Ympäristölupahakemus / Kiinteistö Oy Turun Asemakeskus

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Ympäristölupahakemus / Kiinteistö Oy Turun Asemakeskus Tiivistelmä: - Ympkaalk 673 Ympäristönsuojelutoimisto / Jaana Gustafsson 1. ASIA Kiinteistö Oy Turun Asemakeskus on toimittanut ympäristö- ja kaavoitusvirastolle lupahakemuksen koskien suunnitteilla olevaa perustusten korjausta suojaamalla perustusten puuosat boori-bentoniittihyytelöllä (tuotenimi EUROBOR). 2. LUVAN HAKIJA Kiinteistö Oy Turun Asemakeskus Y-tunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n perusteella. 5. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on jätetty Turun ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin asia on tullut vireille. 6. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA KOHDEKUVAUS Perustusten suojaustyö tehdään Turun kaupungissa, kaupunginosassa VII, korttelissa 31, tontilla 16 sijaitsevassa kiinteistössä Kiinteistö Oy Turun

2 Asemakeskus (käyntiosoite: Ratapihankatu 36, Turku). Kiinteistö muodostuu yhdestä toimistorakennuskäytössä olevasta viisikerroksisesta rakennuksesta. Tontin piha-alueet ovat pääosin asfalttia. Ratapihankadun puoleinen sivusta on laatoitettu. Kiinteistön ympärillä sijaitsevat rakennukset ovat toimisto- ja/tai liikerakennuskäytössä. MAAPERÄ-, POHJA- JA ORSIVESITIEDOT Rakennuksen kohdalla maaperä muodostuu vaihtelevan paksuisista kerroksista täyttömaata, savea ja moreenia. Saven yläpuolella olevan täyttömaan paksuus on arviolta 1-2 metriä. Savikerroksen paksuudeksi on arvioitu noin metriä. Saven alla on moreenia. Rakennuksen alla on orsivettä. Orsiveden pinnan tasoa on seurattu seitsemästä havaintopisteestä. Havaintojakson aikana orsivesitaso on rakennusten alla vaihdellut välillä +5, ,28. Alue ei sijaitse merkittävällä pohjavesialueella. TUTKIMUKSET Rakennuksen perustusolosuhteita on tutkittu Ramboll Finland Oy:n toimesta vuodesta Rakennusten alla olevan orsiveden tasoa on havainnoitu säännöllisin mittauksin. Lisäksi orsiveden laatua on tarkkailtu sekä otettu paalunäytteitä paalujen kunnon toteamiseksi. KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Kunnostuksella pyritään tappamaan perustuksissa esiintyvä puuta lahottava haitallinen bakteerikasvusto ja siten siis lisäämään paalujen elinikää. Kiinteistö Oy Turun Asemakeskuksen paaluissa on havaittu puuta lahottavaa bakteeritoimintaa, joka ei toistaiseksi ole kuitenkaan aiheuttanut vaurioita paalujen kantavuuteen. Rakennuksen ei ole todettu painuvan. EUROBOR-käsittelyllä puuperustuksille saadaan lisäaikaa. TOIMINNAN YLEISKUVAUS Boori- bentoniittiliuos syötetään paineen avulla erityisiä syöttöputkia tai - reikiä käyttäen perustusten alle. Menetelmässä käytetään Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä SYKE-2003-P-122-P4 hyväksyttyä EUROBOR-puunsuojakemikaalia. Se koostuu vedestä sekä boorin suoloista, boorihaposta (45 paino-%) ja booraksista (55 paino-%) sekä siihen sekoitettavasta bentoniitista. Liuosta syötetään anturoiden alle niin kauan, että kemikaali peittää kaikki rakennuksen alla olevat paalut. Maassa liuos hyytelöityy ja samalla turpoaa muodostaen paalujen ympärille suojaavan kerroksen. Aineen leviämistä voidaan seurata työn aikana syöttöputkista. Työn jälkeen syöttöputket tukitaan tiiviillä kansilla tai valamalla ne täyteen betonia. Koska boorilla pystytään tappamaan vain tietyntyyppisiä bakteereita, menetelmän toimivuus testataan ennen käsittelyä paalunäytetutkimuksin. Ennen töiden aloittamista tarkistetaan myös viemärien ja salaojien kunto.

3 Ympäristöseurantaa varten asennetaan orsivesiputkia, joista otetaan vesinäytteitä veden booripitoisuuden toteamiseksi säännöllisesti puolen vuoden välein, 3 vuoden ajan. Boorisyötön onnistuminen todetaan ottamalla puunäyte 4,5 vuoden kuluttua työn päättymisestä. Näytteenotto toistetaan jatkossa noin 5 vuoden välein, jotta saadaan varmuus sille, että booripitoisuus puussa on pysynyt riittävän korkeana. KUNNOSTUSVAIHEET JA TEKNISET TYÖSUUNNITELMAT Työ tehdään kolmessa eri osavaiheessa. Ensimmäinen vaihe sisältää valmistelevia töitä ja toinen syöttöputkiston rakentamisen perustuksiin. Tämä työ sisältää myös myöhemmin tehtävän syöttöputkiston tukkimisen. Kolmas osavaihe käsittää perustusten suojauksen EUROBOR-menetelmällä. VALMISTELEVAT TYÖT Valmistelevina töinä rakennusten ympäristöön asennetaan 3 orsiveden seurantaputkea. Viemärilinjojen mahdolliset syvät kaivannot kaivetaan auki ja täytetään bentoniittihiekalla orsiveden mahdollisten purkupaikkojen tukkimiseksi. BOORI-BENTONIITTIHYYTELÖN (EUROBOR) SYÖTTÖ Boori-bentoniittihyytelön syöttöä varten tarvittava syöttöputkisto rakennetaan perustuksiin. Todennäköisesti lattian betonilaatta on suoraan yhteydessä betonianturaan, jolloin porausreikiin ei tarvita suojaputkea. Syöttöreiät porataan rakennuksen kellaritiloista. Boori-bentoniittihyytelö (EUROBOR) syötetään perustusten alle syöttörei'istä. Menetelmä on patentoitu ja käsittelyn tekee toimenpiteeseen erikoistunut ruotsalainen urakoitsija. EUROBOR-kemikaalia tullaan syöttämään arviolta 25 kg/reikä, eli yhteensä arviolta 2550 kg. Puhtaan boorin kokonaismääräksi arvioidaan 28,4 kg. TYÖSUOJELU Urakoitsijat huolehtivat itse eri osavaiheiden työsuojelusta. EUROBORkemikaalin syötön osalta voidaan lisäksi todeta seuraavaa: EUROBOR-käsittelyn tekee ruotsalainen, työhön erikoistunut, urakoitsija, joka huolehtii itse myös työsuojelusta sekä kemikaalin käsittelystä. Työssä noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen päätöksessä SYKE-2003-P-122-P4 esitettyjä periaatteita. Lisäksi, työstä ilmoitetaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoon vähintään kaksi viikkoa ennen käsittelyn aloittamista. RISKIARVIO Teknisesti menetelmän riskit ovat vähäiset. Toimenpidettä varten perustuksiin porattavat syöttöputket eivät riko rakenteita ja boorisyötön jälkeen ne tukitaan. Vastaavasti, syötettävä boori-bentoniittiliuos ei ominaisuuksiensa vuoksi, tai syöttötavastaan johtuen, aiheuta vaurioita rakennuksen perustuksiin. Boori-bentoniittiliuoksen syöttö tehdään arviolta viikossa. Työ tehdään rakennuksen kellarista käsin, eikä ulkopuolisilla henkilöillä ole pääsyä työmaaalueelle. Käsittelyn aikana kemikaalia säilytetään lukollisessa tilassa.

4 Syöttöä varten tehtävien syöttöputkien rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä meluhaittoja eikä myöskään ilman laatu toimenpiteen vuoksi huonone. Booribentoniittihyytelö syötetään salaojatason alapuolelle, joten sen kulkeutuminen esim. salaojien kautta laajemmalle alueelle on epätodennäköistä. SEURANTAOHJELMA Menetelmä vaatii jälkiseurantaa. Tarvittava jälkiseuranta on ympäristöseurantaa sekä suojauksen laadun seurantaa. Ympäristöseurannassa orsiveden laatua tarkkaillaan 3 orsivesiputkesta kerran puolessa vuodessa 3 vuoden ajan tehtävin tutkimuksin, joissa ensisijaisesti havainnoidaan veden booripitoisuutta. Boorisyötön onnistuminen todetaan ottamalla puunäyte 4,5 vuoden kuluttua työn päättymisestä. Boorisyöttö-urakoitsijalla on 5 vuoden takuuaika. Näytteenotto toistetaan jatkossa 5 vuoden välein, jotta saadaan varmuus sille, että booripitoisuus puussa on pysynyt riittävän korkeana. TYÖSTÄ TIEDOTTAMINEN EUROBOR-käsittelystä tiedotetaan Suomen ympäristökeskuksen päätöksessä SYKE2003-P-122-P4 esitettyjen periaatteiden mukaisesti: Käsittelystä ilmoitetaan käsiteltävän kiinteistön omistajalle tai haltijalle, että maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella tehdystä käsittelystä. Käsittelystä on tarvittaessa tehtävä merkintä rakennuksen käyttöohjeeseen ja ilmoitettava kiinteistön käyttäjille esim. kyltein rakennuksen kellaritiloissa. Tarvittaessa käsittelystä tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. SYKE:N PÄÄTÖS EUROBORIN HYVÄKSYMISESTÄ SYKE on hyväksynyt puunsuojakemikaali EUROBOR:in käytön perustuksissa olevien puupaalujen ja muun puuaineksen suojaukseen (SYKE P-122-P4). Hyväksyminen on voimassa asti ja koskee vain ammattikäyttöä. MUUT EUROBOR-KÄSITTELYT TURUSSA Turussa on aiemmin tehty puuperustusten käsittely Eurobor-kemikaalilla kahdessa kiinteistössä: As Oy Jarrumiehenkatu 3 b vuonna 2003 ja As Oy Martinsilta vuonna Näissä kiinteistöissä on tehty seurantatutkimuksia boorin leviämisestä ympäristöön. Seuraavissa taulukoissa on esitetty booripitoisuudet orsivesiputkista (B, mg/l). Ensimmäiset näytteet on otettu ennen boorauksen suorittamista ja kuvaavat siten taustapitoisuuksia. As. Oy Jarrumiehenkatu 3 b Havaintopiste 22.7., (taustapit.) OVP7 1,3 1,0 0,3 0,2 0,1 OVP8 0, ,6 6,1

5 OVP9 1,7, 0,76 0,45 0,1 0,2 0,2 OVP10 2,7 8,9 5,1 4,4 OVP sijaitsee suojausalueella, bentoniittivallin sisäpuolella. Booripitoisuuden lasku tässä pisteessä johtuu boorausurakoitsijan näkemyksen mukaan boorin absorboitumisesta paaluihin, sillä boorilla on taipumus imeytyä orgaaniseen ainekseen (vrt. riskiarvio). As. Oy Martinsilta Havaintopiste OVP78B <0,1 <0,1 - - OVP4 - <0,1 <0,1 0,1 OVP5 <0,1 <0,1 <0,1 0,1 OVP6 <0,1 <0,1 1,2 1,5 OVP78B on kaupungin orsiveden tarkkailuputki, jota jatkossa käytetään vain varaputkena, sillä talolla on kolme toimivaan näytteenottoputkea. 7. MUUT LUVAT Hakija on hakenut maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. 8. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla ja hakemuksesta annettiin tieto kirjeitse viidelle naapurikiinteistöille. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto on aiempaa vastaavaa hanketta varten pyytänyt lausunnot Turun kaupungin terveystoimen ympäristöterveydenhuollolta ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselta (2002). Lausunnossaan ympäristöterveydenhuolto totesi mm. seuraavaa: Mikäli käsittelyyn suhtaudutaan myönteisesti, tulee taloyhtiön, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tietokantoihin saada varmennus siitä, että tieto käsittelystä kulkee seuraavillekin sukupolville, jotta niiden terveyttä ja viihtyvyyttä ei vaaranneta."

6 Lounais-Suomen ympäristökeskus esitti lausuntonaan vastaavasta kohteesta mm. seuraavaa: Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen tarkoittamille toimenpiteille ei ole esteitä pohjavedensuojelun kannalta, koska alueen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai vedenottamoita. Toimenpiteiden yhteydessä on varmistuttava siitä, ettei käytettävä puunsuojaaine pääse leviämään maaperässä tai pohjavesissä eikä sen käytöstä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lupaharkinnan yhteydessä tulisi arvioida ympäristövaikutusten orsivesitarkkailun mahdollinen näytteenottokertojen tihentämistarve seurannan ensimmäisinä vuosina." Kirjeessä Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että "perustusten kunnostustarvetta Turussa esiintyy lähinnä keskustassa, jossa maaperä on savea, joten kunnostuskohteet eivät todennäköisesti sijaitse pohjavesialueilla: Näin ollen ympäristökeskus katsoo, että kaupungilla ei ole lainsäädännön edellyttämää velvoitetta pyytää kaikista kohteista ympäristökeskuksen lausuntoa." Tarkastukset Ympäristönsuojelutoimisto teki kiinteistöllä tarkastuksen, jossa olivat läsnä tekninen isännöitsijä Heimo Niemi, Ovenia Oy, Tomi Aarnio, Ramboll Finland Oy ja Jaana Gustafsson, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Tarkastuksen yhteydessä tutustuttiin rakennuksen ympäristöön ja kellaritiloihin, joissa itse työ tullaan tekemään. Oheismateriaali Koy Turun Asemakeskuksen ympäristölupahakemus 1 Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: 1 Viemärien ja salaojien kunto tulee tarkistaa ja mahdolliset vuotokohdat tukkia ennen toiminnan aloittamista. 2 Toiminnanharjoittajan tulee ennen töiden aloittamista selvittää alueen maaperän booripitoisuus ja seurata booripitoisuuden kehittymistä erikseen ympäristönsuojelutoimiston kanssa sovittavalla tavalla. 3 Orsivesinäytteet ympäristövaikutusten arvioimiseksi tulee ensimmäisten kolmen vuoden ajan tutkia puolen vuoden välein. 4 Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä orsivesitutkimusten valmistumisen jälkeen toimittaa tulokset ympäristönsuojelutoimistolle tiedoksi. 5 Taloyhtiön tietokantoihin tulee merkitä tiedot käsittelystä, jotta voidaan varmistaa, että tieto välittyy seuraaville omistajille. 6 Toiminnanharjoittajan tulee EUROBOR -kemikaalia käytettäessä noudattaa aineen käytölle Suomen ympäristökeskuksen tekemässä päätöksessä (SYKE P-122-P4) edellytettyjä korjattuja käyttöohjeita.

7 PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet: Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetuista laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut: Määräys 1 on annettu boorikemikaalin leviämisen estämiseksi. Määräykset 2, 3 ja 4 on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Määräyksellä 5 varmistetaan, että tieto perustusten käsittelemisestä välittyy myös kiinteistön tuleville omistajille, vuokraajille ja käyttäjille. Määräys 6 on annettu ympäristöhaittojen sekä työn suorittajille aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56). Sovelletut oikeusohjeet Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 841 euron maksu. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Toiminnassa tapahtuva olennainen muutos Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntäneen viranomaisen luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta;

8 toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus; parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia; olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus (YSL 58 ). Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Asia pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi Väisäsen ehdotuksesta yksimielisesti. Ympkaalk 719 Pöydältä Päätös Ehdotus hyväksyttiin. JAKELU ao Kiinteistö Oy Turun Asemakeskus tied Lounais-Suomen ympäristökeskus kuul Julkipano