POMARKUN KUNTA SILTA KOTIIN.

Transkriptio

1 POMARKUN KUNTA SILTA KOTIIN.

2 2 Sisällys OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA Painopisteiden arviointi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi... 6 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 7 Suunnitelman laatijat Suunnitelman hyväksyminen... 32

3 3 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017 Pomarkun kunta Silta kotiin. "Pomarkku on luonnonläheinen, turvallinen ja uudistumiskykyinen asuinkunta. Pomarkku on hyvien palveluiden ja viihtyisän asumisen kunta kahden kaupungin naapurissa. Yrityksille Pomarkku on erinomainen paikka toimia ja kehittyä." Pomarkun kunnan visio 2025 Pomarkun kunnan hyvinvointikertomus v käsiteltiin kunnanhallituksessa ja valtuustossa syksyllä Valtuustolle tulee kerran valtuustokaudessa valmistella laajempi hyvinvointikertomus. Terveydenhuoltolain (1326/2010) luvussa 2 määritellään, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Tällöin kyseessä on hyvinvointiraportti. Kunnissa on toteutettu hyvinvointikertomuksia, mutta hyvinvointiraportteja on vielä valmiina sangen niukasti. Tämä johtuu raportoinnin mittareista. Mittaristoa on kehitetty ja päivitetty. Tämä työ on edelleen vaiheessa. Tavoitteena on saada kaikkiin kuntiin yhtenäinen ja vertailukelpoinen mittaristo. Haasteena on mittaristojen päivitykset. Vuoden 2019 alussa on käytössä aineistot vuodelle 2017, joten vuotta 2018 ei saada vielä mukaan. Hyvinvointiraportti rajautuu tilastojen suhteen vuodelle Raportissa on kolme osiota. Ensimmäisessä osiossa ovat viralliset tilastotietoon pohjautuvat indikaattorit, joissa vertailuvuosina ovat vuodet Indikaattoreita on kuvattu ja tulkittu lyhyesti. Näkökulma on taaksepäin katsova ja pyrimme tietoon pohjautuvaan johtamiseen, jolloin saamme taustatietoa käyttöömme vallitsevista olosuhteista. Näiden tilastojen pohjalta esitetään joitakin johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia, jotka löytyvät raportin alkupuolelta. Toinen osio keskittyy hyvinvointisuunnitelmaan vuodelle Tämän pohjana on uusittu kuntastrategia Kuntastrategiassa on esitetty suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle ja tarkastelemme ovatko ne toteutuneet annetun suuntaisina vuonna Samassa osiossa tarkastellaan myös hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat. Kolmas osa määrittelee hyvinvointiraportin virallisen käsittelyn eri vaiheet sekä hyvinvointityöryhmän kokoonpanon. Jatkossa tulee erityisen huolellisesti sovittaa yhteen kuntastrategia, hyvinvointikertomus, hyvinvointiraportti ja talousarvion tavoitteet. Hyvinvointityön tulee läpäistä kaikki hallintokunnat ja tämä edellyttää uudenlaista tavoitteiden muotoilua myös muihin asiakirjoihin, jotka toimivat hyvinvointiraportin pohjana. Tällöin eri osiot ovat hel-

4 4 posti siirrettävissä vuosittaiseen hyvinvointiraporttiin. Esimerkiksi talousarvion toteutumassa seurataan toiminnallisia tavoitteita kolmen kuukauden välein ja tämä osio olisi suoraan muokattavissa hyvinvointiraportin osaksi sillä edellytyksellä, että hyvinvointinäkökulma on aukikirjoitettu kaikkiin kunnan osa-alueisiin. Vuodelle 2019 talousarvioon yhteen sovitettiin toiminnallisia tavoitteita ja kuntastrategiaa erillisellä liitteellä. Haasteena oli, että kaikki esitetyt tavoitteet eivät mahtuneet strategian alle. Asioiden lähestymisnäkökulmaa tulee vielä tarkentaa ja hioa sujuvan yhteensovittamisen aikaansaamiseksi. Hyvinvointityö on kunnassa aloitettu perustamalla hyvinvointilautakunta ja nimeämällä hyvinvointikoordinaattori. Hyvinvointiraportti tukee hyvinvoinnin kehittämistä ja terävöittää sitä. Jatkossa hyvinvointiraportista saadaan erinomainen työkalu, kun mittaristot kehittyvät helposti vertailtavaan muotoon ja raportin rakenne synkronoituu muiden keskeisten kunnan asiakirjojen kanssa. 1 Painopisteiden arviointi Pomarkun kunnan hyvinvointia on ensimmäisen osion kolmannessa kappaleessa tarkasteltu kuuden indikaattoriryhmän kautta. Käymme aluksi lyhyesti lävitse kunkin ryhmän painopisteet. Verrokkikuntina on Pohjois-Satakunnan viisi kuntaa, joista neljä on selkeästi pieniä maaseutumaisia kuntia. Kankaanpää on kokoluokaltaan selkeästi isompi ja voidaan jo luokitella kaupungiksi. Talous ja elinvoima ryhmästä voidaan positiivisesti huomata, että Pomarkku on lapsiperheiden suhteen vireä. Lapsiperheitä oli vuonna % kaikista perheistä. Ainoastaan Kankaanpäässä vertailuluku oli aavistuksen korkeampi 35,1 %. Myös väestön määrä, huoltosuhde ja koulutus ovat vertailukuntien välisen keskiarvon yläpuolella. Elinvoimatekijöistä nettomuutto Pomarkusta on kuitenkin korkeammalla tasolla ja koskee erityisesti nuoria opiskelijoita. Yhteenvetona voidaan todeta väestön elinvoiman olevan hyvällä tasolla, mutta nettomuuton syitä tulisi analysoida tarkemmin. Talouden puolelta verotulokertymä asukasta kohden on hyvin samankaltainen kuin verrokkikunnista Jämijärven ja Siikaisten kertymä. Kuitenkin ero Kankaanpäähän ja Honkajokeen on jo merkittävä. Kunnalle kertyvät verotulot asukasta kohti ovat kohtuullisen alhaiset. Tämä havainto saa tukea myöhäisemmistä elinvoimaa kuvaavista mittareista. Positiivista elinvoiman kehityksessä on työttömyyden väheneminen, jossa on tapahtunut selkeä parannus tilastojen esittämien vuosien aikana. Kuitenkin työttömyyden rakenne on kovettunut, sillä pitkäaikatyöttömyys on kasvanut. Myös nuorisotyöttömyys on taittunut, mutta on edelleen Pomarkussa huolestuttavan korkea.

5 5 Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden ryhmä sisältää 7 indikaattoria. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärässä Pomarkku on valitettavan korkealla tasolla. Myös lastenneuvolan käynneissä Pomarkku on hyvin korkealla tasolla, samoin lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä on korkea määrä suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön alueella. Nuoret ja nuoret aikuiset muodostavat oman tarkasteluryhmänsä. Tässä ryhmässä on vain yksi indikaattori, joka käsittelee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työttömyyseläkettä saavien osuutta vastaavanikäisestä väestöstä. Tässäkin indikaattorissa Pomarkku on korkealla. Seuraava henkilöstöryhmä ovat työikäiset. Joiden hyvinvointia kuvaa kolme mittaria. Työikäisten kohdalla näkyy selkeästi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä päihdeongelmat verrokkikuntiin nähden. Viidentenä ryhmänä ovat ikäihmiset, joita kuvataan kolmella mittarilla. Tässä ikäryhmässä Pomarkku näyttäytyy positiivisena, sillä kotona kykenee asumaan valtaosa yli 75 vuotta täyttäneestä väestöstä ja he saavat säännöllisiä kotihoidon palveluja. Kaikkien ikäryhmien kohdalla voidaan todeta sosiaalitoimen nettokustannusten olevan jatkuvassa kasvussa Pomarkun kohdalla. Meillä on alueen korkeimmat sosiaalitoimen nettokustannukset ja samoin erikoissairaanhoidon nettokustannukset. 2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Pomarkun kunnassa on tilastojen valossa kaksi väestöryhmää, joiden hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lapsiperheitä on positiivinen määrä, mutta lasten kohdalla lastensuojeluilmoitusten lukumäärä ja lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien määrä on korkea alueen muihin kuntiin verrattuna. Sosiaalitoimen nettokustannukset ovat alueen kovinta kärkeä. Tämä pätee myös erikoissairaanhoidon nettokustannuksiin. Työikäisten kohdalla näkyy mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Pomarkun kunnan strategiassa on nostettu esille keskeisenä tavoitteena turvallisen lapsuuden edistäminen. Toimenpiteinä on esitetty hyvinvointiyhteistyö moniammatillisissa tiimeissä koululla, APIP-toiminta, koulukuraattoritoiminta, koulupsykologipalvelut ja eri päivähoitomuotojen tarjonta. Tilastojen valossa voidaan todeta strategian painopisteen olevan oikein kohdistettu ja toimintaan varatuista riittävistä resursseista on huolehdittava myös jatkossa.

6 6 Mielenterveyden edistämisessä auttaa kuntastrategiaan kirjattu kuntalaisten yhteisöllisyyden ja osallistumisen edistäminen. Kunnan tulee aktiivisesti rakentaa yhteistyötä yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan hyvinvointitaloon kehitettävällä toiminnalla. Olemme myös mukana useammassa hankkeessa yhdistysten kanssa. Yhdistysyhteistyötä on myös tarkoitus jatkossa vahvistaa ja kunta on mukana hankkeessa, jossa kuntaan luodaan selvitys yhdistysrakenteesta sekä kehittämiskohteista. Hyvinvoinnin kehittämisessä voidaan käyttää myös apuna erilaisia toiminnallisia menetelmiä sekä hankkeita. Pomarkun kuntaan on juurrutettu Neuvokas perhe -menetelmä neuvoloihin ja Lapset puheeksi menetelmää juurrutetaan osaksi koko kunnan kasvatustyötä. Kunnassa on jo muutaman vuoden ajan panostettu liikunnallisiin elämäntapoihin hankkeen avulla. Lisäksi kunnassa toimii Vesote-hanke, Verkkopuntari-ryhmä sekä Pakka-hanke, joka keskittyy päihdehaittojen vähentämiseen. Kunnassa on myös käytössä hyvinvointitalo ja monitoimihalli, joissa voidaan järjestää monipuolista toimintaa. 3 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Osioista on valittu ajankohtaisimmat ja tärkeimmät indikaattorit tarkasteltavaksi. Pääsääntöisesti tarkasteluvuodet ovat 2015, 2016 ja Talous ja elinvoima: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet: Nuoret ja nuoret aikuiset: Työikäiset: Ikäihmiset: Kaikki ikäryhmät: 15 indikaattoria 7 eri indikaattoria. 1 indikaattori 3 indikaattoria 3 indikaattoria 6 indikaattoria Indikaattorien tietosisällöt on kerrottu aina kuvion jälkeen.

7 7 TALOUS JA ELINVOIMA Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kunnan valtionosuudet yhteensä asukasta kohti euroina. Suoraan tuloslaskelman valtionosuuserään sisältyvät käyttötalouden valtionosuudet ja - avustukset, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä valtionosuuksia ovat laskennallisen järjestelmän mukaan määräytyvät sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sekä kuntien yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus. Käyttökustannusten valtionosuudet kirjataan tilinpäätöksessä valtionosuusviranomaisen tilitysten ja päätösten mukaan suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Valtion ns. täyden korvauksen periaatteella maksamat korvaukset kunnan suoritteista sisältyvät myyntituottoihin. Pysyvien vastaavien hyödykkeeseen ja muuhun pitkävaikutteiseen menoon saadut valtionosuudet ja avustukset vähennetään hankintamenosta. Muut valtiolta saadut tuet ja avustukset merkitään toimintatuottoihin omaksi ryhmäkseen. Tällaisia valtion maksamia tukia ovat mm. valtionavustus perustoimentulotukeen, työllistämistuki, kuntien yhdistymisavustukset ja maakunnan kehittämisraha.

8 8 Verotulot, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kunnan verotulot asukasta kohti euroina. Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. Kunnan tuloveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat: ennakonpidätysten ja ennakonkannon tilitykset kuukausittain, verotusmenettelylain mukaisten verojen tilitykset tilikautta edeltäviltä verovuosilta ja oikaisutilitykset. Yhteisöveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat ennakonkannon tilitykset ja muut yhteisöveron tilitykset. Kunnan kiinteistöverotuloksi kirjataan tilikauden aikana tilitetty kiinteistövero. Koiravero, jonka maksuunpanosta ja kantamisesta huolehtii kunta, kirjataan laskutustilikauden tuloksi tai kertymän mukaan. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Väestö

9 9 Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön (miehet ja naiset yhteensä) lukumäärän vuoden viimeisenä päivänä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Huoltosuhde, demografinen Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Tietolähteenä käytetyn Väestötilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maakunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Lapsiperheet, % perheistä Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

10 10 Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Indikaattori ilmaisee kuntien välisen nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Kuntien välinen muutto muutettu vastaamaan tuoreimman tiedon aluejakoa koko aikasarjassa eli yhdistyneiden kuntien väliset muutot on poistettu. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

11 11 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summaan. Kotitalouden kulutusyksikköasteikkona on käytetty uudistettua OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. Työttömät, % työvoimasta Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Vuoden 2013 alussa tapahtuneen lakimuutoksen myötä työttömillä työnhakijoilla ei enää ole ikärajoja, joten minkä ikäinen henkilö vain on voinut olla työtön työnhakija vuoden 2013 alusta lähtien. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Yhteensä työttömät keskimäärin vuoden aikana ilmoitetaan jokaisen kuukauden viimeisen päivän työttömien työnhakijoiden (työttömät ja kokoaikaisesti lomautetut, joiden työhakemus on laskentapäivänä voimassa) määristä laskettuna keskiarvona. Tiedot ilmoitetaan joka kuukausi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain, sukupuolen mukaan.

12 12 Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan. Sotkanetin Suomen eri aluetasoilla saatavien indikaattorien Työttömät, % työvoimasta (id 181) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (id 326) Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (id 189) Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta (id 3562) perustana käytettävä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärän. Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot

13 13 Indikaattori ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Kulutusyksikköluku huomioi sen, että asuntokunnat ovat kooltaan ja rakenteeltaan erikokoisia. Asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot on muodostettu laskemalla yhteen asuntokunnan jäsenten yhteenlasketut palkkatulot, yrittäjätulot, omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä näistä maksetut tulonsiirrot. Asuntokunnan kulutusyksikköluku summataan asuntokunnan jäsenistä siten, että asuntokunnassa yksi aikuinen saa arvon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat arvon 0,5 ja alle 13-vuotiaat lapset saavat arvon 0,3. Kulutusyksikköluvulla jaetusta käytettävissä olevasta rahatulosta käytetään yleisesti nimitystä ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo, mikä Gini-kertoimen laskennassa viedään asuntokunnan jokaiselle jäsenelle. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Vuoden 2013 alussa tapahtuneen lakimuutoksen myötä työttömillä työnhakijoilla ei enää ole ikärajoja, joten minkä ikäinen henkilö vain on voinut olla työtön työnhakija viime vuoden alusta lähtien. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin.

14 14 Työlliset, % väestöstä Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.väestötietona käytetään keskiväkilukua. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön.

15 15 Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana tehtyjen lastensuojeluilmoitusten lukumäärän. Yhdestä lapsesta on saatettu tehdä useampi ilmoitus, lukumäärissä on mukana kaikki tehdyt ilmoitukset. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

16 16 Indikaattori ilmaisee kunnan kustantamaan kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen vuoden lopussa osallistuneiden 3-5-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Indikaattorin lukuihin eivät sisälly varhaiskasvatuksen palveluseteleitä käyttäneet lapset eivätkä lapset, jotka ovat saaneet Kelan yksityisen hoidon tukea. Kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen luokitellaan varhaiskasvatus (pl. esiopetus), joka kestää yli 5 tuntia päivässä tai yli 107,5 tuntia kuukaudessa. Osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen luetaan 5 tuntia tai sen alle kestävä päivittäinen varhaiskasvatus tai 107,5 tuntia kuukaudessa tai sen alle kestävä osa-aikainen varhaiskasvatus. Kunnan kustantamalla varhaiskasvatuksella tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot. Vuodesta 1997 lähtien tieto saadaan erikseen päiväkodeista ja perhepäivähoidosta. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Tiedot on saatavissa seuraavan luokittelun mukaan: 1. "Kunnan omat palvelut" tarkoittaa kunnan omissa yksiköissä tuotettuja palveluita. 2. "Myydyt palvelut" tarkoittaa kohdasta 1. esim. muille kunnille myytyjä palveluita. 3. "Julkisyhteisöiltä ostetut palvelut" tarkoittaa kaikkia kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta ostettuja palveluita. 4. "Muilta ostetut palvelut" tarkoittaa lähinnä yksityisiltä ostettuja palveluita. 5. "Kunnan kustantamat palvelut" tarkoittaa niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Se lasketaan vähentämällä omasta tuotannosta myynnit ja lisäämällä ostot. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Indikaattori kuvaa terveydenedistämisaktiivisuutta kunnan alueella sijaitsevissa peruskouluissa. Indikaattori on pistemäärä asteikolla Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä koulun toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Koulukohtaiset tiedot on muutettu kuntatasolla koulun oppilasmäärällä painottamalla.

17 17 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Indikaattori ilmaisee lastenneuvolan käyntien osuuden tuhatta 0-7-vuotiasta kohti. Lastenneuvolan käynnit sisältävät terveyskeskusten lastenneuvolassa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon käynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin tai muun henkilökunnan suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Indikaattori ilmaisee kouluterveydenhuollon käyntien osuuden vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Kouluterveydenhuollon käynnit sisältävät terveyskeskusten kouluterveydenhuollossa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Kouluterveydenhuollon terveydenhoito- ja sairaanhoitokäynteihin lasketaan kuuluvaksi myös koulussa suoritetut 6-7-vuotiaiden käynnit. Perusterveydenhuollon avohoidon käynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin tai muun henkilökunnan suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

18 18 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleiden 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Suhteutus tehdään alle 18-vuotiaaseen väestöön, koska on kyse lapsiperheille tarkoitetusta palvelusta. Jos suhteutus tehtäisiin koko väestön määrään, joutuisivat erilaisen ikärakenteen omaavat kunnat eriarvoiseen asemaan. Pelkkä lasten määrän suhteuttaminen alle 18-vuotiaiseen väestöön taas ei anna oikeaa kuvaa, koska perheneuvolan asiakkaista yli puolet on aikuisia. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Tiedot on saatavissa seuraavan luokittelun mukaan: 1. "Kunnan omat palvelut" tarkoittaa kunnan omissa yksiköissä tuotettuja palveluita. 2. "Myydyt palvelut" tarkoittaa kohdasta 1. esim. muille kunnille myytyjä palveluita. 3. "Julkisyhteisöiltä ostetut palvelut" tarkoittaa kaikkia kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta ostettuja palveluita. 4. "Muilta ostetut palvelut" tarkoittaa lähinnä yksityisiltä ostettuja palveluita. 5. "Kunnan kustantamat palvelut" tarkoittaa niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Se lasketaan vähentämällä omasta tuotannosta myynnit ja lisäämällä ostot.

19 19 NUORET JA NUORET AIKUISET Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00 - F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Vuonna 2007 noin puolella oli mielenterveysdiagnoosina älyllinen kehitysvammaisuus (F70 - F79). Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. TYÖIKÄISET Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00 - F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä.

20 20 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Indikaattori ilmaisee mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Päihdesairaudet: ICD-10 diagnoosit: F10, T51, K70, K85.2, K86.0, I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G40.51, G62.1, G72.1, P04.3, Q86.0, O35.4, Z50.2, Z71.4, Z72.1, R78.0, F11-F16, F18-F19, F55, T40, T42.3-T42.4, T42.6-T42.7, T50.7, R78.0-R78.5, Z50.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P04.4, P96.1, X41, X42 ja T36 + ATC-koodit N06B, N07XA, N07XX, N01AH, N02A, M01AB, M03BC, M03BX, N07BC, N03AA,N01AF, N03AE, N05BA, N05BB, N05C. Poimintaa on muutettu helmikuussa 2015 siten, että päihdesairauksista on poistettu lääkeainemyrkytykset, joissa lääkeainetta ei ole lainkaan tarkennettu ATC-koodilla. Näissä lääkeainemyrkytyksissä on varmasti henkilöitä, jotka ovat käyttäneet lääkkeitä päihtymistarkoituksessa, mutta lääkeainetta ei ole voitu tarkentaa. Valtaosa tarkentamattomista lääkeainemyrkytyksistä on kuitenkin itsemurhayrityksiä, jotka ovat ennen tilastoituneet myös päihdesairauksina. Tarkennetun poiminnan myötä päihdepotilaiden määrä on pienentynyt ja osa tosiasiallisista tapauksista rajautunut pois. Diagnoosikirjauksiin perustuvissa tilastoissa kirjausten määrä on kuitenkin muutenkin todellisia tapauksia pienempi. Sen sijaan muutoksen myötä voidaan olla varmoja, että kaikki tilastoituvat tapaukset ovat todella päihteiden tai päihdelääkkeiden käyttöön liittyviä tapauksia. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

21 21 IKÄIHMISET Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

22 22 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoitoja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. KAIKKI IKÄRYHMÄT Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton Indikaattori on jaettu kolmeen osioon ja se pohjautuu neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon: 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset Indikaattori kuvaa itsemurhien (X60 - X84, Y870) tai sairaalahoitoon johtaneiden itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä suhteutettuna samanikäiseen väestöön. 2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet Indikaattori kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoinen psykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun. 3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet Indikaattori ilmaisee mielen-

23 23 terveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00 - F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt ilman keskeytystä vähintään yhden (1) vuoden. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Vuoden 2013 alussa tapahtuneen lakimuutoksen myötä työttömillä työnhakijoilla ei enää ole ikärajoja, joten minkä ikäinen henkilö vain on voinut olla työtön työnhakija viime vuoden alusta lähtien. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään

24 24 kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien sosiaalitoiminnan nettokäyttökustannukset euroina asukasta kohti. Vuodesta 2015 lähtien nettokäyttökustannuksiin ei lasketa mukaan tehtävän "302 Lasten päivähoito" nettokäyttökustannuksia. Kuntien taloustilastossa ei kaikkia toimintoja ole eritelty selkeästi sosiaali- tai terveystoimintaan, näitä ovat sosiaali- ja terveystoiminnan hallinto sekä muu sosiaali- ja terveystoiminta. THL:ssa on laskennallisesti tehty jako seuraavasti: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto on laskettu sosiaalitoimen käyttökustannuksiin 2014 saakka. Vuodesta 2015 lähtien hallintokustannukset on sisällytetty palvelukohtaisesti käyttökustannuksiin, joten niitä ei saada enää erillisinä ulos tilastoista, eikä niitä enää kohdenneta sosiaalitoimen käyttökustannuksiin. Pääryhmän "Muu sosiaali- ja terveystoiminta" käyttökustannukset on jaettu sosiaalija terveystoiminnan kesken siten, että sosiaalitoiminnan menoihin on muista menoista laskettu avustukset, elatustuet (maaliskuuhun 2009 saakka) ja toimeentulotuet sekä puolet ylitse jäävästä osuudesta. Toinen puoli on laskettu terveystoiminnan kustannuksiin. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytysmenot. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytystulot. Nettokäyttökustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.

25 25 Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös suun terveydenhuollon) nettokäyttökustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito ml. suun terveydenhuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Jos terveyskeskuksessa toimii erikoissairaanhoidon yksiköitä, niin nämä toiminnot kuuluvat tehtäväluokkaan erikoissairaanhoito, samoin psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytysmenot. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytystulot. Nettokäyttökustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Erikoissairaanhoito" sisältyy erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta, erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Mukaan lukeutuu myös erikoissairaanhoidon palvelujen osto kuntayhtymiltä.

26 Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytysmenot. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytystulot. Nettokäyttökustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. 26

27 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Hyvinvointisuunnitelmassa vuodelle 2018 tarkastellaan kuntastrategiaan kirjattuja hyvinvointia koskevia tavoitteita ja niiden toteutumista. Tavoitteet on kirjattu pääosin osaalueelle palvelut ja hyvinvoinnin edistäminen. Ensin avataan kuntastrategian painopisteet ja linjaukset hyvinvoinnin osalta sekä tarkastetaan kunnassa käytössä olevat erillissuunnitelmat. Tämän jälkeen raportoidaan toteutumat ja toimenpiteet. 4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset KUNTASTRATEGIA: Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian aikajänne ulottuu vuoteen Se tarkistetaan valtuustokausittain ja uusi valtuusto määrittelee näin itselleen strategisen toimintalinjan, joka ohjaa päätöksentekoa koko kauden ajan. Sen vaikutukset ulottuvat tietenkin valtuustokautta pitemmälle ajanjaksolle. Strategian toteutumista seurataan mm. vuosittain pidettävässä valtuustoseminaarissa. POMARKUN KUNNAN VISIO JA ASUKASLUKUTAVOITE 2025: Pomarkku on hyvien palveluiden ja viihtyisän asumisen kunta kahden kaupungin naapurissa. Yrityksille Pomarkku on erinomainen paikka toimia ja kehittyä. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET: Kunnan strategisia painopistealueita ja kriittisiä menestystekijöitä asioita, joiden edistäminen on kunnan kehittämisen kannalta erittäin tärkeää, on useita. Kunnanvaltuusto on asettanut seuraavat painopistealueet: Elinvoima Palvelut ja hyvinvoinnin edistäminen Tasapainoinen kuntatalous Hyvinvointisuunnitelmassa on tarkasteltu lähemmin painopistealueita: niiden tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin päästään, sekä arviointimittareita.

28 28 5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat Pomarkun kunnassa on käytössä hyvinvoinnin edistämiseen seuraavat suunnitelmat, joista osa on valmisteltu yhteistyössä POSA:n kanssa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma v (KV ) Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma v (KV ) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma v (KV ) Talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille Oppilashuoltosuunnitelma Avaimia hyvinvointiin esite/posa, jaettu kaikkiin talouksiin. 6 Hyvinvointisuunnitelma Palveluiden edistäminen Turvallinen lapsuus Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Toteuma Hyvinvointiyhteistyö moniammatillisissa tiimeissä koululla. Koulujen hyvinvointitiimit. Kouluterveyskyselyt Kouluterveyshuollon käynnit Hyvinvointitiimi kuukausittainen kokoontuminen. Kouluterveyskyselyt (THL) vuosittain. APIP-toiminta. APIP-tilat ja henkilöstö. Osallistujat APIP-toiminnassa APIP osallistujia 18 kpl/2018. Koulukuraattoritoiminta Koulukuraattori Koulukuraattori 2 päivää/viikko. Koulupsykologipalvelut. Eri päivähoitomuotojen tarjonta. Koulupsykologi Päiväkoti 5 ryhmää Perhepäivähoito 6 hoitajaa Koulupsykologi 1 päivä/viikko. Päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikat lähes täynnä. Vastuutaho: Kasvatus- ja opetuslautakunta

29 29 SOTE-palvelut Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Toteuma Hyvät lähipalvelut säilyvät Pomarkussa terveydenhuollossa ja vanhustenhuollossa sote-uudistuksen jälkeenkin. Terveyskeskus Vanhainkoti Kotipalvelut Kiinteät toimipisteet ja aukioloajat Pomarkussa. Palvelujen taso säilynyt ennallaan. Vastuutaho: Kunnanhallitus Kuntalaisten yhteisöllisyyden ja osallistumisen edistäminen Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Toteuma Yhdistysten, kylätoimikuntien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden aktiviteettien tukeminen ja kumppanuus. Avustukset yhdistyksille. Hyvinvointitalo. Eurot/vuosi Avattu Hyvinvointitalo yhdistysten ja järjestöjen käyttöön. Kuntalais- ja asiakaskyselyt. Kyselyjen määrä/vuosi Kuntalaiskyselyjä 8 kpl/2018 Palautejärjestelmät Saatujen palautteiden määrä/vuosi Vastuutaho: Kaikki hallintokunnat

30 30 Hyvinvoinnin edistäminen Kuntalaisten hyvinvointi Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Toteuma Kirjaston hyvät palvelut. Kirjaston palvelupäällikkö. Lainausmäärät Lainausmääriä kpl/2018 Toimistosihteeri 40 %. Kirjastossa asiakkaita 608 kpl/2018 Kirjasto. Kirjaston näyttelyjä 10kpl/2018 Hyvinvointitalon galleria. Hyvinvointitalon gallerian näyttelyjä 4kpl/2018 Kulttuuritoiminnan aktivointi ja tukeminen. Avustukset kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminnan avustuksia 3500 /2018 Vastuutaho: Hyvinvointilautakunta Terveellisten elämäntapojen edistäminen Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Toteuma Liikunta ja valistuskampanjat. Hyvinvointikoordinaattori Tilastot (THL ja Kela) väestön terveydestä. Matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Ohjatut liikuntaryhmät Kentän hoitaja palkkatuella. Osallistujien määrät. Avustettu urheiluseuroja 7500 /2018 Yhteistyö terveydenhuollon kanssa. Liikuntapaikkojen kehittäminen ja kunnossapito. Monitoimihalli. Ulko- ja sisäliikuntapaikat. Pakka-hanke. Vesote-hanke. Vastuutaho: Hyvinvointilautakunta

31 31

32 32 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Hyvinvointiraportti käsitellään kunnanvaltuustossa keväällä Suunnitelman laatijat Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointikoordinaattori Reijo Peltomaa Sivistysjohtaja Laura Leppämäki Tekninen johtaja Jouni Koskinen Yhteiskoulu-lukion rehtori Jussi Heervä Hallintojohtaja Nina Merilahti Hallituksen edustaja Minna Grönman Posa:n edustaja Anna Isoviita Posa:n edustaja Elina Nordvall 8 Suunnitelman hyväksyminen Hyvinvointikertomus on käsitelty lautakunnissa ja muissa toimielimissä seuraavasti: Toimielin Laaja hyvinvointikertomus Vuosiraportti Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus