MULTI 2 YLEISTÄ. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman.
|
|
- Tuulikki Ketonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eri lähteistä koonnut Erkki Nuortti Kevät 2001 MULTI 2 YLEISTÄ 2 Multiavauksia on useita variaatioita. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman. lupaa 6 k ylävärin ja 6-11ap Ruotsalaiset kehittivät Carrot-systeemiinsä Multin, jossa 2 lupaa joko heikon ylävärin, kuten edellä tai vahvan sangin. Sangin pistevoima on heidän systeemissään ap, kun se joissakin muissa on ap. Kehittäessään Carrotista passisysteemiä (Carrotti), ruotsalaisetkin valitsivat vain heikon ylävärin ilmaisevan Multin. Acol-systeemiä pelaavissa maissa käytetään monipuolisempia Multi-avauksia. 2 ylävärin, vahvan sangin tai vahvan Acol-tyyppisen alavärin. lupaa joko heikon Monimutkaisin on Multi, jossa 2 lupaa joko heikon, heikon 2-värikäden + värit vähintään 5-5, vahvan sangin tai vähintään 17 ap käden, jossa on jakaantuma Muitakin versioita on käytössä, mutta seuraavassa käsitellään vain Carrot-systeemiin kuuluvaa Multia, jossa 2 lupaa joko heikon ylävärin tai vahvan sangin. 2 VAATIMUKSET Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kädessä pistevoiman pitäisi olla 7-11 ap, neljännessä vähän vahvempi eli 9-12 ap silloin, kun käsi on heikko ylävärikäsi. Meneviä saisi olla 6-8 (käsi on avauskäsi, jos meneviä on enintään 7!). Kädessä ei saa olla toista 4+ k yläväriä. Vahvalla sangikädellä ei ole piste-eroja avauspaikan mukaan. Heikon ylävärin pitää olla laadukas 6 kortin väri, eli siinä pitää olla vähintään 2 kuvaa ja kohtuullisen hyvät hakut. 7+ kortin ylävärillä tehdään ehkäisy korkeammalla tasolla, mutta neljännessä kädessä ehkäisyä ei tällöin ole, vaan esimerkiksi 3-tason yläväritarjous on vahva, jonka passannut vastaaja nostaa täyspeliin singeltonillakin, jos kädessä on yksikään pelitikki. Tavallisesti 4. käsi passaa heikolla, vaikkakin pitkällä ylävärillä, tai avaa yhden tasolla, tai tarjoaa poikkeuksellisesti Multin 7 k värillä, tai tekee riskitarjouksen 4 /. Viimeksi mainittu tuo lähes poikkeuksetta merkinnän vastustajien sarakkeeseen, joten riskitarjous ei ole yleensä suositeltava. VASTAUS- JA JATKOTARJOUKSET Vastaus 2 = On heikko kysely. Ei vaatimus. Täyspeli mahdollinen, jos kädet sopivat hyvin yhteen ap. Avaajan vastaukset kyselyyn: PASS = 6 k 2 = 6 k 2 NT = ap, tasainen, ei 5 k yläväriä, ei vaatimus. 2 = Taktinen tarjous. Lupaa 3+ k. Ei pituutta, mutta pitäisi olla 2-3 k. Ei vaatimus ap. PASS = 6 k
2 3 / = 6 k ja sivuvoimaa tarjotussa värissä. 3 = 6 k, heikompi kuin edellä. 2NT = ap, tasainen, ei 5 k yläväriä, ei vaatimus. 2 NT = Vahva kysely. Vaatimus. 12+ ap. 3 = 6 k. Maksimi, eli 9-11 ap. 3 = 6 k. 3 = 6 k. Minimi, eli 7-9 ap. 3 = 6 k. 3 NT = ap, tasainen, ei 5 k yläväriä. 3 / = Luonnollinen, täyspelivaatimus. 3 / = 6 k väri. Ei hyvää tukea vastaajan alaväriin. 4 / = Ilmoittaa tuen vastaajan väriin ja samalla oman 6 k. ylävärinsä, = ja =. 4 / = 2 k tuki ja vahva 6 k yläväri. 3 = Luonnollinen, täyspelivaatimus. 3 = 6 k. Enintään 2 k. 4 / = 3 k tuki (2 avaajalla ei saa olla 6+4 yläväreissä). Voimaa tarjotussa värissä. 4 = 3+ k tuki. 4 = 6 k tuki. Enintään 1. Sivuvärivoimaa. 4 NT = RKCB. 6 k tuki. 3 = Taktinen tarjous, kuten 2. Hyvä tuki, jos avaajan väri on. Ei vaatimus. PASS = 6 k. 4 / = Vahva 6 k. Voimaa tarjotussa värissä. 4 = 6 k. 3 NT = Perustuu pitkään, vahvaan alaväriin ja pelitikkeihin. Yläväreissä vähintään dubbeltonit ja puolipidot. Jos avaajalla oli heikko yläväriavaus, niin hän saa poikkeustapauksessa siirtää sitoumuksen väriinsä 4-tasolla. Jos avaajalla oli vahva sangi, niin hän on velvollinen jatkamaan slammiin. Avaajan 4 kysyy, kumpi alaväreistä vastaajalla on ja jatkaa sitten siitä. 4 / = Lupaa 3+ k tuen kumpaankin yläväriin ja tikkejä maalatussa värissä eli yleensä ensimmäisen asteen kontrollin. Täyspelivaatimus ylävärissä. Slammi mahdollinen. Avaaja tarjoaa ylävärinsä, jos on avannut heikolla. Avaajan 4 NT on aina RCKB, eikä kerro välttämättä vahvasta sangikädestä, vaan ottaa tällä tavalla kapteenin ohjat käsiinsä. Useimmiten 4NT kertoo kuitenkin vahvan sangin, koska avaaja ei voi vielä tietää vastaajan pelivoimaa. Vastaaja sen sijaan voi pyrkiä slammiin saadessaan tietää avaajan heikon ylävärin. 4 / = Loppusitoumus omalla pitkällä ja vahvalla, 7+ k värillä. Jos avaajan heikko yläväri sattuukin olemaan sama, voi hän pyrkiä slammiin RCKB:n kautta, kuten myös, jos hänellä onkin vahva sangikäsi. Omaan heikkoon väriin ei saa siirtää edes vastaajan värin renonssilla, kun vastaajan väri on. ERÄITÄ JATKOTARJOUKSIA Kun avataan 2, ja vastauskäden vastaukset ovat heti 2-4-tasolla, niin ensimmäisen kierroksen jälkeen ei tarjoustilaa ole enää paljon käytettävissä loppusitoumuksen löytämiseksi. On kuitenkin jakaantumia, joiden selvittämiseksi tarvitaan täydentävää tietoa, erityisesti, kun slammi alkaa häämöttää. Seuraavassa tarkastellaan näistä muutamia. Tarjoussarja 2NT - Selitykset ja jatkotoimenpiteet Avaajalla on ap käsi. Vastaaja tarjoaa seuraavasti: PASS = 0-2 ap, tasainen.
3 = Rele, johon avaajan on tarjottava ap. 3 = Ylävärikysely. 3NT = Loppusitoumus. 4 / = Siirto 4 / (Texas) 4 / = Loppusitoumus. 4NT = 4 ässän Blackwood Vastaaja tarjoaa: PASS = 0-2 ap, pitkä. 3 = Slammi-inviitti. Alle 8 ap. Molemmat alavärit, joissa kaikki kuvapisteet. 3 = Täyspelivaatimus. 5+ k + 4+ k. 3NT = Tasainen tai jakaantuma Avaaja voi jatkaa tarjoamalla 4 k värinsä alhaalta ylöspäin, jolloin slammi voi löytyä, jos yhteensopivuutta on. 4 - = Slammi-inviitti pitkällä värillä. TPV. 3 = 4 k. Voi olla myös 4 k. 3 = 4 k. Ei 4 k. 3NT = Ei 4 k yläväriä. Vastaajan jatkot: 3 = Kysyy 4 k tukea. Vastaajalla ei saa olla 5 k yläväriä tässä tarjoussarjassa. Jos 3 - vastaajalla on 5+ k yläväri, tässä tarjoussarjassa. Jos vastaajalla on 5+ k yläväri, tarjoaa hän sen suoraan avaajan 2NT:iin luonnollisena. 3NT = Slammi-inviitti -väri valttina. 4 / = Slammi-inviitti -väri valttina. Singelton tai renonssi. 4 = Loppusitoumus. 4NT = RKCB. 5 = Isoslammi-kysely. Avaaja tarjoaa yhdellä kuvalla joko 6 tai vahvan sivuvärinsä. Kahdella kuvalla korottaa 7 :aan. Kysymys on isoista kuvista A/K/D. Vastaajan jatkot: 3NT = Loppusitoumus. 4 / = Slammi-inviitti väri valttina. Singelton tai renonssi. 4 = Slammi-inviitti väri valttina. 4NT = RKCB. 5 = Isoslammi-kysely, kuten edellä. Vastaajan 3 on luonnollinen 5+ k ilmoittava täyspelivaatimus. Avaajan jatkot: 3 = 4 k. Vastaajalla voi olla ylävärit 5-4. Ei kiellä 4 k. 3NT = Ei 4 k ylävärejä. Jos vastaaja nyt tarjoaa 4 /, on se slammi-inviitti kyseinen väri valttina. 4 / = Kontrollitarjous. 4 k tuki. Mahdollinen kontrolli ilmoitetaan tilaisuuden tullen myöhemmin, jos vastaaja ilmaisee slammikiinnostusta. 4 = Loppusitoumusehdotus. Vastaaja voi jatkaa kohti slammia. 4NT = Ei ole looginen tarjous, koska avaaja ei tässä sarjassa koskaan ota
4 3 / - 3 / - kapteenin roolia. Vain vastaaja tietää totuuden. Vastaajan 3 on luonnollinen 5+ k ilmoittava täyspelivaatimus. Avaajan jatkot: 3NT = Ei 4 k tukea. Vastaaja voi esittää slammi-inviitin tai halunsa pelata valttipeliä tarjoamalla väriään 4-tasolla. 4 / / = Kontrollitarjous. 4 k -tuki. 4 = Loppusitoumusehdotus. 4NT = Ei tarjota, koska on epälooginen. Mahdolliseen slammiin mennään vastaajan johdolla. Vastaaja haluaa ensisijaisesti tietää, mikä vaihtoehto on kyseessä. Toiseksi, häntä kiinnostaa avaajan käden vahvuus. Kierrosvaatimus. Jotkut parit pitävät tätä täyspelivaatimuksena. Avaajan vastaukset (suluissa olevat ovat harkinnanvaraisia vaihtelurajoja vyöhykkeet ja käsien pelivoimat huomioon ottaen): 3 = (9)10-11(12) ap. 6 k. 3 = (9)10-11(12) ap. 6 k. 3 = (6)7-9(10) ap 6 k. 3 = 6)7-9(10) ap 6 k. 3NT = ap. Ei 5 k alaväriä eikä molempia ylävärejä. Vastaaja jatkaa kohti slammia maalaamalla oman pitkän värinsä tai kysymällä ässät. 4 / = ap. 5 k väri. Koska vastaajalla on kyselyynsä ainakin avauskäden voima, on slammiin päästävä. Avaajan 5 k väri on mahdollisen värislammin valttiehdotus. Vastaaja tarjoaa tähän oman pitkän värinsä, tukee avaajan väriä tai kysyy RKCB:llä. Suora tuki on näistä heikoin ja jättää kapteenin roolin avaajalle. 4 = ap. Ylävärit 4-4. Slammivaatimus. Vastaaja kysyy 4 ässän Blackwoodilla ässät ja jatkaa kohti slammia. Avaajan yläväri-ilmoitus auttaa oikeaan sitoumukseen. 4NT = ap. 4 ässän Blackwood. Vastaaja on saanut tietää, että avaajalla on 6 k / ja n. 10 ap. Vastaajan jatkotarjoukset perustuvat nyt melko tarkkaan tietoon käsien yhteensopivuudesta. Kun avaaja ilmoittaa maksimin, ei pari saa jäädä alle täyspelin. Kaikki vastaajan alle täyspelin olevat tarjoukset ovat täten kierrosvaatimuksia. 3 / = Jos vastaaja tukee avaajan aitoa väriä 3-tasolla, kertoo avaaja singeltontai renonssivärinsä. Ellei ole, niin tarjoaa 3NT. TPV ja slammi-inviitti. 3 /4 / = Vastaajan oma värin tarjous lupaa hyvän 5+ k värin ja pyytää siihen tukea tähtäimessään jopa slammi. Samalla hän muodollisesti kieltää 2+ k tuen avaajan yläväriin. Joskus 2/3 k tuki voi kuitenkin olla, kun vastaaja haluaa ensin tutkia jakaantumaa tarkemmin ennen slammiin menemistä. Kun avaaja on vastannut 3, ja vastaaja tarjonnut väriään 3 :lla, kieltää avaaja 3+ k tuen 3NT:llä. Jos on tuki, tarjotaan 4, tai tarjotaan 4 / ilmaisemaan renonssia tai singeltonia sivuvärissä. Tuen kieltävä tarjous vastaajan alaväriin on avaajan oma yläväri 4-tasolla, tai 4 tapauksessa 4, joka lupaa 4 k värin. Avaajan 4NT lupaa tasan 2 k tuen, jossa on joku kuva. 4NT ei siis ole tässä sarjassa ässäkysely, vaan vastaaja on jaon kapteeni. 3NT = Ehdotus loppusitoumukseksi. Kieltää ainakin 3+ k tuen avaajan yläväriin. Avaaja saa siirtää sitoumuksen 4-tason yläväritäyspeliksi tiiviillä ylävärillä, jossa on liki kaikki pistevoima, ja etenkin silloin, kun varmaa sivuvärikiinniottoa ei ole. 4 / = (2)/3+ k tuki avaajan yläväriin. Ei slammikiinnostusta. 4NT = RKCB avaajan yläväri valttina. Vastaaja noudattelee soveltuvin kohdin edellisessä tarjoussarjassa esitettyjä periaatteita.
5 HÄIRITYT MULTITARJOUKSET Vastustajien 2 kahdennus on tavallisesti vahva 16+ ap käsi, joten sarjassa 2 - D - pitää vastaajan yleensä olla hiljaa ensimmäisellä kierroksella kuullakseen, miten kahdentajan partneri reagoi. Avaajallahan on aina mahdollisuus tarjota, jos kahdentajan partneri passaa -rankaisuna. Avaajalla voi olla myös vahva sangikäsi, jonka hän tässä sarjassa ilmaisee RD:lla, johon vastaajan on löydettävä tarjous ellei hänen pisin värinsä ole. Tarjoussarjassa 2 - P - 2 / - D on kahdennus myös yleensä erittäin vahva, mutta voi olla myös balanssitarjous, kun vastustaja pelkää, että tarjoussarja saattaa pysähtyä liian alas, näin etenkin parikilpailussa. Avaaja passaa, jos hänellä oli vastaajan maalaama 6 k yläväri. Kun vastaajan taktinen 2 lupaa pituutta, ei tässäkään tapauksessa ole suurta vaaraa ottaa kahdennusta pois 3 :lla, ellei avaajan pitkä väri ollutkaan. Vahvan sangin avaaja ilmoittaa tässäkin RD:lla. Vastustajien suorat väritarjoukset lupaavat yleensä 2-tasolla 5+ k ylävärin ja 3-tasolla 6+ k värin. Avaajan ei pidä tunkea sarjaan mukaan, ellei hänellä ole vahvaa sangikättä. Vastaaja sen sijaan tietää parin korteista enemmän, joten hänen pitää reagoida, jos näyttää, että jako kuuluu omalle puolelle, tai että kilpaileva tarjoussarja olisi omalle puolelle edullisempi, kuin vastustajien matalan tason sitoumus. Ellei kysymyksessä ole balanssitilanne, niin osoittaa avaajan kahdennus vahvan sangikäden. tällöin kannattaa vastustaja yleensä ottaa kiinni ja rangaista, joten vastaajan on harkittava tarkasti, milloin ottaa partnerinsa kahdennuksen pois ja milloin jättää sisään. Balanssitilanne syntyy esimerkiksi seuraavassa tarjoussarjassa: 2 - P P; P P - P; Jos avaaja nyt kahdentaa, haluaa hän partnerilta kilpailevan tarjouksen, eikä tietenkään ilmoita vahvaa sangia. Vastaaja ei yleensä saa jättää vastustajien sitoumusta rankaisuksi balanssikahdennuksen jälkeen, ellei hänellä todellakin ole hyvä puolustuskäsi ja olematon tuki avaajan yläväriin. LOPUKSI Multiavaus kuuluu ehkäisyavauksiin, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti viedä vastustajilta tarjoustilaa, joten aina, kun vastustajat tulevat mukaan multisarjaan, on Multi jo tehnyt tehtävänsä. Toisin sanoen, tarkoituksena on vasta toissijaisesti pyrkiä omaan kotipelisitoumukseen. Kun tämän muistaa, ja toimii sen mukaisesti, niin pystyy välttämään huonosti kannattavat sitoumukset. Joskus tietenkin jako on kuuluu alun perin omalle puolelle, joten Multi voi haitata myös omaa tarjoamista. Toisaalta, Multi on pyritty tekemään tässä mielessä mahdollisimman turvalliseksi. Täyspelit ja slammit löytyvät kyllä, kun tarjotaan rationaalisesti ja tarjouskuria noudattaen. Turha tarjouskilpailu vain sen takia, että on konventio, joka lupaa, että kädessä on yksi 6 k yläväri, ei ole mielekästä. Antaa vastustajien pähkäillä tarjoamatta heille lisää informaatiota.
NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1
NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ
NT TARJOAMINEN NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ Tarkoituksena on löytää sitoumus, joka tuottaa mahdollisimman paljon pisteitä omalle puolelle. Tavoitteena on siis löytää oikea pelimuoto sopivalla tasolla 2 TARJOAMISEN
LisätiedotVäriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:
1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ
LisätiedotStandard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00
Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO
NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin
LisätiedotKILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti
NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1
LisätiedotNT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT
NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi
LisätiedotNT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1
NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotTarjouspaneelin perussysteemi
Tarjouspaneelin perussysteemi LIITE 6 Systeemi perustuu kirjassa Bridgeä 2000-luvulla esitettyyn tarjousjärjestelmään. Kirjan systeemiin ei ole tehty muutoksia, mutta kirjassa määrittelemättä jääneisiin
LisätiedotKÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA
TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN
Lisätiedot- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).
Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin
LisätiedotNT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti
NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073
Lisätiedot1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä.
Ver 3.5 22.1.2012 Larry s 1 Avaukset: 1 C a) 19 + Jako vapaa. b) 11 15 Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä. 1 D a) 16 18 Jako vapaa. b) 12 15 Ei neljän kortin yläväriä, ei viiden
LisätiedotAvausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32
4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä
LisätiedotGAZZILLI. Avaajan jatkotarjous 1 avauksen jälkeen
GAZZILLI Kun tarjoussysteemi perustuu luonnolliseen tarjousjärjestelmään, vaikeuksia voi aiheutua 1 / - 1NT ja myös 1-1 -tarjousten jälkeen, varsinkin kun avaajalla on yksivärikäsi, joka on myös vaatimuskäsi.
LisätiedotLOPPUSITOUMUKSEN VALINTA
Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.
LisätiedotPelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja
Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotBridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia
Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo
LisätiedotBRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1
NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle
LisätiedotAlertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011
Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011 Alertointiohjeet Seuraaville sivuille on koottu esimerkkejä ja ohjeita alertoinnin yleisperiaatteista. Pelaajan velvollisuus alertoida ei rajoitu millään tavalla
LisätiedotPUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS
PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN
LisätiedotSysteemikortti PUOLUSTUSTARJOUKSET KONVENTIOT AVAUKSET MERKITYS VASTAUKSET 1 1 1 1 1NT 2 2 2 2 2NT 3 3 3 3 3NT 4,4. käännä!
Systeemikortti - AVAUKSET MERKITYS VASTAUKSET 1 1 1 1 1NT 2 2 2 2 2NT 3 3 3 3 3NT 4,4 PUOLUSTUSTARJOUKSET KONVENTIOT LÄHTÖKORTIT MERKINANNOT käännä! STANDARDI AVAUKSET 1,1, 12-21 p 1,1 väh. 4 korttia 1NT
LisätiedotNT HÄIRITYT SARJAT NT
NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat
LisätiedotPelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä
Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on
LisätiedotAlertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011
LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin
LisätiedotPerttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.
. Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako
LisätiedotAVAUKSET JA VASTAUSTARJOUKSET Pass: Voiman alaraja on 0ap, yläraja ap jakatumilla 4432/5332/5431/5422/4333.
Alertointisäännöstö Hyväksytty SBL:n hallituksen kokouksessa 19.9.2006 Säännöstö astuu voimaan 1.1.2007 Bridgelaki 40 PARTNERIEN KESKEISET SOPIMUKSET Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu
LisätiedotLähtökortti. Kauko Koistinen
Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa
LisätiedotSeuraavassa vapaa suomennos SAYC (Standart American Yellow Card) tarjoussysteemistä
Seuraavassa vapaa suomennos SAYC (Standart American Yellow Card) tarjoussysteemistä YLEISTÄ Tässä osassa SA-YC tarjoussysteemi on kuvattu niin kuin sitä pelataan OK-bridgessä. SA-YC on normaalisti "viiden
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3
LisätiedotEhkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04)
Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04) Tarjousjärjestelmät ovat täynnä erilaisia estoavauksia, joilla pyritään pitämään vastustajat poissa täyspeleistä ja slammeista. Systeemeissä ei kuitenkaan
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko
LisätiedotBridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.
Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI
LisätiedotUntuvikkokisa 6.2.2014 1(6)
Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään
LisätiedotKUN VASTUSTAJA AVAA. Osmo Kiema
KUN VASTUSTAJA AVAA Osmo Kiema Puolustustarjoaminen on bridgen sara, johon on kiinnitetty melko vähän huomiota. Tosiasiahan on, että joka toisessa jaossa vastustaja avaa tarjoukset ja vie inhottavasti
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa
LisätiedotBalansointi. 1 tason avauksen jälkeen. 1 väriä - pass - pass -? Yksi väriä 7-15 ap. Juhani Leikola
Balansointi Juhani Leikola Ehkä vähiten käsitelty ja keskusteltu aihe tarjoustekniikassa on balansointi. Miten eri tarjoukset poikkeavat välittömästä tarjouksesta. Tämän artikkelini tarkoituksena ei ole
LisätiedotTapiolan Trikki Untuvikot 1(7)
Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää
LisätiedotSAYC - Standard American Yellow Card
1 Erkki Salmi versio 2. /27.2.2012 SAYC - Standard American Yellow Card Tärkeimmät lähteet: Ned Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet, Bridge Forum International
LisätiedotSAYC - Standard American Yellow Card
Erkki Salmi versio 2. /27.2.2012 (Tietokoneella selailtava versio) SAYC - Standard American Yellow Card Tärkeimmät lähteet: Ned Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet,
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen
LisätiedotBalladeja kadonneista yläväreistä III
Balladeja kadonneista yläväreistä III Tuomo Väliaho BL 4/05 Sarjan edellisessä osassa käsiteltiin väli. tarjouksia vastustajien yläväriavauksen jälj keen. Nyt ovat vuorossa tarjoukset vastustajien avattua
LisätiedotNed Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet, Bridge Forum International : Sayc Notes
1 Erkki Salmi 17.3.2011 Tärkeimmät lähteet SAYC - Standard American Yellow Card Ned Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet, Bridge Forum International : Sayc Notes
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),
LisätiedotBridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto
Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Informaatiota partnerille
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Bridge etiikka. Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Bridge etiikka Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Informaation avoimuus Bridge pelinä perustuu rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen
LisätiedotBridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit
Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla
LisätiedotNykyaikaisia tarjouskonventioita
Nykyaikaisia tarjouskonventioita Kauko Koistinen (Artikkelit julkaistu Bridge-lehdessä 90-luvulla.) Sisällysluettelo Multi 2 2 Two-suiter avaukset 2, 2, 2NT 5 Stenberg 2NT 7 Splinter 10 Negatiivinen kahdennus
LisätiedotPELINVIENTI- SUUNNITELMA
NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa
LisätiedotLÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN
NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan
LisätiedotBalladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005
Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005 Tarjoamisessa parin ensisijaisena tavoitteena on ylävärivaltin löytäminen, mutta luonnollisesti pelaten tästä periaatteesta joudutaan usein
LisätiedotJOHDANTO JA SANGI. p. 1/145
JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman
LisätiedotBridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotLänsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.
1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin
LisätiedotJako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W
Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa
LisätiedotSuomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013
Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass
LisätiedotOsa 2. Muutamia yleisimpiä Okbridgessä käytettyjä konventioita, Pääasiassa 2/1 tarjoussysteemissä
Osa 2 Muutamia yleisimpiä Okbridgessä käytettyjä konventioita, Pääasiassa 2/1 tarjoussysteemissä Vaikka joku pitää parempana pelata KISS (Keep it Simple Sweetie) systeemillä, on muutamia konventioita,
LisätiedotUntuvikkokisa (7)
Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää
LisätiedotBridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998
Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta
Bridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen
LisätiedotBRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA
Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä
LisätiedotBridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996
Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPartnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.
Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999
Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen
PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään
LisätiedotKorttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?
Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,
LisätiedotBridgekurssin harjoitusjakojen analyysit
1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,
LisätiedotPerussysteemi: FEM. 1 / 4+ korttia, 10+ epätasainen. Käännetyt korotukset; 2NT=limit; Splinter. tai 12+ tasainen
Perussysteemi: FEM Avaukset Vastaukset 1 / 4+ korttia, 10+ epätasainen Käännetyt korotukset; 2NT=limit; 1 / 4+ korttia, 10+ epätasainen Limit-Stenberg; estohyppykorotus; 1-3 /1-3NT=splinter, singelton;
LisätiedotBridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000
Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPerussysteemi: FEM. 1 / 4+ korttia, 10+ epätasainen. Käännetyt korotukset; 2NT=limit; Splinter. tai 12+ tasainen
Perussysteemi: FEM Avaukset Vastaukset 1 / 4+ korttia, 10+ epätasainen Käännetyt korotukset; 2NT=limit; 1 / 4+ korttia, 10+ epätasainen Limit-Stenberg; estohyppykorotus; 1-3 /1-3NT=splinter, singelton;
LisätiedotVÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti
NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia
LisätiedotBridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001
Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,
LisätiedotBridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)
Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö
LisätiedotIdän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.
Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä
LisätiedotBridge Movie 2018 BL 1/2018. Kauko Koistinen Bridgelehti 2018
Bridge Movie 2018 Kauko Koistinen Bridgelehti 2018 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotTodennäköisyyksiä ja päättelyä
Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei
LisätiedotNT VALTTAAMINEN NT 1
NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008
Bridge Movie 2008 Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotVUODEN 1987 KANSAINVÄLISEN BRIDGEN LAKI vuoden 1997 muutokset lisätty
VUODEN 1987 KANSAINVÄLISEN BRIDGEN LAKI vuoden 1997 muutokset lisätty 1 Suomennos Maailman Bridgeliiton julkaisemasta säännöstä, sellaisena kuin sen ovat hyväksyneet The American Contract Bridge League
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotNT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT
NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä
LisätiedotPuolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin
Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan
LisätiedotBridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997
Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen
PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,
LisätiedotPELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen
PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata
LisätiedotUntuvikkokisa (9)
Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen
LisätiedotValttipelin säännöt. 3. oppitunti
NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,
LisätiedotBridgelaki Lakitoimikunta Pekka Viitasalo
Bridgelaki 2007 Lakitoimikunta Pekka Viitasalo Merkittävät muutokset Kilpailunjohtajan harkintavalta (12 ) Laillinen ja laiton tarjouksen muuttaminen (25 ) Riittämätön maalaus (27 ) Menettely revokin tultua
LisätiedotPuolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!
Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.
LisätiedotBRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2
NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen
LisätiedotBridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005
Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
Lisätiedot