SUNNUNTAI. RAPORTTI ULKOISTETTU HYVINVOINTI s. 4 JAPANI LUONTOA VASTAAN EI VOI TAISTELLA s. 12 VAALIT MISTÄ NE VAALIRAHAT TULEVATKAAN? s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20.3.2011 SUNNUNTAI. RAPORTTI ULKOISTETTU HYVINVOINTI s. 4 JAPANI LUONTOA VASTAAN EI VOI TAISTELLA s. 12 VAALIT MISTÄ NE VAALIRAHAT TULEVATKAAN? s."

Transkriptio

1 SUNNUNTAI RAPORTTI ULKOISTETTU HYVINVOINTI s. 4 JAPANI LUONTOA VASTAAN EI VOI TAISTELLA s. 12 VAALIT MISTÄ NE VAALIRAHAT TULEVATKAAN? s. 14

2 RAPORTTI Attendo MedOne osti hiljattain satakuntalaisen Sari Huhtinen Oy:n. Arki rullaa kuten ennenkin, kerrotaan Huhtisen yksiköistä. Mailis Laurila, 85, vilkuttaa ja taustalla ovat Terttu Keinonen, 83, ja työharjoittelija Tiina Esomaa. 4 SUNNUNTAI

3 Vanhuudesta tuli kannattavaa ULKOISTAMINEN Attendo MedOne ja muut suuret terveysalan yritykset laajenevat kansainvälisellä rahalla ja vauhdilla, joka pelottaa pienyrittäjiä. Attendon lääkäreitä toimii jo 24 kunnassa. Seuraavaksi yritys haluaa erikoissairaanhoidon. SUNNUNTAI

4 RAPORTTI Ne yksiköt, jotka pärjäävät laadussa, tekevät myös hyvää tulosta. Meilläkin on tappiollisia yksiköitä, joissa on myös muita ongelmia. Tämä on karkea yleistys, mutta kaikki lähtee johtamisesta ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Pertti Karjalainen, toimitusjohtaja MedOne KAISA YLHÄINEN, TEKSTI KARI MANKONEN, KUVAT Kunnat tuskailevat sosiaalija terveysmenojensa kanssa ja kamppailevat työvoimaa saadakseen, mutta samaan aikaan terveysalan bisnes voi paremmin kuin ehkä milloinkaan. Kun kunta päättää ulkoistaa esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen, se pyytää yrityksiltä tarjoukset. Suomen yrittäjien mukaan tarjouskilpailuissa voittaa noin puolessa tapauksissa suuri yritys, esimerkiksi Attendo MedOne. Satakunnassakin Attendo MedOne suunnittelee uutta hoivakotia Raumalle, Harjavallan Kuparikaari avattiin juuri ja Laviassa sekä Köyliössä otetaan huhtikuun alussa käyttöön uudet yksiköt. Esimerkiksi Säkylä, Eura ja Huittinen maksavat yrityksen palveluista kukin noin miljoonan per kunta joka vuosi. Koko maassa yrityksen lääkärit hoitavat vuosittain noin miljoona potilaskontaktia. Toimintaa on 24 Suomen kunnassa, asiakkaina on 15 sairaanhoitopiiriä ja työntekijöitä 3 5. Kuntatalouden ja kuntalaisen näkökulmasta Attendo MedOne on jättiläinen. Attendo MedOne perustettiin vuonna 2, kun Pertti Karjalaisen johtama suomalainen lääkäriyritys MedOne liittyi osaksi pohjoismaista Attendo-konsernia. Attendon suurin omistaja on IK Investment Partners, kansainvälisessä omistuksessa oleva pääomasijoitusyhtiö, joka omistaa enemmistön myös esimerkiksi Suomen Lähikaupasta. Eihän tämä poikkea yhtään vaikkapa Stora Ensosta. Jos omistajat vaihtuvatkin, ei toiminta itse välttämättä muutu, toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo. Samanlainen omistuspohja on myös monella muulla suurella terveysalan yrityksellä: se, mikä ennen oli kuntien riippakivi ja murheenkryyni, on nykyään kannattava elinkeino. Attendo MedOne tekee tällä hetkellä 2 miljoonan euron liikevaihtoa. Viime vuonna Kauppalehti arvioi etenkin vanhustenpalveluihin erikoistuneen Attendo MedOne Hoiva Oy:n kannattavan erinomaisesti. Lehti raportoi hoivapuolen liikevaihdon kasvaneen 85,6 prosenttia ja nettotuloksen yli 25 prosenttia. Koko konserni on Karjalaisen mukaan investointien, verojen ja poistojen jälkeen hieman pakkasella, mutta tänä vuonna hän arvioi tuloksen jäävän plussan puolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö nosti hiljattain esiin sosiaali- ja terveyspalvelualan yritystoiminnan voimakkaan kasvun ja myös sen, että tarjouskilpailujen voitot tapaavat kasaantua jo valmiiksi suurille yrityksille. Jokaisella paikkakunnalla pitäisi säilyttää terve kilpailu, jossa on mukana suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Kunnilla pitää olla myös omaa tuotantoa ylläpitääkseen tuntuman markkinoihin ja kustannuksiin, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho. Paitsi että pienillä yrityksillä puuttuu usein vastaavanlainen ammattitaito suoriutua tarjousten tekemisestä teknisesti, syy on työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtajan Ulla-Maija Laihon arvion mukaan myös tiiviissä yhteistyössä rakennuspuolen kanssa. Attendo MedOne Hoiva tarjoaa kokonaisratkaisua, joissa rakennetaan Aran korkotuettuja ja -avustettuja palveluasuntoja ja -tiloja, joihin yritys sitten tuottaa palvelut. Pienillä yrityksillä ei tällaisiin investointeihin ole mahdollisuuksia. Esimerkiksi Raumalla valtakunnalliset yritykset voittivat taannoin tarjouskilpailussa pienet ja paikalliset, ja yrityksille on katsottu jo tontteja. Suuret yritykset kasvattavat koko ajan markkinaosuuttaan, mutta kolmen suurimman vanhusten hoivapalveluja tuottavan yrityksen yhteenlaskettu osuus on vielä vain 23 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön listojen mukaan suurin on tällä hetkellä Attendo MedOne Hoiva, sen jälkeen tulevat Esperi ja Mainio Vire. Yksikin yrityskauppa voi muuttaa suuruusjärjestyksen, sanoo Laiho. Yrityskauppaa on tehty myös Satakunnssa, kun Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy:n koko osakekanta siirtyi hiljattain Attendo MedOnen omistukseen. Huhtisen yritys ja nyt siis Attendo MedOne vastasi suuresta osasta Pyhäjärviseudun vanhus- ja vammaisten palveluasumista. Vuoden 29 hoivayrittäjäksi nimetystä Huhtisesta itsestään tuli kaupassa Satakunnan aluejohtaja, jonka tehtävänä on kehittää hoivapalveluita koko alueella. Me halusimme Sari Huhtisen ja hänen yrittäjähenkisyytensä, sanoo Pertti Karjalainen yrityskaupan syyksi. Kunnat tähtäävät suurten palvelukokonaisuuksien hankkimiseen yhdeltä luukulta, sanoo Suomen yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen. Se ei ole pääomasijoittajien tai suurten yritysten vika, että ala keskittyy. Kuntien pitäisi olla tässä kuskin paikalla. Esimerkiksi hoiva-alalla alalletulokynnys on investointien vuoksi hyvin suuri. Jos joku lopettaa, ei helposti saada uusia yrittäjiä. Kunnissa liikkuu huhuja, joiden mukaan suuret toimijat voisivat markkinaosuuksillaan hilata hintoja ylöspäin. Attendo MedOnen Pertti Karjalainen tyrmää puheet. Suuri yritys pitää hänen mukaansa