Työsuunnitelma. 1. Koulun perustiedot. 2. Lukuvuoden keskeiset tavoitteet. 2.1 Koulun painopistealueet. 2.3 Tiimien tavoitteet

Transkriptio

1 Sivu 1/22 Työsuunnitelma 1. Koulun perustiedot Koulu: ALEKSIS KIVEN KOULU, Puistopolku 2, Siuntio Ylläpitäjä: SIUNTION KUNTA, SIVISTYSOSASTO Opetuskieli: SUOMI Oppilasmäärä: 398 Opettajien määrä: Lukuvuoden keskeiset tavoitteet Opetushenkilöstö valitsi lukuvuodelle kaksi tavoitetta. 1. Siuntion kunnan opetussuunnitelman 2016 valmiiksi saattaminen Tehdään rohkeita kokeiluja oppimisympäristön uusdistamiseksi ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämiseksi, esim. kulttuuripolku ja Kuningattaren kamari -oopperaproduktio 2. Henkilöstön hyvinvointi Pyritään arjen sujuvuuteen ja kiireettömyyteen. Kehitetään yhteisopettajuutta ja yhteistyötä. Osallstutaan koulutuksiin. Hyödynnetään YT-aikaa. Jaetaan työtä tasaisesti. Järjestetään virkistys- ja TYHY-toimintaa. 2.1 Koulun painopistealueet Aleksis Kiven koulun kunnan opetussuunnitelmassa määritellyt painopistealueet ovat yrittäjyyskasvatus ja kansainvälisyys. Painopistealueita toteutetaan tiimien toiminnan kautta. Yrittäjyyskasvatus sisältyy tulevaisuustiimin toimintaan, kansainvälisyyttä toteutetaan kansainvälisyystiimin toiminnan kautta. Koulun toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään tiiminvetäjien johtamana tiimeissä ja jalkautetaan niistä koko kouluun. 2.3 Tiimien tavoitteet Koululla on tiimiorganisaatio. Tiimien johtajat kuuluvat rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi johtoryhmään. Johtoryhmä kokoontuu joka kolmas viikko ja tarvittaessa. Se suunnittelee koulun toimintaa sekä valmistelee opettajienkokouksissa käsiteltäviä asioita. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat toiminnan rakenteiden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi, toimintakulttuurin luominen ja sovittujen arvojen ja tavoitteiden suuntaisen toiminnan ohjaaminen. Johtoryhmä luo toimintamalleja haastavien tilanteiden käsittelyyn ja purkamiseen. Johtoryhmä arvioi säännöllisesti lukuvuoden työsuunnitelman toteutumista. Jokainen työyhteisön jäsen voi tuoda asiansa, ehdotuksensa ja aloitteensa johtoryhmän tai tiimin kautta tai suoraan esim. kokouksessa käsiteltäväksi asiaksi. Tiimejä on viisi. Jokainen opettaja kuuluu yhteen tiimiin. Koulun toimintaa toteutetaan tiimien kautta. Tiimit kokoontuvat joka kolmas viikko ja aina tarvittaessa. Tiimit voivat kutsua tarvittaessa myös oppilasedustajia tiimikokouksiin. TULEVAISUUS Työelämässä tarvittava yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) KANSAINVÄLISYYS Erasmus+ Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Kansainvälisten vierailijoiden vastaanottaminen Maailmankansalaisuus ja globaalikasvatus MEDIA JA KULTTUURI Monilukutaito (L4) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen (L5) Lukuvuoden kasvatukselliset teemat ELÄMÄNTAITO KiVa VERSO Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Lukuvuoden kasvatukselliset LIIKKUVA KOULU Välituntitoiminta Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

2 Sivu 2/22 Tiimin johtaja: Pirkka Mikkola Tiimin johtaja: Kati Hiltunen Tulevaisuustiimi Tiimi huolehtii koulun sisäisen tet-harjoittelun järjestämisestä seitsemäsluokkalaisille. Sisäistä tetharjoittelua jatketaan siten, että harjoittelu keskittyy eskarilaisten ohjaamiseen. Kaksi tai kolme oppilasta kerrallaan on perjantaisin neljä tuntia (klo ) eskarilaisten ohjaajina. Oppilas saa harjoittelun suorittamisesta todistuksen. Tiimi huolehtii NY Yrittäjyyskasvatuksen polku -ohjelman toteuttamisesta luokka-asteittain. NY Minä+sinä=me, 2. lk NY Mitä ihmiset tekevät, 4. lk NY 6h-leiri, 6. lk NY Oma talous, 8. lk Tiimi pyrkii juurruttamaan kestävän kehityksen periaatteita koulun toimintakulttuuriin. Siuntion kunnan sivistystoimen alkaneen lukuvuoden kestävän kehityksen painopisteenä on jätteiden vähentäminen. Yläkoulun aulaan hankittaneen kierrätyspiste. Viime lukuvuonna menestystä tuottanut energiansäästökampanja jatkuu. Nimensä mukaisesti tulevaisuustiimi pyrkii hankkimaan itselleen ja levittämään muullekin työyhteisölle syvällistä käsitystä niistä taidoista, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on vaikuttaa koulun pedagogisiin ratkaisuihin. Tavoite edellyttää tiimiltä ja koululta tutkivaa otetta ja yhteyksiä koulun ulkopuolisiin toimijoihin ja asiantuntijoihin. Lukuvuoden aikana yritetään muodostaa rohkeita pedagogisia kokeiluja toteuttava pioneeriryhmä. Tiimi muotoilee, jos se sallitaan, paikallista osuutta uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen aihealueeseen työelämätaidot ja yrittäjyys Kansainvälisyystiimi Tiimin johtaja: Mari Sarviaho teemat Tiimin johtaja: Maija Lukkari Tiimin johtaja: Laura Kortelainen Juha Airas Frank Dürr Elina Hynynen Päivi Boström Riitta Georgiou Marja-Liisa Hartikainen Suvi Häkkinen Vilja Korsulainen Helka Palmunen Mervi Saloniemi Teemu Helkamäki Anne-Mari Lehtosalo Kimmo Pulkkinen Marjo Sippola- Immonen Marja Kukko Jari Karjalainen Harri Sivonen Kati Rönnberg Aino Virtanen Saara Puittinen Pasi Kaukinen Kati Tuomainen Liisa Suni Inga-Maria Vaara Teemu Ristiniitty Mirva Saunamäki Jesse Taimi Johanna Saario Leena Rusanen Jari Vehviläinen Syyslukaudella osallistutaan koulutustilaisuuksiin. Elokuussa osallistutaan koulutukseen Kielenoppimisen tulevaisuus -kououtukseen ja lokakuussa Bulgariassa If-profs-alusta-koulutukseen. Lisäksi lokamarraskuussa osallistutaan mahdollisesti KV-syyspäiville. Tärkeänä painopisteenä tiimin työskentelyssä on OPS2016-työ ja siihen liittyvä koulutus. Jatketaan oppimissuunnitelmaa Globaali kansalainen. Myös kevätlukukaudella osallistutaan kotimaassa järjestettävään kansainvälisyyskoulutukseen. Tavoitteena on myös käynnistää uusi KV-hanke. Haemme marraskuussa Kööpenhaminassa pidettävään kontaktiseminaariin The challenge of Teaching Entrepreneurship in Education and Training. Jos hakemus hyväksytään, osallistumme kontaktiseminaariin ja haemme uutta KV-projektia. Jos emme tule valituksi, pyrimme miettimään muita mahdollisuuksia jatkaa kansainvälistä toimintaa. Mahdollisuutena on miettiä muita tahoja tai jatkaa yhteistyötä aikaisempien kansainvälisten kontaktien kanssa. Marraskuussa saamme Erasmus-vaihto-oppilaan vieraaksi kielten tunneille. Suunnittelemme myös Zodictanssiryhmän vierailua kielten opetuksessa. Mahdollisesti entinen oppilaamme vierailee 9. luokkien englannin tunneilla kertomassa vaihto-oppilasvuodestaan Yhdysvalloissa. Pyrimme myös kehittelemään uusia muotoja tehdä yhteistyötä Siuntion Svenska skolan kanssa esim. oppilasvaihdon tapaan. Toukokuussa 2016 ranskan valinnaisryhmä matkustaa opintomatkalle Pariisiin ja saksan valinnaisryhmä Berliiniin Media ja kulttuuri -tiimi

