JVA:n asukaslehti 2/2012. Tehdään yhdessä! Hauhontien asukkailta löytyy ideoita ja talkoohenkeä s. 10

Transkriptio

1 JVA:n asukaslehti 2/2012 Tehdään yhdessä! Hauhontien asukkailta löytyy ideoita ja talkoohenkeä s. 10

2 Koteja kaikille Pääkirjoitus... 3 Lemmikin kanssa kaupungissa... 4 JVA:n organisaatio uudistuu... 8 Kerhohuoneesta asukastoiminnan sydän Uusia koteja Palokunnanmäelle Sovittelulla oikaistaan naapurisovun ryppyjä Pulmusentiellä juhlittiin 20 vuotta Kulottajantiellä 40 vuotta asukastoimintaa Veikon sienihulluus alkoi lehmäntatista Ideariihestä uutta potkua asukastoimintaan Energiaekspertti edistää energiatehokkuutta Piha- ja parvekekilpailun voittajat Ristikko Painos 8000 kpl ISSN Päätoimittaja: Timo Hyttinen Toimituskunta: Liisa Toivola Sirkka Lius Mervi Brandt Anu Kärkkäinen Julkaisija: Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy Ulkoasu: Lari Kemiläinen, Ideavuo Oy Kannen kuva: Liisa Tanninen Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy

3 JYVÄSKYLÄN VUOKRA-ASUNNOT OY Vapaudenkatu 48-50, 3 krs, PL 193, Jyväskylä Vaihde (kaupungin vaihde) Sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi Avoinna: ma, ti, to ja pe klo 9 14, ke klo 9 17 Faksi, asiakaspalvelu Faksi, hallinto ja talous Puhelinpalveluajat (palvelusihteerit, vuokrasihteerit ja asukasisännöitsijät) ma pe klo 8 10 ja klo Asuntohakemukset, vuokrasopimukset irtisanomiset Palvelusihteerit asiakaspalvelu.jva@jkl.fi Vuokranmaksuasiat Vuokrasihteerit vuokrasihteerit@jkl.fi Asukasisännöinti: asukasdemokratia, asumisrauha, asukastiedotus Costiander Sirpa (Mervi Brandtin sij saakka), Kuokkalan-, Läntinen- ja Korpilahden alue Lius Sirkka, Keskustan-, Pohjoinen- ja Vaajakosken alue Toivola Liisa, Itäinen alue jva.asukasisannointi@jkl.fi Tekninen isännöinti ja kiinteistöjen talous Moisio Vesa, Vaajakosken alue Kinnari Paul, Itäinen alue Lemetyinen Osmo, Kuokkalan alue Sahi Sinikka, Keskustan alue Salmelainen Timo, Läntinen alue Salmi Seppo, Pohjoinen alue Siivoustyönjohto Jaiteh Aila, siivoustyönjohtaja Asuntotarkastajat Talous Taloussihteerit Kemppainen Sirpa, ostoreskontra, maksuliikenne Kytölä Sirkka, kirjanpito Meriläinen Mervi, ostoreskontra, maksuliikenne Muhonen Pirjo, kirjanpito, lainat, web Nykänen Auni, kirjanpito, maksuliikenne Hallinto Hyttinen Timo, toimitusjohtaja Kärkkäinen Anu, asiakaspalvelupäällikkö Myöhänen Arja, talous- ja hallintopäällikkö Päivärinta Urpo, projektipäällikkö Tirkkonen Matti, kiinteistöpäällikkö Pihapiiri kolmesti vuodessa Asukastiedottamista parannetaan lisäämällä tämän JVA pihapiiri-lehden ilmestymiskertoja kahdesta kolmeen. Tämän vuoksi lehti ilmestyy nyt lokakuussa ja seuraavat lehdet tammikuussa ja touko-kesäkuussa. Uudistuksella pyrimme saamaan tuoreempia ja ajankohtaisempia tietoja tähän lehteen. Lähetämme edelleen myös tiedotteita tarvittaessa JVA Pihapiirin ilmestymiskertojen välillä, mutta ajantasaisin tieto löytyy JVA:n kotisivuilta ja yhä enemmän myös Facebook-sivustoltamme. Olemme parhaillaan keskellä kiivainta budjetointiaikaa, joka näkyy ja ehkä vähän kuuluukin toiminnassamme. Tätä kirjoittaessa budjettiesitykset on toimitettu asukastoimikunnille ja yhteinen budjetti-info on pidetty, mutta toimikuntien lausunnot eivät ole vielä kokonaisuudessaan käytettävissä. Budjettiperusteet ja arvio tulevasta keskimääräisestä vuokrankorotuksesta noudattelee edellisvuoden linjoja. Alhaisen korkotason ja lainasalkun paremman rakenteen myötä pääomakulut pysyvät käytännössä tämän vuoden tasolla, mutta hoitokuluihin ja siellä varsinkin energiaan ennakoidaan selvästi yleisen kustannustason nousua suurempia korotuksia. Vuokrankorotukset tulevat olemaan keskimäärin hieman yli kolme prosenttia ja siihen sisältyy 0,10 e/m 2 /kk korjausvarauksen korotus, jolla varaudutaan tuleviin korjauksiin. Lopulliset budjettiluvut ovat tiedossa lokakuun lopussa kun JVA:n hallitus on tehnyt asiasta päätöksen. Ensi vuoden alussa JVA:n isännöinti- ja palvelutoiminnot uudistuvat. Muutokset näkyvät selvimmin alueellisten isännöitsijöiden toimenkuvan poistumisena. Jatkossa ei siis ole enää yleisisännöitsijöitä, jotka hoitavat kaikki alueensa isännöintiin liittyvät asiat, vaan tehtävät jakaantuvat asukaspalveluihin, muuttojen hallintaan sekä korjaus ja ylläpitoon. Asukaspalveluvastuulliset isännöitsijät palvelevat asuvia asukkaita, muuttojen hallinta palvelee poismuuttavia asukkaita ja tulevia asukkaita, korjaukseen ja ylläpitoon keskittyvät eivät ole käytännön asiakaspalvelutyössä, vaan vastaavat yhdessä nykyisen rakennuttamisorganisaation kanssa kiinteistöjen kunnosta. Samassa yhteydessä myös JVA:n toimiston asiakaspalvelua uudistetaan. Tarkempi kuvaus tulevista organisaatiomuutoksista löytyy tämän lehden sivuilta 8-9. Iloista loppusyksyä! Timo Hyttinen toimitusjohtaja 3

4 Lemmikin kanssa kaupungissa Tiina Kemiläinen Lemmikit ovat monen sydäntä lähellä. Lemmikkieläimiä voi pitää millaisessa asunnossa tahansa, mutta sopivan lemmikin valitsemista on syytä pohtia. Sopuisa yhteiselo erilaisten ihmisten ja eläinten välillä vaatii sujuakseen eri osapuolten huomioon ottamista ja sääntöihin sitoutumista. Lemmikkien vaikutuksesta ihmiseen on tehty useita tutkimuksia. Eläinten on todettu esimerkiksi lievittävän stressiä ja antavan elämään tarpeellista järjestystä ja rutiineja. Lemmikin pitäminen opettaa vastuuta ja sen osoittama ehdoton hyväksyntä ja kiintymys merkitsevät monelle arvaamattoman paljon. Lemmikit aiheuttavat silloin tällöin myös harmin aihetta omalle perheelle ja naapureille. Ongelmatilanteiden välttämiseksi lemmikki kannattaa valita harkiten ja omaa elämäntilannetta punniten. Valitse lemmikki harkiten Koirat ja kissat ovat suosituimpia lemmikkieläimiä suomalaisissa kodeissa. Oma koira on monen lapsen ja nuoren haave. Koirarodun valitsemisessa kannattaa kiinnittää huomiota rodun kokoon, aktiivisuuteen ja turkin hoidon vaativuuteen. Rodun valitsemisessa voi käyttää apuna koirarotukirjoja ja rotuyhdistysten Laki ja lemmikit Eläinsuojelulaki määrää eläinten pitämisestä seuraavaa: Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava sille sopivaa ravintoa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein. Järjestyslain mukaan koira on pidettävä taajamassa kytkettynä ja omistajan on pidettävä huoli siitä, että koira ei pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle koira ei pääse lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Metsästyslaki taas määrää, että: Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva, yli viiden kuukauden ikäinen koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Tämä ei koske pihalla ja puutarhassa ulkoilua alueen omistajan luvalla. Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa ei koiraa saa pitää irti toisen alueella, jolloin maanomistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus poistaa alueelta tai ottaa talteen siellä oleva koira. 4

5 Vastuullinen lemmikinomistaja ottaa huomioon asuinympäristönsä. verkkosivuja. Netistä löytyvistä rodunvalintatesteistä voi myös olla hyötyä. Usein tietty rotu kiinnostaa ulkomuotonsa vuoksi, mutta rotua ei kannata valita pelkästään ulkomuotoperustein. Monet näyttävät rodut ovat vaativia huolehdittavia. Isokokoinen koira tarvitsee runsaasti liikuntaa ja huomiota herättävä karva pysyy kunnossa vain säännöllisellä ja joskus paljonkin aikaa ja rahaa vievällä hoidolla. Rodun valitsemisessa koon lisäksi kannattaa huomioida rodun alkuperäinen käyttötarkoitus, sillä se kertoo paljon kyseiselle rodulle ominaisista piirteistä ja tarpeista. Työkoiraksi jalostettua rotua ei kannata valita kerrostaloon seurakoiraksi. Monet koirarodut ovat älykkäitä ja aktiivisia, ja ne vaativat hyvin voidakseen liikunnan lisäksi henkistä aktivointia. Lemmikkiä hankkiessa onkin tärkeää pohtia omia voimavaroja ja mahdollisuuksia pitää asianmukaista huolta lemmikistä, sekä sitä, mihin tarkoitukseen ja kenelle perheessä lemmikki hankitaan. Joskus esimerkiksi koira otetaan lapselle kaveriksi. Perheen aikuiset ovat kuitenkin aina viime kädessä vastuussa lemmikin hoidosta ja sen tekemisistä. Mikä tahansa lemmikki sitten kiinnostaakin, on tärkeintä pitää mielessä, että elävä eläin vaatii aina huomiota ja hoitoa. Koira on kiva lemmikki ja vuorovaikutuksesta koiran kanssa on ihmiselle paljon iloa, mutta toisaalta koira vaatii säännöllistä liikuntaa ja aktivointia joka päivä. Koiraa ei voi jättää pitkiksi ajoiksi yksin kotiin, ja jokainen koira on välttämätöntä kouluttaa ihmisyhteisön tavoille. Se vaatii aikaa ja vaivannäköä. Jos olet epävarma omien voimavarojen ja ajan riittävyydestä, kannattaa puntaroida jonkin muun lemmikin hankkimista. Ongelmiin kannattaa puuttua JVA:lla ei ole rajoituksia lemmikkien pitämisen suhteen, mutta tervettä järkeä on syytä käyttää. Esimerkiksi kaikki koirarodut eivät sovellu kerros- tai rivitaloasuntoihin. Lemmikkien lukumäärä asunnossa täytyy myös pitää kohtuullisena. Itäisen alueen asukasisännöitsijä Liisa Toivola kertoo, että valituksia lemmikkieläimistä tulee silloin 5

6 jatkoa edelliseltä aukeamalta tällöin. Yleisimpiä huomauttamisen aiheita ovat koiran haukkuminen asunnossa, jätökset tai irrallaan juoksevat koirat. Kissoista tulleet valitukset ovat koskeneet enimmäkseen hajuhaittoja tai irrallaan oloa. Yleensä naapurit eivät valita turhasta, Liisa Toivola toteaa. Esimerkiksi päivällä yksinäisyyttään haukkuva koira voi häiritä naapurissa asuvan vuorotyöläisen lepoa. Irrallaan juoksevat eläimet voivat aiheuttaa pelkoa ja ovat myös vaarassa jäädä autojen alle. Koiran haukunnan tai muutenkin eläimen aiheuttaessa häiriötä ensisijainen ohje on ottaa ensin yhteyttä eläimen omistajaan. Varsinkin koirat aiheuttavat äänihäiriöitä useimmiten ollessaan yksin. Omistaja ei välttämättä ole lainkaan tietoinen lemmikkinsä aiheuttamasta häiriöstä. Häiriötilanteessa asia kannattaa ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja rakentavalla tavalla. Ei ole syytä odottaa hermostumiseen asti, sillä vastuuntuntoinen lemmikin omistaja kyllä pyrkii vaikuttamaan lemmikkinsä käytökseen. Ellei puheeksi ottamisesta ole apua ja häiriö jatkuu, voi asiasta tehdä ilmoituksen JVA:n asukasisännöitsijälle. Tällöin isännöitsijä antaa huomautuksen. Ellei ongelma sittenkään korjaudu, ongelmalemmikin omistaja saa kirjallisen varoituksen ja viime kädessä eteen tulee asunnon menettämisen mahdollisuus, Liisa Toivola kuvailee. Koulutus ehkäisee koiraongelmia Koiran kouluttamiseksi kannattaa nähdä vaivaa, sillä vaivannäkö korvautuu moninkertaisesti koiran tottelevaisuudella ja hallittavuudella. Hallinnassa olevan lemmikin kanssa on helppo liikkua ja hallittu koirakko herättää ihastusta ja lievittää myös koiria arastelevien pelkoja. Joskus lemmikin omistajan on myönnettävä itselleen, että tilanne lemmikin kanssa on päässyt riistäytymään käsistä. Koira voi olla tottelematon ja vaikea hallita eivätkä omistajan omat keinot riitä asian korjaamiseksi. Koiraongelmiin löytyy apua monista kirjoista ja koulutusapuakin on Jyväskylän seudulla tarjolla. Useimmiten käyttäytymisongelmien taustalla on jokin järkeenkäypä syy, jota omistaja ei ole ymmärtänyt huomioida. Osaavan koirakouluttajan opastuksella omistaja voi vaikuttaa lemmikkinsä käytökseen ja tilanne saadaan hallintaan. Valitettavasti on myös niitä tapauksia, että lemmikin omistaja ei viitsi tai ehdi huolehtia lemmikistään, minkä vuoksi ongelmia alkaa ilmaantua. Tällöin omaa elämäntilannetta täytyy pystyä arvioimaan kriittisesti. Jos aika ja innostus eivät riitä lemmikin asianmukaiseen huolehtimiseen, olisiko syytä harkita eläimestä luopumista? Tuhotyöt useimmiten tekemisen puutetta Lemmikit voivat toisinaan aiheuttaa isojakin tuhoja asunnossa. Koirilla on luontainen tarve puuhastella hampaillaan, kissoilla vastaavasti on tarve käyttää kynsiään. Yksin jäädessään aktiivinen lemmikki saattaa alkaa käyttää toimintatarmoaan ei-toivottuihin asioihin. Toisin sanoen se keksii itselleen tekemistä. Eläinten aiheuttamat tuhot eivät ole asunnon normaalia kulumista ja niiden korvaaminen on asukkaan vastuulla, muistuttaa Liisa Toivola. Omistaja voi helpottaa lemmikin yksin olemiseen tottumista järjestämällä sille sallittua tekemistä. Useimmat koirat pitävät puruluista ja herkkupaloja voi piilottaa vaikkapa tyhjään maitopurkkiin, minkä parissa askarrellessaan koira saa toimintatarmoaan puretuksi. Säännöllinen liikunta, leikkiminen, Koirakouluja ja -kerhoja Jyväskylän seudulla: Koirakoulu Taitavat Tassut ÍÍ Koirakoulu Koda ongelmakoirakoulutusta ÍÍ Jyväskylän tokokerho ÍÍ Keski-Suomen kennelkerho ÍÍ Koirakeskus Doggie myös ongelmakoirakoulutusta ÍÍ Erä-Vahti erityisesti metsästyskoirakoulutusta ÍÍ Koirataito SM ÍÍ Jyväskylän agility team ÍÍ 6

7 Moni tuholaiseksi nimitetty koira on vain tekemistä vailla kannattaa siis tutustua rotumääritelmään ennen koiran hankintaa. Älykkääksi kuvattu rotu vaatii aivotyötä ja aktiiviseksi kuvattu taas liikuntaa. koulutus ja huomio pitävät lemmikin tyytyväisenä ja se sopeutuu yksin olemiseenkin paremmin. Jyväskylässä on runsaasti harrastusvaihtoehtoja Jyväskylässä asustaa noin koiraa. Jyväskylän monipuoliset ulkoilureitit antavat hienot puitteet koiran kanssa liikkumiseen. Järjestäytynyttä harrastustoimintaa on moneen makuun. Keski-Suomen kennelkerholla on mm. tottelevaisuuskoulutuksia, agilitykoulutusta, näyttelykoulutuksia ja koiratanssikoulutusta. Jyväskylän Agility Team järjestää agilitykursseja. Agility on vauhdikas koiraurheilulaji, jossa koira suorittaa esterataa ihmisen ohjaamana. Jyväskylässä ja sen lähiympäristössä toimii myös yksityisiä koirakouluja ja koiraongelmien ratkaisemiseen keskittyviä yrityksiä. Koulutusta on tarjolla sekä ryhmissä että yksilöohjauksena. Paikalliset rotuyhdistykset järjestävät monenlaisia koulutuksia ja vapaamuotoisia tapaamisia, esimerkiksi kimppalenkkejä. Aatoksenkadulla Viitaniemessä sijaitseva koirapuisto on koirien ja koiraihmisten oma kohtaamispaikka, jossa koirat voivat turvallisesti juosta ja leikkiä kytkemättöminä. Koirapuistossa on kaksi erillistä aitausta, toinen pienille ja toinen isoille koirille. Koirapuiston käyttö on ilmaista. Talviaikaan Kangaslammen ja Harjun kuntoradat sekä osa Kortemäen radasta ovat hiihtäjien ja koiranulkoiluttajien yhteiskäytössä. Keljonkankaan liikuntapuistossa koirahiihtovuorot ovat tiistaisin klo ja lauantaisin klo Muutoin koirien vieminen hiihtoladuille ei ole sallittua. Harrastaminen koiran kanssa on paitsi omistajan ja eläimen välistä suhdetta kehittävää, myös mukava tapa tutustua uusiin ihmisiin omalla asuinalueella. Koiran tai muun lemmikin kanssa liikkuessa myös ilman eläintä liikkuvat ihmiset tulevat helpommin juttelemaan ja tutustumaan lemmikkiin. Vastuullisella lemmikin pitämisellä edesautamme asuinympäristömme hyvinvointia. Lähteet: Duodecim-artikkeli: Lemmikkieläimet ja ihmisen terveys Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti: Koira Jyväskylässä Kaimio, Tuire: Pennun kasvatus Koiran koulutus on yhtä paljon omistajan kuin koiran kasvattamista tavoitteena on kummallekin turvallinen ja luottavainen olo. Koirarodunvalintatestejä: ÍÍ cgi-bin/fun/kintro.pl ÍÍ (Facebook-sovellus) 7

8 Erikoistumalla parempaa palvelua JVA:n organisaatio uudistuu JVA:n isännöinti- ja palvelutoiminnot uudistuvat merkittävästi Isännöinnissä siirrytään nykyisestä maantieteellisiin vastuualueisiin pohjautuvasta yleisisännöintimallista työtehtäviin ja osaamisalueisiin perustuviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Niitä ovat: Tarkastukset ja asuntotarjoukset Haku- ja asukaspalvelut Korjaus ja ylläpito Uudessa organisoitumismallissa on lähtökohtana se, että henkilökunta voi keskittyä tiettyihin osaamisalueisiin: asiakkaalle päin tämä näkyy parempana palvelun laatuna. Uudistuksen avulla yhtiö pyrkii myös vahvistamaan kiinteistöjen ylläpitoa, mikä parantaa asuntokannan vetovoimaisuutta. Tarkastukset ja asuntotarjoukset 8 Uuden tarkastus- ja asuntotarjous-tiimin roolina on hallinnoida asuntojen tarkastamista ja niiden markkinointi- ja asukasvalintatoimenpiteitä vuokralaisen vaihtuessa. Toimintojen uudistamisen avulla pyritään kokoamaan asuntojen tarkastaminen ja muuttojen yhteydessä tapahtuva remontointi tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Uudessa mallissa samat henkilöt tarkastavat luovutettavan asunnon, tilaavat tarvittaessa remontin, seuraavat remonttien edistymistä ja hallinnoivat vuokravakuuksien käsittelyä. Asuntojen käytön tehokkuutta voidaan parantaa tuottamalla asuntotarjousten tueksi reaaliaikaista tietoa odotettavissa olevista korjauksista ja niiden aikatauluista. Asuntoja tarkastavien ja tarjoavien ammattiryhmien tiiviimmällä yhteistyöllä ja toimintojen tarkemmalla ajoituksella pyritäänkin lyhentämään asuntojen vuokraukseen kuluvaa aikaa, mikä palvelee myös käyttöasteen kehittymistä myönteiseen suuntaan. Asukasvalinnan osalta pyritään kiinteistövälittäjämäisempään, liikkuvampaan toimintatapaan, jossa asuntoja tarjoavilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia tutustua tarjottaviin kohteisiin, tehdä tarvittaessa henkilökohtaisia esittelyjä kohteissa sekä vaikuttaa asuntojen menekinedistämiseen ja pieniin kohennuksiin asunnon varustetasossa tai kunnossa. Haku- ja asukaspalvelut Asukaspalvelu uudistuu muutoksessa monialaiseksi tiimiksi, jonka avulla asukkaiden mahdollisuutta saada monipuolisia asumispalveluita tehostetaan. Kokonaisuus sisältää: teknisen asiakaspalvelun asuntojen hakemisen vuokrasopimukset irtisanomiset asukasedun asukasdemokratian asukastiedotuksen asumisrauhan vuokrasuhdepäätökset Haku- ja asukaspalvelun uusi tekninen palvelu on henkilökohtaista asiakas-, puhelin- ja sähköpostipalvelua teknisiin vikoihin, puutteisiin ja ongelmiin liittyen, ilmoitusten, tilausten, pyyntöjen ja aloitteiden vastaanottamista, tiedusteluihin vastaamista, neuvomista ja opastamista, toisin sanoen monikanavaista asioimista ja vuorovaikutusta asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on, että asiakkaalle tai yhteistyökumppa-

9 Tarkastukset ja asuntotarjoukset Huolehtii asunnon kunnosta ja korjauksista silloin, kun vuokralainen vaihtuu: vuokravakuudet, muuttotarkastukset, asunto tarjoukset ja asuntojen esittelyt. Haku- ja asukaspalvelut Huolehtii asunnonhaku- ja muista vuokrasuhteeseen liittyvistä palveluista, teknisistä palveluista ja asukastoimintaan osallistumisesta. Isännöinnin ja palvelutoimintojen uudet tiimit Korjaus ja ylläpito Huolehtii asuntokannan korjauksista, ylläpidosta ja rakennuttamisesta: suunnittelu, kilpailutukset, sopimushallinta, energiaasiat, siivous.- ja huoltopalveluiden laadunvalvonta. nille annetaan viivytyksettä tarvittavaa palvelua. Teknisen työtehtävän tai ilmoituksen vastaanottaja arvioi tehtävän kiireellisyyden ja ryhtyy sen mukaisiin toimenpiteisiin. Katkeamattoman palveluketjun periaatteen mukaisesti huolehditaan siitä, että toimeksiannosta menee tieto viivyttelemättä ja aukottomasti perille tekijöille, joko omassa organisaatiossa tai ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Työtehtävien valmistumista seurataan ja varmistetaan, että ne tulevat loppuun suoritetuiksi. Lähtökohtana on, että työtehtävät hoidetaan viivytyksettä ja tehok- Palvelutoimintojen uudet yhteystiedot ja muutoksen jälkeen noudatettavat palveluajat jaetaan asukkaille erillisenä tiedotteena suoraan koteihin lokakuun aikana. Seuraa siis postiasi ja säilytä tiedote mahdollisia yhteydenottoja varten. Uudet yhteystiedot päivitetään myös JVA:n nettisivuille: ÍÍ kaasti ja että toimenpiteiden tulee olla jäljitettävissä. Perinteiset asiakaspalvelutoiminnot: asunnonhaku, vuokrasopimuksiin liittyvät palvelut, maksumuutokset ja vuokrasuhdepäätökset sekä asukasisännöinnin tehtävät kuten asukastoiminta, asukasetu, asumisrauhan ylläpito ja asukastiedottaminen ovat myös tämän ryhmän vastuulla. Palveluvalikoimaan lisätään myös uusia sähköisiä palveluita asioinnin helpottamiseksi ja tiimin toiminnan tukemiseksi. Asukasdemokratian hoitaminen keskitetään entistä vahvemmin asukasisännöitsijöiden vastuulle. Myös kokouskäytäntö uudistuu ja uudessa mallissa toimikuntien kokouksiin osallistuvat aina ensisijaisesti asukasisännöitsijät. Teknisestä palvelusta vastaava isännöitsijä kutsutaan kokoukseen ainoastaan silloin, kun tarvitaan erityistä teknistä asiantuntemusta. Korjaus ja ylläpito Korjauksen ja ylläpidon osalta siirrytään systemaattisempaan kiinteistönpitoon, joka aikaa myöten tuo säästöjä ja parempaa asukasviihtyvyyttä asuntojen ja kiinteistöjen laadun kohentuessa sekä hankintojen kustannustehokkuuden kasvaessa. Suunnitelmallisen ja ennakoivan kiinteistöjen ylläpidon ja huollon avulla luodaan asukkaille entistä viihtyisämmät ja toimivammat asumisen puitteet. Uudessa tiimissä yhdistetään korjauk sen, ylläpidon ja rakennuttamisen toiminnot, jolloin vuosikorjauksiin sekä ylläpitävän kunnossapidon hankkeisiin liittyvällä suunnittelulla on aiempaa yhtenäisemmät lähtökohdat. Tiimin tehtävänä on toimia teknisenä asiantuntijaryhmänä, jonka osaamista hyödynnetään myös kilpailutuksissa, sopimushallinnassa, energiaasioissa sekä huollon ja siivouksen seurannassa sekä laadunhallinnassa. Ryhmän vastuulla ovat lisäksi kiinteistökierrokset, joiden avulla kerätään tarvittavaa tietoa muun teknisen toiminnan ja suunnittelun tueksi. 9

10 Laura Sillankorva, Sanna Salopaju, Tara Nyrhinen-Bogdanoff ja Reijo Kyyhkynen viihtyvät uudistetussa kerhohuoneessa Hauhontiellä. Kerhohuoneesta saa asukastoiminnan sydämen Teksti ja kuvat: Liisa Tanninen Virkeät asukasyhdistykset ovat uudistaneet yhteisiä kerhotiloja onnistuneesti. Arjen kuluttamasta tilasta saa maalilla, uusilla verhoilla ja kunnostetuilla kalusteilla viihtyisän ajanviettopaikan. Hauhontiellä herättiin huomaamaan ankea kerhotila talvella Maali oli rapissut seiniltä julisteiden teippien ja tarrojen alta. Muutenkin tila tuntui olevan kasvojenkohotuksen tarpeessa. Asukastoiminnassa oli pidempi katkos, mutta viime vuonna virittelimme sitä uudelleen henkiin. Olemme nyt pitäneet täällä muun muassa joulujuhlan, halloweenjuhlat, myyjäisiä ja askarteluhetkiä, asukastoiminnan puheenjohtaja Tara Nyrhinen-Bogdanoff kertoo. Asukkaat voivat varata esimerkiksi omiin perhejuhliinsa tilaa käyttöön. Kerhohuoneessa on pari pöytää, tuolit, sohva ja keittiötila. Seiniin on maalattu raikkaat aurinkoraidat piristämään. Seinillä lennähtelee myös muutama koristeperhonen. Asukastoimikunta aikoo myös selvittää, voisiko tilaa käyttää joskus väliaikaiseen yöpymiseen, mikäli asukkaille tulee yövieraita käymään. Tämä olisi tietysti tarkkaan valvottua, sillä emme halua tästä mitään yömajaa vaan monipuolisen yhteisen toimitilan, Nyrhinen-Bogdanoff sanoo. Asukkaat Sanna Salopaju, Laura Sillankorva, Reijo Kyyhkynen ja Siiri Söyring olivat talkoissa mukana maalaamassa ja kunnostamassa kerhohuonetta. Hauhontien pihaan saatiin myös kiva leikkimökki, jonka kokosivat Rainer Lampinen, Jussi Bogdanoff ja Reijo Kyyhkynen. Naiset sisustivat mökin yhdessä lasten kanssa. Meillä on paljon suunnitelmia kerhohuoneelle ja täällä on kiva välillä vaan vapaamuotoisesti kokoontua keskustelemaan naapurien kesken. Tilan valmistuttua järjestettiin myös tupaantuliaiset juhlistamaan toiminnan uutta alkua. Taloyhtiössä kannattaa aluksi selvittää ketkä sitoutuvat työhön ja mikä on aikataulu. Myös toiveet tilankäyttöä ajatellen kannattaa kartoittaa ja sopia esimerkiksi maalien värit yhdessä, Nyrhinen-Bogdanoff kertoo. Juhlaa ja kuntoilua samassa tilassa Taitoniekantiellä tehtiin yhteistuumin remontti muutama vuosi sitten. Pari pöytää ja vanha kaapinrotisko 10

11 Siiri Söyringin, Janinan ja Sofian mielestä leikkimökin kuisti on hyvä paikka nauttia syysauringosta. Tapio Manninen on usein keittiöhommissa talkoiden aikaan. Kirpputorilta löydetyt kahvikupit piristävät yhteisiä kahvihetkiä. vietiin ulos ja seinät saivat talkoilla tyylikkään harmaan sävyn. Yksi asukas ompeli uudet verhot ja pöytien kannet pinnoitettiin uudella levyllä. Tilaan saatiin myös muutama kuntoiluväline, joita asukkaat voivat käyttää vapaasti. Pienessä keittiössä voi paistaa ja keittää. Asukkaat ovat käyttäneet tilaa perhejuhliin, lasten syntymäpäiviä ja muita perhetapahtumia. Yhteisissä talkoissa kerhohuone on toiminnan keskus, jossa levähdetään ja syödään lounasta, asukastoimikunnan puheenjohtaja Tapio Manninen kertoo. Kiitosta aktiivisuudesta Isoin tapahtuma on Elorieha, johon kokoontuu väkeä laajemmaltikin. Meillä on kirpputoripöytiä ja paistamme makkaraa ja lettuja sekä keitämme kahvia. Tapahtumalla on kerätty rahaa yhteiseen toimintaan. Kaikkiaan 95 asunnossa on kaikenikäisiä ja eri elämänvaiheissa olevia asukkaita. Mannisen mukaan pieni joukko toimii aktiivisesti asukastoiminnassa. Saimme JVA:n 20-vuotisjuhlissa kunniakirjan ansiokkaasta asukastoiminnasta ja se lämmitti mieltä. Jotain olemme tehneet oikein, Manninen pohtii. Heidi Hankainen käyttää usein Taitoniekantie kerhohuoneen kuntoiluvälineitä. 11

12 Taloryhmän (JVA, NCC ja Lemminkäinen) sisäpiha tarjoaa hyvät puitteet yhteisöllisyyteen ja aktiiviseen asukastoimintaan, mitä JVA:lla pidetään tärkeänä. Uusia koteja Palokunnanmäelle JVA vastaa kysyntään rakentamalla keskustan läheisyyteen, halutulle Palokunnanmäelle eniten kysyttyjä asuntotyyppejä, pieniä ajanmukaisia yksiöitä ja kaksioita. Palokunnanmäki-hankkeen ensimmäisen vaiheen suunnittelu on käynnistetty. Hanke käsittää kaksi asuinrakennusta joiden kerrosala on yhteensä kem 2. Kohteeseen tulee noin 70 asuntoa, joista suurin osa on yksiöitä ja kaksioita. Hankkeen urakkakilpailu käydään alkuvuodesta 2013 ja töihin on tarkoitus päästä keväällä Asunnot valmistuvat kesällä JVA:lle jää kyseiselle tontille vielä yksi rakennuspaikka 12 kerroksiselle talolle. Alustavasti töiden aloitus on suunniteltu keväälle Tämän rakennuksen kerrosala on kem 2 ja asuntoja noin 60 kpl. korjataan talot 18, 20 ja 22 ja viimeiset talot 25, 27 ja 29 vuonna Työ toteutetaan taloittain alkaen Kypärätie 12:sta. Työaika / talo on noin 4 kk. Asuminen ei ole asunnoissa mahdollista rakennustyön aikana. Saneerattavien talojen asukkaille tarjotaan saneerauksen perusteella toista, mahdollisimman hyvin asunnontarvetta vastaavaa asuntoa tai paluuta takaisin Kypärätien puutaloissa sijaitsevaan asuntoon, edellyttäen, että asuntohakemus on toimitettu ajoissa JVA:lle. Saneeraustyö sisältää asuntojen saneerauksen kokonaisuudessaan, kaikki pinnat uusitaan, samoin kalusteet, kodinkoneet, lvi-laitteet ja sähkölaitteet. Asunnot muutetaan 1 h + k (40,5 m 2 ) asunnoiksi, kuten B-portaan asunnoissa. Kellaritiloissa ei tehdä merkittäviä korjaustöitä. Tonttien autopaikat muutetaan vastaamaan nykyistä kaavaa. Jätekatokset tehdään yhteisiksi aina kolmelle talolle. Huoneistokohtainen vedenmittaus asennetaan myös tässä vaiheessa. Kolmen toimijan JVA, Lemminkäinen Talo Oy ja NCC Rakennus Oy yhteiseen omistukseen tulevan autohallin ja piha-alueen suunnittelu on käynnistetty kesällä Lemminkäinen Talo Oy vastaa näiden osalta suunnittelun koordinoinnista. Kypärätien puutalot saneerataan Kypärätien viihtyisä puutalomiljöö on pala vanhaa Jyväskylää, joka sijaitsee halutulla Kypärämäen alueella, ja koska asuntotyypitkin vastaavat kysyntää, päätettiin saattaa asunnot saneerauksella ajanmukaiselle tasolle. Talot on peruskorjattu viimeksi 70-luvun lopulla. Saneeraustyö on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2013 alussa, alkaen Kypärätie 12, 14 ja 16 taloista ja asuntojen on arvioitu olevan muuttovalmiina taloittain neljän kuukauden välein huhti-, elo- ja joulukuun lopulla. Vuoden 2014 aikana Kypäräte 12 ja malliksi remontoitu keittiö. 12

13 Sovittelulla oikaistaan naapurisovun ryppyjä Teksti: Liisa Tanninen Naapuruussovittelu on arkisten ristiriitojen ratkaisemista. Usein ristiriitojen taustalla ovat erilaiset asumistavat ja kulttuurit. Asunnoista tai rappukäytävästä kuuluvat kovat äänet tai yhteisten tilojen ajattelematon käyttö herättävät eniten närää naapurustossa. Näissä tilanteissa apu voidaan löytää naapuruussovittelusta. Tavoitteena on kuulla tasapuolisesti molempia osapuolia ja sovittelijan avulla luoda yhteiset pelisäännöt, jotka kumpikin riidan osapuoli hyväksyy. --Sovittelussa ei käsitellä riita- tai rikosasioita vaan kyse on usein tulehtuneiden välien rauhoittamisesta ja uusien toimintatapojen sopimisesta. Sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja maksutonta, KOTILO projektin hankejohtaja Terhi Joensuu kertoo. Omat sovittelijat Jyväskylässä Myös Jyväskylän vuokra-asunnoista on koulutettu vapaaehtoisia sovittelijoiksi. Tavoitteena on ehkäistä vakavampien ongelmien syntymistä ja varmistaa asumisviihtyvyys. --Sovittelukoulutuksessa ei painoteta juridisia seikkoja vaan toisen ihmisen kohtaamista. Mielensä pahoittaneen on tärkeää tulla kuulluksi. Usein riitatilanteissa ovat tunteet mukana ja tunteista on tärkeä puhua ja selvittää väärinymmärrykset, Joensuu kertoo. Pienet asiat riidan taustalla Sovittelussa on tärkeää, että sovittelija tulee ulkopuolelta ja on puolueeton taho. Jos osapuolena on ulkomaalaisia, pyritään sovitteluun järjestämään heidän kulttuuriaan ymmärtävä henkilö sekä tulkki sovittelijaksi. Monesti naapurisopu on koetuksella kovaäänisen puheen tai muun melun vuoksi. Kantaväestö on tottunut hiljaisempaan kanssakäymiseen, näissä asioissa on kulttuurisia eroja. Myös eri elämänvaiheissa olevien asukkaiden on välillä vaikea ymmärtää toista osapuolta. Itsenäistyneen nuoren aikuisen elämä on erilaista kuin yksin asuvan vanhuksen tai lapsiperheen. --Sovittelutilanteessa osapuolet ottavat vastuun omasta toiminnastaan ja vahinkoa kärsinyt osapuoli saa tyydyttävän selityksen tai korvauksen tapahtuneesta. Joensuu muistuttaa, että naapuruussovittelun tavoitteena on aina myös asumisviihtyvyyden paraneminen. --Sovittelutapauksissa soitamme vähän myöhemmin osapuolille ja kysymme kuinka on sujunut ja mitä mieltä he olivat sovittelusta. Lähes kaikki palaute on ollut positiivista ja moni on sanonut, että käyttäisi sovittelua uudelleenkin, Joensuu kertoo. KOTILO projekti on Suomen pakolaisavun järjestämää, RAY:n rahoittamaa toimintaa. Tavara vaihtaa omistajaa JVA:n asukkaiden kirpputorilla lauantaina klo 10 14, Sepänkeskuksessa (Kyllikinkatu 1) tavara vaihtaa omistajaa. Tervetuloa tekemään löytöjä! Kirpparikahviossa on tarjolla kahvia, leivonnaisia ja virvokkeita kirpparihinnoin! Myyntipöydän tai -paikan hinta on 5 euroa. Varaus tehdään mennessä sähköpostilla: jva.asukasisannointi@jkl.fi tai puhelimitse asukasisännöitsijältä: Sirpa Costiander, p. (014) , Sirkka Lius, p. (014) tai Liisa Toivola, p. (014) Ole nopea, myyntipaikkoja on rajallisesti ja ne jaetaan varausjärjestyksessä. Myyjät pääsevät sisälle klo

14 Pulmusentien asukkaita juhlatunnelmissa. Pulmusentie 2:n alkuperäiset asukkaat Martti Rajala, Sisko Hakkarainen ja Martta Säämänen. Pulmusentiellä juhlittiin 20-vuotisia Suuri joukko Pulmusentie 2:n asukkaita kokoontui kauniina elokuun lopun iltapäivänä 2. kerroksen aulaan viettämään talon 20-vuotisjuhlaa. Talon asukasaktiivi ja puuhanainen Sisko Hakkarainen oli kattanut kauniin kahvipöydän pasteijoineen ja kakkuineen. Isännöitsijä Paul Kinnari ja asukasisännöitsijä Liisa Toivola toivat juhlaan yhtiön tervehdyksen ja kiittivät asukkaita hyvästä asumisesta ja yhteistyöstä. Elo-syyskuun vaihteessa 1992 Pulmusentie 2:een muuttivat ensimmäiset asukkaat. Alkuperäisiä asuu talossa vielä kolme: Sisko Hakkarainen, Martti Rajala ja Martta Säämänen. Heitä muistettiin juhlassa kauniilla ruusuilla. Niin alkuperäiset kuin muutkin asukkaat kertoivat olevansa tyytyväisiä asuinympäristöönsä asunto on hyvä, talo sijaitsee kauniilla paikalla ja vuokrakin on kohdallaan. Talo on vanhusten talo ja sen asukkaat tarvitsevat monenlaista tukea päivittäiseen elämäänsä. Yhteisöllisyys on voimissaan, naapurista huolehditaan ja kokoontumiset pihakeinulla ja aulan kokoontumistilassa ovat monelle tärkeitä henkireikiä. Telkänpesän palvelukeskuksen palvelut ovat kävelymatkan päässä naapuritalossa, siellä voi käydä vaikkapa aamujumpassa. JVA:n pankkitili vaihtuu JVA:n pankkitili vaihtuu Nordeasta Keski-Suomen Osuuspankkiin vuoden 2013 alusta. Uusi tilinumero on: FI Suoraveloitusasiakkaille muutos ei aiheuta toimenpiteitä. 14

15 Kulottajantien 40-vuotisjuhlaan osallistuneet alkuperäiset asukkaat yhteispotretissa. Hyvä syy juhlia 40 vuotta asukastoimintaa Kulottajantien asukastoimikunnat juhlivat 40-vuotista asukastoimintaa kauniina elokuun lauantaina juhlapaikaksi somistetussa Sulun Kiinteistönhoidon konehallissa. Paikalla oli talon asukkaita, Lammen Laulajat, JVA:n hallituksen puheenjohtaja, JVA:n toimitusjohtaja ja asukasisännöitsijä, Jyväskylän Seudun Vuokralaisyhdistyksen puheenjohtaja sekä Sulun Kiinteistönhoidon edustajat. Juhlan avauspuheen piti Lammen nelosten puheenjohtaja Veikko Salonen käyden läpi asukastoiminnan ja alueen historiaa. Veikko itse on osa talonsa ja alueen historiaa, hän on asunut Laikuttajantie 4:ssä talon valmistumisesta alkaen. Asukastoiminta aloitettiin 70-luvun alussa Hakan rakennuttamissa Erkintorneissa Laikuttajantie 4:ssä ja 6:ssa talotoimikunnan nimellä. Kangaslammen alue kasvoi 70-luvulla nopeaan tahtiin ja nykyiseen JVA:lla Kulottajantien nimellä tunnettuun kohteeseen kuuluvat talot Kulottajantie 1, 4 ja Kangaslammentie 22 valmistuivat 70-luvun puolessa välissä. Asuntoja taloissa on yhteensä 280. Asukastoimikuntia on tällä hetkellä kaksi, Lammen neloset ja Laikuttajantie 6:n asukastoimikunta. Talojen asukastoiminta on ollut aina vilkasta ja monipuolista, siitä tämä juhlakin on osoitus. Asukastoiminta on ollut myös hyvin asukaslähtöistä: toimikuntaan on ollut aina halukkaita, kokouksia pidetään säännöllisesti, ongelmiin puututaan ja kehitysesityksiä tehdään aktiivisesti vuokranantajalle sekä huoltoyhtiölle. Juhlapuheen piti JVA:n hallituksen puheenjohtaja Osmo Kääriäinen. Hän korosti asukastoiminnan tärkeyttä: JVA:lla asukastoimintaa tuetaan ja arvostetaan, onhan asukas asumisen paras asiantuntija. Nykyinen yksilöllisyyttä korostava elämäntyyli on huolestuttava ilmiö. Yhteisöllisyyttä kaivataan; meidän kaikkien tulisi pitää huolta toinen toisistamme. Juhlassa muistettiin alkuperäisiä asukkaita kiitoksin ja pienellä muistolautasella. Heitä asuu 14 asunnossa. Valitettavasti kaikki eivät päässeet paikalle. Puheiden välissä Lammen Laulajat nostattivat tunnelmaa tuttuihin sävelmiin tekemillään alueen lampiin ja luontoon liittyvillä sanoituksilla. Juhlaohjelman jälkeen nautittiin herkullisesta keitosta ja kakkukahvista sekä seurustelusta. Juhla päätettiin laulamalla yhdessä Keski-Suomen kotiseutulaulu. Tervetuloa juhlaan! toivottavat Lammen nelosten taloudenhoitaja Eija Lahtinen ja sihteeri Elina Heiskanen. 15

16 Sienihulluus alkoi lehmäntatista Teksti ja kuvat: Liisa Tanninen Tässä on iso, puhdas tatti ja tämä on rousku, katso tuota pillistöä, esittelee sienineuvoja Veikko Salonen asiantuntevasti. Yli 60 vuotta sienestystä harrastanut Salonen on vihkiytynyt sienestämisen maailmaan. Äitinsä opastuksella hän opetteli tunnistamaan sienilajeja pienenä ja taito kasvoi hänen ollessaan lehmipaimenena laitumella. Ensimmäinen Salosen tunnistama sieni oli lehmäntatti. Äidilläni oli sanonta: kenen jalka kesällä kapsaa, sen suu talvella napsaa. Kyllä minä voin avoimesti myöntää olevani sienihullu. Se on loistava harrastus, jossa yhdistyy huvi ja hyötyliikunta. Neuvonta lähellä sydäntä Kangaslammen kaupunginosassa ikänsä asunut Salonen tuntee Jyväskylän sienimaastot. Sortimenttia/Valikoimaa/Lajeja löytyy ja maastoja, joissa rihmastot viihtyvät ja leviävät. Mäntymetsässä viihtyvät haperot, herkkutatit ja harvinainen tuoksuvalmuska. Sekametsissä menestyvät mustat torvisienet, kantarellit, lampaankäävät ja kehnäsienet. Koivikko- ja haapametsissä viihtyvät karvarouskut ja useimmiten myös punikkitatit. Niin sanotut salaattirouskut löytyvät sekametsistä. Sienen poimijakursseille Salonen osallistui jo luvulla ja hän on ollut pitkään sienineuvojana, joka kurssittaa aloittelijoita tunnistamaan sienilajit ja käsittelemään sieniä oikein. Poimijakoulutuksen käyneet saavat poimijakortin. Minulle valistustyö on ollut tärkeä juttu, olen halunnut opastaa toisiakin tunnistamaan sienilajeja ja nauttimaan sieniruuista. Sieniretket kruunaa metsänautinnon. Metsässä nautiskellaan Keväisin Salonen poimii korvasieniä ja kartiohuhtasieniä, kesällä metsästetään kantarelleja ja syksyllä 16

17 Sienien ensimmäinen siivous tehdään jo metsässä, lopullinen puhdistus kotona. Puhtaat pillistöt kertovat sienen laadusta. muun muassa suppilovahveroita, rouskuja ja tatteja. Eniten kuivaan sieniä ja sitten teen suolasieniä. Hyvä kuivauspaikka on jääkaapin ja kaapiston välissä olevassa ilmanvaihtoraossa, siihen kun uunipellille levittää sienet, ne kuivavat hyvin. Ahkera sienestäjä viihtyy reissussa kerralla 4-6 tuntia. Sienestys on aikaa vievää, sillä oikeaoppisesti alustava puhdistus tehdään jo metsässä, eikä keräämistä voi tehdä kiireellä. Sienisalaatti on ollut minun bravuurini jo vuosikymmeniä. Siitä olen saanut kehuja, Salonen naurahtaa. Aloittelijan ohjeet: Varaa mukaasi ilmava sienikori, sieniveitsi, kännykkä sekä oudossa maastossa kartta ja kompassi. Pukeudu lämpimästi ja varaudu myös sateeseen. Harrastuksen voi aloittaa yhdessä kokeneen sienestäjän kanssa tai osallistumalla opastetulle sieniretkelle. Opettele tunnistamaan muutama sienilaji satokauden aikana. Syötäväksi poimitaan vain tunnistettuja ruokasieniä. Yleisimmät myrkkysienet on myös syytä tuntea. Sienien esikäsittelyssä ja sieniruokien valmistuksessa on lajikohtaisia ohjeita, jotka on syytä tuntea ennen ruuanlaittoa. Veikon herkullinen sienisalaatti (6-8 annosta) 1 kg suolattuja haapa-, karva-, kangasrouskuja 1 sipuli tuoretta tai kuivattua tilliä kastike: 2dl kermaviiliä 1 rkl valkoviinietikkaa 1 tl aromisuolaa koristeeksi kirveli punasipulirenkaat Liota suolatuista sienistä liika suola pois. Silppua sienet hienoksi. Hienonna sipulit samankokoisiksi palasiksi kuin sienet. Sekoita sienet ja sipulit keskenään ja mausta seos tillillä. Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Anna maustua viileässä muutaman tunnin ajan. Tarjoa salaatti kirvelillä ja punasipulirenkailla koristeltuna. Salaatti sopii hyvin voileivällä tai liharuuan lisäkkeenä. Rouskusalaatti säilyy hyvänä viileässä useita päiviä, jopa pari viikkoa. Ideariihessä etsittiin uutta potkua asukastoimintaan Kuokkalan alueen puheenjohtajan Ritva Nuutisen kutsusta alueen asukasaktiiveja kokoontui Valssikuja 6:n Pihapirtissä vapaamuotoiseen ideariiheen pohtimaan, miten asukkaita saataisiin innostumaan asukastoiminnasta. Aluksi osallistujat jakautuivat ryhmiin, työkaluina tyhjät paperit ja kynät. Ryhmiä pyydettiin ideoimaan keinoja, joilla asukastoiminta saataisiin houkuttelevammaksi asukkaille. Asukastoiminnan tarkoitushan on lisätä asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja asumisen laatua. Tänä päivänä yksityisyyttään varjelevalle nykyihmiselle yhteistoiminnan ajatus saattaa tuntua vieraalta. Ryhmätyö poiki ideoita, jotka halutaan jakaa muidenkin käyttöön. Toimintarahan puitteissa asukkaille oli taloissa tarjottu, perinteisten talkoiden ja pikkujoulujen lisäksi: elokuvalippuja Päijänne-risteily muistettu pienellä lahjalla uutta vauvaperhettä muistettu /huomioitu jotenkin ahkeria paljon talkootyötä tehneitä asukkaita Asukastoimikunnalla todettiin olevan tärkeä rooli asukasaktiivisuuden lisäämisessä ja toimikunnat voisivat mahdollisuuksiensa mukaan jatkossa panostaa seuraaviin seikkoihin: Asukastoimikunnan esittäytyminen uusille asukkaille, esim. tiedote, jossa on asukastoimikunnan kokoonpano, yhteystiedot, liitteeksi yhteiset talon omat asumissäännöt, jos sellaisista on sovittu. Uusien asukkaiden toivottaminen tervetulleiksi ja talon esittely. Asukastoimikuntien kaikkien jäsenten aktiivinen osallistuminen koettiin myös tärkeäksi. Asukastoimikuntia ei kannata paisuttaa liian suuriksi, vain aktiivipisteiden hankkimistarkoituksessa. Mikäli taloissa on aktiivisia halukkaita toimijoita, annetaan uusille halukkaille tilaa toimikunnissa. 17

18 Ryhdy energiaekspertiksi! Energiaekspertti edistää energiatehokkuutta Jyväskylän Vuokra-asuntojen Energiatehokkuus-teemahanke jatkuu. Hankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman moneen taloon energiaekspertti. JVA:n toimistolla järjestettiin syksyllä 2011 koulutetuille energiaeksperteille Energiaekspertin kokemukset ja jatkokoulutus -tilaisuus Tilaisuuteen osallistui 17 henkilöä. Illan aikana kuultiin energiaeksperttien kokemuksie syksyn 2011 koulutuksesta ja energiaeksperttitoiminnasta sekä tutustuttiin energiaeksperttien käytännön toimiin ja työkaluihin sekä asukkaille annettaviin ohjeisiin ja viestintään. Tällä hetkellä energiaekspertteinä toimivat: Ahdinkatu-Pitkäkatu Leinonen Riitta-Liisa Haavikkotie 5 Rytkönen Ilkka Itätuulentie 4 Walden Sirpa Kangasvuorentie 8 Lindeman Maija-Leena Kirkkokatu 5 Riuttanen Heikki Kiulu 1 Louhi Kari Korteniityntie 55 Kuitunen Kimmo Kypärätien puutalot Helle Seppo Letkutie 5-7 Leppänen Reijo Taitoniekantie 10 Manninen Tapio Tykkikalliontie Suomalainen Kari Heidän tietonsa löytyvä JVA:n nettisivuilta ja talojen ilmoitustauluilta. Energiaekspertin tehtäviä Tiedotus: lämmön, sähkön ja veden järkevän käytön ohjeet, ilmoitus havaituista ongelmista. kerää ja välittää energiaan liittyvää tietoa 18 tekee ehdotuksia energiatalouden parantamiseksi kotitalossa ohjeet ilmoitustaululle ja asuntoihin tiedottaminen asukaskokouksissa antaa isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle tietoa talon ja asukkaiden tarpeista Havainnointi ja mittaus: käytävät, yleiset tilat, ulkoalueet. Energiaekspertti seuraa kiinteistön energiataloutta ja energiankulutusta sekä on mukana asettamassa energiansäästötavoitteita. sisälämpötilat, ilmanvaihto ulkovalot, porrasvalot, yleisten tilojen valaistus: toimintojen tarkkailu (ei turhia valoja) talosauna: saunavuorojen toimivuus, ei tyhjiä vuoroja välillä autopaikat: käytön tarkkailu ja opastus hanojen virtaamat, vesikalusteiden vuodot, käyttöveden lämpötilat Asukkaiden kannustaminen havainnointiin itse ja/tai ekspertin kanssa auttaa asukkaita seuraamaan omia energiankäyttötottumuksiaan. Keskimäärin energiaekspertti on onnistunut vähentämään 5 % lämmön kulutuksesta, 10 % kiinteistösähkön kulutuksesta ja % veden kulutuksesta. Näillä toimenpiteillä on vaikutusta vuokriin ja asumisviihtyvyyteen. Talon asukaskokouksessa valitaan energiaekspertti kurssinkäyneistä ehdokkaista. Kannattaa asettua ehdolle, jos tehtävä tuntuu omalta ja mielenkiintoa ja intoa riittää. Asukasetujärjestelmä palkitsee eksperttejä 70 pisteellä kuukaudessa.

19 Onnittelemme voittajia ja kiitämme kaikkia osallistuneita! Piha- ja parvekekilpailun 2012 voittajat ovat ratkenneet Sateisesta kesästä huolimatta raadin kiertämät pihat olivat voimissaan vielä elokuussakin. Osallistujia oli vähänlaisesti, johtuneeko siitä, että aiemmilla menestyjillä on vielä kolmen vuoden osallistumiskarenssi päällä. Sääntöjen uudistamista ensi vuoden kilpailuun täytynee pohtia, jottei osallistumisinnostus vallan hiivu. Piha on kuitenkin talon käyntikortti ja iso osa asumisviihtyvyyttä. 6-henkinen raati kiersi pihat kahteen kertaan kesän aikana. Ensimmäinen kierros tehtiin heti kesän alussa ja toinen syksyn lähestyessä elokuun lopulla. Pisteitä annettiin kuten aiemminkin viihtyisyydestä ja omatoimisuudesta. Myös pieniin yksityiskohtiin kiinnitettiin huomiota. Pihakilpailussa viime vuoden kakkonen Rasikatu 2 kiristi ja oli nyt ykkönen. Toiseksi raati valitsi Rauhankatu 2-4 pihapiirin ja ansiokkaan kolmannen sijan vei Ylätuhdonkuja 2. Kilpailun voittaja Rasikatu 2:n asukastoimikunta sai tililleen 500 euron rahapalkinnon, toisen palkinnon voittaja 300 euroa ja kolmas 200 euroa. Palkinnot ja kunniakirjat on toimitettu voittajille. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvottavan 100 euroa voitti Emännäntie 1 asukastoimikunta. Arvonta suoritettiin yhteistyötoimikunnan palaverissa Terassi- ja parvekekilpailuun osallistuneet olivat tänäkin vuonna nähneet vaivaa ja valinta oli todella vaikea. Kaikki kilpailuun osallistuneet parvekkeet olivat hyviä. Tällä kertaa raati päätyi seuraavaan tulokseen: 1. Aarnimetsä-Laitinen Pirjo-Riitta, Laikuttajantie 6, kivoja yksityiskohtia 2. Hönnilä Sari, Mutkaperä 16-18, rauhallinen ilmapiiri 3. Heino Leena, Emännäntie 1, tunnelmallinen, ulkoapäinkin kaunis Kaunis värimaailma, kivoja yksityiskohtia! 19

20 Ristikko Saitko ristikon valmiiksi? Lähetä ratkaisusanat (muodostuvat värillisille riveille) ja yhteystietosi mennessä osoitteeseen: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Asukasisännöinti/Ristikon ratkaisu Vapaudenkatu Jyväskylä Vastauksen voi palauttaa myös JVA:n asiakas palvelupisteen postilaatikkoon. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 3 kpl yllätyspalkintoja! Edellisen ristikon ratkaisu: