KAARINAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaarinan kaupungin strategia Veroprosentit ja väestötiedot Tuloslaskelma, velat ja investoinnit Rahoitusstrategia Talousarvion sitovuussäännöt Valtuuston nähden sitovat määrärahaerät Konsernijohto Tarkastuslautakunta Elinkeinopolitiikka Palo- ja pelastustoimi Vuokratalotoiminta Hallintopalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Kansalaistoiminnan lautakunta Tekninen lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Investoinnit

3 1. Kaupunginjohtajan katsaus Niin maailman, Suomen kuin Kaarinankin talouden kehityssuuntaa on vaikea ennakoida. Maailmatalouden kasvu saattaa hieman piristyä, mutta euroalueen ja EU:n talouskasvun pysähtyminen saattaa johtaa jopa uuteen taantumaan. Suomen kokonaistuotannon ennakoidaan vielä hieman ensi vuonna kasvavan ja jopa monipuolistuvan, mutta työttömyyden ennakoidaan Suomessa kuitenkin kasvavan. Varsinais-Suomessa lähes kaikilla toimialoilla liikevaihdot ja henkilöstömäärät ovat lähteneet 2008 jälkeen uudelleen nousuun ja nousun odotetaan jatkuvan. Työllisyys kasvaa Vakka-Suomessa ja Turun seudulla, kun taas Salon tilanne on haasteellinen. Turun seudulla teolliset työpaikat ovat osittain korvautuneet palvelualan työpaikkoina ja telakkateollisuuden hyvä tilanne antaa uskoa tulevien vuosien kehitykseen. Kaarinan yrittäjäystävällinen ilmapiiri antaa yrityksille hyvän alustan menestyä ja houkuttelee kaupunkiin uusia yrityksiä. Väestön kasvu Turun seudulla on siirtymässä ydinkaupunkiseudulle, mikä edistää rakennemallin toteutumista jatkossakin. Kaarinan vuotuinen kasvu on alkuvuoden 2012 pysähtymisen jälkeen vilkastunut, ja mikäli suunnitellut kaavaohjelmat toteutuvat, kasvua tulee olemaan tulevina vuosina ennustettua enemmän. Väestönkasvulla on merkittävä vaikutus tulevien vuosien talouskehitykseen ja palvelutuotantoon. Turun seudun yhteistyö on löytänyt muotonsa. Vuoden 2013 talousarviossa on huomioitu muutokset joukkoliikenneorganisaatiossa, yhteispäivystyksessä ja ensihoidossa. Merkittäviä yhteistyömuotoja ovat myös seudullinen palveluseteli, liikuntaa rajattomasti Turun seudulla hanke sekä urheiluakatemia. Kaarinan kaupunki edistää strategisten päämääriensä mukaisesti hyvinvointia ennakoivasti, luo kustannus- ja laatutietoisia palveluja, tekee ekologisesti viihtyisää ympäristöä sekä korostaa luovaa Kaarinaa markkinoinnissaan. Käytännössä tämä näkyy talousarviossa muun muassa lisäyksinä ennakoivaan työhön (esim. lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysyksikkö Olkkari), ohjaamisena palvelujen tehostamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen, infrainvestointien säilyttämisenä sekä aloitejärjestelmän laajentamisena myös kuntalaisten käytettäväksi. Näiden jälkeen henkilöstön hyvinvointi on vahvasti esillä tulevan vuoden talousarviossa. Henkilöille, jotka ovat tavalla tai toisella vajaakuntoisia tai työkyvyttömyyseläkkeen uhan alla, haetaan uusia työllistymismahdollisuuksia tähän tarkoitukseen varatun määrärahan avulla. Talousarvio antaa resursseja myös työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja tavoitteena on vähentää varhaisista eläkkeellesiirtymisestä johtuvien kulujen (varhemaksut) määrää. Talousarvio antaa lisäresursseja hyvinvointipalvelujen toteuttamiseen. Erikoissairaanhoidon kulujen kasvaminen ja valtionosuuksien pysyminen lähes ennallaan johtaa siihen, että vuosikate ei riitä kattamaan nettoinvestointeja. Investoinnit joudutaan osittain rahoittamaan velalla. Velan määrä kasvaa huolestuttavasti ja kasvaa suunnittelukauden aikana suuremmaksi kuin valtakunnassa keskimäärin. Vuoden 2013 investoinneilla pystytään vastaamaan korjausvelan lyhentämiseen ja tehtyihin sopimuksiin, mutta niillä ei vastata palvelutarpeen eikä kaikilta osin myöskään tuottavuuden lisäykseen. Talousarvion on tehty nykytiedon pohjalta. Vuoden 2013 aikana eduskunta säätänee uuden kuntalain. Lain sisällöllä on oleellinen merkitys kuntien tulevaisuuteen. Kuntalakiakin suurempi vaikutus kuntien talouteen on vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain ja sosiaali- ja terveyslainsäädännön uudistuksilla, joiden vaikutusta kuntien velvoitteisiin ja kustannuksiin voin vain arvailla. Tulevaisuuden ennakoinnista tekee entistä haasteellisemman myös valtioosuusjärjestelmän uudistaminen. 3

4 Kaiken kaikkiaan epävarmuudesta ja isoista uhista huolimatta kaarinalainen voi olla suhteellisen luottavainen kotikaupunkinsa elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Valtionvarainministeriön rakennetyöryhmän raportista voimme lukea: "Kaarina näyttäisi olevan kokonaistaloudellisesti tarkastellen jopa maan kymmenen vahvimman kunnan joukossa nyt ja tulevaisuudessa!" Uskon, että tähän on johtanut erityisen määrätietoinen työ hyvän yritysilmaston aikaansaamiseksi ja ennaltaehkäisevien palvelujen tuottamiseksi. Toivotan voimia niin kaupungin henkilöstölle, luottamushenkilöille, asukkaille kuin yrityksillekin jatkaa tätä erinomaista työtä myös vuonna Harri Virta kaupunginjohtaja 4

5 2. Kaarinan kaupungin strategia KAARINAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi laajentuneen Kaarinan ensimmäisen kaupunkistrategian. Kaarinan strategiaa valmisteltiin kahdessa vaiheessa: vuoden 2009 elokuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen version strategiasta, jota toukokuussa 2010 tarkistettiin toimialojen ja eri yhteistyötahojen kommenttien perusteella. Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategiset päämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 2016 asti. Toiminta-ajatus kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki on olemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijät puolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakin tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme. Toiminta-ajatus Tarjoamme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten omatoimisuutta ja mahdollistamme arjen sujuvuuden sekä turvallisen huomisen asukkaille ja yrityksille. Huolehdimme myös vehreästä sekä merellisestä ympäristöstämme. Visio Kaarina on kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - Kaupunkilaisten tietoisuuden ja oman vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan - Palveluketjun toimivuus - Riskiryhmissä olevien löytäminen 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen - Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen - Elinkaarikustannusten selvittäminen - Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet - Ajantasainen palvelustrategia - Toimiva johtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö - Alueiden rakentaminen tukee olemassa olevan taajaman kehittymistä - Energiatehokkuuden parantaminen - Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä - Ranta-alueiden saavutettavuuden paraneminen 4. Luovuudesta tunnettu Kaarina - Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen - Osallistuva kaupunkilainen ja henkilöstö - Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti - Muutosherkkyyden edistäminen 5

6 3. Veroprosentit ja väestötiedot Veroprosentit Talousarvio on laadittu siten, että veroprosentit noudattavat kuntaliitossopimuksessa mainittuja enimmäisrajoja kunnallisveron osalta. Kaarinan kaupungin vertailukelpoinen kunnallisvero on ollut vuonna 2008 keskimäärin 18,34 % (Kaarina ja Piikkiö). Vuoden 2009 alusta lukien kunnallisveroprosentti aleni 18,00 %:iin, kun Kaarina ja Piikkiö yhdistyvät Kaarinan kaupungiksi. Piikkiön kunnan alueella ei ole vahvistettu korotettua kiinteistöveroprosenttia vuoden 2008 osalta. Vuodesta 2010 lukien veroprosentti on ollut 18,50 %. Nyt veroprosentti nousee 19:00 %:iin. Vuoden 2010 alusta lukien on verolakia muutettu siten, että kiinteistöverojen lakisääteisiä alarajoja on korotettu. Alaraja yleiselle kiinteistöveroprosentille on 0,60 ja vakituiselle asuinrakennukselle 0,32. Mikäli muulle kuin vakituiselle asuinrakennukselle (esim. loma-asunto) ei ole vahvistettu erikseen, niin tällöin näihin rakennuksiin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Mikäli yleishyödylliselle yhteisölle ei ole erikseen vahvistettu kiinteistöveroprosenttia, niin tällöin rakennuksiin sovelletaan muita prosentteja. Vuoden 2011 alusta lukien yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi vahvistettiin 0 %. Vuoden 2012 veroprosentit ovat samat kuin Kaarinan kaupungin veroprosentit TA2013 TS2014 TS2015 Kunnallisvero 18,00 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 Kiinteistöverot: - yleinen prosentti 0,55 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 - yleishyödylliset yhteisöt 0,00-0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 - vakituinen asuinrakennus 0,25 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 - muut asuinrakennukset 0, rakentamaton rakennuspaikka 2,50 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Väestö Kaarinan kaupunki on menneinä vuosina kasvanut parhaimmillaan 2,0 % väestön osalta. Lama vähentää rakentamista, joten väestön merkittävää kasvua ei ole lähivuosina näköpiirissä. Vuoden 2012 aikana väestö kuitenkin kasvaa yli talousarvioennusteen, joten vuoden 2013 kasvu on 1,5 % suhteessa vajaaksi jäävään talousarviolukuun. Ikäluokat TA2012 TS2013 TS2014 TS Yht Kasvu 2,0 % 1,7 % 1,6 % 1,4 % 1,4 % 0,5 % 0,6 % 0,4 % 1,5 % 0,8 % 0,9 % 6

7 4. Tuloslaskelma, velat ja investoinnit KAARINAN KAUPUNKI Tuhatta euroa TP 2011 MTA2012 HKE2013 KH2013 KH13/TA12 TS2014 TS2015 Myyntituotot ,9 % Maksutuotot ,8 % Tuet ja avustukset ,1 % Vuokratuotot ,8 % Muut tuotot ,9 % Toimintatulot yhteensä ,0 % Valmistus omaan käyttöön ,5 % Henkilöstökulut ,9 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % Avustukset ,4 % Vuokrat ,4 % Muut kulut ,4 % Toimintakulut yhteensä ,3 % TOIMINTAKATE ,5 % Kunnallisvero ,5 % Yhteisövero ,2 % Kiinteistövero ,5 % Valtionosuudet ,7 % Verot ja valtionsosuudet ,9 % Korkotuotot ,3 % Muut rahoitustuotot ,0 % Korkokulut Muut rahoituskulut ,0 % VUOSIKATE ,9 % Poistot ,0 % TULOS ,6 % Investoinnit Nettolainojen muutos Ennuste Korollinen velka Velka euroa per asukas

8 5. Rahoitusstrategia Lainanotto-strategia Kaarinan kaupungin lainat on pääsääntöisesti sidottu yhden kuukauden euriboriin. Kaupunki on suojannut lainat tilivuoden 2010 aikana kiinteisiin korkotasoihin, joten kokonaiskorkokustannukset on kuitenkin kiinnitetty kiinteisiin tasoihin. Kaupunginhallituksella on toimivalta päättää rahoitusten johdannaissopimuksista. Lainojen noston määrälle ei ole rajoitussääntöä, mutta lainojen nostojen määrää valvoo kaupunginhallitus otto-oikeudellaan. Taloussäännössä on määritelty lainojen nostovaltuudet. Kaupunginhallitus voi tarvittaessa lisäksi tehdä yleispäätöksiä luottolimiittien määrästä. Tilinpäätöksessä eritellyille rahoituslaskelman erille ei asetettaisi valtuustoon nähden sitovia eriä ollenkaan. Pitkäaikaiset lainat Pitkäaikaisilla lainoilla tarkoitetaan yli vuoden pituisia lainoja. Tässä talousarviossa annetaan kaupunginhallitukselle oikeus päättää ilman ylärajaa kaupungin pitkäaikaisista lainoista. Antolainasaamiset Antolainasaamisten lisäykseen ei merkitä talousarviovaroja. Jokaisesta antolainasta päättää valtuusto erikseen. Leasing-vuokraaminen Talousarvion laadintaohjeissa on kielletty leasing-vuokrasopimusten teko. Tämä rajoitus vahvistetaan myös talousarviokirjassa. Kaupunki rahoittaa tavaroiden ostot verorahoituksella tai tarvittaessa ottamalla suoraan velkaa rahoitusmarkkinoilta. Yleensä laina on ollut merkittävästi leasing-vuokraamista edullisempaa rahoituskustannusten osalta. Hankinnasta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ovat suorassa ostossa pienemmät kuin leasing-vuokraamisessa. Leasingille on ominaista, että vuokramaksut kattavat hyödykkeen hankintamenon ja vuokra-ajan koron sopimusaikana. Leasing-vuokraaminen on rinnastettavissa osamaksukauppaan, mistä aiheuttaa leasing-vastuita, eikä vuokraaja pääse vuokraamansa tavaran omistamisen, hoitamisen ja hävittämisen vaivasta. Tilojen vuokraamista tai tavaran lyhytaikaista vuokraamista (esim. konevuokraus viikoksi) ei lasketa leasing-vuokraamiseksi. On tarkoituksenmukaista, että velkavastuut näkyvät kaupungin velkamäärissä ja asukaskohtaisissa velkatunnusluvuissa. Velan kasvua tulee hallinnoida kaupungin ylin johto. Leasingvuokraamiselle on asetettu rajoitus tässä kirjassa mainituissa talousarvion sitovuussäännöissä. 8

9 6. Talousarvion sitovuussäännöt Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaan talousarviovuodelle Ohjeet toistuvat samoilla sanoilla myös kaupungin johtosäännöissä, mutta leasing-vuokraamisesta on lisätty rajoitussääntö tähän talousarviokirjaan. Talousarvio a) Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekä tässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitoo ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittu valtuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitova luku on toimintakate (nettobudjetti). Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden perustamisesta. b) Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinen toimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä kohteen otsikkoteksti, jossa on kuvattu määrärahan käyttötarkoitus. Alle euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistön ensikertainen kalustaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat. Teknisen lautakunnan tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistä kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euron hankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa. c) Rahoitusosa Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovat pitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys. Kaupunginvaltuusto hyväksyy toimintapääoman, varausten ja rahastojen mahdollisen muutoksen. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin jokin muistutus. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi. Käyttösuunnitelmien laatiminen sekä ostolaskujen hyväksyjät Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueille sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaot vahvistaa toimialajohtaja. 9

10 Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut. Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä. Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön mukaisesti. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus. Viranhaltija voi delegoida toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Muu talousarvion sitovuussääntö Leasing vuokraamisen kielto Hyödykettä ei saa hankkia leasing-vuokraamalla. Aiemmin tehdyt leasingvuokrasopimukset tulee päättää silloin, kun vuokrattu hyödyke on sopimusehtojen mukaisesti lunastettavissa omaksi. Leasing-vuokrasopimukseksi katsotaan sellainen vuokrasopimus, jonka aiheuttamat vuokrakustannukset kattavat sekä hyödykkeen hankintamenon että vuokra-ajan koron. 10

11 7. Valtuuston nähden sitovat määrärahaerät Luvut sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset luvut. Sitovuustaso noudattaa pääosin lautakuntarakennetta, mutta erikoissairaanhoito ja aluepelastuslaitos ovat erikseen sitovia eriä. Kaarinan kaupungin talousarvio on sitova alla olevien erien osalta siten, että valtuustoon nähden sitova määrärahaerä on nettoluku eli kate. Tuhatta euroa TP11 MTA12 HKE13 KH13 KH13/12 TS2014 TS2015 Konserni- Tuotot ,0 % johto Kulut ,2 % Kate ,3 % Aluepelastus- Tuotot laitos Kulut ,3 % Kate ,3 % Hallinto- Tuotot ,6 % palvelut Kulut ,7 % Kate ,9 % Henkilöstö- Tuotot ,4 % lautakunta Kulut ,4 % Kate ,5 % Tarkastus- Tuotot lautakunta Kulut ,2 % Kate ,2 % Sivistys- Tuotot ,9 % lautakunta Kulut ,4 % Kate ,3 % Perusturva- Tuotot ,8 % lautakunta Kulut ,7 % Kate ,6 % Erikois- Tuotot sairaanhoito Kulut ,9 % Kate ,9 % Kansalais- Tuotot ,0 % toiminnan Kulut ,2 % lautakunta Kate ,5 % Tekninen Tuotot ,3 % lautakunta Kulut ,1 % Kate ,1 % Kaavoitus- Tuotot ,0 % ja rakennus- Kulut ,0 % lautakunta Kate ,5 % Ympäristön- Tuotot ,3 % suojelu- Kulut ,4 % lautakuna Kate ,5 %

12 8. Konsernijohto 100 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toiminta-ajatus Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta, kaupunginjohtaja, palo- ja pelastustoimi. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti ja laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Luovuudesta tunnettu Kaarina/ osallistuva kaupunkilainen ja henkilöstö Ekologisesti viihtyisä ympäristö Tavoite Työhyvinvointitoimien vaikuttavuuden selvittäminen tutkimus- ja vertailutiedon avulla Johtoryhmän toiminnan kehittäminen Strategioiden päivittäminen uuden valtuustokauden alkaessa Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Kaarinan kaupungin energia- ja ilmastostrategian toteuttaminen Mittarin tavoitearvo Vuoden 2013 aikana käynnistetty työhyvinvointi-investointien kokonaisvaikuttavuutta arvioiva hanke. Toimialojen johtoryhmät sekä johtoryhmä itse arvioivat johtoryhmän toiminnan kehittymistä. Kehittämistyön tuloksena toimialojen välinen yhteistyö on lisääntynyt. Kaupungin päästrategia ja alastrategiat on päivitetty mennessä. Kaarinan kaupungin aloitejärjestelmä on kaupunkilaisten käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Rauhalinnan ja Lemunniemen asemakaavat laaditaan siten, että aurinkoenergian mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Talous Tuhatta euroa TP11 MTA12 HKE13 KH13 KH13/12 TS2014 TS2015 Konserni- Tuotot ,0 % johto Kulut ,2 % Kate ,3 % Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginvaltuusto TP 2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Kokoukset, lukumäärä Käsitellyt asiat, Tehdyt valtuustoaloitteet, lukumäärä

13 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 113 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaupunginhallituksen pj. 114 Elinkeinopolitiikka Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginhallitus TP 2011 TA 2012 TA2013 TS2014 TS2015 Kokoukset, lukumäärä Käsitellyt asiat, Kaupungin oma toiminta Konsernijohto luo edellytyksiä tuottavuuden edistämiseen kehittämällä toimintamalleja ja toimintaprosesseja sekä kustannustehokkuutta. Vuoden 2013 aikana parannetaan sivistys- ja perusturvalautakunnan alaisten kuljetusten yhteistyötä ja hyödynnetään palvelulinjaa nykyistä tehokkaammin eri toimialojen kuljetuksissa. Kaupunginhallitus perustaa virkamiestyöryhmän valmistelemaan tätä asiaa. Kaupunginhallituksen perustamat toimikunnat ja neuvostot Tulevaisuustoimikunta Ansiomerkkitoimikunta Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Matkailu- ja saaristotoimikunta Vanhus- ja veteraanineuvosto Vammaisneuvosto Kansainvälisyys- ja ystävyyskuntatoiminta Kaupungin ystävyyskunnat ovat, Szentes/Unkari, Sovetski/Venäjä, Jögeva/Viro, Enköping/Ruotsi ja Nedre Eiker/Norja, Portugali/Ansião 13

14 9. Tarkastuslautakunta 110 Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuuston pj. Tarkastuslautakunnan pj. Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta arvioi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja valvoo tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päättynyt tilikausi. Tämä lisäksi tarkastuslautakunta antaa väliraportteja. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Talous Tavoite Kolmannesvuosiraporttien arviointi valtuustolle Tulevan vuoden linjaaminen Mittarin tavoitearvo Raportit on arvioitu valtuustolle Tarkastuslautakunta käy vuoden alussa keskustelut valtuuston puheenjohtajiston kanssa tulevan vuoden tavoitteista Tuhatta euroa TP11 MTA12 HKE13 KH13 KH13/12 TS2014 TS2015 Tarkastus- Tuotot lautakunta Kulut ,2 % Kate ,2 % Toimintasuunnitelma Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu perehtyä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sisältöön, asettamisprosessiin, raportointijärjestelmiin ja toteuttamiseen sekä johtamiseen kaupungin organisaatioissa ja raportoida valtuustolle ja kuntalaisille havainnoistaan ja toiminnan vaikuttavuudesta. Toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä asioita sekä toimintamallin osalta että erityisesti matalasuhdanteen aikana. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on huolehtia kuntakonsernin hallinnon ja talouden yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta tekee esityksen valtuustolle tilinpäätöksen käsittelystä, vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille ja tilintarkastajan valinnasta. Lautakunta kokoontuu noin 10 kertaa ja ulkoinen tilintarkastaja tekee noin työpäivää tarkastustyötä organisaatiossa. Tarkastuslautakunta voi teettää niin tarvittaessa myös erillistarkastuksia ulkopuolisella kuntatarkastajalla. Vuoden 2013 aikana uusi valittu tarkastuslautakunta kilpailuttaa tilintarkastuspalvelut ja laatii seuraavaksi valtuustokaudeksi tarkastussuunnitelman. 14

15 10. Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikka ja Kaarinan Kehitys Oy Kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 2013 toiminnassa keskeisiksi painopistealueiksi on valittu kasvuyritysten tunnistaminen ja verkoston luominen, yritysten omistajanvaihdosasiat, matkailuelinkeinon kehittäminen, yritysalueiden markkinointi sekä yhteistyö ja tapahtumat yritysten kanssa. Kaarinan Kehityksen tavoitteena on löytää vuosittain 2-3 kasvuyritystä tai toimialaa, joiden kasvua ja menestymistä lähdetään tukemaan. Kasvuyritysten tunnistamisprosessin käynnistämisessä tehdään yhteistyötä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa. Kasvuyritysten tunnistamisen tavoitteena on luoda verkosto, joka tukee kasvuvaiheessa olevia yrityksiä. Suomalaisista yrittäjistä jää suuri osa lähivuosina eläkkeelle ja monilla heistä on tarve löytää yritystoiminnalleen jatkaja. Toisaalta on paljon yrittäjiksi haluavia nuoria. Vuoden 2012 yhdeksi teemaksi nostettiin yritystoiminnasta luopumassa olevien, eläkeikää lähestyvien yrittäjien jatkajantarve. Teemaan liittyviä tapahtumia järjestetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kaarinan Kehitys Oy hallinnoi vielä kevään ajan Kaarinan matkailuelinkeinon kehittämishanketta, joka käynnistyi Hankkeen oli alun perin tarkoitus päättyä vuoden 2012 lopulla, mutta sille on päätetty hakea 6 kuukauden jatkoaika (päättyy ). Hankkeen toimenpiteitä on toteutettu hitaammin kuin alun perin oli suunniteltu, joten rahaa riittää vielä muutaman kuukauden jatkoaikaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä paitsi kaarinalaisten matkailuyrittäjien keskinäistä verkottumista myös seudullista yhteistyötä mm. Turun seudullisen matkailuorganisaation Turku Touringin sekä saariston alueen matkailuorganisaation kanssa. Kaarinan Kehitys Oy toimii kaupunkiin sijoittuvien yritysten neuvottelukumppanina yhdessä kaupungin viranhaltijoiden kanssa sekä etsii aktiivisesti Kaarinaan sopivia yrityksiä. Samalla yhtiö auttaa kaarinalaisia yrityksiä verkostoitumaan. Yhtiö osallistuu tarpeen mukaan erilaisiin messu- ja markkinointitilaisuuksiin yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Tällä hetkellä työn alla on osallistuminen mm. Turun Rakentaminen & Sisustaminen messuille helmikuussa Kaarinan Kehitys Oy vastaa kaupungin yritystonttimarkkinoinnista ja Kaarinan yritystontteja markkinoidaan aiempaan tapaan lehti-ilmoituksin. Kaarinan Kehitys Oy aloitti kaupungin kanssa Kaarinan yritysalueiden opastekylttitelineiden uusimisen alue alueelta vuoden 2012 aikana ja projekti jatkuu v Kaarinan Kehitys ylläpitää ja päivittää edelleen Kaarinan kaupungin nettisivuilla olevia yrittämiseen liittyviä www-sivuja sekä yritysrekisteriä, johon paikalliset yrityksen voivat veloituksetta lisätä tietonsa. Myös tontti- ja vapaiden toimitilojen sivuston ylläpitoa jatketaan. Kaarinan Kehityksen nettisivuja uudistetaan vuoden 2013 aikana paitsi sisällön myös ulkoasun osalta. Nettisivujen uudistus toteutetaan linjassa kaupungin nettisivujen uudistamistyön kanssa. Rauhalinnan alueella sijaitseva tirolilainen kokousaitta on Kaarinan Kehitys Oy:n kaupungilta vuokraama ja sitä vuokrataan edelleen kokouskäyttöön kaupungin sisäisille toimijoille sekä ulkopuolisille tahoille. Seudun kuntien välisten verkostojen laajuus ja yhteistyön myönteinen kehittyminen ovat Kaarinan Kehityksen tavoitteita ja näihin tähdätään tulevan vuoden aikana mm. osallistumalla seudullisiin yhteismarkkinointikampanjoihin sekä Paras-viestintäryhmän toimintaan. Kaarinan Kehitys organisoi yhdessä paikallisten yritysten kanssa erilaisia tapahtumia, mm. yrittäjäyhdistysten jäsentapahtumia, Krossin alueen markkinointitapahtumaa sekä joulunavausta- 15

16 pahtumaa Kaarinan torilla. Keväällä 2013 järjestetään Yrittäjyys-viikko, jonka aikana nostetaan esille mm. yrittäjien työhyvinvointiasioita, eri yritysalueita, matkailualan yritystoimintaa sekä kasvuyrittäjyysteema. Viikon ohjelma järjestetään yhteistyössä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten kanssa. Vuoden 2011 aikana Kaarinan Kehitys Oy suunnitteli ja toteutti kaupungin yritysvaikutusten arviointiin lomakemallin, joka otettiin kesäkuussa 2011 käyttöön koeluonteisesti kaupungin kaavoitusosastolla sekä hankintaosastolla. Vuoden 2012 aikana mallin käyttöönottoa laajennettiin koko kaupungin toimintoihin tiettyihin päätöksentekotyyppeihin. Yritysvaikutusten arviointiprosessin päämääränä on minimoida kielteisiä yritysvaikutuksia ja maksimoida myönteisten vaikutusten hyödyt. Arviointiprosessin avulla voidaan vaikuttaa siihen, että yritykset ovat tyytyväisiä kaupungin toimintaan ja lähialueen palvelut ovat korkealla tasolla. Yritysvaikutusten arviointimallin toimivuutta seurataan edelleen vuoden 2013 aikana, jolloin kerätään esimerkkejä tapauksista ja päätöksistä, joissa sitä on sovellettu sekä muokataan mallia tarvittaessa. Kaarinan Kehitys Oy on yrityksiin yhteydessä yrityskäyntien, aamukahvitilaisuuksien, keskustelu- ja palautetilaisuuksien sekä monipuolisen viestinnän ja markkinoinnin avulla. Yhtiön toimitusjohtaja vierailee yksin tai yhdessä kaupunginjohtajan kanssa paikallisissa yrityksissä. Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja on mukana sekä Kaarinan että Piikkiön Yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksissa asiantuntijajäsenenä. Asiakastyytyväisyyttä seurataan mm. Varsinais-Suomen Yrittäjäyhdistyksen sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton vuosittain teettämien yritysilmapiiritutkimusten kautta. Kaarina on sijoittunut kolmena vuotena peräkkäin kärkisijoille Suomen 50 suurimman kaupungin yritysilmapiiriä selvittäneessä EK:n toteuttamassa tutkimuksessa. TALOUSARVIO Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 2013 budjetti on laadittu muutoin kaupungin yleisen raamin mukaisesti, mutta yhtiön ja kaupungin ostopalvelusopimuksen loppusummaan ehdotetaan lisättävän matkailutoimintojen koordinoimiseen, euroa Rauhalinnan tirolilaisen kokousaitan vuokrakulujen kattamiseen sekä euroa Tuorlan vierailijakeskuksen suunnittelun jatkamiseen. Muiden kulujen on arvioitu kasvavan keskimäärin 3 %. Kaarinan Kehitys Oy ehdottaa kaupungin kanssa ostopalvelusopimusta, jonka kokonaisarvo on euroa. Yhtiössä työskentelee kaksi kokopäivätoimista henkilöä, yritysasiamies/toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. Kaarinan Kehitys Oy hallinnoi matkailualan kehittämishanketta, joka päättyy Sen talousarvio vuodelle 2013 on euroa. Hankkeen rahoituksesta 85 % tulee ELY-keskuksen kautta saatavana Leader-hanketukena ja 15 % hankkeessa mukana olevien yritysten ja yhteisöjen maksamana. Matkailuhanke työllistää asti yhden osa-aikaisen projektipäällikön (työaika 60 %). Mikäli Tuorlan alueelle kaavailtu tiedekeskus, jonka rakentamisen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa euroa, saa Kaarinan kaupunginvaltuustolta rahoitustakauksen, tehdään Kaarinan Kehitys Oy:ssä tähän liittyvä lisätalousarvio. Asian toteutuminen edellyttää myös Turun yliopiston sitoutumista hankkeeseen vuokralaisena. Tiedekeskuksen rakentamiseksi on tarkoitus perustaa kiinteistöyhtiö, jonka omistajana tai osakkaana kaupunki on Kaarinan Kehitys Oy:n kautta. 16

17 KAARINAN KEHITYS OY TULOSLASKELMA Ennuste Budjetti Budjetti LIIKEVAIHTO yht Ostopalvelusopimus kaupungin kanssa Muu myynti LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Saadut avustukset (matkailuhankkeen EU-tuki) Materiaalit ja palvelut Ostot Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pys.vast. sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAP) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Tuloverot Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

