Kirkkopalvelut-Kotimaa TOIMINTAKERTOMUS 2015 Kirkkopalvelut-Kotimaa TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 Kirkkopalvelut-Kotimaa TOIMINTAKERTOMUS 2015 Kirkkopalvelut-Kotimaa TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 KIRKKOPALVELUT-KOTIMAA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisällysluettelo Johtajan katsaus 3 Kirkkopalvelyt ry:n hallituksen toimintakertomus vuodelta Jäsenpalvelut 5 Yhteisvastuu Tapahtumapalvelut Kehittämiskeskus Tyynelä Diakoniatyön kehittäminen Viestintä Seurakuntaopisto 8 Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut 11 Koivurannan palvelukeskus Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu Yhteiset palvelut 13 Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Liiketoiminta 14 Kotimaa Oy Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen 16 Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos 18 Henkilöstö 20 Hallinto ja johtaminen 20 Kirkkopalvelut ry tasekirja Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kirkkopalvelut-konserni 36 Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen 2014 liitetiedot Tilintarkastuskertomus 47 Yhteisvastuukeräyksen tulokset

3 Johtajan katsaus HYVÄT LÖYLYT Kotisaunassamme on aina valmis -kiuas. Vanhat kivet murenivat pikku hiljaa, joten vaihdoin kivet vuosi sitten. Ensimmäiset löylyt eivät olleet kummoiset. Kivistä lähti kitkua. Kovissa löylyissä oli jopa hankala hengittää. Löylyä lyödessä kivet narskahtelivat, kolisivat. Kitkuisuus hävisi pian. Muutaman kuukauden jälkeen jouduin lisäämään kiviä, kun ne olivat painuneet ja asettuneet paikoilleen. Nyt saunassa saa hyvät löylyt. Ensimmäistä integraation jälkeistä kokonaista vuotta voisi luonnehtia kiukaan kivien vaihdon jälkeisillä löylyillä. Kivet hakevat paikkaansa, särmiä hiotaan. Välillä ilmapiirissä on ollut kitkuisuuttakin. Kuka muistelee, miten ennen asiat olivat paremmin. Kuka tekee töitä muutoksen eteen ja uskoo, että kohta on paremmin. Kuka näkee, että integraatio tuli viimeisellä hetkellä. Ympäristön muutoksia seuraavat tietävät, että ratkaisu oli oikein. Kirkkopalvelut elää läpi isoa muutosta. Taakse katsottuna viimeinen puolitoista vuotta ei ole ollut kenellekään meistä helppoa aikaa. Integraatiota rakennettiin vuosia, ja se toteutui täysimääräisesti Integraatio mahdollisti Seurakuntaopiston volyymien kasvun sille tasolle, että opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellinen ohjaus ei uhkaa koulutustehtäväämme. Moni koulutusorganisaatio pohtii vielä omia ratkaisujaan tai työntää päänsä pensaaseen yrittäen selvitä niin kuin on ennenkin selvinnyt. Vuoden 2013 lopulla päättyneiden YT-neuvottelujen päätösten toimeenpano irtisanomisine ja leikkauksineen oli kipeä prosessi. Sillä varauduimme oppilaitosrahoituksen leikkauksiin vuosina sekä laskeviin käyttöasteisiin ja palvelutarpeiden muutoksiin sosiaalipalveluissa. Ratkaisuilla oli vaikutus jo vuoden 2014 talouteen. Monessa yksityisessä oppilaitoksessa ihmetellään tällä hetkellä kassatilannetta. Jotain pitäisi tehdä, mutta pienestä taloudesta ja vähäisestä henkilöstöstä ei voi oikein leikata. Kertomusvuonna olemme tehneet tarkennuksia organisaatiorakenteeseen niin jäsenpalveluissa, oppilaitoksessa, diakonisissa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluissa kuin yhteisissä palveluissa. Kaikki se, mikä on paperilla suunnitelmissa näyttänyt hyvältä, ei ole toiminut. Rakenteita on oltava valmis rukkaamaan. Loppuvuodesta toteutettiin odotettu ja pelätty muutto Hietalahdenrannasta Järvenpäähän. Muutto itsessään sujui mallikkaasti. Seurakuntaopisto sai kirjastorakennuksesta peruskorjatut tilat ja yhdistyksen toimintaa sijoiteltiin eri puolille oppilaitoskampusta. Monen asian hoito ja prosessit helpottuivat, kun työtoverit ovat samalla tontilla. Olemme pystyneet varautumaan kiinteistöriskiin Diakonia-ammattikorkeakoulun lähtiessä kampukselta. Konsernimme tytäryhtiöissä on tapahtunut muutoksia. Kotimaa Oy:hyn valittiin keväällä uusi toimitusjohtaja. Yhtiö on kamppaillut viime vuodet samojen ongelmien kanssa kuin koko suomalainen media- ja kustannusala. Median murros yhdistyneenä seurakuntien heikkoon talouteen on näkynyt Kotimaa-lehden levikissä ja tuotteiden kysynnässä. Tappiolliset vuodet eivät ole uutta, mutta mitkään keinot eivät tunnu purevan tähän pudotukseen ja syveneviin tappioihin. Yhtiön kannalta keskeinen kysymys on, onko Kotimaalla rooli kirkon viestinnässä. Kirkkopalvelut luopui vuoden aikana leirikeskustoiminnasta. Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy myytiin rautalampilaiselle yrittäjäpariskunnalle. Yrityksen toiminnan kehittäminen yrittäjäpohjalta tarjonnee paremmat menestymisen mahdollisuudet sesonkiluonteiseen toimintaan sekä alueella kansallispuistosuunnitelmien myötä aktivoituvaan matkailuun. 3 TOIMINTAKERTOMUS 2014

4 Kirkkopalvelujen hallituksen johdolla työstettiin Sillanrakentaja-strategia vuosille Prosessiin osallistuivat henkilöstö, johto, luottamuselimet ja sidosryhmät. Tahdomme olla sillanrakentaja kirkon, yhteiskunnan ja ihmisten välillä. Olemme seurakuntien ja järjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö, joka haluaa auttaa kirkkoa onnistumaan ja uudistumaan. Olemme työstäneet palveluitamme, jotta jäsenemme voisivat kokea entistä suurempaa jäsenhyötyä. Strategian tavoitteissa haetaan kasvua. Jo kertomusvuonna neuvottelimme vajaan kymmenen ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja kansanopiston ylläpitäjän kanssa oppilaitosintegraatioista. Tahdomme turvata kirkollisen koulutuksen valtakunnallisesti. Vuonna 2014 diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut osallistuivat kilpailutuksiin, jotka koskivat yhteensä 43 kuntaa. Menestyimme erinomaisesti. Nyt on aika työstää saadut puitesopimukset asiakkuuksiksi. Aloitin katsaukseni kiuasvertauksella. Itse koen, että löylyt paranevat koko ajan: meillä on tekemisen meininki! Olemme osoittaneet, että Kirkkopalvelut on kuin aina valmis -kiuas. Kun aika on oikea, olemme valmis uuteen! Työnteko muutoksen keskellä on rankkaa kuin tulikuumassa saunassa, hiki on pinnassa. Toisin kuin saunan jälkeen, olo ei ole tämän päivän vaatimusten löylyjen jälkeen rentoutunut ja virkistynyt sen tietää jokainen meistä. Toivon kuitenkin, että mahdollisimman moni voisi kokea onnistuneensa työssään. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta kaikille työtovereilleni, työntekijöille ja vastuunkantajille, jäsenillemme ja asiakkaillemme! KIRKKOPALVELUT Ilkka Mattila Johtaja KIRKKOPALVELUT RY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Konsernirakenne tarkastelukaudella Kirkkopalvelut-Kotimaahan kuuluivat tilikaudella 2014 seuraavat tytäryritykset: - Kotimaa Oy (67 %) - Kotimaa Oy:hyn kuului Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy (100 %) - Kiinteistö Oy Helsingin Hietalahdenranta 13 (100 %) - Kiinteistö Oy Ruskon Keskusvainio (100 %) Kotimaa Oy ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy muodostavat alakonsernin, josta on tehty konsernitilinpäätös. 4

5 Jäsenpalvelut Kirkkopalvelut ry:n järjestötoiminnan tuotteista ja palveluista vastaa vuonna 2013 toteutuneen Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön integraation yhteydessä perustettu palvelualue. Vuoden 2014 kuluessa palvelualue organisoitiin kahdeksi yksiköksi. Yhteistyötä jäsenjärjestöjen ja -seurakuntien sekä keskeisten sidosryhmien kanssa lisättiin ja uudistettiin useilla eri tavoilla vuoden 2014 aikana. Jäsenpalvelut-niminen yksikkö vastaa Kirkkopalvelut ry:n jäsenjärjestöjen ja -seurakuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä markkinointiviestintään liittyvistä tehtävistä. Jäsenjärjestöjen ja -seurakuntien sekä kirkon ja yhteiskunnan tärkeimpien sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä keskeisiä tuotteita ja palveluita ovat diakonian kehittäminen, Yhteisvastuukeräys, Kirkkopäivät, Tiekirkot sekä Seurakuntatoiminnan ansiomerkit. Vuoden 2014 kuluessa Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan koordinaatio siirtyi Tampereen ev.-lut. seurakuntayhtymältä Kirkkopalveluille. Yhteisenä tavoitteena oli laajentaa toiminta valtakunnallisesti palvelemaan seurakuntien vapaaehtoistoimintaa ja diakoniatyötä. Jäsenpalvelut -yksikön henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopulla 11 henkilöä. Kehittämiskeskus Tyynelä muodostaa yksikön, joka on erikoistunut päihde- ja riippuvuustyön kehittämistoimintaan. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoituksella ylläpidetään Tyynelän kehittämistehtäviä. RAY-hankerahoituksella käynnissä olivat vuonna 2014 nuorten päihde- ja mielenterveystyöhön keskittynyt Voimakas-hanke, nuorten ongelmapelaamiseen liittyvä I-hanke sekä päihteitä käyttävien isien parissa tehtävä Erityisesti isä -hanke. Lisäksi Tyynelässä on tällä hetkellä Yhteisvastuukeräyksen avulla vuosina toteutettava IkäArvokas-hanke, jonka avulla pyritään vastaamaan ikääntyneiden huono-osaisuuden haasteisiin. Tyynelän henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopulla 15 henkilöä. Jäsenpalvelut-yksikön tavoitteiden toteutuminen Diakoniatyön kehittämistoiminnan tärkeimpinä painopisteitä 2014 olivat seurakuntadiakonian tukeminen seurakuntakohtaisesti räätälöidyillä kehittämispalveluilla, diakonian kehittämisen palvelujen vakiinnuttaminen osaksi kirkon ja Kirkkopalvelujen toimintaa, diakonian uusien innovaatioiden edistäminen sekä paikallisten diakoniaprojektien tukeminen. Keskeisinä kumppaneina seurakuntien diakoniatyön kehittämisessä olivat Kirkkohallituksen diakonia- ja sielunhoitotyön yksikkö, hiippakuntien tuomiokapitulit (erityisesti Lapua, Tampere, Kuopio ja Mikkeli), kumppanuusseurakunnat (13) ja Kirkkopalvelujen eri yksiköt. Räätälöityä pidempikestoista diakonian kehittämisyhteistyötä tehtiin kahden seurakuntayhtymän ja viiden seurakunnan kanssa, joista osa jatkuu vielä Uusia kumppanuussopimuksia tehtiin kolmen seurakunnan kanssa. Seurakuntakohtaisen kehittämisyhteistyön keskiössä ovat olleet kysymykset diakoniatyön asiakkuuksista, työkäytäntöjen tarkoituksenmukaisuudesta, työn kohteiden sisällöllisestä arvioinnista, resurssien käytöstä sekä diakoniatyön tulevaisuuden linjauksista ja uusista innovaatioista. Seurakuntadiakonian kehittämisen palvelukokeilusta ( ) valmistui arviointiraportti ja palvelukuvaus. Seurakunnilta kerätty palaute palveluista oli erittäin myönteistä ja tarvetta kehittämiskumppanuudelle on edelleen. Saatujen kokemusten perusteella Kirkkohallituksen, Kirkkopalvelujen ja diakoniatyön kehittämisryhmän yhteinen näkemys oli, että palvelutoimintaa tulee jatkaa ja palveluja edelleen kehittää. Seurakuntadiakonian kehittämisen palveluja päätettiin jatkaa ja vakiinnuttaa toiminta Kirkkopalvelujen ja Kirkkohallituksen yhteistyönä. Kolmessa diakoniatyön kehittämisprojektissa on kumppaneina 23 seurakuntaa seitsemän hiippakunnan alueelta. Diakoniatyön uusia innovaatioita ideoitiin ja työstettiin mm. alueellisilla diakoniatyön innovaatiopäivillä ja diakoniajohdon neuvottelupäivillä. Kumppaneina olivat Kirkkohallitus (KDS) ja hiippakunnat sekä taustalla myös Innokylän asiantuntijat. Alueellisia innovaatiopäiviä tullaan jatkossakin toteuttamaan 1 3 vuosittain. 5 TOIMINTAKERTOMUS 2014

6 Yhteisvastuukeräyksen strategiset painopisteet vuonna 2014 liittyivät varainhankinnan tehokkuuden kehittämiseen, seurakuntien tukemiseen vapaaehtoisten rekrytoinnissa, erilaisten varainhankinnan muotojen käyttöönottoon sekä tapahtumien järjestämiseen. Yhteisvastuukeräyksen kotimaisen keräyskohteen saattohoitoteema houkutti uusia kerääjiä ja muita vapaaehtoisia mukaan. Jatkossa nähdään, pysyvätkö nämä mukana toiminnassa. Vuoden 2014 aikana kokeiltiin uusia alueellisia varainhankinnan muotoja mm. erilaisten tapahtumien ja keskustelutilaisuuksienyhteydessä. Keräystulos heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna noin euroa. Omassa varainhankinnassa jatkettiin uusien varainhankinnan mallien kehittämistä ja kokeilua. Uusien varainhankinnan mallien käyttöönotto osoittautui Yhteisvastuukeräykselle haasteellisiksi, koska malleja pitäisi räätälöidä vuosittain vaihtuvien keräyskohteiden mukaan sekä eri tilanteisiin keräyksen monikohteisuuden vuoksi. Yhteisvastuukeräyksen jatkuvana tavoitteena ja velvollisuutena lahjoittajia kohtaan on pienentää keräyskuluprosenttia. Vuoden 2014 aikana selvitettiin eri vaihtoehtoja varainhankinnan tehostamiseksi ja uusien tuottojen saamiseksi. Organisaatiota uudistettiin ja siinä yhteydessä vähennettiin henkilöstöresursseja myös Yhteisvastuukeräystoimiston osalta. Keräyskuluja onnistuttiin vähentämään noin eurolla. Uusia kumppanuuksia löydettiin kampanjointiin. Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen kotimaisen keräyskohteen saama julkisuus auttoi siinä, että vaikuttamistoiminta onnistui poikkeuksellisen hyvin. Kampanjan seurauksena useilla paikkakunnilla käynnistyi sairaanhoitopiireissä ja terveyskeskuksissa saattohoidon kehittämishankkeita. Saattohoitokoulutusten määrä lisääntyi huomattavasti. Poliittisilta päättäjiltä, yli puoluerajojen, saatiin lupaus siitä, että oikeus hyvään saattohoitoon tullaan turvaamaan lainsäädännöllisin toimin. Kampanjan myötä kuolemasta tuli sallittu ja julkinen puheenaihe. Tapahtumapalveluissa vuoden 2014 aikana jatkettiin Kouvolan Kirkkopäivien valmisteluja keväälle Lisäksi toteutettiin uusia, paikallisia ja pienempiä tapahtumia. Toimintaa kehitettiin vahvasti verkottumalla eri ammattitapahtumien ja työryhmien kanssa. Kulttuuritapahtumien rahoitusmahdollisuuksia kartoitettiin toiminnan uudistamiseksi ja esimerkiksi Kirkkopäiviin liittyvän tarjonnan pitämiseksi laadukkaana ja monipuolisena. Tavoite sekä Kirkkopäivien valmistelussa että paikallisissa tapahtumissa oli sidosryhmien ja seurakuntalaisten tavoittaminen ja kohtaaminen. Kirkkopäivien lähtökohtana on tarjota foorumi, jossa eri tavalla ajattelevat ja uskovat voivat käydä avointa, rakentavaa keskustelua yhteyden ja ykseyden lisäämiseksi. Asioita ja teemoja yhdistellään uusilla tavoilla. Vuonna 2014 suunniteltiin Kirkkopäivien (2015) ohjelmatarjonnan kokonaisuus huomioiden eri kohderyhmien tarpeet ja Kymenlaakson paikalliset mahdollisuudet. Kirkkopalvelut oli mukana vuoden 2014 seurakuntavaalien yhteydessä toteutetussa Usko Hyvän Tekemiseen -kampanjassa. Lisäksi tapahtumapalvelujen asiantuntijat osallistuivat Kirkon Musiikkijuhlien suunnitteluun, Saksan Kirkkopäivien kansainvälisen toimikunnan työskentelyyn sekä useisiin muihin kirkollisten yhteistyökumppaneiden kehittämishankkeisiin. Samalla selvitettiin vuoden 2017 Kirkkopäivien mahdollisia pitopaikkoja sekä yhteistyön tiivistämistä kirkollisten kesäjuhlien järjestäjien kanssa. Tapahtumapalvelut toteutti keväällä Yhteisvastuukeräyksen ja YLE Radio 1:n kanssa radiokonsertin Tampereella Kalevan kirkossa. Kouvolassa Vappugospel-tapahtuman yhteydessä järjestettiin Dance-messu, johon osallistui 1500 nuorta. Syksyllä järjestettiin kaksi KirkkoAreenaa. Imatralla tilaisuus järjestettiin teemalla Usko Hyvän Tekemiseen Kirkkohallituksen seurakuntavaalikampanjan kanssa. Kotkassa keskusteltiin suomalaisesta köyhyydestä yhteistyössä Yhteisvastuukeräyksen kanssa. Keväällä ja syksyllä toteutettiin kolme Matkakumppani-iltaa: Äänekoskella ja Imatralla sekä Kouvolassa. Mukana kiertueella oli myös Yhteisvastuukeräys. Matkakumppani-illoissa Axr-levy-yhtiö kantoi taloudellisen vastuun. Kirkkopalvelut osallistui kirkollisiin ammattitapahtumiin, mm. papiston päiville ja Nuorisotyön neuvottelupäiville, joissa tavoitteena olivat yleinen näkyvyys ja verkottuminen. Yhteisyötä Kotimaan, Sacrumin, Radio 6

7 Dein ja Kirjapajan kanssa jatkettiin eri tapahtumissa. Tiekirkkoja oli eri puolilla Suomea avoinna 270. Kirkoista lähes puolet tilastoi kävijänsä, joita kertyi yhteensä Kävijät tilastoineista kirkoista suosituin oli edellisvuosien tapaan Turun tuomiokirkko, jossa vieraili lähes tiekirkkokävijää. Keskimäärin vierailijoita oli kirkkoa kohden noin 2000, mutta edellisvuosien tapaan luvut vaihtelivat muutaman kymmenen ja kymmenien tuhansien välillä. Koska seurakunnista vain osa suostuu tilastoimaan tiekirkkokävijöiden määriä, on kokonaiskävijämäärää vaikea arvioida. Todennäköisesti kävijämäärä on noin Kesällä 2014 järjestettiin Tiekirkkojen ja Kotimaan yhteinen tiekirkkoselfie-kampanja. Tiekirkoissa kuvattuja selfie-kuvia saatiin sosiaalisen median eri kanaviin yli 400. Tiekirkkojen verkkopalvelun teknistä käytettävyyttä parannettiin ja ulkoasua uusittiin. Yhteistyötä Tiekirkkoseurakuntien tiedottajien kanssa tiivistettiin vuonna Seurakuntatoiminnan ansio- ja luottamushenkilömerkkejä myytiin vuonna 2014 seurakunnille ja kristillisille järjestöille 1248 kpl. Myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, johtuen seurakuntavaaleista ja luottamushenkilöiden muistamisesta luottamuskauden päättyessä. Markkinointiviestinnän asemaa ja organisoitumista uudistettiin vuoden 2014 aikana. Henkilöstö-resursseja vähennettiin ja alkuvuodesta keskityttiin hoitamaan vain välttämättömät työtehtävät. Syksyllä 2014 markkinointiviestinnän toiminnot organisoitiin lähemmäs Kirkkopalvelujen (järjestötoimintaan liittyviä) tuotemerkkejä. Tehtävien uudelleenorganisoinnin ja toimintatapojen muutosten kautta yksikön resurssit saatiin vakiinnutetuksi kohtuulliselle tasolle. Markkinointiviestinnän yksikkö palvelee koko Kirkkopalvelut ry:n organisaatiota ja eri palvelualueita. Markkinointiviestintäyksikön vuoden 2014 tärkeimpänä tavoitteena oli uuden koulutuskokonaisuu-den, Seurakuntaopiston, markkinointiviestinnässä onnistuminen. Markkinointiviestinnän sisällöllistä ja visuaalista yhdenmukaisuutta lisättiin ja markkinointiviestinnän yhtenäisiä toimintatapoja kehitettiin. Keväällä 2015 Kouvolassa järjestettävien Kirkkopäivien markkinointiviestinnän toteutus eteni suunnitellusti. Kirkkopalvelujen jäsenviestinnässä aktiivista vuoropuhelua jäsenten kanssa lisättiin ja yhteistyötä tiivistettiin. Kehittämiskeskus Tyynelän toiminnan painopisteinä olivat viestinnän ja verkostoitumisen vahvistaminen sekä toimijoiden osaamisen lisääminen. Näihin tavoitteisiin vastattiin mm. järjestämällä alueellisesti erilaisia tilaisuuksia, teemallisia kokouksia ja päihdetyön seminaari. Tilaisuuksien palautteissa esille nousi erityisesti tiedon ja verkostoitumisen suuri tarve, johon tilaisuuksilla oli vastattu. Lisäksi toivottiin vastaavanlaisia toimintoja jatkossa. Viestintää tehostettiin myös Tyynelän oman sähköiseen uutiskirjeen avulla sekä lisäämällä tapaamisia yhteistyökumppaneiden kanssa. Voimakas-projektissa (nuorten päihde- ja mielenterveyteen painottuva) ja Pelituki-projektissa (painopisteenä nuorten pelaaminen) työskenneltiin tavoitteiden suuntaisesti kohderyhmien kanssa. Projekteissa tuotettiin nuorille sopivia työ- ja toimintamalleja osallistavin menetelmin sekä vahvistettiin heitä kohtaavien ammattilaisten yhteistyötä ja osaamista. Vuoden aikana toteutettiin väliseminaarit ja -raportoinnit. Projektien toiminta-alueena ovat Varkaus, Mikkeli, Savonlinna, Joroinen, Juva ja Rantasalmi. Yhteistyökumppaneina ovat oppilaitokset, nuorisotyö sekä sosiaali- ja terveystoimet. Erityisesti isä -projektissa (painopisteenä päihteitä käyttävän isän osallisuus isyyteen ja päihdekuntoutuminen) jatkettiin erilaisia asiakastyön muotoja, mm. jalkautuvaa työtä ja vertaistukitoimintaa, sekä työskentelyä ammattilaisten, läheisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Paikkakuntina on Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Jyväskylä ja Kuopio. Projekti on mukana RAY:n valtakunnallisessa Emma & Elias -ohjelmassa, mikä mahdollisti valtakunnallisen näkyvyyden mm. seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa. IkäArvokas-projektin (ikääntyneiden huono-osaisuudesta johtuvan eristäytyneisyyden vähentäminen ja osal- 7 TOIMINTAKERTOMUS 2014

8 lisuuden edistäminen) ensimmäisen toimintavuoden aikana otettiin käyttöön erilaisia työmenetelmiä mm. yhteydenottokortit ja korttelikerhotoiminta. Vertaistukitoiminnan tiimoilta koulutettiin ohjaajia ja aktivoitiin vertaistoiminnan käynnistystä. Projektia toteutettiin yhteistyössä seurakuntien diakoniatyöntekijöiden (Mikkeli, Varkaus, Pieksämäki, Salo, Turku/Katariina ja Pöytyä) kanssa. Mukana yhteistyössä on pilottiseurakuntien kanssa toimivat alueen keskeiset toimijat. Seurakuntaopisto Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön ja Partaharju-säätiön koulutusten järjestämis- ja oppilaitosten ylläpitämisluvat siirtyivät Kirkkopalvelut ry:lle alkaen, jolloin Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopisto aloitti virallisesti yhtenä oppilaitoskokonaisuutena. Kolmen oppilaitoksen kulttuurin sekä toimintamallien yhdistäminen on ollut yksi vuoden 2014 keskeisimmistä tavoitteista. Pieksämäellä Partaharjun Opiston koulutustoiminta, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon 45 opiskelijaa, siirtyi Huvilakadun kampukselle. Henkilöstöä siirtyi yhteensä viisi: kolme opettajaa, rehtori ja toimistosihteeri. Toimistosihteeri ja rehtori aloittivat uusissa tehtävissä ja rehtori sekä opettajat siirtyivät uuteen työaikajärjestelmään. Henkilöstö ja opiskelijat kokivat siirtymisen Huvilakadulle hyvin valmisteltuna ja vastaanoton hyvänä. Vanhan Seurakuntaopiston ja Koulutuskeskus Agricolan yhdistäminen oli haasteellisempaa. Opettajien työn mitoitusohjeet, erilaisten tieto- ja viestintäjärjestelmien käyttöönotto sekä opetuksen suunnittelun ja arvioinnin käytänteet edellyttivät runsaasti henkilöstön työpanosta kuluneen vuoden aikana. Henkilöstön arjen työtä rasittivat epäselvät toimintamallit ja vastuut uudessa kokoonpanossa. Vuoden 2013 syksyllä alkaneet YT-neuvottelut ja niistä johtuvat toimenpiteet toivat oman lisänsä henkilöstön työssä jaksamiseen toimintavuonna. Loppuvuodesta kuitenkin selvästi koettiin, että työilmapiiri oli korjaantunut. Alkutalven ja kevään aikana haettiin johtoryhmän sisällä yhdessä tekemisen kulttuuria ja vastuiden jakoa. Kevätlukukauden lopussa toiminnan arvioinnin tuloksena vastuita päätettiin jakaa johtoryhmän sisällä uudelleen. Oppisopimustoiminnan laajentaminen Etelä-Savon alueelle ja kasvuodotukset edellyttivät lisäpanostusta. Vastuiden uudelleenjako johtoryhmän sisällä mahdollisti oppisopimusjohtajan täysimääräisen työpanoksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Syyskaudella johtoryhmä työsti yhteistä strategiaa ja työn painopisteitä seuraaville kolmelle vuodelle. Yhteisen tulevaisuuden visiointi synnytti johtoryhmään yhteenkuuluvuutta ja rakensi yhteisiä pelisääntöjä. Seurakuntaopisto on integraatiosta johtuen selvinnyt hyvin opetustoimen tähänastisista leikkauksista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuspaikkojen määriä ei ole leikattu, vaan olemme pystyneet lisäämään niitä. Samoin valtionavustusten määrä on integraation jälkeen kasvanut. Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö Ammatillisen peruskoulutuksen toiminnalliset ja taloudelliset tulokset olivat tavoitteiden mukaisia ja taloudellinen tulos ennakoitua parempi. Koulutusten tuloksellisuuteen ja läpäisyyn panostettiin vahvasti. Koulutuksia kehitettiin ja toimintakäytäntöjä sovitettiin yhteen systemaattisesti henkilöstöä osallistaen. Koulutustoiminta sopeutettiin niukentuneiden resurssien mukaiseksi. Oppilaitoskohtainen opetussuunnitelmatyö käynnistettiin loppukeväästä. Kampusten välisiä tutkintojen arviointikäytäntöjä uudistettiin ja opiskelijahuollon kokonaisuutta kehitettiin ja yhtenäistettiin kampusten välillä. Opetussuunnitelmatyö tiivistyi, kun tutkintojen perusteet vahvistettiin loka-marraskuussa. Opetussuunnitelmatyön rinnalla käynnistettiin oppilaitoksen pedagogisen strategian laatiminen. Näyttötutkintojen 8

9 järjestämissopimukset ja suunnitelmat uudistettiin tutkintotoimikuntien kanssa. Lait ammatillisesta perus- ja aikuiskoulutuksesta vahvistettiin syksyllä, minkä jälkeen valmistelut lakien soveltamiseen aloitettiin. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskeluhuolto liitettiin lähtien opintopalveluyksiköstä ammatillisen peruskoulutuksen yksikköön. Opettajien resurssimitoitus uudistettiin koko oppilaitoksessa ja yhdenmukaiset tuntikehykset vahvistettiin kampuksittain. Ammatillisen peruskoulutuksen prosesseja kuvattiin ja päivitettiin IMS-toimintajärjestelmään syksyn aikana valmistautuen vuoden 2015 alussa toteutettavaan laatujärjestelmän itsearviointiin. Perustutkintojen opiskelijamäärien kolmen vuoden ( ) ennakointijärjestelmä otettiin käyttöön molemmilla kampuksilla. Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoima oli Järvenpäässä erinomaista luokkaa, ja Pieksämäen opiskelijapaikat saatiin hyvin täytettyä koulutusten kohdentamisen painopisteen siirryttyä yhä enemmän aikuiskoulutukseen. Aikuisten monimuotokoulutuksen sekä omien ja myytyjen oppisopimuspaikkojen vaikutus oli ryhmäkokojen kasvuun ja lähiopetustuntien vähenemiseen huomattava. Järvenpäässä ryhmäkoot olivat nuorten koulutuksessa opiskelijaa, aikuiskoulutuksessa ja myydyissä koulutuksissa opiskelijaa. Pieksämäellä ryhmäkokoja kasvatettiin yhteisopetusjärjestelyillä myös nuorten koulutuksissa. Pieksämäellä oman oppisopimustoiminnan laajeneminen näkyi vastaavasti myytyjen oppisopimuskoulutusten vähenemisenä. Oman oppisopimustoiminnan Oppisopimuspalveluiden yhteisesti suunnitellut tavoitteet ylitettiin 5,5 valtionosuusopiskelijalla. Hanketoiminnan kautta tapahtuva toiminnan kehittäminen laajeni toimintavuonna voimakkaasti. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) toiminta-alueelle ei saatu työvoimapoliittisen koulutuksen sopimuksia, mutta vastaavasti loppuvuodesta saimme Uudenmaan ELY-keskuksesta myönteisen päätöksen kahdesta lapsi- ja perhetyön perustutkintokoulutuksen toteuttamisesta yhteistyössä Kehityspiikki Oy:n kanssa. Valtionosuudet kasvoivat toteutuneen opiskelijamäärän (844,4) perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön korottaessa vuotuisen opiskelijamäärän 845:een aiemman 840 tilalle. Muille koulutuksen järjestäjille myytyjä koulutuspaikkoja oli laskentapäivänä yhteensä 206. Työelämäpalvelut-yksikkö Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lähiopetuksen määrää vähennettiin (10 15 päivään/tutkinto). Tämä mahdollisti entistä useamman työssäkäyvän henkilön osallistumisen koulutuksiimme. Erityisen positiivisena opiskelijamäärän lisäys näkyi Pieksämäellä. Työssäoppimisen ohjauksessa ja tutkintotilaisuuksien arvioinnissa siirryttiin käyttämään entistä enemmän virtuaalisia työvälineitä. Paitsi että tämä on taloudellisesti perusteltua ja henkilöstön työmäärää vähentävää, on tärkeää, että pysymme muun yhteiskunnan ja kirkon mukana etäyhteyksien arkipäiväisessä käytössä. Työpaikkojen henkilöstöä ja opettajia on valmennettu uuteen käytäntöön siirryttäessä. Ensimmäistä kertaa henkilökohtaistettiin 60 opiskelijaa suorittamaan tutkinto suoraan. Tämä on merkittävää uusia järjestämislupia haettaessa, koska Opetushallitus painottaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset on yhdenmukaistettu kaikkien tutkintojen (11 kpl) osalta. Opintokeskustoiminta saavutti toiminnalliset tavoitteensa. Opintotoiminnan integroituminen myös oppilaitoksen omana toimintana kiinteytyi. Agricolan konsultaatiotoiminta, luottamushenkilöstön kouluttaminen ja muu seurakuntien koulutus toteutui suunnitelmallisesti. Seurakuntaopisto oli mukana erittäin kiinteästi Lapsivaikutusten arviointi evankelisluterilaisessa kirkossa -prosessissa (LAVA). Uskontoa opettavien työn tukeminen on saavuttanut sekä määrälliset (400 opettajaa tai 300 opettajaksi opiskelevaa) että laadulliset tavoitteensa. Agricolan työntekijä on myös kutsuttu ylioppilastutkintolautakunnan uskonnon ainejaoksen apujäseneksi konsultoimaan sähköistyvissä ylioppilaskirjoituksissa. 9 TOIMINTAKERTOMUS 2014

10 Tuotteistamistyö on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta on vielä kesken. Yhteistyö suurten valtakunnallisten toimijoiden kanssa on vahvistunut, mutta kilpailu alalla on koventunut. Oppilaitoksen markkinointi organisoitiin uudelleen , ja kymmenen työntekijää aloitti joulukuussa asiakkuuksien hoitamiseen, tuotteistamiseen ja markkinoinnin tehostamiseen liittyvän koulutuksen Järvenpään kampuksella. Yleissivistävä ja valmentava koulutus -yksikkö Kolmen integroituneen kansanopiston koulutustarjonta tarkistettiin, ja uuden Seurakuntaopiston kurssitarjotin koottiin näistä koulutuksista. Yhteistyökoulutusten sopimukset uusittiin ja laadittiin yhdessä kunkin yhteistyökumppanin kanssa, joten sopimuksissa on eroja eri kampusten välillä. Laadinnan perustana on pidetty Kansanopistoyhdistyksen pelisääntöpaperia. Vapaan sivistystyön prosessit on uusittu ja kuvattu IMS-toimintajärjestelmään. Kurssien hinnat on tarkistettu. Uusia yhteistyökumppaneita on haettu ja saatu. Opiskelijaviikkoja oli vuodelle 2014 yhteensä 7022, joista yleissivistävä ja valmentava koulutus -yksikölle oli budjetoitu Toteutus jäi n. 500 opiskelijaviikkoa vajaaksi. Syynä tähän olivat yt-toimet: henkilöitä irtisanottiin vapaan sivistystyön koulutuksista ja kaksi pitkää kansanopistolinjaa, yksi kummaltakin kampukselta, lakkautettiin. Yhdistymisen seurauksena yksikössä keskityttiin toimintatapojen yhtenäistämiseen ja nykytoimintojen vahvistamiseen. Kampusten osaamisen jakaminen jäi toteutumatta. Erityiskoulutusta ei saatu laajennettua Järvenpäässä eikä maahanmuuttajien koulutusta aloitettua Pieksämäellä. Valmentavien koulutusten uudistusten aikataulu petti, ja järjestämislupien hakeminen sekä koulutusten suunnittelu siirtyi alkuvuoteen Yksikössä valmistauduttiin em. prosesseihin osallistumalla aktiivisesti alan seminaareihin ja verkostotyöhön. Opintopalvelut-yksikkö Opintopalvelut-yksikkö päätettiin organisoida uudelleen syksyllä Opiskeluhuolto johdetaan kampuksittain. Opiskeluhuollon tehtävät sisällytettiin Järvenpäässä ammatillisen peruskoulutuksen yksikköön ja Pieksämäellä yleissivistävän ja valmentavan koulutuksen yksikköön. Pieksämäellä yhteinen ammatillinen erityisopettaja sekä opinto-ohjaaja siirtyivät ammatillisen peruskoulutuksen yksikköön ja asuntolan sekä opiskelujen ohjaajat siirtyivät yleissivistävän ja valmentavan koulutuksen yksikköön. Keväällä 2014 kehitettiin Järvenpään ja Pieksämäen kampusten erityisopetuksen yhteistyömallia. HO- JKS-testaukset ja muut ohjaukselliset toimenpiteet tarjottiin kaikille ammatillisen perusopetuksen opiskelijoille vuoden 2014 aikana. Mallit suunniteltiin kummankin kampuksen toimintaan soveltuviksi tuli voimaan uusi oppilashuoltolaki, jonka täytäntöönpano aloitettiin syksyn alkaessa. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin uusi opiskeluhuoltosuunnitelma. Seurakuntaopiston Oppisopimuspalveluiden perustutkintojen opiskelijamäärätavoitteet saavutettiin ja jopa hieman ylitettiin (vuosiopiskelijatavoite 310, toteuma 315,5). Pieksämäen kampuksella oppisopimus-perustutkinto-opiskelijoita oli 30 vuosiopiskelijaa. Toiminta painottui syksyyn 2014, ja alueella keskityttiin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) vanhus-, vammais- sekä päihde- ja mielenterveystyön osaamisaloihin. Työyhteisöille tarjottiin myös vuoden mittaisia osaamisalakoulutuksia. Järvenpäässä lapsi- ja perhetyön perustutkinto oli edelleen suosituin tutkinto. Toimintaympäristön painopistealueina olivat lapset ja nuoret, mielenterveys- ja päihdetyö sekä vammais- ja vanhustyö. Toimintaa laajennettiin myös Helsinkiin tarjoamalla erityisesti lapsi- ja perhetyön perustutkintoa Hietalahdenrannan tiloissa. Helsingin Diakonissa- 10

11 laitoksen irtisanottua yhteistyösopimuksemme. Yhteistyötä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa ei kehitetty enää syksyllä Lisäkoulutuksen osalta päästiin myös tavoitteeseen. Pieksämäellä toiminta käynnistyi suunnitelmien mukaisesti ja toiminta painottui molemmilla kampuksilla sosiaali- ja terveysalaan. Alle 25-vuotilaille suunnatut nuorisotakuu-hankkeet olivat toiminnan painopisteenä oppisopimustoiminnassa. Vuonna 2014 kehitettiin myös oppisopimusprosesseja, jotka dokumentoitiin IMS- toimintajärjestelmään. Systemaattista arkistointityötä tehtiin dokumentoinnin ajan tasalle saamiseksi. Opintopalveluissa otettiin käyttöön sähköinen Opintopolku.fi-haku valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti. Opintotoimiston kokonaisuutta kehitettiin yhdessä Järvenpään ja Pieksämäen kampusten kanssa. Multiprimus-ohjelma otettiin käyttöön. Opiskelijahallintojärjestelmän kehittämistyö sekä lomakkeiston sähköistämistyö jatkuu. Yhteisten tilastollisten laskentapäivien tilastojen sekä opiskelijamäärien ennakointitaulukoiden uudistaminen toteutettiin tavoitteiden mukaisesti. Seurakuntaopiston kirjaston osalta suunnitelmat kirjaston kehittämisestä kokonaisuutena ovat vielä auki. Kirjahankinnoissa on keskitytty ammatillisen peruskoulutuksen kirjallisuuteen. Kokoelman laajuus oli Järvenpään kampuksella nidettä ja 330 kausijulkaisua sekä Pieksämäen kampuksella nidettä ja 212 kausijulkaisua. Lainamäärät olivat Järvenpäässä ja Pieksämäellä noin lainauskertaa. Hankkeet Hanketoiminta laajeni, ja vuoden 2014 lopulla ns. hankesalkun kokonaisuus oli n. 1,7 milj.. Kaikki hankkeet ovat verkostohankkeita ja haastetta niiden toteuttamiseen toivat eri toimijoiden erilaiset käytänteet ja oman hanketoiminnan prosessien uudistaminen. Hankeprosessit (suunnittelu, toteutus) kuvattiin IMS-järjestelmään. Hanketoiminnan laajeneminen toi esiin hanketyötä tekevien henkilöiden puutteen, koska hankkeista saatuja uusia resursseja ei oltu arvioitu henkilöstömitoitukseen mukaan. Hankkeet tuovat sekä oppilaitoksen omaan toimintaan että asiakkaiden toiminnan kehittämiseen arvokkaan lisäresurssin. Hanketoiminnan osaamisen kehittäminen on syytä huomioida jatkossakin. Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusussa keskityttiin vuonna 2014 erityisesti toiminnan laajentamiseen ja kumppanuuden vahvistamiseen. Ruusun palvelut laajenivat suunnitellusti Pieksämäen ulkopuolelle, kun keväällä perustettiin Avoruusun toimipiste Mikkeliin. Vuoden lopussa avautui tilaisuus laajentua myös Jyväskylään. Asiakaspohja vahvistui merkittävästi tarjouskilpailuissa menestymisen myötä. Puitesopimuskumppaneita oli vuoden lopussa sijaishuollossa 43 kunnasta ja avohuollossa yhdeksästä kunnasta. Lastensuojelupalveluja käytti vuoden aikana 21 kuntaa (2013: 20). Näistä kuusi oli uusia asiakkuuksia. Yhteistyö tiivistyi Pieksämäen kaupungin kanssa Hiekanpään elämänkaarihankkeen kehittämistyön ja yhteisten toimitilojen myötä. Kirkkopalvelujen sisällä tiivistettiin yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen varautumiseksi. Ruusun sisällä yksiköiden välinen yhteistyö syveni. Erityistyöntekijöiden työpanos oli entistä systemaattisemmin kaikkien Ruusun yksiköiden käytössä. 11 TOIMINTAKERTOMUS 2014

12 Jotta menestyisimme myös tulevaisuudessa, toteutimme suunnitellut rakenteelliset uudistukset. Lastenkoti Ruusussa siirryttiin kolmesta osastosta kahden osaston malliin ja avopalvelut koottiin yhdeksi uudeksi yksiköksi. Muutokset ovat vaatineet henkilöstöltä sopeutumista ja uuden opettelua. Henkilöstötilanne oli vakaa lukuun ottamatta perhekuntoutus- ja turvakotipalveluja, missä vaihtuvuus ja sijaistyövoiman käyttö lisääntyi vuoden jälkipuoliskolla. Vakituisen henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 30 työntekijää. Lastenkoti Ruusu Lastenkodilla elettiin muutosten jälkeen tasainen vuosi. Kotiosaston asiakaspaikkojen vähentäminen vakiinnutti koko lastenkodin käyttöasteen hyvälle tasolle (ka. 85 %). Myös Kotiosaston arki rauhoittui pienempään yksikköön siirryttäessä. Rakennemuutos pakotti uudistamaan toimintaprosesseja, joiden hioutuminen sujuviksi arjen käytännöiksi on vaatinut työstämistä. Lastenkodissa oli vuoden aikana sijoitettuna yhteensä 28 lasta ja nuorta, mikä oli neljä vähemmän kuin vuonna Hoitovuorokausia laskutettiin Vastaanotto-osastolla (2013: 1 560) ja Kotiosastolla (2013: 2 319). Henkilöstön osaaminen vahvistui kahden ohjaajan suoritettua psykiatrisen hoitotyön erikoisammattitutkinnon. Lisäksi vakituinen hoito- ja kasvatushenkilöstö osallistui Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttamaan psyykkisen hoitotyön täydennyskoulutukseen. Perhekuntoutus ja turvakoti Ruusu Pääosin kuntien tiukasta taloustilanteesta johtuen perhekuntoutuspalvelujen kysyntä väheni dramaattisesti keväällä 2014 elpyen vasta vuoden viimeisinä kuukausina. Hoitovuorokausien määrä putosi vuositasolla lähes puoleen. Turvakotipalveluille oli kysyntää jopa hieman aiempaa enemmän. Käyttöasteen rajut vaihtelut kuormittivat henkilöstöä, ja epävarma tulevaisuus aiheutti myös irtisanoutumisia. Haasteista huolimatta palaute sekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta on ollut positiivista. Toiminta on koettu tarpeelliseksi ja tulokselliseksi. Itä- ja Keski-Suomen lisäksi asiakkaita ohjautui palvelujen piiriin myös Päijät-Hämeestä. Hoitovuorokausia kertyi perhekuntoutuksessa (2013: 4 775) ja turvakodissa 550 (2013: 448). Yksittäisiä asiakkaita oli perhekuntoutuksessa 54 (2013: 96) ja turvakodissa 34 (2013: 31). Avoruusu Kertomusvuosi oli Avoruusun ensimmäinen. Ruusun avopalvelujen yksiköstä luotiin vuoden alussa uudentyyppinen palvelujen kehittämisalusta. Yksikköön siirtyivät aiemmin laitosten yhteydessä toimineet perhetyö, jälkihuolto, tukihenkilötyö sekä terapia- ja riippuvuuspalvelut. Ensimmäinen toimintavuosi oli kehittämispainotteista palvelutuotantoa: palvelujen ja palveluprosessien kuvausta, foorumien rakentamista, yhteistyöverkostojen ja toimintakäytänteiden luomista sekä palvelujen markkinointia ja myyntiä. Sisäinen yhteistyö Ruusun laitosten kanssa kehittyi ja Avoruusun erityisosaamista hyödynnettiin niiden toiminnassa. Palveluja tuotettiin pääsääntöisesti Pieksämäen ympäristössä. Mikkeliin perustettiin toimintayksikkö keväällä. Vuoden aikana Avoruusun palveluita käytti 8 kuntaa. Kotiin vietäviä palveluita sai kaikkiaan 53 asiakasta ja yksittäisiä asiakaskohtaamisia oli koko vuoden aikana 630. Avoruusun henkilöstövahvuus oli kuusi työntekijää. Koivurannan palvelukeskus Koivurannan palvelukeskus tuottaa hoiva- ja hoitopalveluja 65 vanhukselle. Vuoden 2014 alussa Pieksämäen kaupunki vähensi ostojaan voimakkaasti. Keväällä solmittiin Mikkelin kaupungin kanssa puitesopimus ikäihmisten tehostetusta palveluasumisesta. Kesäkuusta alkaen olivat kaikki 65 asiakaspaikkaa käytössä. Kaikki asiakkaat tarvitsivat paljon apua arjen toiminnoissaan, ja lähes jokaisella heistä oli jonkinasteinen 12

13 muistisairaus. Hoitopäiviä kertyi yhteensä (23.913). Käyttöaste oli hyvä 98 %. Henkilöstä on täydennyskoulutettu aktiivisesti. Laajimpia koulutuksia olivat haavahoito, ensiapu, saattohoito, palo- ja pelastuskoulutus. Seitsemän työntekijää aloitti vanhustyön erikoistumisopinnot. Lääkäripalvelujen tuottaja vaihtui vuoden aikana. Palvelukeskuksen lääkäripalvelut tuottaa Doctagon Oy. Asiakasraportointijärjestelmän hankinta siirrettiin vuodelle Sairauspoissaolojen määrää on suuri, yhteensä 1974 päivää. Pidemmät sairauslomat ovat aiheutuneet kirurgisiin toimenpiteisiin odottamisesta tai leikkauksista. Joukossa on yksi työtapaturma. Toiminnan talous oli asetettujen tavoitteiden mukainen. Vaikka poissaoloja oli paljon, pääsimme tulostavoitteeseen. Päiväkoti Satakieli Päiväkoti Satakielessä Seurakuntaopiston kampuksella Järvenpäässä oli tarjolla 28 päivähoitopaikkaa 2 6-vuotiaille lapsille. 6-vuotiaat saivat esiopetusta neljä tuntia päivässä. Päiväkodin täyttöaste vaihteli vuoden aikana kuukausittain; pääasiassa kaikki hoitopaikat olivat täynnä. Koko vuoden täyttöasteen keskiarvo oli 95,4 %. Päiväkoti on kooltaan pieni ja toiminta on edelleen tappiollista. Toiminnan jatkumisen edellytys on laajentuminen ja samalla myös erikoistuminen. Yhteiset palvelut Taloushallinto Kirkkopalvelut-Kotimaan yhteinen taloushallinnon palvelukeskus tuotti taloushallinnon palvelut kaikille konserniin kuuluville yhtiöille sekä Suomen Kirkon Seurkuntaopiston Säätiölle ja Sisälähetysseuralle. Henkilöstöhallinto Vuonna 2014 otettiin osittain käyttöön uusi palkanlaskenta- ja HR- järjestelmä. Ulkoistetusta palkanlaskennasta irtauduttiin kahdessa vaiheessa: Kesäkuusta alkaen Kotimaa Oy:n ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n palkat laskettiin omin voimin. Järvenpäässä ja Kirkkopalvelut ry:n palkat siirtyivät kokonaisuudessaan uuteen järjestelmään tammikuusta 2015 alkaen. Työterveyshuollon palveluntarjoajat kilpailutettiin, ja kesäkuusta alkaen konsernissa toimi yksi työterveyspalveluiden tuottaja Terveystalo Oy. Työterveyshuollon kanssa käynnistettiin yhteistyö, jonka tavoitteena ovat yhtenäiset käytännöt toimipaikoilla, tasalaatuinen palvelu, kustannussäästöt sekä ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon panostaminen. Tätä työtä jatketaan vuoden 2015 aikana. Ilmarisen kanssa käynnistyi hyvinvointihanke, joka keskittyi johdon valmennukseen. Vuoden 2015 aikana hanke laajenee mm. esimiesten valmennuksiin sekä henkilöstökyselyn rakentamiseen ja toteuttamiseen. Henkilöstöhallinnon organisointi muuttui elokuussa, jolloin se siirtyi suoraan Kirkkopalvelut ry:n johtajan alaisuuteen. Henkilöstöpäällikkö Reija Paavola vastaa henkilöstö ja palkkahallinnosta. 13 TOIMINTAKERTOMUS 2014

14 Tietohallinto ICT ICT-yksikön toimintaperiaatteena on tarjota ja toimittaa kustannustehokkaasti ja luvatun mukaisesti niitä ICT-palveluja, joita konserni tarvitsee menestyäkseen. Vuonna 2014 toteutettiin merkittäviä kehityshankkeita tietoteknisiin ympäristöihin. Pieksämäellä lähiverkon laitteet uusittiin ja ylläpitovastuu siirtyi Soneralta omalle tietohallinnolle. Uudistuksella saavutetaan kustannussäästöjä ja parempi kontrolli verkkoympäristöön. Kirkkopalvelut ry:n henkilökunnan muuttaessa Järvenpäähän tietojärjestelmät muokattiin vastaamaan uutta tilannetta. Muuttaneen henkilöstön työasemat, sähköpostit ja tukipalvelut siirrettiin kumppaniltamme Javerdelilta oman tietohallinnon hoitoon Järvenpään käytännön mukaisesti. Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön integraation edellyttämät muutokset jatkuivat talous- ja opetushallinnon järjestelmien osalta. Kotimaa jatkoi sähköisten julkaisualustojen kehittämistä. Konsernin toimintaympäristö pysyy erittäin haastavana myös vuonna 2015, joten tietohallinnon keskeinen tavoite on kaikin tavoin tukea palvelualueiden strategioiden toteutumista. Tietohallinnon toiminnan ja ICT-investointien mittaamista kehitetään. ICT-peruspalveluiden kustannustaso tulee olla kilpailukykyinen ja läpinäkyvä. Käytännön hankkeina tullaan mm. jatkamaan konsernin kokonaisarkkitehtuurityötä, jonka avulla yhtenäistetään ja tehostetaan konsernin toiminnan kehittämistä. Myös oppilaitoksen kampusten toimintamallien yhtenäistäminen mukaan lukien ICT-prosessit, järjestelmät, teknologiat ja toimintatavat, jatkuu. Kiinteistöhallinto Kiinteistöhallinto on vastannut Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön omistamien oman toiminnan ja sijoitustoiminnassa olevien rakennusten hallintoon, käyttöön ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Suurimmat haasteet olivat Järvenpään kampusalueella olevan H-rakennuksen peruskorjaus ja muutto Helsingistä Järvenpäähän. H-rakennuksen peruskorjaus toteutui suunnitelmien mukaan ja tilat saatiin käyttäjille luovutettua aikataulussa. Kertomusvuoden alkupuolella sijoitustoiminnan tilojen käyttöaste oli 100 %, loppuvuodesta Kirkkopalvelujen muutettua Järvenpäähän n. 90 %. Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön oman toiminnan käytössä olevien tilojen käyttöaste oli 100 %. LIIKETOIMINTA Kotimaa Oy -konserni Vuosi 2014 käynnistyi Kotimaa Oy:ssä yt-neuvotteluilla, joilla haettiin toiminnallisia säästöjä kannattavuuden heikennyttyä olennaisesti. Koko vuoden keskimääräinen henkilöluku Kotimaa Oy -konsernissa henkilötyövuosilla mitattuna oli 82 henkilöä, jossa oli vähennystä kuusi henkilöä edellisvuoteen verrattuna. Yhtiön kannattavuus jatkui heikkona koko vuoden ja toiminnan tulos oli raskaasti tappiollinen. Toiminnan kuluja ei onnistuttu sopeuttamaan riittävästi liikevaihdon laskuun verrattuna. Yhtiön liiketoiminta on raportoitu viidessä liiketoimintayksikössä, jotka ovat Kotimaa-ryhmä, asiakaslehdet, Sacrum, jäsenpalvelut ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy, joka on Kotimaa Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Kotimaa Oy:n toimitusjohtajana toimi Jaakko Tapaninen saakka ja Juha Ruotsalainen alkaen. Kotimaa Oy:n johtoryhmän kokoonpanoa ja työnjakoa muutettiin lukien. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen puheenjohtajana, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä, 14

15 Kotimaa Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen, Sacrumin myynti- ja markkinointipäällikkö Susanna Mäntyranta ja jäsenpalveluiden johtaja Mikko Hintsala. Kotimaa-ryhmä Ryhmään kuuluvat Kotimaa-lehti, verkkopalvelut K24 ja Kotimaa Pro sekä aikakauslehti Askel. Kotimaan levikkikehitys jatkui laskevana ja varsinkin seurakuntatilausten määrä väheni selvästi vähentäen yhtiölle tärkeitä tilaustuottoja. Seurakuntatilaukset ovat pitäneet sisällään painetun Kotimaan ja kirkon ammattilaisille suunnatun Kotimaa Pron. K24 on ollut maksuton palvelu. Loppuvuoden aikana tehtiin päätös K24:n muuttamisesta maksulliseksi vuoden 2015 alusta lukien. Vuosi 2014 oli Askelen 30-vuotisjuhlavuosi ja lehden ulkoasuun ja markkinointiin panostettiin. Lehden lukija- ja levikkimäärä kehittyivätkin myönteisesti. Asiakaslehdet Yksikkö kustansi merkittävää joukkoa seurakuntalehtiä ja tuotti erilaisia viestintäpalveluja kaikkiaan yli 20 seurakunta- ja järjestölehdelle. Yksikkö osallistui menestyksekkäästi pitkäaikaisten sopimuskumppanien Espoon seurakuntayhtymän ja Kauniaisten suomalaisen seurakunnan lehden, Essen kilpailutukseen. Monet seurakuntalehdet, Esse ja Vantaan Lauri niistä suurimpina, tekivät loppuvuoden aikana päätöksiä ilmestymiskertojen harventamisesta vuodelle Samalla viestinnän painopistettä siirretään yhä enemmän verkkoon. Useat seurakuntalehdet siirtyivät vuoden aikana käyttämään Kotimaan Newspilot-julkaisujärjestelmää. Kotimaa Oy:llä on edelleen Kirkko ja kaupunki -lehteä koskeva oikeuskäsittely kesken KHO:ssa. Sacrum Yksikkö jatkoi aktiivista myynti- ja markkinointityötä kilpaillussa seurakunta- ja kuluttajamarkkinassa. Sacrum uusi jälleenmyynti- ja logistiikkasopimuksiensa ehtoja tärkeiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnassa panostettiin asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, kotimaisuuteen ja laatuun. Jäsenpalvelut Yksikön toiminnan keskiössä oli jäsentiedolla johtamisen huipputuotteen Jäsen 360 myynti seurakunnille. Vuoden lopulla syntyikin merkittäviä sopimuksia suurten seurakuntayhtymien kanssa ja myyntiä jatkettiin ponnekkaasti myös ei-kirkollisessa asiakaskentässä. Toimintaan panostettiin vahvasti kuitenkin niin, ettei merkittävää liikevaihdon kasvua vielä kohdistunut vuodelle Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy Yhtiö rakensi uudet urut Lappeen kirkkoon Lappeenrannassa ja Keravan siunauskappeliin. Lisäksi tehtiin peruskorjauksia ja huoltoja useisiin kohteisiin eri puolilla Suomea. Yhtiöllä on oma konsernin sisäinen hallitus puheenjohtajanaan Juha Ruotsalainen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Heikki Autio. 15 TOIMINTAKERTOMUS 2014

16 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Integraatio toteutui täysimääräisesti vuoden 2014 alussa, kun Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämisja ylläpitämisluvat astuivat voimaan. Kirkkopalvelut sai hoidettavaksi aiemman koulutustehtävänsä lisäksi Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön ja Partaharjun Säätiön koulutustehtävät. Integraatiosta jäi toteutumatta vain omaisuussiirrot Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston Säätiön välillä johtuen verottajan tulkinnasta. Diakonisissa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluissa edellisen tilikauden hyvä asiakkuustilanne ajoi sei-nään helmikuussa. Erityisesti tämä näkyi lapsi- ja perhepalvelujen käyttöasteissa, mutta myös Pieksämäen kaupungin vanhuspalvelujen ostoissa Koivurannan palvelukeskuksesta. Taustalla olivat SOTE-uudistuksen odottelu sekä huono taloustilanne kunnissa. Menestyimme erinomaisesti suurissa kilpailutuksissa, jotka koskivat 43 kuntaa. Tilanne koheni vasta viimeisellä vuosineljänneksellä, mikä nosti palvelujen talouden tyydyttävälle tasolle. Jäsenpalveluissa on panostettu sellaiseen yhteistyöhön ja uudenlaisiin palveluihin, joiden myötä jäsenjärjestöt ja -seurakunnat voisivat kokea suurempaa jäsenhyötyä. Näistä voidaan mainita mm. Suurella sydämellä -vapaaehtoispalvelu, diakonian kehittämistoiminnan vakiinnuttaminen sekä jäsenkokouksen muuttaminen uudenlaisiksi foorumeiksi. Jäsenistön kanssa tehtävä työ on poikinut uusia jäsenjärjestöjä vuonna 2014 sekä uusia jäsenseurakuntia Konsernirakenteessa tapahtui muutos keväällä 2014, kun Kirkkopalvelut päätti myydä osuutensa Törmälä loma- ja kurssikeskus Oy:n osakkeista. Myös Rautalammin seurakunta ja kunta tekivät samansisältöiset päätökset. Kauppa mahdollistaa Törmälän kehittämisen matkailuyrityksenä. Sillä fokusoitiin Kirkkopalvelujen toimintaa sekä karsittiin matkailuliiketoimintaan liittyvää taloudellista riskiä. Kirkkopalvelujen toiminnot muuttivat kahdessa aallossa Helsingin Hietalahdenrannasta Seurakuntaopiston Järvenpään kampukselle. Seurakuntaopiston Säätiö toteutti H-rakennuksen peruskorjauksen tilajärjestelyjen mahdollistamiseksi. Peruskorjaus rahoitettiin Kirkkopalvelujen ennakkovuokrilla. Hietalahdenrantaan jäivät Kotimaa Oy sekä Seurakuntaopiston koulutustilat Helsingissä tapahtuvaa oppisopimus- ja työvoimapoliittista koulutusta varten. Tyhjien tilojen vuokraus tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa on ollut haastavaa. Arvio tulevasta kehityksestä Liittyen opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon uudistamispaineisiin Kirkkopalvelut on neuvotellut vajaan kymmenen ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja kansanopiston ylläpitäjän kanssa. Integraatio Jaakkiman Kristillisen Opiston kanssa on todennäköinen, sillä molemmat osapuolet ovat tehneet joulukuussa 2014 prosessiin liittyvät periaatepäätökset. Mahdollista on, että integraatioon edetään myös muutaman muun kumppanin kanssa. Periaatteena on, että Kirkkopalvelut haluaa turvata kirkollisen koulutuksen valtakunnallisesti ja mukaan voidaan ottaa niitä tahoja, jotka vahvistavat koulutustoimintaamme. Diakonisissa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluissa avainkysymys on työstää hyvä puitesopimuskanta palveluostoiksi. Tämä edellyttänee pienten toimipisteiden perustamista palvelun ostajakuntien isommille kaupunkiseuduille. Perhekuntoutuksen ja turvakotitoimintamme välistä suhdetta tarkastellaan vuoden 2015 aikana siten, että valtion rahoitus voidaan hyödyntää täysimääräisesti. 16

17 Toimintaan liittyvät riskit Lähivuodet ovat merkittäviä rakenteellisen kehittämisen aikoja tarkastellaanpa asiaa koulutuksen, sosiaali- ja terveysalan, järjestötoiminnan tai kirkon toiminnan näkökulmasta. Pitkään jatkunut taloudellinen alakulo tulee jatkumaan. Julkisrahoitteinen toiminta kriisiytyy ilman rakenteellisia muutoksia. Kevään eduskuntavaalit ja tuleva hallitusohjelma sekä kyky rakenteellisiin muutoksiin ratkaisevat, miten varmistetaan Suomen hyvinvointi tulevina vuosina. Vuodet ovat merkittäviä Kirkkopalvelut ry:n näkökulmasta niin koulutuksen kuin hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen järjestämiskysymyksessä. Vaikka toisen asteen koulutukseen liittyvän lainsäädännön säätäminen kaatuikin kalkkiviivoilla eduskunnassa vaalikauden lopulla, valmiutemme hakea uusia koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämislupia on hyvä. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupiin ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupiin ei aiemmista integraatioista johtuen liittyne suurempia riskejä. Pikemminkin kysymys on siitä, keitä toimijoita tulee mukaan Kirkkopalvelujen kokonaisuuteen. Suurin riski liittyy mahdollisuuteemme kouluttaa ja työskennellä erityisryhmien kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriöön tammikuussa 2015 jätetyn VALMA- ja TELMA-järjestämislupien valmistelun yhteydessä on aistittu ministeriön tahtotilaa antaa kyseiset tehtävät vain ammatillisille erityisoppilaitoksille. Tämän tehtävän menettäminen koskisi toistasataa opiskelijaamme ja kymmeniä työntekijöitämme. Olemme varautuneet integraatiolla ja mm. toiminnan tehostamisella tiedossamme oleviin valtion-osuuksien leikkauksiin vuosina sekä uuteen rahoitusjärjestelmään siirtymiseen vuonna Kun poliittinen tahtotila koulutuksen järjestämisen rakenneratkaisuihin puuttui, vaarana koko koulutussektorilla on huomattavasti mittavammat ja ennakoimattomat koulutuspaikkojen ja rahoituksen leikkaukset. SOTE-uudistus näyttää tällä hetkellä siirtyvän seuraavalle vaalikaudelle. Prosessin pitkittyminen voi syventää kuntien taloudellista ahdinkoa ja hidastaa päätöksentekokykyä hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen ostoissa. Tähän sisältyy hetkellinen riski tuottamiemme palvelujen kannattavuuden kannalta. Itse SOTE-uudistuksen osalta emme vielä varmasti tiedä yksityisen palvelutuotannon asemaa ja meidän kokoluokassamme olevan toimijan menestymismahdollisuuksia suuremmilla SOTE-alueilla. Suurin lyhyen tähtäimen riski konsernissamme liittyy Kotimaa Oy:n kannattavuuteen. Kolmas peräkkäinen tappiollinen vuosi, tappioiden syveneminen, markkinoiden hyytyminen, uusien liiketoimintojen odotettua hitaampi kannattavuuskehitys ja tervehdyttämistoimenpiteiden riittämättömyys muodostavat strategisen ja operatiivisen haasteen, jossa suunta on saatava käännettyä vuonna TOIMINTAKERTOMUS 2014

18 Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos Kokonaistuotot Konserni. Konsernin kokonaistuotot vuonna 2014 olivat (38.762) tuhatta euroa. Kokonaistuotot ilman satunnaisia eriä ja testamenttilahjoituksia olivat (37.864) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelujen kokonaistuotot olivat (23.875) tuhatta euroa. Toimintavuoden aikana ei kertynyt satunnaisia tuottoja. Yhteisvastuukeräyksen osuus kokonaistuotoista oli (4.208) tuhatta euroa. Kokonaistuotot Konserni Yhdistys Varsinainen toiminta Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Satunnaiset tuotot Yhteensä Kokonaistuottojen jakautuminen toimintayksiköittäin käy ilmi tuloslaskelman liitetiedoista. Kulut Konsernin tuloslaskelman mukaiset kulut olivat yhteensä (38.895) tuhatta euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut olivat yhteensä 347 (366) tuhatta euroa, josta korkokulujen osuus oli yhteensä 238 (208) tuhatta euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy lisäksi sijoituksen arvonalennuspalautus -46 (111) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry:n tuloslaskelman mukaiset kulut olivat yhteensä (22.839) tuhatta euroa. Sijoitusja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy lisäksi sijoituksen arvonalennus 600 (0) tuhatta euroa. Tilikauden aikana ei ollut satunnaisia kuluja. Kokonaiskulut Konserni Yhdistys Varsinainen toiminta Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset kulut Tuloverot Yhteensä Yhdistyksen kokonaiskulujen jakautuminen toimintayksiköittäin käy ilmi tuloslaskelman liitetiedoista. 18

19 Tulos Konsernin tilikauden tulos ennen vähemmistöosuutta oli (-133) tuhatta euroa. Vähemmistöosuus konsernin tuloksesta oli 382 (120) tuhatta euroa ja rahastosiirrot sidotuista ja vapaista rahastoista -178 (-89) tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämä oli (-102) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry:n tilikauden tulos oli (1.036) tuhatta euroa. Rahastosiirrot sidotuista ja vapaista rahastoista olivat -178 (-89) tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämä oli (947) tuhatta euroa. Tase ja rahoitusasema Konsernitaseen mukainen vieras pääoma oli (12.746) tuhatta euroa, josta korollista oli (4.920) tuhatta euroa. Konsernitaseen mukaiset rahavarat olivat vuoden lopussa (1.796) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry:n mukainen vieras pääoma oli (9.921) tuhatta euroa, josta korollista oli (4.920) tuhatta euroa. Konsernin omavaraisuusaste on 50,8 % (47,3). Yhdistyksen omavaraisuusaste on 58,5 % (55,6). Henkilöstö Konsernin henkilöstön lukumäärä henkilötyövuosina mitattuna oli 420 (371), josta emoyhdistyksen henkilöstön lukumäärä oli 338 (283). Henkilöstökulut Konserni Palkat Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut Eläkevarauksen muutos Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Kirkkopalvelut ry Palkat Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut Eläkevarauksen muutos Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä Konsernin keskimääräiset henkilötyövuodet jakautuivat seuraavasti: Henkilöstötyövuosien määrä Konsernihallinto ja yhteiset palvelut Seurakuntaopisto Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut Jäsenpalvelut Kotimaa Oy Urkurakentamo Veikko Virtanen TOIMINTAKERTOMUS 2014

20 Konsernin henkilöstön keskimääräinen lukumäärä henkilötyövuosina mitattuna oli 420 (371), josta emoyhdistyksen henkilöstön lukumäärä oli 338 (283). Henkilöstön rakenne joulukuussa 2014 Nainen Mies Johto 1 4 Päälliköt/esimiehet 25 9 Toimihenkilö Työntekijä Henkilöstön koulutus joulukuussa 2014 Nainen Mies Korkeakoulu Ammattikoulu / YO Peruskoulu Kirkkopalvelut ry:n henkilöstön keski-ikä: Naiset 47, miehet 46 Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajien ja yhdistyksen johtajan palkat ja palkkiot Yhdistys Konserni Hallinto ja johtaminen Kirkkopalvelujen jäsenet Kirkkopalvelut ry:n jäsenmäärä : 352 seurakuntaa, 59 järjestöä ja 21 opintojärjestöä. Keskeiset hallintoelimet Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen 11 :ssä mainituissa asioissa päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokouksen valitsema valtuusto. Yhdistyksen hallintoa hoitavat valtuusto sekä valtuuston valitsemat hallitus ja yhdistyksen johtaja. Yhdistyksen johtamistyöstä huolehtii ja vastaa johtaja apunaan hallituksen nimeämä johtoryhmä. Kirkkopalvelut ry:n valtuusto Valtuuston muodostavat Kirkkopalvelut ry:n yhdistyksen kokouksen neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsemat valtuutetut. Valtuutetun on oltava evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Valtuuston jäsenet valitaan seuraavien kiintiöiden mukaisesti: 20