Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005

Transkriptio

1 Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005 Tarjoamisessa parin ensisijaisena tavoitteena on ylävärivaltin löytäminen, mutta luonnollisesti pelaten tästä periaatteesta joudutaan usein tinkimään. Yksi tyypillisistä tilanteista välitarjous alavärillä, kun kädessä on myös yläväri. Oletetaan, että oikeanpuoleinen vastustaja avaa parikilpailussa, ja kourassasi on vaarattomassa vyöhykkeessä: 985 AQ94 5 AKJ84 Sarjaan täytyy mennä mukaan, mutta ainoa tarjousvaihtoehto on 2 ja herttaväri jää näyttämättä. Ilmaisukahdennus johtaa vaikeuksiin, jos partneri tarjoaa ruutua. Kun kortit ovat jakautuneet vaikkapa seuraavasti, ei lopputuloksessa ristitarjouksen jälkeen ole hurraamista: 985 J762 AQ94 KJ53 5 J864 AKJ pass pass pass Itä-länsi jää huonoon ristipeliin, ja parempi 4-4 herttavaltti jää pakkaan. Vielä hankalammaksi tilanne käy, jos avaajan partneri korottaa avausväriä. Tässä aiheeseen liittyvä balladi B-55:n kerhoillasta, jossa pelasin veljeni Esan kanssa. Kuinka sinä parisi kanssa tarjoaisit seuraavan jaon, kun etelä avaa, pohjoinen tarjoaa 2, ja etelä vielä 3? En kirjannut jakoa paperille, joten hakut olen joutunut keksimään. Parikilpailu, kaikki vaarattomassa A 976 K84 Q A03 AK Lindqvistin sangi (Raptor) Edellisten tapaisten jakojen vuoksi pelaan konventiota, jossa NT-välitarjous lupaa yläväriavauksen jälkeen 4 korttia toisessa ylävärissä ja pidemmän alavärin. Voimaa on normaalin välitarjouksen verran. Konventio tunnetaan Pohjolassa Lindqvistin sangina, ja netistä löydetty nimi idealle on Raptor. Väittivätpä puolalaiset Zmudzinski ja Balicki Mäkikankaan Karille ja velipojalle Liettuassa keksineensä sen itse. Ruotsalaisten ja puolalaisten välillä onkin ollut pientä kiistaa siitä, kuka konvention keksi. Hyvillä keksinnöillä on aina montaa isää, huonot ovat yleensä orpoja. Voi hyvin olla, että sekä ruotsalaiset että puolalaiset ovat molemmat tahoillaan päätyneet samaan tarjousideaan. Kuvittelimme nimittäin Tammisen Jyrin kanssa keksineemme ihan itse saman ajatuksen 980-luvun loppupuolella. Olimme lukeneet, että italialaiset mestarit käyttivät sangivälitarjousta ilmaisukahdennuksena, joka lupasi lyhyyden avausvärissä. Väsäsimme ideasta konvention, jossa sangi näytti tarjoamattoman ylävärin ja pidemmän alavärin

2 Palataan esitettyyn tarjousongelmaan ja Lindqvistin sangiin. Tarjosimme velipojan kanssa jaon sen avulla seuraavasti: NT* 2 3 ** 3 4 pass 4 (?) pass 4 pass pass pass * Välitarjous: 4 & 5+./ * *Kilpaileva korotus. 2NT olisi luvannut vähintään inviitin. Ekun 4 lupasi lisää pelivoimaa ja vahvan 6-7 kortin ristin, mikä on arvokasta tietoa, jos vastustaja vielä tarjoaa 4. Oma tarjouksen 4 oli "kovennettu" cue, kun en hätäpäissäni muutakaan keksinyt. Sain 4 :ssa patalähdön jahuonon puolustuksen jälkeen tikkiä. Hertta istui vastustajilla 3- (etelällä ässäsingelton) ja risti 3-2. Pöytäkirjasta selvisi, että yleensä pohjoinen-etelä oli saanut pelata patasitoumusta (9 tikkiä) tai itä-länsi oli jäänyt ristiosasitoumukseen (9 tai 0 tikkiä). Herttapeli oli jäänyt muilta löytämättä. Lindqvistin jatkot keravalaistyyliin En kuollaksenikaan muista Magnus Lindqvistin sangikonvention jatkoja, jotka hän esitteli Bridge Tidnngenissä joskus 980-ja 990-luvun taitteessa. Raptor-nimellä netistä löytyy erilaisia jatkotarjousmalleja. Esittelen tässä kuitenkin muunnelman, jota olen pelannut Ekun sekä Jyri ja Jussi Tammisen kanssa viime vuodet. Jatkot ovat varmasti aika lähellä alkuperäisiä. Oletetaan, että vastustaja avaa padalla, ja partneri näyttää NT:lla hertan ja pidemmän alavärin: NT pass? Pass = Parin on syytä keskustella, onko NT vaatimus vai ei, eli käytännössä kyse on siitä, kuinka vahva Lindqvist voi olla. Itse olen pitänyt maksimina noin 6:ta arvopistettä. En ole pelannut NT:a vaatimuksena, mutta en muista siihen koskaan passanneeni. 2 = Haluaa pelata, jos partnerilla on risti. Ehkä haluaa pelata ruutua korkeammalla. 2 = Haluaa pelata ruutua 2-tasolla, ja ristiä vähintään 3-tasolla. Joskus aiemmin pelasimme tätä pysäytyksenä ruutuun. 2 = Loppusitoumus. 2 = Ylitarjous vastustajien värissä lupaa vähintään inviittivoiman ja kieltää herttatuen. Kädessä on yleensä tuki molempiin alaväreihin, mutta täyspelivoimalla se ei ole välttämätöntä. -> Sangin tarjonnut näyttää alavärinsä siirtotarjouksella:. vapaa tarjous (2NT) näyttää ristin, 2. tarjous (3a.) ruudun. 2NT = Herttatuki ja vähintään inviitti. -> Partneri tarjoaa alavärinsä. 3 = Esto, tuki molempiin alaväreihin. 3 = Esto, haluaa pelata ruutua 3-tasolla ja ristiä vähintään 4-tasolla. 3 = Estokorotus 5 kortin herttatuella. Alavärien näyttämisestä ylivienneillä on hyötyä, koska se pakottaa avaajan lähtijäksi. Parikilpailu, vaaraton vyöhyke

3 J3 K KQ03 J52 AQ063 KJ42 54 A082 NT* pass 2 ** pass 3 *** pass 3 pass pass pass * 4 & 5+ / * * Vähintään inviitti, kysyy alaväriä. *** Ruutu. Itä tekee inviitin ruudussa, mutta sitoumukseksi jää 3. Etelä lähtee 0:llä Avaajalle olisi etua, että lähtökortti tulisi hänen kättään kohti, eikä hänen tarvitsisi lähteä oman voimansa alta. Yliviennin ansiosta avaajasta tulee kuitenkin lähtijä, eikä pohjoinen pääse lävistämään patalähdöllä pöydän kuningasta. Pohjoisella ei todennäköisesti ole pata- tai herttaässää eikä hän pääse kiinni kääntämään pataa, joten yhden patamenevän pääsee sakaamaan hertalle. 0 tikkiä on parikisassa todennäköisesti lähellä toppia, kun muissa pöydissä sitoumus on lännen kädessä, ja peliin tulee patalähtö. Jos idän kädestä muutetaan yksi ristihakku hertaksi, ja parilla on yhteinen herttavaltti, peli päätyy myös idän käteen. Sangipeleissä tilanne on kuitenkin toinen. Yksi Lindqvistin sangin huonoista puolista on se, että 3NT saattaa päätyä väärään käteen, kun puolustuksella on siihen riittävästi voimaa. Peliä vie Lindqvistin tarjoaja, mutta sangipito voi hyvinkin olla hänen partnerillaan, jolloin pito joutuu lävistetyksi lähdössä. Aina ei toki kannata tarjota Lindqvistiä, vaikka kortit nopeasti vilkaisten siltä näyttäisivätkin. Joskus jokin muu tarjous voi olla kuvaavampi. Oikeanpuoleinen vastustaja avaa, ja sinulla on: A) A AKJ084 B) 9 AQ94 AK Q0864 A-tapauksessa käden herttaväri on niin huono, että on parempi tarjota välitarjous vahvalla ristillä. Vaarana nimittäin on, että partneri preferoi Lindqvistin jälkeen herttaan vaikkapa korteilla K842 Q53 J Ja jos vastustajat päätyvät 3NT:iin, partneri lähtee herttaa korteista 9842 Q B-kädessä ristiväri on huono, kun taas molemmista punaisista väreistä löytyy voimaa, ja ruudustakin pituutta. Paras tarjous onkin ilmaisukahdennus. Lindqvistin sangi ei tule eteen jokaisessa kerhoillassa, mutta sen käyttäminen vaikuttaa peliin useammin kuin konventio esiintyy. Lindqvistiä pelatessa alavärivälitarjous nimittäin yleensä kieltää 4 korttia tarjoamatomassa ylävärissä (välitarjous alavärissä täytyy alertoida), mistä on hyötyä jatkotarjouksissa:

4 2 2 DBL Kun vastaaja on tukenut avausväriä, moni pari pelaa kahdennusta etelän tontilta ilmaisevana. Eli etelällä on herttaa, ruutua sekä ainakin toleranssi ristiin. Lindqvistin sangia pelattaessa pohjoisella ei kuitenkaan ole neljää herttaa, joten etelän kahdennus lupaa yleensä 5 kortin hertan. Hyvästi, tasainen sangivälitarjous Lindqvistin sangin pelaaminen merkitsee luopumista luonnollisesta sangivälitarjouksesta. Vaikka en ole paljonkaan kuluttanut viime vuosina aikaani pelipöydässä, en muista, että sen puuttuminen olisi aiheuttanut ongelmia. Useimmiten tasaisella 5-7 arvopisteen kädellä pääsee tekemään ilmaisukahdennuksen, kun tarjoamattomissa väreissä on pituutta. Sen sijaan jakautumaa, joka Lindqvistillä näytetään, ei muuten voi tarjota. Passikaan ei ole ollut 5-7-kädellä katastrofi, sillä partneri on tullut balanssille noin 8 arvopisteen käsillä. Jos balanssia ei tule, partnerilla ei ole voimaa tai hänellä on pituutta avausvärissä. Voi siis olla oikein antaa vastustajan pelata avausväriään tasolla - varsinkin, jos he ovat vaaravyöhykkeessä. Joskus tietysti käy niin, että jokin osasitoumus menetetään, mikä tekee kipeää etenkin parikisassa. Lindqvistin sangista on kuitenkin ollut niin paljon hyötyä, etten vaihtaisi takaisin luonnolliseen välitarjoukseen. Itse asiassa olen pelastunut muutamalta verilöylyltä, kun tasainen sangitarjous on puuttunut arsenaalista. B-55:n joukkuekilpailussa jouduin passaamaan vaaravyöhykkeessä avaukseen varsin hyvillä korteilla: A06 86 AKJ8 A973 Vastustajat saivat patapelissään 9 tikkiä ja 40 pistettä. Jos olisin tarjonnut väliin NT, heidän saldonsa olisi ollut 800 pistettä. Partnerin käsi oli tasainen ja tyhjä, joten kahdennettuun sangiin olisi tullut normaalilla patalähdöllä kolme pietiä. Kun puolustaja voi joutua passaamaan 5-7 ap:n tasaisilla käsillä, parin on syytä keskustella, kuinka käsi näytetään partnerin balanssin jälkeen. Itse pelaan siten, että kahdennukseen hyppy 2NT:iin lupaa pidon ja (4)5 arvopisteen käden, ja 3NT näyttää vastaavasti 6-7. Sangihypyt kieltävät 4 korttia tarjoamattomassa ylävärissä, jolla tarjotaan ensin ylitarjous vastustajien värissä. Samanlaista metodia voi käyttää myös partnerin balanssipaikalta tarjoamaan väriin. Kolikon toinen puoli Jokaisella konventiolla on myös huonot puolensa, eikä Lindqvistin sangikaan ole pelkkää autuutta ja onnea. Aiemmin on jo mainittu sangipelien päätyminen automaattisesti Lindqvistin tarjoajan käteen. Lisäksi kaksi väriä kertova tarjous antaa vastustajille paljon tietoa käden jakaumasta - oli kyse sitten pelinviennistä tai puolustuksesta. Ongelma on sama, kun tarjotaan vaikkapa Michael's Cue tai puolalainen avaus. Vaikka Lindqvistissä alaväri saattaakin jäädä näyttämättä, se selviää vastustajalle usein jo muutaman pelatun kortin jälkeen - ja joskus ihan vain katsomalla oman käden jakautumaa. Kun alaväri jää piiloon, voi myös partnerille tulla ikäviä ongelmia, kun hän miettii lähtökorttia vastustajan sangia vastaan:

5 * Lindqvist: 4 & 5+alaväri. NT* 3 NT pass pass pass Kumpaa alaväriä etelän pitäisi lähteä korteista: Q Konventioiden pelaamisessa kyse on lopulta siitä, onko hyviä ominaisuuksia enemmän kuin huonoja, sopivatko sopimukset omaan pelikäsitykseen ja onko niiden pelaaminen hauskaa. Minä tai veljeni emme muista noin 5 vuoden ajalta, että Lindqvistin pelaaminen olisi aiheuttanut isompia pistemenetyksiä. Monta voittobrikkaa on kyllä muistissa - tai sitten aika vain kultaa muistot. Ainakin on ollut hauskaa. Sarjan viimeisessä osassa vastustajat avaavat alavärillä.