3 Sivu 3/22 Tavoitteet Media- ja kulttuuritiimi pyrkii edistämään kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön tuntemusta, erityisesti oman kunnan ja suomalaisen kulttuurin tuntemista. Tavoitteena on, että Aleksis Kiven koulussa opitaan arvostamaan omaa ja toisten kulttuuriperintöä. Tavoitteena on, että ymmärrys omasta kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksestä ihmisenä kasvamisessa lisäisi suvaitsevaisuutta ja auttaisi ajattelemaan mitä esimerkiksi merkitsee, jos kaiken menettää esim. sodan tai luonnon katastrofin seurauksena. Tavoitteena on edistää moniluku- ja mediakäyttötaitoja ja auttaa ymmärtämään median asemaa ja merkitystä vaikutusvälineenä. Edistetään viestintätaitojen kehittämistä, mm. kriittistä kuvanlukutaitoa, arvioivaa suhtautumista eri viestimiin ja omiin mediakäyttötapoihin sekä uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin sisällön tuottajana. Kehittää omaan kouluun "kulttuuripolku" - jossa näkyy merkittävimmät kulttuurikohteet, joihin oppilaiden halutaan tutustuvan peruskoulun luokkien aikana. Kohteet valitaan Siuntiosta ja sen lähiseuduilta. Suomalaiset maailmanperintökohteet kuten Suomenlinna pyritään huomioimaan sitä laadittaessa. Sisällöt Luodaan koko koulua koskevia media- ja kulttuurikasvatuksellisia kuukauden teemoja. Välitetään opettajille ja oppilaille tietoa kansainvälisistä, valtakunnallisista ja kunnallisista teemapäivistä ja kilpailuista kuten: "Siuntion luontokuvauskisa" (elo-marraskuu), "Valtakunnallinen tapakasvatusviikko" (syyskuu), "Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu" (lokakuu), "AKK:lla kuplii" - sarjakuvakilpailu (tammikuu), "Safer internet day -Play your part for better internet", "Valtakunnallinen mediataitoviikko", Sanomalehti- ja lukuviikko (helmikuu), "Kansainvälinen museoviikko" (toukokuu). Kulttuurisesti merkittävien henkilöiden esille tuominen ja muistaminen eri tavoin. Esimerkiksi Koulun nimikkokirjailijan Aleksis Kiven päivän erityinen huomioiminen mm. "Aleksis Kivi" - kirjoituskilpailun muodossa sekä "Aika pojat" Sibelius, Halonen ja Gallen 150 vuotta, huomioiminen eri tavoin (joulukuu). Tiimi järjestää mahdollisuuksien mukaan vierailijoita ja teatteriesityksiä sekä ala- että yläkoululle ja pyrkii näin tuomaan elävää kulttuuria koululaisten pariin. Tiimi ohjaa keskustelua ja päättää yhdessä muiden opettajien kanssa "Koulun kulttuuripolun" luokka-astekohtaisista retkikohteista. Media- ja kulttuuritiimi kirjoittaa OPS 2016 kulttuurisen osaamisen sisältöjä ja tavoitteita Elämäntaitotiimi Vertaissovittelutoiminta käynnistetään syyskuun aikana aiemmin luotujen käytäntöjen pohjalta. Ennen toiminnan käynnistämistä aiemmin mukana olleille sovitteluohjaajille ja vertaissovittelijoille sekä pois jääneiden tilalle valituille uusille verso-toimijoille pidetään koulutustilaisuus. Myös koulun henkilökunta perehdytetään vertaissovittelukäytäntöihin. Toimintaa ylläpidetään, arvioidaan ja kehitetään niin, että se mahdollisimman hyvin palvelee kouluyhteisöä. Väliaikakatsaus toiminnasta pidetään kevätlukukauden alussa. Elämäntaitotiimi vastaa kiusaamisen vastaisen eli KiVa-ohjelman organisoimisesta. Koulun henkilökunta perehdytetään KiVa-ohjelmaan syyskuussa. Vapaaehtoisista koulun henkilökunnan jäsenistä luodaan KiVa-tiimi. Tiimin jäsenet selvittelevät lukuvuoden aikana esille tulleita kiusaamistapauksia työpareina. Toiminta käynnistetään syyskuun aikana. Väliaikakatsaus toiminnasta pidetään kevätlukukauden alussa. Elämäntaitotiimi tarkastelee koulun toimintaa ja tarttuu eri tilanteisiin oppilaiden osallistamisen valossa. Tiimi tekee yhteistyötä oppilaskunnan kanssa ja vastaa Oppilaat osaavat -tapahtumasta. Elämäntaitotiimi tekee yhteistyötä media- ja kulttuuritiimin kanssa. Tiimien yhteinen tehtävä on valita kuukaudenavausten kasvatukselliset ja kulttuuriset teemat Liikkuva koulu -tiimi Tiimin tavoitteena on osallistaa oppilaita liikunnan merkeissä, tukea terveitä elämäntapoja ja lisätä yhteisöllisyyttä Aleksis Kiven koulussa. Tarkoituksena on jatkaa lukuvuonna aloitettua toimintaa. Spin-oppilaat saavat halutessaan jatkaa tehtävässään ja uusia koulutetaan koulunsa päättäneiden yhdeksäsluokkalaisten tilalle. Välkkäri-toiminta jatkuu syksyllä Lisäksi viidennen ja kuudennen luokan oppilaat huolehtivat välinelainaamosta.

4 Sivu 4/22 3. Arviointi Liikkuva koulu -tiimi on mukana järjestämässä koulun liikuntapäiviä ja opastaa oppilaita ohjaamaan toisille oppilaille liikuntaa. Myös Unicef-kävely järjestetään lukuvuoden aikana. Uutena asiana on liikkuvaxien kouluttaminen. Liikkuvaxi -toiminnan tarkoituksena on tuoda liikettä koko kouluun, erityisesti oppitunneille. Vapaaehtoiset oppilaat saavat kiertää luokissa ja muissa koulun tiloissa ohjaamassa taukoliikuntaa oppilaille ja opettajille. Kaikkien aktiivisesti Liikkuva koulu -toimintaan osallistuneiden oppilaiden on mahdollista saada osallistumistodistus kevätlukauden päätösjuhlan yhteydessä. Haetaan mahdollisesti avustuksia. Selvitetään mahdollisuutta muokata koulun tiloja suuntaan, joka entisestään lisäisi oppilaiden liikkumista koulupäivän aikana. Tiimi kannustaa kaikkia Aleksis koulun opettajia osallistamaan oppilaita, myös sellaisia oppilaita, jotka eivät halua ohjata liikuntaa. Esimerkiksi liikuntaan liittyvien välineiden valmistaminen on yksi mahdollisuus osallistaa oppilaita. Oppilaiden lisäksi kannustetaan myös vanhempia osallistumaan koulun tapahtumiin ja juhliin. Tällaisissa tilaisuuksissa oppilaat tai vanhemmat ohjaavat liikuntaa. Samalla tutustutaan, opitaan sekä pidetään hauskaa liikunnan ja muunlaisen aktiivisen toiminnan merkeissä. Oppimisen arviointi tapahtuu kunnan opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilasta arvioidaan opintojen aikana ja peruopetuksen opintojen päättyessä (päättöarviointi). Lukuvuoden aikana oppilaita ohjataan ja kannustetaan itsearviointiin, ja oppilaille pyritään antamaan riittävästi henkiökohtaista palautetta. 3.1 Opintojen aikainen arviointi Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Opettaja kerää tietoaa arviointia varten kirjallisilla ja suullisilla läksynkuulusteluilla kirjallisilla ja suullisilla kokeilla oppilaan kirjallisista ja muista tuotoksista: vihkoista, työkirjoista, esitelmistä, ryhmätöistä, laulusta, soitosta, käsitöistä, liikuntasuorituksista jne. oppilaan työskentelyä arvioimalla keskustelemalla oppilaan kanssa. Oppilaalle annetaan syyslukukauden päätteeksi välitodistus, jossa arvioidaan oppilaan edistymistä, käyttäytymistä ja huolellisuutta. Luokilla syyslukukauden itsearviointi tehdään koulussa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Arviointikeskustelu käydään marras-joulukuussa. Kevätlukukauden itsearviointi tehdään toukokuun toisella viikolla. Lukuvuositodistus annetaan kunkin lukuvuoden viimeisenä työpäivänä seuraavasti: Luokilla annetaan sanallinen arviointi. Neljännen luokan keväästä alkaen annetaan kaikista oppiaineista numeroarvostelu. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Yhdeksännellä luokalla annetaan kaikista yhteistä oppiaineista ja vähintään kahden vuosiviikkotunnin (2 vvt) valinnaisista opinnoista numeroarvostelu, lyhyemmistä suorituksista merkintä hyväksytty. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa. Jos eriyisen tuen päätöksessä oppilaan oppiaineen tavoitteita on yksilöllistetty, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on sovittu.

5 Sivu 5/22 Maahanmuuttajaoppilaan (äidinkielenä muu kuin suomen- tai ruotsinkieli) otetaan huomioon hänen äidinkielen taitonsa. Arvioinnissa pyritään käyttämään menetelmiä, joissa otetaan huomioon mahdolliset kielitaidon puutteet. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. 3.2 Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosana perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8); tällöin oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Kunkin oppiaineen arvosana muodostuu koetulosten, osallistumisen ja tuntityöskentelyn perusteella. Lisäksi arvosanaan vaikuttavat oppilaan asenne työskentelyyn, vastuuntunto sekä harrastuneisuus. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, yksilöllistetyt oppiaineet arvioidaan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaalle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Oppilaan on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 3.3 Koulun toiminnan arviointi Koulun toimintaa arvioidaan CAF-arviointimallin avulla. Malli perustuu jatkuvaan oppimiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Koulun toimintaa arvioidaan myös jatkuvasti saadun palautteen avulla. Arvioinnista saatavaa tietoa käytetään toiminnan suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa, koulun kehittämisessä ja palvelun parantamisessa. Koulun toimintaa arvioidaan mm. seuraavilla tavoilla: koulun johtoryhmä arvioi säännöllisesti työsuunnitelman toteutumista johtoryhmä arvioi koulun toimintaa ja uusien käytänteiden, toimintatapojen ja menetelmien toteutumista tiimit arvioivat omaa toimintaansa ja tarvittaessa koko koulun toimintaa opettajienkokouksissa arvioidaan esim. uuden toimintatavan käyttöönottoa keskustellen ryhmissä ja yhteisesti lukukausien päätteeksi joulukuussa ja toukokuussa koulun toimintaa arvioidaan ryhmätöiden avulla, keskustelemalla yhdessä ja/tai arvioimalla kulunutta lukukautta ja lukuvuotta kirjallisesti; arviointia käytetään pohjana tulevan lukuvuoden suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa kunnan Wilmassa keväällä 2016 järjestämä huoltajakysely antaa tietoa tulevan lukuvuoden suunnittelulle ja tavoitteiden asettelulle henkilöstön henkilökohtaisten kehityskeskustelujen avulla

6 Sivu 6/22 oppilaiden kokemaa työilmapiiriä ja kiusaamiseen puuttumista arvioidaan valtakunnallisella KIVAkyselyllä toukokuussa 2016 koulussa oppilashuoltoryhmä arvioi omaa toimintaansa keskustelemalla oppilashuoltokokouksen jälkeen sekä lukukausien päätteeksi oppimisen tukiryhmä arvioi omaa toimintaansa järjestämällä keväällä 2016 kyselyn ainakin opettajille läheltä piti -tilanteiden selvittämisestä saatua tietoa käytetään turvallisuuden parantamiseksi. 4. Opetusjärjestelyt Aleksis Kiven koulussa työskentelee yhteensä 35 opettajaa. Heistä kaksitoista toimii alakoulussa luokanopettajana. Yläkoulussa työskentelee viisitoista aineenopettajaa ja oppilaanohjaaja, mutta myös moni alakoulun luokanopettaja opettaa yläkoulun oppilaita ja yläkoulun opettaja alakoulun oppilaita. Erityisluokanopettajia on neljä ja laaja-alaisia erityisopettajia kolme (1.10. alkaen). Lisäksi koulussa on resurssiopettaja. Alakoulu on kaksisarjainen. Yläkoulu on kolmesarjainen. Erityisopetuksen luokkia eli pienryhmiä on neljä; kaksi alakoulun pienryhmää (luokat 1-2 ja 3-6) ja kolme yläkoulun pienryhmää (luokat 7-8 ja 9). Oppilaat opiskelevat pienryhmässä yhtä tai useampaa ainetta. Osalla heistä on erityisen tuen, osalla tehostetun tuen päätös. Näidtä joidenkin oppilaiden kotiluokka on yleisopetuksen ryhmä, ja joidenkin kotiluokka on pienryhmä. Tänä lukuvuonna luokan oppilasmäärä on enimmillään 23 oppilasta. Oppilasmäärä vaihtelee kuitenkin oppiaineen mukaan. Yläkoulun valinnaisaineissa ryhmäkoko voi olla suurempi Pienryhmän oppilaat lisäävät myös yleisopetuksen ryhmäkokoa. Suomenkielinen sivistyslautakunta on myöntänyt Aleksis Kiven koululle yhteensä 862 vuosiviikkotuntia tuntikehystä lukuvuodelle Tuntikehykseen sisältyvät kirjaston ja kokoelmien hoito, luokan ohjaustyöstä maksettavat lisät ja muut korvattavat lisät, yhteensä yli 30 tuntia. Alakoulussa alkuopetuksen luokilla on kolme jakotuntia, kolmansilla ja neljänsillä yksi tai kaksi jakotuntia viikossa. Niinä koulupäivinä, kun työjärjestyksessä on jakotunteja, A-ryhmä tulee pääsääntöisesti aikaisemmin kouluun, ja heidän koulupäivänsä päättyy aikaisemmin. B-ryhmän oppilaat tulevat kouluun tuntia myöhemmin, ja heidän koulupäivänsä päättyy tuntia myöhemmin. Opettajat voivat päättää jakotuntiensa käytön ainekohtaisen tarpeen mukaisesti. 4.1 Opetusryhmät ja ryhmäkoot LUOKKA POIKIA TYTTÖJÄ YHTEENSÄ 1A B A B Pienryhmäopetus A B A B A B A B Pienryhmäopetus ALAKOULU YHTEENSÄ A B C Pienryhmäopetus 7 3 8A B C Pienryhmäopetus 8 4 9A

7 Sivu 7/22 9B C Pienryhmäopetus YLÄKOULU YHTEENSÄ YHTEENSÄ Opetushenkilöstö, opetustunnit ja oppiaineet LUOKKA LUOKANOPETTAJA/ LUOKANOHJAAJA 1A Aino Virtanen/ Helka Palmunen alkaen OPETUS- TUNNIT B Jesse Taimi A Marjo Sippola-Immonen B Riita Georgiou A Laura Kortelainen B Maija Lukkari A Kati Tuomainen B Johanna Saario A Juha Airas B Marja-Liisa Hartikainen OPETUS- VELVOLL. OPPIAINEET 1A: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Tekstiilityö 4A 1B: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Ortodoksiuskonto luokat 1-9 2A: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Uskonto 8C 2B: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Tekstiilityö 6B, fysiikka- ja kemia 6B 2A: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Liikunta 3B, 4A 2B: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö. Muille luokille: Musiikki 3A, 7A, 7B, 7C 4A: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide. Muille luokille: Uskonto 7A, 7C, 8A, 8B, 9A, 9C 4B: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Liikunta tytöt 5AB 5A: Äidinkieli, matematiikka, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, uskonto, historia, musiikki, kuvataide, tekninen työ, poikien liikunta 5AB. Muille luokille: Poikien liikunta 6AB 4B: Äidinkieli, matematiikka, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, uskonto, historia, tekstiilityö Muille luokille: Tekstiilityö 5A, 7A, 7BC 6A: Äidinkieli, matematiikka, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, uskonto,

8 Sivu 8/22 6A Anne-Mari Lehtosalo B Mirva Saunamäki Pienryhmä 1-2 Pienryhmä 3-6 Pienryhmä 7-8 Pienryhmä 9 Mervi Saloniemi Rita Ikonen Pasi Kaukinen Jari Karjalainen A Liisa Suni B Pirkka Mikkola C Maria Lahti A Teemu Ristiniitty B Kati Hiltunen C Teemu Helkamäki A Elina Hynynen B Suvi Häkkinen C Leena Rusanen Jari Vehviläinen Mari Sarviaho Frank Dürr historia, kuvataide, tyttöjen liikunta. Muille luokille: ipad 6B: Äidinkieli, matematiikka, biologia ja maantieto, uskonto, historia, musiikki. Muille luokille: Musiikki 5B, 6A, 8A, 8B, 8C, valinnainen musiikki 8ABC 1-2PR : äidinkieli, matematiikka, tarvittaessa muita aineita. Muille luokille: Uskonto 1B Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, englanti, ruotsi, kuvataide. Tarvittaessa muita aineita. Äidinkieli, matematiikka, englanti, ruotsi, biologia ja maantieto, historia, fysiikka ja kemia, uskonto, poikien liikunta, kuvataide, terveystieto. Tarvittaessa muita aineita. Äidinkieli, matematiikka, englanti, biologia ja maantiede, fysiikka ja kemia, historia, uskonto. Tarvittaessa muita aineita. Muille luokille: Valinnainen ATK 8ABC Laaja-alainen erityisopetus Äidinkieli, matematiikka, ruotsi, englanti, tarvittaessa muita aineita Historia ja yhteiskuntaoppi 7A, 7B, 7C, 8A, 8B, 8C, 9A, 9B, 9C Valinnainen taloustieto 8ABC Valinnainen yrittäjyys 8ABC9ABC Äidinkieli ja kirjallisuus 7C, 8A, 8B, 8C Ruotsi 4A, 4B, 7ABC, 8A, 8B Biologia ja maantieto 7A, 7B, 7C, 8A, 8B, 8C, 9A, 9B, 9C Matematiikka 8A Englanti 3A, 6A, 8A, 8B, 9A, 9C Ruotsi 7ABC, 9ABC Valinnainen ranska 8ABC, 9ABC Englanti 4B, 7A, 7B, 8C Ruotsi 6A, 6B, 7ABC, 8AB, 8BC, 9ABC Äidinkieli ja kirjallisuus 7A, 7B, 9A, 9B, 9C Suomi toisena kielenä Englanti 3B, 4A, 5A, 5B, 6B, 7C, 9B Ruotsi 5A, 5B, 7ABC, 9ABC Matematiikka 7A, 7B, 7C, 8B, 8C, 9A, 9B, 9C Fysiikka ja kemia 7ABC, 8ABC, 9ABC Valinnainen matematiikka 9ABC Kuvataide 5B, 6B, 7A, 7B, 7C Valinnainen kuvataide 8ABC, 9ABC Uskonto 9B Liikunta pojat 7BC, 8AB, 8C, 9BC Liikunta tytöt ja pojat 9A Valinnainen pelit 8ABC, 9ABC Valinnainen liikunta 9ABC Valinnainen saksa 8ABC, 9ABC

9 Sivu 9/22 Inga-Maria Vaara Marja Kukko vuorotteluvapaa sijainen Eveliina Leskelä Liikunta tytöt ja pojat 7A Liikunta tytöt 7BC, 8AB, 8C, 9BC Valinnainen liikunta 8ABC, 8ABC9ABC Terveystieto 7A, 7B, 7C, 8A, 8B, 8C, 9A, 9B, 9C Uskonto 7B Kotitalous 7A, 7B, 7C, 7ABC Valinnainen kotitalous 8ABC, 9ABC Kimmo Pulkkinen Tekninen työ 3A, 3B, 4A, 4B, 5A, 5B, 7A, 7B, 7C Valinnainen tekninen työ 8abc, 9abc Uskonto 7B, 8C Saara Puittinen 8 8 Oppilaanohjaus 7A, 7B, 7C, 8A, 8B, 8C, 9A, 9B, 9C, PR789 Valinnainen tukioppilaskurssi 8ABC Harri Sivonen Resurssiopettaja Laura Leino Laaja-alainen erityisopetus 1-2 Äidinkieli, matematiikka, tarvittaessa muita aineita Päivi Boström alkaen KOULUNKÄYNTI- AVUSTAJAT Ahlholm Arja Kataja Esko Kivioja Päivi Kuisma Hanna Nordlund Anne sij. Tiina Harinen 5.10, Peltola Pirjo Rönnberg Kati Still Mailis Toivonen Pirjo ILTAPÄIVÄKERHON OHJAAJAT JA AVUSTAJAT Aarnio Kaisa Kataja Esko Arja Ahlholm Kuisma Hanna Peltola Pirjo Still Mailis OPPILASHUOLTO- HENKILÖSTÖ Lindholm Johanna Majanen Markus sij. Salla Uusijoki syyslukukausi Tandefelt Andrea Laaja-alainen erityisopetus 3-6 Äidinkieli, matematiikka, englanti, ruotsi, tarvittaessa muita aineita 30 tuntia 13,25 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 25 tuntia, ohjaaja, sekä aamutoiminta 10 tuntia 25 tuntia 2,5 tuntia 2,5 tuntia 5 tuntia 2,5 tuntia Koulukuraattori Koulupsykologi Kouluterveydenhoitaja

