Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005
|
|
- Jarmo Elstelä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005 Tarjoamisessa parin ensisijaisena tavoitteena on ylävärivaltin löytäminen, mutta luonnollisesti pelaten tästä periaatteesta joudutaan usein tinkimään. Yksi tyypillisistä tilanteista välitarjous alavärillä, kun kädessä on myös yläväri. Oletetaan, että oikeanpuoleinen vastustaja avaa parikilpailussa, ja kourassasi on vaarattomassa vyöhykkeessä: 985 AQ94 5 AKJ84 Sarjaan täytyy mennä mukaan, mutta ainoa tarjousvaihtoehto on 2 ja herttaväri jää näyttämättä. Ilmaisukahdennus johtaa vaikeuksiin, jos partneri tarjoaa ruutua. Kun kortit ovat jakautuneet vaikkapa seuraavasti, ei lopputuloksessa ristitarjouksen jälkeen ole hurraamista: 985 J762 AQ94 KJ53 5 J864 AKJ pass pass pass Itä-länsi jää huonoon ristipeliin, ja parempi 4-4 herttavaltti jää pakkaan. Vielä hankalammaksi tilanne käy, jos avaajan partneri korottaa avausväriä. Tässä aiheeseen liittyvä balladi B-55:n kerhoillasta, jossa pelasin veljeni Esan kanssa. Kuinka sinä parisi kanssa tarjoaisit seuraavan jaon, kun etelä avaa, pohjoinen tarjoaa 2, ja etelä vielä 3? En kirjannut jakoa paperille, joten hakut olen joutunut keksimään. Parikilpailu, kaikki vaarattomassa A 976 K84 Q A03 AK Lindqvistin sangi (Raptor) Edellisten tapaisten jakojen vuoksi pelaan konventiota, jossa NT-välitarjous lupaa yläväriavauksen jälkeen 4 korttia toisessa ylävärissä ja pidemmän alavärin. Voimaa on normaalin välitarjouksen verran. Konventio tunnetaan Pohjolassa Lindqvistin sangina, ja netistä löydetty nimi idealle on Raptor. Väittivätpä puolalaiset Zmudzinski ja Balicki Mäkikankaan Karille ja velipojalle Liettuassa keksineensä sen itse. Ruotsalaisten ja puolalaisten välillä onkin ollut pientä kiistaa siitä, kuka konvention keksi. Hyvillä keksinnöillä on aina montaa isää, huonot ovat yleensä orpoja. Voi hyvin olla, että sekä ruotsalaiset että puolalaiset ovat molemmat tahoillaan päätyneet samaan tarjousideaan. Kuvittelimme nimittäin Tammisen Jyrin kanssa keksineemme ihan itse saman ajatuksen 980-luvun loppupuolella. Olimme lukeneet, että italialaiset mestarit käyttivät sangivälitarjousta ilmaisukahdennuksena, joka lupasi lyhyyden avausvärissä. Väsäsimme ideasta konvention, jossa sangi näytti tarjoamattoman ylävärin ja pidemmän alavärin
2 Palataan esitettyyn tarjousongelmaan ja Lindqvistin sangiin. Tarjosimme velipojan kanssa jaon sen avulla seuraavasti: NT* 2 3 ** 3 4 pass 4 (?) pass 4 pass pass pass * Välitarjous: 4 & 5+./ * *Kilpaileva korotus. 2NT olisi luvannut vähintään inviitin. Ekun 4 lupasi lisää pelivoimaa ja vahvan 6-7 kortin ristin, mikä on arvokasta tietoa, jos vastustaja vielä tarjoaa 4. Oma tarjouksen 4 oli "kovennettu" cue, kun en hätäpäissäni muutakaan keksinyt. Sain 4 :ssa patalähdön jahuonon puolustuksen jälkeen tikkiä. Hertta istui vastustajilla 3- (etelällä ässäsingelton) ja risti 3-2. Pöytäkirjasta selvisi, että yleensä pohjoinen-etelä oli saanut pelata patasitoumusta (9 tikkiä) tai itä-länsi oli jäänyt ristiosasitoumukseen (9 tai 0 tikkiä). Herttapeli oli jäänyt muilta löytämättä. Lindqvistin jatkot keravalaistyyliin En kuollaksenikaan muista Magnus Lindqvistin sangikonvention jatkoja, jotka hän esitteli Bridge Tidnngenissä joskus 980-ja 990-luvun taitteessa. Raptor-nimellä netistä löytyy erilaisia jatkotarjousmalleja. Esittelen tässä kuitenkin muunnelman, jota olen pelannut Ekun sekä Jyri ja Jussi Tammisen kanssa viime vuodet. Jatkot ovat varmasti aika lähellä alkuperäisiä. Oletetaan, että vastustaja avaa padalla, ja partneri näyttää NT:lla hertan ja pidemmän alavärin: NT pass? Pass = Parin on syytä keskustella, onko NT vaatimus vai ei, eli käytännössä kyse on siitä, kuinka vahva Lindqvist voi olla. Itse olen pitänyt maksimina noin 6:ta arvopistettä. En ole pelannut NT:a vaatimuksena, mutta en muista siihen koskaan passanneeni. 2 = Haluaa pelata, jos partnerilla on risti. Ehkä haluaa pelata ruutua korkeammalla. 2 = Haluaa pelata ruutua 2-tasolla, ja ristiä vähintään 3-tasolla. Joskus aiemmin pelasimme tätä pysäytyksenä ruutuun. 2 = Loppusitoumus. 2 = Ylitarjous vastustajien värissä lupaa vähintään inviittivoiman ja kieltää herttatuen. Kädessä on yleensä tuki molempiin alaväreihin, mutta täyspelivoimalla se ei ole välttämätöntä. -> Sangin tarjonnut näyttää alavärinsä siirtotarjouksella:. vapaa tarjous (2NT) näyttää ristin, 2. tarjous (3a.) ruudun. 2NT = Herttatuki ja vähintään inviitti. -> Partneri tarjoaa alavärinsä. 3 = Esto, tuki molempiin alaväreihin. 3 = Esto, haluaa pelata ruutua 3-tasolla ja ristiä vähintään 4-tasolla. 3 = Estokorotus 5 kortin herttatuella. Alavärien näyttämisestä ylivienneillä on hyötyä, koska se pakottaa avaajan lähtijäksi. Parikilpailu, vaaraton vyöhyke
3 J3 K KQ03 J52 AQ063 KJ42 54 A082 NT* pass 2 ** pass 3 *** pass 3 pass pass pass * 4 & 5+ / * * Vähintään inviitti, kysyy alaväriä. *** Ruutu. Itä tekee inviitin ruudussa, mutta sitoumukseksi jää 3. Etelä lähtee 0:llä Avaajalle olisi etua, että lähtökortti tulisi hänen kättään kohti, eikä hänen tarvitsisi lähteä oman voimansa alta. Yliviennin ansiosta avaajasta tulee kuitenkin lähtijä, eikä pohjoinen pääse lävistämään patalähdöllä pöydän kuningasta. Pohjoisella ei todennäköisesti ole pata- tai herttaässää eikä hän pääse kiinni kääntämään pataa, joten yhden patamenevän pääsee sakaamaan hertalle. 0 tikkiä on parikisassa todennäköisesti lähellä toppia, kun muissa pöydissä sitoumus on lännen kädessä, ja peliin tulee patalähtö. Jos idän kädestä muutetaan yksi ristihakku hertaksi, ja parilla on yhteinen herttavaltti, peli päätyy myös idän käteen. Sangipeleissä tilanne on kuitenkin toinen. Yksi Lindqvistin sangin huonoista puolista on se, että 3NT saattaa päätyä väärään käteen, kun puolustuksella on siihen riittävästi voimaa. Peliä vie Lindqvistin tarjoaja, mutta sangipito voi hyvinkin olla hänen partnerillaan, jolloin pito joutuu lävistetyksi lähdössä. Aina ei toki kannata tarjota Lindqvistiä, vaikka kortit nopeasti vilkaisten siltä näyttäisivätkin. Joskus jokin muu tarjous voi olla kuvaavampi. Oikeanpuoleinen vastustaja avaa, ja sinulla on: A) A AKJ084 B) 9 AQ94 AK Q0864 A-tapauksessa käden herttaväri on niin huono, että on parempi tarjota välitarjous vahvalla ristillä. Vaarana nimittäin on, että partneri preferoi Lindqvistin jälkeen herttaan vaikkapa korteilla K842 Q53 J Ja jos vastustajat päätyvät 3NT:iin, partneri lähtee herttaa korteista 9842 Q B-kädessä ristiväri on huono, kun taas molemmista punaisista väreistä löytyy voimaa, ja ruudustakin pituutta. Paras tarjous onkin ilmaisukahdennus. Lindqvistin sangi ei tule eteen jokaisessa kerhoillassa, mutta sen käyttäminen vaikuttaa peliin useammin kuin konventio esiintyy. Lindqvistiä pelatessa alavärivälitarjous nimittäin yleensä kieltää 4 korttia tarjoamatomassa ylävärissä (välitarjous alavärissä täytyy alertoida), mistä on hyötyä jatkotarjouksissa:
4 2 2 DBL Kun vastaaja on tukenut avausväriä, moni pari pelaa kahdennusta etelän tontilta ilmaisevana. Eli etelällä on herttaa, ruutua sekä ainakin toleranssi ristiin. Lindqvistin sangia pelattaessa pohjoisella ei kuitenkaan ole neljää herttaa, joten etelän kahdennus lupaa yleensä 5 kortin hertan. Hyvästi, tasainen sangivälitarjous Lindqvistin sangin pelaaminen merkitsee luopumista luonnollisesta sangivälitarjouksesta. Vaikka en ole paljonkaan kuluttanut viime vuosina aikaani pelipöydässä, en muista, että sen puuttuminen olisi aiheuttanut ongelmia. Useimmiten tasaisella 5-7 arvopisteen kädellä pääsee tekemään ilmaisukahdennuksen, kun tarjoamattomissa väreissä on pituutta. Sen sijaan jakautumaa, joka Lindqvistillä näytetään, ei muuten voi tarjota. Passikaan ei ole ollut 5-7-kädellä katastrofi, sillä partneri on tullut balanssille noin 8 arvopisteen käsillä. Jos balanssia ei tule, partnerilla ei ole voimaa tai hänellä on pituutta avausvärissä. Voi siis olla oikein antaa vastustajan pelata avausväriään tasolla - varsinkin, jos he ovat vaaravyöhykkeessä. Joskus tietysti käy niin, että jokin osasitoumus menetetään, mikä tekee kipeää etenkin parikisassa. Lindqvistin sangista on kuitenkin ollut niin paljon hyötyä, etten vaihtaisi takaisin luonnolliseen välitarjoukseen. Itse asiassa olen pelastunut muutamalta verilöylyltä, kun tasainen sangitarjous on puuttunut arsenaalista. B-55:n joukkuekilpailussa jouduin passaamaan vaaravyöhykkeessä avaukseen varsin hyvillä korteilla: A06 86 AKJ8 A973 Vastustajat saivat patapelissään 9 tikkiä ja 40 pistettä. Jos olisin tarjonnut väliin NT, heidän saldonsa olisi ollut 800 pistettä. Partnerin käsi oli tasainen ja tyhjä, joten kahdennettuun sangiin olisi tullut normaalilla patalähdöllä kolme pietiä. Kun puolustaja voi joutua passaamaan 5-7 ap:n tasaisilla käsillä, parin on syytä keskustella, kuinka käsi näytetään partnerin balanssin jälkeen. Itse pelaan siten, että kahdennukseen hyppy 2NT:iin lupaa pidon ja (4)5 arvopisteen käden, ja 3NT näyttää vastaavasti 6-7. Sangihypyt kieltävät 4 korttia tarjoamattomassa ylävärissä, jolla tarjotaan ensin ylitarjous vastustajien värissä. Samanlaista metodia voi käyttää myös partnerin balanssipaikalta tarjoamaan väriin. Kolikon toinen puoli Jokaisella konventiolla on myös huonot puolensa, eikä Lindqvistin sangikaan ole pelkkää autuutta ja onnea. Aiemmin on jo mainittu sangipelien päätyminen automaattisesti Lindqvistin tarjoajan käteen. Lisäksi kaksi väriä kertova tarjous antaa vastustajille paljon tietoa käden jakaumasta - oli kyse sitten pelinviennistä tai puolustuksesta. Ongelma on sama, kun tarjotaan vaikkapa Michael's Cue tai puolalainen avaus. Vaikka Lindqvistissä alaväri saattaakin jäädä näyttämättä, se selviää vastustajalle usein jo muutaman pelatun kortin jälkeen - ja joskus ihan vain katsomalla oman käden jakautumaa. Kun alaväri jää piiloon, voi myös partnerille tulla ikäviä ongelmia, kun hän miettii lähtökorttia vastustajan sangia vastaan:
5 * Lindqvist: 4 & 5+alaväri. NT* 3 NT pass pass pass Kumpaa alaväriä etelän pitäisi lähteä korteista: Q Konventioiden pelaamisessa kyse on lopulta siitä, onko hyviä ominaisuuksia enemmän kuin huonoja, sopivatko sopimukset omaan pelikäsitykseen ja onko niiden pelaaminen hauskaa. Minä tai veljeni emme muista noin 5 vuoden ajalta, että Lindqvistin pelaaminen olisi aiheuttanut isompia pistemenetyksiä. Monta voittobrikkaa on kyllä muistissa - tai sitten aika vain kultaa muistot. Ainakin on ollut hauskaa. Sarjan viimeisessä osassa vastustajat avaavat alavärillä.
Balladeja kadonneista yläväreistä III
Balladeja kadonneista yläväreistä III Tuomo Väliaho BL 4/05 Sarjan edellisessä osassa käsiteltiin väli. tarjouksia vastustajien yläväriavauksen jälj keen. Nyt ovat vuorossa tarjoukset vastustajien avattua
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3
LisätiedotKILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti
NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1
LisätiedotStandard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00
Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),
LisätiedotPelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja
Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka
LisätiedotPUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS
PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN
LisätiedotNT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti
NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073
LisätiedotVäriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:
1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ
LisätiedotNT HÄIRITYT SARJAT NT
NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat
LisätiedotNT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1
NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota
LisätiedotEhkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04)
Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04) Tarjousjärjestelmät ovat täynnä erilaisia estoavauksia, joilla pyritään pitämään vastustajat poissa täyspeleistä ja slammeista. Systeemeissä ei kuitenkaan
LisätiedotNT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1
NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+
LisätiedotPelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä
Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO
NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin
LisätiedotAvausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32
4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä
LisätiedotUntuvikkokisa 6.2.2014 1(6)
Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään
LisätiedotNT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT
NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi
LisätiedotKÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA
TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN
LisätiedotTarjouspaneelin perussysteemi
Tarjouspaneelin perussysteemi LIITE 6 Systeemi perustuu kirjassa Bridgeä 2000-luvulla esitettyyn tarjousjärjestelmään. Kirjan systeemiin ei ole tehty muutoksia, mutta kirjassa määrittelemättä jääneisiin
LisätiedotGAZZILLI. Avaajan jatkotarjous 1 avauksen jälkeen
GAZZILLI Kun tarjoussysteemi perustuu luonnolliseen tarjousjärjestelmään, vaikeuksia voi aiheutua 1 / - 1NT ja myös 1-1 -tarjousten jälkeen, varsinkin kun avaajalla on yksivärikäsi, joka on myös vaatimuskäsi.
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko
LisätiedotBRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1
NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman
LisätiedotBridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit
Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla
LisätiedotKUN VASTUSTAJA AVAA. Osmo Kiema
KUN VASTUSTAJA AVAA Osmo Kiema Puolustustarjoaminen on bridgen sara, johon on kiinnitetty melko vähän huomiota. Tosiasiahan on, että joka toisessa jaossa vastustaja avaa tarjoukset ja vie inhottavasti
Lisätiedot- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).
Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin
LisätiedotPerttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.
. Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako
LisätiedotBridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia
Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ
NT TARJOAMINEN NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ Tarkoituksena on löytää sitoumus, joka tuottaa mahdollisimman paljon pisteitä omalle puolelle. Tavoitteena on siis löytää oikea pelimuoto sopivalla tasolla 2 TARJOAMISEN
LisätiedotBridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto
Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Informaatiota partnerille
LisätiedotBridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996
Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen
LisätiedotLOPPUSITOUMUKSEN VALINTA
Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa
LisätiedotAlertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011
Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011 Alertointiohjeet Seuraaville sivuille on koottu esimerkkejä ja ohjeita alertoinnin yleisperiaatteista. Pelaajan velvollisuus alertoida ei rajoitu millään tavalla
LisätiedotSysteemikortti PUOLUSTUSTARJOUKSET KONVENTIOT AVAUKSET MERKITYS VASTAUKSET 1 1 1 1 1NT 2 2 2 2 2NT 3 3 3 3 3NT 4,4. käännä!
Systeemikortti - AVAUKSET MERKITYS VASTAUKSET 1 1 1 1 1NT 2 2 2 2 2NT 3 3 3 3 3NT 4,4 PUOLUSTUSTARJOUKSET KONVENTIOT LÄHTÖKORTIT MERKINANNOT käännä! STANDARDI AVAUKSET 1,1, 12-21 p 1,1 väh. 4 korttia 1NT
LisätiedotAlertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011
LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin
LisätiedotLänsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.
1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella
LisätiedotBridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001
Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999
Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotLähtökortti. Kauko Koistinen
Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä
LisätiedotTapiolan Trikki Untuvikot 1(7)
Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää
LisätiedotBridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.
Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI
LisätiedotMULTI 2 YLEISTÄ. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman.
Eri lähteistä koonnut Erkki Nuortti Kevät 2001 MULTI 2 YLEISTÄ 2 Multiavauksia on useita variaatioita. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman. lupaa 6 k ylävärin
LisätiedotPartnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.
Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso
LisätiedotBridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998
Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen
PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata
LisätiedotSuomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013
Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass
LisätiedotUntuvikkokisa (7)
Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää
LisätiedotLÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN
NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan
Lisätiedot1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä.
Ver 3.5 22.1.2012 Larry s 1 Avaukset: 1 C a) 19 + Jako vapaa. b) 11 15 Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä. 1 D a) 16 18 Jako vapaa. b) 12 15 Ei neljän kortin yläväriä, ei viiden
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin
LisätiedotBridgekurssin harjoitusjakojen analyysit
1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,
LisätiedotJako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W
Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa
LisätiedotBalansointi. 1 tason avauksen jälkeen. 1 väriä - pass - pass -? Yksi väriä 7-15 ap. Juhani Leikola
Balansointi Juhani Leikola Ehkä vähiten käsitelty ja keskusteltu aihe tarjoustekniikassa on balansointi. Miten eri tarjoukset poikkeavat välittömästä tarjouksesta. Tämän artikkelini tarkoituksena ei ole
LisätiedotBRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2
NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen
LisätiedotPELINVIEJÄN LAISTAMINEN
NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen
LisätiedotVÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti
NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia
LisätiedotBridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)
Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä
LisätiedotNT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT
NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista
LisätiedotKorttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?
Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,
LisätiedotPuolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!
Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.
LisätiedotMISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)
MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04) Bridgeä voi pelata monella tavalla. Yksi tavanomaisin kommentti on lyhykäisyydessään: "Yksi pieti, seuraava jako". Toisaalta monasti kuuluu seuraavanlaisia moitteita:
LisätiedotPuolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin
Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan
LisätiedotPELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen
PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä
LisätiedotIdän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.
Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75
LisätiedotPUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen
PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,
LisätiedotBridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000
Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotValttipelin säännöt. 3. oppitunti
NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä
LisätiedotAVAUKSET JA VASTAUSTARJOUKSET Pass: Voiman alaraja on 0ap, yläraja ap jakatumilla 4432/5332/5431/5422/4333.
Alertointisäännöstö Hyväksytty SBL:n hallituksen kokouksessa 19.9.2006 Säännöstö astuu voimaan 1.1.2007 Bridgelaki 40 PARTNERIEN KESKEISET SOPIMUKSET Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu
LisätiedotJOHDANTO JA SANGI. p. 1/145
JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman
LisätiedotTodennäköisyyksiä ja päättelyä
Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei
LisätiedotBridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997
Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotQ53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7
JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Bridge etiikka. Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Bridge etiikka Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Informaation avoimuus Bridge pelinä perustuu rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa
LisätiedotNT VALTTAAMINEN NT 1
NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä
LisätiedotUntuvikkokisa (9)
Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotPELINVIENTI- SUUNNITELMA
NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: KJ7 Olet etelä, kaikki vaarassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä A875 J973 A5
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015
Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
Lisätiedot1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4
Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 1 1.2 Liitteet........................ 4 2 Tikkipelin perusteet: sangi 5 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 5 2.1.1 Tikkien ottaminen
LisätiedotSeuraavassa vapaa suomennos SAYC (Standart American Yellow Card) tarjoussysteemistä
Seuraavassa vapaa suomennos SAYC (Standart American Yellow Card) tarjoussysteemistä YLEISTÄ Tässä osassa SA-YC tarjoussysteemi on kuvattu niin kuin sitä pelataan OK-bridgessä. SA-YC on normaalisti "viiden
LisätiedotBridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta
Bridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,
LisätiedotBRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA
Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä
LisätiedotJAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43
JAKO 1 94 N/- A10874 A93 1098 Q763 AJ10 KJ 92 108752 Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 1 1 3 3NT Jos itä päättää avata yhdellä sangilla, jää hän myös pelaamaan tätä sitoumusta. Patalähdön jälkeen pelinviejällä
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007
Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
Lisätiedot