MYYR YORK DOWNTOWN Myyrmäen asemakorttelit: Suunnittelukilpailun kilpailuohjelma

Transkriptio

1 MYYR YORK DOWNTOWN Myyrmäen asemakorttelit: Suunnittelukilpailun kilpailuohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUKILPAILU Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Osallistumisoikeus ja suunnitteluryhmä Kilpailuehdotuksen laadintapalkkiot Jatkotoimenpiteet suunnittelukilpailun seurauksena Palkintolautakunta Kilpailuehdotusten laadinta-aika SUUNNITTELUKILPAILUN TEKNISET TIEDOT Kilpailuasiakirjat Kilpailua koskeva esittelytilaisuus ja kysymykset Kilpailun ratkaiseminen Kilpailuehdotuksen liitteenä toimitettavien suunnitelmien käyttöoikeus Kilpailuehdotuksen palautus SUUNNITTELUKILPAILUTEHTÄVÄ Kilpailun taustaa Kilpailualueen sijainti ja esittely Alueen suunnittelutilanne Yleiskaava Myyrmäen kaavarunko Alueen ja lähiympäristön nykyinen asemakaava Kilpailun tavoitteet Suunnitteluohjeet Yleiset suunnitteluohjeet Asuntorakentaminen Liike-, palvelu- ja toimistorakentaminen Liikenne Julkiset ulkotilat ja kunnallistekniikka Melu- ja tärinävaikutusten huomiointi Kilpailuehdotusten arviointiperusteet KILPAILUEHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET Kilpailuehdotuksen sisältö Kilpailuehdotuksen sisäänjättö Kilpailun ratkaiseminen Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena LIITTEET... 24

3 1 SUUNNITTELUKILPAILU 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Citycon Oyj, SATO Oyj, SRV Yhtiöt Oyj, Taitokaari Oy ja Vantaan kaupunki järjestävät yhteistyössä suunnittelukilpailun, jonka tavoitteena on löytää Myyrmäen keskustassa sijaitsevalle alueelle toiminnallisesti ja arkkitehtonisesta korkeatasoinen sekä toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka yhdistää toisiinsa laadukkaan kaupunkitilan, asumisen, palvelut ja työpaikat. Kilpailun tavoitteena on lisäksi löytää suunnittelutoimisto, joka tulisi toimimaan arkkitehtikonsulttina kilpailun pohjalta laadittavassa asemakaavanmuutosprosessissa. Kuva 1. Kilpailualueen sijainti Kilpailun järjestäjien tavoitteena on kehittää em. kilpailualueesta vetovoimainen, houkutteleva ja moderni aluekokonaisuus kehittyvän Myyrmäen keskeisimmälle paikalle. 1

4 1.2 Osallistumisoikeus ja suunnitteluryhmä Kilpailu järjestetään kutsukilpailuperiaatteella ja siihen on kutsuttu seuraavat arkkitehtitoimistot: - Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy - Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy - Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy - L Arkkitehdit Oy - Mandaworks Ab Kunkin kilpailuun kutsutun toimiston kilpailua varten nimeämään suunnitteluryhmään tulee kuulua vähintään seuraavat henkilöt: - arkkitehti - maisema-arkkitehti - liikennesuunnittelija - kunnallistekninen suunnittelija - äänitekninen asiantuntija - rakennesuunnittelun asiantuntija - palotekninen asiantuntija - suomalaisen kaavoituksen ja kaavajuridiikan asiantuntija Yksi henkilö voi tarvittaessa toimia useammassa eri tehtävässä. 1.3 Kilpailuehdotuksen laadintapalkkiot Kullekin kilpailuehdotuksen laatijalle maksetaan suunnitelmien laadinnasta :n (+ alv 24 %) suuruinen palkkio, kun kilpailun palkintolautakunta on todennut suunnitelman ja suunnitteluaineiston täyttävän tämän kilpailuohjelman vaatimukset. 2

5 1.4 Jatkotoimenpiteet suunnittelukilpailun seurauksena Kilpailun voittaja tulee toimimaan maankäytön suunnittelun konsulttina asemakaavamuutosvaiheessa. Kaupungilla on oikeus käyttää asemakaavan laadinnassa ja muussa suunnittelussa kaikkien kilpailuehdotusten ideoita. Kilpailualuetta koskeva kaavamuutosprosessi on käynnistynyt Kaavahanketta koskeva asukastilaisuus pidettiin Kilpailualueen jatkosuunnittelua ja asemakaavamuutostyötä on tarkoitus jatkaa kilpailun voittaneen suunnitelmaehdotuksen pohjalta. Asemakaavanmuutos prosessin alustava aikataulu: - 06/2018 asemakaavamuutos vireille - 08/2018 yleisötilaisuus - 10/ /2019 suunnittelukilpailu - 04/2019 kilpailun tuloksen julkistaminen /2019 suunnitelman kehitystyö, kaavaselvitysten laadinta - 01/2020 kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittely /2020 asemakaavamuutos nähtävillä /2020 suunnitelman kehitystyö ja viimeistely /2020 asemakaavamuutoksen päätöksentekokäsittely 1.5 Palkintolautakunta Palkintolautakuntaan kuuluvat: - Tarja Laine, Vantaan kaupunki (pj.) - Risto Seppo, Citycon Oyj - Maarit Tuomainen, SATO Oyj - Jouko Pöyhönen, SRV Yhtiöt Oyj - Jani Koivuniemi, Taitokaari Oy Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Antti Laine. Palkintolautakunta kuulee myös tarpeellisiksi katsomiaan kaupunki-, liikenne ja ympäristösuunnittelun sekä erilaisten vaikutusten arvioinnin asiantuntijoita. Palkintolautakunnan kuulemat asiantuntijat ilmoitetaan arviointipöytäkirjassa. Kilpailuehdotuksista teetetään arviointivaiheessa kustannusvertailut ja tarkistetaan pinta-alat. 1.6 Kilpailuehdotusten laadinta-aika Suunnittelukilpailu käynnistyy , johon mennessä osallistujille toimitetaan suunnitteluasiakirjat. Kilpailu päättyy klo 12, johon mennessä Kilpailuohjelman mukainen kilpailuehdotus tulee viimeistään toimittaa tässä Kilpailuohjelmassa mainittujen ohjeiden mukaisesti. 3

6 2 SUUNNITTELUKILPAILUN TEKNISET TIEDOT 2.1 Kilpailuasiakirjat Kilpailuasiakirjoja ovat kilpailuohjelma sekä suunnitteluasiakirjat. Kilpailuasiakirjat viedään kaupungin ylläpitämään aineistopankkiin, jonne osallistujille annetaan pääsy alkaen. Kilpailun suunnitteluasiakirjat ovat listattuna kohdassa Liitteet. 2.2 Kilpailua koskeva esittelytilaisuus ja kysymykset Kilpailua koskeva esittelytilaisuus järjestetään tiistaina klo 13 15, Vantaan kaupunkisuunnittelun toimipisteessä huoneessa 447, osoite Kielotie 28, 4. kerros, Vantaa. Kilpailijat voivat esittää tilaisuudessa kysymyksiä, mutta kysymykset voi myös lähettää etukäteen sähköpostilla osoitteeseen Vastaukset esittelytilaisuutta ennen tai esittelytilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin annetaan tilaisuuden yhteydessä. Kilpailijoilla on mahdollisuus esittää kilpailua koskevia kysymyksiä saakka. Mahdolliset kilpailua koskevat kysymykset pyydetään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen sähköpostin aiheena Suunnittelukilpailu Myyrmäki. Vastaukset kysymyksiin välitetään kootusti kaikille osallistujille mennessä. 2.3 Kilpailun ratkaiseminen Suunnittelukilpailun voittaja julkistetaan torstaina järjestettävässä palkitsemistilaisuudessa, jonne kutsutaan kaikki kilpailuehdotuksen jättäneet arkkitehtitoimistot. Palkitsemistilaisuuden tarkka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kilpailun tulos saatetaan tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle heti kilpailun ratkettua. 2.4 Kilpailuehdotuksen liitteenä toimitettavien suunnitelmien käyttöoikeus Kilpailun järjestäjillä on omistusoikeus kilpailuehdotuksiin, tekijänoikeuden jäädessä suunnitelman tekijälle. Kilpailun järjestäjät varaavat itselleen oikeuden julkaista kilpailuehdotusten materiaalia korvauksetta. Kilpailun järjestäjillä on oikeus käyttää hyväkseen muiden kuin voittajan laatimien suunnitelmien aiheita ja ideoita tekijänoikeuslain puitteissa. 2.5 Kilpailuehdotuksen palautus Kilpailuehdotuksia tai niiden liitteenä toimitettuja suunnitelmia ja tiedonsiirtovälineitä ei palauteta kilpailun jälkeen. 4

7 3 SUUNNITTELUKILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 Kilpailun taustaa Kilpailualue muodostaa seuraavan Myyrmäen keskustan kehittämiseen tähtäävän merkittävän projektin. Alueen kiinteistöt ovat kilpailun järjestäjien ja/tai heidän yhteistyökumppaniensa omistuksessa. Osapuolten tavoitteena on kehittää Myyrmäen keskeisimmälle paikalle uusia tehokkaita kaupunkikortteleita, jotka yhdistävät toisiinsa niin asumisen, työpaikat, palvelut kuin vapaa-ajantoiminnatkin. Alueen kokonaisrakennusoikeustavoitteena on noin k-m2. Alueella nykyisin sijaitsevat liike- ja pysäköintirakennukset on tarkoituksena purkaa kehityshankkeen toteutuksen myötä. Aluetta koskeva asemakaavamuutostyö on käynnistynyt kesäkuussa Kaavatyöstä ja kilpailun tavoitteista järjestettiin yleisötilaisuus Tilaisuuden tarkoituksena oli tarjota erilaisia näkökulmia asemakorttelien kehittämiseen. Keskustelussa nousi esille muun muassa alueen tiiveys ja korkea rakentaminen sekä työpaikkojen säilyminen Myyrmäessä. Tiiveys ja korkea rakentaminen jakoivat mielipiteet. Keskustakortteleihin toivottiin asuntoja myös ikäihmisille sekä monipuolisia, eri kokoisia ja muunneltavia asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Mielipiteitä kaavamuutoksesta ja kilpailun lähtökohdista sai esittää kaavoitukselle mennessä. Alla tiivistetysti tulleet mielipiteet: - Liesitorin pohjoispuolisen palvelutalon ja Jönsaksentien itäpuolen asukkaat ovat huolissaan uuden rakentamisen massiivisuudesta ja varjostuksesta. Suunnittelussa tulee huomioida viereisten korttelien asuinrakennusten näkymät, erityisesti Jönsaksentien itäpuolisten asuinkorttelien suunnasta. Korkeimpien tornien toivottiin sijoittuvan radan varteen ja matalamman osan rakennusmassaa Jönsaksentien varteen. - Uudistuvaan kortteliin halutaan monipuolisia palveluita ja työpaikkoja. Työpaikkojen säilyminen Myyrmäessä on tärkeää. Tällöin alueen lounaspaikkoihinkin riittää väkeä. - Monipuoliset pysäköintimahdollisuudet: Alueella on tarve sekä pitkäaikaiseen että lyhyeen pysäköintiin. Jos toivotaan alueelle tulevan alempien kerrosten liiketiloja, on myös huolehdittava siitä, että tilat ovat autoilijoiden saavutettavissa. - Rakentaminen ja sen vaiheistus on suoritettava siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa ympäröiville asuinkortteleille (esim. melu, pöly, liikenne). Muun muassa rakennusaikainen korvaava paikoitus tutkittava. - Asuinkannan tulisi olla monipuolista ja eri kokoista. Tarvitaan myös suuria asuntoja. Tulisi hakea myös sellaisia ratkaisuja, joissa osa toiminnoista voisi sijaita oman kodin seinien ulkopuolella, esim. harrastehuoneet, äänieristetyt tilat, - Rakennusten tulisi olla lähestyttävissä joka suunnasta katutasolta, vrt. Vaskivuorentie ja Isomyyri tällä hetkellä. Kaikissa lähestymissuunnissa tulisi olla tilaa myös pyörille, ja myös pyöräilijöiden läpikulku olisi hyvä huomioida, mikäli mahdollista. - Muutama asukas toivoi, että nykyisen Myyrinpuhoksen värimaailmaa ja/tai arkkitehtuuria voisi tuoda jotenkin esille uudisrakennusten arkkitehtuurissa. - Myyrmäen aukioiden ja Myyrmäen raitin säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää. Niiden elävyydestä ja viihtyvyydestä tulee huolehtia. Myyrmäen alueen yhteisöllisyydestä tulee edelleen pitää huolta. 5

8 - Rohkeita, innovatiivisia ja uraauurtavia ratkaisuja! Kaavamuutosprosessin aluksi järjestetään suunnittelukilpailu kutsukilpailuperiaatteella (ks. liite 12 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ). 3.2 Kilpailualueen sijainti ja esittely Myyrmäki sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla Kehäradan varrella ja lähellä Hämeenlinnanväylää. Yhteydet Helsingin keskustaan, lentoasemalle ja muualle pääkaupunkiseudulle ovat sujuvat. Myyrmäen suuralueella asuu tällä hetkellä noin ja varsinaisessa Myyrmäen kaupunginosassa noin asukasta. Alueen vetovoimatekijöinä ovat erinomainen palvelutarjonta, hyvä sijainti, läheiset virkistysalueet ja yhteisöllisyys. Myyrmäen kaupunkikulttuuri kukoistaa etenkin alueella toimivan Myyrmäki-liikkeen ansiosta. Alue on profiloitunut myös katutaiteen kaupunginosana. Myyrmäkeä kehitetään merkittävänä alueellisena keskuksena, kaavoituksen pääpainon ollessa Myyrmäen keskustan alueella. Uudet kaavoituskohteet sijoittuvat tiiviisti nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kehäradan vaikutusalueelle. Kuva 2. Myyrmäen suuralue ja Myyrmäen kaupunginosa Kilpailualue sijaitsee Myyrmäen aseman vieressä ja koskee korttelin tonttia 2 (Liesikuja 3), korttelin tontteja 1 ja 2 (Jönsaksentie 6-8), korttelin tonttia 1 (Liesikuja 1), rautatietä varten olevaa liikennealuetta (LR) sekä katu- ja torialuetta kaupunginosassa 15, Myyrmäki. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Vaskivuorentiehen, etelässä Punamultatoriin, idässä Jönsaksentiehen ja lännessä Myyrmäenraittiin ja Paalukylänpolkuun. Kilpailualue sijoittuu aivan Myyrmäen juna-aseman välittömään läheisyyteen. Alue koostuu kahdesta liiketontista ja kahdesta pysäköintitontista sekä läheisistä katu-, rata- ja viheralueista. Liikerakennuksista pienempi (Myyrinpuhos) on valmistunut vuonna 1975 ja suurempi (Isomyyri) sekä pysäköintitalo vuonna Alueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa, katu-, viher- 6

9 ja rata-alueet omistaa Vantaan kaupunki. Valokuvia kilpailualueelta on Kilpailuohjelman liitteessä 15. Kuva 3. Kilpailualueen rajaus Kilpailualueen lähiympäristö koostuu pääosin asuin- ja liikerakentamisesta. Kilpailualueen pohjois-, länsi- ja eteläpuoli koostuu pääosin ja 1990-luvuilla rakennetuista asuin- ja liikerakennuksista. Kilpailualueen itäpuolelle sijoittuu 1970-luvun puolivälissä rakennettu kerrostalokortteli. Alueen merkittävimmät lähitulevaisuuden muutokset kohdistuvat Ruukkutorin/Paalutorin alueen sekä Myyrmäentien ja Vaskivuorentien kulmassa sijaitsevan kiinteistön uudelleen rakentamiseen. Kumpikin alue on muuttumassa pääosin asumiseen painottuviksi kaupunkikortteleiksi. 3.3 Alueen suunnittelutilanne Yleiskaava Yleiskaavassa (Kv ) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Suunnittelualue sijoittuu kehäradan varrella sijaitsevan Myyrmäen aseman viereen. Tekeillä olevassa uudessa yleiskaavassa alue on kaupunkikeskustan aluetta. Alueelle tulee sijoittaa monipuolisesti keskusta-alueille soveltuvia toimintoja toiminnallisesti sekoittuneen rakenteen muodostumiseksi. Keskustojen kehittämisessä ja täydennysrakentamisessa tulee parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia. Alueet tulee toteuttaa vihertehokkaasti. 7

10 3.3.2 Myyrmäen kaavarunko Myyrmäessä on vireillä Myyrmäen kaavarunko (työnumero ). Kaavarunko on asemakaavaa yleispiirteisempi suunnitelma, jossa määritellään tavoitteet ja keinot ohjaamaan Myyrmäen alueen kokonaissuunnittelua. Kaavarungon tavoitteena on viihtyisä ja vehreä asuinympäristö ja elinvoimaisena kehittyvä keskusta, jossa kohtaavat ihmiset, palvelut, työ ja sujuva liikkuminen. Kaiken tämän sitoo yhteen paikallinen elävä kaupunkikulttuuri sekä selkeä kaupunkikuva ja korkeatasoinen arkkitehtuuri. Myyrmäelle tyypilliset erityispiirteet kuten kaupunkimaisuus ja yhteisöllisyys tuodaan suunnittelussa esiin. Erityiskysymyksiä ovat esimerkiksi tornirakentaminen, palveluiden riittävyys, kivijalkaliiketilat, työpaikkojen pysyminen alueella ja vihreän infrastruktuurin kehittäminen. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kartoitetaan alueella. Kaavarungossa esitetyn kaupunkirakenteen täydentymisen toteutuessa alueelle saadaan noin uutta asukasta. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavarunkoluonnoksen nähtäville ( ). Katso tarkemmin liite 11. Myyrmäen kaavarunkoluonnos Alueen ja lähiympäristön nykyinen asemakaava Asemakaavassa Myyrmäen ydinkeskusta koostuu liikerakennusten, asuinkerrostalojen ja autopaikkojen korttelialueista. Suunnittelualueella sijaitsevat Isomyyrin ja Myyrinpuhoksen ostoskeskukset (liikerakennusten korttelialuetta KL), avoin parkkialue ja pysäköintilaitos (autopaikkojen korttelialuetta LPA) sekä tori- ja katualuetta. Katso tarkemmin liite 12. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä liite 9. Ote alueen asemakaavasta. Kuva 4. Yleiskaava ja ajantasa-asemakaava 8

11 3.4 Kilpailun tavoitteet Myyr York Downtown -kilpailun tavoitteena on löytää arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen suunnitelma uudistuvan Myyrmäen keskustan keskeisellä paikalla sijaitsevalle kilpailualueelle. Kilpailuehdotuksen tulee yhdistää luontevasti toisiinsa monipuolinen asuntotuotanto, kattavat ja kaupallisesti toimivat palvelut, nykyaikaiset toimistotilat sekä sujuva ja kestäviin liikkumismuotoihin painottuva liikkuminen. Kortteli tulee antamaan suunnan Myyrmäen keskustan tulevalle kehitykselle ja toimii alueen käyntikorttina näkyvän sijaintinsa ansiosta. 3.5 Suunnitteluohjeet Yleiset suunnitteluohjeet Suunnittelukonsepti: Kilpailun tavoitteena on suunnitella Myyrmäen aseman ympäristöön korkeatasoinen ja elävä kaupunkikortteli, jossa yhdistyvät urbaani asuminen, palvelut, työ ja vapaa-aika sekä laadukas julkinen ulkotila. Suunnittelun kannalta keskeisimpiä teemoja ovat alueen elinvoimaisuus, vahva paikallisidentiteetti ja -henki, mieleenpainuva kaupunkikuva, viisaasti täydentyvä kaupunki, sujuva ja kestävä liikkuminen sekä palveluiden ja työpaikkojen läheisyys. Suunnittelun lähtökohtana on alueella nykyisin sijaitsevien rakennusten purkaminen. Rakentaminen mitoitus: Kilpailualueelle tulee sijoittaa rakentamista noin k-m2 (e>4,0). Rakentaminen koostuu asumisesta, liike- ja palvelutiloista sekä toimitiloista. Tavoitteelliset rakennusoikeuden määrät ovat: o asuntorakentamista noin k-m2 o liike- ja palvelutiloja noin k-m2 o kaupungin palvelutilaa k-m2 o toimitiloja noin k-m2 Rakennusoikeuden tavoitteellinen jakautuminen osa-alueittain on kuvattu tarkemmin luvuissa ja Suunnittelussa tulee kunnioittaa kiinteistöjen ja välistä rajaa, esim. tornitalo tai porras ei voi sijoittua puoliksi kahden eri kiinteistön alueelle. Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri: Suunnittelualue kuuluu Myyrmäen korkean rakentamisen alueeseen. Nykyiseen Isomyyrin kortteliin on mahdollista sijoittaa enintään 24-kerroksinen torni, muulla alueella korkein sallittu kerrosluku on 16 (ks. liite 11, s. 23). Tornit ja kortteleiden kulmat tulevat toimimaan alueen kaupunkikuvallisina kiinnekohtina. Tornien tuulivaikutukset tulee huomioida suunnittelun keinoin. Tornien varjostus tutkitaan varjotarkasteluin. Suunnittelussa tulee huomioida viereisten korttelien asuinrakennusten näkymät, erityisesti Jönsaksentien itäpuolisten asuinkorttelien suunnasta. Tornien huippujen tulee olla tunnistettavia suurmaisemassa. Asunnoista ja yhteistiloista tulee olla 9

12 hyvät näkymät ympäristöön. Tornien jalustan tulee luoda inhimillistä katutason mittakaavaa katutilaan vastapainona korkeille torneille. Tornien jalusta voi olla useamman kerroksen korkuinen, esim. 2-5 kerrosta. Mittakaavaa saadaan myös arkadein, katoksin ja syvennyksin. Kortteleiden tulee muodostaa kaupunkikuvallinen, toiminnallinen ja arkkitehtoninen kokonaisuus yhdessä viereisten korttelien tornien sekä matalampien rakennusten ja rakennuksenosien kanssa. Ylemmistä kerroksista ja torneista aukeaviin piha- ja kattonäkymiin tulee kiinnittää huomiota. Kortteleista tulee suunnitella arkkitehtuuriltaan vaihtelevia, monipuolisia ja kerroksellisia kaupunkikortteleita. Rakennusten julkisivujen käsittelyä tulee leimata kaupunkimaisuus, niin materiaalien, aukotuksen kuin jäsentelynkin osalta. Katu-/ jalankulkutason julkisivujen tulee olla monipuolisia ja niiden tulee erottua muusta julkisivusta. Liike-, toimisto-, palvelu-, työ- ja yhteistilat tulee avata katutilaan suurin ikkunoin. Yksitoikkoisuutta tulee välttää. Liiketiloihin tulee olla sisäänkäynti kadulta. Katutasoon muille kuin liiketila-julkisivuille ( elävä kivijalkakerros, katso kuva 5) tulee sijoittaa toiminnallisesti aktiivisia tiloja, liiketilaa, kuten palvelutilaa, kerhohuoneistoja, tai muuta yhteisöllistä tilaa (yhdistettynä esimerkiksi muraali- tai ympäristötaiteeseen). Tori- tai aukiotilaan suurin ikkunapinnoin avautuvat kerho- ja muut yhteistilat tulee yhdistää toiminnallisesti katutilaan. Rappukäytäviin tulee olla sisäänkäynti myös kadun puolelta. Kaikki kivijalkakerroksen tilat tulee suunnitella siten, että ne ovat muunneltavissa tarpeen mukaan eri käyttötarkoituksia varten, myös liiketiloiksi. Muuntojoustavuus tulee huomioida esimerkiksi seinien aukotuksessa, sisäänkäyntien järjestämisessä ja talotekniikassa. Taide, erityisesti katutaide, on tärkeä osa Myyrmäen identiteettiä. Kortteleiden suunnittelussa tulee huomioida taiteen sijoittamisen mahdollisuudet ja taiteen luonne osana alueen kaupunkikuvaa. Kilpailuehdotuksessa tulee esittää korttelien rajapintojen liittyminen julkiseen ulkotilaan sekä korttelien liittyminen kilpailualuetta ympäröiviin katu- ja aukiotiloihin. 10

13 Kuva 5. Konseptikartta: suunnittelun reunaehdot (ei mittakaavassa) 11

14 3.5.2 Asuntorakentaminen Asuntorakentamisen jakautuminen suunnittelualueella: 1) Isomyyrin alue: noin k-m2 2) Liesikujan Autopaikat: noin k-m2 3) Myyrinpuhoksen alue: noin k-m2 Asuntojen hallinta- ja rahoitusmuodot: Kukin edellä kuvattu osa-alue tulee olla jaettavissa eri hallinta- ja rahoitusmuotojen mukaisiin hankekokonaisuuksiin. Yksi hanke koostuu aina yhdestä hallinta- ja rahoitusmuodosta. Eri hallinta- ja rahoitusmuodot eivät saa sijaita päällekkäin samassa rakennuksessa. ASUNTOJEN HALLINTA- JA RAHOITUSMUOTO OSUUS ASUNTORAKENTAMISESTA Vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto 50 % Vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto 20 % Valtion tukema asuntotuotanto (pitkä korkotuki) 20 % Valtion tuke asuntotuotanto (lyhyt korkotuki tai asumisoikeus) 10 % 12

15 Asuntorakentamisen tavoitehuoneisto-ohjelma: Huoneistotyyppi Pinta-ala Keskipinta-ala Osuus asunnoista 1h+kt m2 28,0 m2 30 % 2h+kt+(s) m2 45,0 m2 35 % 3h+kt+(s) m2 60,0 m2 20 % 4h+kt+(s) m2 80,0 m2 10 % 5h+kt+(s) m2 100,0 m2 5 % Asunto- ja talosuunnittelun keskeisimmät tavoitteet: o Asuntosuunnittelussa tähdätään erityisesti tilojen laadukkuuteen, pohjaratkaisujen tehokkuuteen sekä asuntojen hyvään kalustettavuuteen, pitkiä ja pimeitä käytäviä tulee välttää, kaikissa asunnoissa tulee olla parveke (vähintään ranskalainen) o Asuntohankkeiden toteutus tulee olla vaiheistettavissa. Suositeltava hankekoko k-m2, ei koske tornirakennuksia. o Yhteistilojen mitoitusperuste 1 % asuntokerrosalasta o Asuntohankkeiden rakennusoikeustehokkuus min 0,80 (as-m2 / as-k-m2) o Asuntohankkeiden bruttoalatehokkuus max. 1,45 (br-m2 / as-m2) o Suunnitteluratkaisun tulee mahdollistaa keskitetty ilmanvaihto, jossa IV-konehuoneet sijoitetaan rakennusten katolle, jolloin ne tulee maisemoida korttelirakenteeseen arkkitehtuurin keinoin. o Asuinrakennusten E-luku 115 (kwh / m2 / vuosi) Piha-alueiden suunnittelu: Korttelialueilla tulee varmistaa riittävä vehreys. Asemakaavanlaadintavaiheessa suunnitelmat testataan vihertehokkuuslaskennan avulla. Viherkattoja ja kattopuutarhoja suositellaan varsinkin katoilla, joihin on näkymä ylemmistä kerroksista. Korttelien leikki-, oleskelualueet, reitit, mahdolliset hulevesijärjestelmät ja istutukset tulee suunnitella ja rakentaa yhtenäisesti. Leikki- ja oleskelualueet toteutetaan korttelikohtaisesti. Pihojen suunnittelussa tulee huomioida eri-ikäisten käyttäjien tarpeet ja monilajinen kasvillisuus sekä kaupunkiviljelymahdollisuus. Kansipihojen kasvillisuuden suunnittelussa tulee huomioida istutuksiin tarvittavan kasvillisuuden kasvualustan paino sekä pelastustoimen vaatimukset. 13

16 3.5.3 Liike-, palvelu- ja toimistorakentaminen Liike-, toimisto- ja palvelurakentamisen jakautuminen suunnittelualueella: 1) Isomyyrin alue: noin k-m2, josta on päivittäistavarakauppaa k-m2 ja kaupungin palvelutilaa k-m2 (kaupungin tilat yhtenä yksikkönä) 2) Liesikujan Autopaikat: noin k-m2 3) Myyrinpuhoksen alue: noin k-m2 Liike-, toimisto- ja palvelutilojen suunnittelua koskevat keskeisimmät tavoitteet o Maantasokerroksiin katujen puolella tulee sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutilaa. Tiloihin tulee olla sisäänkäynti kadulta. Sisäänkäynnit liiketiloihin, palveluihin, toimistoihin ja asuntoihin tulee esittää selkeästi arkkitehtuurin keinoin. Katutason julkisivusta tulee vähintään 80% olla näyteikkunajulkisivua. o Maantasokerroksen kerroskorkeuden tulee olla vähintään 5m. o Liiketilat tulee olla jaettavissa tai yhdistettävissä eri kokoisiin yksiköihin. o Liike- ja palvelutilojen vaatimat tekniset asennukset mahdollistetaan. Tilat tulee toteuttaa siten, että ne voidaan ottaa heti liike- tai palvelukäyttöön, osan tulee soveltua ravintolakäyttöön. o Katutilan ja korttelialueiden rajapintojen ja toimintojen suunnittelussa tulee huomioida ulkotilojen ympärivuotinen käyttö, esimerkiksi katoksin tai arkadein. o Osan kivijalkakerroksen toiminnoista tulee olla mahdollista myös levittäytyä katutilaan esimerkiksi katukahvila- tai toritilana. 14

17 3.5.4 Liikenne Jalankulun, pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen reunaehdot: 1) Ajoliittymien sijainnit kortteleihin: - Vaskivuorentieltä liittymän neljänneksi haaraksi - Liesikujan ja Myyrinpuhoksen kortteleihin Liesikujalta 2) Sillat säilytetään ja liitetään luontevaksi osaksi korttelia 3) Katualueen leveys vähintään nykyinen 18 m 4) Varaus raitiotiepysäkille - Tilavaraus pituus 62 m, leveys 3,5 m - Ennen raitiotien toteuttamista tilaa voidaan hyödyntää kadunvarsipysäköintiin 5) Jalankulkuyhteys välille Lieisikuja Kilterinraitti, nykyisten kiinteistörajojen mukaan tontin puolelle 6) Katualuetta, jolle ei saa sijoittaa kiinteistöjen rakennelmia 15

18 Jalankulun, pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen tavoitteet: 1) Korttelin läpi pyöräily- ja jalankulkuyhteys Vaskivuorentieltä Liesitorille 2) Jalankulku- ja pyöräreittien solmupiste 3) Osa kävelykeskustaa 4) Riittävät tilavaraukset vihreälle infralle 5) Miellyttävä ja turvallinen yhteys sekä jalankulkujoille että pyöräilijöille 6) Miellyttävä jalankulku- ja pyöräyhteys yhdistämään laituritilan kortteleihin Pysäköinti: Uudisrakentamisen tarvitsema pysäköinti tulee sijoittaa suunnittelualueelle. Kortteleiden pysäköinti tulee suunnitella keskitetysti. Maanvaraista pysäköintiä ei sallita. Pysäköinnin suunnittelun lähtökohtina tulee olla liikenteellinen turvallisuus, sujuvuus sekä kustannustehokas toteutus. Maanalaisessa ja pihakannen alle sijoittuvassa pysäköinnissä tulee pyrkiä korkeintaan kahteen pysäköintitasoon. Rakennusrunkojen alle sijoittuvia autopaikkoja tulee välttää. Osa alueelle suunnitelluista palveluista on mahdollista sijoittaa pysäköintilaitosten yhteyteen (esim. autopesulat, pyörävuokraamot yms.). Mahdollinen pysäköintitalo tulee suunnitella arkkitehtuurilta korkeatasoisesti ja muuntojoustavasti siten, että se voidaan osittain/kokonaan ottaa muuhunkin käyttöön tulevaisuudessa, jos autojen määrä merkittävästi vähenee. Autopaikkojen vähimmäismäärä käyttötarkoituksittain: - asuminen 1 ap. / 130 k-m2 - asumisen vieraspysäköinti 1 ap. / k-m2 - liike- ja palvelutilat (> k-m2) 1 ap. / 150 k-m2 - liike- ja palvelutilat (< k-m2) 1 ap. / 200 k-m2 - toimistotilat 1 ap. / 160 k-m2 16

19 Pyöräpaikkojen vähimmäismäärä käyttötarkoituksittain - asuminen 1 pp. / asuinhuone - liike- ja palvelutilat 1 pp. / 30 k-m2 - toimistotilat 1 pp. / 50 k-m2 Lisäksi alueelle tulee sijoittaa yhteensä 117 rasiteautopaikkaa. Nämä paikat eivät saa sijaita nykyisen Myyrinpuhoksen kiinteistön alueella. Kortteleissa tulee olla polkupyörien huoltotila ja säilytysmahdollisuus sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen talvisäilytykseen. Huoltoajo: Huoltoajo tulee järjestää korttelien sisällä. Isomyyrin korttelin huoltoajo tulee ohjata Vaskivuorentieltä. Kadulle avautuvien liiketilojen huolto- ja tavarankuljetusta kadun puolelta tulee välttää Julkiset ulkotilat ja kunnallistekniikka Julkisiin ulkotiloihin haetaan uusia innovatiivisia näkemyksiä kaupunkivihreästä urbaanissa ympäristössä. Kasvillisuutta osana aukio- ja katutiloja tulee korostaa. Liesikuja: Liesikujan alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota itä-länsisuuntaisen jalankulku- ja pyöräily-yhteyden vahvistamiseen, huomioiden kuitenkin se, että Liesikujan itäpää toimii pysäköintiliikenteen pääväylänä. Aukioiden ja torialueiden liittymistä toisiinsa tulee vahvistaa. Liesikuja 4:n ja nykyisen Isomyyrin väliset siltarakenteet tullaan purkamaan uudisrakentamisen yhteydessä. Liesitori: Liesitoria kehitetään vehreäksi ja viihtyisäksi aukioksi, joka täydentää Myyrmäenraitin aukioiden sarjaa. Liesitorin tulee liittyä luontevasti Myyrmäenraittiin ja muodostaa kokonaisuus Paalutorin kanssa muotokieleltään, materiaaleiltaan ja luonteeltaan. Nykyisen Isomyyrin kiinteistön alueelle suunniteltavien kivijalkakerrosten toimintojen tulee olla mahdollista levittäytyä myös torille. Myös rakennuksen pääsisäänkäynnin tulee olla torin puolella. Liesikujan, Liesitorin sekä Liesikuja 4:n edustalla sijaitsevan kolmioaukion tulee muodostaa jatkossa selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus. Liesitorin pohjoispuolinen palvelutalo tulee huomioida torin toimintojen suunnittelussa. Vaskivuorentie: Myyrmäentien päätteen tulee toimia kaupunkikuvallisesti merkittävänä kohtana myös katutasossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liittymien kohtiin sekä rakennuksen kivijalkaan. Julkisivun ei tule antaa takapihamaista vaikutelmaa. Vaskivuorentieltä tulee osoittaa Liesikujalle / Liesitorille jalankulku ja pyöräyhteys. (ks. Jalankulun, pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen tavoitteet ). Jönsaksentie: 17

20 Jönsaksentien länsipuolelle välille Liesikuja - Punamultatori tulee sijoittaa jalkakäytävä, jonka voi sijoittaa myös arkadiin (leveys n. 3,5 m). Katualueen länsireunan varaus raitiotiepysäkille tulee huomioida. Jalankulkuyhteys Jönsaksentieltä juna-asemalle tulee olla sujuva. Muut katutilat: Liesipolku Liesikujasta etelään siirretään samalle tasolle kuin radan laiturialue ja tuodaan joko portain tai luiskarakentein Punamultatorin tasolle korttelin eteläpäässä. Radan laiturialueen ja uuden korttelirakenteen väliin ei saa jäädä kuilua. Rata-alueen perustusten ja uuden rakentamisen yhteensovittaminen on huomioitava. Kilpailuehdotuksessa tulee esittää korttelin liittyminen Punamultatorin julkiseen ulkotilaan ja alikulkujen ympäristöön. Kunnallistekniikka: Hulevedet tulee käsitellä kortteleissa kaupungin hulevesien hallinnan toimintamallin mukaisesti (ks. liitteet 13 ja 14). Kilpailuehdotuksessa tulee esittää toteutuskelpoisia ideoita tehokkaasti rakennetulle keskusta-alueelle sopivista hulevesien hallintamenetelmistä. Kilpailuehdotuksessa esitetään hulevesiratkaisujen tilantarve ja sijainti. Tarkempi hulevesien hallintasuunnitelma tehdään osana jatkosuunnittelua. Alueen nykyinen kunnallistekniikka on otettava huomioon. Mikäli kilpailuehdotuksen ratkaisuista johtuen kunnallistekniikkaan joudutaan tekemään muutoksia, tulee muutokset esittää esisuunnitelmatarkkuudella. Kaikille nykyisen kiinteistöjaotuksen mukaisten kiinteistöjen (4 kpl) alueelle tarvitaan oma kiinteistömuuntamo Melu- ja tärinävaikutusten huomiointi Liikennemelun huomioiminen Myyrmäen aseman vieressä sijaitsevaan asemakaavan muutokseen (nro ) liittyen laadittiin laskennallinen meluselvitys (Liite 17, Promethor Oy). Selvityksessä huomioitiin alueen ympäröivien teiden liikenteen lisäksi kohteen eteläpuolella olevan Punamultatorin bussiterminaalin liikenne, Kehäradan raideliikenne ja suunnitellun Vantaan raitiotien liikenne. Melutasoja tarkasteltiin tilanteessa, jossa alueen nykyiset rakennukset on purettu ja tilanteessa, jossa alueelle on rakentunut alustavan suunnittelukonseptin mukainen rakennusmassoittelu. Melulaskentojen pohjalta kaava-alueen suunnittelussa on suositeltavaa huomioida, että ulko-oleskelualueet on pääosin sijoitettava rakennusmassojen suojaan liikennemelulta. Avoimeksi rakennusmassa voidaan halutessa kuitenkin jättää länsipuolelle suunnitellussa korttelissa korttelin Liesitorin puolelta, osittain Liesikujan vastaisilla julkisivuilla sekä kapeampana osuutena bussiterminaalin vastaisella julkisivulla (meluselvityksen s.14, kuva 3). Suurien melutasojen vuoksi parvekkeiden sijoittamisessa on rajoitteita Jönsaksentien ja Vaskivuorentien vastaisilla julkisivuilla alimmissa kerroksissa (vähintään kerrokset 1-5, joissain kohdin jopa 1-8), joissa ylittyy päiväaikaan yli 65 db(a). Näiden osalta suositellaankin rakennettavan viherhuoneita. Myös julkisivun ääneneristävyysvaatimukset ovat korkeita etenkin Jönsaksentien varrella, mikä tulee huomioida etenkin, mikäli alimpiin kerroksiin sijoitetaan asumista tai toimistotiloja. Suunnittelualueen si- 18

21 jainti vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella ja alueen koko huomioiden on syytä myös jatkosuunnittelussa huomioida mahdollinen alueen rakentuminen vaiheittain, jolloin voi olla tarpeen määrittää esimerkiksi väliaikaista meluntorjuntaa oleskelualueiden suojaamiseksi. Runkomelun ja tärinän huomioiminen Raporttien (Liitteet 18, 19 ja 20) liitteenä olevissa kartoissa on esitetty raja-alueet rataan nähden, joita lähempänä rakentamisessa tulee ottaa tärinä ja runkomelu huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa hankekohtaisesti. Suunnittelualueen kohdalla runkomeluvyöhykkeen (>35 db runkomelutaso) on arvioitu sijoittuvan 49 metrin etäisyydelle radasta, mikä on noin puolet suunnittelualueesta. (Katso liite 18, kuva 5). Näiden alueiden runkomelutasot tutkitaan vielä tarkemmin kaavatyövaiheessa. Liitteessä 20, Junaliikenteen tärinä radan varressa, on arvioitu ihmisen tärinänä tunteman värähtelyn tasoa ja vaimentumista radan (Kehärata Vantaan alueella) läheisyydessä. Pyrkimyksenä on ollut tarkastella hyväksyttävä tärinän taso (v=0.3 mm/s) radanvarren linjalla, sekä Vaskivuorentien ja radan liittymäkohtaan tulevan korkean rakennuksen värähtelyä suhteessa hyväksyttävään tasoon. Radanvarren nopeuskomponenttien (pystysuunta) vastearviolinjaus, v = 0.3 mm/s, antaa käsityksen siitä, mille etäisyydelle voidaan toteuttaa asuinkäyttöön tarkoitettavaa rakennuskantaa. On kuitenkin huomioitava, että laskennoissa on sovellettu lovipyöräherätettä, joka tuottaa joissakin tapauksissa 5 10 kertaisen impulssin normikalustoon nähden. Korkeat rakennukset perustetaan pääsääntöisesti kallion tai tukipaaluperustuksen varaan. Tällöin pystysuuntaiset värähtelyt hoituvat lähes automaattisesti hyväksyttävään tasoon. Suurin vaara korkeassa rakennuksessa on yläosien vaakasuuntaiset värähtelyt. Nämä ovat kuitenkin raportin 2D-arviossa alle viitearvojen. Liitteessä 20 on esitetty Kehäradan junaliikenteen tärinämittaukset Myyrmäessä Mittaustulokset edustavat mittausajankohdan tilannetta. Tilauksen mukaisesti mittaukset on toteutettu lyhytkestoisina ns. kalibrointimittauksina liittyen Myyrmäen Rajatorpantien ja Kehä III välisen radanvarsialueen täydennysrakentamisen kaava-muutosalueiden tärinätilannearviointiin sekä ko. alueelle suunnitellun korkean XXIII-kerroksisen rakennuksen tärinä- ja värähtelytarkasteluun. Rakenteellisesti mittauskohteessa tämän toimeksiannon mukaisesti mitatun suuruinen, junaliikenteestä aiheutunut tärinä ei aiheuta rakenteellisia vaurioita. Ihmisen viihtyvyyden sekä häiriöksi kokeman värähtelyn kannalta junien aiheuttama tärinä sijoittuu värähtelyluokkaan A, eivätkä ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. 19

22 3.6 Kilpailuehdotusten arviointiperusteet Sisältövaatimukset täyttäviä kilpailuehdotuksia arvioidaan suunnitelmien laadun, toiminnallisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden perusteella, ilman tärkeysjärjestystä. Sisältövaatimukset: - Tarvittavat asiakirjat ja sähköiset tiedostot toimitettu aikarajaan mennessä. - Tavoitteen mukainen rakennusoikeuden määrä - Kilpailuohjelmassa vaaditut toiminnot on esitetty suunnitelmissa: asumisratkaisut, liike-, toimisto- ja palvelutilat, pysäköinnin järjestäminen - Suunnitteluryhmän kokoonpanoon kuuluu kilpailuohjelmassa vaaditut asiantuntijat Laatu: - Kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutuminen o Alueen kaupunkikuvaa parantava yhtenäinen toteutus, alueen identiteetti huomioiden - Arkkitehtuuri o Arkkitehtuurin laadukkuus, mm. tornien ja kivijalkakerrosten arkkitehtuuri, taiteen toteuttamisen mahdollisuudet - Liittyminen ympäristöön o Kortteleiden luonteva liittyminen katutilaan ja muihin rajapintoihin - Julkiset ulkotilat o Julkisten ulkotilojen monikäyttöisyys, toiminnallisuus ja esteettisyys o Aukiot ja torialueen liittyvät luontevasti toisiinsa ja Myyrmäenraittiin - Pihat o Pihan monikäyttöisyys, toiminnallisuus, esteettisyys, vehreyden mahdollistaminen ja toteuttamiskelpoisuus Toiminnallisuus: - Toiminnot sovitettu luontevasti yhteen - Liike-, toimisto- ja palvelutilojen sijoittaminen ja kaupallinen toimivuus o Tilojen sijainti kerroskorkeusvaatimus o Tilojen ympärivuotinen käyttö ja mahdollisuus levittäytyä katutilaan o Uusien konsepti- ja toimitilaratkaisuiden esittäminen - Liikeideointi uskottavuus o Liike-, toimisto- ja palvelutilojen kaupallinen houkuttelevuus ja elinvoimaisuus - Eri liikennemuotojen ja pysäköinnin ratkaisujen yhteensovittaminen ja toimivuus o Liikennejärjestelyjen turvallisuus ja toimivuus o Kestäviin liikkumismuotoihin kannustavat suunnitelmaratkaisut o Auto- ja polkupyöräpysäköintipaikkojen määrä ja sijainti o Liittymä- ja huoltoliikennejärjestelyt o Suunnittelualueen liittyminen ympäröivään katutilaan ja rata-alueeseen 20

23 Toteuttamiskelpoisuus: - Kokonaisratkaisun taloudellisuus ja rakenteiden toteuttamiskelpoisuus o Tekninen ja taloudellinen toteutuskelpoisuus, ylläpidon kustannustehokkuus ja ekologisuus - Asumismuotojen monipuolisuus o Hallintamuotojakauman ja erityyppisten asuntotuotteiden huomioiminen suunnittelussa o Asuntojen toimivuus, joustavuus ja markkinoitavuus - Maanomistussuhteiden ja vaiheittaisen toteutuksen huomioonottaminen ja taloudellisuus - Hulevesien käsittely o Toteuttamiskelpoisten ideoiden esittäminen tehokkaasti rakennetulle keskustaalueelle sopivista hulevesien hallintamenetelmistä. 21

24 4 KILPAILUEHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET 4.1 Kilpailuehdotuksen sisältö Suunnitelmat teksteineen toimitetaan A1-kokoisina plansseina. Kilpailuehdotukset toimitetaan nimimerkeillä. Kilpailijan nimen ei tule esiintyä suunnitelmamateriaaleissa. Mittakaavallisiin esityksiin on lisättävä mittakaavajana. Suunnitelma-asiakirjat tulee toimittaa myös pdf-muodossa A3-koon taitolla USB-muistitikulle tallennuttuna. Muistitikulle tulee lisäksi liittää kilpailijan suunnitelma skp-tiedostona. Toimitettavat suunnitelmat: - värillinen (varjostettu) asemapiirros kilpailualueesta pohjakartalle piirrettynä 1:500 - aluejulkisivut (määrätyille suunnille, esim. Jönsaksentie ja Vaskivuorentie) 1:500 - alueleikkaukset kahdesta suunnasta 1:500 - rakennusten rakennuskohtaiset kerrospohjakaaviot värikoodattuine käyttötarkoituksineen (peruskerros ja kaduntasokerrokset kaaviomaisesti) 1:500. Kilpailijat voivat esittää ehdotuksen kannalta oleellisista rakennuksista tai kokonaisuuksista tarkempia suunnitelmia 1: kaksi (2) suunnitelmaa kuvaavaa lintuperspektiivikuvaa (ks. liite 5) - katutason näkymät Punamultatorilta, Liesitorilta, junaradan laituritasolta, Vaskivuorentieltä, Jönsaksentieltä ja Myyrmäentieltä liitekarttaan merkityistä kohdista (ks. liite 10) - kilpailualueen liikennekaavio ja pysäköintisuunnitelma - selostus, jossa esitetään ratkaisun pääperiaatteet rakennustapa ja laajuuslaskelmat - rakennuskohtainen taulukko, josta ilmenee huoneistojakauma sekä liike-, palvelu- ja toimistotilojen laajuus. Kaikki piirustukset ja asiakirjat tulee varustaa merkinnällä Myyr York - Downtown Halutessaan kilpailijat voivat liittää mukaan edellä mainittujen lisäksi ehdotustaan havainnollistavaa lisäaineistoa, maksimissaan kolme kuvaa. Toimitettavaan aineistoon tulee lisäksi sisältyä erillinen nimikuori, jossa on kilpailuehdotukseen laatineen arkkitehtitoimiston yhteystiedot, suunnitteluryhmän jäsenten tiedot rooleineen ja tieto kilpailuehdotuksen tekijänoikeuden haltijasta. Suunnitelmien ja suunnitelmiin liittyvien selostusten, taulukoiden yms. kieli tulee olla suomi. 4.2 Kilpailuehdotuksen sisäänjättö Kilpailuehtouksen tulee saapua kilpailun järjestäjälle suljetussa kirjekuoressa / paketissa viimeistään klo 12:00. Kuoressa / paketissa tulee olla merkintä: Myyr York Downtown. Kilpailuehdotuksen toimitusosoite: Vantaan kaupunki / Kirjaamo Asematie 7, Vantaa 22

25 4.3 Kilpailun ratkaiseminen Palkintolautakunta pyrkii arvostelemaan kilpailuehdotukset mahdollisimman pian Kilpailuehdotusten sisäänjätöstä. Työt ovat arviointiaikana julkisesti nähtävillä Myyrmäkitalossa sekä esiteltävinä yleisölle osana asemakaavaprosessia. Kilpailu ratkaistaan kohdassa 3.6. Kilpailuehdotusten arviointiperusteet esitettyjen arvosteluperusteiden mukaisesti. Kilpailun tulokset julkaistaan erillisessä viikolla järjestettävässä tilaisuudessa, johon ovat tervetulleita kaikki kilpailuehdotuksen jättäneiden suunnitteluryhmien jäsenet. Varsinaiset kutsut tilaisuuteen toimitetaan myöhemmin. Kilpailuehdotukset ja arvostelupöytäkirja vaot nähtävissä tilaisuudessa. Kilpailuehdotus voidaan jättää hyväksymättä, jos se ei ole Kilpailuohjelman mukainen, jos siinä on olennainen virhe tai, jos Kilpailuehdotus on saapunut Kilpailuehdotuksen tekijästä johtuvasta syystä kilpailuajan päättymisen jälkeen. Kilpailun järjestäjät pidättävät tällöin oikeuden olla maksamatta hylätyn Kilpailuehdotuksen laatijalle Kilpailuohjelman mukaista suunnittelun laadintapalkkiota. Kilpailun järjestäjillä on oikeus jättää hyväksymättä Kilpailun tai kaikki kilpailuehdotukset myös muusta kuin em. syystä ilman erillistä perustetta. Tällöin ko. kilpailijalle maksetaan Kilpailuohjelman mukainen Kilpailuehdotuksen laadintapalkkio edellyttäen, että Kilpailuehdotuksen liitteenä toimitetut suunnitelmat täyttävät Kilpailuohjelman vaatimukset. 4.4 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena Kilpailun pohjalta valitaan konsultti vastaamaan kaavamuutosvaiheen maankäytön suunnittelusta asemakaavamuutosehdotuksen laadintaa varten. Suunnittelutyö käynnistetään välittömästi kilpailun tuloksen julkistamisen jälkeen. Alueen kaavamuutosehdotus on tavoitteena saada kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja hyväksymiskäsittelyyn syksyllä Suunnittelusopimus tehdään ensivaiheessa koskevaan vain kaavamuutosvaihetta. Suunnittelusopimus tehdään erikseen Cityconin, SATOn, SRV:n ja Taitokaaren kanssa. Kutsukilpailun osallistumisesta maksettu palkkio lasketaan osaksi kaavavaiheen suunnittelun kokonaispalkkiota. 23

26 LIITTEET Liite 1. Kilpailualueen kantakartta (dgn, dwg) Liite 2. Kilpailualueen kiinteistökartta (dgn, dwg) Liite 3. Kilpailualueen johtokartta (dgn, dwg) Liite 4. Kilpailualueen maaperäkartta (dwg, pdf) Liite 5. Viistoilmakuvat (4 kpl) alueesta, 2016 (pdf, jpeg) Liite 6. Ortokuvakartta, 2017, 1:3000 (pdf, jpeg) Liite 7. Ortokuvakartta, 2017, 1:2000 (pdf, jpeg) Liite 8. Laserkeilausaineisto (dgn) Liite 9. Ote alueen asemakaavasta (pdf) Liite 10. Näkymäkuvien sijaintipisteet (kohdan 4.1. katutason näkymät) Liite 11. Myyrmäen kaavarunkoluonnos (pdf) Liite 12. Osallistumis-. ja arviointisuunnitelma (pdf) Liite 13. Hulevesien hallinnan toimintamalli (pdf) Liite 14. Rakennettavien alueiden hulevedet ja kattokasvillisuus (pdf) Liite 15. Valokuvia kilpailualueelta (jpeg) Liite 16. Radan rakennepiirustukset (pdf) Liite 17. Meluselvitys, Promethor (pdf) Liite 18. Runkomeluselvitys, WSP (pdf) Liite 19. Junaliikenteen tärinä radan varressa, WSP (pdf) Liite 20. Myyrmäki tärinämittausraportti, WSP (pdf) Liite 21. Lähialueiden suunnitelmat (pdf) Liite 22. Alueen maaperä ja kairauspisteet (pdf) Liite 23. Sketchup 3d-malli Internetistä saatavilla oleva lisämateriaali: - Myyrmäen kaavarunkoluonnos: - Vihertehokkuus-esite ja laskuri: 24