MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/...(INI) lasten suojelusta digitaalimaailmassa (2012/...(INI))

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2012/...(INI) MIETINTÖLUONNOS lasten suojelusta digitaalimaailmassa (2012/...(INI)) Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä: Silvia Costa PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...8 PE v /11 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS lasten suojelusta digitaalimaailmassa (2012/...(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 165 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1, ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien 20. marraskuuta 1989 tekemän yleissopimuksen lapsen oikeuksista, ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU 2, ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) 3, ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2000 tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY ("direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä") 4, ottaa huomioon 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1718/2006 Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007) 5, ottaa huomioon 20. joulukuuta 2006 alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/952/EY 6, ottaa huomioon neuvoston päätelmät lasten suojelusta digitaalimaailmassa (2011/C 372/04) 7, 1 EUVL C 83, EUVL L 335, , s EUVL L 095, , s EYVL L 178, , s EUVL L 327, , s EUVL L 378, , s EUVL C 372, , s. 15. PR\ doc 3/11 PE v01-00

4 ottaa huomioon komission 15. helmikuuta 2011 antaman tiedonannon "Lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelma" (COM(2011)0060), ottaa huomioon komission 26. elokuuta 2010 antaman tiedonannon "Euroopan digitaalistrategia" (COM(2010)0245), ottaa huomioon Euroopan neuvoston antaman lapsen oikeuksien strategian (CM ), ottaa huomioon neuvoston 24. syyskuuta 1998 antaman alaikäisten ja ihmisarvon suojelua käsittelevän suosituksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. joulukuuta 2006 alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen antaman suosituksen soveltamisesta ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan; ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0000/2012), A. katsoo, että lasten suojelua digitaalimaailmassa on käsiteltävä lainsäädännöllisin keinoin käyttämällä nykyistä tehokkaampia ennalta ehkäiseviä ja torjuvia välineitä sekä opetuksen keinoin; B. katsoo, että tekniikoiden nopea kehittyminen edellyttää ripeitä toimia, joita pysyvät ja asiantuntevat elimet toteuttavat erilaisissa yhteyksissä; C. katsoo, että koulu mukautuu parhaillaan digitaalimaailmaan, mutta mukautumisen tahti ja menetelmät eivät vastaa lasten elämässä tapahtuvia tekniikan muutoksia, ja vanhemmilla ja opettajilla on vaikeuksia auttaa oppilaita, koska he jäävät syrjään lasten virtuaalisesta elämästä; D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin kansalaisuuden ja oikeuksien täydellinen toteutuminen tarkoittaa sitä, että myös lapsilla on mahdollisuus käyttää turvallisia digitaalivälineitä ja turvallista digitaalista sisältöä; E. katsoo, että yhdeksi digitaaliseksi järjestelmäksi yhdistyvien välineiden yleistyminen aiheuttaa sen vaaran, että laittomaan ja lasten kehitykselle sopimattomaan ja haitalliseen sisältöön pääsy on helppoa; F. katsoo, että lasten ja ihmisarvon suojelu on keskeistä audiovisuaalisten palvelujen vapaassa liikkuvuudessa sisämarkkinoilla, joilla digitaalisten palvelujen tarjoajilla on useita vastuualueita, mutta tästä huolimatta verkkotelevisiot ja hybridi-tv:t jäävät valvonnan ulkopuolelle; PE v /11 PR\ doc

5 G. katsoo, että verkossa olevaa laitonta sisältöä torjuvat toimet edellyttävät erilaisia lähestymistapoja kuin sopimattomien toimintatapojen ehkäisytoimet; H. katsoo, että lapsiin liittyvien tietojen ja henkilökohtaisten tietojen esittäminen Internetissä voi johtaa niiden luvattomaan käsittelyyn ja vahingoittaa lasten ihmisarvoa ja vaarantaa siten heidän henkilöllisyytensä ja sijoittumisensa yhteiskuntaan; I. katsoo, että digitaalisen sisällön ja palvelujen tarjoajien käyttöönottamat erilaiset sääntelymenetelmät eivät aina noudata avoimuuden, riippumattomuuden, luottamuksellisuuden, kaupallisiin tarkoituksiin tapahtuvan henkilökohtaisten tietojen käsittelyn ja profiloinnin vaatimuksia; J. katsoo, että jäsenvaltioilla on vaikeuksia sovittaa yhteen sisällön luokittelutyyppien laadintaan liittyviä tekijöitä ikäryhmän ja sisällön vaarallisuusasteen mukaan; Oikeus- ja hallintokehys 1. kehottaa komissiota esittämään lasten oikeuksia digitaalimaailmassa sääntelevän yksittäisen puitedirektiivin, johon sisällytetään kaikki EU:n aikaisempien säädösten sisältämät lapsia koskevat säännökset; 2. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan; 3. toivoo Safer Internet -ohjelman jatkamista varaamalla asianmukaisia varoja ja säilyttämällä ohjelman erityispiirteet; Oikeus median ja uusien medioiden käyttöön ja niitä koskevaan opetukseen 4. pitää mediakasvatusta keskeisenä välineenä, jonka avulla lapset voivat käyttää ja oppivat käyttämään kriittisesti mediaa ja digitaalimaailman tarjoamia mahdollisuuksia, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita liittämään sen osaksi opetussuunnitelmaa sekä hyödyntämään "eurooppalaisesta kouluverkosta" (European Schoolnet) saatuja hyviä käytäntöjä; 5. muistuttaa, että lasten digitaalinen lukutaito ja osaaminen on tärkeytensä vuoksi otettava unionin sosiaalipolitiikan painopisteeksi; 6. korostaa perheiden, koulun, kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja audiovisuaalisten palvelujen tarjoajien välisen kasvatusyhteistyön merkitystä, jotta digitaalimaailman ja lasten välille voidaan luoda tasapainoinen kehitys; 7. kannustaa komissiota edistämään nykyisissä nuoria, opetusta ja digitaalimaailmaa käsittelevissä ohjelmissa lasten mahdollisuuksia käyttää turvallista ja laadukasta digitaalista sisältöä; 8. kehottaa komissiota esittämään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistusta sisällyttämällä siihen nuorille suunnatut laadukkaat verkkopalvelut ja verkon PR\ doc 5/11 PE v01-00

6 ulkopuoliset palvelut ja kehottaa lisäksi jäsenvaltioita sisällyttämään nämä tavoitteet osaksi viranomaisten velvollisuuksia; 9. painottaa koulun ulkopuolisen oppimisen, arkioppimisen ja vertaisopetuksen tehokkuuden merkitystä verkon, sosiaalisten verkkojen, videopelien sekä matkapuhelinlaitteiden turvallisten käytäntöjen jakamisessa lasten keskuudessa ja kehottaa eurooppalaista kouluverkkoa edistämään ohjausta tällä alalla; Oikeus suojeluun Laittoman sisällön torjuminen 10. pitää valitettavana ilmoitus- ja poistamismenettelyjen ("notice and take down") hitautta joissakin jäsenvaltioissa ja on tyytyväinen komission aloitteeseen julkistaa asiaa koskeva vaikutustenarviointi; 11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään poliisin välistä yhteistyötä lasten suojelutoimissa verkkorikosten torjumiseksi sekä vihjelinjojen yhteensovittamiseksi sekä laatimaan tätä koskevat sopimukset Internet-palveluntarjoajien kanssa; 12. kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan INHOPE-verkoston vaatimusten mukaisten kansallisten vihjelinjojen toimintaa ja analysoimaan saadut tulokset huolellisesti sekä varmistamaan, että jokainen kansallinen vihjelinja kykenee toimimaan yleisen edun mukaisesti; 13. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan vihjelinjoja koskevaa tiedotusta lapsille ja heidän perheilleen; 14. tukee digitaalisen sisällön ja palvelujen tarjoajien aloitteita ottaa käyttöön käytännesäännöt laittoman sisällön tunnistamista, torjuntaa ja poistamista varten; Sopimattoman sisällön torjunta 15. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan sellaisia strategioita ja malleja, jotka suojelevat alaikäisten altistumista heidän ikäänsä sopimattomalle sisällölle verkossa ja verkon ulkopuolella; 16. kehottaa audiovisuaalisten ja digitaalisten palvelujen tarjoajien järjestöjä sisällyttämään alaikäisten suojelu sääntöihinsä ja ilmoittamaan ikäryhmä, jolle palvelut soveltuvat; 17. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan keskustelua alaikäisille suunnatun digitaalisen sisällön luokittelun yhdenmukaistamisesta; 18. kehottaa komissiota jatkamaan "Turvallisempaa matkapuhelimen käyttöä koskevaa eurooppalaista puitesopimusta" korostamalla vaihtoehtoja, jotka helpottavat vanhempien harjoittamaa valvontaa (esimerkiksi sisäänrakennetun yksityisyyden suojan, oletusarvojen ja vastaanottajan suostumuksen perusteella); PE v /11 PR\ doc

7 Yksityisyyden suoja 19. on tyytyväinen komission esitykseen laatia säännöt alaikäisten yksityisyyden suojasta, kuten oikeudesta tulla unohdetuksi, jolla kielletään säilyttämästä verkossa alaikäisten henkilötietoja koskevia tietoja, jotka ovat vaaraksi heidän henkilökohtaiselle elämälleen ja työelämälleen; 20. kannustaa edistämään kaikilla digitaalimaailman aloilla hyödyllisiä teknisiä vaihtoehtoja, joilla voidaan tarpeen vaatiessa rajata alaikäisten verkossa käyntiä jäljitettävissä olevien rajojen ja ehtoihin perustuvan käyttöluvan perusteella; Vastineoikeus digitaalisessa mediassa 21. kannustaa jäsenvaltioita kehittämään nykyistä yhtenäisempiä järjestelmiä, jotka koskevat vastineoikeutta digitaalisessa mediassa, ja lisäämään myös sen tehokkuutta; Oikeus digitaalisen kansalaisuuden yhteiskuntaan 22. painottaa, että "digitaalisen kansalaisuuden yhteiskunta" on keskeinen osa Euroopan unionin kansalaisuutta, sillä sen avulla kansalaisista tulee valveutuneita ja keskeisiä toimijoita sähköisen demokratian prosesseissa; 23. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan digitaalisia ympäristöjä demokraattisen osallistumisen harjoitteluympäristöinä; 24. korostaa sukupolvien, sukupuolten sekä eri kulttuuri- ja etnisten ryhmien välisen ymmärryksen ja keskustelun edistämisen tärkeyttä digitaalisten palvelujen ja digitaalisen sisällön yhteydessä; o o o 25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. PR\ doc 7/11 PE v01-00

8 PERUSTELUT Eurooppalaiset lapset viettävät jopa 40 tuntia viikossa television äärellä. He ovat verkossa 88 minuuttia päivässä (15 16-vuotiaat 2 tuntia), he aloittavat verkon käytön keskimäärin 9-vuotiana, mutta joissakin tapauksissa paljon nuoremmalla iällä ennen koulun alkua ja lukuja kirjoitustaidon oppimista. Ensimmäiseksi on käsiteltävä digitaalista kuilua, joka uhkaa nykyisessä taloustilanteessa kaikkia vähemmän suojatussa asemassa olevia kansanryhmiä, kuten alaikäisiä. Sillä on kielteisiä vaikutuksia heidän taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen tulevaisuuteensa. Pääsy digitaalimaailmaan ja mahdollisuus oppia käyttämään sitä edellyttävät tukea, jota ainoastaan perheen, koulun ja yhteiskunnan välinen kasvatusyhteistyö voi tarjota. Tässä mietintöaloitteessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden antamat vastaukset suosituksen 2006/956/EY 6 kohdan mukaisesta selvityksestä ja laaditaan yleiskatsaus aiheesta, joka on vain muutamassa vuodessa muuttanut perusteellisesti alaikäisten elämän Euroopan unionissa. Internet on lasten kaveri, ja usein he viettävät enemmän aikaa sen kuin perheen, koulun ja ystävien parissa. Tietokonetta käytetään 9 16-vuotiaiden lasten keskuudessa koulutöiden tekemiseen ja pelaamiseen (100 prosenttia) ja myös videoleikkeiden katseluun (86 prosenttia), muiden kanssa pelaamiseen, videoiden ja musiikin lataamiseen sekä P2P-ohjelmien jakamiseen (56 prosenttia). Lisäksi he käyttävät sitä tiedostojen jakamiseen, keskustelukanavien, verkkopäiväkirjojen ja virtuaalimaailman käyttöön (23 prosenttia). Nuorista käyttäjistä 44 prosenttia korostaa verkon tarjoamia myönteisiä mahdollisuuksia, joihin he ilmoittavat olevansa hyvin tyytyväisiä. Sosiaaliseen verkkoon on rekisteröitynyt 9 12-vuotiaista lapsista 38 prosenttia, ja vuotiaista nuorista 77 prosenttia. Profiilissaan 16 prosenttia heistä esiintyy kuvitteellisella henkilöllisyydellä, ja 27 prosenttia vuotiaista on ilmoittanut olevansa vanhempi kuin mitä he todellisuudessa ovat. Verkossa käyminen on yhä yksilöllisempää, sillä 49 prosenttia lapsista avaa verkkoyhteyden omasta kamerastaan, 33 prosenttia matkapuhelimesta tai digitaalisesta muistiosta, 87 prosenttia kotoa ja 63 prosenttia koulusta käsin. Lisäksi vuotiaista lapsista 50 prosenttia ilmaisee itseään useammin verkossa kuin kasvotusten. Kun verkon käyttö ei ole kovin valveutunutta ja se tapahtuu ilman suojaa ja valvontaa, kokemattomat ja viattomat Internetin käyttäjät, joihin lukeutuvat myös alaikäiset, kohtaavat erilaisia vaaroja, kuten yksityisyyden rikkominen, käyttäjien profiilien kaupallinen tai välineellinen käyttö, terveydelliset vaarat, riippuvuusilmiöt sekä todellisuuden ja oman identiteetin välinen vääristynyt suhde. Verkossa käyttäjälle tarjotaan haitallista sisältöä, johon sisältyy vahvasti väkivaltaan, syrjintään, seksismiin ja rasismiin viittaavia merkkejä, eivätkä ne ominaisuuksiensa vuoksi sovellu alaikäisille, mutta ne saattavat heikentää kokemattoman käyttäjän kykyä ymmärtää, että hänen ihmisarvoaan loukataan. Näin ollen alaikäiset saattavat helposti käyttää verkkoa sellaisin tavoin, joiden he enemmän tai vähemmän tietävät olevan haitallisia omalle ihmisarvolleen (omien alastonkuvien julkaiseminen verkossa) ja muiden ihmisarvolle PE v /11 PR\ doc

9 (verkkokiusaaminen). Lapsista 55 prosenttia ilmoittaa olevansa tietoinen verkon vaaroista, 12 prosenttia 9 12-vuotiaista kertoo, että heitä on häiritty enemmän kiusaamisen (40 prosenttia) kuin seksuaalissävytteisen sisällön ja lähentely-yritysten muodossa (25 prosenttia). Vaikuttaa siltä, että etenkin verkossa tapahtuva kiusaaminen on jatke todellisessa elämässä tapahtuvalle kiusaamiselle, ja sitä kautta ilmiö yleistyy ja aiheuttaa vastavuoroista käyttäytymistä. Vanhemmista ja opettajista tuntuu usein hämmentävältä ja vaikealta opastaa lapsia tutustumaan digitaalimaailmaan myönteisissä yhteyksissä, ja he jäävät sivuun lasten "virtuaalielämästä", joka saattaa kuitenkin olla todellisessa elämässä ilmenevän tyytymättömyyden seuraus tai syy. Vanhempien harjoittama valvonta tiettyjen vakiintuneiden merkkien tai luottokorttia ja PIN-koodia edellyttävän verkon käytön avulla on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi audiovisuaalisiin mediapalveluihin liittyvien lähetys- ja laajakaistajärjestelmien kohdalla. Verkkoon ja elektronisiin viestintäverkkoihin nämä keinot eivät kuitenkaan sovellu, ja ne ovat vain osin tehokkaita, koska palvelujen, palveluntarjoajien ja niiden maailmanlaajuisen levinneisyyden välillä on valtavia eroja. Koulu sopeutuu parhaillaan digitaalimaailmaan, ja se ottaa käyttöön 23 unionin jäsenvaltiossa toiminnassa olevia laitteistoja, ohjelmia ja työmenetelmiä sellaiseen tahtiin ja sellaisin menetelmin, joilla ei yleensä kyetä pysymään niiden muutosten tahdissa, joita tekniikka on tuonut lasten elämään. Koulua kehotetaan opastamaan lapsia digitaalitekniikoiden ja verkon käytännölliseen ja kriittiseen käyttöön suhteellisessa tilanteessa niin aikuisen kanssa kuin vertaisryhmissä niin, että puolustetaan kulttuurieroja, mutta samalla suhtaudutaan maailmaan avoimesti. Opetuksen avulla lapset oppivat hallitsemaan digitaalista osaamista, jonka on tunnustettu olevan yksi kahdeksasta välttämättömistä "perusosaamisen alueista" niille, jotka elävät tietoon perustuvassa yhteiskunnassa. Yhteiskunta jakaa koulun kanssa tämän velvollisuuden. Se on tietoinen alaikäisten keskuudessa tapahtuvan digitaalisen median kriittisen, aktiivisen ja turvallisen käytön sosiaalisista ja taloudellisista eduista verrattuna käyttöön, joka aiheuttaa riippuvuutta, mukautuvaa ja ahdistusta aiheuttavaa käytöstä, passiivisuutta ja aggressiivisuutta. Jäsenvaltiot edistävät eri tahtiin digitaalisen kuilun umpeen kuromista ja lasten osallistumista digitaalimaailmaan toimin, jotka liittyvät sen käyttöön, sen sisällön säätelyyn, yksityisyyden ja digitaalisen identiteetin kunnioittamiseen, sekä ottamalla digitaalimaailma perusopetussuunnitelmaan valinnaisena opetusaineena perus- ja keskiasteen kouluissa. Lapset, perheet, koulu, tutkijat sekä yhteiskunta edellyttävät yhä tiukempia laatuvaatimuksia lapsille suunnatulta sisällöltä riippumatta siitä, jaetaanko sitä analogisesti vai digitaalisesti, verkossa vai verkon ulkopuolella, ja siitä, mikä on käytettävä väline (televisio, tietokone, puhelin, digitaalinen muistio). Laitteistojen ja sisällön tuottajat ja niiden järjestöt osallistuvat yleensä yhteiseen tutkimukseen, mutta puolustavat samalla liiketoimintaansa. Erityisesti mainittakoon, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaisesti julkiset radio- ja televisio- ja monikanavapalvelut ovat suoraan ja Euroopan yleisradioliiton kautta vaihtaneet jo vuosien ajan alaikäisille suunnattuja ohjelmia koskevia hyviä käytäntöjä ja valvontavälineitä. Tästä huolimatta laadukkaiden ohjelmien tarjonta tälle ikäryhmälle on usein rajallinen myös silloin, kun kustantajilla ja televisiolähetysten tarjoajilla on asiassa selkeä vastuu. PR\ doc 9/11 PE v01-00

10 Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat antaneet alaa koskevia säädöksiä ja pyrkineet edistämään itsesääntelyä, mikä on ollut välttämätöntä, koska tämä ilmiö liittyy moniin yhteiskunnallisiin näkökohtiin, joita ei ole mahdollista käsitellä yksinomaan oikeudellisin perustein. Näin on saatu EU:n yhteisrahoituksella aikaan käyttökelpoisia välineitä, joista ensimmäinen oli Safer Internet -ohjelma, joka on ottanut laajalti jalansijaa kaikissa unionin jäsenvaltioissa. Vuoteen 2013 asti unioni takaa sen koordinoinnin, jota on arvioitu myönteisesti ohjelmaa koskevassa välikertomuksessa. Mietintöluonnoksessa korostetaan kolmea asiaa lasten suojelemisessa digitaaliaikakaudella. Nämä ovat: - median ja uusien medioiden käyttö ja sitä koskeva opetus, - suojelu, joka toteutetaan erottamalla laiton sisältö sopimattomasta sisällöstä ja sopimattomista toimintatavoista, - digitaalisen kansalaisuuden yhteiskunta. Aluksi ehdotetaan oikeus- ja hallintokehystä, jolla poistetaan sellaisten alaikäisiä digitaalimaailmassa suojelevien lakien ja ohjeiden hajanaisuus, joita sovelletaan nykyisin ihmisoikeuksien, yksityisyyden, seksuaalisen hyväksikäytön, audiovisuaalisten mediapalvelujen sekä sähköisen kaupankäynnin alalla. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklassa toivotaan, että lapsia koskevat poliittiset toimet ovat kokonaisvaltaisia. Näin ollen tarvitaan suuntaa-antavaa puitedirektiiviä, jossa tiivistetään ja säädellään koko alaa, sekä monitasoista hallintoa, jolla jäsenvaltioita kannustetaan yhdenmukaistamaan alan lainsäädäntöä sekä kannustetaan entistä tiiviimpään koordinointiin niiden ja EU:n välillä. Olemme tietoisia jäsenvaltioiden välisistä kulttuurisista ja oikeudellisista eroista, joiden pohjalta on ongelmallista päättää rangaistavan ja rangaistavuuden kannalta epäselvän sisällön ja toiminnan välisestä rajasta. Näin ollen ehdotamme, että erotetaan laiton sisältö, kuten lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (se on tunnustettu rikokseksi Euroopan neuvoston yleissopimuksessa lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan, mutta kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä hyväksyneet ja ratifioineet sitä), lapsipornografia, yksityisyyden rikkominen, sähköisesti välitettävät rahapelit, kaupankäyntiin liittyvät petokset, toimintatavoista, joilla voi olla vakavia seurauksia, kuten verkkokiusaaminen ja alastonkuvien julkaiseminen verkossa, ja iälle sopimattomasta sisällöstä, kuten sopimaton mainonta, väkivalta, seksi ja muut pelkoa ja ahdistusta aiheuttavat tekijät. Tämän lisäksi on tarkasteltava eräitä nykytilanteeseen liittyviä ongelmia. On varmistettava Safer Internet -ohjelman jatkuminen, ja joka tapauksessa on varmistettava, että vastuu lasten suojelemisesta verkkorikoksilta on poliisin tehtävä, jota hoidetaan yhä tehokkaammin ja yhteistyöhaluisemmin Euroopan laajuisesti. On rohkaistava alaikäisiä vahingoittavaa rikollisuutta torjuvia toimia, joita on toteutettu menestyksekkäästi niissä jäsenvaltioissa, jotka toteuttavat tietojenvaihtoa Internet-palveluntarjoajien ja sähköisten kaupankäyntipalvelujen tarjoajien kanssa. Itsesääntely on osoittautunut hyödylliseksi keinoksi, mutta siinä on tullut vastaan rajoja, PE v /11 PR\ doc

11 jotka on korjattava ristiriitatapauksissa. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin suojellakseen lapsia digitaalimaailmassa edistämällä samalla kaikin keinoin siihen liittyvien sääntöjen hallintaa. Ne ovat välttämättömiä, jotta kansalaiset voivat elää täysipainoisesti ja aktiivisesti, jotta heille voidaan tarjota mahdollisuus hyödyntää kaikenlaisen digitaalitekniikkaan liittyvän median tarjoamia kulttuurisia ja taloudellisia etuja ja jotta Lissabonin tavoitteet voidaan toteuttaa edistämällä tietoon perustuvan talouden kasvua ja piristämällä kilpailukykyä. PR\ doc 11/11 PE v01-00