HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Talousarvio Kunnanhallitus Valtuusto

2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT KUNTIEN TILANNE MUUTOKSET KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ VÄESTÖ TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT VEROTULOT VALTIONOSUUDET KUNNAN RAHOITUSTARPEET JA LAINANOTTO HENKILÖSTÖ HARTOLAN KUNNAN STRATEGIA (HYVÄKSYTTY ) SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA TULOSLASKELMA HARTOLAN KUNNAN TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA HARTOLAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA KUNTALAIN MUKAAN TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE TALOUSARVIO PERIAATTEET OVAT TALOUSARVION SITOVUUS SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET KÄYTTÖTALOUSOSAN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT TULOSLASKELMAOSAN JA RAHOITUSOSAN SEKÄ INVESTOINTIOSAN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMAN VAHVISTAMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS JA VALTUUSTO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS VANHUSNEUVOSTO JAOSTOT KESKUSHALLINTO HENKILÖSTÖHALLINTO... 35

3 3.7 ELINKEINOTOIMI PERUSTURVATOIMI SOSIAALI- JA PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO ENSIHOITO JA PÄIVYSTYSKESKUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS PERUSOPETUS VAPAA SIVISTYSTYÖ TEKNINEN LAUTAKUNTA JA HALLINTO HALLINTO VESI- JA VIEMÄRILAITOS SATAMALAITOS JÄTEHUOLTO MAA- JA METSÄTILAT ITÄ-HARTOLAN VESIHUOLTO KAAVOITUS LIIKENNEALUEET PUISTOT LIIKUNTA-ALUEET PALOTOIMI TIETOHALLINTO KIINTEISTÖJEN HOITO SIISTIMINEN RUOKAHUOLTO RAKENNUKSET TIEJAOSTO YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA YMPÄRISTÖNSUOJELU Investointikohteet & perustelut KONSERNIA KOSKEVAT TIEDOT VUOSILLE KIINTEISTÖ OY KUNINKAANPITÄJÄ KIINTEISTÖ OY VASALLI HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA V

4 4 YLEISPERUSTELUT 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Suomen talous on heikentynyt vuodesta 2008 lähtien ja talous on ollut taantumassa vuodesta 2013 lähtien. Verrattuna muuhun Eurooppaan, jossa talous on lähtenyt nousuun, Suomen taloudellinen tila on huolestuttavan heikko. Talouden elpyminen maailmantalouden mukana ei ole todennäköistä vuosien aikana. Tänä vuonna BKT kasvaa vain 0,2 % ja suunnitteluvuosina noin 1,3 % vuodessa. Suomen taloudelliset ongelmat ovat alkaneet Yhdysvaltojen finanssikriisistä vuonna 2008, joka laajeni pian koko euroalueen taantumaksi ja julkisen talouden velkaantumiseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden ja julkisen talouden alamäkeä kiihdyttivät Suomen taloustilanteeseen nähden virheellisesti ajoitetut ja ylisuuret palkankorotukset Talouden vaikeudet ovat jatkuneet kotimaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn romahtamisen jälkeen Venäjän kaupan tyrehtymisellä. Tämä johtuu EU:n Venäjälle asettamista poliittisista kauppapakotteista lännen ja idän välisten yhteistyösuhteiden kriisiydyttyä Ukrainan sodan vuoksi. Eurooppaa vuonna 2015 kohdanneen Lähiidän pakolaistulvan vaikutukset Suomen ja pohjoismaiden kehitykseen ovat vielä hämärän peitossa. Valtiontalouden alijäämä on ollut huomattavan suuri jo vuodesta 2009 lähtien. Alijäämä kasvoi 8 mdr. euroon vuonna Maan talouskasvuun vaikuttava veropohja on entuudestaan heikko taantuman ja työttömyyden vuoksi. Edellisen hallituskauden ja nykyisen hallituksen aloittamat menosopeutukset pienentävät valtiontalouden alijäämää ja valtiontalouden tila on siksi melko vakaa. Vuoteen 2019 mennessä valtiontalouden alijäämän arvioidaan vähenevän ja olevan enää 4 mrd. euroa. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja. Vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Kokonaistuotannon kasvu on heikentynyt ja ylittää julkisen talouden bruttovelan suhteessa BKT:een 62,6 % vuonna 2015 ja 64,3 % vuonna Työmarkkinat Työttömyysaste on noussut vuodesta 2012 lähtien 2 % -yksikköä ja oli 9,6 prosenttia vuonna Ennusteen mukaan ensi vuoden työttömyysaste on 9,4 prosenttia ja kääntyy sitten hitaaseen laskuun. Työllisyysaste on tänä vuonna 67,9 prosenttia, mutta nousee ensi vuonna 68,2 prosenttiin. Työttömien työnhakijoiden määrä on syksyn 2015 aikana kivunnut ennätyksellisen korkeaksi eli henkeen. Erityisen huolestuttavaa on se, että myös vuotiaiden työllisyys on heikentynyt. Teollisuudesta on hävinnyt rakennemuutoksen takia kymmenessä vuodessa noin työpaikkaa. Uutena vaikeutena ovat alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen välillä ja työvoiman heikko liikkuvuus.

5 5 Inflaatio ja korkotaso Vuoden 2015 keskimääräinen inflaatio on ollut noin 0,5 %. Inflaatiopaineita ei ole vuodelle 2016 ja inflaation ennakoidaan jäävän alle 0,9 %. Korkotaso on ollut jo pitkään erittäin matala, ja korkotason ennakoidaan jatkuvan matalana tulevina kolmena vuotena. 1.1 KUNTIEN TILANNE TOIMINTA JA TALOUS Kunnat ja kuntayhtymät ovat sopeuttaneet monin tavoin toimintaansa yleisen taloustilanteen kiristyttyä. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 2,9 mrd. euroa vuonna 2014 ja se vahvistui edellisestä vuodesta 180 milj. eurolla. Lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2014 yhteensä yli 1,0 mrd. eurolla ollen vuoden lopussa 16,5 mrd. euroa. Kuntien käyttötalouden nettomenot kasvoivat maltillisesti 0,8 %. Kunnallisveron tuotto kasvoi edellisestä vuodesta vain 1,3 %, vaikka moni kunta oli nostanut veroprosenttia. Koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos oli vuonna 2014 positiivinen, johtuen pitkälti kuntien liikelaitosten yhtiöittämisestä. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat, koska talouskasvu jatkuu hitaana. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alueet eriytyvät väestönkasvun mukaan kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Paikkakuntien, joiden väkiluku laskee ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa, elinvoimaisuus näyttää jatkossa synkälle. Työikäisen väestön väheneminen ja asukasluvun väheneminen taannuttaa yritystoimintaa sekä palvelujen tarjontaa ja kysyntää monilla paikkakunnilla. Väestörakenteen muutos lisää myös vanhusvoittoisilla paikkakunnilla kuntien menoja. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on asettanut kunnille menorajoitteen, jonka mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan 0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Tällä pyritään siihen, että kuntatalouden menot laskisivat vuoteen 2019 mennessä vähintään 540 milj. euroa suhteessa lähtötilanteeseen Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on ollut määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vähennysten seurauksena miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Samoin valmisteilla olevan soteuudistuksen tavoitteena on, että kuntien menot vähenevät ja tavoitteena on 3 mrd. euron menojen keventyminen. Sen lisäksi on sovittu, että kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä tehtäviä tai velvoitteita tai jos lisätään, osoitetaan velvoitteisiin 100 % valtionapu. Hallitusohjelman mukaisesti veroperusteisiin tehtävät muutokset kompensoidaan kunnille. Kunnille lisätään mahdollisuuksia kerätä enemmän maksutuottoja asiakkailta. Päivähoitomaksuja, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan yhteensä 230 milj. eurolla. Vuonna 2016 toteutetaan valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus, joka lisää kuntien valtionosuuksia 300 milj. euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen vaikuttavat mm. seuraavat muutokset vuonna 2016:

6 6 - subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos lastensuojelun ja lapsiperheiden kotiavun lisäys vuodesta 2016 lähtien - ryhmäkoon pienentämiseen suunnatusta avustuksesta luopuminen 2016 Hallituskaudella valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia, joka merkitsee 387 milj. euron laskennallista tulojen menetystä kunnille. Muutoinkin kuntien saamat valtionavut vähenevät kehyskaudella. Veropolitiikka on päälinjauksiltaan pysynyt ennallaan. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien tuloverotusta kevennetään vuonna 2016 ja suurituloisten verotusta kiristetään solidaarisuusveron ja pääomatulojen veron korotuksella. Työtulovähennyksen enimmäismäärän korottaminen parantaa palkansaajien asemaa ja madaltaa veroastetta erityisesti pienituloisilla ja vähentää kuntien verotuottoja 218 milj. euroa. Haittaveroja kiristetään ja kiinteistöveroja korotetaan eri vaiheissa. Välilliseen verotukseen tehdään uudistuksia, kuten autoverotuksen alentaminen asteittain ja ajoneuvoveron korotus. Ansiotuloverotukseen tehtävien vähennysten ja indeksitarkistuksen aiheuttamat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmässä. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden asteittainen vähentäminen ei lisää kuntien verotuloja. Hallitus on linjannut, että kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana 100 milj. eurolla. Yhteisöveron tuottoa vähentävä tuotannollisiin investointeihin kohdistuva verohuojennus kompensoidaan kunnille korottamalla jako-osuutta yhteisöverosta. Tulopohjassa tapahtuneiden muutosten lisäksi myös palkansaajan pakollisissa maksuissa on tapahtumassa muutoksia, jotka vaikuttavat maksuun pantavan veron määrään vähentävästi. Työttömyysvakuutusmaksu on nousemassa 0,65 %:sta 1,15 %:in vuonna 2016 ja työeläkemaksut ovat nousemassa vuonna 2017 aiemmin oletettua enemmän. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella muun muassa ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Inflaatiotarkistus toteutetaan korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä ja tuloveroasteikon rajoja niin, että kunnallisverontuotto vähenee 49 miljoonalla eurolla. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, joka perustuu osittain edellisen hallituksen ja osittain Sipilän hallituksen päätöksiin. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kunnallisverotuloja nettomääräisesti noin 262 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon kaikki vuonna 2016 voimaan tulevat muutokset. Arviot veroperustemuutosten vaikutuksista kuntien verotuloihin tarkentuvat budjettikäsittelyn edetessä. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Vuoden 2017 osalta kehikoissa on oletettu, että hallitusohjelman veropoliittista linjaa noudatetaan ja esimerkiksi yrittäjävähennys otetaan käyttöön. Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %.

7 7 Vuodelle 2016 on esitetty seuraavia muutoksia kiinteistöveroprosenttien ylärajoihin: 1. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. 2. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. 3. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja esitetään korotettavaksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80-1,55 prosentista 0,86-1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37-0,80 prosentista 0,39-0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Nämä muutokset on huomioitu kuntakohtaisissa ennusteissa siten, että alle uusien alarajojen olevat kiinteistöveroprosentit on nostettu vuodelle 2017 esitetylle uudelle alarajalle. Kiinteistöverolakia koskeva hallituksen esitys (HE 26/2015) on eduskunnan käsittelyssä ja se hyväksytään vasta marraskuun lopulla PALKKARATKAISU JA PALKAN SIVUKULUT VUONNA 2016 Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan ja ne ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso oli ja toinen jakso on Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien tehtäväkohtaiset palkat korottuvat yleisen linjan mukaisesti. Hoitopaikan hintoja korotetaan lukien neljällä eurolla hoitopaikkaa kohden, kun hoitopaikka on varattu yli 5 tunniksi päivässä ja kahdella eurolla, kun hoitopaikka on varattu enintään viideksi tunniksi päivässä. Palkkaratkaisu toteutetaan siten, että tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 %, jos tehtäväkohtainen palkka on vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 euroa kuukaudessa. Palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,47 prosenttia. Palkkausluvun 3 :n vähimmäispalkka on lukien 1 569,57 euroa. Palkkahinnoiteltujen peruspalkkoja korotetaan 16 eurolla lukien.

8 8 Edellä kuvatun ratkaisun kustannusvaikutus on keskimäärin 0,59 prosenttia KVTESpalkkasummasta. Työnantajakohtaisesti kustannustaso voi poiketa merkittävästi keskimääräisestä kustannustasosta. Tähän vaikuttavat kunnan/kuntayhtymän henkilöstörakenne, henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen taso palkkahinnoittelukohdittain sekä kuinka suuri osa henkilöstöstä tekee jaksotyötä. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan Teknisen sopimuksen (TS) -sopijajärjestöt ovat saavuttaneet yksimielisyyden vuoden 2016 TS-palkankorotuksista Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkantarkistus toteutetaan siten, että tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 %, jos tehtävä-kohtainen palkka on vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 euroa kuukaudessa. TS :n mukaista henkilökohtaista lisää sekä 14 :m mukaista erillislisää korotetaan lukien 0,47 %. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) sopimusratkaisu toteutetaan siten, että viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista kuukausipalkkaa tai siihen rinnastettavaa peruspalkkaa korotetaan lukien 0,4 % yleiskorotuksella. Yleiskorotuksella korotetaan myös A osion 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää, palkkaliitteen mukaisia euromääräisiä palkkioita (pois lukien osio B 19 2 mom.) sekä tuntipalkkioita. Henkilösivukulut : 1. Sotu-maksut, työttömyys-, tapaturmavakuutus ym sivukulut 5,70 % palkoista 2. Palkkaperusteinen eläkemeno (KuEL) 18,98 % palkoista 3. VaEL-eläkemaksuprosentti/opettajat 24,15 % 4. Palkkaperusteinen henkilösivukulu yhteensä 25,24 % 5. KuEL:n ns. varhe-maksuihin varataan keskitetysti määräraha, joka jaetaan tulosalueille käytön suhteessa käyttötaloussuunnitelmassa. 2 MUUTOKSET KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 VÄESTÖ Hartolan väkiluku on vähentynyt vuosittain keskimäärin noin 60 asukkaalla. Tilastokeskuksen antaman tiedon mukaan Hartolan väkiluku oli 3009 henkeä, jossa on vähennystä vuoden alusta 61 henkeä. Syntyvyys on ollut vuonna lasta, joka on myös vuoden 2015 ennakkoarvio. Kunta on ollut viimevuosina lievästi muuttotappiollinen, mutta vuonna 2014 muuttovoittoa kertyi 4 henkeä. Väestön vähenemisen tärkein osatekijä onkin, että kuolleisuus on selvästi syntyvyyttä suurempaa. Vain muuttovoitto voisi hidastaa väkiluvun laskua. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Hartolassa on asukkaita vuoden 2020 loppuun mennessä 2948 henkeä ja vuonna henkeä. Vuonna 2015 yli kolmasosa kunnan väestöstä oli eläkkeensaajia ja heidän suhteellinen osuus kunnan väestöstä kasvaa edelleen tulevina vuosikymmeninä. Aktiivi-ikäisen aikuisväestön määrä on vähentynyt vuodesta 2010 lähtien 170 henkeä ja vähenee yli 300 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Lasten määrä vähenee edelleen vuoteen 2025 saakka ja näyttää vakiintuvan noin 250 lapsen tienoille.

9 HARTOLAN KUNNAN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄ V v v. Yli 84 v

10 TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Työttömyysaste on ollut keskimäärin 19,5 % koko Päijät-Hämeen alueella vuoden 2015 aikana. Syyskuun lopussa Hartolassa työttömänä oli 13 % työvoimasta. Alle 25 -vuotiaiden osuus työttömästä työvoimasta Hartolassa oli tammikuussa 21,7 % ja syyskuussa 19,3 % (muutos -2,4 %). Hartolassa yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuussa 47 henkeä (edellisenä vuonna 40). Pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt meilläkin edellisestä vuodesta. Työttömyyttä selittävät työnantajien heikot taloudelliset näkymät ja avoimien työpaikkojen määrän väheneminen koko seutukunnalla. Nuorten työttömyyden ja siihen liittyvien syrjäytymisuhkien lisääntyminen on tunnistettu ja sen ratkaisemiseksi on toimittava entistä aktiivisemmin mm. etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajan resurssein. Hartolassa on Päijät-Hämeen alhaisin koulutustaso, jonka vuoksi riski ylisukupolviseen nuorten kouluttautumattomuuteen on suuri. Hartolan kunnan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,1 %, mikä on Lahden kaupungin jälkeen maakunnan toiseksi korkein osuus. Työpaikkoja kunnassa on tilastoitu vuonna 2014 yhteensä noin 1219 kpl. Yrityksiä on 340 toimipaikkaa, joissa on 715 työntekijää. Työllistä työvoimaa Hartolassa oli 1152 henkeä. Yritysten nettomuutos on ollut tänä vuonna +-0, kun vuonna 2013 muutos oli + 8 kpl. Kunnan elinkeinorakenne oli vuonna 2014 seuraava: Palveluelinkeinot 57 %, teollisuus ja rakentaminen 25,1 %, alkutuotanto 16,5 % ja 1,5%:n toimiala oli tuntematon. Tilastokeskuksen mukaan Hartolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,80 vuonna Huoltosuhde on koko ajan heikentynyt. Suhdeluku kertoo, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa oli yhtä työllistä kohden. Hartolassa on Päijät-Hämeen kolmanneksi alhaisin työllisyysaste 63,9 joka on yhteydessä väestön ikärakenteeseen. Etsivä nuorisotyö, työpaja ja sote yhtymän työttömien toimintakeskus järjestävät tukitoimenpiteitä, yksilövalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa vaikeimmassa tilanteessa oleville työttömille. Elinkeinoneuvoja on työpajojen yhteistyökumppani yritysten ja avointen työmarkkinoiden suuntaan. Yritysten rekrytointitarpeissa voidaan kartoittaa lisäksi palkkatukipaikkoja. Kunnan myöntämä työllistämisen kuntalisä kohdentuu lähinnä kolmannelle sektorille. Yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirrettiin kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Hartolan ja Sysmän kunnat suunnittelevat yhteistä työllisyydenhoidon ja elinvoiman kasvuhanketta vuosille TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT 3.1 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Kunnanhallitus hyväksyi laadintaohjeet vuoden 2016 talousarviolle ja vuosien taloussuunnitelmalle. Talousarvio on tulosalueittain laadittu tämän ohjeen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimen talousarvioista on saatu ennakkotieto Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä.

11 VEROTULOT Vuonna 2015 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38 % ja efektiivinen veroaste 14,94%. Hartolassa vuonna 2015 ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on 13,64 % ja vuonna ,41 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton vuoden 2015 lokakuun veroennustekehikon sisältämillä laskelmilla korjattuna vuoden 2014 kunnallisverotuksen lopullisilla tiedoilla. Kunnallisvero on laskettu voimassa olevalla veroperusteella ja kiinteistöverot on arvioitu vuoden 2014 maksuunpanon mukaisina. Vuoden 2015 kokonaisverotuloiksi arvioitiin talousarviossa 10,127 milj. euroa. Vuoden 2016 ennusteen mukaan kunnan saama tuloverojen kertymä vähenee -4,1 % ja yhteisöverokertymä vähenee 16,3 %. Kaiken kaikkiaan kunnalle tilitettävät verotulot laskevat noin 5 % vuoden 2015 tasosta. Vähenevien verotulojen taustalla on useita seikkoja. Hartolan maksuun pantava veropohja pienenee yhteensä 2,8 % vuosina vuoden 2014 tasosta. Verotettava tulo/asukas pienenee. Asukasluku, palkansaajien ja verotulojen määrä vähenee yhtä aikaa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kunnan tuloveron ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 marraskuussa 2015 seuraavasti: Kunnan veroprosentit vuodelle 2015 on vahvistettu seuraavasti Kunnan tulovero 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 Yhteenveto TILIVUOSI ** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 1,3 3,1-0,3-4,1 1,7 2,5 Yhteisövero Muutos % 26,7 17,8 10,2-16,3 2,3 4,4 Kiinteistövero Muutos % 1,1 9,8 0,6 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 3,3 5,4 1,0-5,0 1,6 2,4 ** Kuntaliitto. Ennakkoarvio verotulojen kehityksestä.

12 VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2015 alusta lukien. Järjestelmää on yksinkertaistettu ja parannettu sen kannustavuutta. Valtionosuus koostuu aina kahdesta osasta: 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (1704/2009) 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukainen valtionosuusrahoitus Peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Ikäryhmitys pohjautuu nykyisiin ikäluokituksiin. Sairastavuuden painoa korotetaan ja ikäryhmien painoa vähennetään. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten-, ja sosiaalihuolto. Muina laskennallisten kustannusten määräytymisperusteina on työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin. Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista. Niitä ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat. Kotikuntakorvaukset netto euroa Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Vuoden 2016 kotikuntakorvaukset perustuvat esi- ja perusopetuksen järjestäjien antamiin oppilasmäärätietoihin tilanteesta. Kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja ei kuitenkaan kirjata valtionosuuksiin, vaan ne kirjataan käyttötalouteen perusopetuksen asiakaspalvelujen ostoihin ja myyntituloihin. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät arviot seuraavista valtionosuuksista Valtionosuuksien kehitys vuosina ja valtionosuuden ennakkotieto 2016 Toimiala (1000 eur.) Verotulon tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmän muutos Muut opetus- ja kulttuurit. valtionosuudet Yhteensä Harkinnanvarainen vos:n korotus Yhteensä

13 13 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus euroa Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Vuoden 2016 valtionosuudet tasataan verovuoden 2014 verotustietojen perusteella. Kun verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä, saadaan vuosittain lopulliset tasauksen tiedot. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasoitusraja on 91,86 %. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omaa veroprosenttia, vaan koko maan keskimääräistä veroprosenttia. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään ** 2016** 2017** 2018** Verotulot Tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus on talousarviossa negatiivinen, koska Hartolan kunnan itsensä järjestämiin opetus- ja sivistystoimen palveluihin kohdistuva peruspalvelujen valtion osuus on pienempi kuin kunnan osuus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoittamiseen. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusta esitetään myönnettäväksi myös laskentapäivän ulkopuolelle jäävistä oppilaista, joille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädäntöön on tehty tähän tähtäävä muutosesitys marraskuussa Hallituksen esitys on, että laki tulee voimaan ja on voimassa määräaikaisena vuoden 2016

14 14 loppuun. Lakia sovellettaisiin jo jälkeen aloitettuihin opintoihin, jolloin se vastaisi jo tämän hetkisiin rahoitustarpeisiin. Valtionosuusrahoitus olisi 50 % perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaskohtaisesta hinnasta eli vuonna 2016 noin 8000 euroa oppilasta kohti vähintään 4 ja enintään 8 kuukauden opetuksen järjestämisajalta. Muutosesitys koskee vain esiopetus- ja oppivelvollisuusikäisiä oppilaita. Vähintään 8 kuukauden opetuksen järjestämisajalta rahoitus maksetaan täysimääräisenä. Muutosesitykseen perustuva rahoitus ei tule myönnettäväksi alle 4 kuukauden opetuksen järjestämisestä. Oppilaat ilmoitetaan rahoituksen myöntämisen perusteeksi seuraavan laskentapäivän yhteydessä 20.9 Kunnan valtionosuusperusteina on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslian mukaiset hinnat vuonna 2016: Kotikuntakorvauksen perusosa on 6.499,89 euroa Perusopetus, muut vammaisoppilaat ,44 euroa Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen yksikköhinta on ,53 euroa Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus on 26,00 euroa 3.4 KUNNAN RAHOITUSTARPEET JA LAINANOTTO Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kunnan lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kunnan rahoitustarve muodostuu investointimenoista ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä. Vuoden aikana rakennetaan ARA:n avustuksella ja korkotukilainalla Kotisalo huonokuntoisten ja muistisairaiden vanhusten palveluasumiseen. Hankkeen kustannusarvio on 5,4 milj. euroa josta avustusten osuus on 2,1 milj. euroa ja korkotuetun lainan osuus 3,3 milj. euroa. Korkotukilainasta nostetaan viimeinen 1,1 milj. euron erä hankkeen valmistumisen yhteydessä syksyllä Kuninkaankartano muutetaan terveysasemaksi ja vastaanottotiloiksi saneeraamalla tilat vuoden vaihteessa kunnan omana hankkeena. Hankkeen kustannusarvio on ollut 0,4 milj. euroa. Lainojen lyhennykset pysyvät melko maltillisina suunnittelukaudella. Vuosina saadaan maksettua loppuun kaksi lainaa, joiden yhteenlasketut vuosilyhennykset ovat olleet euroa. Lainakanta on suunnittelukaudella euron tuntumassa.

15 HENKILÖSTÖ Hartolan kunnassa oli vakinaista henkilöstöä vuoden 2015 lopussa 85 henkeä ja määräaikaisia 19 henkeä. Uutta vakinaista henkilöstöä siirtyy kuntaan soten keittiöstä 6 henkeä , jolloin vakinaisen henkilöstön määrä on 91. Vuonna 2016 määräaikaista henkilöstöä on arvioitu olevan edellistä vuotta enemmän, johtuen sijaisuuksista ja työllistämistoimenpiteistä. Vakinaisen henkilöstön väheneminen edellisistä vuosista johtuu pääasiassa hanketoiminnan päättymisestä ja muutoksista toiminnan organisoinnissa, johon henkilöstön luontainen poistuma antaa mahdollisuuden. Kuntayhteistyön lisääntyminen ja palvelujen ostaminen yksityiseltä sektorilta tulee olemaan näkyvämmässä roolissa tulevina vuosina. Palvelujen tarvetta ja mitoitusta joudutaan arvioimaan kriittisemmin myös tiukentuvan talouden vuoksi. Vuosina henkilöstön eläkepoistuman arvioidaan olevan enintään 7 henkeä. Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä vähenee jatkossa, koska uusia anomuksia ei ole nyt vireillä. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstön palkkaukseen siten, että sopimusperusteisten palkankorotusten arvioidaan nostavan palkkoja 0,85 % tasosta. Palkkasumma vuonna 2016 ja se nousee vuoden 2015 talousarvion tasosta euroa. Kasvu johtuu kokonaan soten ruokahuollon liikkeenluovutuksesta kunnalle vuoden 2015 lopussa ja sitä kautta siirtyvistä tehtävistä. Valtuusto hyväksyy henkilöstökertomuksen vuosittain osana tilinpäätöstä. 3.6 HARTOLAN KUNNAN STRATEGIA (HYVÄKSYTTY ) VISIO: HARTOLASSA ON HYVÄ ELÄÄ Hartolan visio on rakennettu pienen, elinvoimaisen, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevan ja asukkaistaan ja ympäristöstään huolehtiva aktiivisen maaseutukunnan vahvuuksista. MISSIO Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja heillä on turvallista ja hyvä elää Hartolassa Kunta tuottaa ajanmukaiset koulu-, päivähoito, vapaa-aika ja liikunta, kirjastopalvelut sekä teknisen toimen palvelut lähellä asukkaita ja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille yhteistyössä muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

16 16 Elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä kunnalla on tärkeä rooli yhteistyökumppanina. Kunta huolehtii vastuullaan olevasta yhdyskuntatekniikasta ja infrastruktuurista. Lisäksi Hartola tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa joustavasti. PÄÄTAVOITTEET JA PALVELULUPAUKSET 1. Hyvinvoiva kuntalainen * kunta huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista 2. Lähipalvelujen säilyttäminen Hartolassa * kunta järjestää asukkaille heidän tarvitsemat lähipalvelut 3. Hyvin hoidettu talous * talous pysyy tasapainossa valtuustokausittain TOIMENPITEET JA KEINOT Kunnan, yritysten ja yrittäjien välisellä hyvällä yhteistyöllä edistetään työllisyyttä ja paikkakunnan kehittymistä Keskustan palvelujen säilyttäminen ja 4 -tien varren palvelujen vahvistaminen on kunnan ja yrittäjien yhteinen tavoite Asumisen markkinointia tehdään sekä haja-asutusalueella että kuntakeskuksessa tarjoamalla vakituisen asutuksen sekä vapaa-ajan rakennuspaikkoja ja tontteja Hyvinvointia lisätään panostamalla palveluissa lapsiin ja nuoriin sekä vanhuksiin Kuningaskunta -imagon hyödyntäminen viestinnässä Vahvistetaan me-henkeä ottamalla asukkaat mukaan kunnan toimintaan ja konkreettiseen kehittämiseen sekä yhteisiin tapahtumiin 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Niistä annettavan toimintakertomusraportoinnin tulee perustua todennettavissa olevaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin.

17 17 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen Lain 14 mukaan valtuuston tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen sekä tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. Järjestämisen tulee perustua systemaattiseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tulee varmentaa riskien hallintaa ja tavoitteiden saavuttamista osana johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa sekä taloudenhoidon menettelyitä. Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Riskienhallinta on sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallintaprosessi kattaa: toimintaympäristön analysoinnin sisältää riskien ja mahdollisuuksien kokonaisvaltaisen tunnistamisen ja kuvaamisen sisältää riskien ja mahdollisuuksien toteutumisen todennäköisyyden ja seurauksien analysoinnin riskien hallinnan ja mahdollisuuksien hyödyntämisen menettelyiden määrittelyn ja toimenpiteiden valvonnan merkittävien riskien ja niiden hallinnan dokumentoinnin ja tuloksellisuuden raportointi tilivelvollisille toimielimille sisältää riskien hallinnan järjestelmän ja prosessien toimivuuden seurannan ja arvioinnin sekä raportoinnin toimintakertomuksessa 3.8 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm. seuraavat tiedot: Toimintakate on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli käyttötalouden nettomenot. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Koska investointien rahoittamiseen on perusteltua käyttää lainaa, tulisi vuosikatteen kuitenkin kattaa vähintään pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot.

18 18 Vuoden 2016 talousarvion tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen vuosikate on negatiivinen euroa, joka ei kata käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden sekä valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan ja ne ovat euroa. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Vuoden 2016 talousarviossa tuloksen on arvioitu olevan euroa negatiivinen. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Ne on perusteltua esittää omana ryhmänään vuosikatteen jälkeen, mikäli niiden määrä vuosikatteeseen suhteutettuna on olennainen. Näin vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntien välillä paremmin toteutuu. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuonna 2016 on arvioitu olevan euroa alijäämäinen. HARTOLAN KUNNAN TULOSLASKELMA Ulkoiset erät TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot

19 19 Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä/alijäämä Ylijäämä taseessa Toimintatuotot/- toimintakulut % -14,71-12,74-13,99-14,41-14,45 Vuosikate/ poistot & 309,57 10,16-96,40-19,22-13,38 Asukasmäärä RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointien (netto) loppusumma vuoden 2016 talousarviossa on milj. euroa. Vuosikate ei kata poistoja, jotka ovat 0,603 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset on arvioitu velkakirjanehtojen mukaan ja ne ovat n. 1,456 milj. euroa. Uutta talousarviolainaa on arvioitu nostettavan vuoden 2015 aikana 1,5 milj. euroa, valtionkonttorin rakennushankkeeseen myöntämää korkotukilainaa nostetaan 1,0 milj. euroa ja lisäksi hyödynnetään kuntatodistusohjelman 3,5 nilj. euron lyhytaikaista lainalimiittiä. Vuoden 2015 lopussa lainakannan arvioidaan olevan noin 13,196 milj. euroa eli noin 4400 euroa/asukas.

20 20 HARTOLAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investoinnin rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset muut maksuvalmiuden muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Investointien omahankintameno Lainahoitokate 1,00 0,17-0,22 0,05 0,07 Kassan riittävyys, pv ,

21 21 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE 4.1 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA KUNTALAIN MUKAAN Uudistetun kuntalain 110 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Merkittävimmät muutokset verrattuna vuoden 1995 kuntalakiin ovat alijäämän kattamissäännösten tiukentuminen ja ulottaminen kuntayhtymiin sekä konserninäkökulman vahvistaminen kunnan talousarvion ja suunnitelman laadinnassa. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 4.2 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE Talousarvion ja taloussuunnitelma on lain mukaan laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamisen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa asetetaan palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet budjetoidaan menoja ja tuloja koskevat arviot tehtäville ja hankkeille osoitetaan miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan Talousarvion rakenteesta säädetään laissa. Talousarvio rakentuu käyttötalous- ja investointiosaan sekä tuloslaskelma- ja rahoitusosaan. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kunnan taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin on sisällytetty myös valtuuston hyväksymä Hartolan kunnan strategia.

22 22 Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot eriteltynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmaosassa esitetään kunnan kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kunnan omaisuuden myyntitulot, investointimenot ja tulot, jotka tarvittaessa eritellään hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. TALOUSARVIO PERIAATTEET OVAT täydellisyysperiaate ja siihen liittyvä bruttoperiaate tasapainoperiaate vuotuisperiaate kehysbudjetointiperiaate yhtenäisyysperiaate 5 TALOUSARVION SITOVUUS Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 mukaiset valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuuston päättämät määrärahat ja tuloarviot määrätään sitoviksi bruttoperiaatteen mukaan. Sitovuudella turvataan valtuuston valta ohjata kunnan taloutta. 5.1 SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Tavoitteen sitovuus Valtuusto asettaa vuosittaisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä toimielimiä sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joita on noudatettava. Mikäli tavoitteet eivät ole toteutettavissa, koska määräraha tai tuloarvio on riittämätön, on talouden perusteissa tapahtuneesta muutoksesta tehtävä selvitys valtuustolle. Valtuuston on hyväksyttävä tavoitteita koskevat muutokset. Suorite- ja yksikkökustannustavoitteita ei ole aina syytä määritellä tarkasti, vaan niihin voidaan jättää jouston varaa. Sen sijaan toimenpide- ja hanketavoitteissa tavoitearvot ovat yleensä

23 23 yksiselitteisiä ja tarkkoja. Kunnan asemaa ja aluetta koskevat strategiset tavoitteet ovat ajallisesti väljiä suunnittelutavoitteita. Määrärahan sitovuus Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Talousarvioon perustuen toimielimellä on valtuutus käyttää sille osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen, mutta määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava, mutta samalla on muistettava osoittaa, miten rahoitustarve katetaan. Valtuusto hyväksyy talousarvion määrärahan muutokset. Jos toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja määrärahaa jää edelleen käyttämättä, toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan. Tuloarvion sitovuus Kunnan tuloarviot ovat sekä tavoitteellisia että velvoittavia, koska tuloarvion olennainen alittuminen vaikuttaa rahoituksen perusteisiin talousarviossa. Tuloarvio on sitova siltä osin kun tuloarviot on kytketty toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin, josta seuraa se, että siitä poikkeaminen edellyttää talousarvion muuttamista. Rahoitustarpeen kattamiseen on osoitettava kate muulla tulo- tai pääomarahoituksella taikka menojen karsimisella. 5.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Valtuusto vahvistaa toimielimiä sitovat tilikauden bruttomääräiset määrärahat ja tuloarviot seuraavasti: Taso 2 Toimielin (sitova) Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus ja valtuusto Perusturvatoimi Taso 3 Tulosalue Vaalit Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus Jaostot Keskushallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinotoimi Peruspalvelukeskus

24 24 Erikoissairaanhoito Päivystyskeskus ja ensihoito Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Liikelaitokset /taseyksiköt Ympäristölautakunta Sivistystoimen hallinto Päivähoito Esiopetus Perusopetus Vapaa sivistystyö Teknisen toimen hallinto Kaavoitus Alueiden hoito Pelastustoimi Nuorten työllistäminen Atk -palvelut Tilapalvelut Ruokahuolto Rakennukset Jaostot Taajaman vesihuolto Itä-Hartolan vesihuolto Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi 5.3 TULOSLASKELMAOSAN JA RAHOITUSOSAN SEKÄ INVESTOINTIOSAN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa on sitova bruttomäärärahan/-tuloarvioiden osalta seuraavasti: Investoinnit Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Korkomenot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin osittain nettoperusteinen: Kiinteä omaisuus, talonrakennus, julkinen käyttöomaisuus, vesilaitos, viemärilaitos. Taseryhmä atk-hankinnat, irtain

25 25 omaisuus, arvopaperit on hankekohtaisesti sitova bruttoperusteisena. Kokotaloussuunnitelmakauden investointimääräraha on nettomääräisesti sitova. Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus Antolainasaamisen lisäykset/-vähennykset ovat nettomääräisesti sitovia. Pitkäaikaisten lainojen muutokset bruttomääräisesti sitovia Lyhytaikaisten lainojen muutokset ovat nettomääräisesti sitovia Oman pääoman muutokset ovat bruttomääräisesti sitovia Kunnanjohtajalla on oikeus ottaa kunnalle talousarviolainaa valtuuston vahvistamalla tavalla kun kunnanhallitus on hyväksynyt luoton lainaehdoista saatujen tarjousten perusteella. Hallintojohtajalla on oikeus ottaa tilapäislainoja/kassalainoja kuntatodistusohjelman mukaisesti, joita saa kulloinkin olla enintään valtuuston vahvistama määrä. 5.4 KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMAN VAHVISTAMINEN Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien hyväksyttäväksi toimintavuoden alussa. Lautakunnat hyväksyvät budjettirahoitteisten tehtävien käyttö- ja hankesuunnitelmat ja kohderahoitteisten tehtävien tulos-, ja investointi- ja rahoitusbudjetit. Käyttötaloussuunnitelman vahvistamisella tarkoitetaan tehtävän käyttötalousosan jakamista osatehtäville osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Mikäli valtuusto on hyväksynyt muutoksitta lautakunnan hyväksymän käyttötaloutta koskevan talousarvioehdotuksen ja toiminnan painopisteet ovat ennallaan, on mahdollista että lautakunta vahvistaa käyttötaloussuunnitelmaksi jo hyväksymänsä talousarvioehdotusta vastaavan suunnitelman.

26 26 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YHTEYDESSÄ ESITETTÄVÄ TOIMENPIDEOHJELMA ALIJÄÄMÄN KATTAMISEKSI Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntalakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntia, joilla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseessa jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja ja se voidaan hyväksyä osana taloussuunnitelmaa. Usealla vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Hartolan kunta on ollut kriisikuntamenettelyssä vuonna 2008 ja siinä laaditussa arviointiryhmän kertomuksessa oletettiin kertyneiden alijäämien kattamisen onnistuvan vain omaisuuden myynnistä saatavilla myyntivoitoilla. Talous kuitenkin tasapainottui tilapäisesti vuosina hyvän verotulokehityksen ja maltillisten sosiaali- ja terveysmenojen kehityksen vuoksi. Talouden vuosivaihtelut ovat olleet Hartolassa hyvin voimakkaita. Niihin vaikuttaa eniten sosiaalija terveydenhuollon vuosikustannukset ja verotulojen sekä valtionosuuksien muutokset. Henkilöstö on mitoitettu pieneksi, joten organisaatio on hyvin haavoittuva. Mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen on arvioitu taloustoimikunnassa vuosina Tavoitteena on, ollut, että uutta alijäämää ei kertyisi. Vuoden 2014 tilinpäätös oli milj. euroa ylijäämäinen ja vuoden 2015 tilinpäätös näyttäisi muodostuvan niin ikään ylijäämäiseksi. Hyvä tulos on ollut seurausta sosiaali- ja terveydenhuollon maltillisesta kustannusten kehittymisestä, omaisuuden myyntivoitoista ja hyvin pitäneestä menokurista ja verotulojen kasvusta. Alijäämän kattaminen vuosina näyttää mahdottomalle. Kunnan kiinteistöyhtiön todennäköinen fuusioituminen kuntaan lisää paineita veronkorotukselle. Toiminnan tulos riippuu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, verotulojen muutoksista ja valtion kuntapolitiikasta. Kunnan on realistisempaa pyrkiä siihen, että uutta alijäämää ei kerry suunnittelukaudella. Yksinomaan tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää muutoksia ja säästötoimenpiteitä kaikilla toimialoilla ja silti veronkorotuspaine on kova. Taloustoimikunta on pitänyt tärkeänä sitä, että henkilöstömenoja vähennetään luontaisen poistuman ja paikallisen sopimisen kautta ilman YT neuvotteluja. Vuonna 2016 näyttää sille, että YTneuvottelut on mahdollisesti käynnistettävä 4 henkilötyövuoden supistamiseksi. Kriisikuntamenettelyn aikana suunniteltuja Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntiä ei missään vaiheessa toteutettu. PHP Holding yhtiön osakkeiden myynti on tarkoitus toteuttaa vuonna 2016.

27 27 TALOUSSUUNNITELMA TP TP TP TP e TA TA TA Tilikauden tulos taloussuunnitelman mukaan Kertynyt yli-/alijäämä taloussuunnitelman mukaan TOIMENPIDEOHJELMA Toimintatulojen muutokset Toimintamenojen muutokset Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Verotulojen muutos Yhteisövero Tuloveron muutos Kiinteistöveron muutos 150 Harkinnanvarainen avustus Satunnaiset erät Rahoituserien muutokset Maa- ja vesialueiden myyntivoitto Osakkeiden myyntivoitto 60 Toimenpideohjelman vaikutus tilikauden tulokseen Tilikauden tulos toimenpiteiden jälkeen Taseen kertynyt yli-/alijäämä toimenpiteiden jälkeen Toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi: Tuloveroprosenttia korotetaan Kiinteistöveroprosenttia korotetaan Ranta- ja muita kiinteistöjä myydään vuosina niin, että vuosittaiseksi myyntivoitoksi tulee euroa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kustannusten kasvu saadaan hallintaan Yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan vuonna 2016 tavoitteena 4 henkilötyövuoden vähentäminen

28 28 HARTOLAN KUNNAN TULOSLASKELMA Ulkoiset erät TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä/alijäämä Ylijäämä taseessa Toimintatuotot/- toimintakulut % -14,71-12,74-13,99-14,41-14,45 Vuosikate/ poistot & 309,57 10,16-96,40-19,22-13,38 Asukasmäärä

29 29 KÄYTTÖTALOUSOSA 1 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Perustelut Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on kunnan keskusvaalilautakunnalle ja äänestysalueiden vaalilautakunnalle sekä vaalitoimikunnille kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoitaminen sisältäen kunnallisvaalit, europarlamenttivaalit ja valtiolliset vaalit. Tavoitteet Vuonna 2016 ei järjestetä vaaleja. Seuraavat vaalit ovat 2017 keväällä järjestettävät kunnallisvaalit. Talous Vaalit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet Toimintakulut yhteensä Toimintakate Vaalit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot -55 Netto

30 30 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Perustelut Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalain 9 luvun mukaisiin tehtäviin. Lautakunnan keskeisenä tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta suorittaa pääosin ulkoista valvontaa ja antaa tarvittaessa ohjeita sisäisen valvonnan toteuttamisesta kunnassa. Tarkastuslautakunta valmistelee kunnanvaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Toimintasuunnitelma Talous Tarkastuslautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta lautakunnassa valmistellun viitteellisen aikataulun mukaisesti. Tarkastuslautakunta keskittyy kokouksissaan hankkimaan tietoa hallintokuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden toteutumisesta. Tilintarkastus keskittyy kuntalain mukaisten tehtävien ohella tarkastamaan niitä alueita, jotka ovat lautakunnan arviointikäyntien kohteena Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet -50 Toimintakulut yhteensä Toimintakate Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

31 31 3 KUNNANHALLITUS JA VALTUUSTO 3.1 KUNNANVALTUUSTO Perustelut Kunnanvaltuuston tehtävänä on vastata kunnan toiminnasta ja määritellä kunnan keskeiset tavoitteet. Valtuusto päättää hallinnon järjestämisestä, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuuston toiminta perustuu kuntalain 14 :n säännöksiin sen keskeinen tehtävä on vastata kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan kestävästä kehityksestä. Valtuusto kokoontuu varsinaisten kokousten lisäksi seminaaritilaisuuksiin, joissa käsitellään kunnan kehittämistä ja ajankohtaisia valmisteilla olevia asioita. Talous Valtuusto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet Toimintakulut yhteensä Toimintakate Valtuusto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto KUNNANHALLITUS Perustelu Kunnanhallituksen alaisia tehtäväalueita hallintosäännön mukaan ovat hallinnon johtaminen, maa- ja elinkeinopolitiikka, henkilöstöasiat, maaseututoimi, joukkoliikenne, sosiaali- ja terveystoimen tilaajatoiminta, kunnan edunvalvonta, taloudenhoito, kaavoitus, asuntotoimi ja arkistotoimi sekä tiedottaminen. Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanhallituksen tärkeimpänä tavoitteena on vuotuisen talousarvion tulojen ja menojen pitäminen tasapainossa ja edellisten tilikausien alijäämän kattaminen. Toiminnalliset muutokset eivät saa vaarantaa kuntalaisten peruspalveluja eivätkä lisätä kunnalle mahdollisesti tulevaisuudessa tulevia lisävastuita lisääntyvien menojen kautta.

32 32 Henkilöstön jaksamiseen ja aktivoimiseen on kiinnitettävä muuttuvissa tilanteissa erityistä huomiota. Kunnanhallituksen tehtävänä on huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Tavoitteet Talous 1. Talouden tasapainottaminen Kunnanhallitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot 27 * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Kunnanhallitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto VANHUSNEUVOSTO Perustelut Vanhusneuvostot ovat tulleet vuoden 2014 alusta lakisääteisiksi ja toiminnasta määrätään vanhuspalvelulaissa. Lain mukaan kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Hartolan vanhusneuvosto on hartolalaisten eläkeläisjärjestöjen sekä vanhustyötä tekevien tahojen yhteistyöelin. Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää vanhuspalvelujen kehittämistä tekemällä aloitteita, käsitellä valmisteilla olevia asioita, keskustella päätöksistä ja antaa lausuntoja valmisteilla olevista asioista. Talousarviossa on varattu euroa Olkkarin toiminnan tukemiseen.

33 33 Tavoitteet Vanhusneuvosto osallistuu vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman valmisteluun ja palveluiden riittävyyden ja laadun arviointiin. 2. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. 3. Vanhusneuvosto tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut vanhusneuvoston toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät. 4. Vanhusneuvosto edistää eripuolilla kuntaa asuvien vanhusten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistumiseen ja palveluiden saamiseen. Talous Vanhusneuvosto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset Toimintakulut yhteensä Toimintakate Vanhusneuvosto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto JAOSTOT Perustelut Hallintosäännön mukaisesti kunnanhallituksen alaisuudessa toimii henkilöstöjaosto ja suunnittelu- ja kehittämistoimikunta. Henkilöstöjaosto Ratkaisee ja päättää asiat, jotka koskevat virkaehtosopimusten määräysten soveltamista, paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä, harkinnanvaraisia palkkoja, henkilökohtaisen harkinnanvaraisen lisän myöntämistä, henkilöstön nimikemuutoksia, harkinnanvaraisia palkallisia virka- ja työvapaata ja sivutoimilupia. Henkilöstöjaoston esittelijänä toimii kunnanjohtaja.

