Lupahakemus koskien As Oy Martinsillan perustusten suojausta boorilla

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235, 241) Lupahakemus koskien As Oy Martinsillan perustusten suojausta boorilla Ympkaalk 63 Ympäristönsuojelutoimisto/EP : 1. ASIA As Oy Martinsilta on toimittanut ympäristö- ja kaavoitusvirastolle lupahakemuksen koskien suunnitteilla olevaa perustusten korjausta suojaamalla perustusten puuosat boori-bentoniittihyytelöllä (tuotenimi EUROBOR). 2. LUVAN HAKIJA As Oy Martinsilta Y-tunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n perusteella. 5. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on jätetty Turun ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin asia on tullut vireille. 6. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA KOHDEKUVAUS

2 Perustusten korjaustyö tehdään Turun kaupungissa, kaupunginosassa IV, korttelissa 1, tontilla 5 sijaitsevassa kiinteistössä As Oy Martinsilta (käyntiosoite: Itäinen Rantakatu 46, Turku). Kiinteistön ympärillä sijaitsevat rakennukset ovat asuin- ja/tai liikerakennuskäytössä. MAAPERÄ-, POHJA- JA ORSIVESITIEDOT Rakennuksen kohdalla maaperä muodostuu vaihtelevan paksuisista kerroksista täyttömaata, savea ja moreenia. Saven yläpuolella olevan täyttömaan paksuus on arviolta 2-4 metriä. Saven alapinta on arviolta tasolla Saven alla on moreenia, jonka alla on kallio. Rakennuksen alla on orsivettä. Alue ei sijaitse merkittävällä pohjavesialueella. Rakennus sijaitsee Aurajoen välittömässä läheisyydessä. Sekä orsi- että pohjavesi virtaa tontilta Aurajoen suuntaan. TUTKIMUKSET Rakennuksen perustusolosuhteita on tutkittu SCC Viatek Oy:n toimesta vuodesta Rakennusten alla olevan orsiveden tasoa on havainnoitu säännöllisin mittauksin. Lisäksi orsiveden laatua on tarkkailtu sekä otettu paalunäytteitä paalujen kunnon toteamiseksi. Rakennuksen painumaa on seurattu. KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Kunnostuksella pyritään tappamaan perustuksissa esiintyvä puuta lahottava haitallinen bakteerikasvusto ja siten siis lisäämään paalujen elinikää. As Oy Martinsillan paaluissa on havaittu puuta lahottavaa bakteeritoimintaa, joka ei toistaiseksi ole kuitenkaan aiheuttanut vaurioita paalujen kantavuuteen. Laboratoriotutkimusten perusteella paaluja lahottava bakteerikasvusto voidaan tappaa boorilla. EUROBOR -käsittelyllä puuperustuksille voidaan saada vuotta lisäaikaa. TOIMINNAN YLEISKUVAUS Boori-bentoniittiliuos syötetään paineen avulla erityisiä syöttöputkia tai - reikiä käyttäen perustusten alle. Menetelmässä käytetään Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä SY00P hyväksyttyä EUROBOR-puunsuojakemikaalia. Se koostuu vedestä sekä boorin suoloista, boorihaposta (45 paino-%) ja booraksista (55 paino-%) sekä siihen sekoitettavasta bentoniitista. Liuosta syötetään anturoiden alle niin kauan, että kemikaali peittää kaikki rakennuksen alla olevat paalut. Maassa liuos hyytelöityy ja samalla turpoaa muodostaen paalujen ympärille suojaavan kerroksen. Aineen leviämistä voidaan seurata työn aikana syöttöputkista. Työn jälkeen syöttöputket tukitaan valamalla ne täyteen betonia. Ennen töiden aloittamista on tarpeen tarkistaa myös viemärien ja salaojien kunto, jottei booria pääse leviämään ympäristöön.

3 Ympäristöseurantaa varten asennetaan orsivesiputkia, joista otetaan vesinäytteitä veden booripitoisuuden toteamiseksi säännöllisin väliajoin. Boorisyötön onnistuminen todetaan ottamalla puunäyte 0,5...1 vuoden kuluttua työn päättymisestä. Näytteenotto toistetaan jatkossa noin 3..5 vuoden välein, jotta saadaan varmuus sille, että booripitoisuus puussa on pysynyt riittävän korkeana. KUNNOSTUSVAIHEET JA TEKNISET TYÖSUUNNITELMAT Työ tehdään kolmessa eri osavaiheessa. Ensimmäinen vaihe sisältää valmistelevia töitä ja toinen syöttöputkiston rakentamisen perustuksiin. Tämä työ sisältää myös myöhemmin tehtävän syöttöputkiston tukkimisen. Kolmas osavaihe käsittää perustusten suojauksen EUROBORmenetelmällä. Tarkemmat kuvaukset osavaiheiden sisällöistä ja jälkiseurannasta esitetään jäljempänä. Lisäksi työn jälkiseurantaa varten laaditaan seurantaohjelma. VALMISTELEVAT TYÖT Valmistelevina töinä asennetaan rakennusten ympäristöön 2 uutta orsiveden seurantaputkea. Veden booripitoisuutta tarkkaillaan siten yhteensä neljästä putkesta. BOORI-BENTONIITTIHYYTELÖN (EUROBOR) SYÖTTÖ Työ käsittää syöttöä varten tarvittavan syöttöputkiston rakentamisen perustuksiin. Boori-bentoniittihyytelö (EUROBOR) syötetään perustusten alle syöttöputkiston avulla. Menetelmä on patentoitu ja käsittelyn tekee toimenpiteeseen erikoistunut ruotsalainen urakoitsija. EUROBOR-kemikaalia tullaan syöttämään yhteensä arviolta 3500 kg. Puhtaan boorin kokonaismääräksi arvioidaan 36 kg. TYÖSUOJELU Urakoitsijat huolehtivat itse eri osavaiheiden työsuojelusta. EUROBORkemikaalin syötön osalta voidaan lisäksi todeta seuraavaa: EUROBOR-käsittelyn tekee ruotsalainen, työhön erikoistunut, urakoitsija, joka huolehtii itse myös työsuojelusta sekä kemikaalin käsittelystä. Työssä noudatetaan kuitenkin Suomen ympäristökeskuksen päätöksessä SY00P esitettyjä periaatteita. Lisäksi, työstä ilmoitetaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoon vähintään kaksi viikkoa ennen käsittelyn aloittamista. SYKE:N PERUSTELUT EUROBORIN HYVÄKSYMISELLE SYKE:n valmistelumuistiossa perustellaan EUROBORin hyväksyminen seuraavasti: EUROBOR -valmiste voitaisiin hyväksyä seuraavassa esitetyillä ehdoilla saakka. Toisin kuin JERBOR - valmisteesta EUROBOR -valmisteen käyttöohjeen mukaisesta käytöstä ei arvioida aiheutuvan ilmeistä haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Peruste normaalia lyhyemmälle hyväksymisen kestolle on se, että valmisteen tutkimusaineisto on puutteellinen. Komission asetuksen 1896/2000 mukaan hyväksytysti ilmoitetuille puunsuojakemikaaleille on haettava

4 biosididirektiivin mukaista hyväksymistä viimeistään maaliskuussa 2004, joten hakijalle tulee joka tapauksessa olla nykyistä huomattavasti kattavampi tutkimusaineisto käytössään. Koska vanhojen puunsuojatehoaineiden EU-arviointi ja päätöksenteko voi kuitenkin kestää vuoteen 2006 saakka, on EUROBOR -valmisteen uudelleenhyväksymisen käsittely kansallisen lainsäädännön nojalla perusteltua. Valmiste hyväksytään vain ammattikäyttöön perustuksissa olevien puupaalujen ja muun puutavaran suojaamiseen käyttöohjeessa yksilöitävällä annostelutavalla eli yhdessä bentoniitin kanssa. Käyttöä vedenottamoiden läheisyydessä tai tärkeillä pohjavesialueilla ei sallita. Käsittelyn edellytyksenä on myös, että käsittelyn jälkeen seurataan riittävän tiheällä näytteenotolla, kulkeutuuko boori mahdollisesti käsitellyn alueen ulkopuolelle ja tarvittaessa ryhdytään käyttöohjeessa mainittuihin toimiin saastumisen leviämisen ehkäisemiseksi. Valmisteelle on haettava mahdollista uudelleen hyväksymistä mennessä ja siinä yhteydessä valmisteesta ja sen tehoaineista olisi toimitettava viranomaisten edellyttämät, päätöksessä eriteltävät lisätiedot. RISKIARVIO Teknisesti menetelmän riskit ovat vähäiset. Toimenpidettä varten perustuksiin porattavat syöttöputket eivät riko rakenteita ja boorisyötön jälkeen ne tukitaan. Vastaavasti, syötettävä boori-bentoniittiliuos ei ominaisuuksiensa vuoksi, tai syöttötavastaan johtuen, aiheuta vaurioita rakennuksen perustuksiin. Boori-bentoniittiliuoksen syöttö tehdään arviolta viikossa. Työ tehdään rakennuksen kellarista käsin, eikä ulkopuolisilla henkilöillä ole pääsyä työmaa-alueelle. Käsittelyn aikana kemikaalia säilytetään lukollisessa tilassa. Syöttöä varten tehtävien syöttöputkien rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä meluhaittoja eikä myöskään ilman laatu toimenpiteen vuoksi huonone. Esimerkiksi Brick ja Jerbo ovat tutkineet boorin ja booribentoniittihyytelön käyttöä puupaalujen suojauksessa ja samalla myös niiden ympäristövaikutuksia maaperässä. He ovat todenneet seuraavaa: - Puun sisällä boori kiinnittyy puun syihin ja huokosseinämiin. - Boorin komponentit paalun ulkopuolella kiinnittyvät hienojakoisiin maalajeihin ja bentoniittiin. - Paalua ympäröivä bentoniitti alentaa hydraulista johtavuutta ja siten hidastaa veden virtausta. - Boorin liukeneminen paalusta ei voi alkaa ennen kuin paalun ulkopuolella oleva booripitoisuus on alhaisempi kuin paalussa. - Jos boorin tihkumista paalusta tapahtuu, ympäröivä maa "imee" booria itseensä. - Tietty osa boorista pysyy aina paalussa. Lisäksi, boori-bentoniittihyytelö syötetään salaojatason alapuolelle, joten sen kulkeutuminen esim. salaojien kautta laajemmalle alueelle on

5 epätodennäköistä. Viatek on toimittanut ympäristönsuojelutoimistoon Göteborgissa tehdyn tutkimuksen (Eurocare foundation EU 342, Bor - fördelning och spridningsberäkning, 1999) boorin leviämisestä maaperässä EUROBOR - puunsuoja-aineen käytön yhteydessä. Tämän tutkimuksen mukaan paalutusten suojauksen yhteydessä booria ei pääse leviämään ympäristöön vaarallisina pitoisuuksina. SEURANTAOHJELMA Menetelmä vaatii jälkiseurantaa. Tarvittava jälkiseuranta on 1) ympäristöseurantaa sekä 2) suojauksen laadun seurantaa. YMPÄRISTÖSEURANTA Orsiveden laatua tarkkaillaan 4 orsivesiputkesta kerran vuodessa tehtävin tutkimuksin, joissa ensisijaisesti havainnoidaan veden booripitoisuutta. SUOJAUKSEN LAADUN SEURANTA Boorisyötön onnistuminen todetaan ottamalla puunäyte 0,5...1 vuoden kuluttua työn päättymisestä. Näytteenotto toistetaan jatkossa noin vuoden välein, jotta saadaan varmuus sille, että booripitoisuus puussa on pysynyt riittävän korkeana. TYÖSTÄ TIEDOTTAMINEN EUROBOR-käsittelystä tiedotetaan Suomen ympäristökeskuksen päätöksessä SY00P esitettyjen periaatteiden mukaisesti: Käsittelystä ilmoitetaan käsiteltävän kiinteistön omistajalle tai haltijalle, että maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella tehdystä käsittelystä. Käsittelystä on tarvittaessa tehtävä merkintä rakennuksen käyttöohjeeseen ja ilmoitettava kiinteistön käyttäjille esim. kyltein rakennuksen kellaritiloissa. Tarvittaessa käsittelystä tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. 7. MUUT LUVAT Hakija on hakenut maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. 8. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla ja hakemuksesta annettiin tieto kirjeitse neljälle naapurikiinteistöille. Muistutukset ja mielipiteet

6 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto on aiempaa vastaavaa hanketta varten pyytänyt lausunnot Turun kaupungin terveystoimen ympäristöterveydenhuollolta ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselta (2002). Lausunnossaan ympäristöterveydenhuolto toteaa seuraavaa: "boorikäsittelyllä siirretään ongelmaa paalujen lahoamista/mätänemistä mahdollisesti vuotta. Lupaviranomainen on todennut päätöksessään mm, että hakemukseen liitetty dokumentaatio perustuu suurelta osin yleiseen kirjallisuuteen ja käsikirjoihin eikä tutkimuksiin, joita olisi tehty testien- ja laatuvarmennuksen mukaisesti. Saatavilla olevat tutkimukset ei anna riittävää kuvaa aineiden terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tiedot EUROBOR- käsittelyn tehosta ovat puutteelliset ja ristiriitaiset. Boorilla käsitelty maa ja paalut muodostavat massan, jota on pidettävä ongelmajätteenä. Kun kaikkialla muualla pyritään vähentämään ongelmajätteiden määrää ja saneerataan jo muodostuneita saastuneita maamassoja, tehdään tällä menetelmällä uutta saastunutta massaa. Käsittelyn ongelma on myös siinä, että paalutus saatetaan joutua uusimaan käsittelystä huolimatta ja tekemään se silloin ongelmajätettä sisältävässä maaperässä, joka aiheuttaa työsuojelullisia ongelmia. Perustusten vieressä kaivettaessa saatetaan joutua kosketuksiin booripitoisen massan kanssa. Mikäli kuitenkin käsittelyyn suhtaudutaan myönteisesti, tulee taloyhtiön, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tietokantoihin saada varmennus siitä, että tieto käsittelystä kulkee seuraavillekin sukupolville, jotta niiden terveyttä ja viihtyvyyttä ei vaaranneta." Lounais-Suomen ympäristökeskus esitti lausuntonaan vastaavasta kohteesta seuraavaa: "Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt EUROBORin käytön päätöksellä SY00P " "Hakemuksen mukaan puupaalun sisällä boori kiinnittyy puuhun ja puupaalun ulkopuolella boorin komponentit kiinnittyvät hienojakoisiin maalajeihin ja bentoniittiin. Jos boorin tihkumista paalusta tapahtuu, ympäröivä maa imee booria itseensä. Booribentoniittihytelö syötetään salaojatason alapuolelle, joten sen kulkeutuminen esimerkiksi salaojien kautta laajemmalle alueelle on epätodennäköistä. Suomen ympäristökeskuksen päivätyn päätöksen mukaan EUROBORilla käsiteltyjä puupaaluja ja niitä ympäröiviä maamassoja on käsiteltävä kuitenkin ongelmajätteenä puupaalujen poistamisen ja perustusten kaivutöiden yhteydessä. Rakennuksen alla on orsivettä, jonka tasoa on seurattu kuudesta havaintopisteestä. Hankkeen ympäristöseurantaa varten asennetaan neljä orsivesiputkea, joista otetaan kerran vuodessa vesinäytteitä veden booripitoisuuden toteamiseksi.

7 Hakemuksen tarkoittama hanke ei kohdistu pohjavesialueelle. Korjattava rakennus sijaitsee Turun kaupungin keskusta-alueella eikä hankkeen vaikutusalueella ilmeisesti ole talousvesikaivoja. Edellisen perusteella Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen tarkoittamille toimenpiteille ei ole esteitä pohjavedensuojelun kannalta, koska alueen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai vedenottamoita. Toimenpiteiden yhteydessä on varmistuttava siitä, ettei käytettävä puunsuoja-aine pääse leviämään maaperässä tai pohjavesissä eikä sen käytöstä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lupaharkinnan yhteydessä tulisi arvioida ympäristövaikutusten orsivesitarkkailun mahdollinen näytteenottokertojen tihentämistarve seurannan ensimmäisinä vuosina." Lausunnossa asiaa on käsitelty ainoastaan pohjavedensuojelun kannalta" Vastine SCC VIATEK totesi tuolloin vastineessaan seuraavaa: "Referenssikohteita sekä niistä saatuja kokemuksia: Ensimmäiset puuperustusten suojaukset EUROBOR-menetelmällä on tehty vuonna 1989 Ruotsissa. Tämän jälkeen kohteita on ollut kymmeniä pohjoismaissa. Muilla booraustekniikoilla paaluja on suojattu aiemminkin, jo 1980-luvulla. Suomessa booria perustusten suojauksessa on käytetty vähemmän. Ensimmäiset käyttökokemukset ovat vuosilta Boorausmenetelminä on Suomessa käytetty booripatruunoita, boorivesiliuosta (JERBOR) sekä nyt viimeisen vuoden aikana EUROBOR-kemikaalia. Menetelmän käytöstä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Käytettyjen kemikaalien leviämistä rakennuksen alta on seurattu mm. Suomessa ja Norjassa. Näissä tutkimuksissa JERBOR-kemikaalin (boorivesiliuos) leviäminen ympäristöön on ollut vähäistä tai merkityksetöntä. Boorauksen 20-vuotisen historian aikana on kuitenkin tapahtunut muutamia suurempia vuotoja, joista yksi on tapahtunut Turussa. Näissä tapauksissa boorausmenetelmänä on kuitenkin ollut boori-vesiliuos (JERBOR). Tutkimuksissa ja työkohteissa EUROBOR-kemikaalia (booribentoniitti) ei ole voitu jäljittää työmaa-alueen ulkopuolella. Liitteessä 1 ja 2 esitetyissä artikkeleissa "Ny teknik att bevara trä i grundkonstruktioner" ja "The Eurobor biotehnology - a summary" on esitelty tarkemmin menetelmän tuotekehitystä, sen käyttöä sekä saatuja kokemuksia. Menetelmään liittyvistä riskeistä sekä ympäristö- ja terveysvaikutuksista Raportissamme "As Oy Jarrumiehenkatu 3b:n perustusten suojaus boorilla" ( ) olemme todenneet seuraavaa: "Teknisesti menetelmän riskit ovat vähäiset. Toimenpidettä varten perustuksiin porattavat syöttöputket eivät riko rakenteita ja boorisyötön jälkeen ne tukitaan. Vastaavasti, syötettävä boori-bentoniittiliuos ei

8 ominaisuuksiensa vuoksi, tai syöttötavastaan johtuen, aiheuta vaurioita rakennuksen perustuksiin. Boori-bentoniittiliuoksen syöttö tehdään rakennuksen kellarista käsin, eikä ulkopuolisilla henkilöillä ole pääsyä työmaa-alueelle. Käsittelyn aikana kemikaalia säilytetään lukollisessa tilassa. Työn aikana työntekijöiden tulee varustautua asianmukaisin suojavarustein. Mm. Brick ja Jerbo ovat tutkineet boorin ja boori-bentoniittihyytelön käyttöä puupaalujen suojauksessa ja samalla myös käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia maaperässä. Tulokset olivat seuraavia: Puun sisällä boori kiinnittyy puun syihin ja huokosseinämiin. Boorin komponentit paalun ulkopuolella kiinnittyvät hienojakoisiin maalajeihin ja bentoniittiin. Paalua ympäröivä bentoniitti alentaa hydraulista johtavuutta ja siten hidastaa veden virtausta. Boorin liukeneminen paalusta ei voi alkaa ennen kuin paalun ulkopuolella oleva booripitoisuus on alhaisempi kuin paalussa. Jos boorin tihkumista paalusta tapahtuu, ympäröivä maa "imee" booria itseensä. Tietty osa boorista pysyy aina paalussa." Boorin leviämistä rakenteisiin (esim. betoniin) on tutkittu Ruotsissa sekä laboratorio- että kenttäolosuhteissa. Tutkimuksissa on todettu, että EUROBOR-kemikaalissa ainesosana olevan boorihapon leviäminen materiaaliin noudattelee kapillaarisuutta. Toinen boorin yhdiste kemikaalissa, booraksi, ei ole tutkimuksissa levinnyt betoniin. Kapillaarikerroksen vahvuus materiaalissa riippuu materiaalin ominaisuuksista ja huokosten kokojen tasaisuudesta esimerkiksi siten, että karkeissa maalajeissa kapillaarista nousua ei käytännössä esiinny juuri lainkaan kun taas vastaavasti savipitoisissa maalajeissa nousu voi olla hyvinkin suurta. Betonirakenteiden ollessa kuitenkin kohtuullisen huokoista materiaalia, voidaan siten kemikaalin leviämistä anturarakenteissa pitää merkityksettömänä. Booria käytetään yleisesti mm. pesuaineissa, metalliseoksissa, hiontaaineissa, keraamisissa tuotteissa ja lannoitteissa. Ympäristöön sitä leviää mm. myös hiilen poltossa ja lannoitteiden mukana. Boori on tarpeellinen hivenaine, mutta suurina pitoisuuksina se on myrkyllinen joillekin eliöille. EU-direktiivin mukaan 75 -kiloiselle ihmiselle voi aiheutua lisääntymisongelmia, mikäli boorin saanti päivässä ylittää 3,7 g ja mikäli saanti on yhtäjaksoista kuukauden verran. Tämä määrä vastaa noin 1,5 litraa EUROBOR- tai JERBOR-kemikaalia päivittäin kuukauden ajan. Suomessa yleisesti käytettävissä Samase- ohje- ja raja-arvoissa boorin ohjearvoksi maaperässä on määritelty 5 mg/kg:ssa ja raja-arvoksi 50 mg/kg:ssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (N:o 461/200) on boorille määritetty raja-arvo 1000 mikrog/l." Lounais-Suomen ympäristökeskus on toisessa aiheesta antamassaan lausunnossa todennut mm. seuraava: "Ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskiellon mukaan maahan ei saa jättää tai päästää ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi

9 aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Maassamme ei toistaiseksi ole annettu säännöksiä eri maankäyttötarkoituksissa hyväksyttävistä maaperän haitallisten aineiden suurimmista sallituista pitoisuuksista. Ympäristöministeriön muistion 5/1994 mukaan maaperän pilaantuneisuutta voidaan arvioida aineiden pitoisuusarvojen tai kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Muistion liitteissä esitettyjä ohje- tai raja-arvopitoisuuksia on käytetty yleisesti maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa. Aineen ohjearvopitoisuutta pidetään muistion mukaan terveydelle ja ympäristölle vaarattomana. Ohjearvon ylittyessä on syytä selvittää mahdolliset ympäristövaikutukset. Rajaarvopitoisuutta voidaan soveltaa esim. teollisuusalueilla, joilla haittaaineiden leviäminen ympäristöön voidaan estää, ja joilla altistumista haitta-aineille voidaan rajoittaa. Muistion liitteessä 1a on boorille annettu ohjearvoksi 5 mg/kg ja raja-arvoksi 50 mg/kg. Kohdekohtaisessa riskinarvioinnissa on otettava huomioon aineen luontaiset taustapitoisuudet. Suomen Geokemian atlaksen mukaan maaperän keskimääräiseksi booripitoisuudeksi on arvioitu mg/kg. Eräillä liuskekivialueilla moreenin hienoaineksen booripitoisuus on jopa mg/kg. Koska merivedessä on huomattavia määriä booria (4,4 mg/l), ovat merellistä alkuperää olevat sedimentit runsasboorisia. Atlaksen mukaan Lounais-Suomen rannikko alueiden purosedimenttien booripitoisuus on yli 16 mg/kg. Toimenpidealueen ja alueen ympäristön maaperän luontainen booripitoisuus on selvitettävä ennen booribentoniittikäsittelyn aloitusta. Lausuntopyynnön liitteen mukaan boorin komponentit kiinnittyvät paalun ulkopuolella hienojakoisiin maalajeihin ja bentoniittiin. Lisäksi todetaan, että ympäröivä maa "imee" booria itseensä, jos boorin tihkumista paalusta tapahtuu. Boorin mahdollista kulkeutumista perustusten alta käsittelyalueen ulkopuoliseen maaperään on seurattava tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle esitettävässä ohjelmassa on esitettävä mm. tiedot näytepisteiden sijainnista, määrästä ja näytteenottotiheydestä. Mikäli boori-bentoniittikäsittely on aiheuttanut ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitettua maaperän pilaantumista on pilaantuneen maaperän poistamista koskeva asia ratkaistava ympäristönsuojelulain 78 mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 75 ja 77 mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamis- ja selvitysvelvollisuus kuuluu sille, jonka toiminnasta maaperän pilaantuminen on aiheutunut. Jos pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville taikka tätä ei saada täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan on pilaantuneen alueen haltijan tietyillä ehdoilla puhdistamisvelvollinen. Jos pilaantuneen alueen haltijaa ei voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, on kunnan selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja puhdistettava maaperä. Haitan aiheuttaja on ensisijaisesti se, jonka lukuun käsittelytoimenpide tehdään (esim. taloyhtiö). Alueen haltija on kyseessä olevan kiinteistön maapohjan omistaja tai omistajan vertaillen haltija. Ympäristönsuojelulain 104 mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä

10 olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta ja aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Puuperustusten käsittelytoimenpiteet on kirjattava ja liitettävä taloyhtiön asiakirjoihin, jotta taloyhtiö voi esittää tiedot asiasta kiinteistön uudelle omistajalle. Käsittelytoimenpiteiden aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle. Lautakunnan on syytä pitää rekisteriä, johon on merkitty tiedot kyseisellä menetelmällä käsitellyistä kiinteistöistä." Tarkastukset Ympäristönsuojelutoimisto teki kiinteistöllä tarkastuksen , jossa olivat läsnä Heikinheimo ja Aarnio SCC VIATEK, Tommy Dahlberg Kiinteistöpiste Vuori Oy ja Esko Pettay ympäristönsuojelutoimisto. Tarkastuksen yhteydessä tutustuttiin rakennuksen ympäristöön ja kellaritiloihin, joissa itse työ tullaan tekemään. Oheismateriaali As Oy Martinsillan ympäristölupahakemus 1 Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: 1. Viemärien ja salaojien kunto tulee tarkistaa ja mahdolliset vuotokohdat tukkia ennen toiminnan aloittamista. 2. Toiminnanharjoittajan tulee ennen töiden aloittamista selvittää alueen maaperän booripitoisuus ja seurata booripitoisuuden kehittymistä erikseen ympäristönsuojelutoimiston kanssa sovittavalla tavalla. 3. Orsivesinäytteet ympäristövaikutusten arvioimiseksi tulee ensimmäisten kolmen vuoden ajan tutkia puolen vuoden välein. 4. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä orsivesitutkimusten valmistumisen jälkeen toimittaa tulokset ympäristönsuojelutoimistolle tiedoksi. 5. Taloyhtiön tietokantoihin tulee merkitä tiedot käsittelystä, jotta voidaan varmistaa, että tieto välittyy seuraaville omistajille. 6. Toiminnanharjoittajan tulee EUROBOR -kemikaalia käytettäessä noudattaa aineen käytölle Suomen ympäristökeskuksen tekemässä päätöksessä (SY00P ) annettuja käyttöohjeita. PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet: Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa,

11 merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetuista laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut: Päätöksen täytäntöönpano Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56). Sovelletut oikeusohjeet Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 841 euron maksu. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Toiminnassa tapahtuva olennainen muutos Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntäneen viranomaisen luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta; toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus; parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia; olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus (YSL 58 ). Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97

12 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Asia pantiin pöydälle Väisäsen ehdotuksesta yksimielisesti. Ympkaalk 84 Pöydältä Päätös Asia pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi Väisäsen ehdotuksesta Sarlundin kannattamana yksimielisesti. Ympkaalk 111 Pöydältä Päätös Asia pantiin pöydälle Sarlundin ehdotuksesta yksimielisesti. Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa muuttamasta päätösehdotuksesta. Merkittiin, että kokouksessa jaettiin pöydälle: 1 Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Hannu Braunschweilerin lähettämä yhteenveto Euroborin hyväksymisestä ja sen ehdoista 2 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Fundus Oy:n raportti VR-matkakeskuksen EUROBOR - suojauksesta Helsingissä Ympkaalk 135 Pöydältä Päätös Asia pantiin pöydälle Vierimaan ehdotuksesta Björkqvistin kannattamana. Päätös tehtiin äänestyksen jälkeen äänin Vierimaan ehdotuksen puolesta äänestivät Vierimaan lisäksi Lundahn, Honka-Hallila, Luojola, Leivo, Sarlund, Väisänen, Björkqvist, Lindroos, Vierimaa ja Suomi. Käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Ketola ja Oksanen. Ympkaalk 159 Pöydältä Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Päätös tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 11-2 Väisäsen tehtyä Sarlundin kannattamana ehdotuksen hakemuksen hylkäämiseksi. Väisäsen ehdotuksen puolesta äänesti Väisäsen lisäksi Sarlund. Esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Lundahn, Kujanen, Luojola, Leivo, Helminen, Oksanen, Björkqvist, Hihnala, Vierimaa, Narvanmaa ja

13 Harjanne. Liite 1 Jäsen Väisäsen ehdotus Väisänen jätti päätökseen ehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen. JAKELU ao Asunto Oy Martinsilta tied Lounais-Suomen ympäristökeskus kuul Julkipano