10 Sivu 10/22 MUU HENKILÖSTÖ Sjöberg Outi Lindman Kari Carl-Johan Sundman Koulusihteeri Kouluisäntä Iltakäytön valvoja 4.3 Muut vastuutehtävät Johtoryhmä TEHTÄVÄ JOHTORYHMÄ TIIMI Vt. rehtori saakka Päivi Boström Rehtori alkaen Pauliina Smolander Apulaisrehtori, liikunnan ja kielten lehtori Frank Dürr Apulaisrehtori, luokannopettaja Mirva Saunamäki Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Pirkka Mikkola Tulevaisuustiimi Kielten tuntiopettaja Kati Hiltunen Kansainvälisyystiimi Kuvataiteen lehtori Mari Sarviaho Media ja kulttuuri -tiimi Luokanopettaja Maija Lukkari Elämäntaitotiimi Luokanopettaja Laura Kortelainen Liikkuva koulu -tiimi Erikseen korvattavia vastuualueet VASTUUALUE Vuosiviikkotuntia OPETTAJA Musiikkiesitysten hoito ½ Maija Lukkari ½ Mirva Saunamäki Kirjasto 2 Elina Hynynen Tietotekniikka 1 Jari Karjalainen 1 Harri Sivonen AV-laitteet 1½ Harri Sivonen Oppilaskunta 1½ Pirkka Mikkola Oppilaskunta 1 Mari Sarviaho Muita korvattavia vastuualueita (huojennukset valvonnoissa/korvaus koulupäivän ulkopuolisesta ajasta) VASTUUALUE OPETTAJA KiVa-selvittely Päivi Boström Maija Lukkari Anne Nordlund Kimmo Pulkkinen Jesse Taimi Laura Leino VERSO Pasi Kaukinen Rita Ikonen Kati Rönnberg Oppiainekohtaiset vastuualueet VASTUUALUE Äidinkieli Matematiikka Englanti Ruotsi OPETTAJA Elina Hynynen Vilja Korsulainen, Leena Rusanen Kati Hiltunen Suvi Häkkinen

11 Sivu 11/22 Saksa Frank Dürr Ranska Teemu Helkamäki Ympäristö- ja luonnontieto Johanna Saario Biologia ja maantieto sekä kokoelmat Teemu Ristiniitty Fysiikka ja kemia sekä kokolemat Jari Vehviläinen, Vilja Korsulainen Historia ja yhteiskuntaoppi Pirkka Mikkola Uskonto Kati Tuomainen Ortodoksiuskonto Jesse Taimi Elämänkatsomustieto Laura Leino Musiikki ja välineistö Mirva Saunamäki, Maija Lukkari, Harri Sivonen Kuvataide Mari Sarviaho, Laura Kortelainen Tekninen työ Kimmo Pulkkinen Tekstiilityö Marja-Liisa Hartikainen Kotitalous Marja Kukko Liikunta ja välinevarastot Frank Dürr ja Inga-Maria Vaara Terveystieto Inga-Maria Vaara ATK Jari Karjalainen, Harri Sivonen Oppilaanohjaus Saara Puittinen Valinnaisaineet Saara Puittinen Yrittäjyys ja taloustieto Pirkka Mikkola Kotikielen opetus, venäjä Rita Ikonen Erityisopetus Liisa Suni Alkuopetus Marjo Sippola-Immonen Muita vastuualueita VASTUUALUE OPETTAJA Työsuojelu, pääluottamusmies Kimmo Pulkkinen OAY, OAJ Juha Airas Vanhempainyhdistys Elina Hynynen Jaoston opettajajäsen Kimmo Pulkkinen Tiedotus Pauliina Smolander, Frank Dürr, Mirva Saunamäki Info-TV Pauliina Smolander, Jarki Karjalainen Koulun kotisivut Outi Sjöberg, Pauliina Smolander, media- ja kulttuuritiimi Kouluavain Jari Vehviläinen, Pauliina Smolander Opettajien koulutus Pauliina Smolander Seurakuntayhteistyö Kati Tuomainen, Jesse Taimi Taksvärkki Jari Karjalainen Kioski ja juoma-automaatti Pirkka Mikkola Päiväkoti- ja esikouluyhteistyö Marjo Sippola-Immonen Kerhot Pauliina Smolander Työhyvinvointi TYHY-toiminta Kati Hiltunen, Inga-Maria Vaara, Teemu Helkamäki, Mari Sarviaho TET Saara Puittinen Sisäinen TET Leena Rusenen Kestävä kehitys, kierrätys Teemu Ristiniitty Henkilökunnan muistaminen Mervi Saloniemi, Kimmo Pulkkinen Tukioppilaat Saara Puittinen, Suvi Häkkinen Kummitoiminta Riitta Georgiou Nälkäpäivä Marja Kukko Kuvataidevarasto Mari Sarviaho,

12 Sivu 12/22 ipad Anne-Mari Lehtosalo Aktivoiva, ilmiöpohjainen koulu Anne-Mari Lehtosalo Azalea-koti Laura Kortelainen SPIN Mervi Saloniemi Välkkäritoiminta Johanna Saario 4.4 Tuntijako Vuosiviikkotunnit jakautuvat eri luokka-asteille seuraavasti: OPPIAINE YHT. luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka VVT Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli englanti A-kieli ruotsi vapaaehtoinen B-kieli ruotsi Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki ½ ½ 11 Kuvataide Käsityö Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus ½ ½ 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan tuntimäärä Tunti-, välitunti- ja ruokailuajat Oppitunnin pituus on 45 minuuttia ja välitunnin 15 minuuttia. Yläkoulun kahden viimeisen oppitunnin välinen välitunti on siirretty edellisen välitunnin perään, ja näin on saatu puolen tunnin pituinen breikki klo 13:15-13:45. Breikin aikana on mahdollisuus käyttää koulun kirjastoa, harrastaa liikuntaa, bändien kokoontua, asioida oppilaskunnan kioskilla, jne. Breikin jälkeiset kaksi oppituntia pidetään yläkoulussa peräkkäin ilman välituntia. ALAKOULU Luokat 1-2 ALAKOULU Luokat 3-6 YLÄKOULU Luokat VÄLITUNTI VÄLITUNTI VÄLITUNTI VÄLITUNTI VÄLITUNTI VÄLITUNTI Liukuva ruokailu alkaen Liukuva ruokailu VÄLITUNTI alkaen 4. VÄLITUNTI VÄLITUNTI

13 Sivu 13/ VÄLITUNTI VÄLITUNTI Jotta ruokailu sujuu ilman jonotusta, ruokailuun siirrytään liukuvasti kaksi luokkaa kerrallaan. Säännökset rajoittavat ruoan tarjoiluaikaa. Ruokasaliin mahtuu noin 100 henkilöä. Opetusryhmät, joilla on liikuntaa kolmannella ja neljännellä tunnilla ruokailevat klo Välituntivalvonta Riittävällä välituntivalvonnalla pyritään osaltaan luomaan turvallinen kouluympäristö ja ennaltaehkäisemään kiusaamista. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä. Koulun sisätilat on jaettu kahteen valvonta-alueeseen S1 ja S2, piha-alue kolmeen valvonta-alueeseen U1, U2 ja U3. Alakoulun oppilaat viettävät kaikki välitunnit ulkona lukuun ottamatta sisällä järjestettyä välituntitoimintaa. Yläkoulu viettää vähintään yhden välitunnin ulkona (klo ). Keskiviikon ja perjantain klo opettajien YT-aikana välituntivalvonnoissa on kiertävät valvontavuorot, jotka koulunkäyntiavustajat hoitavat. VÄLITUNTIVALVONTAVUOROT Liukuva ruokailu VÄLITUNTI VÄLITUNTI VÄLITUNTI VÄLITUNTI BREIKKI BREIKKI VÄLITUNTI VÄLITUNTI RUOKAILU ALKAA KLO RUOKAILEVAT LUOKAT A, 1B A, 2B A, 3B, pienryhmä A, 4B A, 5B A, 6B Esikoululaiset A, 7B, 7C, Pienryhmä 7 8A, 8B, 8C, Pienryhmä 8 9A, 9B, 9C, Pienryhmä 9 MA 8AB liikunta TI valinnaisliikunta 8ABC PE 7BC liikunta MAANANTAI U1 Tiina Rita Jari V. Laura K. Maija Pirjo T. Rita Laura U2 Juha Kati T. Elina Kaisa Kati T. Päivi K. K. U3 Johanna Frank Teemu S1 Liisa Ami Frank Pirjo P. Ami Pasi H Inga- Maria

14 Sivu 14/22 S2 Pirkka Leena Pirjo P. Leena Mari Saara P. Jari V. TIISTAI U1 Marja- Liisa Rita Kimmo Saara Kati T. Kimmo Juha U2 Juha Marja- Liisa Teemu H. Kaisa Jari K. Jari K. Kati H. U3 Inga- Maria Frank S1 Liisa Elina Jari V. Johanna Suvi Pasi Pirjo P. S2 Suvi Leena Laura K. Leena Mari Pirkka Teemu H. KESKIVIIKKO U1 Marja- Liisa Johanna Pirjo P. Johanna Kati T. Pirjo T. Mirva U2 Leena Kati R. Kati R. Jari K. Marja- Liisa Jari K. Pasi U3 Kati H. Jari K. S1 Mailis Liisa Elina Rita Maija Marja- Liisa Marja S2 Maria Mari Mari Saara Maria Pirkka Teemu R. TORSTAI U1 Mailis Kati T. Elina Pirjo T. Laura K. Pasi Rita U2 Juha Maija Maria Saara Teemu H. Pirjo P. Kimmo U3 Inga- Maria Inga- Maria S1 Suvi Mirva Jari V. Marja Ami Ami Frank S2 Maria Elina Liisa Teemu R. Kati H. Kimmo Pirkka PERJANTAI U1 Juha Ami Pasi Pirjo T. Mirva Maria Mailis U2 Marja Maija Inga- Maria Päivi K. Kati H. Johanna Pirjo P. U3 Tiina Kati H. S1 Suvi Mirva Jari V. Marja Maija Kimmo Frank S2 Liisa Mari Pirkka Teemu R. Laura K. Suvi Päivi K. Teemu R. Teemu H. Teemu R Koulun ulkopuolinen opetus Oppimisympäristönä voi toimia luokan lisäksi koulun muut tilat, koulun piha ja lähiympäristö, luonto, internet ja sähköiset oppimisalustat, päiväkodit, muut koulut, yritykset jne. Opetusta voidaan antaa koulun ulkopuolella oppitunnin tai koko koulupäivän ajan maastoretkellä, museokäynnillä, teatterissa, konsertissa jne. Opetusta voidaan antaa myös yökoulussa, useamman päivän leirikouluissa ja opintomatkoilla. Kaikilla retkillä, leirikouluissa, opintomatkoilla, ulkomaanmatkoilla jne. noudatetaan etukäteen sovittuja sääntöjä ja turvallisuus-ohjeita, joista tiedotetaan etukäteen koteihin ja joista keskustellaan etukäteen oppilaiden kanssa. Yökouluissa huomioidaan paloviranomaisten sallimat majoitustilat. Leirikouluissa noudatetaan kunnan leirikouluperiaatteita. Retkikohteista on annettu alla oleva suositus. Koska koululla on kansainvälisyyspainotus, ja Erasmus+ - yhteistyössä Aleksis Kiven koulun kanssa saattaa olla useita eurooppalaisia kouluja mukana, matkakohteet voivat olla kauempanakin.

15 Sivu 15/22 LUOKKA-ASTE MAHDOLLINEN KOHDE Uusimaa Suomi ja naapurimaat Kuvataiteen opintoretket Kuvataiteen 8. luokkien valinnaisaineryhmä tekee lokakuussa 2015 opintomatkan Valokuvataiteen museoon Kaapelitehtaalle, Helsinkiin. Vierailu on osa isompaa yhteistyöprojektia Valokuvataiteen museon kanssa. Yhteistyö projektin tarkoituksena on tutustua valokuvauksen historiaan, valokuvataiteeseen ilmaisumuotona sekä tutustua menneeseen aikaan valokuva-arkiston kuvien kautta. Oppilaat ottavat omia valokuvia ja keräävät kuviin liittyviä kertomuksia. Kuvista ja teksteistä on tarkoitus järjestää näyttely. Kuvataiteen 8. luokkien valinnaisaineryhmän oppilaat tekevät opintomatkan Espooseen Metropolia Ammattikorkeakouluun marras-joulukuussa Metropoliassa tutustutaan mediatekniikan linjaan ja digipainoon ja työstetään omia maalauksia ja grafiikan vedoksia joulukorteiksi. Joulukortista tulee myytävä tuote, joten projekti on samalla osa yrittäjyyskasvatusta. Seitsemännet luokat vierailevat Helsingissä Ateneumin taidemuseossa helmikuussa 2016 katsomassa Suomen kultakauden mestariteoksia sekä Japanomania pohjoismaisessa taiteessa näyttelyä. Kuvataiteen 9 valinnaisryhmä tutustuu Suomen nykytaidemuseon Kiasman kokoelmiin tammikuussa Aiheena omakuva sekä Teemanäyttely Eri mieltä, nykytaiteen toisinajattelijoita, paneutuu taiteen ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin. Toukokuun lopussa on kaikkien valinnaisryhmien yhteinen kevätretki Vantaan taidemuseoon ja Kinomyyriin katsomaan elokuvaa. Elokuvaliput kustannetaan joulukorttiprojektin myyntituloilla Ranskan ryhmän leirikoulusuunnitelma Aleksis Kiven koulun 9. luokkien ranskanryhmän leirikoulumatka Pariisiin Ajankohta (alustavasti kesto 4 päivää). Ajankohta valitaan sen mukaan, miten se sopii koulun viimeisten viikkojen muuhun ohjelmaan. Tavoitteet Leirikoulun pääasiallinen tavoite on antaa oppilaille mahdollisuus käyttää oppimaansa kieltä käytännössä. Leirikoulun jälkeen oppilas huomaa, että jo kehittyvällä kielitaidolla selviytyy useissa matkailutilanteissa, ja ettei virheettömyys ole olennaista kommunikaatiossa. Lisäksi vieraiden kielten opetukseen kuuluu keskeisenä osana kohdemaan kulttuurin opetus, ja matka Ranskaan tukee erinomaisesti ranskan kielen oppiaineen tavoitteita. Kohde ja ohjelma Kohteena on oppilaiden toiveiden mukaisesti Pariisi, ja matkaa kestää noin viisi päivää. 1. päivä - saapuminen ja majoittuminen - illallinen ravintolassa hostellin lähellä 2. päivä - Champs-Élysées-puistokatuun & Riemukaareen tutustuminen - Eiffel-tornissa vierailu ja Champ de Mars-puistoon tutustuminen - Seinen jokiristeily, josta näkee paljon Pariisin keskeisiä nähtävyyksiä - illallinen 3. päivä - Katakombeissa vierailu - Louvren taidemuseoon ja sen tärkeimpiin taidehistoriallisiin teoksiin tutustuminen - illallinen

16 Sivu 16/22 4. päivä - Versaillesin linnaan ja puistoihin tutustuminen - Montmartren taitelijakaupunginosaan tutustuminen& Sacré-Coeur -katedraalissa vierailu - illallinen Bouillon Chartier-ravintolassa 5. päivä - vapaata ohjelmaa, esim. shoppailua / Marais'n kaupunginosaan tutustumista - lounas kaupungilla - paluulento Matkustaminen Matkustamme kohteeseen lentämällä (Helsinki-Pariisi). Pyrimme varaamaan lennot siten, että lähtö olisi iltapäivällä. Oppilaat matkustavat lentokentälle ja paluupäivänä lentokentältä takaisin Siuntioon huoltajien kyydillä, joista sovitaan lähempänä matkaa. Kohteessa liikumme julkisilla kulkuneuvoilla (juna, bussi, raitiovaunu tai metro). Majoitus Majoitumme nuorisohostellissa. Hostelli on valittu siksi, että se sijaitsee rauhallisella alueella, on vastikään remontoitu ja siisti. Lisäksi huoneen hintaan kuuluu aamiainen. Nuorisohostelli Oops! Design hostel 50, avenue des Gobelins PARIS Kustannusarvio Kustannukset on laskettu niin, että matkalle lähtee 15 oppilasta ja 2 opettajaa eli yhteensä 17 henkeä. Pyritään löytämään mahdollisimman edulliset lennot ja majoitus. Lennot: max. 200 euroa / hlö = yht euroa Majoitus: max. 50 euroa / hlö / yö = 200 euroa/hlö, yht euroa Kokonaiskustannukset / oppilas: 400 euroa, yht euroa. Varainhankinta Rahaa on kerätty jo runsaasti lukuvuoden aikana Puhtopojat-pesuainemyynnillä, joulumyyjäisillä ja vanhempainiltojen kahvituksilla. Lukuvuonna varoja kerätään samalla tavalla, mm. joulumyyjäisissä arpajaiset, joissa pääpalkintona joulukuusia. Olemme myös suunnitelleet diskon järjestämistä alakoulun oppilaille. Valvojat Mukaan lähtee ainakin 2 aikuista (ranskanopettaja Teemu Helkamäki ja joku Aleksis Kiven koulun naisopettajista). Kolmas valvoja on myös mahdollinen, mutta aikaisempien vuosien perusteella kaksi valvojaa riittää. Päätös tästä tehdään yhdessä huoltajien kanssa. Turvallisuus Julkisissa liikennevälineissä liikutaan aina pienemmissä ryhmissä, esim oppilasta ja jokaisessa ryhmässä yksi valvoja. Oppilaat eivät liiku myöskään nähtävyyksissä yksin, vaan muodostamme jokaisen vierailun alussa muutaman oppilaan ryhmä, jossa liikutaan koko vierailun ajan. Varmistetaan, että oppilaat säilyttävät majoituspaikassa arvotavaroitaan (passi, rahat ym.) tallelokerossa, eikä hostellihuoneessa. Kerrotaan oppilaille (ja myös muistutetaan päivittäin) turvallisuusasioista, mm. taskuvarkaista, joita on kaikissa isommissa kaupungeissa ja erityisesti turistien suosimilla alueilla. Oppilaat eivät saa liikkua kaupungilla ilman valvontaa, vaan voivat ainostaan valvojan luvalla käydä esimerkiksi majoituspaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa kaupoissa. Lisäksi oppilaat allekirjoittavat sitoumuksen noudattaa koulun sääntöjä myös matkan aikana, johon kuuluu vakavissa tapauksissa sanktiona välittömästi kotiin matkustaminen omalla kustannuksella Ortodoksiuskonnon opintoretki Ortodoksiuskonnon opiskelijat tekevät opintoretken Lohjan ortodoksiseen kirkkoon lokakuussa. 4.8 Työ- ja loma-ajat sekä vapaapäivät

17 Sivu 17/22 Syyslukukausi , yhteensä 91 koulupäivää Syysloma Joululoma Kevätlukukausi , yhteensä 98 koulupäivää Talviloma Pitkäperjantai pääsiäispäivä maanantaina Helatorstai Tapahtumakalenteri Tapahtumakalenterin tietoja päivitetään, ja tiedot voivat muuttua. Tapahtumat Vastuuhlö Roudaus ELOKUU 7.lk ryhmäytyminen, Meltola Saara pe Elokuun avaus Päivi B., Inga-Maria 8B ma Koulurauhan julistus tukioppilaat ke SYYSKUU Koulukuvaus Päivi B. 1.9 ja 2.9 Siuntio-päivä Harri la 5.9. Syyskuun avaus Marjo, Riitta 8A ti luokat leirikoulussa Eerikkilässä Ami ja Mirva luokat Luksiassa Saara to Nälkäpäiväkeräys Marja ja Suvi to 17.-pe Urheilupäivä yläkoulussa Mervi, Laura K., Inga- Maria ti Urheilupäivä alakoulu Mervi, Laura K., Inga- Maria Ti 29.9 Enkelivaellus 1.luokille kirkossa Aino, Jesse Ke 30.9 LOKAKUU Pvm Jatkokoulutusinfoilta ja luokkakohtaiset vanhempainillat 9.lk klo 18 Saara Ti 6.10 Kuukauden avaus/a. Kivi ja suvaitsevaisuus/ Aino, Jesse, Elina 9A to kekri ja Halloween Aleksis Kiven päivä la Unisef-kävely alakoululaisille Marjo ja Riitta Syysloma TET-harjoittelu 8.lk vko 43 Saara Huomioithan meidätkin -liikenneturvallisuus luokan opettajat ke tempaus luokkalaisille Avoimien ovien viikko Johtoryhmä Kameleontit-esitys luokille Mirva, Marjo to Oppilaat osaavat-tapahtuma alakoululle Harri, Maija 9.lk PR Pe Halloween/kekri oppilaskunnan aamupäivä MARRASKUU Kuukauden avaus/ Kiusaaminen ryhmäilmiönä/ Laura, Maija 8C ke lasten oikeudet, erilaisuus, kaveruus, suvaitsev. Erasmus vaihto-opiskelijan vierailu (7.-9.lk) Teemu H Sibelius-konsertti 1.-5.lk Mirva 9C ke lk Kirkko ja keskiaika 5.luokille Siuntion kirkossa Juha, Marja-Liisa To Kuningattaren kamari-ooppera klo Mirva, Ami, Harri Pe 20.11

18 Sivu 18/22 JOULUKUU Väittelykilpailu 8.-9.luokkalaisille Elina Joulukuun avaus/sibelius/ Siuntio 555 Kati, Johanna 9B ti Koulukäsipalloturnaus, Joulumyyjäiset Käytösarviopalaveri klo 8.00 Hajoamisvaara-teatteriesitys lk klo Elina Ke Joulukirkko Maija, Laura K, Mirva, Kati T. Pe Joulujuhla Parittomat luokat 1a,2a,3a,4a,5a,6a,7a+b,8a+b,7PR, 8 PR klo b,2b,3b,4b,5b,6b,7c,8c,9a+b+c, 9 PR klo 11 Joululoma TAMMIKUU Tammikuun avaus /Mediakasv. ja nettiturvall. Ami ja Mirva 7A To 14.1 Arviointikeskustelut HELMIKUU Helmikuun avaus / Reilu kaveruus netissä Kati T. Ja Marja-Liisa 7B Ma 1.2 ja sen ulkopuolella Sanomalehtiviikko Elina Avointen ovien viikko Valinnaisaineinfo 7. ja 8.lk oppilaille ja vanhemmille klo Mediataitoviikko Ystäväpäiväradio Pirkka Pe 12.2 Talviloma Yhteishaku Saara MAALISKUU Talviliikuntapäivä Maaliskuun avaus/kalevala - suuret tarinat - Liisa, Pirkka, Pasi, Maria 7C Ke 2.3 suuret sankarit ennen ja nyt Mustion hiihtokisat alakoululaisille Kirjatilaukset Outi Kiva-pajat yläkoulussa Taloustietokilpailu Pirkka Pääsiäisvaellus Capellassa 2. ja 4.lk Laura L. Pääsiäinen HUHTIKUU TOUKOKUU Huhtikuun avaus/ Hyvät tavat Teemu H., Teemu R. ja Kati H. Ti 5.4 6A 6.luokkien ryhmäytyminen Ami ja Mirva, Saara TET-harjoittelu 9.lk Saara Tarvikehankinnat Outi Valtakunnallinen lukuviikko Matematiikan valtakunnalliset kokeet 6. ja 9.lk Leena Oppilaat osaavat-tapahtuma+vappu 6B Toukokuun avaus/ kulttuurikohteet lähellä ja Jari K., Suvi, Elina, Leena 5A Ke 4.5 kaukana!/kansainvälisyys Siivouspäivä 3. luokat akustiikkaesittelyssä kirkossa Maija, Laura K.

19 Sivu 19/22 Tulevien 1.luokkalaisten tutustumispäivä klo 9-12 Pauliina Tulevien 1.luokkalaisten vanhempainilta klo 18 Pauliina Päivärinteen 6.lk tutustuminen AKK:lla Saara Helatorstai To 5.5 6h-leiri 6.luokkalaisille(AKK+Päivärinne) Pirkka Tulevien 7.lk huoltajien vanh.ilta klo 18 Pauliina Käyttäytymisarviointipalaveri/yläkoulu Kevätretket Taksvärkki yläluokkalaisille Jari K. Säbä-/futisturnaus 9.luokkalaisille Spin-oppilaat Henkilökunnan kesäkahvit Pauliina 9.lk juhlalounas Meidän messu Mirva, Kati T. To 2.6 Pesisottelu/henkilökunta vs. 9Lk Kevätjuhla parillisten luokkien opet 5B 9.luokkien päätösjuhla Leena, Suvi, Elina, Jari K. La Yhteistyö 5.1 Koti ja koulu Huoltajien ja vanhempainyhdistyksien kanssa tehtävä yhteistyö perustuu yhteiseen kasvatuskumppanuuteen. Yhteistyö on avointa ja rakentavaa. Tiedottamiseen kiinnitetään huomiota: koulun toiminnasta kerrotaan Wilma-viestein ja -tiedottein, ja huoltajia tiedotetaan riittävän usein. Koulun yhteisiä tilaisuuksia kehitetään vuorovaikutukselliseen suuntaan, ja niissä pyritään varaamaan aikaa keskustelulle. Huoltajille pyritään antamaan mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään mm. vanhempainyhdistyksen kautta, Wilmassa, vanhempainvarteissa ja arviointikeskusteluissa sekä luokkien yhdysvanhempien kautta. Huoltajat ovat tervetulleita tutustumaan koulun arkeen paitsi avointen ovien viikoilla myös tavallisina koulupäivinä. Opetushenkilöstö pyrkii hyvään tiedottamiseen kertomalla koulun toiminnasta Wilma-tiedottein ja -viestein. Kouluavain-lukuvuosioppaassa kerrotaan mm. koulun toimintatavoista, säännöistä, tapahtumista ja käytänteistä. Opas on sähköisessä muodossa kunnan kotisivuilla. Luokanopettaja/-ohjaaja ja vanhemmat voivat keskustella puhelimitse, Wilmassa, sähköpostitse tai alkuopetuksessa reissuvihon välityksellä. Pääasiassa yhteydenpito tapahtuu Wilman kautta. Vanhemmat saavat omat tunnukset, joilla voivat netissä kuitata lapsensa poissaolot ja seurata edistymistä, kokeita ja yläkoulussa myös läksyjä. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Huoltaja ilmoittaa viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana oppilaan sairastumisesta. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Poissaoloanomukset voi tehdä sähköisesti Wilmassa. Wilman kautta opettaja voi antaa palautetta oppilaan opiskelusta. Lukuvuoden aikana järjestetään tarvittaessa tapaamisia opettajan, huoltajan tai oppilashuoltohenkilöstön aloitteesta oppimiseen, käyttäytymiseen, sopeutumiseen tai terveyteen liittyen. Kolmiportaisen tuen eri vaiheissa oppilaan asioita käsitellään yhdessä huoltajan kanssa ja tarvittaessa oppimisen tuen ryhmässä, jossa käsitellään pedagogiset asiakirjat. Jokaisella luokalla nimetään yhdysvanhemmat, jotka muodostavat luokkatoimikunnan ja toimivat luokan edustajina vanhempainyhdistyksessä. He välittävät tietoa vanhempien ja koulun välillä. Kaikki vanhemmat kuuluvat automaattisesti vanhempainyhdistykseen. Vanhempainyhdistys valitsee vanhemmista hallituksen jäsenet. Vanhempainyhdistys kerää varoja esim. myyjäisillä. Aleksis Kiven koulussa on kaksi vanhempainyhdistystä, Aleksis Kiven koulun ja Toukolan vanhempainyhdistykset. Vanhempainyhdistys voi järjestää yhteistyössä koulun kanssa luentoja, tempauksia ja muita tapahtumia. Esim. lokakuussa Toukolan vanhempainyhdistys on mukana järjestämässä Huomioithan minutkin -liikenneturvallisuustapahtumaa