hinnat tasaisina eri puolilla maata. Kun esimerkiksi ostimme Kankaanpään Helinäkodin, niin ensimmäisenä pudotimme hintoja, koska ne olivat normaalitasoamme korkeammat. Kuntia houkuttaa sosiaali- ja terveysalan ulkoistamisessa suurelle yritykselle paitsi hinta myös toimitusvarmuus. Palvelu ei kaadu muutamaan sairauslomaan. Yksityistä hoivapalvelua valvoo Valvira. Sen viimevuotisessa selvityksessä yksityiset hoitopaikat menestyivät kaikilla mittareilla, oli kyseessä sitten yöpaaston pituus, lääkehoidon suunnitelmallisuus tai henkilöstön riittämättömyys. Miksi kunnat eivät pärjää? Julkisen palvelun volyymi on vielä paljon yksityistä suurempi. Yksityiseen puoleen valvontapuolella on paljon tiukempi kontaktipinta, sillä lakiin perustuen toimiluvan myöntäminen edellyttää tarkastusta, ja palvelujen tuottajan on annettava vuosittain toiminnastaan kertomus aluehallintovirastolle. Kunnalliseen puoleen on vaikea puuttua muuten kuin oikeusturvakysymysten kautta kunnallisen itsehallinnon takia, sanoo Anita Kostiainen Aluehallintovirastosta. Vaikka Pertti Karjalainen on nostanut yrityksensä kymmenessä vuodessa maan kärkikaartiin, hän ei ole firmansa markkinaosuuteen tyytyväinen. Suuretkin terveyspalveluyritykset ovat Suomessa hänen mukaansa vielä suhteellisen pieniä. Koko markkina Suomessa on kymmenen miljardia euroa. Hiljattain yritys teki valtakunnan uutiskynnyksen ylittäneen avauksen. Attendo MedOnen tarjous oli pienelle itäsuomalaiselle Rääkkylän kunnalle houkutteleva: itsenäisen kunnan määräysvalta, ei huolta toiminnan tehokkuudesta, koko sosiaali- ja terveystoimi miljoona euroa nykyistä edullisemmin. Pieni kunta ulkoisti ensimmäisenä Suomessa koko sosiaali- ja terveystoimensa. Sopimusta Attendo MedOnen kanssa oli hädin tuskin kirjoitettu, kun jo useasta kunnasta otettiin yhteyttä: Saisiko Rääkkylä-lääkettä muuallekin? Toimitusjohtaja Pertti Karjalainen on tietysti tyytyväinen, mutta vielä hän ei uusia sopimuksia lähde tekemään. Yritys on luvannut Rääkkylälle miljoonan euron vuosittaisen säästön. Meidän on ensin varmistuttava siitä, että emme ole laskeneet väärin. Perusterveydenhuolto ei Attendolle riitä, sillä suurin kasvu on erikoissairaanhoidossa. Ja siellä myös kunnat ovat eniten vaikeuksissa, Karjalainen sanoo. Toistaiseksi pää on avattu vasta Satakunnassa, jossa osa psykiatrista avohoitoa on ulkoistettu. Se ei käynyt kivutta, kritiikki oli kovaa, mutta tilanne helpotti. Samalla tavalla perattiin Eurassa hammashuollon ruuhka. Suurin tabu on Karjalaisen mukaan terveyskeskuksen ulkoistaminen. Kaiken muun saa tehdä, hammashuollosta työterveyshuoltoon. Terveyskeskuksella on jännä symboliarvo. Vaikka talous- ja henkilöstötilanne olisi kuinka huono, niin omasta pidetään kiinni, Karjalainen ihmettelee. Satakunnassa Eurajoen terveyskeskusta hoitaa Attendo MedOne. Julkisesti tuotetaan enää 65 prosenttia perusterveydenhuollosta, kun hammasja työterveyshuoltoa on ulkoistettu yhä enemmän. Vanhusten ja vammaisten asumispalveluista yritykset ja järjestöt tuottavat jo puolet. Hyvin suuri osa palveluista on kolmannen sektorin vastuulla, etenkin Porissa toimii monta vahvaa järjestöä ja yhdistystä. Kuntia vaaditaan purkamaan laitosmaista vanhustenhuoltoa ja hankkiutumaan eroon vuodeosastoilla makuuttamisesta, mutta henkilökuntaa ja tiloja on vaikea saada. Käytännössä monella kunnalla ei ole muuta mahdollisuutta taata asukkailleen riittäviä palveluita kuin ulkoistaminen. Kriitikot pelkäävät kuitenkin sitä, mitä tapahtuu, jos iso raha pelästyy. Suomessa ulkoistamisen epäonnistumisesta on nähty esimerkki. Raaseporin kaupunki jäi viime vuonna muutaman viikon varoitusajalla tyhjän päälle, kun lääkäripäivystyksestä vastannut Coronaria Hoitoketju Oy sanoi yllättäen sopimuksen irti lääkäripulaan vedoten. Raasepori selvisi järjestämällä lääkäriringin huolehtimaan lakisääteisestä palvelustaan. Pertti Karjalainen ei näe ristiriitaa taloudellisen edun tavoittelussa ja kuntalaisen tyytyväisyydessä. Ne yksiköt, jotka pärjäävät laadussa, tekevät myös hyvää tulosta. Meilläkin on tappiollisia yksiköitä, joissa on myös muita ongelmia. Tämä on karkea yleistys, mutta kaikki lähtee johtamisesta ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Myös hoivan laatu pysyy korkeana ja kehittyy, kun toimijat sparraavat toisiaan paitsi kilpailuissa myös tekemällä yhteistyötä. Karjalainen toivoisi, että Suomeen leviäisi käytäntö, jossa kunta itsekin jättäisi kilpailuun oman tarjouksensa, jotta toiminnan hinnasta ja laadusta tulisi entistä läpinäkyvämpää. Tämä on Suomessa ajatuksena hirveän kaukainen. Työ- ja elinkeinoministeriön Ulla- Maija Laiho haluaisi Suomeen Ruotsin ja Tanskan kaltaisen järjestelmän, jossa asiakas voisi vapaasti valita sosiaalipalvelujensa tuottajan. Niin laadukas toimija voisi pärjätä, oli se sitten suuri tai pieni. Palvelusetelijärjestelmä on avaus valinnanvapauden suuntaan. Tulevaisuutemme vanhukset ovat entistä itsevarmempia. Suuret ikäluokat eivät suostu pompoteltavaksi. Se ei ole pääomasijoittajien tai suurten yritysten vika, että ala keskittyy. Kuntien pitäisi olla tässä kuskin paikalla. Janne Pesonen, Suomen yrittäien elinkeinoasioiden päällikkö 6 SUNNUNTAI

5 KARI MANKONEN/SK Juuri mikään ei muuttunut KAISA YLHÄINEN Sari Huhtisen ilmoitus joulun alla sai aikaan tunnereaktioita. Aamulla yrityskaupasta Attendo MedOnen kanssa kuulivat kuntaasiakkaat, sen jälkeen noin 5- jäseninen henkilökunta. Alkuun työntekijät olivat hämmentyneitä. Attendo oli suuri uutuuden peikko. Ehtivätkö he enää ulkoilla asiakkaiden kanssa? Nyt olen jo kysynyt hoitajilta, ovatko he kovin yllättyneitä, kun työ jatkuukin samanlaisena, Attendo Med- Onen Satakunnan-aluejohtaja Sari Huhtinen sanoo. Asukkaiden omaiset saivat asiasta tiedotteen. Se oli virhe, sanoo Huhtinen. Heille olisi pitänyt järjestää oma tilaisuutensa. Se olisi vähentänyt pelkoja. Kymmenen vuotta Säkylässä, Köyliössä ja Kokemäellä hoivapalvelualalla yrittänyt ja valtakunnallisesti palkittu Huhtinen on alkuvuoden totutellut tavallisen palkansaajan arkeen. Uusi tilanne tuntuu hänen mukaansa hyvältä. Oloni on helpottunut. Nyt saan keskittyä hoivan laadun ja toiminnan kehittämiseen. Ulkoistamisesta leipänsä saanut yrittäjä tavallaan ulkoisti itsensäkin, kun konserni alkoi huolehtia paperisodasta, markkinoinnista ja esimerkiksi huhtikuussa aukeavan Jussila-yksikön hoitajien rekrytoinnista. Strategiani oli päästä valtakunnan tasolle, ja kävi se näinkin. Helppo päätös ei kuitenkaan ollut. Ensimmäinen yhteydenotto Attendo MedOnelta tuli jo kaksi vuotta sitten. Sanoin, että en myy. Sari Huhtinen ei ole enää yrittäjä, vaan Attendo MedOnen Satakunnan hoivapalvelujen aluejohtaja. FAKTA Attendo MedOne» Perustettu vuonna 2.» Yksi perustajista oli toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, joka johtaa myös Attendo MedOnea.» Myytiin vuonna 27 pohjoismaiselle terveyspalveluyritys Attendolle.» Suurin omistaja on rahoitusyhtiö IK INvestments Partners.» Sijoittajista 32 prosenttia on pohjoismaisia, loput muualta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.» Joukossa on sijoitusrahastoja ja mm. vakuutusyhtiöitä kuten Tapiola ja Varma. FAKTA Attendo MedOne Satakunnassa» Mm. seuraavanlaisia yksiköitä:» Eura: Hammashoitola» Eurajoki: Terveyskeskus» Harjavalta: Hoivakoti» Honkajoki: Hammashoitola» Huittinen: Vanhusten intervallihoito» Kankaanpää: Hoivakoti» Kiikoinen: Hammashoitola» Kokemäki: Hoivakoti» Köyliö: Hoivakoti» Lavia: Hoivakoti avautumassa» Pori: Psykiatrian poliklinikka» Rauma: Lääkäripäivystystä.» Säkylä: Hoivakoti» Lisäksi lääkärisopimuksia, päivystyksiä ja hoivakotisuunnitelmia sekä keikkalääkäreitä. Pikku hiljaa päätös kypsyi. Viimeinen sysäys oli Rauman taannoinen tarjouskilpailu, jossa valtakunnalliset toimijat jyräsivät pienet. Laatuajattelu kävi Huhtisen yrityksessä ja Attendo Med- Onessa jo valmiiksi yksiin, eikä toimintaa ollut tarpeen juuri muuttaa. Tiedottamistyötä on hieman aikaisempaa enemmän ja talon papereissa on uusi logo. Kansainvälinen pääoma toiminnan takana ei Huhtista ahdista. Yrityksen on pakko tuottaa jonkin verran voittoa ollakseen olemassa, oli se sitten minkä kokoinen tahansa. Sitä olen itsekin harjoitellut kymmenen vuotta. SUNNUNTAI

6 RAPORTTI Kun ulkoistamiselle PAKKORAKO Eurassa ulkoistettiin hammashuolto, koska hammaslääkäreitä ei saatu palkattua. ERKKI SAARINEN Satakunnan Kansa teki helmikuussa kyselyn maakunnan kunnille palvelujen ulkoistamisesta. Laajaan kyselyyn vastasi 15 kuntaa, jotka pääosin kaikki suhtautuivat palvelujen ulkoistamiseen myönteisesti. Ongelmina kunnat näkivät palvelujen valvonnan sekä hinnan ja laadun kirjavuuden. Pienissä kunnissa ulkoistamisen pelätään johtavan palvelujen keskittymiseen ja vaikuttavan sitä kautta hintojen nousuun. Monet kunnat kokivat erityisenä haasteena kilpailuttamisen. Euran kunnan talousjohtaja Kari Rupponen muotoilee asian niin, että elleivät ostaja ja myyjä ymmärrä täysin, mitä ollaan ostamassa ja mitä myymässä, hinta-laatusuhde saattaa olla melkoinen pettymys. Parhaimmillaan yksityiset palvelut täydentävät kuntien omia palveluja. Eurassa terveydenhuollon palveluvalikoimaa ja määrää on saatu monipuolisemmaksi, kun esimerkiksi röntgenkuvien konsultointipalvelut ostetaan yksityiseltä lääkäriltä, Rupponen kuvaa. Aina ulkoistamisessa ei kuitenkaan ole kyse strategisesta valinnasta: esimerkiksi juuri Euran hammashuolto yksityistettiin Attendo Medone Oy:lle tilanteessa, jossa hammaslääkäreitä ei saatu palkattua useasta hakukierroksesta huolimatta. Teimme Medonen kanssa lopulta määräaikaisen sopimuksen ja saimme jonot purettua, Rupponen kertoo. Runsaan 12 asukkaan Eurassa kunta ostaa yksityisiä palveluita kuljetusyrittäjiltä, rakennus- ja kunnossapitoyrityksiltä, atk-osaajilta sekä sosiaalija terveydenhuollon yrittäjiltä. Suurin yksityinen sopimuskumppani on Attendo Medone Oy, joka laskuttaa runsaat miljoona euroa vuodessa hammashuollon palveluista. Rauma ostaa asumista Vajaan 4 asukkaan Rauman kaupungissa asumispalvelujen ostot yksityisiltä palveluntuottajilta maksoivat vuonna 21 kaupungille 6,2 miljoonaa euroa, hoitopalvelujen ostot 3.9 miljoonaa euroa, ja rakennusten ja alueiden kunnossapitopalvelut 3,7 miljoonaa euroa. Hallintojohtaja Sari Salon mukaan suurin yksityinen laskuttaja on Vanhainkoti Kokkilaa ylläpitävä Rauman Vanhainkotiyhdistys ry, jolle kaupunki maksoi vanhusten asumispalveluista viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa. Saga Care Finland Oy laskutti kaupunkia 1,5 miljoonalla eurolla Saga seniorikeskuksen asumispalveluista, Riekkomäen Palvelu Oy puolestaan laskutti 1,3 miljoonaa kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluista. Rauman kokoisessa kaupungissa yksityisten palvelujen ostolla päästään kiinni jo strategisiin tavoitteisiin: Hallintojohtaja Sari Salon mukaan kaupungin oman toiminnan kehittämiseksi on tärkeää päästä vertailemaan oman ja yksityisen toiminnan eroja hinnan, laadun ja palvelujen sisällön osalta. Salo huomauttaa myös, ettei kaupungin yksinkertaisesti kannata hankkia itselleen kaikkea erityisosaamista. havainnollinen esimerkki tästä ovat kuljetuspalvelut: kaupungin ei kannata sitoa pääomiaan kuljetuskalustoon ja palkata sitä varten henkilöstöä. Taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevämpää on ostaa sopivat kuljetuspalvelut yksityisiltä yhtiöiltä. Yksityisten palvelujen käyttö edellyttää kunnalta enemmän järjestämisvastuun ottamista. Se puolestaan tarkoittaa hankintaosaamista, sopimustekniikan tuntemusta sekä toiminnan arviointia ja valvontaa, Sari Salo sanoo. Ulkoistettu rakentaminen Nakkila on monien muiden kuntien tavoin ulkoistanut maankäytön ja kunnallistekniikan suunnittelun sekä talonrakentamisen, kunnallistekniikan rakentamisen, katujen kunnossapidon, isännöinti- ja talonmiespalvelut sekä kaukolämmön tuotannon. Kunnansihteeri Matti Sjögrenin mukaan talousrakennusurakointiin kului viime vuonna vajaat miljoona euroa, viemäreiden rakentamiseen puoli mil- Tavoite: Vanhusten asiat yhdelle luukulle HAASTEET Pori ostaa vanhus-, vammais- ja perhepalveluita 26 miljoonalla eurolla vuodessa. SINI KUVAJA Yksi suurimmista Porin kaupungin ulkoistamista palveluista on vanhusten asuinpalvelut eli niin sanottu tehostettu palveluasuminen. Pori ostaa tehostetusta palveluasumisesta kaksi kolmasosaa ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen näkee palvelujen ulkoistamisessa haasteena erilaisten toimijoiden suuren määrän. Asiakas voi olla välillä vanhainkodissa, välillä kotihoidossa ja välillä sairaalassa. Ongelma on, että jokainen palveluntuottaja vastaa vain omasta viipaleestaan. Pitäisi olla yksi, jolla olisi hallussaan koko hoitoprosessi, care manager kuten Englannissa, Luukkonen visioi. Palveluntarjoajien kilpailuttaminen on sosiaalialalla haasteellista. Teknisiä tarvikkeita voidaan ostaa hinnan perusteella, palveluasumista ei. Luukkosen mukaan tärkeintä olisi kriteerien määrittäminen palvelujen laadulle. Ulkoistamisen on myös tuotava asiakkaalle jotain lisäarvoa. Sellaista lisäarvoa voi olla vaikka asiantuntijuus. Nyt kaupunki esimerkiksi kilpailuttaa pääterveysaseman peruskorjauksen suunnittelun. Porin kaupunki tekee palvelustrategiaa, joka valmistuu ensi kesänä. Luukkosen mielestä palvelujen ulkoistamisen tulisi olla nimenomaan harkittuja, strategisia päätöksiä eikä hätäratkaisuja, joita tehdään esimerkiksi lääkäripulan takia. Porin Pihlavan terveysaseman lääkäripalveluitakin joudutaan tosin kilpailuttamaan lääkäripulan vuoksi. Luukkonen toivoo ratkaisun olevan väliaikainen. Pitäisin huonona, jos terveyspalveluita jouduttaisiin ulkoistamaan paljon. Kaupungilla on oltava omat toimivat palveluketjut, Luukkonen sanoo. Kaupungilla ei ole laajamittaisia suunnitelmia ulkoistaa sellaisia palveluita, mihin meillä on olemassa henkilöstöä. Valvonta vaikeaa Vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula kertoo, että ulkoistetuista vanhusten palveluista on tullut lähinnä myönteistä palautetta. Ulkoistaminen on tuonut vanhuspalveluihin lisää valinnanvaraa kaupungin oman palveluasumisen rinnalle. Kustannuksiltaan kaupungin palvelut ja ulkoistetut palvelut ovat lähellä toisiaan. Rehulan mukaan ulkoistamisessa riittää myös haasteita, kuten tarjouspyynnöissä sovituista asioista kiinni pitäminen ja valvonnan riittävyys. Ulkoistetuissakin palveluissa kunta on yhä valvova viranomainen. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella ostettiin viime vuonna vanhusten, vammaisten ja lastensuojelupalveluja ulkopuolisilta yhteensä noin 26 miljoonalla eurolla. Suurin palveluntarjoaja oli Ruskakodin Palveluyhdistys ry., jolle maksettiin vähän alle 1 miljoonaa euroa. Myös teknisistä palveluista ostetaan ulkopuolelta iso osa, esimerkiksi noin 6 prosenttia rakennushankkeista, noin puolet rakennussuunnittelusta ja osa teiden aurauksesta. Lisäksi harvoin tarvittavat ja asiantuntemusta vaativat työt, kuten esimerkiksi asbestin purku, ostetaan kokonaan ulkopuolelta. Terveyskeskus pyörii ostovoimin HANNA LEPPÄNEN/SK KAISA YLHÄINEN Eurajoki on ainoa Satakunnan kunta, joka on ulkoistanut koko terveysasemansa toiminnan. Potilaiden vastaanotosta ja hoidosta huolehtii ostopalveluna Attendo MedOne. Kunnanjohtaja Harri Hiitiö on järjestelyyn hyvin tyytyväinen. Palvelu on hänen mukaansa parempaa kuin ennen ulkoistamista eikä hintakaan ole yhtään suurempi. Attendo saa väkeä töihin paremmin, kuin yksittäinen kunta tai kuntayhtymä. Asiakaspalautekin on kyselyjen mukaan ollut pääsääntöisesti erinomaista. Kritiikkiä on tullut eniten lääkärien vaihtuvuudesta, mikä liittyy vastaavan lääkärin Helena Karilaisen mukaan enemmän nuorten lääkärien haluun erikoistua kuin varsinaiseen ulkoistamiseen. Vanhoja kunnon kunnanlääkäreitä ei enää ole. Kokonainen ulkoistettu terveysasema neuvoloineen ja kouluterveydenhuoltoineen herättää joskus hieman hämmennystä. Moni sekoittaa toiminnan keikka- tai vuokralääkärien satunnaiseen käyttöön. Minusta koko toiminnan ulkoistaminen on järkevä vaihtoehto. Toimintaan ei tule turhia rajapintoja, kun kaikilla on sama työnantaja, Karilainen sanoo. Saija Hartomo (vas) ja Aili Luonto keskustelivat Eurajoen terveysasemalla. 8 SUNNUNTAI

7 ei ole vaihtoehtoa joonaa. Summat vaihtelevat vuosittain paljonkin. Erityisesti rakennustoiminnan volyymin vaihtelu vuosittain on johtanut siihen, että alan palveluja ei kannata koettaa tuottaa kunnan omana työnä. Asiantuntijapalvelujen ja urakoinnin hankkiminen yksityisiltä markkinoilta on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkevää, Sjögren tietää. Myös Ulvilassa tekniset palvelut ovat kärjessä suurimpia ostopalvelun tuottajia vertailtaessa. Talousjohtaja Helena Huhtasen mukaan alueiden ja rakennusten kunnossapito- ja siivouspalveluista Ulvila maksoi viime vuonna 73 euroa. kaukolämmöstä kaupunki pulitti 6 euroa Ulvilan Lämpö Oy:lle. Kuljetuspalvelut ovat toinen iso ulkoistettu palvelu Ulvilassa. Porin Linjoille ja paikallisille taksiyrittäjille maksetaan vuodessa yhteensä 447 euroa. Laitoksista avopalveluun Huittisissa palvelujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamisen taustalla on ollut pyrkimys muuttaa palvelurakennetta laitoshoitopainotteisuudesta avopalveluja tukeviin intervallihoitoihin ja tehostettuun palveluasumiseen. Kaupungille palveluja tuottavista yksityisistä palveluntuottajista Attendo Med- One Oy on merkittävin sopimuskumppani, Huittinen ostaa MedOnelta vanhusten tehostettua palveluasumista ja intervallihoitopalveluja yli 1,3 miljoonalla eurolla. Tehostettua palveluasumista hankitaan myös Mikeva Oy:ltä noin 42 eurolla ja Palvelukoti Huhtaanhovilta runsaalla 9 eurolla. Lastensuojelupalveluihin liittyvät yksityiset asumispalvelut maksavat kaupungille lähes 72 euroa vuodessa. Myös Köyliössä syyt sosiaalialan palvelujen ulkoistamiseen ovat selvät. Kunnalla ei ole itsellään tarjota asumispalveluja vanhuksille ja vammaisille, eikä myöskään lastensuojelun tarvitsemia perhehoito- tai huostaanottopaikkoja. Köyliössä asumispalveluja hankittiin viime vuonna Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy:ltä lähes 7 eurolla, lastensuojelun tarvitsemia palveluja Lastensuojelulaitos Eemeliltä runsaalla 2 eurolla ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:ltä lähes 6 eurolla. Vammaisten asumispalveluja ostettiin Kaunummen Kodista runsaalla 42 eurolla. Kokemäellä asumispalveluja tuottavat yritykset sijoittuvat niin ikään suurimpien laskuttajien kärkeen. Viime vuonna Vuollekodin kannatusyhdistys ry laskutti Kokemäeltä 1,3 miljoonaa euroa, Kuusamakoti Oy,45 miljoonaa ja hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy,23 miljoonaa. Asumis- ja hoivapalvelut nousivat kärkeen myös Säkylässä, jossa Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy laskutti noin 9 euroa. Kuljetus Hulmi Oy:lle ulkoistettu liikenneväylien talvihoito maksoi Säkylässä viime vuonna 11 euroa. Tietotekninen osaaminen Kankaanpäässä tietotekniikan ylläpito-osaaminen on ulkoistettu Nettis Oy: lle. Sopimuksen arvo oli viime vuonna vajaat 13 euroa. Vastaavia järjestelyjä on tehty myös muun muassa Merikarvialla, jossa tietoteknisiä palveluja tuottaa esimerkiksi Logica, ja Lavialla, jossa it-palvelut tuottaa SaTu Oy. Lavia maksaa tietoteknisistä palveluistaan vuodessa 7 euroa. Kaupunginsihteeri Mika Hatanpää Kankaanpäästä huomauttaa, että esimerkiksi juuri tietoteknisellä alalla yksityinen pystyy keskittymään tiettyyn alaan kokonaisvaltaisemmin kuin julkinen organisaatio. Yksityistämisen syynä saattaa joskus olla yksinkertaisesti kustannustehokkuus eli hinta-laatusuhde, hän sanoo. Myös Hatanpään mukaan suurimpana palvelujen ulkoistamisen haasteena on onnistunut kilpailuttaminen. Se pitää tehdä oikein ja huolella. Kustannustehokkuus ja laatu pitää varmistaa, Hatanpää sanoo. Koulukuljetukset suurimpana Luvian kokoisessa pienessä kunnassa merkittävin ulkoistettu palvelu on Linja-autoliikenne Sookari Oy:lle ja paikallisille taksiyrittäjille annetut koulukuljetukset, joista viime vuonna kertyi kunnalle yhteensä 16 euron laskut. Sookarin osuus oli 12 euroa. Suuruuden ekonomiaa hankintarenkaissa KAISA YLHÄINEN Kiikoisten kunnanjohtaja Tapio Rautava seuraa kunnan suurta sijoitusta viipaleparakin ikkunasta. Kunnantalon täysremontti maksaa noin 7 8 euroa ilman arvonlisäveroa. Noin 1 3 asukkaan Kiikoisten kunta työllistää 65 henkilöä. Sosiaalitoimi on kunnan omissa hyppysissä ja siksi suurin työllistäjä, mutta esimerkiksi teknistä henkilökuntaa on kunnanrakennusmestari Rauno Hepokorven lisäksi vain pari. Enemmänkin voisimme vielä ulkoistaa, toteaa Tapio Rautava. Kunta on esimerkiksi mukana kunnallisia tukipalveluja tuottavassa osakeyhtiössä, jolta se hankkii tietohallinnon palvelut, mutta ei taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelua, joka hoidetaan yhä kunnan omana työnä. Haluamme myös pitää sen omanamme. Ihmisillä, jotka asiaa meillä hoitavat, on myös muita tärkeitä työtehtäviä. Kunnantalon pääurakoitsija on kankaanpääläinen yhtiö Avainrakentajat Oy. Valmista pitäisi olla toukokuun alussa. Kaikki on sujunut aikataulussa, vaikka toisenlaisiakin tarinoita maailmalta kuuluu. Joskus koko urakoiva yhtiö on saattanut mennä konkurssiin kesken työn. Kiikoinen kilpailuttaa yhdessä Porin seudun hankintapalveluiden kanssa. Sillä saadaan suuruuden etua. Hinnan osuus painaa vaakakupissa yleensä puolet, lisäksi kunta tarkastelee yrittäjän tarjousten laatua. Lisäksi kunta yleensä esittää toiveen, että yrittäjä käyttäisi paikallista työvoimaa. Mutta se on vain toive. Muuten voidaan helposti mennä syrjinnän puolelle. Rautavaa huolestuttaa isojen yritysten ylivalta. Mitä sitten, jos valta-aseman saavuttanut firma nostaa hintojaan kovalla kädellä? Suurten kokonaisuuksien kilpailuttamisissa pienillä ei kuitenkaan ole aina edes mahdollisuutta pärjätä. Kilpailutusten edellytys on terve kilpailu. Kiikoinen on tehnyt sopimuksia esimerkiksi latujen hoidosta paikallisten urheiluseurojen kanssa, ja niin raha jää kotikuntaan. Paikallinen yrittäjä hoitaa myös esimerkiksi koulun siivousta. Ulkoistuksen syy oli joustavuus. Jos siivooja tarvitsee sijaisen, yritys hoitaa sen eikä kunnan tarvitse. Kunnantalon korjausta valvoo Rauno Hepokorpi itse, mutta usein valvonnassa suurin paino on asiakaspalautteella. Olemme onnistuneet kilpailutuksissa melko hyvin, Tapio Rautava sanoo. Pienen kunnan on vaikea saada henkilökuntaa. Esimerkiksi hammaslääkäri toimii kunnassa yksityisen yrityksen palkkalistoilla. Tuskin kuntalainen välittää siitä, jos palvelu on asianmukaista. Terveyskeskuksessa asia voi olla hankalampi, jos lääkäri esimerkiksi vaihtuu kovin usein eikä hoitosuhteita ehdi muodostua. HANNA LEPPÄNEN/SK Kiikoisten kunnanjohtaja Tapio Rautava ja kunnanrakennusmestari Rauno Hepokorpi tarkastelevat, miten kunnantalon remontti etenee. Kaikki on sujunut hyvin ja aikataulussa, Hepokorpi kiittelee. SUNNUNTAI

8 RAPORTTI Sosiaalipalvelun yritykset Yritysten lukumäärä kpl Ind. (1993=1) Henkilöstön ja liikevaihdon määrän kehitys Terveyspalvelun yritykset Ind. (1993=1) Yritysten lukumäärä kpl Prosenttiosuus toimivista yrityksisistä (perustamisvuoden mukaan 29, ensimmäinen tilikausi verottajalla) prosenttia , ,3 Henkilöstö 8, , Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskus 13, , , ,8 Henkilöstön ja liikevaihdon määrän kehitys Henkilöstö Liikevaihto Liikevaihto PJ/SK Tuhansien mikroyritysten bisnes on keskittymässä ERKKI SAARINEN Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastikään teettämän selvityksen mukaan yksityiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvasti koko 2-luvun ajan. Viime vuosina trendinä on ollut myös kiihtyvä keskittyminen. Henkilöstön määrällä ja liikevaihdolla mitattuna yritystoiminta on peräti viisinkertaistunut sosiaalipalveluissa vuosina Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat yhä lähes kolme neljäsosaa kaikista sosiaalija terveyspalveluista ja yli 9 prosenttia sairaalapalveluista. Perusterveydenhuollossa julkisen toiminnan tuotanto-osuus on sen sijaan pudonnut jo alle 65 prosentin. Tutkimus- ja kehittämispalvelut Pekka Lithin ministeriölle tuottaman selvityksen mukaan kehityksen syynä on ollut se, että yrityksillä on vahva asema työterveyshuollon palveluissa ja hammashuollossa. Myös kuntien terveyskeskusten ulkoistamiset ovat lisääntyneet. Sosiaalipuolella kunnat tuottavat itse yli puolet palveluista jos mukaan ei lasketa lasten ja nuorten laitoshuoltoa sekä ammatillista perhehoitoa ja päihdehuoltoa. Vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa kuntien tuottamien palvelujen osuus on noin puolet, mutta väestön nopea ikääntyminen ja laitoshoidon purkulinjaukset ovat johtamassa siihen, että yksityisen palvelutuotannon osuus lisääntyy lähivuosina voimakkaasti palveluasumisessa. Kolmas sektori eli järjestöt ja yhdistykset ovat perinteisesti vahvassa asemassa päihdehuollossa, sekä työttömien, päihdeongelmaisten ja vammaisten päivä- ja työtoiminnassa sekä monissa avohuollon palveluissa. 2-luvulla yritykset ovat kuitenkin kasvattaneet osuuttaan useissa keskeisissä sosiaalipalveluissa selvästi järjestöjä enemmän. TEM:n selvityksen mukaan yritysten palvelutuotannon kasvun taustalla on toisaalta kuntien palveluhankintojen lisääntyminen ja toisaalta siitä, että järjestöt ovat yhtiöittäneet omaa palvelutoimintaansa. Suuret yritykset ovat alkaneet syödä pieniä tieltään. Perinteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yritystoiminta on ollut pienyritysvaltaista, mutta TEM:n selvityksen mukaan nyt palvelujen tuotanto on yhä enemmän siirtymässä keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Selvityksen mukaan sosiaalipalveluissa yritysten keskittymistä on tapahtunut eniten vammaisten palveluasumisessa, päihdehuollossa sekä päivä- ja työtoiminnassa. Terveyspalveluissa keskittymistä on nähtävissä laboratorio- ja kuvantamispalveluissa. Terveydenhuollon palveluja tuotti vuonna 29 yli 14 yritystä. Niistä 98 prosenttia oli alle kymmenen henkilön mikroyrityksiä. Niiden osuus terveydenhuollon yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta oli 53 prosenttia. Vuosien aikana mikroyritysten osuus alan yritysten liikevaihdosta supistui neljä prosenttiyksikköä. Vastaavasti suurten yritysten liikevaihto-osuus kasvoi 31 prosentista 34:ään. Asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja tuottaa yli 1 1 hoivayritystä. Niiden liikevaihto oli vuonna 29 jo yli 98 miljoonaa euroa. Hoivayrityksistä oli mikroyrityksiä 61 prosenttia, mutta niiden liikevaihtoosuus oli vain 22 prosenttia koko alan liikevaihdosta. Avohuollon sosiaalipalveluja tuottaa hieman yli 2 1 yritystä. Niiden liikevaihto oli vajaat 28 miljoonaa euroa vuonna 29. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Sote-alan yritystoiminta ja markkinakehitys. 1 SUNNUNTAI

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy

Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Liite 1 (7) Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 16.6.2016 ilmoitettu järjestely, jossa Mehiläinen Oy hankkii yksinomaisen määräysvallan Vire Care Oy:ssä.

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä 5000 Lautakunta 5010 Hallinto 5020 Lakkautettu sosiaalitoimi 5030 Lakkautettu terveystoimi 5040 Hellin purkusopimus 5050 Potilas- ja sosiaaliasiamies 5060 Ympäristöterveydenhuolto 5070 Rääkkylä lask (jako

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Kilpailuoikeudellinen arviointi

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Kilpailuoikeudellinen arviointi Päätös 1 (8) Asia Yrityskaupan hyväksyminen: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Asian vireilletulo Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 16.6.2016 ilmoitettu järjestely, jossa Mehiläinen Oy hankkii yksinomaisen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEOHRY, 23.1.2017 9:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen... 2 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen... 3 3 Satasoten ohjausryhmän

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Muistio 1 (11) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Aika 13.6.2016 kello 09:00-10:17 Paikka Karviatalo, Tyyni Tuulionk.12, Karvia Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Maija Arola sihteeri

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Aika 12.9.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Harjavalta-sali, Myllykatu 3 A, Harjavalta Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa:

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa: Hallitus 209 24.09.2014 Silmätautien poliklinikan hankintapäätös 110/02.08.00.03.03.00/2014 EKSTPHAL 209 Silmätautien yksikön erikoislääkäripohja on laskettu neljälle silmätautien erikoislääkärille, joka

Lisätiedot

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2 -2, SOTEOHRY 14.3.2016 9:00 Sivu 2 Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 3/2016 Aika 14.3.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin katu 36, Huittinen Euran kunta Eurajoen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Sote 38/15.3.2016 Sote 222/15.12.2015 Sote 111/23.6.2015 Riihimäen kaupunki ostaa kehitysvammaisten autettua palveluasumista yksityisiltä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA

TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA Yksityinen - julkinen: prosessiyhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät 24. - 25.5.2016 Lahden Messukeskus Jarmo Karpakka, lääketieteellinen johtaja,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen? Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Terveydenhuolto ja perusturva (lääkäri, hammaslääkäri, kuntoutus, neuvolat, kouluterveydenhuolto, sairaalapalvelut, mielenterveystyö, päihdehoito, lapsiperhepalvelut,

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Satakunnan maakuntatilaisuus

Satakunnan maakuntatilaisuus Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Muistio 1 (10) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00-10:53 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Hankintaraja. Talous- ja tukipalvelut Henkilöstö- ja kehittämispalvelut Tietohallinto- ja viestintäpalvelut. 2. Huonetilojen vuokralle ottaminen

Hankintaraja. Talous- ja tukipalvelut Henkilöstö- ja kehittämispalvelut Tietohallinto- ja viestintäpalvelut. 2. Huonetilojen vuokralle ottaminen Sosiaali- ja terveysviraston hankintavaltuudet vuonna 2013 1. Tukipalveluhankinnat Helsingin kaupungin virastolta tai liikelaitokselta tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä Virasto

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ympärivuorokautista hoiva-asumista palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja hoivakodeissa. Asumispalvelut 24/7

Ympärivuorokautista hoiva-asumista palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja hoivakodeissa. Asumispalvelut 24/7 Ympärivuorokautista hoiva-asumista palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja hoivakodeissa Asumispalvelut 24/7 Asumispalvelut Asumispalveluiden tavoitteena on tukea yli 65-vuotiaiden henkilöiden omia voimavaroja

Lisätiedot

Sote kokoavat rakenteet sekä lähipalveluiden järjestäminen työryhmien väliraportti

Sote kokoavat rakenteet sekä lähipalveluiden järjestäminen työryhmien väliraportti Kuntajakoselvityksen puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Sote kokoavat rakenteet sekä lähipalveluiden järjestäminen työryhmien väliraportti Jaana Karrimaa ja Aulis Laaksonen Nykytilanteen kuvaus Toimintaympäristö

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot