EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero 21/ /2010 Käsittelijä Kantola Satu Puhelinnumero Projektikoodi A30404 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Mediatuotteiden tuotekehitysympäristö Ohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Lapin liitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia / Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Leena Alalääkkölä Sähköpostiosoite leena.alalaakkola@lappia.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Saila-Inkeri Vaara Sähköpostiosoite saila-inkeri.vaara@tokem.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua; Mediatuotteiden tuotekehitysympäristö (Lapin Lisä) -hankkeessa on haluttu edesauttaa ammattimaisten käsikirjoittajien työtä ja mahdollisimman usean käsikirjoitus/tuotekehitysprosesin etenemistä myös tuotantoon. Hankkeen tavoitteena on ollut nostaa pohjoissuomalaisten käsikirjoittajien työskentelymahdollisuuksia ja kilpailuasemaa kotimaisessa ja kansainvälisessä av-kentässä. Alueen käsikirjoittajat ja elokuvantekijät ovat nostaneet esille tarpeen saada ammattimainen ja pysyvä tukijärjestelmä/tuotekehitysympäristö mediahankkeiden kehittelyyn sekä suoran kanavan kansallisiin elokuva-alan rahoittajiin. Tähän on pyritty vastaaamaan kehittämällä Lapin Lisä toimintaa. Tähän tarpeeseen on vastannut osaltaan myös Yleisradion Lönnrot2017(Tarinateltta esittää) -projekti, jossa tavoitteena on tuottaa noin 1000 teosta/tarinaa Suomesta vuoteen Osana Lapin Lisä -hanketta on tuotettu noin 100 dokumenttielokuvaa osana valtakunnallista Lönnrot-projektia. EURA JÄRJESTELMÄ 1/16

2 Hankkeen aikana on panostettu Lapin Lisä -konseptin kehittämiseen haasteellisena tavoitteena luoda rakenteet pysyvälle, ympärivuotiselle tuotekehitysympäristölle. Tätä työtä on tehty läpi hankkeen toteutuksen testaten ja kehittäen Lapin Lisän toimintamallia sekä luoden ja tiivistäen asiantuntija- ja käsikirjoittajaverkostoa. Lapin Lisän tunnettuutta on pyritty myös vahvistamaan antaen näin paremmat edellytykset toiminnan vakiinnuttamiselle varsinaisen hankerahoituksen jälkeen. Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena; Hanke on suunnattu pohjoissuomalaisille av-alan ammattimaisille ja puoliammattilaisille käsikirjoittajille sekä AV-alan tuotantoyhtiöille. Projekti on suunnattu AV-hankkeille (elokuva, TV), jotka ovat luonteeltaan ammattimaisia, kerronnallisia ja tarvitsevat sisällön tuotekehittämistä myymistä että rahoitusta varten (paketointi/talous). Hankkeen toiminta on koostunut 4 kertaa vuodessa järjestettävistä käsikirjoittajille avoimista dramaturgisista palautetilaisuuksista; Sodankylän elokuvajuhlilla, Rovaniemen Arktista Vimmaa -festivaaleilla sekä Inarin Skabmagovat -elokuvafestivaaleilla. Lisäksi yksi palautetilaisuus on järjestetty Oulun seudulla. Näiden tilaisuuksien yhteyteen on yleensä järjestetty myös ns. inspiraatiotilaisuus, jonka tavoitteena oli inspiroida käsikirjoittajia ja antaa uusia ideoita käsikirjoituksen kehittelyyn. Lapin Lisässä on järjestetty vuosittain valikoituneille elokuvahankkeille myös Tarinaputki - elokuvahankkeiden intensiivinen kehittelyjakso (sis. käsikirjoitus- ja tuotantotyöpajan), joka huipentuu Tarinamarkkinoille (elokuvahankkeiden myyntitapahtuma), jossa käsikirjoittajat voivat esitellä hankkeensa elokuva-alan rahoittajille (YLE, SES, AVEK). 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin ensisijaisena tavoitteena on ollut kehittää Lapin Lisän tuotekehitysympäristöä ja toimintamallia Lapin Lisän jatkuvuuden varmistamiseksi hankerahoituksen jälkeen. Hankkeen aikana on toimintamallia ja siihen liittyviä toimenpiteitä (ks. alla) testattu ja kehitetty osanottajien ja mukana olevien asiantuntijoiden avulla. Hankkeen kehittäsmistyössä mukana on ollut projektihenkilöstöä, yhteistyökumppaneita, elokuvan alan asiantuntijoita ja käsikirjoittajista koostuva ydinryhmä. Palautetta on kerätty osanottajilta kuin vetäjiltä säännöllisesti tapahtumien jälkeen niin kyselyiden kuin vapaamuotoisen keskustelun ja kokoontumisajojen kautta. Lapin Lisän toiminnan statusta ja tietoisuutta pohjoisten elokuvien kehitysalustana on myös pyritty nostamaan ja siinä apuna ovat olleet yhteistyökumppanit, elokuva-alan ammattilaiset ja rahoittajat. Hankkeen pitkällisen kehitystyön tuloksena on syntynyt Lapin Lisän toimintamalli, jossa kiteytyy ne ydinasiat, jotka on koettu tärkeiksi; dramaturginen sparraus sekä tuottajien ja rahoittajien kohtaaminen. Toimintamallin 4 vaihetta: 1. Haku Lapin Lisään (alkusyksy) 2. Käsikirjoittajista valitaan parhaimmisto (8-10) Tarinaputken sparraukseen ja tuotantotyöpajaan 3. Rovaniemen Arktista Vimmaa -festivaaleilla (marraskuu) valitut käsikirjoittajat saavat intensiivistä sparrausta tuottajilta ja muokkaavat käsikirjoituksiaan tuotantotyöpajassa. Lisäksi tarjolla on dramaturgin henkilökohtainen sparraustilaisuus. Työpajan ja dramaturgin sparrauksen jälkeen valikoituu vielä 2-5 käsikirjoittajaa n. 7kk pituiseen henkilökohtaiseen etäsparraukseen. EURA JÄRJESTELMÄ 2/16

3 4. Näiden valikoituneiden käsikirjoittajien vuosi huipentuu rahoittajien ja tuottajien tapaamiseen Sodankylän elokuvajuhlilla (kesäkuu), Tarinamarkkinoilla. Käsikirjoittajilla on tällöin mahdollisuus esitellä elokuvaideaansa/-hankettansa. Hankkeeseen on voinut osallistua kuka tahansa käsikirjoittamisesta kiinnostunut yksityinen tai yrittäjä. Yhteistyöorganisaatioita on pyritty sitouttamaan mukaan hankkeeseen toiminnan tiedottamiseen, markkinointiin ja tulosten levittämiseen. Lapin Lisän tavoitteena on ollut levittää tietoisuutta toiminnasta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Pohjoisen alueiden mukanaolo on ollut tärkeää, jotta uusia innokkaita käsikirjoittajia saataisiin mukaan kehittelemään käsikirjoitushankkeitaan. Hankkeen aikana ( ) projektin toimenpiteitä on toteutettu suunnitellusti. Yhteistyökumppaneiden vastuulla on ollut alueellinen tiedottaminen ja tapahtumien järjestäminen hallinnoijan kanssa. Hankkeen varsinaisten yhteistyökumppaneiden lisäksi hankkeessa on ollut mukana useita organisaatioita, kuten Lapin Yliopisto, Yleisradio Oy (YLE) ja Suomen elokuvasäätiö (SES). Hanke on näin luonut elokuvantekijöiden/käsikirjoittajien ympärille valtakunnallisen verkoston, jossa mukana on elokuva-alan rahoittajia, levittäjiä, tuottajia ja oppilaitoksia (ks. tunnistettavuuden vahvistaminen). Alla tarkemmin hankkeen toimenpiteet vuositasolla eriteltynä: 2008: Hanke pääsi käynnistymään keväällä 2008, jolloin rekrytoitiin dramaturgit Anja Kolehmainen ja Jouni Hiltunen. Kummitoimintaa käynnisteltiin. Kummitoiminnan tarkoituksena oli tukea käsikirjoittajia henkilökohtaisella kummilla sekä vahvistaa alueellista markkinointia kummien välityksellä (kummien tehtävänä levittää tietoa Lapin Lisästä). Kummeiksi sitoutuivat Tuula Väisänen, Martti Peltomaa, Tuula Saraniemi ja Kari Väänänen. Kesällä 2008, Sodankylän elokuvajuhlilla, järjestettiin ensimmäinen Lapin Lisän palaute- ja inspiraatiotilaisuus. Tilaisuuden veti ohjaaja Mari Rantasila ja YLEn tuottaja Iikka Vehkalahti. Tilaisuuteen osallistui 18 ja palautetilaisuuksiin 10 käsikirjoittajaa. Inspiraatiotilaisuuksien tarkoitus oli innostaa ja aktivoida käsikirjoittajia uusien hankkeiden kehittelyyn sekä jakaa tietoa elokuvan valtakunnallisista ja kvmahdollisuuksista. Syksyllä 2008 tehtiin alueen tuottajille kysely heidän kiinnostuksestaan olla mukana ns. ensimmäisen vaiheen tuottajina. Tuotantoyhtiöt olivat kiinnostuneita tästä vaihtoehdosta sillä ehdolla, että he voivat olla mukana varsinaisessa tuotannossa tai vuokrata kalustoaan. Kyselyyn vastasi neljä tuotantoyhtiötä Pohjois- Suomen alueelta. Pia-Maria Lausas rekrytoitiin hankkeeseen projektitiedottajaksi syksyllä Syyskuussa aloitettiin Lapin Lisä markkinointimateriaalin uudelleensuunnittelu ja Lapin Lisä verkkosivuston muokkaus ja kehittäminen. Syksyllä järjestettiin Lönnrot-ideointiseminaari, jonka tavoitteena oli herätellä dokumentintekijöitä ideoimaan lyhyitä 1-9 min. pituisia tarinoita. Tilaisuuden vetivät tuottaja Iikka Vehkalahti, dokumentintekijä EURA JÄRJESTELMÄ 3/16

4 Mervi Junkkonen sekä POEMin tuotantoneuvoja, dokumentintekijä Anne Laurila. Tilaisuuteen osallistui 42 käsikirjoittajaa. Seuraava palaute- ja inspiraatiotilaisuus järjestettiin Arktista Vimmaa -festivaaleilla marraskuussa Kouluttajina toimivat dramaturgit Antero Arjatsalo, Jouni Hiltunen ja Oktoberfilmin tuottaja Joonas Berghäll, joka esitteli tuolloin vielä keskeneräistä "Miesten vuoro" -dokumenttielokuvaa. Koulutustilaisuuteen osallistui 46 ja palautetilaisuuksiin 11 käsikirjoittajaa. Miesten vuoro -dokumentti koostuu pienistä koskettavista ja henkilökohtaisista tarinoista ja oli alunpitäen osa YLEn Lönnrot 2017 hanketta. Joulukuussa järjestettiin Lönnrot-kehittelytyöapaja, jota vetivät yliopettaja Ari Alm, kehityspäällikkö/dokumentintekijä Antti Haase sekä dramaturgi Jouni Hiltunen. Tilaisuuteen osallistui 16 henkeä. Vuoden 2008 aikana ei järjestetty Tarinaputkea hankkeen käynnistyksen viivästyessä alkuperäisestä ajankohdasta. 2009: Vuoden ensimmäinen palaute- ja inspiraatiotilaisuus järjestettiin Skabmagovat -elokuvajuhlilla, kouluttajana ohjaaja Nils Gaup (Kautokeinon kapina). koulutustilaisuuteen osallistui 15 henkeä ja palautetta haki 6 käsikirjoittajaa. Alkuvuodesta 2009 päätettiin järjestää Lönnrot-pilottituotantojen haku ja kilpailutus. Lönnrot pilottituotantojen haki tammi-helmikuussa 31 hanketta, joista lopulta Ylen asiantuntijaraati valitsi neljä pilottituotantoa, jotka olivat: Antti Haasen Elli-monitaideteos, Mervi Auttin Täydellinen kesäpäivä, Seppo Ahavan Suomi-sarjan ammattilainen sekä Timo Sipilän Salakaatajan poika. Yhteensä tarinoita kertyi piloteiksi 7 kappaletta. Hankkeen ensimmäinen Tarinaputki käynnistettiin keväällä Tarinaputkeen haki 28 käsikirjoitushanketta, niistä 9 valittiin. Maaliskuussa Lapin Lisä vieraili Tampereen elokuvajuhlilla (7.3.), jossa Lapin Lisää esiteltiin eteläsuomalaisille elokuvantekijöille. Mukana oli myös Jussi Hiltunen, jonka fiktioelokuvaa Punainen Hetki (Arktista vimmaa I palkinto -08) on työstetty Lapin Lisässä ja se esitettiin myös Tampereella. Keväällä järjestettiin Lönnrot-työpaja teemalla dokumentaarinen valokuvaus, jonka vetäjänä toimi Jaakko Heikkilä. Työpajaan osallistui 20 henkeä. Oulussa ja Kuusamossa järjestettiin seuraava palautetilaisuus Focus on Asia -seminaarin yhteydessä. Palautetta haki 6 käsikirjoittajaa. Tarinaputken käsikirjoitustyöpaja järjestettiin keväällä Rovaniemellä, työpajan vetäjinä toimivat Tapio EURA JÄRJESTELMÄ 4/16

5 Humaloja ja Tapio Piirainen. Toukokuussa alkoivat Lönnrot-pilottien kuvaukset ja Tarinateltta -nettialustan kehittäminen ja testaus. Pilottituotannot valmistuivat kesällä Kesällä 2009 järjestettiin palaute- ja inspiraatiotilaisuus Sodankylän elokuvajuhlilla. Ohjaaja-tuottaja Aleksi Bardy veti tilaisuuden Kielletty Hedelmä -elokuvan käsikirjoitusprosessista. Tilaisuuteen osallistui 10 henkeä ja palautetilaisuuteen 6 henkeä. Sodankylässä esiteltiin myös Elli-monitaideteos, joka oli osa Lönnrot-tarinoiden kokonaisuutta. Ellimonitaidenteos on ollut esillä myös Tornion Aineen taidemuseolla. Paketointityöpaja Tarinaputkelaisille järjestettiin Rovaniemellä syyskuussa, työpajan vetäjänä toimi tuottaja Jouko Aaltonen. Keväällä 2009 Torniossa järjestettiin Lönnrot-radiodokumenttityöpaja osa I, työpajaan haki yhteensä 11 hakijaa, joiden lisäksi mukaan otettiin muutama KTamk ääniopiskelija. Työpajan vetäjänä toimi Yleisradion Hannu Karisto. Tarinaputken päätöstilaisuus Tarinamarkkinat järjestettiin Arktista Vimmaa -festivaalin yhteydessä Rovaniemellä marraskuussa Lapin Lisän käsikirjoituksia tulivat kuulemaan Ylen Sari Volanen, AVEK:n Pia Andell ja SES:stä Jukka Asikainen ja Miia Haavisto. Tarinaputkelaiset saivat vuoden aikana tehdystä työstä 1000 euron palkkion sekä kaksi edistyneintä ja kehityskelpoisinta hanketta saivat lisäksi 2000 euron palkkion. Hankkeet olivat Jussi Hiltusen "Musta tien pinta kimaltelee" (fiktio) ja Arttu Niemisen "Henkinen Kuusamo" (dokumentti). Arktisessa Vimmassa järjestettiin myös palaute- ja inspiraatiotilaisuus. Tilaisuuden veti käsikirjoittaja Petja Peltomaa ja Joonas Berghäll. Arktista Vimmaa -festivaalien Vimma-kilpailussa oli Lapin Lisässä työstettyjä elokuvia. Jussi Hiltusen "Pinnan alla" -elokuvaa oli valmisteltu dramaturgi Anja Kolehmaisen johdolla ja Mervi Auttin Lönnrottuotanto "Täydellinen kesäpäivä" oli myös mukana kilpailussa. Tavella 2009 pidettiin Lönnrot-radiodokumenttityöpajan osa II, jossa vetäjänä toimi Ylen Kai Rantala. Työpajaan osallistui 9 henkeä. Vuonna 2009 projektipäällikkö Saila Vaaran äitiysloman sijaisina toimi Maria Gullsten Merja Maijanen ja Piitu Venhola. 2010: Inarin Skabmagovateilla (2010) ei järjestetty erillistä Lapin Lisä palautetilaisuutta osanottajien vähäisyyden vuoksi. Lapin Lisästä tiedotettiin paikan päällä POEMin Anne Laurilan toimesta. Tarinaputkeen haku aloitettiin maaliskuussa ja valinnat tehtiin huhtikuussa. Mukaan Tarinaputkeen pääsi 8 elokuvahanketta, (hakijoita oli yhteensä 24). Myöhemmin kesällä nostettiin Tarinaputkeen haun ulkopuolelta EURA JÄRJESTELMÄ 5/16

6 vielä yksi fiktiokäsikirjoitus. Oulussa POEMin tiloissa järjestettiin palautetilaisuus maaliskuussa Palautetta haki 13 tekijää. Kesällä Sodankylän elokuvajuhlien yhteydessä järjestettiin Tarinaputkeen valituille käsikirjoitustyöpaja. Sodankylän elokuvajuhlien yhteydessä järjestettiin myös inspiraatio- ja palautetilaisuus. Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Filmikaari-hankkeen kanssa. Vetäjinä tilaisuudessa olivat tuottajat Cilla Werning, Joonas Berghäll ja Ming Chul Kim. Tilaisuudessa oli torstaina osallistujaa ja perjantaina osallistujaa. Palautetta haki 8 käsikirjoittajaa. Syys-lokakuun vaihteessa järjestettiin Haaparannan Cape Eastissa Tarinaputkelaisille Tuotantotyöpaja. Työpajan vetäjinä toimivat Lapin Lisän dramaturgit Anja ja Jouni, tuottajina paikan päällä olivat Liisa Akimof (Production House) ja Kaarle Aho (Making Movies). Syksyllä 2010 järjestettiin Lönnrot -työpaja Inarin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (SAKK). Mukana työpajassa oli SAKKin media-alan opiskelijoita sekä Enontekiön lukiolaisia. Työpajassa syntyi yhteensä 10 Lönnrot-tarinaa. Syksyllä järjestettiin myös kaikille elokuvantekijöille avoin Sadutus-työpaja Torniossa. Opettajan toimi tanssitaiteen tohtori Kirsi Heimonen. Tavoitteena oli antaa elokuvantekijöille uusia välineitä ja ideoita elokuvantekemiseen, erityishuomiona Lönnrot-tarinat. Lokakuussa järjestettiin myös lisähaku tarinamarkkinoille. Lisähakuun haki yhteensä 5 tekijää. Yhtään uutta hanketta ei valittu. Marraskuussa Arktista Vimmaa festivaaleilla järjestettiin Lapin Lisän Tekijöiden Arktista Vimmaa - seminaaripäivä, johon osallistui jopa 80 osanottajaa. Osanottajalistaan kerättiin nimiä yhteensä 66. Vetäjinä toimivat: Mike ja Elina Pohjola (Pohjola-filmi), Joona Louhivuori (SES) ja Teemu Nikki (I`s alive productions). Lapin Lisän Tarinaputken toiminta huipentui Arktisessa Vimmassa järjestettyihin Tarinamarkkinoihin Tarinamarkkinoiden raadissa olivat paikalla AVEKin Timo Korhonen, YLEn Sari Volanen ja SESin Jukka Asikainen. Lisäksi paikalla oli Kaarle Aho (Making Movies). Ulla Simonen oli kutsuttuna raatiin, mutta äkillisen sairastumisen vuoksi ei voinut lentää Rovaniemelle. Yhteensä 8 käsikirjoittajaa pitchasi hankettaan, lisäksi 3 käsikirjoittajaa tapasi rahoittajia henkilökohtaisissa tapaamisissa. Tarinamarkkinoilla palkkion vuoden aikana hyvin tehdstä työstä (4000 ) sai Sinikka Lappeteläinen, "Iso tyttö" -hankkeellaan. Käsikirjoitus arvioitiin raadissa edistyneimmäksi ja toteutuskelpoisimmaksi hankkeeksi. Tarinamarkkinoiden tuloksena käynnistyivät mm. Jussi Hiltusen "Musta tien pinta kimaltelee" -fiktion rahoitusneuvottelut AVEKin ja YLEn kanssa. Arktisessa Vimmassa järjestettiin myös Lapin Lisä dramaturgien palautetilaisuudet. Keväällä 2010 järjestettiin Lönnrot -tarinoiden kilpailutus. Kilpailutuksen tuloksena valittiin seuraavat EURA JÄRJESTELMÄ 6/16

7 tarjoukset: FCE - Outo sukupuutto, FCE - Run Into; kohtaamisia, Englanninkielinen tutkinto-opiskelija, ENG-KAS; Inspiraation lähteenä kaikille, Jaakot ja Pavuvarsi Oy; Maailman kaunein huvipuisto ja Studio Blue; Pakolaisen leipävarkaus ja Väraämmi (myöhemmässä vaiheessa Varaämmi vaihtui tarinaan "Paluulippu Genevestä Turtolaan"). Tarinoita kertyi kilpailutuksen tuloksena yhteensä 18 kappaletta. Lisäksi Ktamkin opettaja Mervi Saukko teki kesän 2010 aikana 9 radiodokumentin paketin. Kevään 2010 aikana järjestettiin Risto Hurun ja Antti Haasen ohjaamina dokumenttikurssi, jossa tuotettiin lisäksi 6 Lönnrot -tarinaa oppilastöinä. Lisäksi ammattiopisto Lappian kurssilla tehtiin 4 tarinaa. Toinen dokumenttikurssi järjestettiin keväällä 2011, jossa toteutettiin toiset 10 tarinaa Syksyllä 2010 valmistui myös Jouko Aaltosen kirjoittama "Käsikirjoituksesta tuotantoon" oppimateriaalipaketti. Oppimateriaalipaketti on osa Lapin Lisä hankkeen kirjattuja tavoitteita. Oppimateriaalipaketin kokonaisuus täydentyi myös Anja Kolehmaisen "Tarinasta kohti käsikirjoitusta" julkaisulla keväällä Nämä kaksi teosta ovat yksi oppimateriaalikokonaisuus. Vuoden 2011 aikana järjestettiin 3 tapahtumaa. Tammikuussa Inarin Skabmagovat -festivaaleilla järjestettiin palaute- ja inspiraatiotilaisuus. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Lapin elokuvakomission kanssa. Tilaisuuden veti ohjaaja Katja Gauriloff (Oktoberfilm) ja siihen osallistui 12 henkeä. Palautetilaisuuteen hakeutui 5 käsikirjoittajaa. Keväällä 2011 järjestettiin myös Oulun palautetilaisuus, johon osallistui 7 tekijää. Palautetilaisuus järjestettiin yhteistyössä POEM-säätiön kanssa. Keväällä 2011 päätettiin tilata tarjouspyynnössä esitetyn optio-oikeudella lisätilaus FCEn Outo sukupuutto - tarinasarjaan. Tarinoita kertyi 22 kappaletta. Kesällä 2011 järjestettiin hankkeen viimeinen palaute- ja inspiraatiotilaisuus sekä Lapin Lisän kokoontumisajot. Palautetta haki 3 fiktiokäsikirjoittajaa. Dokumenttikäsikirjoittajille ei järjestetty erillisistä fyysistä palautetilaisuutta, vaan heillä oli mahdollisuus saada palautetta etänä. Inspiraatiotilaisuuden veti Bollywood-näyttelijä Gul Panang, joka kertoi lyhyessä puheenvuorossaan Bollywood-elokuvista. Paikalla kuuntelemassa oli 8 henkeä. Osana Lönnrot-kokonaisuutta hankkeessa järjestettiin myös "Tarinoiden äänellä" -tapahtuma, jossa Ktamkin opiskelijat keräsivät 13 kuvitettua äänitarinaa. Ktamkin kulttuurin opiskelijat, joita osallistui tapahtumaan 26, keräsivät elämän suuria, koskettavia, sykähdyttäviä tai muuten mieleen painuneita kokemuksia pohjoisen ihmisiltä. Kevään aikana he toteuttivat Tarinoiden äänellä -taideprojektin, jossa yhdistetään radiodokumenttia kuvakerrontaan kuvataiteen ja ääni-ilmaisun opiskelijat työstivät kuvitusta ja äänimateriaalia Rajalla på Gränsen -kauppakeskuksessa. Kuka tahansa oli tervetullut kertomaan hänelle tärkeän tarinan. Ennakkomateriaalia valmisteltiin tekemällä vierailu päiväkotiin Tarinoiden äänellä - taidetapahtuman ääni- ja kuvatarinat pääsivät esille toukokuussa 2011 Rajalla på Gränsen -kauppakeskuksen LiikeGalleriassa järjestettävässä näyttelyssä, jossa esitellään viikoittain vaihtuvia tarinakokonaisuuksia. EURA JÄRJESTELMÄ 7/16

8 YouTubessa on tapahtumasta videokooste. Lisäksi tullaan julkaisemaan multimediamuotoinen verkkonäyttely Internetissä syksyllä Keväällä 2011 Timo Haanpään ohjaamalla kurssilla tuotettiin 3 Lönnrot-tarinaa (Teräksen ääni, Ota pois se siitä, Onnellinen mies) Lapin yliopiston opiskelijoiden tuotantoina. Lisäski Ktamkin opiskelija valittiin tekemään tilaustyönä (palkkio) kaksi (2) Lönnrot -tarinaa "Shoot me!" ja tarinan Skeittarista. Hankkeen lopuksi koostettiin Terhi Mäntysen toimittama Lapin Lisä - Pohjoiset tarinat elokuviksi -julkaisu, joka käsitteli Lapin Lisän aikana syntyneitä tarinoita ja tuotantoja eli ns. menestystarinoita ja tulevia suunnitelmia Lapin Lisän toiminnan jatkosta ja toimintamallista. Julkaisu esiteltiin ensimmäisen kerran Sodankylässä 2011, jossa Lapin Lisällä oli tilaisuus näyttäytyä keskeisellä paikalla elokuvajuhlien Festivaaliklubilla. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken; Hankkeen tapahtumia ovat olleet yhteistyössä järjestämässä alueelliset yhteistyökumppanit sekä kansalliset elokuvarahoittajat. Yhteistyökumppaneiden tehtävänä on ollut tiedottaa ja markkinoida Lapin Lisää omilla alueillaan (Sodankylä, Rovaniemi, Oulu..). Lisäksi yhteistyökumppanit ovat olleet osaltaan toteuttamassa ja järjestämässä Lapin Lisä tapahtumia ympäri Pohjois-Suomea. Vastuunjako yhteistyökumppaneiden ja hallinnoijan kesken on ollut selkeä ja jokaisella toteuttajalla on ollut käsitys omasta vastuualueestaan. Kansainvälinen yhteistyö; Lapin Lisässä osittain kehitelty -sivusto on ollut esillä myös kansainvälisesti (ks. tulokset). 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedotus suunnitelmaan verrattuna on onnistunut hyvin ja suunnitellusti. Tiedotus ja markkinointi on ollut tärkeä osa hanketta ja Lapin Lisä tietoisuuden levittämistä. Tässä tärkeänä apuna on toiminut Lapin Lisä tiedottaja, jonka tehtävänä on ollut niin tiedotussuunnitelman laatiminen kuin sen toteuttaminen. Lisäksi hankkeen aikana on panostettu Lapin Lisä verkkosivujen kehittämiseen. Jonkin verran on pyritty myös hyödyntämään sosiaalista mediaa uutisoinnissa ja tiedottamisessa. Erityisesti on panostettu Lapin Lisä hankkeen tuloksista tiedottamiseen julkaisun ja artikkeleiden kautta. Lapin Lisä hankkeen aikana on tehty juttusarjaa pohjoisen paikallisiin lehtiin, kaksi artikkelia ammatillisiin lehtiin (AVEK ja SES), Lapin Lisä - Pohjoiset tarinat elokuviksi -julkaisu sekä yksi oppimateriaalikokonaisuus, johon kuuluu kaksi eri oppikirjaa elokuvantekemiseen ja käsikirjoittamiseen. Pääasiallisena tiedotuskanavana on toiminut sähköposti sekä Lapin Lisä verkkosivusto. Vuoden 2010 aikana verkkosivustoa on edelleen kehitetty vastaamaan tiedotustarpeisiin tehden sivustosta informatiivisemman. Lisäksi keväällä 2010 perustettiin Lapin Lisälle Facebook-sivut, joita on käytetty aktiivisesti tiedottamiseen ja informoimiseen. Kesällä avattiin myös Lapin Lisän blogi, jota ovat kirjoittaneet käsikirjoittajat Sinikka Lappeteläinen ja Jussi Hiltunen. EURA JÄRJESTELMÄ 8/16

9 Vuoden 2010 aikana hankkeella on ollut töissä tiedotukseen ja toimituksellisiin tehtäviin erikoistunut projektityöntekijä Terhi Mäntynen. Vuoden 2010 aikana Terhi teki Lapin Lisä juttusarjan paikallisiin lehtiin. Aiheen koskettivat Lapin Lisä Tarinaputkessa mukana olevia käsikirjoittajia (ns. menestystarinoita). Jutut ovat luettavissa - sivustolta. Hankkeesta on tiedotettu eri tapahtumien ja festivaalien yhteydessä (Sodankylän elokuvajuhlat, Arktista Vimmaa jne). Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty; Ensisijaisina välineinä tiedottamisen ja informointiin on käytetty Lapin Lisän verkkosivuja sekä facebookia ( Lisäksi Lapin Lisän tuloksista ja päätapahtumista on tehty tiedotteita paikallisiin ja valtakunnallisiin medioihin. Lisäksi ammatillisiin lehtiin (AVEK, SES) on tehty kaksi artikkelia hankkeen aikana vuosina Markkinointimateriaali: roll-up, esitteet, julisteet sekä t-paidat. Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu; Ensisijaisesti projektista ja Lapin Lisän toiminnasta on tiedotettu alueen käsikirjoittajilla ja elokuvantekijöille. Tärkeä kohderyhmä ovat olleet myös paikalliset ja valtakunnalliset elokuvatuottajat sekä elokuva-alan rahoittajat (YLE, AVEK, SES) ja yhteistyökumppanit. Erityisesti Lapin Lisä - Pohjoiset tarinat elokuviksi -julkaisun tavoitteena oli tiedottaa Lapin Lisä -hankkeen aikana syntyneistä tuloksista eli ns. menestystarinoista ja Lapin Lisä toimintamallista. Tärkeää oli myös tiedottaa, että toiminta jatkuu ja on kehittynyt. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Yhteistyökumppaneiden sitouttaminen aktiiviseen tiedottamiseen vastuualueillaan on ollut haasteellista projektin toteutuksen aikana. Lisäksi yhteistyökumppaneiden rahoitusosuuksien raportointi on ollut haasteellista ja vienyt aikaa. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen on ollut valitettavan heikkoa. Projektin vetäjän näkökulmasta ohjausryhmä ohjaavana voimavarana on tärkeä ja suurena tukena hankkeen toteutuksessa. Projektin toteutuksen aikana hanke kohtasi useita ongelmia; kustannusten hylkäys Lönnrot-pilottitarinoiden osalta 2009, hankesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja käytännön toteutuksen ongelmat liittyen käsikirjoittajien palkkionmaksuun. Useat henkilöstön vaihdokset niin hankkeen toteutuksen kuin rahoittajan valvojan osalta vaikeuttivat ja hidastivat projektiä jonkin verran. Projektin aikana koettiin myös hyvin haasteelliseksi varmistaa Lapin Lisä tuotekehitysympäristön jatkuvuus sen ollessa riippuvainen myös ulkpopuolisesta rahoituksesta ja tuesta. Tässä kuitenkin onnistuttiin ja tarvittava rahoitus saatiin kerättyä toimintamallin jatkuuuden turvaamiseksi vuosille EURA JÄRJESTELMÄ 9/16

10 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankesuunnitelmassa asetut tavoitteet ja toteutuneet tulokset ovat täyttyneet. Hankkeen aikana tavoitteena oli kehittää Lapin Lisän tuotekehitysympäristö eli malli siitä miten pohjoisen elokuvakäsikirjoittajia tuetaan ja hankkeita edesautetaan saamaan pohjoisen elokuvia televisoon ja elokuviin. Testauksen, kyselyiden ja edelleenkehittelyn tuloksena on hankkeessa hioutunut Lapin Lisän toimintamalli, jossa kiteytetaan ne ydinasiat, jotka on koettu tärkeiksi käsikirjoittajien osalta; dramarurginen palaute sekä tuottajien ja rahoittajien kohtaaminen. Toimintamallin 4 vaihetta: 1. Haku Lapin Lisään (alkusyksy) 2. Käsikirjoittajista valitaan muutama (8-10) Tarinaputken sparraukseen ja tuotantotyöpajaan 3. Rovaniemen Arktista Vimmaa -festivaaleilla (marraskuu) valitut käsikirjoittajat saavat intensiivistä sparrausta tuottajilta ja muokkaavat käsikirjoituksiaan tuotantotyöpajassa. Lisäksi tarjolla on dramaturgin henkilökohtainen sparraustilaisuus. Työpajan ja dramaturgin sparrauksen jälkeen valikoituu vielä 2-5 käsikirjoittajaa n. 7kk pituiseen henkilökohtaiseen etäsparraukseen 4. Näiden valikoituneiden käsikirjoittajien vuosi huipentuu rahoittajien ja tuottajien tapaamiseen Sodankylän elokuvajuhlilla (kesäkuu), Tarinamarkkinoilla. Käsikirjoittajilla on tällöin mahdollisuus esitellä elokuvaideaansa/-hankettansa. Pitkän tuotekehittelyn ja prosessin läpiviennin tuloksena myös useita tuotantoja on syntynyt, tarinoita kehittynyt ja Lapin Lisä käsikirjoittajien verkosto syntynyt. Myös tulevaisuudessa voidaan odottaa useiden elokuvahankkeiden valmistumista (mm. Tommi Virtasen, Pinnalla). Tärkeä huomio hankkeessa kuitenkin tehtiin; useiden tulosten syntyminen vei aikaa odotettua enemmän ja konkreettisia tuloksia oli nähtävillä vasta hankkeen loppuvaiheessa. Yhteensä koko hankkeen aikana ( ) kehittelyssä on ollut 69 fiktiokäsikirjoitusta ja 41 dokumenttikäsikirjoitusta. Moodlen Tarinariihi -verkkoympäristöön/verkostoon on parhaillaan kirjautunut yhteensä 104 henkilöä. Yrittäjiä mukana hankkeessa on ollut 27. Lapin Lisän menestystarinoita: Esi- & tuotannossa/käsikirjoitustuki: -Sinikka Lappeteläinen, Kultaa suolta: Ohjaaja Arto Koskinen, Tuottaja Petri Rossi, Cineworks, SESin käsikirjoitustuki (2009) -Jussi Hiltunen: Musta tien pinta kimaltelee, tuottaja Making Movies, SESin käsikirjoitustuki -Arttu Nieminen: Henkinen Kuusamo, SESin käsikirjoitustuki -Tommi E. Virtanen, Pinnalla -dokumentti, Kirkon mediasäätiön käsikirjoitusapuraha -Raija Soder, fiktio, Paremman huomisen puolesta. Käsikirjoitustyö on saanut apurahaa metsätyöaiheeseen EURA JÄRJESTELMÄ 10/16

11 liittyvältä säätiöltä v. 2006, tuottajayhteyksiä vireillä -Virva Guttorm-Noyes: Ensilumen joiku, Tuotantoyhtiö: Halla filmi Oy - käsikirjoitusapurahan Suomen elokuvasäätiöltä (SES). Valmistunut: -Jussi Hiltunen, Musta tien pinta kimaltelee, Making Movies, SESin tuotantotuki Jukka Vidgren, Dr. Professor`s Thesis of Evil, SESin tuotantotukea Timo Haanpää, Hiljaa toivotut, Vaskifilmi Oy, ensi-ilta (Doc-point) -Niina Veittikoski, Pojat-animaatio, Alpakka Media Oy, YLE Pikku Kakkonen -Susanna Chazalmartin Mutanen Kurajoelta -dokumentti (työnimi Hullu Poro) (YLEn Tosi Tarina ) -Jussi Hiltunen, Pinnan alla, (NoCry, FISK09, Tromssa International Film Festival) -Jussi Hiltunen, Punainen hetki, Tuotantoyhtiö Forest Camp Entertainment Oy, Videotuotanto Jussi Hiltunen, KTAMK - voitti Vimma palkinnon marraskuussa -08 -Arttu Nieminen, Takaisin puuhun, Tuottaja Miikka Niemi, Flatlight Films Projektin tuotoksia ovat;"tarinasta kohti käsikirjoitusta" ja "Käsikirjoituksesta tuotantoon" oppimateriaalipaketti. Projekti on tuottanut "Lapin Lisä - Pohjoiset tarinat elokuviksi" -julkaisun Lapin Lisän menestystarinoista. Projekti on osaltaan ollut tuottamassa yhteistyössä Yleisradion kanssa dokumentaariseen crossmediatoteutukseen perustuvaa -sivustoa, joka on ollut esillä ja palkittu myös maailmanlaajuisesti; -Islannin Nordisk Panorama 2009; voitti Open Source Cinema -palkinnon, -esillä Ranskan Sunny Side of the Doc -festivaaleilla, -valittu Ranskan 4ecreens -uusmediataidetapahtumaan 2009, -valittu ja esillä Budapestissa, Input festivaaleilla innovatiivisena crossmedia -konseptina, -esiteltiin Sheffield International Documentary Film Festival 2009 seminaarin yhteydessä, -esiteltiin Web-documentary -konferenssissa Helsingissä Lönnrot-tarinoita syntyi tavoitellusti 104 kappaletta. Tarinoita tehtiin mm. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian opiskelijatöinä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestetyssä nuorille suunnatussa työpajassa, Yhteistyössä Lapin Yliopiston kanssa, kilpailutuksen kautta sekä Tarinoiden äänellä -taidetapahtuman kautta. Suurinosa tarinoista löytyy ja on ladattavissa -sivustolta. EURA JÄRJESTELMÄ 11/16

12 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Tavoitteena hankkeen aikana oli kehittää Lapin Lisä -tuotekehityskonseptia käsikirjoitusten kehittelyyn. Kehitystyön tuloksena olemme hankkeen aikana hioneet toimintamallista timantin, jossa kiteytetaan ne ydinasiat, jotka on koettu tärkeiksi; dramaturginen palaute sekä tuottajien ja rahoittajien kohtaaminen. Hankkeessa on kehitelty -nettialustaa, joka toimii valikoituneiden Lönnrot-tarinoiden julkaisualustana. Lisäksi Lapin Lisässä on tuotettu oppimateriaalikokonaisuus (2 julkaisua) käsikirjoittajien ja oppilaitosten käyttöön. Nämä julkaisut ovat; "Tarinasta kohti käsikirjoitusta" ja "Käsikirjoituksesta tuotantoon" Julkaisut ovat herättäneet kiinnostusta useissa kulttuurialan oppilaitoksissa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on suunnattu käsikirjoittajille ja elokuvantekijöille iästä, sukupuolesta tai etnisestä asemasta riippumatta. Mukana on ollut käsikirjoittajia myös saamelaisalueelta ja yksi palaute- ja inspiraatiotilaisuus on vuosittain järjestetty alkuperäiskansojen elokuvajuhlilla (Skabmagovat). Projektin tasa-arvonäkökulma painottaa erityisesti alueellista tasa-arvoa pohjoisen ja muun suomen (erityisesti pääkaupunkiseutu) välillä ja on pyrkinyt kehittämään osaltaan pohjoisen alueen elokuvatoimintaa ja mahdollisuuksia saattaa pohjoisen elokuvia televisioon ja teatteriin. Pohjoinen elokuvatuotanto kehittää myös alueen tuotantoyhtiöiden elinkeinomahdollisuuksia nykyisin tuotantojen keskittyessä pääkaupunkiseudun tuotantoyhtiöihin. Projektin tavoitteena on ollut tarjota mahdollisimman monelle potentiaaliselle käsikirjoittajalle sukupuolesta, iästä ja asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden dramaturgiseen sparraukseen ja vertaistukeen. 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Moodle -verkko-oppimisympäristön ja sähköisten työvälineiden (facebook, blogi) hyödyntäminen viestinnässä mm. dramaturgien ja kirjoittajien välinen yhteydenpito. Pitkien etäisyyksien maassa matkustaminen on välttämätöntä ja tiedostettu. Myös ammattimaisten dramaturgien ja kouluttajien saaminen alueelta ei ollut käytännössä mahdollista, vaan henkilöä jouduttiin kuljettamaan etelästä pohjoiseen. Hankkeen tavoitteena oli kuitenkin edistää verkostoitumista ja yhteydenpitoa myös verkossa. Yhteistyö myös jatkossa on helpompaa nyt kun verkostot ja henkilökohtaiset kontaktit on synnytetty hankkeen aikana. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Lapin Lisä tavoitteena on ollut parantaa Pohjois-Suomen elokuvan asemaa valtakunnallisessa elokuvakentässä. Moni lappilainen elokuvantekijä on eriarvoisessa asemassa pääkaupunkiseudun elokuvantekijöihin verrattuna mm. pitkien etäisyyksien vuoksi. Kaiken toiminnan keskittyessä pääkaupunkiseudulle, on erityisesti lappilaisen tekijän vaikea päästä tapaamaan valtakunnallisia elokuvaalan rahoittajia ja tuottajia. On haluttu korostaa, että pohjoisesta voi todella tulla hyviä tarinoita, monien EURA JÄRJESTELMÄ 12/16

13 elokuvantekijöiden täytyisi vain saada äänensä kuuluville. Lapin Lisä on pyrkinyt edistämään tätä. Lisäksi Lapin Lisä on pyrkinyt antamaan mahdollisimman monelle potentiaaliselle käsikirjoittajalle sukupuolesta, iästä ja asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden dramaturgiseen palautteeseen ja vertaistukeen. Lapin Lisä on tuonut elokuva-alalle myös uutta päivitettyä oppimateriaaliaineistoa kahden julkaisun muodossa. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen aikana on tehty suunnitelmaa myös siitä, miten Lapin Lisä tulee jatkumaan hankkeen jälkeen. Kevään 2011 aikana rakennettiin Lapin Lisälle konseptikuvaus ja neuvoteltiin mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa Lapin Lisä toiminnan jatkumisesta hankerahoituksen jälkeen. Toiminnan jatkumisen haasteena on ulkopuolisen rahoituksen tarve. Hankkeen loppuessa on tehty jo aikataulutettu toimintasuunnitelma Lapin Lisän jatkototeutukselle. Tavoitteena on jatkaa Lapin Lisän toimintaa heti syksystä 2011 alkaen. Toiminnan ytimessä on dramaturginen sparraus sekä tuottajien ja elokuva-alan rahoittajien kohtaaminen. Toiminta tulee supistumaan alkuperäisestä ja tapahtumien määrää tullaan supistamaan. Keskeiset tapahtumat ja fyysinen kontakti tullaan järjestämään Arktista Vimmaa -festivaaleilla, jossa järjestetään ensimmäinen ja ainoa fyysinen dramaturginen palautetilaisuus sekä tuotantotyöapaja. Mukaan tilaisuuteen valikoidaan lupaavimmat elokuvahankkeet hakijoiden joukosta. Lapin Lisän toimintaan kuuluu myös henkilökohtainen dramaturginen palaute vuoden aikana muutamalle potentiaalisimmalle hankkeelle. Lapin Lisän myyntitilaisuus, Tarinamarkkinat, järjestetään Sodankylän elokuvajuhlilla (ks. kuvio, julkaisu; Lapin Lisä - Pohjoiset tarinat elokuviksi). Lapin Lisän toimintaa tullaan toteuttamaan yhteistyössä Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen ja Sodankylän elokuvajuhlien kanssa. Lisäksi rahoitusta tulevalle toiminalle on haettu ja saatu (3000 ) Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen koulutusjaostosta syksyllä Lapin Lisä toimintaan tulee hallinnoimaan myös jatkossa Kemi-Tornion AMK. Lapin Lisä toimintaa on hankkeen aikana markkinoitu niin alueella kuin valtakunnallisesti ja Lapin Lisän toimintaan on saatu sitoutettua useita elokuva-alan tekijöitä, kansallisia elokuva-alan rahoittajia ja tuottajia. Hankkeen aikana Lapin Lisä on nostanut profiiliaan ja Lapin Lisä -tunnustukset on nostettu elokuvantekijöiden keskuudessa arvoon muiden tunnustusten rinnalla (mm. Tarinamarkkinoiden tunnustus kirjattu elokuvantekijän CV:een). Lapin Lisän merkityksen kasvu alueen tekijöiden keskuudessa mahdollistaa osaltaan Lapin Lisä toiminnan jatkumisen ja uusien tekijöiden löytymisen. Lapin Lisä konseptin kehittyminen mahdollistaa myös konseptin kopioimisen muille alueille ja toisiin tuotekehitysprosesseihin. Lapin Lisän toiminta on luonut myös pohjaa tulevien elokuvahankkeiden syntymiselle pohjois-suomessa. Useat Lapin Lisässä kehitellyt hankkeet käyvät tällä hetkellä rahoitusneuvotteluita kansallisten elokuva-alan rahoittajien kanssa ja Lapin Lisä -toiminnan tulokset voivat näkyä uusina elokuvina vielä hanketoiminnan päättymisen jälkeen. EURA JÄRJESTELMÄ 13/16

14 14. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus ,00 80 % ,53 75 % Kuntien rahoitus ,00 13 % ,16 18 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 7 % ,59 7 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 15. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Mediatuotteiden tuotekehitysympäristö -hankkeessa on haluttu edesauttaa ammattimaisten käsikirjoittajien työtä ja mahdollisimman usean käsikirjoitus/tuotekehitysprosesin etenemistä myös tuotantoon. Hankkeen tavoitteena on ollut nostaa pohjoissuomalaisten käsikirjoittajien työskentelymahdollisuuksia ja kilpailuasemaa kotimaisessa ja kansainvälisessä av-kentässä. Alueen käsikirjoittajat ja elokuvantekijät ovat nostaneet esille tarpeen saada ammattimainen ja pysyvä tukijärjestelmä/tuotekehitysympäristö mediahankkeiden kehittelyyn sekä suoran kanavan kansallisiin elokuva-alan rahoittajiin. Lapin Lisän on vastannut näihin tarpeisiin tarjoamalla käsikirjoittajille mahdollisuuden dramaturgiseen tukeen henkilökohtaisissa palautetilaisuuksissa ympäri Pohjois-Suomea. Palautetilaisuuksia on järjestetty vuosittain Rovaniemen Arktista Vimmaa -festivaaleilla, Sodankylän elokuvajuhlilla sekä Inarin Skabmagovat -festivaaleilla. Lisäksi yksi palautetilaisuus on järjestetty Oulun seudulla. Lapin Lisässä on järjestetty vuosittain valikoituneille elokuvahankkeille myös Tarinaputki - elokuvahankkeiden intensiivinen kehittelyjakso, joka huipentuu Tarinamarkkinoille (elokuvahankkeiden myyntitapahtuma), jossa käsikirjoittajat/elokuvantekijät ovat voineet esitellä hankkeensa elokuva-alan rahoittajille (SES, YLE, AVEK). Tapahtumassa on annettu 4000 palkkio yhdelle elokuvahankkeelle vuoden aikana tehdystä kehittelytyöstä. Elokuvantekijöiden tarpeeseen on vastannut osaltaan myös Yleisradion Lönnrot2017(Tarinateltta esittää) - projekti, jossa tavoitteena on tuottaa noin 1000 teosta/tarinaa Suomesta vuoteen Osana Lapin Lisä - hanketta on ollut tavoitteena kerätä 100 dokumenttielokuvaa osana valtakunnallista Lönnrot-projektia. Hanke on suunnattu pohjoissuomalaisille av-alan ammattimaisille ja puoliammattilaisille käsikirjoittajille sekä AV-alan tuotantoyhtiöille. Hankkeessa voidaan kehitellä fiktio- ja dokumenttielokuvia sekä TV-sarjoja Hankkeen aikana on panostettu myös Lapin Lisä -konseptin kehittämiseen haasteellisena tavoitteena luoda rakenteet pysyvälle, ympärivuotiselle tuotekehitysympäristölle. Tarkoitus on jatkaa toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen syksyllä Toiminnan ytimessä on dramaturginen sparraus sekä tuottajien ja elokuva-alan rahoittajien kohtaaminen. Toiminta tulee supistumaan alkuperäisestä ja tapahtumien määrää tullaan supistamaan. Keskeiset tapahtumat ja fyysinen kontakti tullaan järjestämään Arktista Vimmaa - EURA JÄRJESTELMÄ 14/16

15 festivaaleilla, jossa järjestetään ensimmäinen ja ainoa fyysinen dramaturginen palautetilaisuus sekä tuotantotyöapaja. Mukaan tilaisuuteen valikoidaan lupaavimmat elokuvahankkeet hakijoiden joukosta. Lapin Lisän toimintaan kuuluu myös henkilökohtainen dramaturginen palaute vuoden aikana muutamalle potentiaalisimmalle hankkeelle. Lapin Lisän myyntitilaisuus, Tarinamarkkinat, järjestetään Sodankylän elokuvajuhlilla. Hankesuunnitelmassa asetut tavoitteet ja toteutuneet tulokset ovat täyttyneet. Useita tuotantoja on syntynyt, tarinoita kehittynyt ja Lapin Lisä käsikirjoittajien verkosto syntynyt. Myös tulevaisuudessa voidaan odottaa useiden elokuvahankkeiden valmistumista. Yhteensä koko hankkeen aikana ( ) kehittelyssä on ollut 69 fiktiokäsikirjoitusta ja 41 dokumenttikäsikirjoitusta. Moodlen Tarinariihi -verkkoympäristöön/verkostoon on parhaillaan kirjautunut yhteensä 104 henkilöä. Esi- ja tuotannossa sekä käsikirjoitustukea on saanut 6 hanketta ja valmistuneita tuotantoja on yhteensä 8. Toteutuneiden tuotantojen yhteisbudjetti on yli Hankkeen tuotoksina on syntynyt myös "Tarinasta kohti käsikirjoitusta"; ja "Käsikirjoituksesta tuotantoon" oppimateriaalipaketti. Lisäksi hanke on tuottanut "Lapin Lisä - Pohjoiset tarinat elokuviksi -julkaisun Lapin Lisän jo syntyneistä menestystarinoista. Projekti on osaltaan ollut tuottamassa yhteistyössä Yleisradion kanssa dokumentaariseen crossmediatoteutukseen perustuvaa -sivustoa, joka on ollut esillä ja palkittu myös maailmanlaajuisesti; -Islannin Nordisk Panorama 2009; voitti Open Source Cinema -palkinnon, -esillä Ranskan Sunny Side of the Doc -festivaaleilla, -valittu Ranskan 4ecreens -uusmediataidetapahtumaan 2009, -valittu ja esillä Budapestissa, Input festivaaleilla innovatiivisena crossmedia -konseptina, -esiteltiin Sheffield International Documentary Film Festival 2009 seminaarin yhteydessä, -esiteltiin Web-documentary -konferenssissa Helsingissä Lönnrot-tarinoita on syntynyt tavoitellusti 104 kappaletta. Tarinoita tehtiin mm. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian opiskelijatöinä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestetyssä nuorille suunnatussa työpajassa, Yhteistyössä Lapin Yliopiston kanssa, kilpailutuksen kautta sekä Tarinoiden äänellä -taidetapahtuman kautta. Suurin osa tarinoista löytyy ja on ladattavissa -sivustolta. Lapin Lisän toiminnasta, tarinoista ja tekijöistä löytyy lisätietoa EURA JÄRJESTELMÄ 15/16

16 16. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Aineistoa säilytetään Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun arkistossa Lumikonkatu 2:ssa, Kemissä. Päiväys ja allekirjoitus Reijo Tolppi Rehtori EURA JÄRJESTELMÄ 16/16