KONEPAJAMIEHET RY. Helsingin paikallisosasto 50v

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONEPAJAMIEHET RY. Helsingin paikallisosasto 50v"

Transkriptio

1 KONEPAJAMIEHET RY Helsingin paikallisosasto 50v Helsinki job number

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 1. MITEN SÄILYTTÄÄ VAHVA JA ELINVOIMAINEN KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS SUOMESSA? Metallinjalostuksen ja kone- ja metallituoteteollisuuden merkitys Kone- ja metallituoteteollisuus EU:ssa Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden vienti ja tuonti Maailma muuttuu - muuttuuko Suomen teollisuus? Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuus 6 2. MITEN TEKNOLOGISEN KEHITYKSEN ENNUSTAMISESSA ON ONNISTUTTU? Mitä omituisia virhe-ennusteita on tehty? Ihmiskunnan historiassa on ajanjaksoja, jotka on nimetty käytettyjen päämateriaalien mukaan Uudet teknologiat ja näihin liittyvät keksinnöt ovat vaikuttaneet ihmisten elämään monilla eri alueilla Miksi teknologisen kehityksen ennustamisesta ollaan kiinnostuneita? Miten teknologista kehitystä ennustetaan? PK-TEOLLISUUS JA VIENTITOIMINNAN HAASTEET ASIAKASARVO JA JAKELUVERKOSTOT KEHITTÄMISEN YTIMESSÄ Tuotefirman jakeluverkostot asiakasarvonluojana LAATU ON IHMISJOHTAMISEN TULOS Johdanto Suomalaisen laadun tila Laatu alkaa johdosta Laadun ja operatiivisen kyvykkyyden kehittäminen Laadun parantaminen Tiimit ja vuorovaikutus ovat avainasemassa Dialogiset toimintatavat Laatukulttuuri laadun parantamisen jalusta KEHON VARAOSIA KONEPAJOISTA Taustaksi Kehon varaosat jatkavat laadukasta elämää Valmistustekniikat Näyttelyitä ja seminaareja BOORITERÄKSET RAKENNEAINEINA Johdanto Boorista seosaineena Booriterästen hitsattavuus Lämpökäsittely Booriterästen muovattavuus Muottiin karkaisu Booriterästen käyttökohteita Yhteenveto PAKSUN NUORRUTUSTERÄSAIHION KOVUUSJAKAUMAN ARVIOIMINEN 36 i

3 7.1 Johdanto Nuorrutus Kovuusjakauman määritys Yhteenveto ja johtopäätökset Lisätietoja VUOTIS HISTORIIKKI 41 Konepajamiehet ry:n Helsingin paikallisosasto kiittää kirjoittajia, jotka ovat tehneet mahdolliseksi tämän historiikin syntymisen ii

4 Konepajamiehet ry Helsingin paikallisosasto 50 vuotta Toimituskunta Seppo Kivivuori Veli Matti Kuisma Risto Oraskari Jukka Paro Artikkelien kirjoittajat Timo Hannukainen Kai Häkkinen Veijo Kauppinen Juha Kivivuori Seppo Kivivuori Veli Matti Kuisma Jorma Veräjänkorva iii

5 JOHDANTO Konepajamiehet ry:n historia alkaa vuodesta 1956, jolloin Tampereella perustettiin yhdistys, joka rekisteröitiin nimellä Suomen Työkalutekninen yhdistys ry. Tämä yhdistys muutti nimensä Konepajamiehet ry:ksi vuonna 1963 ja säännöt vahvistettiin seuraavana vuonna Joitakin paikallisosastoja oli jo perustettukin entisen yhdistyksen aikoina, esimerkiksi Jyväskylän paikallisosasto teollisuusneuvos Sulo Sinivuoren toimesta, mutta vasta nämä vuonna 1964 hyväksytyt säännöt mahdollistivat paikallisosastojen perustamisen. Konepajamiehet ry:n Helsingin paikallisosasto perustettiin , jonka jälkeen osasto onkin toiminut aktiivisesti. Helsingin paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluu hyvin suuri osa eteläisestä Suomesta ja se onkin jäsenmäärältään suurin paikallisosasto. Jäseniä Helsingin paikallisosastossa on tällä hetkellä noin parisataa henkilöjäsentä. Jäsenistö on vuosittain järjestänyt paikallista toimintaa, joka pitää sisällään sääntöjen sanelemana syyskuussa pidettävän vaalikokouksen ja keväällä pidettävän vuosikokouksen. Näiden virallisten sääntömääräsisten kokousten lisäksi on paikallisosasto pyrkinyt järjestämään vuosittain 4 6 tutustumiskäyntiä paikalliseen teollisuuteen, tutkimuslaitoksiin, korkeakouluihin sekä muihin alalla toimiviin yrityksiin. Välillä on jopa vierailtu ulkomailla asti. Yritys- ja muiden vierailujen aikana on kuunneltu esitelmiä ja tutustuttu alan kehitykseen. Varsinkin viime aikoina, joina paikallisosastomme on toiminut, on kaikenlainen teollisuutta koskeva kehitys ollut huimaa. Toimialalla on tehty runsaasti erilaisia järjestelyitä teollisuuden toimintaympäristön muututtua globaaliksi. Tietotekniikan ja internetin tuomat mahdollisuudet sekä aivan uudet teollisuuden alat, kuten esimerkiksi ihmisen varaosien valmistaminen lastuamalla, ovat esimerkkeinä uusista kehittyneistä tekniikoista, joita tässäkin julkaisussa halutaan valottaa ja tuoda esille. Kiitänkin kaikkia tämän julkaisun laatimiseen osallistuneita panostuksesta yhteisen asian eteen. Tulevaisuus tuo myös monia haasteita mukanaan. Kaikenlainen yhdistystoiminta on ollut vaikeuksissa Suomessa jo pidemmän aikaan, mikä on myös kohdannut yhdistyksemmekin toimintaa. Vaikka yhdistyksen toimintaa kehitettäisiin vastaamaan nuoremman jäsenistön toiveita vastaavaksi, oltaisiin edelleen suppenevan jäsenmäärän sekä yhdessä yritystoimintaa koettelevan taantuman kanssa suurien haasteiden edessä. Yhdistystoiminta on kokenut Suomessa taantuman ja verkottuminen tapahtuukin usein sosiaalisessa mediassa. Pyrimme kuitenkin pitämään tavoitteenamme monipuolisen ja kiinnostavan ohjelman tarjoamisen jäsenistöllemme. Onnittelen kaikkia Konepajamiehet ry:n Helsingin paikallisosaston jäseniä ja tukijoita tämän merkkipäivämme johdosta. Lisäksi haluan lämpimästi kiittää niitä lukuisia yhteistyötahoja, paikallisosastomme puolesta, jotka näiden toiminnan vuosiemme aikana ovat osoittaneet vieraanvaraisuutta ja yhteistyöhenkeä. Samalla toivon tämän hedelmällisen yhteistyömme jatkuvan kiinteänä ja kumpaakin osapuolta palkitsevana pitkälle tulevaisuuteen. Jukka Paro Puheenjohtaja Konepajamiehet ry Helsingin paikallisosasto 1

6 1. MITEN SÄILYTTÄÄ VAHVA JA ELINVOIMAINEN KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS SUOMESSA? Johtava asiantuntija, Veli Matti Kuisma, TkT, Teknologiateollisuus ry Suomen teollisuudessa on tapahtumassa merkittävin muutos sitten toisen maailman sodan jälkeen. Sotakorvaukset synnyttivät Suomeen raskaan konepajateollisuuden. Suomalaiset pkyritykset ovat olleet pääasiassa suurten kansainvälisten yritysten alihankkijoina. Toimintaympäristö oli varsin turvattu ja varma aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Vuoden 2008 jälkeen teollisuuden rakennemuutos on kiihtynyt. Elektroniikkateollisuudesta on muodostunut aidosti globaali teollisuuden ala. Elektroniikkateollisuus on siirtänyt tuotantoa kehittyviin maihin, kuten Kiinaan. Tämä on ollut mahdollista, koska komponentit ovat helppoja ja edullisia kuljettaa ympäri maailmaa. Kone- ja metallituoteteollisuuden osalta tilanne on toisin. Koneiden ja laitteiden innovaatiotoiminta voi olla globaalia, mutta tuotanto on edullisinta tehdä lähellä asiakasta. Näin on varsinkin suurissa globaaleissa yrityksissä eri tehtaat eri maanosissa palvelevat paikallisia asiakkaita. Metallituotteet ovat tyypillisesti alihankittavia välituotteita. Nämä ovat edullisinta valmistaa lähellä tuotteen loppukokoonpanoa. ETLAn viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että koneteollisuudessa valmistuspaikalla on suuri merkitys mihin arvo kasautuu. Erot tässä ovat suuria eri tuoteryhmien välillä. Teollisuuden osuus maan BKT:stä on kehittyneissä maissa ollut laskusuunnassa viimeisen kolmekymmentä vuotta. Erityisesti USA:ssa ja Englannissa tämä ongelma on havaittu. Molemmissa maissa teollisuuden osuus BKT:stä on laskenut 1980-luvun jälkeen lähelle kymmentä prosenttia. Saksassa teollisuuden osuus on edelleen reippaasti yli 20% BKT:stä. Saksan vaihtotase on ylijäämäinen. USAn ja Englannin vaihtotaseet ovat alijäämäisiä. Sekä USA että Englanti ovat aloittaneet mittavat uudelleen teollistamisohjelmat. USA:ssa tilastojen mukaan maahan on palannut valmistavan teollisuuden työpaikkaa. Englannissa kyselyn mukaan 40% yrityksistä on palauttanut tuotantoa jokin verran kotimaahan ja 25% on lisäämässä hankintoja kotimaasta. Pelkästään Bristolin alueella on tavoitteena saada uutta teollisuustyöpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. 1.1 Metallinjalostuksen ja kone- ja metallituoteteollisuuden merkitys Metallinjalostus ja kone- ja metallituoteteollisuus tuottivat kolmanneksen maailman tehdasteollisuuden arvonlisäyksestä. Kuviosta 1.1 näemme, että Euroalueen osuus maailman arvonlisästä on säilynyt vähintäänkin samansuuruisena. Kiinan osuus on kasvanut vuosituhannen vaihteesta kaikilla kuvion toimialoilla. Muutos on tapahtunut USAn ja Japanin kustannuksella. 2

7 Kuva 1.1 Osuus maailman arvonlisästä (lähde ETLA 2014) 1.2 Kone- ja metallituoteteollisuus EU:ssa Kone- ja metallituoteteollisuuden painoarvo on kasvanut EU:ssa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Vuonna 2012 sen osuus EU27:n arvonlisäyksestä oli 11,2% joka on samaa suuruusluokkaa kuin kuljetusvälineteollisuuden. Kone- ja laiteteollisuus toipui varsin nopeasti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Saksa on ylivoimaisesti merkittävin kone- ja laiteteollisuusmaa Euroopassa (kuva 2). Suomi on sijalla 9 ja osuus EU:n arvonlisästä hieman yli 2 prosenttia. Metallituoteteollisuudessa Suomi on sijalla 12 ja arvonlisäyksen osuus hieman alle 2% (kuva 1.2). 3

8 Kuva 1.2 Kone- ja laiteteollisuus (lähde ETLA 2014) 1.3 Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden vienti ja tuonti Suomen kone- ja laiteviennistä EU:n ulkopuolisten markkinoiden merkitys on selvästi kasvanut sisämarkkinoiden kustannuksella (kuva 3). Vuoteen 2012 mennessä 2/3 meni EU:n ulkopuolisille alueille. Suurimmat vientimaat olivat Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat. Suomen metallituotteiden vienti unionin ulkopuolelle on vuosituhannen vaihteen jälkeen nopeammin kuin niiden tuonti (kuva 1.3). Kuva 1.3 Suomen kone- ja laitevienti 4

9 Kuva 1.4 Suomen metallituotevienti 1.4 Maailma muuttuu - muuttuuko Suomen teollisuus? Kehittyvät maat kasvun ajurina Kehittyvät maat tulevat olemaan kasvun ajurina ainakin seuraavan vuosikymmen. Perusteluina tähän on näiden maiden elintason nousu ja keskiluokkaistuminen. Tänä aikana kehittyvien maiden kuluttava keskiluokka kasvaa 3 miljardilla henkilöllä. Maailman väkiluvun kasvu yli 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja kaupungistuminen toimivat kasvun ajureina. Väkimäärän kasvusta johtuen ravinnon ja puhtaan veden tarve kasvaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa tehokkaampaa maanviljelys- ja karjataloustekniikkaa. Suomalaiset maatalouskonevalmistajat ovat teknologiassa aivan maailman kärjessä. Kuitenkin teknologioita ja polttoainetaloutta on kehittävä sekä teollisen internetin tuomia mahdollisuuksia tulee hyödyntää. Materiaalit ja teknologiat kehittyvät Energia- ja materiaalitehokkuuden merkitys korostuu. Uudet käyttövoimatekniikat tulevat valtaamaan alaa työkoneiden, autojen ja koko kuljetusvälinealan voimanlähteenä. Tämä tarkoittaa muutoksia alan teollisuuteen. Moottoreiden polttoainetalous ja päästöt paranevat, polttokennot, erilaiset hybridivaihtoehdot yleistyvät. Koko ajan otetaan käyttöön uusia keveämpiä ja lujempia materiaaleja. Komposiittien ja biokomposiittien käyttö lisääntyy. Älykkäämpiä koneita ja laitteita Tuotteista, koneista ja laitteista tulee entistä älykkäämpiä. Lisääntyvä älykkyys tekee koneista luotettavimpia, etävalvottuja ja huollettavia. Älykkyys lisää tuotteisiin ominaisuuksia, joita ei edes osattu aiemmin kuvitellakaan. Palvelusektori automatisoituu Palvelusektori tulee muuttumaan. Asiakaspalveluja on jo pitkään siirretty asiakkaan itse suoritettavaksi. Tämä kehitys jatkuu ja tulee myös julkisiin palveluihin. Teollisuudessa tietotekniikka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman tuotekonseptin hallinnan. Teollinen 5

10 internet tehostaa laitteiden ylläpitoa ja huoltoa sekä ohjelmistopäivitykset voidaan hoitaa laitetoimittajan toimesta verkon yli. Hyödynnetäänkö Suomen logistinen sijainti pohjoisen kaasu- ja öljykenttien hyödyntämisessä? Ympäristövaateet ovat olleet viime vuosina voimakkaita teknologian kehittämisen ajureita. Energiasektori, moottoriteknologia ja koko logistiikka-ala ovat muuttumassa. Laivojen päästörajoitukset ajavat käyttämään nesteytettyä maakaasua. Suomeen on mahdollista rakentaa nesteytetyn kaasun logistiikkakeskus. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa Pohjois-Norjasta ja Venäjältä rautateitse Etelä-Suomeen sekä Tallinnan kautta Eurooppaan. Pohjoisen ratahankkeen mahdollisuutta Rovaniemeltä Kirkkoniemelle tulisi harkita, kuten myös tunnelia Helsingistä Tallinnaan. Koillisväylän avautuessa Suomen rataverkosto tarjoaa mahdollisuuden tarjota logistiikkapalveluja Eurooppaan. 1.5 Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuus Suomi on teollistettava uudelleen Suomen teknologiateollisuudessa työskentelee henkeä, joista puolet on kone- ja metallituoteteollisuudessa. Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon arvo on vajaa 25 miljardia euroa. Suomen kone- ja metallituoteteollisuus työllistää ulkomailla henkeä. Ulkomailla työskentelevien osuus on kasvanut ja kotimainen työvoima vähentynyt viime vuosina. Euroopan ja Saksan esimerkki osoittaa, että korkean kustannustason kehittyneissä maissa on mahdollista harjoittaa valmistusta kannattavasti. Tämä edellyttää vahvaa panostusta tutkimukseen, tuotekehitykseen, tuotteiden laatuun ja asiakaspalveluun. Aikanaan Suomen konepajateollisuus otti esimerkkiä Saksasta niin opetuksen, standardoinnin ja tuotannon taholta. Saksan menestystä on selitetty omistajuudella. Saksassa on vahva pk-sektori, joka perustuu omistajuuteen, pitkäjänteiseen kehitystyöhön, työntekijöiden sitoutumiseen ja korkeaan ammattitaitoon. Myös Saksan työmarkkinat ovat joustaneet. Saksassahan toteutettiin vuosituhannen vaihteessa työreformi. Saksasta mallia tekniikan alan koulutukseen Useissa yhteyksissä on mainittu, että Suomi tarvitsee uutta teollisuustyöpaikkaa kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Työpaikkoja syntyy pk-sektorille. Tätä on kaikin tavoin edistettävä. Nuoria on kannustettava yrittäjyyteen. Työttömiä on kannustettava yrittäjyyteen. Yrityksen mahdollisuutta palkata lisää henkilöstöä on helpotettava. Saksassa ammatillinen koulutus toteutetaan pääosin oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus Saksassa on kysyntälähtöistä. Yritykset ottavat nuoria oppisopimuksella työhön. Opetus toteutetaan yrityksessä sekä yhteistyöoppilaitoksessa. Oppisopimusputki tarjoaa nuorelle näkymän tulevaisuudesta ja mahdollisuuden korkeamman asteen opintoihin. Verotuksella investoinnit liikkeelle Tärkeänä ja nopeana toimenpiteenä Suomeen on saatava teollisuus- ja yrittäjäystävällinen teollisuuspolitiikka. Toimintaympäristöä on muutettava. Verotuksen tulee ennustettavaa ja pitkäjänteistä. Verotuksen tulee kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen. Yritysverokanta laski vuoden vaihteessa 20 prosenttiin. Tämä on kannustava ele, mutta Euroopassa on menossa yrityskilpailu. Kaikki maat laskevat yritysverotusta ja hyödyt siitä ovat loppupeleissä olemattomat. Keskustelua on käyty Viron yritysveromallista. Virossa yritys voi jättää 6

11 liikevoiton yritykseen ja investoidaan koneisiin sekä laitteisiin. Vero maksetaan vain jos tulos nostetaan osinkona. Monissa pk-yrityksissä sukupolvenvaihto on ajankohtainen. Sukupolvenvaihdon toteutus on saatava verottomaksi. On aivan kestämätöntä, että nyt pk-yritys joutuu luopumaan kehittämisinvestoinneista moneksi vuodeksi, jotta voi rahoittaa sukupolvenvaihdoksen. Hallinto on ylimitoitettu Pk-yrityksiä rasittaa hallinnon taakka. Hallintoa ja lupamenettelyä on yksinkertaistettava ja palveluja nopeutettava. Suomen julkisessa hallinnossa työskentelee runsas henkeä. Nämä tarjoavat palveluita 5,5 miljoonalle ihmiselle. Kanadassa vastaavat luvut ovat noin ja 35 miljoonaa luvulta alkaen julkiselle sektorille on syntynyt valvovaa ja suunnittelevaa organisaatiota sekä keskijohtoa. Tehokas ICT:n hyödyntäminen on eräs ratkaisu julkisen sektorin palvelutuotannon kehittämiseen. Viennin edistämiseen on panostettava Viennin ja kansainvälistymisen esteenä on vientirahoituksen saatavuus. Pk-yritykset ovat kritisoineet julkisten rahoittajien heikkoa riskinottokykyä ja rahoituksen hintaa. Toinen viennin lisäämisen este on pätevän vientihenkilöstön palkkaaminen. Vientitehtävissä ei pärjää formulaenglannilla ja hyvällä insinööriosaamisella. Pitää tuntea kulttuuria ja omata kohdemaan vahva kielitaito. 7

12 2. MITEN TEKNOLOGISEN KEHITYKSEN ENNUSTAMISESSA ON ONNISTUTTU? Jorma Veräjänkorva Ennustamisessa on sekä onnistuttu että esitetty täysin vääriä ennusteita, jotka jälkeenpäin tuntuvat huvittavilta. 2.1 Mitä omituisia virhe-ennusteita on tehty? Kun Imatran vesivoimalaitos valmistui vuonna 1928, eräät asiantuntijat pitivät sitä kohtuuttoman suurena ja sanoivat: Suomi tuskin koskaan tarvitsee niin paljon sähköä kuin tämä voimalaitos tuottaa. Lähde: Professori Martti Paavola TKK:n sähkölaitosopin luennolla vuonna 1962 Imatran voimalaitoksen teho on 178 MW ja se oli Suomen suurin vesivoimalaitos aina vuoteen 2011, jolloin Petäjäskosken tehonnosto ylitti sen. Vuonna 1930 monet asiantuntijat pitivät televisiota lähinnä muotivillityksenä, joka tuskin koskaan kykenee syrjäyttämään sen ajan johtavien viestintävälineiden eli radion ja elokuvan asemaa Daryl Zanuk, 20th Century Foxin edustaja, totesi vuonna 1946, että televisio ei kestä markkinoilla kuutta kuukautta pidempään. Ihmiset kyllästyvät tuijottamaan joka ilta vanerilaatikoita. Eri henkilöiden tekemiä ennusteita IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson esitti vuonna 1943 kuuluisaksi tulleen ennusteensa: Luulenpa, että maailman markkinat tietokoneille ovat noin viisi kappaletta. Mainio ennuste vuodelta 1967 on elektroniikka-alalla toimineen Philco-Ford yrityksen tekemä filmi vuodelta Siinä ennustetaan vuonna 1999 toteutuneita asioita: nettikaupankäynti, internetpankki ja mikroaaltouuni. Nämä ennusteet ovat toteutuneet. DI Erkki Larkka kirjoitti Tekniikan Maailma lehden numerossa 10/1960 näin: Vähitellen on jouduttu toteamaan, ettei transistori voi milloinkaan kokonaan syrjäyttää putkea. Transistoreilla on eräitä hyviä ominaisuuksia, jotka asettavat ne putken edelle määrätyissä kytkennöissä, mutta toisaalta niiden varjopuolet rajoittavat käyttöä monissa tilanteissa. Erkki Larkka oli Tesvisio Oy:n toiminnanjohtaja vuosina ja myöhemmin hän ansioitui mm. Ylisradio Oy:n teknillisenä johtajana. Bill Gates ennusti vuonna 2004 World Economic Forumissa, että kahden vuoden päästä eli siis vuonna 2006, roskapostiongelma on ratkaistu Tätä ei ole ratkaistu vieläkään vuonna 2014, vaan, noin 90 prosenttia lähetetyistä sähköposteista on spämmiä. Miten teknologisen kehityksen ennustamisessa on onnistuttu? Jos ensimmäiset yritykset ovat hyvin alkeellisia, saattaa olla että aluksi ei uskota keksinnön mahdollisuuksiin. Myöhemmin tuotteet kuitenkin parannettuina malleina tulevat laajaan käyttöön. 8

13 Kaksi esimerkkiä: o Sähkömoottorilla käyvän kahden henkilön käyttämä moottorisaha ei aluksi näyttänyt kovin käyttökelpoiselta ( tärytti niin, etteivät meinanneet hampaat suussa pysyä ), mutta myöhemmin moottorisahat tulivat laajaan käyttöön. o Höyrykoneella käyvän maataloustraktorin ensimmäiset mallit 1868 olivat kohtuuttoman suuria. Myöhemmin höyrykone korvattiin polttomoottorilla ja traktorit tulivat yleiseen käyttöön maataloudessa. Suomalaisen tutkijan ja futuristin Mika Pantzarin toteamia havaintoja Aluksi tuote voi olla lelunomainen jännittävä esine, mutta myöhemmin se on osa jokapäiväistä elämää (esimerkkeinä puhelin, radio ja televisio) Polkuriippuvaisuusteoria käsittelee sitä, miksi jostain teknologiasta tulee vallitseva ja jostain toisesta kenties paljon paremmasta ei tule. Joillakin mitättömän tuntuisilla ratkaisuilla, jopa sattumilla, kehitys lukitaan tietylle polulle, jota seurataan, vaikka se ei ole järkevin. Myöhemmin toiselle polulle siirtyminen aiheuttaisi suuria kustannuksia. Hyvä esimerkki on kirjoituskoneiden QWERTY-näppäimistö, jonka kehitti amerikkalainen Christopher Sholes vuonna Syynä oli mekaanisen kirjoituskoneen kirjainvipujen takertuminen toisiinsa. Mitä tarkoittaa sana teknologia? Mitä tarkoittaa teknologian kehitys? Teknologia tarkoittaa tuotteiden lisäksi myös tapoja ja prosesseja, joilla erilaisia tuotteita ja asioita (kuten energiaa) tuotetaan ja käsitellään. (Teknoelämää 2035). Oxfordin sanakirja määrittelee teknologian tieteellisen tiedon soveltamiseksi käytännön tarkoituksiin erityisesti teollisuudessa. Teknologiset innovaatiot syntyvät laboratorioissa, tutkimuskeskuksissa, yrityksissä ja keksijöiden päissä. Brian Arthur on todennut, että teknologiat syntyvät usein olemassa olevien teknologioiden kombinaatioista (kombinatorinen evoluutio). Hyvä esimerkki on muistitikku, joka syntyi USB liittimen ja Flash-muistin kombinaatiosta vuonna

14 Teknologioita kehitetään, mutta ne myös kehittyvät. Eri ihmiset suhtautuvat eri tavoilla keksintöihin ja myös teknologiseen kehitykseen Pieni prosentti ihmisistä ottaa uutuudet helposti vastaan ja näitä kutsutaan innovaattoreiksi. Aikaiset omaksujat seuraavat innovaattoreita ja ottavat tuotteet käyttöön seuraavaksi. Seuraava ryhmä on suuri enemmistö, joka ajan kuluessa ottaa uutuuden käyttöön kun on nähnyt sen toimivan käytännössä. Aina on niitäkin ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta suostu ottamaan uutuutta käyttöön. 2.2 Ihmiskunnan historiassa on ajanjaksoja, jotka on nimetty käytettyjen päämateriaalien mukaan Kivikausi kesti useita vuosituhansia Pronssikausi tuli kivikauden jälkeen ja sen katsotaan alkaneen Lähi-idässä n eaa. Rautakausi tuli pronssikauden jälkeen ja se alkoi nykyisen Turkin alueella noin 1200 eaa. Nyt menossa olevaa aikakautta voidaan kutsua tekoaineiden aikakaudeksi ja sen katsotaan alkaneen 1900 luvun alussa. Jatkuvasti kehitetään uusia tekoaineita, syntyy uusia innovaatioita ja teknologisia mahdollisuuksia sekä tuotteita, joita yritetään myös ennustaa. Tekoaineiden aikakausi on tuonut mukanaan uskomattomia mahdollisuuksia Todellinen läpimurto tapahtui kun selluloosasta alettiin Saksassa vuonna 1899 valmistaa viskoosia. Tästä tehty kangas soveltuu hyvin kuumiin ja kosteisiin olosuhteisiin. Ensimmäinen muovi oli belgialaisen L.H. Baekelandin vuonna 1909 valmistama bakeliitti. Eristävyytensä ja lämmönkestävyytensä vuoksi se soveltui hyvin moniin tarkoituksiin esimerkiksi sähkökytkimiin. Suosituin synteettinen kuitu oli nailon, jota valmisti ensimmäisenä amerikkalainen du Pont. Nailon on hyvin monikäyttöinen kuitu, jota kevyen painonsa ja joustavuutensa vuoksi käytetään mm. kankaissa. Lujitemuovi on lasikuidulla vahvistettua muovia, joka keksittiin 1940-luvulla. Se sopii mm. veneenrunkoihin, autonkoreihin ja lentokoneen osien valmistukseen. Hiili-hiili-kompositeetti sopii mm. kilpa-autojen jarruihin, lentokoneisiin ja avaruusaluksiin. Kevlar on tekokuitu, joka on viisi kertaa lujempaa kuin teräs, joten se sopii esimerkiksi luotiliivien materiaaliksi,autojen jarrupaloihin ja purjelautojen purjeiksi. Titaani on yhtä lujaa kuin teräs, mutta lähes puolet kevyempää. Titaania voidaan yhdistää esimerkiksi alumiiniin ja tinaan lujaksi seokseksi. Titaania ja sen seoksia käytetään, avaruusaluksissa ja polkupyörän rungoissa, joiden pitää olla lujia, mutta keveitä. 10

15 Maailman muovituotanto on kasvanut räjähdysmäisesti vuodesta 1900 alkaen Vuosi 1000 tonnia L-EUR 2014 moninkertainen Juoksutossu on hyvä esimerkki muovien tehokkaasta käytöstä urheilujalkineissa Perinteisillä materiaaleilla kuten nahalla ja kankailla on mahdotonta valmistaa yhtä hyvät ominaisuudet omaavaa juoksutossua. Henkilöauton sisäosa on myös hyvä esimerkki erilaisten tekoaineidentehokkaasta käytöstä. 11

16 2.3 Uudet teknologiat ja näihin liittyvät keksinnöt ovat vaikuttaneet ihmisten elämään monilla eri alueilla Viestintä: Mikrosiru, Matkapuhelin, Kuituoptiikka, Digiradio, Puheentunnistus, Internet, Videolinkki, Satelliitti. Näiden ansiosta viestejä voidaan lähettää viiveettä maan-osasta toiseen. Vapaa-aika: Juoksutossu, Tennismaila, Digikamera, Videot, Tietokonepelit, Sähkökitara, Cdlevy, Mp3-soitin, Näiden ansiosta vapaa-ajan viettoon on tullut uusia muotoja. Arkielämä: Akku, Loistelamppu, Aurinkopari, Mikroaaltouuni, Jääkaappi, Pakastin, Partakone, Pesukone, Pölynimuri. Näiden ansiosta on ihmisiltä taloustöihin menevä aika huomattavasti vähentynyt. Liikenne: Autonmoottori, Pyörätuoli, Hissi, Suihkumoottori, Musta laatikko, Satelliittipaikannus Avaruussukkula, Avaruusluotain. Vuonna 1900 maailmassa oli noin autoa ja vuonna 2012 autojen lukumäärä ylitti 1 miljardin rajan. Työelämä: Digikynä, Sylitietokone, Emolevy, Muistitikku, Älykortti, Lasertulostin, Virtuaalinäppäimistö, Skanneri, Teollisuusrobotti. Autotehtaiden kokoonpanolinjoilla työntekijöistä yli kymmenesosa on robotteja, jotka parantavat sekä tuottavuutta että työn laatua. Terveys: Uudet kuvantamismenetelmät: röntgenkuvaus, magneettikuvaus, tietokonekerroskuvaus sekä ultraäänitutkimus, Laserleikkaus, Leikkausrobotti, Rokote, Sydämentahdistin, Raajaproteesit, Koeputkihedelmöitys, Biosiru, Kapselikamera, Ihosiirre, Antibiootit. Kirurgit voivat kuvantamismenetelmien ja robottien avulla tehdä erittäin vaativia leikkauksia, joista selvitään hyvin pienellä leikkaushaavalla. 2.4 Miksi teknologisen kehityksen ennustamisesta ollaan kiinnostuneita? Erittäin tärkeä päätös useille yrityksille on: Milloin tulee luopua vanhasta teknologiasta ja siirtyä uuteen, joka alussa näyttää epävarmalta, mutta onnistuessaan voi lisätä huomattavasti yrityksen tuotteiden ja/tai palvelujen kilpailukykyä. Erittäin tärkeä päätös useille yrityksille on: Milloin tulee luopua vanhasta ja siirtyä uuteen teknologiaan. Rullafilmeistä digikameroihin on hyvä esimerkki. 12

17 Miksi Digikamera on syrjäyttänyt vanhan yleisesti käytetyn rullafilmikameran? Vanhaan filmikameraan liittyi paljon ongelmia: Filmin lataaminen oli vaikeaa. Filmiin mahtui vain tietty määrä kuvia. Kuvan onnistuneisuutta ei nähnyt kuvaa otettaessa. Filmin kehitys kuviksi vei aikaa. Filmi piti viedä erityiseen kehittämöön. Valokuvaaminen filmikameralla oli kallista puuhaa, varsinkin jos tuli otettua turhan paljon kuvia. Digikameralla voidaan ottaa suuri määrä kuvia. Tulos nähdään heti kuvaamisen jälkeen. Hyvät voidaan säilyttää ja epäonnistuneet tuhota heti. Esimerkkejä uusista teknologioista, jotka ovat syrjäyttäneet vanhoja Käsin väännettävät porat > sähköporakoneet Puusukset > muovisukset Sirppi ja viikate > niittokoneet ja ruohonleikkurit Rullafilmikamerat > digikamerat Hehkulamput > LED-lamput Höyryveturi > dieselveturi > sähköveturi Korvalappustereot > MP3-soittimet Paperiset tiekartat > navigaattorit autoissa Tietokone on syrjäyttänyt mekaaniset kirjoituskoneet Tietokone on syrjäyttänyt mekaaniset releillä toimivat puhelinkeskukset sekä pahviset kortit kirjastoista. 2.5 Miten teknologista kehitystä ennustetaan? 1. Asiantuntijoiden mielipiteet, asiantuntijaraadit 2. Trendianalyysit, trendien ekstrapolointi 3. Monitorointi ja muut tiedustelut (esim. patenttihaut) 4. Tilastolliset menetelmät (riskianalyysit ja taulukoinnit) 5. Mallinnus ja simulointi 6. Skenaariot, mahdolliset vaihtoehtoiset tapahtumaketjut 7. Taloudelliset päätösmallit 8. Kuvailevat menetelmät 9. Luovuus (aivoriihi, visioiden luominen) 10. Monissa teknologiaennusteissa käytetään näiden ennakointimenetelmien erilaisia kombinaatioita. Miksi teknologisen kehityksen ennustamisessa on epäonnistuttu? Mielikuvituksen puute, liiallinen varovaisuus. Todellisuus onkin uskomattomampi kuin kuviteltiin. Yletön itsevarmuus: kaikki mikä on teoriassa mahdollista, tullaan myös saavuttamaan. Ei aavisteta kilpailevissa järjestelmissä tapahtuvia muutoksia ja kehitystä. Liiallinen pitäytyminen vanhoihin rakenteisiin Virheelliset laskelmat. Historiallisten suuronnettomuuksien vaikutukset. 13

18 Uusi keksintö aikaansaa arvaamattoman kehityksen. Ei aavisteta keksinnön synnyttämiä vasta voimia. Thomas Edisonin vuonna 1911 tekemiä ennusteita sadan vuoden päähän Nämä julkaistiin Miami Metropolis lehdessä v Tulevaisuuden kirjat tehdään nikkelistä, joka on kevyttä ja halpaa. Kahden tuuman paksuiseen kirjaan mahtuu Edisonin mukaan jopa sivua. Talot lattiasta kattoon rakennetaan teräksestä. Huonekalut, tuolit ja jopa vauvan kehdot on tehty teräksestä. Edison kehitti levysoittimen, mutta ennusti, että sillä ei koskaan tule olemaan kaupallista arvoa. Ihmiset lentävät vuonna 2011 suurissa koneissa pitkin maailmaa ja junat kulkevat hirmuista vauhtia sähköavusteisina. Tämä on toteutunut. Esitettyjä ennusteita Mobiran toimitusjohtaja Jorma Nieminen Ilta-Sanomissa : Tulevaisuudessa häämöttää sekin aika, että ihminen voi kantaa mukanaan puhelinlaitetta. Microsoftin väistyvä pääjohtaja Steve Ballmer USA Today lehdessä : Ei ole mitään mahdollisuuksia, että iphone saisi merkittävän markkinaosuuden. Esimerkkejä onnistumisista ja epäonnistumisista uusien teknologioiden ennustamisessa ja niiden soveltamisessa käytäntöön Apple osasi kilpailijoitaan paremmin ja nopeammin yhdistää kulutuselektroniikan televiestinnän, tietotekniikan ja digitaalisen sisältöjen yhdistämisen ja yllätti kilpailijat. Suomessa kaupan ala on liian kauan pitänyt kiinni vanhoista toimintamalleista ja menettänyt markkinoita ulkomaiselle verkkokaupalle. Lähde: Kauppalehden pääkirjoitus Teknologisen kehityksen nopeus kasvaa ja ennustaminen vaikeutuu? Välähdyksiä 50 vuoden pituisilta ajanjaksoilta: Henkilö nukahti vuonna 1907 ja hänet herätettiin vuonna Mitä hän hämmästeli? Autojen paljous kaupungeissa. Missä ovat hevoset? Valomainokset kaupungeissa kerrostalojen katoilla. Sähkövalot asunnoissa sisällä ja ulkona katuvalot. Katujen asfalttipeitteet. Radiovastaanottimet kodeissa. Mustavalkoiset televisiovastaanottimet kodeissa. Kaupoissa on muovisia esineitä, pakka uksia ym. Elokuvateatterien laajakangasesitykset Ilmassa lentelee lentokoneita, joita hän ei ollut koskaan nähnyt 14

19 Maata kiertävän sputnikin ja transistorin keksimisen jälkeen alkoi huima teknologisen kehityksen nopeutuminen. Huima teknologinen kehitys sputnikin ja transistorin keksimisen jälkeen Eräitä mullistavia keksintöjä: Integroitu piiri johti elektroniikan vallankumoukseen. Sääsatelliitit vuodesta 1960 alkaen, avaruusasemat. Teollisuusrobotit vuodesta 1962 alkaen Tietokoneen hiiri v Intel keksi mikroprosessorin v. 1970, jolloin sen onnistui sijoittaa 2250 transistoria muutaman neliömillin alueelle. Elektroninen taskulaskin v.1972, Mikrotietokone v.1974 Ihminen ensimmäisen kerran kuussa Avaruusluotaimien hyvät kuvat muista planeetoista C-kasetti v.1961, CD-levy v.1979, HDTV v VHS-nauhuri v. 1975, videokamera v (Sony) GSM (Global System for Mobile telephones) v Kiihtyvän kehityksen ennustamisen vaikeus. Onko tämän päivän tiede huomisen käytäntö? Kuka ennustaa minkälainen on maailma vuonna 2057? Onko joissakin ennusteissa onnistuttu poikkeuksellisen hyvin? Kyllä on Ehkä paras esimerkki onnistuneesta teknologian kehityksen ennusteesta on Mooren laki, jonka esitti Intel yrityksen perustaja Gordon E. Moore vuonna 1965 Electronics Magazine- lehdessä Mooren laki sanoo, että mikroprosessoreissa olevien transistorien määrä kaksinkertaistuu aina kahden vuoden välein. Näin on todella käynyt vuodesta 1965 alkaen. Mooren laki on toteutunut erittäin hyvin ja vuonna 2005 todettiin, että se toteutuu ainakin vuoteen 2015 asti, ehkä vuoteen Monien digitaalisten laitteiden suorituskyvyn paraneminen liittyy voimakkaasti Mooren lakiin: prosessin nopeuden kasvaminen, muistikapasiteetin lisääntyminen, pixelien lukumäärä digikameroissa ja myös tuotteiden pieneneminen. 15

20 Yhteenveto J.V. Snellmanin ennusteesta vuodelta 1840 Siellä missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus. Kaikki metsätuotteita jalostava teollisuus on pian lakkaava metsien loppumisen vuoksi. On onnellista, että niin tapahtuu, sillä maanviljelyn jalompien tuotteiden vienti on nousemassa suuremmassa suhteessa kuin puutavaran vienti vähenee ja samassa suhteessa kuin yleinen hyvinvointi ja sivistys kasvaa. Myös metsien raivaaminen viljelyn tieltä johtaa ilmanalan lauhtumiseen. Miten käynnissä oleva digimurros vaikuttaa J.V. Snellmanin ennustuksen toteutumiseen? Millenium-teknologiapalkitut henkilöt ovat tehneet keksintöjä, jotka muuttavat maailmaa 2004: Tim Berners-Lee, Britannia World Wide Webin kehittäjä. 2006: Shûji Nakamura, Japani/USA Sinisen ja valkoisen LED-valon kehittäjä. 2008: Robert Langer, USA Biomateriaali-innovaatioita keinokudosten kasvattamiseksi. 2010: Michael Grätzel, Sveitsi Fotosynteesin jäljittelyyn perustuva aurinkokenno. 2012: Linus Torvalds, Suomi Avoimen lähdekoodin Linux-käyttöjärjestelmän kehittäminen ja Shinya Yamanaka, Japani, Kantasolututkimukset. 2014: Stuart Parkin, Britannia Muistien ja kiintolevyjen kehittäminen siten, että tietojärjestelmien tallennuskyky on tuhatkertaistunut. Alkuperäisestä esitelmästä lyhentänyt RO. 16

21 3. PK-TEOLLISUUS JA VIENTITOIMINNAN HAASTEET ASIAKASARVO JA JAKELUVERKOSTOT KEHITTÄMISEN YTIMESSÄ VTT Tuotantojärjestelmät / Kai Häkkinen Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on koetuksella. Teollinen toiminta vähenee kaiken aikaa. Pitkäaikainen, kymmeniä vuosi kestänyt metalliteollisuuden jatkuva kehittyminen on vaarassa pysähtyä. Hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus edellyttää voimakasta vientikaupan lisäystä. Euroopan markkinat ovat suuret ja tarjoavat pienelle Suomelle suuria mahdollisuuksia. Suomen väkiluku on n. 1% Euroopasta. Suomalaisen teollisuuden markkinaosuus Euroopassa on niin pieni, että vaikka sen vienti kasvaisi huomattavasti, se ei juurikaan muuttaisi kilpailijoiden keskinäisiä markkinaosuuksia. Tässä mielessä viennin lisääminen pitäisi olla hyvin mahdollista, eikä se tuottaisi edes häiriöitä markkinoilla. Kilpailutilanne on Euroopassa kuitenkin haasteellinen. Suuret kansainväliset firmat levittäytyvät kaikkialle voimalla. Samaan aikaan kiinalainen tuotanto kehittyy huimaa vauhtia ja tulee idän suunnasta samoille markkina-areenoille. Suomalaisen pk-teollisuuden panokset ovat lujilla nykyisessä kilpailutilanteessa. Ei ole varaa huteihin. Maailmantaloudessa on meneillään uusjako, jossa keskeisenä draiverina on Internet, ADSL teknologia, kännyköiden ja älypuhelimien kehitys sekä maailmantalouden kaupan esteiden samanaikainen voimakas purkaminen. Suomessa on perinteisesti keskitytty tuotekehitykseen ja uskottu, että hyvä tuote myy itsensä. On kuitenkin niin, että samanlaisia tuotteita, joita suomalaiset firmat valmistavat, on yleisesti kaupan kaikkialla maailmassa. Kilpailua riittää. Suomessa on myös kohtuullisen tehokas tuotantotoiminta, mutta ei missään tapauksessa sen kummempaa kuin muuallakaan maailmassa. Lisäksi valmistusteknologioiden pitkä kehityshistoria on vaikuttanut niiden voimakkaaseen standardisoitumiseen. Valmistusteknologioiden kautta on käytännössä mahdotonta saavuttaa kilpailuetua kansainvälisiin tuotantofirmoihin nähden. Tilanne on johtanut jo 1980 luvulta alkaen tuotantotoiminnan laajamittaiseen ulkoistukseen ja siten alihankkijamarkkinoiden vahvaan kansainväliseen kasvuun. On vain harvoja poikkeuksia, joissa tuotefirman on järkevää keskittyä tuotteiden kaikin puoliseen valmistukseen. Pikemminkin on tilanne, että materiaali- ja informaatiovirtojen hallinta ja ohjailu - eli logistiikka, on nousemassa uuteen arvoon. Globaaleilla markkinoilla tuotannon järjestäminen on tehtävä viisaasti niin, että liiketoiminta sujuu parhaalla mahdollisella tavalla sekä asiakasarvon näkökulmasta että toiminnan kannattavuuden näkökulmasta katsoen. Kysymys on moniulotteisesta optimointitehtävästä. Ollaan tilanteessa, jossa asiakkaan ajattelua on ymmärrettävä aivan toisella tavalla kuin on tähän asti ajateltu. Perinteisessä ajattelussa lähdetään siitä, laadukas tuote myy itsensä ja että asiakas tulee ostamaan tuotteet toimittajilta. Asetelma on kuitenkin muuttunut. Maailmassa on niin paljon mahdollisuuksia selvittää tarjontaa, että asiakas ei noin vain tule ostamaan mitään. Internetin vaikutus on tässä ratkaisevassa asemassa. Asiakasymmärryksen hankinta on tässä keskeinen haaste - on löydettävä uusia keinoja pärjätä kilpailussa. Lisäksi on ymmärrettävä, että merten takana Suomessa oleva firma on globaalissa kilpailussa heikommassa asemassa luonnostaan kuin markkinoiden lähimaastossa toimivat kilpailijat. Kilpailijoilla on suomalaisia paremmat pelikortit käsissään. Ovat lähellä asiakasta, osaavat samaa kieltä, ovat käyneet ehkä samoja kouluja asiakkaidensa kanssa, ajattelevat kuten asiakkaansa, on pienemmät kuljetuskustannukset, jne. Kaiken kaikkiaan tilanne on, että suomalainen firma tarvitsee partnereista koostuvan jakeluverkoston, jonka avulla asiakas valloitetaan ja saadaan siten markkinaosuuksia kaapattua. Koska tällainen jakeluverkosto aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, on sen kyettävä 17

22 luomaan sellaista asiakasarvoa, josta saa myös korvauksen asiakkaalta. Jakeluverkoston asiakasarvo on melkoinen haaste ja vaativa kehityskohde, johon ei malliratkaisuita löydy. Jakeluverkoston lisäksi tuotefirmojen on saatava myös oma toimittajaverkosto iskukykyiseksi. Sen toiminta on virtaviivaistettava ja kehitettävä asiakasarvon näkökulmasta huipputasolle. Kuva 3.1 Jakeluverkosto osana tuotefirman arvoverkostoa Kuvassa 3.1 on kiteytettynä tuotefirman arvoverkosto, johon kuuluu ylävirrassa oleva toimittajaverkosto ja alavirrassa oleva jakeluverkosto. Lisäksi arvoverkostoon voi kuulua muita toimijoita, kuten esimerkiksi suunnittelufirmoja. 3.1 Tuotefirman jakeluverkostot asiakasarvonluojana Tuotefirmojen jakeluverkostot ovat maailmalla jatkuva kehittämis- ja tutkimuskohde. Suomessa jakeluverkostot eivät ole koskaan olleet erityisesti esillä. Suomi on niin pieni maa, että täällä ei jakeluverkostoja useinkaan tarvita. Kun suomalainen valmistajafirma etsii ostajaa, hän soittaa usein suoraan asiakkaille ilman välimiehiä. Samoin käy, kun suomalainen ostaja tarvitsee tuotteita. Hän soittaa suoraan valmistajille ja pyytää tarjouksia. Tästä syystä Suomessa ei ole myöskään oppiaineena jakeluverkostoasiaa. Koska jakeluverkostoasiaa ei suomalaisissa oppilaitoksissa opeteta, ei sitä myöskään käytännössä kovin hyvin hallita. Pk-firmojen vientitoiminnan lisäämisessä avainasiana on oppia ymmärtämään jakeluverkostojen merkitys ja niiden erilaiset rakennevaihtoehdot muuttuvissa liiketoimintaympäristöissä ja -tilanteissa. 18

23 Jakeluverkostot ymmärretään perinteisesti osaksi firman tuotantoprosessia, joka pyritään rakentamaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Tämä on kuitenkin vain osatotuus. Kustannustehokkaalla prosessilla ei asiakasta kuitenkaan valloiteta. Kysymys ei ole pelkästään kuljetuksista ja varastoinnista. Jakeluverkostoon kuuluu useita osakokonaisuuksia, jotka kaikki on oltava kunnossa, jotta kauppaa saadaan. Jakeluverkoston osapuolia voivat olla mm.: Diilerit, agentit, tytäryhtiöt, emoyhtiöt, osaomistusfirmat, allianssikumppanit, maahantuojat, myyntiketjut ja -renkaat Insinööritoimistot, konsulttifirmat, logistiikkaoperaattorit, huoltofirmat, asennusfirmat, teknisen tuen hoitofirmat Internet- ja ICT-operaattorit, Internet sivustojen tekijät, etädiagnostiikan välittäjäoperaattorit, ICT-teknologiaa sisältävien laitteiden kontrollointioperaattorit, tracking & tracing operaattorit Jakeluverkoston suunnittelussa keskeinen haaste on asiakasarvon ymmärrys. On selkeästi ymmärrettävä asiakasta ja hänen ajatteluaan. On hypättävä hänen saappaisiinsa ja katsottava tilannetta asiakkaan silmin. Ulkomailla tapahtuva kilpailu käydään jakeluverkostojen välillä. Kun suomalainen firma lähtee vientitoimintaan, se törmää heti kilpailijoiden luomiin jakeluverkostoihin. Kilpailijan jakeluverkosto on se, joka tavalla tai toisella on taklattava. Vaikka oma tuote olisi huomattavasti parempi, kuin kilpailijan vastaava tuote, ei kauppa käy ilman jakeluverkostoa. 19

24 4. LAATU ON IHMISJOHTAMISEN TULOS Timo Hannukainen 4.1 Johdanto Tuotteiden ja palveluiden laatu on asiakkaan kannalta luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää. Kukaan ei halua saada huonoa laatukokemusta. Eri toimialoilla on oma tilanteensa ja nopeasti muuttuvilla uuden teknologian aloilla saattaa asiakas alussa sietääkin ongelmia. Yritykselle saattaa riittää, että on vain kilpailijoitansa parempi. Tämä kuitenkin muuttuu hyvin nopeasti - asiakkaat ovat nykyään erittäin laatutietoisia ja tarinat heikosta laadusta leviävät nopeasti sosiaaliseen median kautta julkisuuteen. Laatu on kilpailukyvyn kulmakiviä. Laadun parantaminen edistää asiakastyytyväisyyttä ja samalla se lisää tehokkuutta tuhlausta,eritoten virhekustannuksia vähentämällä. Siksi yritysten panostaminen laadunkehitystyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Tämä on myös kansantaloutemme kannalta keskeistä. Tulen tässä artikkelissa tarkastelemaan laatua johtamisen ja erityisesti ihmisjohtamisen näkökulmasta. Laatu rakentuu organisaatiossa eri tiimeissä. Kun laatu on keskeistä yrityksen menestykselle, tulee jokaisen tietää roolinsa laadun tekemisessä ja parantamisessa - esimiesten rooli on tässä aivan keskeistä. Esimiesten oma sitoutuminen, osallistuminen ja tiiminsä valmentaminen laatutyöhön on a & o. 4.2 Suomalaisen laadun tila American Society for Quality (ASQ) teki hiljattain selvityksen laatujohtamisen tilasta 22ssa eri maassa. Vastaajia oli yli 2000sta organisaatiosta mm. USAssa, Kiinassa, Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Venäjällä ja myös Suomessa. Tulokset selvityksestä eivät ole mairittelevia Suomen kannalta. Useimmissa kysymyksissä sijoituimme häntäpäähän. Suomi oli heikoin mm. seuraavilla alueilla laadun mittaaminen ja laatutavoitteiden asettaminen laatu strategisena kilpailutekijänä laadun ymmärtäminen asiakkaan näkökulmasta laatuun liittyvien asioiden viestittäminen omalle henkilöstölle, materiaalintoimittajille ja asiakkaille Selvityksen tieteellisyydestä voidaan debatoida, mutta jo eri maiden yritysten keskinäisenä vertailuna se antaa kuvan, että kehityspotentiaalia yrityksissämme riittää!! 4.3 Laatu alkaa johdosta Laatu on johtamiskysymys. Jos ylin johto ei pidä laatua agendallaan eivät muutkaan sitä hevin tee. Yritysjohdon on oltava esimerkkinä: laadun kehittämistä ei voi delegoida laatuosastolle vaan se on linjajohdon vastuulla. Laatuongelmia ei ole olemassakaan vaan on suunnitteluongelmia, materiaaliongelmia, tuotanto-ongelmia. Ja linjajohto vastaa laadusta omalla alueellaan. Laatuosaston rooli on auttaa linjajohtoa onnistumaan laadunkehitystyössä. Keskeisten prosessien (tuotekehitys, logistiikka) toiminta tulee ymmärtää ja poikkifunktionaalisia prosesseja voidaan luonnollisesti kehittää prosessinomistajien johdolla. 20

25 Laadunkehittämistä (ja innovointia) edistävä johtaminen on innostavaa leadershipiä tavoitteellista manageerausta unohtamatta. Laatua edistävä johtaminen on työntekijöiden vahvuuksia arvostavaa ja aitoon tiimityöhön pyrkivää. Riskejä ei pelätä vaan niitä voidaan hallita eri menetelmin. Virheitä ei pidä pelätä vaan niistä tulee oppia. 4.4 Laadun ja operatiivisen kyvykkyyden kehittäminen Monissa organisaatioissa toteutetut laadunparannushankkeet ovat keskittyneet laatujärjestelmien rakentamiseen ja sertifiointihankkeisiin, jotka pahimmillaan byrokratisoivat toimintaa. Joissakin tapauksissa vannotaan lujasti metodien ja työkalujen perään. Ja laatutyökaluistahan ei ole puutetta. Työkalujen korostaminen on hyvin insinöörilähtöinen tapa tarttua asioihin. Nekin saatetaan pahimmillaan kokea byrokraattisiksi ja jäykistäviksi eivätkä innosta joukkoja laatuaskareisiin. Työkaluja tarvitaan, mutta niiden tulee istua yrityskulttuuriin ja yrityksen tapaan toimia. Tässä laatuorganisaatio voi toimia henkilöstötoimen ja muiden yrityskulttuuria kehittävien kanssa. Tunnetustihan kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Laatupalkintokriteeristöt ovat saaneet vankan jalansijan kehitystyössä. Kriteeristöt loivat mallin kokonaisvaltaisesta laatujohtamisesta (TQM), jossa keskityttiin toimintatapoihin (johtajuus, henkilöstö, toimintaperiaatteet ja strategiat, yhteistyökumppanit, prosessit) ja tuloksiin; tulosten arviointi kattaa eri sidosryhmät, henkilöstö, asiakastulokset, yhteiskunnalliset tulokset ja suorituskykyä kuvaavat tulokset. Monissa yrityksissä kriteeristön käyttö auttoi kehitystyössä ratkaisevasti, kun kehityskohteet ja vahvuudet haettiin yhteistyössä laajan joukon kanssa. Varsinkin suuremmissa yrityksissä tämä koettiin hyödylliseksi, mutta usein into hiipui muutaman arviointikierroksen jälkeen. Monet yritykset kokivat arvioinnit massiivisiksi ja liikaa aikaa vieviksi. Varsinkin pienyrityksille, ja suuremmillekin, mallit ovat liian raskaita ja ne pitäisi räätälöidä omaan yrityskulttuuriin sopiviksi. Operatiivisen kyvykkyyden kehittäminen on yhä tärkeämpää kilpailukyvyn (ja miksei kilpailuedunkin) kannalta. Nopea yritys menestyy, koska se tuottaa hitaampia kilpailijoita tehokkaammin lisäarvoa. Nopeat yritykset eivät tuhlaa resurssejaan lisäarvoa tuottamattomiin tehtäviin. Nopeat syövät hitaat kuten olemme Suomessakin katkerasti oppineet. Eri prosessien nopeuttaminen nostaa ongelmat esille, jotka tulee ratkaista nopeuttaminen siis edellyttää laatuajattelua ja menetelmiä. Nopeus on hengissä pysymisen elinehto ja se edellyttää kekseliäisyyttä ja nokkeluutta. Laadun ja nopeuden systemaattinen kehittäminen antaa myös luovuuden valjastamiseen mahdollisuuksia: reaktiivinen palokuntatyö minimoituu. Laadun ja innovatiivisuuden yhtäaikainen kehittäminen luo lyömätöntä kilpailuetua. Tiimit tulee innostaa yrityksen vision ja keskeisten tavoitteiden suuntaan. Tällä luodaan edellytyksiä innostavaan työilmapiiriin ja siten myös työhyvinvointi kehittyy - samoin laatu. Henkilöstön hyvinvointi on myös innovoinnin perusta. 4.5 Laadun parantaminen Maailman ehkä merkittävin laatuasiantuntija Joseph Juran ei tunne ainoatakaan onnistunutta laadunkehittämisprosessia ilman ylimmän johdon aktiivista osallistumista ja ohjausta. Hänen mukaansa laadun parantaminen tapahtuu projekti projektilta. Projektiryhmät ratkaisevat kroonisen ongelman eri laatumenetelmiä hyödyntäen. Six Sigma on hyvin systemaattinen ongelmanratkaisumetodiikka, jolla on saatu erinomaisia tuloksia aikaan. Yksinkertaisemmat ongelmanratkaisumenetelmät sopivat paremmin useisiin ongelmiin. 21

26 Prosesseja parantamalla voi myös oikein organisoituna saada hyviä tuloksia. Usein vain on jääty prosessien määrittelyn asteelle ja prosessikuvauksia on keräytynyt mappeihin. Varsinainen prosessin parannus on jäänyt puolitiehen. Ja usein mennään liian yksityiskohtaisiin työnkulkujen kuvauksiin; oleellista on ymmärtää arvoa lisäävät poikkifunktionaaliset ydinprosessit. Prosessit on sosiaalinen konstruktio. Prosessithan eivät sinänsä tee mitään, ihmiset tekevät. Prosessijohtaminen ja prosessien parantaminen vaativat prosessin omistajan ja prosessitiimin. Sosiaalisena rakenteena prosessit auttavat tarvittavan vuorovaikutuksen rakentamisessa eri funktioiden kesken. Prosessijohtaminen tulee haasteellisemmaksi, kun organisaatiot ovat yhä enemmän luovaan toimintaan ja tilannekohtaisuuteen perustuvia asiantuntijaorganisaatioita. Työryhmissä tapahtuva pienimuotoinen oman työn kehittäminen on kolmas tapa parantaa laatua. Monissa eturivin yrityksissä jatkuva kehittäminen tiimeissä on tuottanut hämmästyttävän määrän aloitteita/kehitysehdotuksia. Esimiesten rooli on ratkaisevaa toiminnan kannalta: palaute ehdotuksiin on tultava ripeästi ja toimeenpano käytäntöön tulee saada nopeaksi. Tämä ruokkii laadun parantamisen kulttuuria. Maailman luokan yritykset toteuttavat parhaimmillaan yli 90% kehitysehdotuksista. 4.6 Tiimit ja vuorovaikutus ovat avainasemassa Puhtaasti tavoiteohjattu toiminta on tuhoon tuomittu yhä epävarmemmassa liiketoimintaympäristössä. Monimutkaisessa, yhä vaikeammin ennustettavassa ympäristössä valtaa on jaettava etulinjaan ja johtamisen on tuettava tätä. Hierarkinen johtaminen ei ole tätä päivää. Tiimien tulee voida toimia itsenäisesti tiettyjen raamien puitteissa. Mitä parempi vuorovaikutus tiimeissä on, sitä varmempaa on toiminnan, laadun ja innovaatioden kehittyminen. Marcial Losada on tutkinut huipputiimejä ja hänen mukaansa vuorovaikutuksen laatua voidaan mitata suhteessa viiteen muuttujapariin tai muuttujaan tutkiminen vs. asianajo positiivisuus vs. negatiivisuus me vs. ne kohtaaminen keskustelussa energisoituminen Tutkiminen ja asianajo liittyvät tiimin jäsenten ilmaisuihin. Tutkivalla ilmaisulla, kuuntelulla ja lisäkysymyksillä tiimin jäsen etsii lisäymmärrystä toisen näkemyksistä. Asianajavalla ilmaisulla viitataan puheenvuoroihin, joissa tiimin jäsen pyrkii vakuuttamaan toiset näkemyksistään. Huipputiimit pystyvät Losadan mukaan tasapainottamaan tutkimisen ja asianajon. Positiivisuuden ja negatiivisuuden suhde heijastaa vuorovaikutusta tiimissä. Positiiviset ilmaisut ovat rohkaisevia, innostavia ja näkevät mahdollisuuksia keskustelussa olevasta asiasta tai ideasta. Negatiiviset ilmaisut ovat puolestaan kriittisiä, sarkastisia, kielteisiä tai vähätteleviä. Huipputiimeissä positiivisuus dominoi negatiivisuutta 5-1; siis tiimi löytää viisi kertaa niin paljon aidosti hyvää eri näkemyksissä ja tämä ilmaistaan rohkaisevasti ja rakentavasti, hyssyttelemättä. Meidän suhde niihin viittaa siihen, kuinka paljon puhutaan omasta tiimistä ja kuinka paljon muista. Huipputiimeissä arvioidaan omaa toimintaa, mutta myös verrataan sitä muihin, pidetään yllä dynaaminen suhde itseä ja muita koskevissa asioissa. Fokus on omassa tiimissä, mutta muidenkin toimintaa tarkastellaan varsinkin sisäisiä toimittajia ja asiakkaita loppuasiakasta ja asiakaspalautetta unohtamatta. 22

27 Kohtaaminen keskustelussa mittari viittaa siihen, kuinka ja missä määrin ryhmissä kytkeydytään eli keiden välille muodostuu vuorovaikutussuhteita - ketkä puhuvat ja kenelle. Huipputiimeissä kytkeytyminen on aktiivista ja monimuotoista. Energisoituminen liittyy innostuneisuuteen ja siihen kuinka kukoistavaksi vuorovaikutus koetaan ja samalla vältetään innostavuutta supistavien tunnetilojen syntymistä. Huipputiimeissä huokuu innostava ja mahdollisuuksia avaava ilmapiiri. Vuorovaikutus ei siis ole nollasummapeliä lähenevää väittelyä vaan dialogista yhdessä voittamista. 4.7 Dialogiset toimintatavat Vuorovaikutusta ja sitä kautta laatua voidaan kehittää monin dialogisin menetelmin. Dialogiset toimintatavat luovat energiaa, synnyttävät yhdessä oppimista ja laatua. Dialogisia toimintatapoja ovat kuunteleminen asioiden tarkastelu asemien tarkastelun sijaan näkemysten esittäminen ja kokemuksista puhuminen tunteiden esittäminen arvostelemasta pidättyminen muiden näkemysten myötäeläminen ja arvostaminen omien ja muiden olettamusten tutkiminen yhdessä ajatteleminen Dialoginen kuunteleminen, kuunteleminen ymmärtääkseen, on aivan keskeistä. Maailmassahan puhetta riittää, mutta vähemmän keskustelua. Jo kuuleminen tuntuu paikoin haasteelliselta, aktiivisesta kuuntelemisesta puhumattakaan. Aktiivisessa, dialogisessa kuuntelemisessa kuulija pitäytyy arvostelemasta onko puhuja oikeassa tai väärässä. Kuuntelija pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään, miksi puhuja puhuu ja mitä hänellä on sanottavanaan. Ideointiin ja ongelmanratkaisuun on monia hyviä tapoja: perinteiset aivoriihet, tuplatiimit, ja vaikkapa systemaattinen innovointiprosessi. Ja vanha kunnon laatutarina, seitsemän vaiheen ongelmanratkaisu, on myös parhaimmillaan oivaa dialogia. Yhä enemmän yrityksissä, erityisesti globaaleissa yrityksissä, on virtuaalitiimejä. Nykyteknologia tarjoaa tiimityöhön lähes perinteistä työtä vastaavat olosuhteet mutta totta kai kasvokkain on helpompaa. Mutta samoja huipputiimiperiaatteita voi luonnollisesti hyödyntää tässäkin. Dialogin avulla voidaan rakentaa aitoa yritys- ja laatukulttuuria valjastamalla henkilöstö mukaan rakentavalla ja arvostavalla tavalla. Ongelmat tuodaan esille, niistä ei rangaista. Eri mielipiteet huomioidaan ja näin löydetään ratkaisuja, jotka eivät olekaan ilmeisiä. Yhdessä ajatteleminen ja toisilta oppiminen tuovat uusia näkökulmia ja tuloksellisuutta ja auttavat myös jaksamaan työssä paremmin. 4.8 Laatukulttuuri laadun parantamisen jalusta Laatukulttuurin edistäminen on pitkäjänteistä työtä. Keskeisten johtajien sitoutuminen on laatukulttuurin kehittämisen kannalta elintärkeää. Konkreettisesti tämä merkitsee laatupainotusta johtoryhmässä, avointa keskustelua laatujohtamisen keinoista ja päämääristä sekä jatkuvan parantamisen ankkuroimista organisaatioon. Laadun kehittäminen ei ole 23

28 iskulauseita. Joskus yritykset hurmaantuvat uusista menetelmistä, joiden uskotaan olevan täsmäratkaisuja. Asiakastyytyväisyyden, tuotteen ja palvelun laadun mittaaminen ja kehittäminen eivät mene pois muodista, ne ovat kilpailukyvyn perusta. Laadun jatkuva parantaminen on kuitenkin luonteeltaan jatkuvasti kehittyvä prosessi vaikka yksittäisillä parannusprojekteillakin voidaan saavuttaa huipputuloksia. Laadun parantamisessa henki kulkee materian edellä: se on ennen kaikkea ihmisjohtamiskysymys ja vaatii jatkuvan oppimisen otetta organisaatioon. Johdon esimerkki, osallistuminen, on ratkaisevaa niin suunnan asetannassa, kuin palautteen annossakin. Vaikka sanotaankin, että suomalaiset antavat kiitosta niukalti, yleensä muodossa kiitos ei, niin tunnustuksen anto on keskeinen voima laatukulttuurin edistämisessä. Jotkut yritykset jakavat laatupalkintoja eri tiimeille näiden aikaansaannoksista, toiset muistavat tai huomioivat tiimejä epämuodollisemmilla tavoilla. Yritykset joutuvat nykyään huomioimaan monet eri sidosryhmät: osakkeenomistajat, yhteiskunnan, henkilöstön ja asiakkaat. Eturivin yritykset keskustelevat kaikkien sidosryhmien kanssa ja ovat avoimia viestinnässään. Monet ovat hyvinkin läpinäkyviä raportoidessaan ympäristörasitteisiin ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä tehokkuuslukuja trendeineen. Osa yrityksistä on myös mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen mainevertailussa. Onkin syytä ihmetellä mikseivät sijoittajat vaadi samantapaista raportointia laadusta ja asiakastyytyväisyydestä! Asiakasnäkökulma on, tai sen tulisi olla, keskeisin yritysten kehitystyötä ajava voima. Asiakkaathan ne palkatkin lopulta maksavat. Ja laatuhan voidaan määritellä vaikkapa Laatu = asiakkaat tulevat takaisin, eivät tuotteet! Lähteitä: ASQ global state of quality research; analysis, trends, and opportunities, 2013 Losada M, the complex dynamics of high performance teams. Mathematical and Computer Modelling, 30 (9-10), , 1999 Hannukainen, Slotte, Kilpi, Nikiforow, Johtamisen kuntokoulu vuorovaikutuksella laadun läpimurtoon, Talentum,

29 5. KEHON VARAOSIA KONEPAJOISTA Veijo Kauppinen Taustaksi Johdin LTKK:ssa silloisen MET:n tukemaa hanketta, jossa tutkittiin yleisten rakennusteräksien lastuamista ja etsittiin suositeltavat lastuamisparametrit niiden sorvaamiselle ja poraamiselle. Koneistimme kunnioitettavia tonnimääriä Imatran teräksiä - lastuamistutkimuksethan vaativat puuduttavan määrän toistoja. MET-julkaisumme tavoitti hyvin konepajaväen. Otaniemeen siirryttyäni päättelin maailmalla tutkittavan niin paljon "tavallisten" terästen lastuamista, että pieni ja syrjäinen Suomi jää vähillä resursseillaan väistämättä jalkoihin. Keskityimme hankalasti koneistettavien materiaalien lastuamiseen myös suurnopeuskoneistaen menetelminä sorvaus, poraus, jyrsintä ja hionta. Tutkittuja materiaaleja olivat mm. karkaistut teräkset, titaaniseokset, hiilikuidut ja kennorakenteet sekä keraamit. Osassa asioita olimme liikkeellä liian aikaisin. Keraameista esimerkiksi odotettiin lupaavaa konstruktiomateriaalia, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Suurnopeuskoneistukseenkin tartuimme jo varhain yhdessä VTT:n kanssa. Jäätyäni eläkkeelle en malttanut olla edelleen seuraamatta näiden alueiden kehitystä, varsinkin kun mukaan tuli kaksi aktiivisesti kasvavaa aluetta, ilmailuteollisuus titaanien ja kevytmateriaalien sekä lääketieteen tekniikka kehon varaosien myötä, mistä seuraavassa kappaleessa. 5.2 Kehon varaosat jatkavat laadukasta elämää Kuva 5.1 Varaosat ovat tarpeen kehon moniin kohtiin Metalliteollisuus etsii uusia tuotealueita. Katseet on suunnattu lääketieteen tekniikoihin, pidetäänhän kehon varaosien markkinoita väestön ikääntyessä suhdanteista riippumatta nopeasti kasvavina. Ajatus keinonivelistä ja hammasimplanteista oli aiemmin vallankumouksellinen. Nykyään ne 25

30 ovat lääketieteen arkipäivää. Varaosia on tarjolla pään alueelle, raajoihin ja hampaistoihin. Erilaiset kiinnittimet, kuten luuruuvit ja lääketieteellisten instrumenttien valmistus kasvattavat alan markkinoita. Suomessa on kehitetty biomuovisia ruuveja ja nauloja, jotka tukevat murtunutta luuta ja liukenevat pois vaurion parantuessa. Metallisten ja keraamisten korvausosien etu on hyvä kuormien kantavuus. Ne ovat biomuoveihin verrattuina "passiivisia" eikä veri ala virrata niiden kautta. Kuva 5.2 Deckel Mahon valmistama luuruuvi Tekonivelkirurgia on kehittynyt nopeasti. Lonkkanivel on yleinen korvausosa. Nivelien kestoajoissa on koettu harmillisia yllätyksiä. Nykyiset nivelet ovat kokemusten myötä entisiä toimivampia ja kestävämpiä, joten korjaavien leikkausten tarve vähenee. Myös polven osia valmistetaan paljon. Metalleja voidaan pinnoittaa kulutuskestävyyden lisäämiseksi ja liikekitkan alentamiseksi. Keinonivelissä käytetään esimerkiksi amorfista timanttipinnoitetta ja hammasimplanteissa lasimaisia kerroksia. Ainetta lisäävissä menetelmissä pulverimuodossa oleva materiaali kovetetaan sädemenetelmin haluttuun muotoon. Niille on nopeasti kasvanut ilmailu- ja autoteollisuuden sekä kulutustavaroiden ohella melkoinen markkinavolyymi lääketieteen sovelluksissa. Erilaiset pään alueen tukiosat soveltuvat mainiosti niillä valmistettaviksi. Koneistamalla on esimerkiksi hankala työstää titaaniverkkoja. Hampaistojen valmistamiseenkin niitä käytetään. Tekniikka kuitenkin rajoittaa materiaalin kirkkaisiin metalleihin, kuten kromimolybdeeniin. Hampaiden valkoinen pinta syntyy keraamisella pinnoituksella. Vaikka kirurgisia tukikappaleita ja -verkkoja meilläkin suunnitellaan, ei niitä vielä valmisteta Suomessa. Osat tilataan ulkomailta, pääasiassa Saksasta. 26

31 Kuva 5.3 Body, jossa koneistettuja varaosia 5.3 Valmistustekniikat Korvausosan konepajavalmistus aloitetaan aihiosta. Monet metalliset aihiot ovat enimmäkseen valettuja tai taottuja ja keraamiset puristamalla sintrattuja. Niiden pienet työvarat poistetaan. Yleisimmät koneistusmenetelmät ovat jyrsintä ja hionta. Vaatimukset valmistustarkkuuden suhteen ovat korkeat, mihin nykyiset työstökoneet työstöratojen ohjelmointeineen yltävät. Lääketieteen käyttämiä osia koneistetaan monipuolisissa koneistuskeskuksissa, jotka saattavat olla hinnaltaan ja kooltaan joihinkin tehtäviin turhan raskaita. Mm. saksalaiset Datron ja Röders valmistavat erityisesti hammastöihin tarkoitettuja kevyempiä koneita. Pyörähdysosat sorvataan jyrsinnän ja porauksen mahdollistavilla monitoimisorveilla, esimerkkeinä Indexin ja Traubin mallisto. Hammasimplantteja koneistetaan ainakin Turussa ja Helsingissä. Niiden materiaaleja ovat mm. titaanit ja kromi-kobolttiseokset sekä keraamit, joille kaikille yhteistä on hankala lastuttavuus. Varsinkin keraamit ovat loppusintrauksen jälkeen todella vaikeita työstää. Prosessin tärkeä osa on hampaiston skannaus ja työstöratojen laadinta. 27

32 Kuva 5.4 Hammasimplantteja jyrsitään Turussa Rödersin karanopeudeltaan r/min koneistuskeskuksessa operaattorina hienomekaanikko Mikko Lehto Hienomekaanikon taustan omaava Tero Rakkolainen Turun Teknohammas Oy:stä kertoo tutustuneensa sopiviin työstökoneisiin alan messuilla ja tehtailla. Röders-koneen investointipäätös kypsyi perusteellisen selvitystyön tuloksena. Työstettävä sirkonioksidi oli vaikein mahdollinen aloitus. Materiaali työstetään pehmeässä tilassa, minkä jälkeen se sintrataan lopulliseen kovuuteensa. Kappaleet kutistuvat sintrattaessa parisenkymmentä prosenttia, mikä on otettava jyrsintävaiheessa huomioon. Työstäminen on suurnopeusjyrsintää muutaman millimetrin halkaisijaisilla tapeilla. Keraamisia osia ei mikrohalkeamien välttämiseksi porata. Kuva 5.5 Valmiita hammasimplantteja Hampaisto-osia koneistaa myös helsinkiläinen Planmeca-ryhmään kuuluva Plandent, jonka toiminta nivoutuu Planmecan muuhun tuotteistoon. Heidän valintansa on saksalainen DMG 28

33 20 Ultrasonic, jonka ultraääniominaisuus on käytössä lähinnä lasikeraamisten kappaleiden valmistuksessa. Koneessa on automaattinen aihioiden vaihto ja muutakin oheisvarustusta, kuten mahdollisuus robotoituun pakkaamiseen. Konetta operoivan, koneistajankin kokemusta hankkineen, insinööri Jarmo Kukonlehdon mukaan tekniikan sisäänajo sujui jotakuinkin suunnitellusti luvun alun pikavalmistuksesta kehittyneet ainetta lisäävät valmistusmenetelmät (Additive Manufacturing, AM-tekniikat) täydentävät uudehkona vaihtoehtona kehon korvausosien lastuavaa valmistusta. Niiden etu on paitsi valmistustekninen mukautuvuus myös korvausosien luutumista edistävä huokoisuus. Karheita pintoja saattaa tosin olla tarve hioa. AM-menetelmien käyttö edellyttää kehittynyttä mallintamistekniikkaa. Ohjelmistoja on saatavilla eri sovelluksiin, joskaan kaikkien markkinoilla olevien käyttökelpoisuus ei ole riittävä. 5.4 Näyttelyitä ja seminaareja Lääketieteen konepajatuotteiden valmistukseen voi tutustua kattavasti sekä Frankfurtin Euromold- että Düsseldordin METAV -näyttelyissä. Molemmat näyttelyt ovat nostaneet myös ainetta lisäävät valmistusmenetelmät näkyvään asemaan sekä näyttelyissä että niiden oheisseminaareissa. Lähteistö ja lisää aiheesta: Kauppinen, V., Titaanien kimpussa. Metallitekniikka 64(2011):7-8 s Kauppinen, V., Hymy tehdään tehtaassa. Metallitekniikka 65(2012):2 s Kauppinen, V., Ihmisen osia konepajalta. Metallitekniikka 67(2014):2 s Alan näyttelyvierailut ja seminaariaineistot Aalto yliopiston tuore väitöskirja: Mika Salmi, Medical Applications of Additive Manufacturing in Surgery and Dental Care (Materiaalia lisäävän valmistuksen lääketieteelliset sovellutukset kirurgiassa ja hammashoidossa) 29

34 6. BOORITERÄKSET RAKENNEAINEINA Seppo Kivivuori, Aalto-yliopisto, Materiaalitekniikan laitos 6.1 Johdanto Booriteräksillä voidaan saavuttaa korkea lujuustaso ja hyvä sitkeys. Booriteräksien hiilipitoisuus on hyvin pieni, jolloin karkaisussa saavutetaan nuorrutusterästä vastaava kovuus ilman päästöä. Booriteräkset ovat hyvin muovattavissa sekä kylmänä että kuumana. Booriteräksiä voidaan myös hitsata, sillä niiden hitsattavuusominaisuudet ovat hyvät. 6.2 Boorista seosaineena Boori toimitetaan yleensä teräksenvalmistajille rautaboorina (FeB) tai asiakkaalle spesifioituna seostuksena (Kuva 6.1). Seostus riippuu aina teräksen valmistustavasta, tuotevalikoimasta ja tuotteiden kysynnästä sekä asiakkaan kokemuksesta ja maksamasta hinnasta. Teräksenvalmistajan tulisi valita seostus, joka antaa halutun ja luotettavan koostumuksen teräkselle mahdollisimman edullisesti. Rautaboori on todella edullinen teräksen seosaine. Kuva 6.1 Rautabooria teräksen valmistusta silmälläpitäen toimitettuna Seostamalla booria teräkseen saadaan karkenevuutta lisättyä merkittävästi. Booriseostuksen ansiosta hiilipitoisuus ja muidenkin seosaineiden pitoisuudet voidaan pitää pieninä verrattuna tavanomaisiin karkaistaviin teräksiin. Teräksen hiilipitoisuus määrittää saavutettavissa olevan martensiitin kovuuden (Kuva 6.2) ja seostus teräksen karkenevuuden. 30

35 Kuva 6.2 Martensiitin kovuuden määräytyminen teräksen hiilipitoisuuden mukaan Karkenevuutta voidaan kuvata esimerkiksi TTT-piirroksen avulla (Kuva 3). Kuvan perusteella voidaan sanoa booriseosteisen teräksen olevan huomattavasti paremmin karkeneva kuin tavallisen hiiliteräksen. Ferriitti- ja perliittinenät ovat booriterästen osalta siirtyneet pidemmille ajoille, jolloin martensiitin muodostuminen tehostuu. Kuva 6.3 Hiili- ja booriteräksen TTT-piirros 31

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot