Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Transkriptio

1 3 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA 31 3/2010 KOKOUSAIKA Perjantaina kello Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA Auer Pirkko OLLEET JÄSENET Hietala Eija Honkanen Heikki (ja merkintä siitä, kuka Humalalampi Veli toimii puheenjohtajana) Isojärvi Ahti Karila Pentti Leinonen Panu Nyman Pekka Oikarinen Hannu Pasma Jutta Poikela Marko Pyhäjärvi Milja Sirviö Satu Suokanerva Hanne Tervo Heikki Oikarinen Antti vara Jääskeläinen Raija vara MUUT SAAPUVILLA Parkkinen Erkki kunnanjohtaja OLLEET Niemi Anja kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pekka Nyman Anja Niemi PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU ALLEKIRJOITUKSET Aika ja paikka Pelkosenniemi Jutta Pasma Marko Poikela Pentti Karila 19 PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 15, 16 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 15 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen elle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 27/2009) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja pankkeihin. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanomalehti Koillis-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Kvalt: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kvalt 16 Kvalt: Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mukaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Heikki Honkanen ehdotti Marko Poikelaa ja Panu Leinonen esitti Jutta Pasmaa.

3 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 17 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Khall 33 Tilinpäätös vuodelta 2009 on valmistunut. Kuntalain 68 mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätös Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot). Kuntalain 69 mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitilinpäätökseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen et ja kunnanjohtaja. Allekirjoittamisen jälkeen tilinpäätös annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävä on valmistella valtuustolle tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen. Tilintarkastuskertomuksesta tarkastuslautakunta hankkii tarvittaessa asianomaisten selvitykset ja kunnanhallituksen lausunnon sekä tekee valtuustolle päätösehdotuksen. Kunnanhallitus vastaa tilinpäätöksen sisällöstä. Vuosikate osoittaa toiminnasta jäljelle jäävän tulorahoituksen määrän (toimintatuotot - toimintakulut + verotulot ja valtionosuudet + rahoitustuotot - rahoituskulut), joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on euroa (1 331 eu-

4 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 17 roa/asukas). Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilinpäätös osoittaa, että tilikauden tulos vuodelta 2009 on euroa. Tilikauden ylijäämä on sama euroa. Toimintatuotot muodostuivat talousarvioon verrattuna noin euroa suuremmiksi ja laskivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 2,0 %. Tuottoja kertyi normaalien sosiaali- ja teknisen toimen maksutuottojen lisäksi hyvin kaavoituksen maankäyttökorvauksista. Toimintakulut muodostuivat tilinpäätöksessä noin ,68 euroa talousarviossa arvioitua pienemmiksi. Vuoteen 2008 verrattuna ne kasvoivat euroa (kasvua edelliseen vuoteen 0,5 %, kuntakentän keskimääräinen kasvu n. 5 %). Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot kasvoivat noin euroa (2,12 %). Valtionosuudet kasvoivat noin euroa (8,51 %). Molempien osalta talousarvio ylitettiin. Verotulojen osalta saavutusta on yleisessä taantumassa pidettävä varsin hyvänä. Vuonna 2009 otettiin uutta lainaa elinkeinotoiminnan kehittämisinvestointeihin talousarvion mukaisesti euroa ja vanhaa lyhennettiin euroa. Lainojen nettovähennys euroa. Lainakanta oli kertomusvuoden lopussa euroa/asukas. Kunnalla oli vuoden lopussa lainasaamisia euroa/ asukas. Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat euroa. Näihin rahoitusosuuksia/tuloja saatiin euroa. Nettoinvestoinnit olivat täten euroa. Käyttöomaisuuden myynneistä kertyi euroa, mikä sisältää luovutusvoittoa euroa. Merkittävin investointi oli ydinalueen liikennejärjestelyt (Skiway) euroa ja Pyhän pelastusasema euroa. Kunnan investointitaso oli v erittäin merkittävä ja elvyttävä. Investoinnit keskittyivät elinkeinoelämän toimintaedellytysten luo

5 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 17 miseen ja niillä on luotu edellytykset pysyville työpaikoille sekä vero- ja tulopohjan pysyvälle laajentumiselle ja vahvistumiselle. Vuositasolla kunnan talouden hyvää tilaa ja toiminnan tehokkuutta ja järkevyyttä sekä onnistumista kuvaa hyvin lähes 1.4 M nettoinvestointien suorittaminen ja samanaikainen kunnan lainamäärän vähentäminen. Määrärahojen ylityksiä perustelluista syistä johtuen tapahtui pääpiirteittäin seuraavasti: Teknisen lautakunnan investoinnit ylittävät määrärahat euroa. Tämän taustalla on Pyhän kaavatiet ja rakenteet hankeryhmässä latusillan rakentamisessa syntynyt määrärahaylitys, yhteensä euroa. Lisäksi Kuusirantaa ei saatu vuoden aikana myytyä, joten tästä aiheutui tulojen lasku ( ). Kunnan investoinnit yhteensä ylittivät määräharan euroa. Teknisen lautakunnan määrärahaylityksen lisäksi tämä johtui siitä, että kunnanhallituksen maan myynnistä saatuja luovutusvoittoja ( ) ei ole kirjattu tuloksi investointeihin. Määrärahat ylittyivät myös kunnanhallituksen yleishallinnossa yhteensä euroa. Suurin ylitys oli palveluiden ostoissa euroa. Tämä syntyi mm. kunnanhallituksen painatuksissa ja ilmoituksissa, 6021 euroa ylityksestä (sis. mm. kunnansihteerin hakuilmoitukset) sekä teknisen toimiston asiantuntijatyöstä kunnanvaltuustolle ja -hallitukselle (ylitys 4300 ). Lisäksi kunnanhallituksen matkustus- ja kuljetuspalvelut ylittyivät euroa. Taloushallinnossa, lähinnä Lapit Oy:n kautta syntyneet kulut ylittivät määrärahat yhteensä euroa. Lisäksi maksuissa ja avustuksissa muut yhteistoimintaosuudet -tilillä määrärahan ylitystä euroa. Palveluiden ostojen ohella yleishallinnon määrärahat ylittyivät muiden toimintakulujen ylitettyä niiden määrärahat, yhteensä euroa. Tämä johtui ennen kaikkea Asunto Oy Messu- Pyhän vanhan alijäämän kattamiseen sekä käyttöasteesta johtuneiden saamatta jääneiden vuokratulojen kattamiseen käytetyistä varoista yhteensä euroa. Kokonaisuutena kunnanhallitus alitti nettomäärärahansa n eurolla.

6 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 17 Pelkosenniemen kunta sai jo tilinpäätöksessä 2008 vanhat alijäämät katettua kokonaan ja vuoden 2009 aloittavassa taseessa oli ylijäämää n euroa. Vuoden 2009 lopussa on erinomaisesta tuloksesta johtuen taseessa kumulatiivista ylijäämää euroa (1 048 /asukas). Kunnanvaltuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ylittyivät selkeästi toimintatuottojen ylittyessä ja toimintakulujen alittuessa. Kokonaisuutena tilinpäätös on kiitettävä, erityisesti vallitseva yleinen taloudellinen tilanne ja kuntakentän taloudellinen asema huomioon ottaen. Hallintokunnittain nettomenot poikkesivat talousarviosta seuraavasti: Kunnanhallitus ,8 % (Terveydenhuolto) ,1 % Sosiaalilautakunta ,1% Sivistyslautakunta ,1 % Tekninen lautakunta ,7 % (tuloa) Käyttötalous ,4 % Tilinpäätös liitteenä nro 1: Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja talouden vertailutiedot esitellään kokouksessa. Kjoht: Kunnanhallitus 1. Allekirjoittaa vuoden 2009 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 2. Käsittelee tilinpäätöksen tilintarkastuksen jälkeen kuntalain 68 :n 1 momentin mukaisesti uudelleen ja saattaa sen valtuuston käsiteltäväksi. 3. Esittää tilikauden ,38 euron ylijäämän käsittelystä seuraavaa: i. Tilikauden ylijäämä ,38 euroa siirretään kuluvan vuoden kirjanpidossa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

7 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 17 ii. iii. iv. Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilin ylijäämä edellisiltä vuosilta on ,84 euroa, johon lisättynä vuoden 2009 ylijäämä ,38 euroa, kertyy ylijäämää yhteensä ,22 euroa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman vuosille , joka sisältää toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Huolimatta kertyneestä edellisten tilikausien ylijäämästä, tulee huolellista taloudenpitoa jatkaa edelleen. Elinkeinojen kehittämistä jatketaan vahvasti. Maa- ja tonttialueiden realisointia jatketaan aktiivisesti ja myydään myös muuta perustoimintojen kannalta tarpeetonta käyttöomaisuutta, mutta myös hankitaan raakamaata, mitä maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella jalostetaan asumista varten ja myös edelleen myytäväksi matkailu- ja muuhun elinkeinotoimintaan. 4. Kiitoksena tilinpäätöksen hyvästä tuloksesta annetaan kunnan koko henkilöstölle yksi palkallinen vapaapäivä, siten porrastettuna, ettei se aiheuta sijaisjärjestelyjä eikä haittaa kunnan toimintojen järjestämiselle. 5. Päättää, että käsittelyn liitteeksi otetaan tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan lausunnot ja että tekniset kirjoitus- ja numerovirheet voidaan korjata ilman eri käsittelyä. Khall: Khall Hyväksyttiin yksimielisesti i, ii, iii, iv * * * Tilinpäätös on jaettu kunnanhallitukselle kokouksessa. Tarkastuslautakunta on kokoontunut ja käsitellyt tilinpäätöksen vuodelta Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan pöytäkirja liite nro 1.

8 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 17 Lausunnossaan tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta puoltavat tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille toimielimille ja viranhaltijoille tilikaudelta Kjoht: Khall: Kunnanhallitus esittää valtuustolle esittämiensä asioiden lisäksi, että valtuusto päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. * * * Kvalt 17 Liitteenä nro 1 Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan pöytäkirja. Kvalt:

9 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 18 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNAS- TA Khall 61 Kuntalain 71 :n mukaan on tarkastuslautakunnan valmisteltava kunnanvaltuuston päätettävät tilintarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on laatinut arviointikertomuksen kokouksessaan , mistä ilmenee yksityiskohtaisesti esitetyt arviot kokonaisuutena. Arviointikertomus liite nro 2. Tarkastuslautakunnan havainnot ja muut yksityiskohtaisemmat arviot ilmenevät kertomuksesta. Tarkastuslautakunnan yhteenveto: Yleistoteamuksena tarkastuslautakunta toteaa, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Kunnan talous on merkittävästi parantunut. Tarkan taloudenpidon lisäksi jatkossa tulee kiinnittää huomiota myös kuntapalveluiden laatuun ja määrään. Kunnan väestö- ja ikärakenne lisää haasteita tulevina vuosina. Erittäin tärkeää on myös elinkeinotoimintojen kehittäminen kunnan alueella. Yhteistyötä seutukunnan ja muiden kuntien kanssa tulee lisätä ja yhteistyöllä pyrkiä varmistamaan palvelutuotannon toiminta. Kjoht: Khall: Kvalt 18 Kvalt: Kunnanhallitus saattaa arviointikertomuksen valtuuston käsiteltäväksi. * * * Liitteenä nro 2 arviointikertomus. Valtuusto hyväksyi tarkastuslautakunnan esitykset.

10 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 19 OMAVELKAINEN TAKAUS PELKOSENNIEMEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA RY:N AJONEUVOLAINALLE Khall 62 Pelkosenniemen VPK pyytää kunnan takausta enintään euron lainalla ja enintään vuoden laina-ajalle. Laina ja lainantarve kohdistuu VPK:lle hankittavan uuden ensivaste/miehistönkuljetus ajoneuvon hankintaan (Volkswagen Caravelle, hankintahinta ), sijoituspaikkana Pyhätunturin pelastuskeskus. VPK hakee ja ajoneuvoon on mahdollisuus saada palonsuojelurahastolta avustusta 40 %. Vuonna 2011 myönnettävään avustukseen on suhtauduttu alustavasti myönteisesti myöntäjän ja Lapin pelastuslaitoksen taholla. VPK:n kirje, liite nro 3. Pelkosenniemen VPK:n toiminta on erittäin tärkeää ja kunnioitettavaa sekä kuntalaisten että matkailijoiden turvallisuuden kannalta. VPK:lla on myös erittäin myönteistä yhteisöllisyyttä sekä nuorisokasvatukseen liittyvää ja lisäävää toimintaa. Kunnan takaus mahdollistaa ajoneuvon hankinnan kesällä Kjoht: Khall: Kvalt 19 Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta antaa omavelkaisen takauksen Pelkosenniemen Vapaaehtoinen Palokunta ry:n enintään euron lainalle ja enintään vuoden laina-ajalle. * * * Liitteenä nro 3 VPK:n kirje. Kvalt: Marko Poikela poistui esteellisenä käsittelyn ajaksi. Pykälän 19 ajaksi Heikki Honkanen esitti pöytäkirjan tarkastajaksi Pentti Karilaa.

11 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 20 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ OY:N LAINALLE Khall 50 Koillis-Lapin Sähkö Oy esittää, että omistajakunnat myöntäisivät omavelkaisen takauksen yhtiön lainalle: "Valtioneuvoston asetuksen (66/2009) mukaisesti Koillis-Lapin Sähkö Oy:n on vaihdettava 80 % mittareista kaukoluettaviksi ja tuntitallentaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Mittarien uusinta aiheuttaa yhtiölle noin 2,5 miljoonan euron investoinnin. Koillis-Lapin Sähkö Oy:llä on runsaasti 70-luvulla rakennettua verkkoa, joka tulee käyttöikänsä päähän tulevalla vuosikymmenellä. Verkon perusparannukseen joudutaan käyttämään noin 0,5 miljoonaa euroa vuosittain. Yhtiöllä on samanaikaisesti menossa suuret voimajohtoinvestoinnit. Suunnittelussa olevan Kemijärvi-Pelkosenniemi 110 kv:n johdon kustannusarvio on noin 4,2 miljoonaa euroa. Voimajohdolla parannetaan verkon käyttövarmuutta ja mahdollistetaan lähitulevaisuudessa tarpeellisen Pyhätunturin voimajohdon edullisempi toteutus sekä tulevaisuudessa rakennettavan kantaverkkoliitynnän täysimääräinen hyödyntäminen. Yhtiö on jo suorittanut isoja investointeja mm. Kursu-Salla 110 kv:n johdon rakentamisen, Permantokoski-Kemijärvi 110 kv:n johdon hankinnan ja neljän sähköaseman peruskorjauksen omarahoituksella. Koillis-Lapin Sähkö Oy:n verkkoinvestointeihin varatut rahavarat ja tulorahoitus eivät tule yksistään riittämään, vaan investointeja varten on otettava vierasta pääomaa. Koillis-Lapin Sähkö Oy on päättänyt ottaa tulevan vuosikymmenen verkkoinvestointeja varten ,00 euron lainan Pohjolan Osuuspankilta. Lainan korko on Euribor 6 kk + 0,5 %, lainaaika on enintään 20 vuotta ja laina on tasalyhenteinen 6 kk:n välein. Lainaa nostetaan investointitarpeiden mukaisesti. Koillis-Lapin Sähkö Oy esittää, että omistajakunnat myöntävät omavelkaisen takauksen yhtiön verkkoinvestointeja varten otettavalle lainalle ( ,00 euroa) omistustensa suhteessa. Omistajakuntien takausvastuu jakautuu omistussuhteiden perusteella seuraavasti:

12 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 20 Kemijärvi 61,57 % ,00 euroa Salla 24,74 % ,00 euroa Pelkosenniemi 10,18 % ,00 euroa Savukoski 3,51 % ,00 euroa Pyydettävän takauksen perusteena on omistajakuntien takauksella saavutettava korkoetu, jolla on merkitystä yhtiölle suuren lainasumman ja pitkän laina-ajan vuoksi. Kunnioittaen KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ OY Arto Junnila toimitusjohtaja Kjoht: Khall: Kvalt 20 Kvalt: Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto myöntää Koillis-Lapin Sähkö Oy:lle omavelkaisen euron takauksen Pohjolan Osuuspankilta otettavalle enintään 20 vuoden lainalle. Takauksesta peritään vuosittain 0,3 %:n takausprovisio jäljellä olevasta pääomasta laskettuna. * * * Heikki Tervo poistui esteellisenä kokouksesta. Pykälän 20 käsittelyn jälkeen Heikki Tervo jätti valtuustoaloitteen kaavatien suunnittelun ja rakentamisen aloittamisesta Karalan talolle. Aloite toimitetaan kirjallisena myöhemmin. Päätettiin kokous