18 Vuoden 2013 talousarvion yritysvaikutusten arviointi Hallintopalvelut ja konsernijohto Hallintopalveluissa yhteispalvelupisteen viestintäroolia täsmennetään vuoden 2013 aikana. Tähän liittyen Kaarinan yhteispalvelupisteessä toimivaa matkailuneuvontaa kehitetään edelleen niin, että sieltä on saatavissa kattavasti tietoa kaarinalaisista matkailupalveluista, -tuotteista ja - kampanjoista. Tavoitteena on osaltaan edistää matkailuyritysten toimintaa Kaarinassa. Konsernijohdon määrärahaan sisältyy euroa yrityksille myönnettävää kesätyöllistämistukea varten. Tavoitteena on, että kaupungin avustuksella kaarinalaiset yritykset voivat palkata 50 nuorta kesätöihin. Hyvinvointipalvelut Talousarviossa on vanhusten asumispalveluihin ja kotihoidon palvelusetelihankintoihin varattu talousarviossa euroa sekä asumispalveluiden sekä kotihoidon ostopalveluihin n euroa enemmän määrärahaa kuin vuonna Lisäykset merkitsevät näiden palveluiden selvää kysynnän kasvua yrityksiltä. Lastensuojelun sijaishuollossa olisi kysyntää toimeksiantosuhteisten perhehoitajien tarvitseman ympärivuorokautisen tuen palveluista, joita voisi esim. laitoshoito/ammatillinen perhekoti tarjota. Todennäköisesti v aloitetaan vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden kilpailutuksen valmistelu. Ennen sen toteuttamista halutaan seurata ja saada tietoon naapurikuntien vastaavien kilpailutusten kokemukset. Sivistyspalvelut Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen tehostamistoimet lisäävät oman palvelutuotannon määrää suhteessa ostopalvelujen määrään vuoden 2013 aikana. Ympäristöpalvelut Veden myyntihintaan esitetään 11,5 %:n ja jäteveden myyntihintaan 8 %:n korotusta. Runsaasti vettä käyttävien yritysten kannalta tämä on kielteistä. Lisäksi talonrakennusinvestoinnit vähenevät tuntuvasti. Toisaalta infran rakentamisen taso pyritään säilyttämään. Rakentamiseen liittyvät hankinnat joka tapauksessa vähenevät. Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan Kehitys Oy on yksi Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikan työkaluista. Yhtiö osallistuu aktiivisesti Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Kaupungin elinkeino-ohjelma on luotu vuonna 2010 ja se on tehty vuosille Ohjelmassa on määritelty elinkeinopolitiikan tavoitteet, joiden toteuttamiseen Kehitys Oy:n toiminta tähtää. Yksi tavoitteista on yritysvaikutusten arviointi kaupungin päätöksenteossa. Vuoden 2011 aikana Kaarinan Kehitys Oy suunnitteli ja toteutti kaupungin yritysvaikutusten arviointiin lomakemallin, joka otettiin kesäkuussa 2011 käyttöön koeluonteisesti kaupungin kaavoitusosastolla sekä hankintaosastolla. Vuoden 2012 aikana mallin käyttöönottoa laajennettiin koko kaupungin toimintoihin tiettyihin päätöksentekotyyppeihin. Yritysvaikutusten arviointimallin toimivuutta seurataan edelleen vuoden 2013 aikana, jolloin kerätään esimerkkejä tapauksista ja päätöksistä, joissa sitä on sovellettu sekä muokataan mallia tarvittaessa. Kaarinan Kehitys Oy:n tärkeimpiä tehtäviä ovat uusien yritysten houkuttelu Kaarinaan sekä jo kaupungissa toimivien yritysten toimintaedellytysten edistäminen. Näin ollen elinkeinoyhtiön 18

19 toiminta kokonaisuudessaan tähtää myönteisiin yritysvaikutuksiin paikkakunnalla. Myönteisiä yritysvaikutuksia mittaamme esimerkiksi seuraamalla Kaarinaan vuosittain perustettavien yritysten määrää (aloittaneet ja lopettaneet). Toinen käypä myönteisten yritysvaikutusten mittari ovat kaupunkien ja kuntien yritysilmapiiriä vertailevat tutkimukset. Näissä Kaarina on menestynyt viime vuosina mainiosti. Vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa mainituista toimenpiteistä myönteisiin yritysvaikutuksiin tähtäävät erityisesti kasvuyritysten tunnistamisprosessin luominen ja näiden tukemiseen tähtäävät toimet, matkailuelinkeinon kehittämishanke, yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosteeman ympärillä järjestettävät tapahtumat, yritysten ja kaupungin viranhaltijoiden väliset aamukahvitilaisuudet sekä yrityksille tarjoamamme perusneuvontapalvelu esim. toimitila- ja tonttiasioissa. 19

20 11. Palo- ja pelastustoimi 119 Palolaitos Kaupunginjohtaja Harri Virta 119 Palo- ja pelastustoimi Talousjohtaja Janne Lavén Palo- ja pelastustoimi on siirtynyt vuoden 2004 alusta alueelliseksi pelastuslaitokseksi Varsinais- Suomen aluepelastuslaitokseksi, joka toimii Turun kaupungin organisaatiossa. Toiminta kuuluun konsernijohdon toimintaan ja sisältää myös kaupungin omalla vastuulla olevan väestönsuojelun. Yksikön varat ovat erillään konsernijohdon varoista ja ovat valtuustoon nähden erikseen sitovia. Sairaankuljetuksen kustannukset on budjetoitu hyvinvointipalveluihin. Talous Tuhatta euroa TP11 MTA12 HKE13 KH13 KH13/12 TS2014 TS2015 Aluepelastus- Tuotot laitos Kulut ,3 % Kate ,3 %