34 34 Suunnittelu- ja kehittämistoimikunta Toimikunnan tehtävänä on kunnan kehittämisen kannalta tärkeiden hankkeiden ideointi, sekä hankkeiden kannattavuuden ja strategisen toteutuksen hahmottelu ja valmistelu hallitukselle ennen valtuuston rahoituspäätöksiä. Toimikunnan tulee noudattaa kunnan strategiaa ja toimia valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Suunnittelu- ja kehittämistoimikunta toimii kunnan virkamies- ja luottamushenkilöjohdon ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyöelimenä. Puheenjohtajana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Talous Hallinnon jaostot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot Toimintakulut yhteensä Toimintakate Hallinnon jaostot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto KESKUSHALLINTO Perustelut Keskushallinnon tulosalue sisältää koko kuntakonsernin, joka rakentuu kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, kunnanjohtajan sekä konsernihallinnon johdon muodostamasta kokonaisuudesta. Keskushallinto sisältää hallinto- ja toimistopalvelut, yhteispalvelupisteen, joukkoliikenteen, kahvion ja muut palvelut. Kunnanjohtaja johtaa operatiivista toimintaa ja käyttää keskushallinnon palveluja apuna koko konsernin johtamisessa. Keskushallinnon kustannuspaikkoja ovat hallintoja toimistopalvelut, yhteispalvelupiste, kahvio, muut palvelut ja joukkoliikenne. Hallinto- ja toimistopalvelut Taloushallinto ja toimistopalvelut toimivat hallintojohtajan alaisuudessa. Hallinto- ja toimistopalvelut sisältävät hallintojohtajan ja toimistohenkilöstön palkkamenot, postija telepalvelut ja palvelujen ostot. Yhteispalvelupiste Neuvonnassa on yhteispalvelupiste, josta vastaa palvelusihteeri. Kunnalle maksetaan korvausta yhteispalvelupisteen hoidosta.

35 35 Tavoitteet 2016 Muut palvelut Muut palvelut sisältävät mm. jäsenmaksut Kuntaliitolle ja Päijät-Hämeen liitolle sekä kunnan osuuden verotuskustannuksiin. 1. Sähköisen ostolaskutuksen arkistoinnin muodostaminen Talous Keskushallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot * Maksutuotot * Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Keskushallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöhallinto sisältää henkilöstöyhteistoiminnan, työterveyshuollon palvelut ja tyhy -toiminnan järjestämisen. Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Kunnan yhteistoiminnasta vastaa yhteistyötoimikunta, joka vastaa sekä työsuojelusta että yhteistoimintamenettelyn mukaisesta asioiden käsittelystä. Työsuojelupäällikkö toimii yhteistyötoimikunnan esittelijänä ja sihteerinä. Hartolan kunta hankkii työterveyshuollon palvelut Wellamo Oy:ltä, jonka osakkaana ovat kaikki Päijät-Hämeen kunnat. Tyhy toimintaan osoitetulla määrärahalla henkilöstö saa kulttuuri- ja liikuntaseteleitä tai vaihtoehtoisesti vuosikortin kuntosalille tai voivat osallistua yhteiseen tapahtumaan. Lisäksi työnantaja järjestää työntekijöille tarpeen mukaan työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia, ensiapukoulutusta sekä ylläpitää koulutuksella henkilöstön osaamista. Vuonna 2014 aloitettua talkoovapaa käytäntöä muutetaan

36 36 Talous vuonna 2016 siten, että talkoovapaapäiviä voidaan pitää myös viikonlopun yhteydessä. Henkilöstöhallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet Toimintakulut yhteensä Toimintakate Henkilöstöhallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto ELINKEINOTOIMI Toiminta-ajatus Elinkeinotoimi sisältää kunnan yleisen elinkeinotoiminnan, matkailun ja maaseutuelinkeinotoiminnan rahoituksen. Elinkeinotoiminnan kehittämisestä vastaa kunnanjohtaja ja hänen tukenaan on suunnittelu- ja kehittämistoimikunta. Hartola ja Sysmä jakavat kustannukset elinkeinoneuvojan työstä suhteessa 60%/40 % ja elinkeinosihteerin työstä 40%/60%. Hartolan ja Sysmän kunta ovat päättäneet siirtää Verkostosta Voimaa hankkeessa luodun elinkeinojen kehittämismallin osaksi kunnan elinkeinojen kehittämistyötä. Se tarkoittaa aktiivista yrityslähtöistä yhteistyötä huomioiden molempien kuntien tarpeet. Tällä toiminnalla pyritään vahvistamaan yritysten toimintaedellytyksiä alueella, ja edistämään työttömänä olevien sijoittumista työelämään yhteistyössä Te- hallinnon ja työpajojen kanssa. Kuntien yhteisen toiminnan tulostavoitteet ja niiden mittarit vuodelle 2016 Elinkeinoneuvonnassa aktiivista kenttätyötä ja kontaktointia: Yritysten ja muiden työnantajien kanssa 200 kpl

37 37 Työnhakijoiden kanssa 100 kpl Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa 200 kpl Erilaisiin tiedottamistilaisuuksiin osallistuneet 150 hlöä Lyhytkestoisia toimenpiteitä ( konsultoinnit) 100 kpl Toimeksi antaneita yhteistyöyrityksiä 40 kpl Toimeksi antaneita muita yhteisöjä 10 kpl Työllistymistä edistävissä palveluissa yhteensä 30 hlöä Tehtyjä työsopimuksia ilman tukia 10 hlöä Työllistämistoimenpiteitä yhteensä 40 hlöä Uudet työpaikat edellisistä 10 kpl Uudet yritykset 10 kpl Yhteishankinta- tai muut koulutukset 2 kpl Kuntamarkkinointi ja matkailu Hartola on liittynyt lukien Lahti Regionin jäseneksi. Lisäksi yhteistyö Sysmän ja Hartolan kesken jatkuu yhteisen työntekijän kautta. Kummankin kunnan omia vetovoimakohteita edistetään markkinoimalla ja kehittämällä viestintää. Tavoitteena on uusien yhteisten matkailun tuotepakettien synnyttäminen. Elinkeinosihteeri toimii matkailullisten EU-hankkeiden yhteyshenkilönä kummankin kunnan yritysten puolesta ja hyväksi. Tavoitteena on uusien matkailijoiden saaminen alueelle markkinoinnin keinoin sekä yhteistyössä toimijaverkoston kanssa. Osallistutaan Workshopiin ulkomaisille matkanjärjestäjille. Hartola osallistuu vähintään kahteen eri messutapahtumaan vuodessa, yhteensä 8 päivää, jonka lisäksi osallistutaan Suoman tuotetorille, 2-4 päivää vuodessa. Työllisyyden edistäminen Kuntalisä (250 e/kk) pitkäaikaistyöttömille työllistymiseen 3. sektorille ja yrityksiin jatkuu. Kunta pyrkii saamaan hankerahoitusta pitkäaikaistyöttömien työharjoittelu ja työllistymismahdollisuuksiin. Hanke haetaan yhteistyössä Hartolan ja Sysmän kuntien kesken. Maaseutuelinkeinot Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) tuli voimaan Uusi laki edellytti kuntia muodostamaan lukien maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallisen kokonaisuuden, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää. Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat sekä Lahden ja Heinolan kaupungit ovat liittyneet maaseutuhallinnon yhteistoimintaalueeseen. Yhteistoiminta-alueen kunnat ovat sopineet että isäntäkuntana, joka vastaa maaseutuhallinnon järjestämisestä alueella, toimii Asikkalan kunta. Hartolan kunnan viranhaltija on Hartolan kunnan palveluksessa ja Asikkalan kunta ostaa 55 %:a maaseutuhallinnon viranhaltijan työpanoksen Hartolan kunnalta.

38 38 Projektiosuudet TA2015 TA2016 TS2017 TS Projektiosuudet Leader - hankkeet Kohdistamattomat Talous Elinkeinotoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Elinkeinotoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

39 39 4 PERUSTURVATOIMI Tavoitteet ja muutokset vuosina Valtuusto hyväksyy vuosittain terveydenhuoltolain 34 mukaan laadittavan järjestämissuunnitelman, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan kuntien yhteistyöstä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden toteuttamisesta ja kehittämisestä toimijoiden kesken. Sen laatimisesta vastaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Valtuusto hyväksyy vuosittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa laaditun palvelusopimuksen, johon on koottu Hartolan kunnan siltä tilaamat sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palvelut. Peruspalvelukeskus Aava on laatinut terveydenhuoltolain 12 perustuvan Aavakuntien hyvinvointisuunnitelman, joka on hyväksytty kuntien valtuustoissa vuonna Hartolan kunta laati myös ensimmäisen hyvinvointikertomuksensa vuonna 2015, joka on laadittu kuntaliiton sähköisenä hyvinvointikertomuksena. Hyvinvointisuunnitelmat ja -kertomukset hyväksytään valtuustokausittain. Valtuusto nimeää vanhusneuvoston, jonka toimikausi on valtuustokausi. Vanhusneuvosto nimettiin Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) tulee voimaan Lailla kumotaan raittiustyölaki vuodelta Lain 5 :n mukaan kunnan tulee huolehtia ehkäisevän päihdetyön organisoimisesta ja nimetä tehtävistä vastaava toimielin. Siltä osin kun asia liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon peruspalvelukeskus Aava toimii mukana yhteistyössä. Hartolan kunta vastaa toiminnasta 2016 alusta lukien. Vuoden 2015 aikana Hartolan kunta on haastatellut useita yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia siltä varalta, että kunta olisi päätynyt siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut on syytä kilpailuttaa ja siirtää sopimuksella yksityiselle palveluntuottajalle lukuun ottamatta sosiaalihuollon kunnan vastuulla olevia viranomaistehtäviä, ympäristöterveydenhoitoa ja päivähoitoa. Kilpailuttamiseen ei ole kuitenkaan ole ollut riittävästi perusteita. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat ovat vuoden 2015 aikana valmistelleet uudistusta, joka tähtää Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin laajuisen sote-alueen muodostumiseen ja näiden kuntien palvelujen kokoamiseen yhden yhteisen organisaation alle. Uudistusta valmistellaan edelleen vuonna 2016 siten, että uuden hyvinvointikuntayhtymän perussopimus tulisi voimaan Hartolan kunta on ollut mukana valmistelutyössä koko ajan. Valmistelutyöhön on osallistunut keskeisten luottamushenkilöiden lisäksi useita kunnan viranhaltijoita valmistelutyöryhmissä. Valtuusto on hyväksynyt suunnitelman vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämiseksi vuosina siten, että Hartolaan rakennetaan 30 uutta palveluasuntoa nykyisen terveysaseman kiinteistön yhteyteen ja nykyisen terveysaseman vuodeosaston tiloihin saneerataan 15 asuntoa. Lisäksi 7 tukiasuntoa rakennetaan tk:n 2. kerroksen tiloihin. Valtion asumisen kehittämisrahasto ARA on myöntänyt hankkeelle 2,1 miljoonan euron avustuksen. Kotisaloksi nimetyn uuden palvelukokonaisuuden 30-paikkainen uudiskohde on valmistunut lokakuussa 2015, ja asukkaat ovat muuttaneet sinne Kuninkaankartanosta ja Terveyskeskuksen vuodeosastolta lokakuun lopussa.

40 40 Uudistuksen seurauksena terveyskeskuksen pohjakerroksen keittiöstä luovutaan ja keittiö rakennetaan tk:n 1. kerrokseen. Soten keittiötoiminta siirtyy liikkeenluovutuksella kunnalle ja ruokahuolto yhdistetään samalla. Uusi keskuskeittiö aloittaa Terveydenhuollon kaikki vastaanottotoiminnat siirtyvät talvella 2016 Kuninkaankartanoon. Hammashoitola muuttaa uuteen yhteiseen toimipisteeseen viimeisenä helmikuun lopussa. 4.1 SOSIAALI- JA PERUSTERVEYDENHUOLTO Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluista vastaavan peruspalvelukeskus Aavan toiminta on muutosten edessä toimintakaudella Nastolan kunta liittyy Lahden kaupunkiin ja Lahden kaupunki hankkii Nastolan peruspalvelut Aavalta vielä vuoden 2016 ajan. Lisäksi Sysmän kunta on päättänyt ulkoistaa sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut Attendo Oy:lle lukien, joten myös Sysmä irtaantuu Aavasta. Näiden kuntien irtaantuminen supistaa ja muuttaa Aavan toimintaa huomattavasti, mikäli Aava - liikelaitoksen toiminta jatkuu lukien. Aavan sulautuminen lukien sairaanhoitopiirin kuntien yhteiseen hyvinvointikuntayhtymään olisi toivottavaa Hartolan näkökulmasta. Kesäkuun palvelusopimusneuvottelujen lopputulos oli 0,5 % kasvun hyväksyminen kuntien vuoden 2015 maksuosuuksiin. Kuntien maksuosuusarvio on täsmentynyt siten, että maksuosuudet laskevat -3,7 % verrattuna kuntien maksuosuuksiin Työmarkkinatuen takaisinperintä eli ns. työttömien sakkomaksut siirretään kunnille lukien. Henkilöstöresurssien osalta lisätään 3 uutta sosiaaliohjaajaa liittyen sosiaalihuoltolain muutokseen. Peruspalvelukeskus Aavan liikevaihto vuonna 2016 on 98,8 milj. euroa. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri on tilannut vuosilta kuntakohtaisen PYLL tutkimuksen (Ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet). Menetelmä vertaa henkilön ikää kuolinhetkellä hänen laskennalliseen elinajan odotteeseen. Vuoden 2016 talous- ja toimintasuunnitelman tausta-aineistona on käytetty Aava kuntien PYLL indeksejä. Hartolan PYLL tilanne on sekä miesten että naisten osalta selvästi koko maata huonompi. Verrattuna edelliseen PYLL seurantajaksoon miesten tilanne on keskimäärin hieman parantunut, mutta naisten heikentynyt. Hartolassa miehillä tapaturmat ja niistä itsemurhat ovat ylivoimaisesti suurin ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien syy. Naisten osalta pahanlaatuiset kasvaimet ja niistä rintasyöpä on aiheuttanut eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä. Kolmantena esille tulleena syynä olivat alkoholikuolemat sekä miehillä että naisilla. Myös sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholikuolemat nousivat aineistossa esille. Toimenpiteenä suositellaan sekä miehille että naisille itsemurhien ehkäisyn tehostamista. Tämän lisäksi sekä miehillä että naisilla alkoholihaittojen varhaiseen toteamisen ja ehkäisyyn pitää puuttua määrätietoisemmin.

41 41 Perusterveydenhuollossa miesten verenkiertoelinten sairaudet kaipaavat lisää huomiota. Yleistä asennemuutosta tarvitaan myös influenssarokotusten ottamiseen, koska keuhkokuume on aiheuttanut miehillä kolmanneksi eniten ennenaikaisia kuolemia. Naisten rintasyöpäseulontojen kattavuus on tarkistettava ja hoitoketjun toimivuutta ja hoidon laatua on parannettava. Peruspalvelukeskus Aavan toiminnan painopistealueet vuosille päihde ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen ennaltaehkäisevän lähisuhde- ja perheväkivaltatyön tekemien kotiin vietävien sairaanhoidollisten palvelujen kehittäminen hoito- ja palvelutakuun toteutumisen varmistaminen sähköisten ja liikkuvien palvelujen lisääminen asukkaiden ottaminen mukaan kehittämistyöhön asiakasraatien kautta työhyvinvoinnin varmistaminen Terveyspalveluiden uudelle tulosalueelle on keskitetty kaikki vastaanottotoimintaan liittyvät Aavan toiminnat. Tavoitteena on, että perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus toteutuu hoidon ja palvelujen saatavuuden lainsäädännön mukaisesti, palveluja voi tuottaa ja käyttää yli kuntarajojen ja että perustason toimintoja vahvistetaan. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avopalveluina, erityisesti vanhusten palvelut; kehitettävä kotihoitoa tukevia ja vahvistavia toimintamalleja sekä ikäihmisten selviytymistä ja toimintakykyä ylläpitäviä palveluja, ottaen huomioon myös ikääntyneiden yksinäisyys ja turvattomuus; mielenterveyspalveluissa tulee samoin kehittää asiakkaiden kotona ja avohoidossa selviytymistä. Palvelujen tuottamisen lähtökohtana ovat ennaltaehkäisevät, toimintakykyä ja selviytymistä tukevat, omatoimisuutta vahvistavat palvelut kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Kansalaisia kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, omatoimisuuteen ja vastuun ottoon sekä omasta että läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä. Palvelun tuottajien tulee huolehtia toimivasta henkilöstöpolitiikasta ja työyhteisöjen toimivuudesta niin, että palvelujen laatu ja vaikuttavuus säilyy ja asetettu tuottavuustaso on mahdollista saavuttaa. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntakohtainen palvelukäyttöarvio perustuu kolmen vuoden keskimääräiseen käyttöön ja kehitystrendeihin sekä erityisiin muutoksiin palvelujen kysynnässä. Hartolan kunnan maksuosuusarvio vuodelle 2016 on euroa.

42 42 Talous Peruspalvelukeskus Aava TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Avustukset Toimintakulut yhteensä Toimintakate Peruspalvelukeskus Aava TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminta-ajatus Erikoissairaanhoito tarjoaa potilaille asiakaslähtöistä, oikea-aikaista ja asiantuntevaa hoitoa, jossa otetaan huomioon potilaan kyky hyötyä suunnitellusta hoidosta. Erikoissairaanhoito tuottaa alueellisesti ja valtakunnallisesti sovittuja laadukkaita hoitopalveluja. Toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon potilailta saatu palaute. Erikoissairaanhoito sitoutuu kehittämään alueellisia yhteistyötapoja ja osallistuu niiden toteutukseen. henkilökuntaa kannustetaan aktiiviseen yliopistoyhteistyöhön sekä omaan tutkimustoimintaan hippuosaamisen kehittämiseksi ja uuden teknologian hyödyntämiseksi. Henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen panostetaan keskeisimpänä menestyvän työyhteisön voimavarana. Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan aktiivisesti. Potilaiden omaa osaamista sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa vahvistetaan. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luodaan potilaille valmiuksia osallistua omaan hoitoonsa ammattilaisten tukemana. Potilaiden käyttöön hankitaan omahoitoa tukevia sähköisiä yhteydenpito- ja asiointivälineitä. Lähtökohtana on, että erikoissairaanhoidon kuntakohtainen palvelujen käyttö on aiempien vuosien keskimääräisellä tasolla. Palvelumääräarvioissa kuluvan vuoden painotus on 60 % ja kuntayhtymän koko toiminta-ajan 40 %. DRG-tuotteiden määrä on Hartolan osalta ollut kasvussa vuonna Erikoissairaanhoidon maksuarvio vuodelle 2016 on euroa, joka kasvaa 3,2 %.

43 43 Talous Erikoissairaanhoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Avustukset Toimintakulut yhteensä Toimintakate Erikoissairaanhoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto ENSIHOITO JA PÄIVYSTYSKESKUS Toiminta-ajatus Toimialan tarkoitus on tarjota tuottavia ja vaikuttavia terveydenhuollon palveluja alueellamme akuutisti sairastuneille tai vammautuneille potilaille. Lisäksi tuotetaan akuuttivuodeosasto palveluja ja kotiin vietäviä palveluja osana akuuttipotilaan hoitoketjua. Ensihoidon ja päivystyksen tiivis kokonaisuus mahdollistaa laadukkaat hoitoketjut sekä parantaa potilasturvallisuutta. Henkilöstön koulutuksen ylläpitäminen on laadukkaan hoidon tae. Päivystystoimintojen ja ensihoidon palvelumääräarviot perustuvat keväällä 2015 tehtyyn arvioon. Vuoden 2016 suurin muutos on AKKUNA yksikön (akuutti geriatrisen) toiminnan aloittaminen ja geriatristen potilaiden hoidon kehittäminen. Hartolan kunnan käyttö vuonna 2015 on tilinpäätösennusteen mukaan jäämässä euroon, joka ennakoi sitä, että myös vuoden 2016 käyttö tulee alittamaan maksuosuusarvion. Päivystyskeskuksen maksuosuusarvio on euroa vuonna 2016 Akuutti 24 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Palvelujen ostot Toimintakulut yhteensä Toimintakate

44 44 Ensihoidon maksuosuusarvio on euroa vuonna Ensihoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Palvelujen ostot Toimintakulut yhteensä Toimintakate YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hartola on siirtynyt Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksen kuntajäseneksi ja asiakkaaksi Ympäristöterveydenhuolto järjestää eläinlääkintähuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. Hartolassa on sekä eläinlääkärille että terveydensuojelun työntekijälle soveltuvat toimitilat terveyskeskuksen eläinlääkintähuollon toimipisteessä. Sote vastaa siellä tarvitsemistaan atkyhteyksistä. Kunta vastaa toimitilan vuokrauksesta ja kunnossapidosta. Toiminta-ajatus Ympäristöterveyskeskuksen tarkoituksena on ehkäistä ja ennakoida elinympäristöstä ihmiseen kohdistuvia terveysvaaroja ja haittoja sekä edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia. terveydensuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tuotetaan jäsenkunnille painottaen toiminnan joustavuutta, tehokkuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Luonteenomaista toiminnalle on tiivis viranomais- ja sidosryhmä yhteistyö. Vuoden 2016 osalta on ennakoitu muutoksia palvelujen käyttöön, koska taloudellinen tilanne on yksityisellä ja julkisella puolella kiristynyt. Hyötyeläinten tuotantoyksikkökoko kasvaa ja kotieläintuotannon yksiköiden lukumäärä laskee. Myös valvontaa ohjaava lainsäädäntö muuttuu ja palvelutuotannossa korostuu neuvonta ja ohjaus. Varautumista eläintautien ja elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden yleistymiseen on lisättävä. Ympäristöterveydenhuollon kuntakohtainen palvelukäyttöarvio perustuu kuluvan vuoden toteuman perusteella laskettuun koko vuoden toteuma-arvioon sekä kuntakohtaisesti harkittuihin ja arvioituihin toiminnallisiin vaatimuksiin. Maksuosuusarvio on euroa. Ympäristöterveydenhuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Palvelujen ostot Toimintakulut yhteensä Toimintakate Ympäristöterveydenhuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot

45 45 Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto TALOUS Perusturvatoimi yhteensä Perusturvatoimi yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

46 46 5 SIVISTYSLAUTAKUNTA 5.1 SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Perustelut Hartolan kunnan sivistystoimen tehtävä on järjestää varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluja, kirjastopalveluja sekä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja kuntalaisille. Tavoitteet Tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua tarjoamalla riittävät päivähoitopalvelut, koulutuspalvelut ja nuorisopalvelut 2. Kannustaa kuntalaisia aktiivisuuteen ja edistää kuntalaisten osallistumista kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttämiseen 3. Kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan oman kunnan ja seutukunnan kulttuurija nuorisopalvelujen kehittämiseen 4. Edistää nuorisotakuun toteutumista tarjoamalla etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa 5. Tukea paikallisten nuoriso-, liikunta- ja kulttuurijärjestöjen toimintaa myöntäen avustuksia Tulosalueeseen on sisällytetty toisen asteen koulutus, jossa on määrärahat koulutuskuntayhtymän eläkevastuisiin. Talous Sivistystoimen hallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut -149 Toimintakulut yhteensä Toimintakate Sivistystoimen hallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot 35 Sisäiset menot Netto

47 VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS Toiminnan kuvaus Lasten varhaiskasvatuksen tarkoituksena on tarjota laadukasta, tavoitteellista ja turvallista kasvatusta ja opetusta 0-6 -vuotiaille lapsille, sekä tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Varhaiskasvatuksessa pyritään huomioimaan lapsen yksilölliset tarpeet, sopiva hoitomuoto sekä hoidon ajankohdalliset tarpeet. Varhaiskasvatusta Hartolassa toteuttavat päiväkoti Vanttu, ryhmäperhepäiväkoti Onnimanni sekä kotiperhepäivähoitajat. Perusopetuslain (POL 26 a ) velvoittama esiopetus järjestetään päiväkodissa, kuten pidennettyyn 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen kuuluva ensimmäinen opetusvuosi. Kaikkien varhaiskasvatusyksiköiden välinen yhteistyö toimii henkilöstötarpeen muutoksissa, varahoitojen järjestämisessä sekä yhteisten linjojen suunnittelussa. Toiminta perustuu varhaiskasvatuslain velvoittamaan henkilöstön yhteistyössä laatimaan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksen eri muodot Päiväkoti Vanttu Vanttu on 41 -paikkainen päiväkoti, jossa tarjotaan varhaiskasvatusta 3-6 -vuotiaille lapsille. Päiväkodissa on kaksi ryhmää: Saturuusut ja Metsätähdet (esiopetusryhmä). Vantun aukioloaika on klo 6: Esiopetusta annetaan päiväkoti Vantussa Metsätähtien ryhmässä. Ryhmäperhepäiväkoti Onnimanni Onnimannissa toimii kaksi erillistä ryhmää Vanamot ja Kissankellot, joissa kummassakin on 12 paikkaa 0-6 -vuotiaille lapsille. Kaikki vuorohoitoa tarvitsevat lapset pyritään sijoittamaan Onnimanniin. Myös esiopetuksessa olevat lapset, jotka tarvitsevat vuorohoitoa, sijoitetaan päiväkodin aukioloajan ulkopuolella Onnimanniin. Perhepäivähoito Perhepäivähoito järjestetään hoitajien omassa kodissa. Perhepäivähoitajalla voi olla samaan aikaan enintään neljä lasta hoitajan omat lapset mukaan lukien. Hoitajan työaika on 40 tuntia viikossa. Perhepäivähoitajien vapaapäivien, vuosilomien ja sairauslomien aikana lasten varahoito järjestetään Onnimannissa tai sovittaessa Vantussa. Vuoro- ja osa-aikahoitoa tarvitsevat lapset sijoitetaan Onnimanniin. Varhaiserityiskasvatus Erityistä kasvatusta vaativat lapset pyritään sijoittamaan päiväkoti Vanttuun, jossa heidän on mahdollista saada asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa koulutetulta henkilökunnalta.

48 48 Varhaiserityisopettajan palvelut ovat käytettävissä Hartolassa kahtena päivänä kuukaudessa etukäteen sovittuina päivinä. Palvelu ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta. Varhaiskasvatuspaikat ja lapsimäärät TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Lapsia Keskim /päivä Lapsia 1.10 Keskim /päivä Lapsia Keskim /päivä Lapsia Keskim /päivä Lapsia Vanttu Esiopetus varhaiskasv. 20 pv/kk Esiopetus varhaiskasv. enintään 15 pv/kk Vain esiopetus v. kokopäivähoito yli 15 pv/kk 3-5 v. kokopäivähoito pv/kk 3-5 v. kokopäivähoito enintään 10 pv/kk 3-5 v. osapäivähoito Onnimanni Kokopäivähoito, yli 15 pv/kk Kokopäivähoito, pv/kk Kokopäivähoito, 6-10 pv/kk Kokopäivähoito, enintään 5 pv/kk Perhepäivähoito Kokopäivähoito, yli 15 pv/kk Kokopäivähoito, enintään 15pv/kk 7 5 Yhteensä Keskim /päivä Onnimannissa on ollut lokakuussa 2014 varahoidossa lisäksi 6 lasta perhepäivähoidosta, sekä Vantusta 10 lasta. Lapsia on ollut yhteensä 34.

49 49 Henkilökunta ja henkilöstösuunnitelma Varhaiskasvatuksen henkilökunta Henkilökunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Päivähoidon esimies Vanttu Lastentarhanopettajat Lastenhoitajat Avustajat Ruokahuolto/Siivous Onnimanni Lastenhoitajat; perhepäivähoitajat, lähihoitajat Perhepäivähoito kotona 3, Yhteensä 20, Toiminnalliset tavoitteet vuonna Uuden esiopetussuunnitelman saattaminen valmiiksi ja käyttöönotto Uuden varhaiskasvatuslain omaksuminen, jalkauttaminen ja käytäntöön soveltaminen. 3. Vanhempien ja lasten osallistaminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelutyöhön kyselyt, keskustelut, vanhempainillat. 4. Turvallisuussuunnitelman päivittäminen ja tarvittavien harjoitusten (poistumisja sammutus-) järjestäminen. 5. Perehdytysohjeiden uusiminen. 6. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen (koulutukset, tyky-toiminta, kehityskeskustelut ym) 7. Jatketaan yhteistyötä lähikuntien kanssa ja seurataan myös varhaiskasvatuksen valtakunnallisia linjauksia ja muutoksia. Lasten kotihoidon tuki Sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisiin palveluihin alle kouluikäisten lasten kohdalla kuuluu lasten päivähoidon lisäksi tietyin edellytyksin lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Perheet voivat valita kunnan järjestämän päivähoidon sijaan yksityisen päivähoidon, jossa tuki maksetaan Kelan kautta palvelun tuottajalle tai lasten kotihoidon tuen, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi/lapsia. Lasten kotihoidon tuki maksetaan Kelan kautta kunnan päivähoitoon varatuista määrärahoista.

50 50 Lasten kotihoidon maksetut tuet vuosina LASTEN KOTIHOIDON TUET Vuosiluku Keskimäärin lapsia Tuen määrä TA TA Talous Päivähoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot * Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Päivähoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

51 51 Esiopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut -99 Toimintakulut yhteensä Toimintakate Esiopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto PERUSOPETUS Perustelut Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa ja muodostaa opetussuunnitelmallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetus jakautuu kustannusten tilastoinnin ja seurannan vuoksi seuraaviin kustannuspaikkoihin: Varsinainen perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetus, muu 11-vuotinen erityisopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä eri hankkeet. Tavoitteet 2016 Hyvinvointi ja turvallinen arki 1. Opetushenkilöstön määrän tulee olla riittävä suhteessa koulun oppilasmäärään ja oppilaiden tuen tarpeeseen. Opetusryhmän maksimikoko Hartolan perusopetuksessa on 25 oppilasta. Taitoaineissa sekä fysiikassa ja kemiassa pyritään suositusten mukaisiin ryhmäkokoihin työskentelyn turvallisuuden takaamiseksi. 2. Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen on perusopetuksen päättövaiheessa erityisen tärkeää. Tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulunsa päättävälle riittävän hyvät valmiudet jatkaa opintojaan toisen asteen koulutuksessa ja välttää näin koulutukseen pääsyn esteet, opintojen keskeyttämiset tai syrjäytymiset yhteiskunnasta. 3. Ammattitaitoinen henkilöstö on perusopetuksen yksi laadun tae. Henkilöstön ammattitaidon kehittymistä ja työhyvinvointia tuetaan tarjoamalla mahdollisuus osallistua koulun toimintaa edistävään koulutukseen.

52 52 4. Liikunnan lisääminen koulupäivään toteutetaan Liikkuva koulu -hankkeen myötä. Tavoitteena on lisätä liikettä koulupäivään ja sen yhteyteen. Tavoitteena on aktiivisempi, viihtyisämpi koulupäivä ja hyvinvoiva koululainen. 5. Tavoitteena on vähentää koulukiusaamista ja lisätä hyvinvointia. Vuosittain toukokuussa järjestetään valtakunnallinen KiVa Koulun tilannekartoituskysely, jossa oman koulun tuloksia voi verrata edellisvuosiin ja muihin KiVa Koulun ohjelman kouluihin. PERUSOPETUKSEN TAVOITTEET V Tavoite Mittari Riittävä opetus ja ohjaus Tuntikehys/oppilas 2,00-2,20 h Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen Perusopetuksen päättötodistus 100% Ammattitaitoinen henkilöstö Muodollisesti pätevän henkilökunnan osuus > 90 % Henkilöstön täydennyskoulutus Koulutuspäivien määrä/ henkilökunnan määrä 1,5 Liikunnallinen koulupäivä Päivittäisen koululiikunnan määrä/oppilas 1 h Koulukiusaamisen vähentäminen Kiusatuksi joutuminen 1-6 lk ja 7-9 lk Toisten kiusaaminen 1-6lk ja 7-9 lk 1-6 <17 %, 7-9 < 8 % 1-6 < 7 %, 7-9 < 8 % Tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan valtakunnallisesti siten, että uusi opetussuunnitelma on kunnissa otettava käyttöön Paikalliseen ja seudulliseen opetussuunnitelmatyöhön varataan riittävästi resurssia mm. sijaistarpeeseen ja opettajien koulutukseen. Erityisesti ICTtaitojen päivittäminen ja uusi pedagoginen ohjaus lisäävät koulutustarvetta, mikä vaatii lisäresursseja. Henkilöstön pedagogiseen ICT-koulutukseen ja laitehankintoihin on saatu myös valtionavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Opetushallitukselta. Uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa ja myöhemmin käyttöönotettaessa uudistetaan myös opetusmenetelmiä ja opetusmateriaalia, joka tuo lisäkustannuksia. Perusopetuslain 30 :n mukaan oppilailla on oikeus saada riittävää opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuslaissa säädetään myös oppilaan oikeudesta tukiopetukseen ja erityisopetukseen. Osa oppilaista tarvitsee lyhytaikaisempaa tukea kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta, osa taas pidempikestoisia jopa koko perusopetuksen ajan kestäviä avustaja- tai erityisopetuspalveluja. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta, jota on käytetty oppituntien työrauhaa edistävän pysäkkitoiminnan järjestämiseen ja oppilaiden valinnaisainetarjonnan monipuolistamiseen. Uuden avustuskauden alkaessa tavoitteena on hakea uutta valtionavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi ja jatkaa pysäkkitoimintaa edelleen. Lisäksi uuden opetussuunnitelman laadinnassa pyritään monipuoliseen valinnaisainetarjontaan, jota kyseinen hanke myös tukee. Hartolan Yhtenäiskoulu on rekisteröitynyt syyskuussa 2015 Liikkuvaksi kouluksi. Tavoitteena on koulupäivän liikunnallistaminen uuden hallitusohjelman mukaisesti.

53 53 KiVa Koulu on Opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Hanke alkoi jo ja Hartolan Yhtenäiskoulu on ollut lähes alusta asti mukana ohjelmassa. Koulussa pidetään KiVa -oppitunteja 1.,4. ja 7. luokan oppilaille. Koulussa toimii KiVa -tiimi, joka selvittää ja kirjaa kiusaamistapauksia sekä järjestää seurantakeskusteluja kiusaamistapausten yhteydessä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Ennusteen mukaan perusopetuksen oppilasmäärä laskee seuraavan kolmen vuoden aikana, jonka jälkeen vuosiluokat vakiintuvat n. 20 lapseen. Oppilasmäärän pienentyessä opettajien määrää tarkistetaan tarvetta vastaavaksi. Eläköitymisen myötä luokanopettajien virat vakiintuvat seitsemään luokanopettajaan, vapautuvien lehtorin virkojen osalta suunnitellaan virkajärjestelyjä tai yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Tuntiopetuksen tarpeellisuus mietitään tarkasti. Luokanopettajien /aineenopettajien yhteiskäyttöä opetuksessa lisätään. Koulunkäynninohjaajien määrä perustuu oppilaiden tuen tarpeeseen. Oppilasmäärän väheneminen ei siten ole suoraan verrannollinen koulunkäynninohjaajien määrään. Vuonna 2015 koulunkäynninohjaajia on ollut 10,5 ja tehostetun sekä erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on ollut 42 Erityisopetuksen ja ohjaajaresurssien tehokkaalla ja oikein kohdennetulla käytöllä on mahdollista luopua määräaikaisista koulunkäynninohjaajista, mikäli tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä laskee. Henkilökunnalle laaditaan koulutussuunnitelma. Ajankohtaisia koulutuksen teemoja ovat mm. opetussuunnitelman ja oppilashuollon kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikka sekä erilaisten oppilaiden oppimisen tukeminen. PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA Lukumäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Oppilasmäärä Rehtori 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Päätoimiset opettajat Koulunkäynninohjaajat ,5 10,5 9,5 Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Lukumäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Tehostetun tuen piirissä olevat oppilaat lukumäärä Tehostetun tuen piirissä olevat oppilaat (prosenttia) Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat lukumäärä Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat (prosenttia) 10, ,0 % 8,6% 10 % 11 % 11 % 25, ,7 % 9,0% 9,0 % 10 % 10 %

54 54 Talous Perusopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot 60 Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Perusopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto Sivistystoimen hankkeet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut -33 Toimintakulut yhteensä Toimintakate Sivistystoimen hankkeet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

55 VAPAA SIVISTYSTYÖ Vapaa sivistystyö sisältää liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä kirjaston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarvion. VAPAA-AIKATOIMINTA LIIKUNTATOIMI Liikuntatoimi mahdollistaa monipuolisen liikunnanharrastamisen tarjoamalla tiloja ja paikkoja yksittäisten liikkujien ja ryhmien tarpeisiin. Liikuntamaja ja uusi monitoimihalli KunkkuAreena sekä hallin ympäristöön rakentuva uusi ulkolähiliikuntapaikka luovat erinomaiset edellytykset liikunnan harrastamiseen. Toiminnan painopistealueet Aktiivisemmaksi askel kerrallaan -hankkeen (ajalle ) avulla liikuntatoimi voi ostaa liikuntaneuvontapalvelujen 2 pv / vko Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilulta. Liikuntaneuvoja mahdollistaa erityisesti terveysliikunnan muotojen kehittämisen. Avustusta myönnettiin vuodelle e. Mikäli vuosittainen rahoitushaku ei tuota tulosta, hankitaan liikuntaneuvojan työpanos yhdeksi päiväksi viikossa. Päijät-Hämeen Urheilun ja Liikunnan tutkimustulokset osoittavat, että nuorten päivittäinen liikunta on vähentynyt huomattavasti. Liikuntatoimessa keskitytään erityisesti nuorten liikkumisen kehittämiseen. Syksyllä 2015 on tarkoitus käynnistää Sportti13+ -hanke vuoden 2018 loppuun asti. Tavoitteena on nuorten liikuntataitojen ja fyysisen kunnon avulla vahvistaa nuorten sosiaalisia taitoja ja terveellisiä elämäntapoja. Tavoitteena on lisäksi koota kuntakohtaisia verkostoja eri toimijoista ja kehittää uudenlaista, nuorista itsestä lähtevää ohjaustoimintaa. Tavoitteet Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun liikuntaneuvojan kanssa erilaisten kuntotestaus- ja liikuntatapahtumien järjestäminen sekä kuntalaisten tietoisuuden lisääminen erilaisista liikuntamahdollisuuksista. Käyttäjille tehdään kyselylomake liikuntapaikkoihin, jolla voidaan kehittää palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta. 2. Liikuntatoimi tarjoaa monipuolisia liikunnanharrastamisen tiloja ja paikkoja sisä- ja ulkoliikuntaan. Liikuntahallin käyttöastetta parannetaan lisäämällä markkinointia. Seutukuntien kanssa on tarkoitus aloittaa Timmi-varausjärjestelmän käyttö liikuntatiloista. Varausjärjestelmän avulla voidaan kehittää myös liikuntatilojen käyttöä. Liikuntatoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Avustusmäärärahat kuntalaista kohti / asukasmäärä Liikuntatoimen nettomenot, euroa/asukas 3,19 3,20 3,20 3,3 3,

56 56 KULTTUURITOIMI Toiminnan painopistealueet Kulttuuripalvelut ovat erittäin tärkeä osa kunnan matkailullista vetovoimaa. Toimintaa on tarkoitus kehitetään yhteistyössä seutukuntien ja paikallisten yrittäjien kanssa. Vanha-Koskipäässä, Maila Talvio salongissa järjestetään kesäisin laadukas kuvataiteen kesänäyttely. Paikallisessa kulttuuritoiminnassa keskitytään nuorten osallistamiseen paikallisissa tapahtumissa mm. kulttuuriviikossa ja verkostojen vahvistamiseen tapahtumajärjestelyissä eri-ikäryhmille. Elokuvallinen yhteistyö jatkuu Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa. Tavoitteet Kehitetään seudullista yhteistyötä ja markkinointia matkailunäkökulmasta. Tehdään erilaisia asiakaskyselyjä tapahtumien yhteydessä. NUORISOTOIMI Toiminnan painopistealueet Nuorisotoimi tarjoaa nuorisotila Nuokun käytön ensisijaisesti vuotiaille (ikärajamuutos) sekä alle 13-vuotiaille suunnattuun K13 Nuokun paikallisten nuorten vapaa-ajan viettoon. Nuokku muutti uusiin tiloihin Uusi tila mahdollistaa teemallisemman ja tavoitteellisemman toiminnan kehittämisen. Nuorisotoiminnassa keskitytään myös nuorten ajankohtaisiin asioihin ja kasvun haasteisiin käyttämällä asiantuntijoiden palveluja. Toiminnassa on erityisen tärkeää kartoittaa ennaltaehkäisevän nuorisotyön tavoitteellista toimintaa sekä vahvistaa sivistystoimen eri toimialueiden yhteistyötä. Nuorisotapahtumia järjestetään osallistamalla nuoria tapahtumajärjestelyihin sekä innostetaan yhteistyöhön erilaisia toimijoita nuorten ajankohtaisista aiheista. Tarkoitus on jatkaa seudullista yhteistyötä esim. nuorisovaltuustotoiminnassa. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu käynnistää loppuvuodesta 2015 kolmevuotisen Sportti13+ - hankkeen, mikäli rahoitus järjestyy. Sen avulla on tarkoitus innostaa kaikkia nuoria liikkumaan. Hankkeen avulla olisi mahdollista löytää myös seudullisia verkostoitumismahdollisuuksia, uutta näkökulmaa nuorisotyöhön sekä kehittää nuoria itseohjautuvampaan toimintaan. Hartolan kunta on Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimassa ESR:n rahoittamassa Opintiehankkeessa osatoteuttaja ajalla Hankkeen erityisenä kohderyhmänä on päijäthämäläiset vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mm. opintopolkuja, koulutuksellisia matalan kynnyksen ohjauspalveluja. Hankkeessa työskentelee yksi Hartolan kunnan työ- ja yksilövalmentajana, joka tekee yhteistyötä Sysmän ja Hartolan nuorten työpajojen sekä nuorisotoimen kanssa. Tavoitteena on erityisesti tukea peruskoulun jälkeistä sijoittumista nuorille, jotka ovat keskeyttäneet tai ovat vaarassa keskeyttää opintonsa. Hanke mahdollistaa nuorille ammatillisten opintojen suorittamisen opintopajajaksolla. Lisäksi etsitään uusia kanavia ohjauspalvelulle esim. Linkussa ja koulukuntoisuus-kartoituksen kehittämistä. Vastuu nuorten kesätyöllistämisestä suunnitellaan uudelleen vuoden 2016 aikana Hartolan kunnassa. Kesätyöpaikkoja on ollut vuosittain yhteensä noin 60. Nuorten kesätyöllistämisen tavoitteena on lisätä nuorille heidän tarvitsemiaan valmiuksia toimia työmarkkinoilla.

57 57 Tavoitteet Nuorisotyössä keskitytään nuorten päihteettömien vapaa-ajanviettomahdollisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen ja kehittämiseen. Suunnitteilla on "Selvä pää" -kampanja. 2. Osallistetaan nuoria vastamaan suunnittelemastaan toiminnan järjestämisestä ja vahvistetaan yhteistyötä nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa. 3. Seudullisen yhteistyön jatkuvuuden varmistaminen mm. nuorisovaltuustossa, nuorisotapahtumissa sekä nuorten ajankohtaisissa haasteissa. Nuorisotoimi TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Nuorisotapahtumat Nuorten käyntikerrat nuorisotiloissa ja tapahtumissa / kuntalainen (toimintakulut) 22,4 23, / alle 29 vuotias nuori 103,7 107, NUORTEN TYÖPAJA HANKE Nuorten Työpaja Signaali tarjoaa hartolalaisille vuotiaille työttömille nuorille mahdollisuuden ohjattuun ja tuettuun työntekoon sekä räätälöityyn polkuun koulutukseen, sen loppuun saattamiseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa tai avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Tavoitteet 2016: 1. Toiminnan vakinaistaminen osaksi julkisen sektorin palveluita Hartolassa. 2. Tarjota nuorille mahdollisuus päihteettömään toimintaan ja olla näin osa Hartolan ennaltaehkäisevää päihdetyötä. 3. Vastata etsivän nuorisotyön haasteisiin löytää nuorille matalan kynnyksen toimintaa ja jatkopolku esim. opintojen keskeydyttyä. 4. Starttivalmennuksen kehittäminen yhteistyössä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa sekä sen vakinaistaminen osaksi nuorten työpajatoimintaa. 5. Selvittää yhteistyössä Opintie-hankkeen kanssa mahdollisuus suorittaa osatutkintoja työpajajaksojen aikana. 6. Tehdä tiivistä yhteistyötä yhtenäiskoulun kanssa ja tarvittaessa olla mukana toteuttamassa KOHO-jaksoja, (koulunkäynnin motivaation kohottamisjakso) niitä tarvitsevien oppilaiden kanssa. 7. Olla mukana kehittämässä moniammatillista yhteistyöverkostoa ja juurruttaa nuorten työpaja osaksi sitä. 8. Kehittää nuorten työpajalle oma palautekysely. 9. Laatia tavoitteellinen markkinointisuunnitelma ja etsiä uusia mahdollisuuksia toimia yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Toimintaa mittaamaan suunnitellaan asiakastyytyväisyyskyselyä Asiakkuudet 28 nuorta 29 nuorta 30 nuorta Läsnäoloprosentti 74,00 % 74,50 % 75,00 %

58 58 HARTOLAN ETSIVÄ -HANKE Hartolan etsivä hankkeessa tehdään erityisnuorisotyötä, jonka kohderyhmänä ovat alle 29- vuotiaat hartolalaisnuoret. Etsivä nuorisotyö pyrkii ennaltaehkäisemään nuorten syrjäytymistä tukemalla nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hartolassa erityisenä painopisteenä on nuorten päihteettömyyden tukeminen. Tavoitteet Saada tuen tarpeessa olevat nuoret motivoitumaan sellaisten palvelujen piiriin, jotka tukevat arjenhallintaa ja hyvinvointia, sekä edistävät nuoren kasvua ja itsenäistymistä ja pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille 2. Starttivalmennuksen kehittäminen yhteistyössä nuorten työpajan kanssa, sekä sen juurruttaminen osaksi erityisnuorisotyötä. 3. Panostaa ennaltaehkäisevään erityisnuorisotyöhön jatkamalla tiivistä yhteistyötä peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyö peruskoulun kanssa käsittää mm. Tsemppi-toiminnan sekä osallistumisen KOHO-jaksojen toteuttamiseen niitä tarvitsevien oppilaiden kanssa. 4. Tarjota nuorelle mahdollisuus yksilölliseen, turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. 5. Osallistua valtakunnallisen etsivän nuorisotyön vaikuttavuuskyselyn kehittämiseen ja ottaa se käyttöön Asiakkuudet KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Perustelut Hartolan kunnankirjasto tarjoaa lakisääteiset tietoyhteiskunnan kirjastopalvelut kaikille asukkaille. Kirjasto tarjoaa kuntalaisille tasavertaisen mahdollisuuden sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto antaa kuntalaisille mahdollisuuden tutustua tietoyhteiskunnan verkkopalveluihin ja niiden sivistyksellisiin sisältöihin. Seudullinen toimintaympäristö, seudullisten palvelujen organisointi ja toimintakulttuurien yhteensovittaminen ovat keskeisiä painopistealueita kirjastotoiminnassa. Tavoitteet Kirjaston sitovat toiminnalliset tavoitteet: kirjasto osallistuu Päijät-Hämeen Lastu -verkkokirjaston toimintaan ja toteutukseen kirjasto osallistuu seudullisen kirjastoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen kirjasto edistää kaikenikäisten lukuharrastusta ja erityisesti lasten ja nuorten lukutaitoa

59 59 kirjasto kehittää kirjavinkkauksella, tapahtumin ja koulutuksin kirjallisuuden tuntemusta ja sähköisten verkkopalvelujen käyttöä Muut toiminnalliset tavoitteet: kirjastoauton pysäkkien lukumäärä vähintään 50 pääkirjaston aukioloajat enenevät siten, että kirjasto on auki 39h/vk ympäri vuoden ja aukeaa joka päivä klo kokonaislainaus fyysiset kirjastokäynnit kirjastokäynnit/asukas 10 kirjastolla aloitetaan Lue koiralle -kokeilu lasten- ja nuortenosaston kehittäminen omatoimilehtisalin käyttöön saaminen lastennäytelmät ja satuhetket kirjastoautossa yhteistyössä Heinolan kirjaston kanssa kirjavinkkaustoiminta yhteistyö Heinolan kirjaston kanssa. Kirjaston tunnusluvut Kirjastotoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kokonaislainaus pääkirjasto kirjastoauto kaukolainat 355 Lainat/asukas 14, ,1 16,1 16,1 Kirjastokäynnit yhteensä - pääkirjasto - kirjastoauto Aukiolotunnit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kirjastoautopysäkit Pääkirjaston aukiolotunnit yhteeensä ja h 1256 h 2000 h 2000 h 2000 h Pääkirjaston aukiolotunnit talviaikana 35 h/vk 35 h/vk 39 h/vk 39 h/vk 39 h/vk Pääkirjaston aukiolotunnit yhteensä h 425 h 480 h 480 h 480 h Pääkirjaston aukiolotunnit kesäaikana 33 h/vk 33 h/vk 39 h/vk 39 h/vk 39 h/vk Henkilöstön koulutus yhteensä 19 pv 20 pv 18 pv 18 pv 18 pv Kirjaston aukiolotuntien lisääntyminen lisää mahdollisesti myös lainoja ja kävijämääriä.

60 60 HENKILÖSTÖTAVOITTEET Henkilöstösuunnitelma Hartolan kunnankirjaston henkilöstö muodostuu 3,85 henkilötyövuodesta. 2 htv on kirjastoammatillista ja 1 htv korkeakoulutettua kirjastoammatillista, 0,85 htv on muuta henkilöstöä. Työntekijät: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija, kirjastoautonkuljettaja-virkailija ja kirjastoavustaja. Määräaikainen kirjastoavustaja mahdollistaa vuorotyön jakamisen ja kirjaston ilta-aukioloajat. Henkilöstön on myös mahdollista osallistua koulutuksiin, tehtävien vaatimiin seudullisiin yhteistyötiimeihin ja suunnitella vuosilomat ja vapaapäivät joustavasti. Kirjastoavustaja palkataan palkkatuella. Vuosina ei henkilöstöä jää eläkkeelle. Henkilötyövuodet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kirjaston palkkaamat 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Palkkatuella 0,85 0,85 0,85 0,85 0,85 Yhteensä 3,85 3,85 3,85 3,85 3,85 SEUDULLINEN KIRJASTOYHTEISTYÖ Perustelut Päijät-Hämeen kunnat sopivat keväällä 2011 sopimuksen alueen kirjastojen yhteisen asiakaskäyttöliittymän hankinnasta. Lastu -verkkokirjaston aineistohaun käyttöliittymä on avautunut vuoden 2015 aikana. Uuden Lastu -verkkokirjaston kautta asiakas voi käyttää kaikkien Lastu - kirjastojen tietokantoja. Lastu - käyttöoikeudet ja käyttöönotto on laskutettu erikseen kuntien asukasluvun mukaan. Tuki- ja ylläpitopalvelut laskutetaan kuntakohtaisesti. Tavoitteet Lastu-verkkokirjaston uuden käyttöliittymän lopullinen käyttöönotto Päijät-Hämeen alueella ja Hartolan vanhan web-kirjaston poistuminen käytöstä vuodenvaihteessa yhteinen kirjastojärjestelmä ja seudulliset aineisto- ja lainaajatiedot ERITYISTOIMINNOT Erityistoiminnot sisältävät kunnan omistuksessa olevat 19 polkupyörää, sekä tarvittavia varusteita, joita lainataan veloituksetta vuorokaudeksi. Kaudella -15 lainauspisteitä on ollut kolme, Kirjaston lisäksi Linna-Hotelli ja Gasthaus Koskenniemi. Pyörien kunnostus- ja huoltopalvelut on hankittu Työvarikolta. Pyöriä on kaudella 2015 sijoitettu Yhtenäiskoululle ja kirjastolle henkilökunnan käyttöä varten.

61 61 Tavoitteet 2016 Kaudelle 2016 tavoitteena on vähintään kolme lainauspistettä, kauden 2015 pisteet jatkavat, tarvittaessa lisälainauspisteitä voidaan ottaa käyttöön joustavasti. Polkupyöriä sijoitetaan ajokaudelle 2016 kunnan eri yksiköiden käyttöön henkilökunnan tarpeisiin, lisäksi saatavilla on yksi perävaunulla varustettu pyörä. Kaudella 2015 käytössä olleet pyörät tarkastetaan ja kausihuolletaan Työvarikolla. Lisäksi kaudella 2016 on tarkoitus uusia henkilökunnan käyttöön tulevia pyöriä, näin saadaan edistettyä niiden käyttöä. Tavoitteet Pyörien kunto on tällä hetkellä hyvä, samoin varaosatilanne. Pyörät on suunniteltu kestämään käyttöä ja säännöllisillä kausihuolloilla olemassa olevaa kalustoa voidaan käyttää. Henkilökunnan pyörien lainaamista edistetään kaluston uusimisella käyttäjäystävällisempään suuntaan. KANSALAISOPISTO JA MUSIIKKIKOULU Perustelut Itä-Hämeen opiston kansalaisopisto on Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiön ylläpitämä Hartolan, Pertunmaan ja Sysmän kuntien alueella toimiva oppilaitos, joka tarjoaa nuorille ja aikuisille tilaisuuden kehittävään ja virkistävään opiskelu- ja harrastustoimintaan. Kansalaisopiston tehtävänä on antaa sellaisia tietoja ja taitoja, jotka auttavat omaehtoista itsensä kehittämistä, parantavat jatkoopintovalmiuksia ja edistävät sivistyksellisen tasa-arvon toteutumista. Suurimman osan rahoituksesta tehtävänsä suorittamiseen kansalaisopisto saa valtiolta ja osa tulee kuntien tukena. Tavoitteet 2016 Kansalaisopiston ja musiikkikoulun asiakaspalvelujen ostoon varataan vuonna 2016 enintään euron määräraha niin, että musiikkikoulun asiakaspalvelujen ostoon euroa ja kansalaisopiston asiakaspalvelujen ostoon euroa. Tunnusluvut Kansalaisopisto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kurssilaisten kokonaismäärä, nettoopiskelijamäärä Kurssille osallistuneiden henkilöiden määrä brutto-opiskelijamäärä Opetustuntien määrä Musiikkikoulu TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Oppilaita Opetustuntien määrä

62 62 Talous Vapaa sivistystyö TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotuot * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Vapaa sivistystyö TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot 220 Sisäiset menot Netto Sivistyslautakunta yhteensä Sivistyslautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

63 63 6 TEKNINEN LAUTAKUNTA JA HALLINTO Koko tekninen toimi on kunnanvaltuustoon nähden sitova tulosalue, jolle vahvistetaan määrärahat ja tuloarviot. Hartolan kunnan tekninen toimi jakautuu: hallinnon kustannuspaikkaan vesi- ja viemärilaitoksen taseyksikköön satamalaitoksen kustannuspaikkaan jätehuollon kustannuspaikkaan maa- ja metsätilojen kustannuspaikkaan Itä-Hartolan vesiosuuskunnan taseyksikköön kaavoituksen kustannuspaikkaan (asema- ja yleiskaavat) liikennealueiden kustannuspaikkaan puistojen kustannuspaikkaan liikunta-alueiden kustannuspaikkaan palotoimen kustannuspaikkaan tietohallinnon kustannuspaikkaan kiinteistöjen hoidon kustannuspaikkaan siistimisen kustannuspaikkaan ruokahuollon kustannuspaikkaan rakennusten kustannuspaikat tiejaostoon 6.1 HALLINTO Toiminta-ajatus Teknisen osaston hallinnon tavoitteena on tuottaa teknisen toimen palvelut mahdollisimman laatu-tietoisesti ja tehokkaasti. Painopistealueet 1. Entisen terveyskeskuksen saneeraus palveluasunnoiksi ja keskuskeittiön rakennuttaminen 2. Avopalvelukeskuksen rakennuttaminen terveysasemaksi 3. Kaikkien kiinteistöjen täysaikainen vuokraaminen (Yläasteen kiinteistön myynti) 4. Teknisen toimen hallintajärjestelmän hankinta ja käyttöönotto 5. Henkilökunnan kehittymisen edistäminen

64 64 Talous Tekninen hallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotuot * Myyntituotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Tekninen hallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto VESI- JA VIEMÄRILAITOS Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on turvata vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella (kunnan keskus-taajama sekä haja-asutusalueella olevat runkolinjat) puhtaan veden hankinta ja jakelu kaikissa olosuhteissa sekä kerätä viemärivedet jätevedenpuhdistamolle. Laitos puhdistaa jätevedet puhdistamolle asetettujen lupaehtojen mukaisesti siten, että puhdistettu jätevesi voidaan palauttaa luonnon kiertokulkuun. Vesihuoltolaitos tarjoaa palveluja myös hajaasutusalueelle toimittamalla vesiosuuskunnille vettä ja vastaanottamalla niiden keräämät jätevedet sekä vastaanottamalla kotitalouksien umpikaivoista tuotava jätevesi. Painopistealueet 1. Häiriötön vedenjakelu ja laadukas juomavesi 2. Uusi puhdistamolupa ja puhdistamon saneeraus 3. Vesihuoltosuunnitelman päivittäminen 4. Itä-Hartolan vesihuoltoyksikön vakauttaminen

65 SATAMALAITOS Toiminta-ajatus Satamalaitoksen tehtävänä on Visainrannan venesataman ja Jääsjärven veneilyreittien kunnossapito. Painopistealueet 1. Visainrannan venesataman kunnostamisen jatkaminen 2. Vierasvenelaitureiden kunnostaminen 3. Sataman käytön markkinointi 6.4 JÄTEHUOLTO Toiminta-ajatus Kunnan alueella syntyvät jätteet toimitetaan taloudellisesti mahdollisimman ekologiseen jatkokäsittelyyn. Painopistealueet 1. Jätteiden ekologisen kierrätyksen lisääminen 2. Hyötyjäteaseman toiminnan kehittäminen 6.5 MAA- JA METSÄTILAT Toiminta-ajatus Kunnan maa- ja metsätilojen hoitaminen kestävän kehityksen periaatteella sekä metsätilojen tuottavuudesta huolehtiminen ja tuottavuuden turvaaminen. Asemakaava-alueella olevien metsiköiden hoitaminen puistomaisimmiksi. Painopistealueet 1. Puiden myynti ja metsien hoito metsätaloushoitosuunnitelman mukaisesti 2. Kaavan mukaisten rakennuspaikkojen myynti, vähintään 2 vapaa-ajantonttia 6.6 ITÄ-HARTOLAN VESIHUOLTO Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on turvata vesi- ja viemärilaitoksen toiminta ja puhtaan veden jakelu kaikissa olosuhteissa sekä kerätä viemärivedet jätevedenpuhdistamolle. Painopistealueet 1. Liittymäsopimukset kaikkien tilapäisen palveluiden käytön sopimuksen tehneiden kanssa

66 66 2. Vesihuoltolaitoksen palveluiden käyttösopimukset 3. Vesijohto- ja viemärilinjojen rasitteiden perustaminen Talous Liikelaitokset TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotuot * Myyntituotot * Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Liikelaitokset TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto KAAVOITUS Toiminta-ajatus Kaavoituksen keinoin turvata viihtyisä asuinympäristö, vapaa-ajan asutus sekä elinkeinotoiminnan kehittämismahdollisuudet. Painopistealueet 1. Ympärivuotisen asumismahdollisuuksien parantaminen ranta-alueilla 2. Elinkeinotoiminnan vaatimien kaavamuutosten nopea ja juostava käsittely 3. Jääsjärven rantayleiskaavan loppuunsaattaminen 4. Rantaosayleiskaavojen virheiden korjaaminen ja/tai päivittäminen 5. Asemakaava-alueen vanhojen rakennuskaavojen päivittäminen 6. Kaavoitusmaksujen laskuttaminen

67 67 Talous Kaavoitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotuot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet -100 Toimintakulut yhteensä Toimintakate Kaavoitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot -114 Netto LIIKENNEALUEET Toiminta-ajatus Teiden hoitaminen ja peruskunnostus niin, että liikkuminen on joustavaa ja turvallista. Painopistealueet 1. Liikennealueiden rakenteiden kunnostaminen käyttöiän pidentämiseksi 2. Liikennealueiden reuna-alueiden ja merkkien kuntoon laitto 3. Liikennealueiden tiedot teknisen toimen hallintajärjestelmään 4. Osoitekartan uusinta 6.9 PUISTOT Toiminta-ajatus Kunnan puistojen viihtyvyyden ylläpito ja kehittäminen. Painopistealueet 1. Puistoalueiden kunnostaminen työllisyys- ja talkootöinä

68 LIIKUNTA-ALUEET Toiminta-ajatus Hyvien liikuntamahdollisuuksien luominen ja turvaaminen kaikille kuntalaisille. Painopistealueet 1. Lähiliikuntapaikan ja KunkkuAreenan markkinointi kuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille 2. Liikunta-alueiden ja ympäristöjen kunnossapito Talous Alueiden hoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotuot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut -202 * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Kaavoitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto PALOTOIMI Toiminta-ajatus Päijät-Hämeen kunnat ja Päijät-Hämeen maakuntaliitto ovat sopineet yhteistoimintasopimuksessa, että pelastustointa hoidetaan liikelaitoksena. Päijät-Hämeen pelastuslaitos toimii Päijät-Hämeen liiton pelastuslaitoksen johtosäännön ja muiden Päijät- Hämeen liiton säännösten mukaisesti. Kunnan maksuosuus on euroa vuonna Painopistealueet 1. Hartolassa olevan kaluston kehittäminen, vuonna 2016 on tavoitteena hankkia uudempi sammutusauto.

69 69 2. Yhteistyön tehostaminen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. Talous Pelastustoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot Toimintakulut yhteensä Toimintakate Pelastustoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto TIETOHALLINTO Toiminta-ajatus Tuotetaan ja ylläpidetään asianmukaista ICT-palvelua kunnan henkilöstölle sekä turvataan koululaisille hyvä tietohallinnon oppimisympäristö. Tarjotaan kuntalaisilleict laitteiden käyttömahdollisuus kirjastossa ja nuorisotiloissa. Painopistealueet 1. Käytettävyys, eli ajanmukaiset laitteet ja ohjelmistot sekä toimiva tietoverkko 2. Nopea ICT-tukipalvelu 3. Dokumentointi 4. Tuetaan sähköistä kokouskäytäntöä

70 70 Talous Atk-palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotuot * Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Atk-palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto KIINTEISTÖJEN HOITO Toiminta-ajatus Kiinteistöjen tehokas, järkevä hoito ja ylläpito sekä energiatehokkuuden lisääminen. Painopistealueet 1. Kiinteistöjen kuntokartoitukset; kunnantalo, kirjasto ja Vanttu 2. Kiinteistöautomaatioiden hyödyntäminen energian käytössä 3. Rakennusten tiedot teknisen toimen hallintajärjestelmään 6.14 SIISTIMINEN Toiminta-ajatus Siivouspalvelu huolehtii kunnan erilaisten kiinteistöjen puhtaudesta ja viihtyisyydestä, jotta kunnan oman henkilöstön ja vuokrakäyttäjien toimintaedellytykset täyttyvät.

71 71 Painopistealueet 1. Siivoojien ammattiosaaminen ja työkyky 2. Nykyaikaisten siivousmenetelmien ja -laitteiden käyttö 6.15 RUOKAHUOLTO Toiminta-ajatus Keskuskeittiössä valmistuu asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja ravinto-opillisesti maukasta ruokaa kunnan ruokailupisteisiin sekä kotihoidon asiakkaille kotiaterioita. Painopistealueet 1. Siirtyminen väistötilojen kautta yhteen uudistettuun keittiöön 2. Ruokahuollon hallinta; keskittäminen ja kahdentuva henkilökunta 3. Ruokahuollon kehittäminen uuden Jamix ohjelmiston avulla 4. Ruokien kuljetuksen kehittäminen teknisen toimen leasing autolla Talous Tilapalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotuot * Myyntituotot * Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Tilapalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

72 RAKENNUKSET Toiminta-ajatus Yleistehtävänä on kunnan omistamien rakennusten tehokas hallinnointi niiden koko elinkaaren ajan. Kunnan palvelutoiminnan kannalta tarpeettomia kiinteistöjä yritetään myydä, mutta mikäli se ei onnistu, kiinteistöjen käyttö suunnitellaan uudelleen tai ne puretaan. Erityishaasteena ovat uuden terveyskeskuksen, palveluasumisyksikön ja keskuskeittiön käyttöönotto sekä entisen Yläkoulun myynti Painopistealueet 1. Määritellään kunnan omistamien kiinteistöjen vuokrataso ja muu hinnoittelu 2. Uusien ja saneerattujen rakennusten sujuva käyttöönotto. 3. Yläkoulun myynti tai sille uutta käyttöä Rakennukset TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rakennukset TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

73 TIEJAOSTO Toiminta-ajatus Talous Tiejaosto hoitaa yksityistielaissa määrätyt tehtävät sekä huolehtii yksityistieavustusten jakamisesta. Teknisen jaostot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot Toimintakulut yhteensä Toimintakate Teknisen jaostot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto Tekninen lautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

74 74 7 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TUNNUSLUVUT, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Määrä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Lautakunnan kokoukset Lautakunnan käsittelemät asiat Henkilöstöresurssit 2,05 2,05 2,05 2,05 2, RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus MRL:n ja MRA:n muutosten ja kehityksen tuonti toimintaan ja palveluihin, sekä rakennushankkeeseen ryhtyvien neuvonnan tehostaminen. Viranomaisvalvonnan huomioin kohdistaminen siihen, että rakennushankkeiden toteuttamisesta vastuulliset täyttävät heille kuuluvat velvollisuudet. Painopistealueet 1. Rakennusjärjestyksen uusiminen sekä sen käytäntöönpano 2. Tietojärjestelmien ja paikkahallintoratkaisujen tehokas hyväksikäyttö 3. Vanhentuneiden lupien katselmukset Toiminnalliset tavoitteet TUNNUSLUVUT, RAKENNUSVALVONTA Määrä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Myönnetyt rakennusluvat, toimenpide luvat ja -ilmoitukset Valmistuneet rakennukset Rakennuslupiin liittyvät katselmukset

75 YMPÄRISTÖNSUOJELU Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelun kunnallisten viranomaistehtävien hoitaminen ja ympäristönsuojelun edistäminen. Terveellisen, viihtyisän ja luonnontaloudellisesti monimuotoisen ympäristön turvaaminen. Painopistealueet 1. Maa-ainesottajien neuvonta ja valvonta 2. Lasten ja nuorten ympäristökasvatus Toiminnalliset tavoitteet 1. Ympäristölupa-asiat saadaan ratkaistua neljässä kuukaudessa lupahakemuksesta. 2. Maa-aineslupa-asiat saadaan ratkaistua viidessä kuukaudessa lupahakemuksesta. TUNNUSLUVUT, YMPÄRISTÖNSUOJELU Määrä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Valvonta- ja tarkastuskäynnit ( ei maa-aineslupatarkastukset) Näytteet Ympäristöluvat Kampanjat ja projektit Maa-aineslupalausunnot Maa-aineslupien valvontakäynnit Talous Ympäristötoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset 527 Toimintatuotot yhteensä * Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut * Henkilöstökulut * Palvelujen ostot * Aineet ja tarvikkeet * Avustukset * Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate

76 Ympäristötoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto Kunnan käyttötalous yhteensä Käyttötalous yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Suunnitelman mukaiset poistot Sisäiset tulot Sisäiset menot Netto

77 Investointikohteet & perustelut Kustannuspaikka Asia urot urot urot KUNNANHALLITUS AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistot ProEconomica -taloudenohjaus Sähköisten ostolaskujen arkistointi, jatkoa v hankittuun sähk. ostolaskujen kierrätykseen, Budj.v.2016/ Teknisen toimen hallintajärjestelmä "Sähköinen talokirjajärjestelmä", johon tulee myös infran dokumentit ja tiedot. Käytettävyys vaatii älypuhelimia tai tabletteja ja koulutusta, itse järjestelmähankinnan lisäksi. Tietojen tallennukseen varauduttu 3. toimistosihteerin työajassa. Pois "mutusta" ja työt kirjataan yhteen paikkaan. Budj. v. 2016/ ja v. 2017/ Rakennusvalvonnan asiakaspalvelutietojärjestelmä Lupapiste.fi tai vastaava järjestelmä. Budj.v.2016/ Keskuskeittiön tuotannonohjausjärjestelmä Jamix -ohjelmisto Budj v. 2016/ MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet RAKENNUKSET Vanjärven tontti ja Tippavaaran tontit sekä omakotitontteja Rakennukset Kunnan omistamien rakennusten myynti/osto Yläkoulun (Tainionvirran koulun myynti) OSAKKEET JA OSUUDET Asunto-osakkeet Kuntayhtymäsosuudet Muut osakkeet ja osuudet PHP Holding osakkeiden myynti, tulot , menot , netto TAIDE-ESINEET Taide-esineet Taide-esineiden hankinta TEKNINEN TOIMI TALONRAKENNUS/TILAPALVELU Yhtenäiskoulun rivitalot koulun rivitaloasuntojen saunaosaston kunnostus, asuntojen kylpyhuoneremontteja; laskentaperuste 900,- / m 2 ja 50 m 2 --> 2017, 35 m 2 / v Jääkiekkokaukalon huoltorak.uusiminen (Soris) Rakennuksessa olevien keskeneräisyyksien loppuunsaattaminen Terveysasema, saneeraus Kotisalo/saneerauksen B- ja C -osan loppuunsaattaminen (ARA)

78 Hammashoitola 78 Mahdollinen remontointi vuokralaista varten (pintaremontti) Palotalo Pesutilaremontti; laskentaperuste 900,- / m 2 ja 22 m Kuninkaankartano Uusi terveysasema/saneerauksen loppuunsaattaminen, vain hammashoitolan lopputyöt. Oletettu, että kaikki tilikausi 2015 aikana tehdyt työt laskutettu mennessä. Budj v. 2016/ Hissien peruskunnostus, säädösten vaatimalle tasolle, budj v. 2016/ (Lisätietoja Tapio Nieminen) Terveysasema/palveluasunnot, uudisrakennus Kotisalo, uusi osa Terveysasema/ keittiö ja muut tilat Kotisalo/keskuskeittiö Keittiö 287 t (ara 55% huomioitu) + A -osan muut tilat 217 t Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamien Vantun Ilmanvaihdon ja kiinteistöautomaation muutostyöt sekä lämpökaivo-/ lämmitysmenetelmämuutoksia Yhtenäiskoulun muutostyöt Teknisen työn varastotilat, kahden luokkahuoneen lattia- ja ilmanvaihtomuutos (asbestityötä) n ,- / luokka sekä toimistoosan ilmanvaihtomuutos Hyötyjäteasema LIIKENNEVÄYLÄT Hyötyjäteaseman aitaaminen, aita ja portit asennettuna Katujen ja pysäköintialueiden rakentaminen & päällystys Katusuunnitelmien mukaiset kadut ja 2015 rakennettujen katujen ja pysäköintien (Visanranta ja Yhteispysäköinti) pintakerrokset Katujen valaistus LED -valojen laajennus Kevyenliikenteen väylät VESILAITOS Suunnitelmien mukaisten väylien toteutus Vesilinjojen rakentaminen ja liittymät Uudet liittyjät, budj v / /vuosi Vesihuoltoverkoston sulkujen lisäys, huoltovarmuus edellyttää lisäsulkuja verkostoon, sisältää suunnittelun ja toteutuksen ensimmäisen vaiheen. Budj v. 2016/ ja v VIEMÄRILAITOS Jätevesilinjojen rakentaminen ja liittymät Uudet liittyjät Jätevedenpuhdistamo Saneerauksen suunnittelu ja toteutus HAJA-ASUTUSALUEEN VESI- JA VIEMÄRI Hartola-Sysmä vesihuoltolinja, Hotila Runkolinjan rakentaminen Hotilaan MUU JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Koneet ja kalusto Huoltoauto, tekninen toimi Perälautanostimellinen käytetty lavapakettiauto (B -kortti), nykyisen käyttöikänsä päähän tuleen tilalle.

79 KONSERNIA KOSKEVAT TIEDOT VUOSILLE HARTOLAN KONSERNI 79 Hartolan kunta ja sen määräysvallassa olevat tytäryhteisöt (yli 50%) muodostavat kuntakonsernin, jossa on neljä osakeyhtiötä ja yksi säätiö, joista Hartolan Matkailu Oy:n toiminta on ollut keskeytynyt väliseksi ajaksi. Tytäryhtiö Kunnan omistusosuus AS OY VUORILAAKSO 72,50 % KIINTEISTÖ OY VASALLI 100 % KIINTEISTÖ OY KUNINKAANPITÄJÄ 100 % JORMA VIRTASEN SÄÄTIÖ 100 % HARTOLAN MATKAILU OY 55,81 % Tytäryhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kunnanhallitus nimeää tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajan kautta tytäryhtiöiden hallituksen, joiden toimikausi on 2 vuotta. 1 KIINTEISTÖ OY KUNINKAANPITÄJÄ Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä riskien hallinta Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Riskien hallinta Toteuttaa Hartolan kunnan asuntopolitiikkaa ja tuottaa monipuolista asuntotarjontaa vuokraasuntosektorilla. Pääpaino normaalivuokra-asumisessa huomioiden kunnan rooli asuntomarkkinassa, jotta taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus hyvään asumiseen. Pystyä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kuntalaisille kuitenkin niin että vuokratuotoilla pystytään vastamaan kaikkiin taloudellisiin sitoumuksiin joita asuntokannan rakentaminen ja ylläpitäminen aiheuttaa. Toiminnalliset riskit ovat kysynnän vaihtelu, vuokratuottojen väheneminen ja erilaiset vahingot. Tavoitteena on edistää sellaista toimintaa kiinteistöjen ylläpidossa, että asuminen turvallista. Huolehtia rakennuksien passiivisesta turvallisuudesta teknisin ratkaisuin. Taloudelliset riskit ja niihin varautuminen:

80 80 Kysynnän muuttuminen Yleisen taloustilanteen, kunnan väestökehityksen ja muiden toimintaympäristön muutostekijöiden vaikutus asuntojen kysyntään ja yhtiön talouteen on ilmeinen. Muutosten ollessa pitkäaikaisia, joudutaan vuokra-asuntokantaa joko vähentämään tai lisäämään. Asiakkuuksien hallintajärjestelmä Kunnan roolista asuntomarkkinoilla aiheutuu paineita asukasmateriaaliin ja sieltä suoraan taloudenpitoon, siksi on luotu hallintamekanismit vuokrasopimuksia, vuokravalvontaa ja perintätointa apuna käyttäen, niin että itse vuokraustoiminnan taloudelliset riskit minimoidaan. Markkina- ja markkinakorkotilanteiden muuttumisen aktiivinen seuranta yhdessä rahoittajien kanssa ja tarvittaessa erilaisten markkinatilanteita tasaavien mekanismien käyttö on huomioitava, jos oletettavaa että sillä saavutetaan vakautta yhtiön talouden pidossa. Vahinkotilanteiden korvausvastuuta minimoidaan riittävillä vakuutuksilla. Yleisen taloustilanteen myötä asuntojen käyttöaste on pudonnut 60 %, joka entisestään vaikeuttaa kassatilanteen korjaamista. Hartolan kunta omistajana on ilmaissut tahtotilansa korottamalla yhtiön osakepääomaa vuonna eurolla, joka osaltaan parantaa valmiuksia tervehdyttämiselle. Yhtiö on hakenut Valtiokonttorilta euron akordia tilanteen korjaamiseksi. Vastausta ei ole saatu. Yhtiön tilanne on kriisiytynyt vuonna 2015 ja yhtiö on kääntynyt omistajansa puoleen ratkaisujen etsimiseksi. Perustiedot: Asuntoja 181 kpl Pinta-ala ,5 m² Käyttöaste 60 %

81 81 Kiinteistö Oy Kuninkaanpitäjä TP 2014 TA 2015 TA 2016 Tuotot yhteensä Hoitokulut yhteensä Korot, poistot Tulos Rahoituslainat KIINTEISTÖ OY VASALLI Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä riskien hallinta Koy Vasalli on Hartolan kunnan elinkeinopoliittisten hankkeitten toteuttaja, jonka strateginen tavoite on madaltaa yrityksien kynnystä luoda tai kehittää toimintaansa Hartolassa. Käytännössä tarkoittaa toimitilojen järjestämistä yrityksille. Haasteet Keskeinen haaste yhtiön toiminnassa on saada rahoituskulut ja vuokratuotot synkronoimaan niin että yhtiö itse sekä sen vuokralaiset pystyisivät suunnittelemaan pitkäjänteisesti toimintansa ja taloutensa. Suurimmat muutoksien aiheuttajat ovat: - Yleisen taloustilanteen vaikutukset yrityksiin ja niiden tulevaisuudennäkymiin. - Vaihtelevat taloustilanteet ja etenkin markkinakoron vaikutukset vahvasti pääomavaltaisessa toiminnassa. Riskien hallinta - Pyrkimys luoda yleisen taloustilanteen vaihteluja tasaava talousmalli jonka pohjana ovat pitkäaikaiset, tilanteessa elävät vuokrasopimukset jotka vastaavat rahoituskulujen muutoksiin. - Yritysten tilanteiden tuntemuksen kautta ennakoida tulevaa ja reagoida nopeasti näköpiirissä oleviin tilanteisiin. - Olla aktiivisesti yhteydessä rahoittajiin ja pyrkiä ennakoimaan näköpiirissä olevat muutokset sekä erilaisilla rahoittajien tarjoamilla korkojohdannais- ja korkosuojaussopimuksilla tasata vaihteluja. - Vahinkotilanteiden riskiä minimoidaan riittävän kattavilla vahinkovakuutuksilla, joka käytännössä tarkoittaa kiinteistön täysarvovakuutuksia. Perustietoja Vuokrattavia tiloja m² Vuokralaisia 28 Käyttöaste 96 %

82 Kiinteistö Oy Vasalli TA 2016 TA 2015 TP 2014 Tuotot yhteensä Hoitokulut yhteensä Korot, poistot Tulos Rahoituslainat Talousarvion 2016 pohjana on olettamus, ettei markkinakoroissa tule nopeita muutoksia. 82 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA V Kunnanjohtaja Elinkeinoneuvoja Hallintojohtaja Rehtorisivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Elinkeinotoimi Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto