne-ennuste, tammikuu 2018 2 13.2.2018 Kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot