BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS"

Transkriptio

1 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS Biomass raw material Thermochemical conversion Bio-based reducing agent Forest chips Industrial chips Energy crops Demolition wood Pulp mill residues Slow pyrolysis Torrefaction Fast pyrolysis Gasification Gasification + Methanation Charcoal Torrefied biomass Bio-oil Synthesis gas Synthetic natural gas Torrefied biomass, charcoal Biomass Coking plant Coal Biocoke BIOREDUCER: BIOMATERIAPOHJAISEN PELKISTYSAINEEN MAHDOLLISUUDET 201

2 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi Biomateriapohjaisten ja vaihtoehtoisten raaka-aineiden saatavuusselvitys Bioreducer: Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet

3 ESISANAT Tämä raportti on tehty osana Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet projektia ja kuuluu työpakettiin (WP) 2: Biomateriapohjaiset raaka-aineselvitykset. Bioreducer-projekti on Oulun yliopiston prosessimetallurgian laboratorion (PYOMET) koordinoima hanke, joka toteutettiin välisenä aikana. Bioreducer hanke kuului Tekesin Biorefine-ohjelmaan. Hankkeessa oli mukana laaja kirjo pien- ja suuryrityksiä sekä muita yhteistyötahoja. Työn vastuullisena johtajana PYOMET:ssa oli professori Timo Fabritius. Projektin pääasiallisena tutkijana ja projektipäällikkönä toimi Hannu Suopajärvi. Kokeellisessa työssä on ollut mukana Mikko Iljana, Juho Haapakangas ja Tommi Kokkonen. Projektissa mukana olleet yritykset ovat: Gasek Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Mustavaaran Kaivos Oy, Naturpolis Oy, Pohjolan Voima Oy, Rautaruukki Oyj, Sievin biohake Oy ja Suomen biosähkö Oy. Lisäksi mukana on ollut Taivalkosken kunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Tekes. Projektin aikana johtoryhmätyöskentely oli onnistunutta ja osanotto erittäin aktiivista. Yhteistyö TIE-hankkeen (Taivalkosken Innovatiiviset Energiaratkaisut) kanssa toi Bioreducer-projektiin laajuutta entisestään ja kontakteja laajemmin bioenergian kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Bioreducer-projektin vastuullisena johtajana ja projektin vastuullisena tutkijana haluamme kiittää kaikkia projektin osapuolia antoisasta yhteistyöstä. Erityiskiitos kuuluu projektin suurimmalle rahoittajalle, Tekesille, jonka tuki EAKR-rahoituksen muodossa oli korvaamaton. Oulussa Prof. Timo Fabritius Hankkeen vastuullinen johtaja DI Hannu Suopajärvi Hankkeen päätutkija

4 SISÄLLYSLUETTELO ESISANAT JOHDANTO PUURAAKA-AINEEN SAATAVUUS Johdanto Alkuoletus bioraaka-aineen hankinta-alueesta Koko Suomen raaka-ainevarat pelkistysainekäyttöön Raahen integroidun terästehtaan lähimmät metsäkeskukset Puun käyttö Suomessa: data Metsien erilaiset jakeet Toisiinsa sidoksissa olevat tekijät BIOMASSAVAROJEN NYKYKÄYTTÖ Puuperäinen biomassa Metsäenergian käyttö Suomessa Hankinta-alueen metsäkeskusten raakapuun käyttö Hankinta-alueen metsäkeskusten metsähake Sahateollisuuden sivutuotteet Peltobiomassat Jätebiomassat (puu) ja muovit Turve BIOMASSA POTENTIAALI Metsien hakkuupotentiaali Metsähakepotentiaali Suomessa Metsähakepotentiaalin laskennan perusoletukset Suomen metsähakepotentialien laskenta Metsähakepotentiaali seitsemän metsäkeskuksen alueella eri tutkimusten mukaan Metsähakepotentiaali Laitilan et al. (2008) mukaan Metsähakepotentiaali Maidellin et al. (2008) mukaan Metsähakepotentiaali Kärhän et al. (2010) mukaan Pöyry Energian selvitys Yhteenveto metsähakepotentiaalista seitsemän metsäkeskuksen alueella Puun nykykäytön vertaaminen potentiaaliin Peltobiomassa potentiaali Jätepuupotentiaali Turvepotentiaali Selluteollisuuden sivutuotteet Mäntypikiöljy Ligniini Muut tulevaisuuden biopohjaiset pelkistinenergialähteet MUUT VAIHTOEHTOISET PELKISTIMET Muovit Auton kumit Koksaamon kiinteät sivutuotefraktiot Nesteytetty maakaasu (LNG) YHTEENVETO LÄHTEET

5 1. JOHDANTO Työpaketissa WP 2.1 Vaihtoehtoisten raaka-aineiden ja tuotteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet tarkasteltiin erityyppisten biomassojen ja vaihtoehtoisten raaka-aineiden (muovit, kumit) kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia metallurgisen käytön kannalta. Kirjallisuudesta pystyttiin identifioimaan varsin mittava määrä soveliaita raaka-aineita, jotka olisivat käytettävissä esimerkiksi masuunikäytössä joko sellaisenaan tai esimerkiksi termokemiallisen konversion läpikäyneenä. Työpaketin WP2.2 tavoitteena on kartoittaa biopohjaisen raaka-aineen määrä, joka voisi olla suoraan joko rekka- tai junakuljetuksilla toimitettavissa Raaheen, käytettäväksi pelkistimenä kahdessa masuunissa. Tämän lisäksi tarkastellaan laajemmin koko Suomen biopohjaisten raaka-aineiden potentiaalista saatavuutta sekä muita vaihtoehtoisia pelkistimiä. Selvityksen lopputuloksena saadaan arvio siitä, millainen potentiaali on olemassa biopohjaisten ja muiden hyödynnettävien jakeiden käyttämiseksi raudan ja teräksenvalmistuksessa. 5

6 2. PUURAAKA-AINEEN SAATAVUUS 2.1 Johdanto Puuperäistä materiaalia on historiassa käytetty rautaoksidien pelkistämiseen ennen kivihiili-aikakautta. Nykyaikana biopohjaista materiaalia eli pääasiassa puuta lyhyen kierron metsistä käytetään Brasiliassa masuuneissa korvaamassa kivihiili-pohjaisia pelkistinaineita. Brasiliassa on yhteensä 16 puuhiilipohjaista minimasuunia, joista vuonna 2010 oli toiminnassa 68. Minimasuunien yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 15 miljoonaa tonnia raakarautaa sisältäen myös valimotakkiraudan. Vuonna 2008 minimasuuneilla tuotettiin rautaa 9.4 Mt, kun vuonna 2010 tuotanto oli ainoastaan 5.8 Mt (Noldin Jr. 2011). Minimasuunit toimivat pelkällä puuhiilellä, mutta niiden koko on huomattavasti pienempi kuin moderneissa masuuneissa. Tyypilliset minimasuunin vuosituotannot ovat kt raakarautaa vuodessa ja tuotantotilavuus m. (Noldin Jr. 2011). Esimerkiksi Ruukin Raahen tehtaan masuunin vuosituotanto on noin 1.2 Mt vuodessa tuotantotilavuuden ollessa noin 1200 m. Euroopan suurimpien masuunien tilavuudet ovat Saksassa Thyssen Groupin 4796 m tilavuudella ja 4. Mt vuosikapasiteetilla ja Ranskassa ArcelorMittalin 940 m tilavuudella ja.5 Mt vuosituotannolla (Luengen et al. 2011). Minimasuuneissa puuhiili syötetään masuuniin palakoossa koksin tapaan masuunin huipulta. Moderneissa, suurissa masuuneissa puuhiilen mekaaninen kestävyys estää kuitenkin koksin korvaamisen palakoossa olevalla puuhiilellä. Lähivuosien aikana mielenkiinto käyttää uusiutuvia raaka-aineita, kuten puuta terästeollisuuden raaka-aineena on lisääntynyt Euroopassa. Puun mahdollisuuksia pelkistinaineena on tutkittu mm. Saksassa, Australiassa, Japanissa, Kanadassa ja Brasiliassa (mm. Babich et al. 2010, Mathieson et al. 2011, Ng et al. 2011, Noldin Jr. et al. 2005). Sen prosessitekniset mahdollisuudet esimerkiksi korvaamaan kivihiili-injektiota, polttoaineena sintrauksessa tai osana metallurgisen koksin kivihiiliseosta ovat mahdollisia. Pitkä aikavälin hyödynnettävyyttä on kuitenkin arvioitava myös raaka-aineen saatavuuden kannalta. Suomella on raju pyrkimys kasvattaa uusiutuvan energian käyttö 8%:iin loppuenergiankäytöstä vuoteen 2020 mennessä osana Euroopan Unionin uusiutuvien energianlähteiden lisäämistä. Tämä tarkoittaa myös rajua lisäystä biomassan käytössä. Tämä tarkoittaa mahdollisesti kovenevaa kilpailua biomassasta erilaisissa tuotantosovelluksissa, kuten lämmön- ja sähköntuotannossa, biopolttoaineiden tuotannossa ja sellunvalmistuksessa. Biomassan saatavuus nousee tällöin avainasemaan ja myös sen järkevä jakaantuminen käyttäjien kesken. Riippuen biomassan käyttötavasta, biomassan tarve riippuu hyvin paljon. Seuraavassa esitetään suuret linjat erilaisille skenaarioille, joita Suomessa voitaisiin biomassan hyödyntämiselle ajatella. Suomen suurin fossiilisten pelkistinaineiden käyttäjä on Ruukin Raahen integroitu terästehdas, joka vuonna 2010 käytti pelkistinaineita määrä, joka energiana vastaa 12.2 TWh:a (Ruukki 2011). Koksautuvaa kivihiiltä Ruukki kuluttaa vuodessa noin tonnia koksin valmistukseen ja erikoisraskasta polttoöljyä noin tonnia hormeilta injektoituna. (Kinnunen 2010, Kekkonen 2011) Biomassaa voitaisiin käyttää integroidussa terästehtaassa energiantuojana useassa yksikköprosessissa, mutta pelkistinkäytössä ainoastaan masuunissa. 6

7 Masuuniin biomassa voitaisiin tuoda erilaisissa muodoissa, jotka vaikuttavat tarvittavan biomassan määrään. Kuviossa 1 on esitetty skemaattisesti vaihtoehtoja, joissa kiinteä biomassa voitaisiin pelkistinaineena masuuniin syöttää. Tämän lisäksi masuuniin voitaisiin syöttää myös pelkistäviä kaasuja, joita saadaan biomassaa kaasuttamalla tai bioöljyä, jota saadaan nopealla pyrolyysilla. Biomassa Torrefiointi/Pyrolyysi Torrefioitu biomassa/puuhiili Puuhiili Puuhiili-injektio Biokoksi Koksaus Puuhiili Sisäiset kierrätysvirrat Briketöinti Biobriketti Kuvio 1. Kiinteän biopohjaisen pelkistinaineen käyttö Suurin potentiaali laskea fossiilisia hiilidioksidipäästöjä biomassaan perustuvalla pelkistinaineella lienee masuunin hormi-injektiossa. Nykyisellään hormiinjektoitavia pelkistimiä ovat mm. pulverisoitu kivihiili, öljy ja maakaasu. Raahessa Ruukin terästehtaalla käytetään erikoisraskasta pohjaöljyä ja kivihiilitervaa. Mikäli Raahen Ruukin tapauksessa otettaisiin käyttöön 200 kilon puuhiili-injektio hormeilta molemmille masuuneille, tarkoittaisi se usean miljoonan kuution puumäärää. Puuhiili-injektiomäärällä 200 kg/t rr, märän puun tiheydellä 850 kg/m, hitaan pyrolyysin saannolla 0.0, raakaraudan tuotannolla 2.6 Mt, tarvittavan puun määrä olisi 4.1 miljoonaa kuutiota vuodessa (noin 8.2 TWh). Tällöin yhden puuhiili tonnin tuottamiseen tarvitaan noin 7.8 m 50% kosteudessa olevaa puuperäistä biomassaa, joka vastaa hyvin kirjallisuudessa esiintyviä arvoja. Todennäköisin vaihtoehto kuitenkin on osittainen fossiilisen pelkistinaineen korvaaminen. 2.2 Alkuoletus bioraaka-aineen hankinta-alueesta Koko Suomen raaka-ainevarat pelkistysainekäyttöön Periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia pelkistimiä (esim. puuhiili) terästeollisuuden käyttöön voidaan tuottaa missä maailmankolkassa tahansa. 7

8 Tässä tarkastelussa pyritään pidättäytymään lähinnä kotimaassa tuotettuihin tai käytössä olleisiin (toisiokäyttö) materiaaleihin. Raahen Ruukin terästehtaan kannalta on kuitenkin olemassa useita mielenkiintoisia vaihtoehtoisia pelkistimiä (mm. nesteytetty maakaasu), jotka on otettu mukaan tarkasteluun. Nesteytetty maakaasu ja sen mahdollisen käyttöönoton myötä päivitettävä masuuniinjektioteknologia mahdollistaisi myös biopohjaisten kaasumaisten pelkistimien käytön. Erikseen tarkastelussa on Ruukin terästehdasta lähinnä olevat metsäkeskukset, jotka ovat logistisesti sellaisen kuljetusmatkan etäisyydellä, että raaka-ainetta voitaisiin toimittaa käyttöpaikalle ilman esikäsittelyä Raahen integroidun terästehtaan lähimmät metsäkeskukset Tällä hetkellä ei ole saatavilla yksikäsitteisiä arvioita siitä, mikä olisi terästeollisuuden puustamaksukyky, jos sitä käytettäisiin pelkistimenä ja miten se vertautuu energiantuotannon tai selluteollisuuden puustamaksukykyyn. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kuljetusetäisyyksiä, jotka ovat taloudellisesti kannattavia selluteollisuudessa, joka käyttää raaka-aineena kuitupuuta. Kuljetuksissa autolla kuljetettavat etäisyydet ovat noin km luokkaa. Junayhteyksiä käytettäessä voidaan kuljetusmatkoja kasvattaa, mutta puun kuljetusmuoto määrittelee kuinka pitkän matkan sitä on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa. Tarkasteltavan hankinta-alueen laajuutta päätettiin kuitenkin kasvattaa (kuvio 2). Kuviossa ensimmäinen sektori on 200 km ja laajempi sektori 50 km. Tämän 50 km säteisen hankinta-alueen sisälle kokonaan tai osittain rajoittuu yhteensä 11 metsäkeskusta. Suomessa on varsin seikkaperäisesti tilastoitu puuvarojen kasvu, poistuma ja metsän pinta-alat metsäkeskuksittain. Metsäkeskus-jaottelua seuraamalla voidaan tarkastelua joko laajentaa tai keskittää. Määritetyn 50 kilometrin hankinta-alueen sisälle kokonaan tai osittain jää 7 metsäkeskusta. Ottamalla huomioon mahdolliset junaratayhteydet voidaan tarkastella kokonaisuudessaan näiden metsäkeskusten puuvarantoja. Kuvio 2. Biopohjaisen materiaalin kuljetusetäisyydet (sininen n. 200 km ja harmaa n. 50 km). 8

9 Määritetty tarkasteluala ei edusta taloudellista hankinta-aluetta, vaan on määritelty myös sen takia, että alueellisesti mm. Kainuun puun käyttö on vähentynyt merkittävästi paperiteollisuuden alasajon takia. Suomen metsävaroista ja niiden käytöstä eri teollisuudenaloilla on saatavissa kohtalaisen helposti ja tarkkaa tietoa. Muiden biomassojen osalta ja muiden pelkistyskäyttöön soveltuvien materiaalien osalta määrien arviointi on hieman hankalampaa. 2. Puun käyttö Suomessa: data Useimmat julkisesti saatavissa olevat arviot Suomen metsävaratiedoista perustuvat valtakunnan metsien inventointeihin (VMI). Tuorein näistä inventoinneista on VMI 10, joka on tehty vuosina Ennakkotietojen mukaan (VMI 11) Suomen metsien puuvarannoksi on saatu miljoonaa kiintokuutiometriä kuorellista runkopuuta (Ylitalo 2011). Männyn osuus puuston tilavuudesta on 49, kuusen 0, koivun 17 ja muiden lehtipuiden prosenttia. Energiapuuvaroja on arvioitu myös metsäyhtiöiden leimikkotietojen perusteella ja hakkuutilastojen perusteella Laitila et al. (2008). Laitilan et al. (2008) mukaan puuvaratietojen inventointi on rajoittunut lähinnä perinteisen teollisuuden jalostustarpeisiin kelvollisen ainespuun määrän arviointiin. Näin ollen energiantuotannossa hyödynnettävän metsäbiomassan määrä on jäänyt jatkuvan arvioinnin ulkopuolelle. Laitila et al. esittävät laskentaperiaatteen, jonka avulla voidaan ainespuun hakkuista johtaa arvio energiapuuksi saatavasta puumassasta. Lähtöaineena heidän laskelmissaan ovat VMI 10 ja Helynen et al. (2007). Metsätilastollisessa vuosikirjassa vuodelta 2011 on esitelty kokonaiskuva Suomen metsätaloudesta ja -teollisuudesta, metsävaroista ja puumarkkinoista. Nämä tilastot antavat kuvan siitä, millaisessa käytössä Suomen metsävarat ovat vuonna 2010 olleet. (Ylitalo 2011) Erilaisia käyttöskenaarioita metsävarojen käytölle on esitetty useissa lähteissä. Erityisesti on arvioitu mahdollisuutta lisätä energiapuun käyttöä osana yhteiseurooppalaista tavoitetta, jonka mukaan 20% Euroopan Unionin energiankulutuksesta tulisi perustua uusiutuviin energialähteisiin (Direktiivi 2009/28/EC). Suomi on kuitenkin asettanut suuremman, maakohtaisen tavoitteen, jonka mukaan 8% Suomen energiankulutuksesta tulisi vuonna 2020 tulevaisuudessa uusiutuvista energianlähteistä, joista 25 TWh tulisi metsähakkeesta (Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma 2011) Useat tahot Suomessa ovat arvioineet energiapuun käytön potentiaalia energiantuotannossa ja mahdollisesti myös nestemäisten biopolttoaineiden raakaaineena. Yleensä metsäenergiapotentiaaleja arvioitaessa potentiaalit on jaoteltu 1) teoreettiseen 2) teknis-ekologiseen ja ) teknis-taloudelliseen. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa Maidell et al. (2008) ovat arvioineet Suomen maakuntien metsäenergiapotentiaalia. Tutkimuksessaan he ovat jakaneet potentiaalit kolmeen tasoon: teoreettinen, teknis-taloudellinen ja tarjontahalukkuuspotentiaali. Kärhä et al. (2010) ovat jakaneet energialaitosten metsähakkeen potentiaalit teoreettiseen, teknis-ekologiseen ja teknistaloudelliseen. Muita tutkimuksia ovat mm. Laitila et al. (2008) ja Pöyry Energian (2007) tekemät selvitykset. Vuoden 2011 metsätilastollisessa vuosikirjassa on esitetty puun käytön lukuja vuodelta Raakapuun käyttö vuonna 2010 nousi 70.8 miljoonaan 9

10 kuutiometriin. Tuontipuuta käytettiin vuonna miljoonaa kuutiota. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaisesti Suomen puuvirrat vuonna 2010 on esitetty kuviossa (miljoonaa kuutiometriä). Metsävarat (puuston runkotilavuus) Puuston tilavuuden muutos 2.2 Vuosittainen kasvu 10.7 Puuston poistuma 71.5 Luonnon poistuma 4.7 Metsähukkapuu 8.4 Hakkuukertymä 58. Raakapuun vienti 1.0 Kotimaahan jäävä raakapuu 57. Raakapuun tuonti 11.7 Raakapuuvarastot Pientalojen polttopuu 11.7 Raakapuun käyttö Suomessa 70.8 Lämpö- ja voimalaitosten polttopuu 11.7 Puutuoteteollisuus 24.6 Massateollisuus 7.9 Puulevyteollisuus ja muut 2.7 Sahatuoteteollisuus 21.9 kuori, puru, hake Selluteollisuus 7.9 Sivutuote- ja jätepuuvarastot Mekaaninen ja puolikemiallinen massat. 8.5 Jätepuun tuonti 0.4 Lastu- ja kuitulevyteollisuus 0.5 Energiantuotanto 14. Massateollisuus 6.4 Jätepuun vienti 0.4 Metsäjätepuu (kannot hakkuutähteet).2 Kuvio. Puuvirrat metsästä tehtaalle Suomessa vuonna 2010 (Ylitalo 2011). Kuviossa kotimainen raakapuu tarkoittaa markkinapuun osuutta eli sitä osuutta, joka menee teollisuuden käyttöön. Hakkuukertymässä on mukana kotimaisen raakapuun lisäksi myös polttopuu. 10

11 Miljoonaa kuutiota Puun määrä Suomen metsissä on kasvanut tasaisesti ja näin on myös tapahtunut vuonna 2010, vaikka puun käyttö lisääntyikin vuoden takaisesta. Kuviossa 4 esitetään miten Suomessa käytettävän raakapuun määrä on kehittynyt 2000-luvulla (Ylitalo 2011). Raakapuun käyttö metsäteollisuudessa on ollut korkeimmillaan yli 75 miljoonaa kuutiota. Raakapuun käyttö energiantuotannossa on kasvanut tultaessa kohti vuotta Vuonna 2010 kotimaisen raakapuun käyttö (5.15 milj. m ) lähestyi jo huippulukemia, tuontipuun määrän vähennettyä huomattavasti. Kotimaisen raakapuun käytöllä on merkittävä vaikutus saatavilla olevaan energiapuun määrään (hakkuutähde). Metsäteollisuus Energiantuotanto Tuontiraakapuu Kuvio 4. Raakapuun käyttö Suomessa 2000-luvulla milj. m (Ylitalo 2011). Puun määriä tarkasteltaessa on tarpeen määritellä mihin luokkaan mikäkin puujae lasketaan. Metla (2011) on esittänyt jaottelun, jota on käytetty Metsätilastollisen vuosikirjan puun käytön selvittämisessä. Puutavaralajit on jaettu raakapuuhun ja metsäteollisuuden sivutuotteisiin ja muuhun jätepuuhun. Käyttötarkoitukset on jaettu puun teolliseen käyttöön (metsäteollisuus) ja puun energiakäyttöön lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Taulukko 2 esittää Metlan käyttämän jaottelun. Puun käytön jaottelu Metlan mukaan (Metla 2011). PUUTAVARALAJI Käyttötarkoitus Raakapuu Metsäteollisuuden sivutuotteet ja muu jätepuu Puun teollinen käyttö Metsäteollisuus Tukki- ja kuitupuu (kotimainen ja tuontipuu) Tuontihake Sahahake ja puru Puun energiakäyttö (kiinteät puupolttoaineet) Lämpö- ja voimalaitokset Pientalot Muu energiapuu - Metsähake raakapuusta* Puupolttoaineet - metsähake, muu** - teollisuuden puutähdehake - sahanpuru ja muut purut - kuori - muu kiinteä polttoaine - puupelletit ja briketit - kierrätyspuu Polttopuu - metsähake raakapuusta* - rangat - halot - pilkkeet Jätepuu - metsähake, muu** - metsäteollisuuden sivutuotteet * Metsähake raakapuusta: karsitusta rangasta, kokopuusta ja järeästä runkopuusta valmistettu metsähake ** Metsähake, muu: hakkuutähteestä (oksa- ja latvusmassa) sekä kannoista ja juurakoista valmistettu metsähake 11

12 2.4 Metsien erilaiset jakeet Suomen metsistä otetaan puuta käyttöön hyvin erilaisiin käyttökohteisiin. Suurin käyttäjä on metsäteollisuus, joka käytti vuonna miljoonaa kuutiota tukkipuuta ja 5.7 miljoonaa kuutiota kuitupuuta. Energiantuotantoon puupolttoaineita käytettiin vuonna PJ edestä (arvio). Valtaosan eli 19 PJ muodostaa metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet. Kiinteät puupolttoaineet muodostivat 17 PJ osuuden, joka jakautuu lämpö- ja voimalaitoksien käyttöön ja pientalojen käyttöön. (Ylitalo 2011) Määrällisesti lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat vuonna miljoonaa kuutiota kiinteitä puupolttoaineita ja pientalot 6.7 miljoonaa kuutiometriä. Kiinteä polttoaine koostuu hyvin erilaisista jakeista. Lämpö- ja voimalaitosten käytöstä 6.2 milj. m koostui metsähakkeesta, 6.6 milj. m kuoresta, 1.8 milj. m sahanpurusta, 0.9 milj. m teollisuuden puutähteestä ja 0.5 milj. m muista. Pientalojen käytöstä halot, pilkkeet ja klapit muodostivat 4.7 milj. m, jätepuu 1. milj. m ja metsähake 0.7 milj. m (Ylitalo 2011). Metsähakkeen käytön lisääminen on viime vuosina saanut huomattavan paljon huomiota ja sen käyttö saavuttikin ennätyksensä vuonna 2010 (Ylitalo 2011). Metsähake on haketettua metsästä saatavaa biomassaa. Metsähaketta voidaan valmistaa eri jakeista kuten hakkuutähteistä, pienpuusta, runkopuusta, kannoista ja juurakoista Maidell et al. (2008). 2.5 Toisiinsa sidoksissa olevat tekijät Pohdittaessa erilaisia käyttötarkoituksia kotimaiselle biomassalle, päädytään väistämättä tilanteeseen, jossa eri teollisuuden alat jollakin tasolla joutuvat kilpailuasetelmaan raaka-ainehankinnassa. Tähän päivään menneessä metsäteollisuudella on ollut hyvin vahva rooli puun käytössä. Metsäteollisuuden puun käyttö ja sen kehitys on vahvasti ohjaillut sitä, miten raakapuun tarjonta ohjautuu käyttökohteisiinsa. Saha- ja selluteollisuuden rakennemuutokset voivat kuitenkin aiheuttaa sen, että aikaisemmin selluteollisuuden tarpeisiin menneelle kuitupuulle joudutaan keksimään uusia käyttökohteita. Energiantuotantoon ei välttämättä kannata kaikkia jakeita käyttää sillä paikallisesti monen taajaman ja alueen sähkön- ja lämmöntarve on tyydytetty. Metallurginen teollisuus pystyisi periaatteessa käyttämään kaikkia jakeita, joita metsästä saadaan rajoittavan tekijän ollessa raaka-aineen hinta. Mikäli metallurginen teollisuus, ennen kaikkea Raahe suurena pelkistinaineiden käyttäjänä, ryhtyisi käyttämään biopohjaisia pelkistimiä, voisi kilpailua syntyä kilpailutilanne useankin teollisuusalan kesken. Perinteisesti tukkipuu on ohjautunut mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön. Tukkipuun hinta (kantohinta) on viimeisen vuoden aikana liikkunut koivun 8 /m 47 /m ja kuusitukin 54 /m 61 /m välillä. Samaan aikaan kuitupuun hinta on vaihdellut kantohinnan osalta koivukuidun15 /m 17.5 /m ja kuusikuidun 18.5 /m 21.5 /m välillä (MTK 2011). Todennäköisesti tukkipuun hinta on niin korkea, että se tulevaisuudessakin ohjautuu nykyiseen käyttöönsä. Jonkin verran tukkipuuta käytetään myös kemiallisessa metsäteollisuudessa, mutta määrät ovat pieniä. Kuitupuuta käytetään kemiallisessa metsäteollisuudessa eli sellunvalmistuksen raaka-aineena. Jonkin verran kuitupuu koon saavuttanutta puujaetta käytetään myös energiantuotannossa. Puhuttaessa kuitupuusta ja energiapuusta, joka koostuu ensiharvennuksista, ollaan lähestulkoon 12

13 samankokoisesta puujakeesta. Tulevaisuuden skenaariot selluteollisuuden kehittymisestä ennakoivat, että selluteollisuuden käyttämä kotimaisen raakaaineen käyttö tulee lähivuosikymmeninä tippumaan. Näin ollen kuitupuun mitat täyttävää puujaetta mahdollisesti vapautuisi muuhun käyttöön. Energiapuu eli metsähake on jae, jonka määrän lisäämiseksi on ennen kaikkea tehty suunnitelmia. Se soveltuisi myös metallurgisen teollisuuden käyttöön. Kierrätyspuu muodostaa myös yhden potentiaalisen raaka-ainelähteen. Kuvio 5 esittää puupohjaisen biomassan eri jakeiden käytön mahdollisen jakaantumisen ja mahdolliset kilpailutilanteet. Puupohjainen biomassa Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu Mekaaninen metsäteollisuus Kemiallinen metsäteollisuus Energiateollisuus Terästeollisuus Kierrätyspuu Kuvio 5. Puupohjaisen biomassan kilpailutilanne Mahdollisen kilpailutilanteen lisäksi useat muut tekijät vaikuttavat biomassapohjaisen raaka-aineen käyttöön metallurgisessa teollisuudessa. Tarkempi tarkastelu tullaan tekemään WP5 raportin yhteydessä, mutta haasteita, jotka laajamittaisessa biomassan hyödyntämisessä tulee huomioida, on useita. Haasteita tulee esimerkiksi biomassan prosessointiin tarvittavan kapasiteetin osalta. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa on hiiletyskapasiteettia (grillihiilen valmistus) noin kiloa. Mikäli esimerkiksi Raahen tehtaan erikoisraskas polttoöljy haluttaisiin korvata molemmilla masuuneilla puuhiilellä, puhutaan noin tonnin puuhiilitarpeesta riippuen kulloisenkin vuoden raakaraudan tuotannosta (Suopajärvi & Angerman 2011). Kapasiteetin lisäystarve olisi siis lähes 1000-kertainen nykyiseen verrattuna. Päästökaupalla voi myös tulevaisuudessa olla hyvinkin suuri vaikutus siihen, miten eri teollisuuden alojen energiantarve tullaan tyydyttämään. Euroopan Unionin ja Suomen poliittiset ohjauskeinot siirtymisessä uusiutuvien energianlähteiden käyttöön (mm. energiapuutuki) voivat osittain johtaa raakaaineiden käytön eri käyttökohteissa eri viivalle. Esimerkiksi metalliteollisuuden kannalta olennaista olisi, että biomateriaalien käyttö pelkistysprosesseissa huomioitaisiin täysimääräisenä prosessien (tuotannon) päästökertoimissa. Biomateriaalien käyttöön liittyvän tutkimustyön jatkaminen ja uuden tiedon tuottamisen mahdollistaminen lienevät parasta varautumista asiaan. 1

14 . BIOMASSAVAROJEN NYKYKÄYTTÖ Tässä kappaleessa arvioidaan sopivalla hankintaetäisyydellä (seitsemän metsäkeskusta) olevien biomassavarantojen käyttö tällä hetkellä. Oman kokonaisuutensa muodostaa puubiomassa, jonka käyttö jakaantuu metsäteollisuuden ainespuuhun (tukki- ja kuitupuu) ja puun käyttöön energiantuotannossa, johon luetaan energiapuu raakapuusta ja puupolttoaineet metsäteollisuuden sivutuotteista ja jätepuu. Suomessa käytettävistä muista biomassoista on tilastotietoa huonommin saatavissa kuin puuvarojen käytöstä. Muita mahdollisia, mutta vähemmällä käytöllä olevia vaihtoehtoja terästeollisuuden prosesseihin käytettäväksi voisivat olla yhdyskuntajätteet, kaatopaikkakaasut, leväperäiset polttoaineet. Teknologiat, joita näiden materiaalien hyödyntäminen vaatisi, käsitellään myöhemmissä osissa tätä raporttia ja vielä tarkemmin WP raportissa..1 Puuperäinen biomassa Tukkipuuta käytetään metsäteollisuuden raaka-aineena samoin kuin kuitupuuta. Näiden raaka-aineiden hankinnassa metsistä ja jatkoprosessoinneista tehtailla syntyy sivutuotteita, joita voidaan edelleen käyttää joko teollisuudessa tai energiantuotannossa. Hakkuutähteet (oksat, latvukset, kannot, juurakot) hyödynnetään metsähakkeena. Metsähaketta voidaan tehdä myös raakapuusta (karsittu ranka, kokopuu, järeä runkopuu). Puun kuorta hyödynnetään suuria määriä energiantuotannossa samoin kuin muita sivutuotejakeita. Kuviossa 6 on esitetty skemaattisesti eri mahdollisuudet metsäenergian tuotantoon. Puun lähteet Puupolttoaine metsästä ja pelloilta Teollisuus Mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus Puun käyttö raaka-aineeksi Metsäenergia Yhdyskunta Puutuotteiden käyttö Puutuotteet Kierrätyspuu Toisasteiset puupolttoaineet Ensiasteiset puupolttoaineet Tuonti Termokemialliset jalostusprosessit Suora käyttö ja mekaaninen jalostus Puupolttoainelaadut: Polttopuu, pelletit, mustalipeä Vienti Käyttö Kotitalous Kauppa Teollisuus Lämmön- ja sähköntuotanto Kuvio 6. Puupolttoaineiden luokittelu (Alakangas 2000). Ei ole mitenkään sanottua, että raakaraudan- ja teräksenvalmistuksessa olisi syytä pidättäytyä alempiarvoisissa raaka-ainejakeissa. Tukki- ja kuitupuun käyttö ja käyttöpotentiaali otetaan myös huomioon raportissa ja 14

15 kustannusanalyysien perusteella voidaan myöhemmissä vaiheissa jättää nämä arvokkaammat jakeet huomiotta, mikäli siihen on aihetta..1.1 Metsäenergian käyttö Suomessa 2010 Metsäenergiaa käytettiin Suomessa varsin suuri määrä vuonna 2010 (kuvio 7). Mustalipeä, joka on selluteollisuuden sivutuote, oli suurin yksittäinen biopohjainen polttoaine energiantuotannossa (8 TWh). Kiinteitä polttoaineita käytettiin yhteensä 1 TWh edestä. Puuperäiset polttoaineet energiantuotannossa 2010 (TWh) Hake (pienpuu) Metsähake (hakkuutähteet) Kuori Sahanpuru Teollisuuden hake Muut Mustalipeä Kuvio 7. Puuperäiset polttoaineet energiantuotannossa Hankinta-alueen metsäkeskusten raakapuun käyttö Metsätilastollisessa vuosikirjassa (Ylitalo 2011) on esitetty raakapuun kokonaiskäyttö metsäkeskuksittain vuodelta Alustavassa taloudellisessa hankinta-alueessa oletettiin, että se olisi noin 50 kilometriä, jolloin seitsemän metsäkeskusta sopii tämän alueen sisälle. Näiden seitsemän; Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi, yhteenlaskettu metsäteollisuuden raakapuun käyttö vuonna 2010 oli 25.2 miljoonaa kuutiota (sisältäen tuontihakkeen 0. milj. m ) ja energiantuotannon 4.1 miljoonaa kuutiometriä eli yhteensä raakapuuta käytettiin 29. miljoonaa kuutiota. Kuviossa 8 on esitetty miten raakapuun käyttö jakautuu eri jakeille. Kuviossa on erikseen esitetty kotimaisen ja tuontiraakapuun käyttömäärät metsäkeskuksittain. Tarkasteltujen metsäkeskusten alueella käytettiin varsin vähän tuontipuuta. Kotimaisen raakapuun käyttö jakaantui seuraavasti: tukkipuu 10.0 milj. m, kuitupuu 1.6 milj. m ja energiapuu 4.1 milj. m. 15

16 Miljoonaa kuutiota 4.5 Kuitupuu (kotimainen) Kuitupuu (tuonti) Tukkipuu (kotimainen) Tukkipuu (tuonti) Tuontihake Energiantuotanto Kuvio 8. Raakapuun käyttö vuonna 2010 seitsemän metsäkeskuksen alueella perustuen Metsätilastolliseen vuosikirjaan (Ylitalo 2011). Energiantuotannossa käytetään siis myös raakapuuta, joka haketetaan lämpö- ja voimalaitosten käyttöön. Pientalojen polttopuu on myös raakapuusta, josta valmistetaan halkoja ja pilkkeitä..1. Hankinta-alueen metsäkeskusten metsähake Kuten on jo aiemmin todettu, Suomessa on pyrkimys lisätä metsähakkeen käyttöä huomattavasti. Seitsemän metsäkeskuksen alueella, jotka alustavasti arvioitiin mukaan raaka-aineen hankinta-alueeksi, kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2010 yhteensä 10.2 miljoonaa kuutiometriä. Metsähaketta seitsemän metsäkeskuksen alueella käytettiin vuonna milj. m, joista pientaloissa käytettiin 0.7 milj. m. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin hakkuutähdettä sekä kantoja ja juurakoita 1.26 miljoonaa kuutiometriä, joka on 44.9% käytetystä metsähakkeen määrästä seitsemän metsäkeskuksen alueella. Suurempi osa metsähakkeen raaka-aineesta on siis peräisin karsitusta rangasta, kokopuusta ja järeästä runkopuusta, joita saadaan ensiharvennuksissa ja hylätyistä metsäteollisuuden ainespuista. Tarkemmat raaka-ainelähteet metsähakkeen valmistuksesta lämpö- ja voimalaitosten käyttöön seitsemän metsäkeskuksen alueella on esitetty kuviossa 9. 16

17 Pienpuu 1406 Hakkuu-tähteet 862 Kannot ja juurakkot 97 Järeä runkopuu m Kuvio 9. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen raakaainelähteet seitsemän metsäkeskuksen alueella vuonna 2010 pohjautuen Metsätilastolliseen vuosikirjaan (Ylitalo 2011). Kuviossa 10 on esitetty lämpö- ja voimalaitosten puupolttoaineiden käyttö seitsemän metsäkeskuksen alueella vuonna 2010, joka oli yhteensä 7.08 miljoonaa kuutiometriä. Runkopuusta saadun metsähakkeen osuus oli 21.8% ja koko metsähakkeen osuus 9.6% (n. 2.8 miljoonaa kuutiota) lämpö- ja voimalaitosten puupolttoaineen käytöstä. Metsähake on siis metsässä olevasta sivutuotteesta saatava jae. Kuori, sahanpuru ja puutähdehake tulevat metsäteollisuuden jäteainevirroista. Metsähake Kuori Sahanpuru 1079 Teollisuuden puutähdehake 7 Muu m Kuvio 10. Kiinteiden polttoaineiden käyttö seitsemän metsäkeskuksen alueella lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2010 pohjautuen Metsätilastolliseen vuosikirjaan (Ylitalo 2011). Metsähaketta käytetään jonkin verran myös pientalojen polttoaineena. Vuonna 2010 metsähakkeen käyttö oli kuitenkin sangen pientä, noin 0.7 miljoonaa kuutiometriä. Pientaloissa käytettiin vuonna 2010 noin 0.64 miljoonaa 17

18 kuutiometriä jätepuuta, johon määrittelyn mukaisesti kuuluu hakkuutähteestä (oksa- ja latvusmassa) sekä kannoista ja juurakoista valmistettu metsähake ja metsäteollisuuden sivutuotteet..2 Sahateollisuuden sivutuotteet Sahateollisuudessa syntyy päätuotteen eli sahatavaran lisäksi sivutuotteita, joita ovat kuori, sahanpuru ja hake. Vuonna 2010 sahateollisuus käytti raakapuuta (tukkeja) 21.9 miljoonaa kuutiota (Ylitalo 2011). Karhunen (2010) on esittänyt tukin jakautumisen eri jakeisiin. Esimerkiksi kuorellisesta tukista, joka saapuu sahalle, saadaan noin 45 50% sahatavaraa. Taulukossa on esitetty sivutuotteiden (hake, puru, kuori) osuus ja laskettu niiden määrä vuoden 2010 puun käytöllä (suluissa olevat osuudet). 2010) Arvioitu sahateollisuuden tuotteiden jakautuminen (Karhunen Saanti-% (45%) Sahatavara Hake Puru Kuori 28 2 (0%) (1%) (12%) Laskettu määrä (milj. m ) Esitetyt saantiprosentit pitävät varsi hyvin paikkansa. Vuonna 2010 Suomen sahoilla valmistettiin 9.5 miljoonaa kuutiometriä (Ylitalo 2011).. Peltobiomassat Peltobiomassoja on arvioitu huomattavasti vähemmän kuin puubiomassoja. Kuitenkin kirjallisuudesta löytyy tilastoja ja tulevaisuuden arvioita siitä, millainen rooli peltobiomassoilla voisi olla energiantuotannossa. Maa- ja metsätalousministeriölle vuonna 2007 luovutetussa raportissa todetaan, että peltoenergian tutkimus ja kehitystyö ovat alkuvaiheessa. Vielä ei ole kyetty muodostamaan selkeää kokonaiskuvaa siitä, mikä on kokonaistaloudellisin ja ympäristötehokkain pitkän aikavälin strategia hyödyntää peltoja energiantuotantoon (Rintala et al. 2007). Suomessa oli peltoa noin 2. miljoonaa hehtaaria vuonna 2007, joista yli miljoonalla hehtaarilla viljeltiin viljaa ja rehunurmikasveja 0.65 miljoonalla hehtaarilla. Ravinnon ja rehujen tuotantoon tarvitaan noin miljoonaa hehtaaria, jolloin energiantuotantoon tai muuhun soveltuvaan käyttöön jäisi noin miljoonaa hehtaaria elintarviketuotannon vaarantumatta. (Pahkala et al. 2009) Tällä hetkellä Suomessa ainoastaan ruokohelpeä kasvatetaan energiantuotantotarkoitukseen. Taulukossa 4 on esitetty peltobiomassat valittujen hankinta-alueiden osalta perustuen Pahkalan et al. (2009) esittämiin laskentoihin. Huomattavaa on, että tämänhetkinen energiamäärä esimerkiksi ruokohelvestä on noin 0.1 TWh seitsemän metsäkeskuksen alueella. 18

19 Viljan, öljykasvien ja ruokohelven viljelyala, sato ja korsibiomassan energiasisältö alueittain vuonna 2007 (Pahkala 2009). Viljat Oljykasvit Ruokohelpi Ala Jyväsato Olkisato Ala Sato Varsisato Ala Biomassa ha milj. kg milj.kg ka EJ ha milj.kg milj.kg ka EJ ha milj.kg ka EJ Etelä- Pohjanmaa E-05 Keski-Suomi E E-05 Pohjois-Savo E Pohjois-Karjala E Kainuu E-06 Pohjois- Pohjanmaa E E-05 Lappi E-05 Yhteensä Koko Suomi Peltobiomassojen käytön lisääminen energiantuotannossa on voimakkaasti poliittinen asia. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esitti vuonna 2007 kansalliseksi tavoitteeksi, että ruokohelpeä viljeltäisiin ha alalla. Ruokohelpeä voidaan viljellä myös sellaisilla alueilla, joilla viljan viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa. (Pahkala et al. 2009).4 Jätebiomassat (puu) ja muovit EU:n jätehierarkian mukaisesti jätteen synty pitäisi ensisijaisesti pyrkiä estämään. Jos jätteen syntyä ei voida ehkäistä, tulisi sen olla sellaista, että se pystytään hyödyntämään materiaalina. Jos jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina, tulisi se hyödyntää energiana. Viimeisenä jätehierarkiassa on jätteen loppusijoitus kaatopaikalle. Vuonna 200 Suomessa kaatopaikalle meni noin 2.2 miljoonaa tonnia biohajoavaa jätettä. Yli puolet oli yhdyskuntajätettä ja noin 0.8 milj. tonnia teollisuusjätettä. Yhdyskuntajätettä poltettiin 8 prosenttia eli noin 0.2 milj. tonnia vuodessa. Potentiaali lisätä orgaanisen jätteen määrää energiantuotannossa on arvioitu olevan 6 TWh. (Rintala 2007) Mahdollinen pelkistinainepotentiaali on myös muovin käytössä. Useissa maissa muovin kierrätykseen on panostettu huomattavasti. Erityisen hyvin muovien kierrätys on saatu toimimaan Japanissa, jossa jopa 7% 9.9 miljoonan tonnin muovituotannosta saatiin hyödynnettyä vuonna 2007 (Punkkinen et al. 2011). Muovia voidaan käyttää mm. osana kivihiiliseosta tai injektoituna masuuniin suoraan. Esimerkkejä muovin käytöstä pelkistimenä voidaan löytää mm. Itävallasta VoestAlpinen tehtaalta (Plastics Europe 2009) ja Japanista (Asanuma et al. 2000). Maailmanlaajuisesti muoveja tuotettiin 20 miljoonaa tonnia vuonna Euroopan tuotanto oli noin 55 miljoonaa tonnia ja erilaisiin käyttötarkoituksiin hankittiin edelleen noin 45 miljoonaa tonnia muoveja. Suomessa yhdyskunnista peräisin olevia muovijätteitä syntyi noin tonnia vuonna 2007 (Punkkinen et al. 2011). Muovien käyttö pelkistinaineena perustuu siihen, että muovin kemiallinen energia saadaan paremmin talteen kuin suorassa poltossa. Muoveja on erilaisia laatuja, jotka vaikuttavat sen käyttöön. Suurin osa yhdyskunnissa syntyvästä muovista päätyy Suomessa kaatopaikalle (

20 tonnia). Ainoastaan noin tonnia päätyy kierrätykseen ja energiahyötykäyttöön noin (Punkkinen et al. 2011).5 Turve Suomi on maailman suurin turpeen tuottaja. Teknisesti soveltuvaa pinta-alaa turpeen tuotantoon Suomessa on runsaat 1.2 miljoonaa hehtaaria, joka sisältää TWh energiaa. Turve luokitellaan Suomessa hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi IPCC: n luokitellessa sen omaksi polttoaineluokakseen. Turpeen polton CO 2 -päästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin. (Leinonen 2010) Turpeen pääasiallinen käyttö on siis energiantuotannossa. Turpeen käyttö viime vuosina on ollut TWh, joka on noin 6 7% Suomen primäärienergian tuotannosta. Turve on kaikkea muuta kuin ympäristöystävällinen polttoaine. Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiilen luokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen sadan vuoden tarkastelujaksolla. Verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin turpeen energiakäytöllä on monia etuja: kotimaisuus, huoltovarmuus, työllisyyden parantuminen. (Leinonen 2010) 20

21 4. BIOMASSA POTENTIAALI 4.1 Metsien hakkuupotentiaali Kuten jo aikaisemmissa kappaleissa on mainittu, metsähakkeelle on esitetty erilaisia hyödyntämispotentiaaleja, joissa teoreettisen potentiaalin lisäksi on otettu huomioon erilaisia rajoitteita puu raaka-aineen käytölle. Tässä kappaleessa esitetään ensin yleisellä tasolla Suomen kestävän metsän käytön potentiaali ja erilaisten käyttöskenaarioiden johtaminen metsävaroista. Hakkuutähteet muodostavat merkittävän osan Suomen metsähakkeen raaka-aineesta, jolloin sen määrä on melko lailla suoraan verrannollinen ainespuuhakkuihin. Suomen metsien hakkuupotentiaalia ovat arvioineet esimerkiksi Nuutinen et al. (2007). Heidän arvionsa mukaan suurin kestävä hakkuupotentiaali on miljoonaa kuutiota vuodessa. Suomessa hakkuukertymä on vaihdellut luvulla noin miljoonan kuutiometrin välillä (Ylitalo 2011). Myös Metsätilastollisessa vuosikirjassa esitetään hakkuumahdollisuusarviot metsäkeskuksittain (Ylitalo 2011), jotka perustuvat valtakunnan metsien 10. Inventoinnin aineistoihin (vuosilta ). Taulukossa 5 on esitetty aineiston pohjalta hakkuumahto eli metsänhoitosuositusten mukaan hakattavissa oleva ainespuun määrä. Tämän lisäksi taulukossa esitetään kaksi hakkuumahdollisuusarvioita ja keskimäärin vuosina toteutunut ainespuun hakkuukertymä. Hakkuumahto tarkoittaa suurinta mahdollista määrää, joka metsistä voitaisiin ottaa ja se ei ota huomioon taloudellista kannattavuutta. Kaksi hakkuumahdollisuusarviota, jotka esitetään Metsätilastollisessa vuosikirjassa 2011, ovat nettotulojen nykyarvon maksimoiva hakkuukertymä ja suurin kestävä hakkuukertymä. Ensimmäisessä hakkuupotentiaaliarviossa hakkuukertymä on viiden prosentin tuottovaatimuksella kannattavasti korjattavissa oleva ainespuun määrä. Potentiaalissa ei oteta huomioon puuhuollon kestävyys- tai tasaisuusrajoitteita. Suurimman kestävän hakkuukertymän arviossa maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin tuottovaatimuksella siten, että hakkuukertymät ja metsästä saatavat nettotulot ovat jatkuvasti vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkikertymät vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo on laskelmakauden lopussa vähintään samansuuruinen kuin laskelmakauden alussa. Tarkemmat tiedot laskennassa esitetyille hakkuukertymille on löydettävissä esim. Nuutinen et al. (2007) raportista. Seitsemän metsäkeskuksen alueella nettotulojen nykyarvon maksimoiva hakkuukertymä on 48.7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja suurin kestävä hakkuukertymä 8. miljoonaa kuutiometriä. Vuosina toteutunut hakkuukertymä keskimäärin on ollut näiden metsäkeskusten alueella noin 0.0 miljoonaa kuutiometriä. Näin ollen keskimääräinen hakkuukertymä on ollut noin 78.% kestävästä hakkukertymästä. 21

22 Seitsemän metsäkeskuksen hakkuumahdollisuusarviot perustuen Metsätilastolliseen vuosikirjaan (Ylitalo 2011). Hakkuumahto Mänty Kuusi Nettotulojen nykyarvon maksimoiva hakkuukertymä Lehtipuut Lehti- Yht. Mänty Kuusi puut Yht. Mänty Kuusi Suurin kestävä hakkuukertymä Toteutunut vuotuinen hakkuukertymä keskimäärin Lehtipuut Yht. Mänty Kuusi Koko maa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Lappi Yhteensä 7 mk: ta Lehtipuut Yht. 4.2 Metsähakepotentiaali Suomessa Energiapuulla tarkoitetaan energiantuotantoon ohjautuvaa puuta. Energiapuu sisältää hyvin monenlaisia osia puusta, mutta koska kuiduttavan ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden puustamaksukyky on parempi verrattuna sähkön- ja lämmöntuotannon puustamaksukykyyn, ainespuumittaista puuta ei juuri mene energiantuotantokäyttöön (Laitila et al. 2008). Laitila et al. (2008) toteavat, että puun energiakäyttöä rajoittaa markkinoilla olevan puun saatavuus. Puunjalostusteollisuuden sivutuotteet hyödynnetään jo täysimääräisesti, joten energiantuotantoon lisää puuta on käytännössä mahdollista hankkia ainoastaan kasvattamalla metsähakkeen tuotantoa. Metsähaketta voidaan tuottaa erilaisista jakeista ja myös saatavilla olevat arviot vaihtelevat sen mukaan mitkä kaikki jakeet on otettu huomioon laskelmia tehtäessä. Metsähakkeen raaka-aine on sellaista, joka ei sovellu puuta jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Näitä ovat esim. nuorten metsien kunnostuskohteilta korjattava pieniläpimittainen kokopuu tai karsittu ranka, ainespuun korjuun yhteydessä metsään jäävä hukkarunkopuu ja latvusbiomassa sekä päätehakkuukohteilta korjattavissa oleva kanto- ja juuripuu. (Laitila et al. 2008) Metsähakepotentiaalin laskennan perusoletukset Hakkuutähteen ja kantojen teoreettisia ja teknis-ekologisia potentiaaleja metsähakkeen tuotannossa laskettaessa käytetään samankaltaisia oletuksia ja laskentatapoja läpi kaikkien tutkimuksien. Laskenta perustuu ainespuuhakkuisiin, joista metsäenergiaa oletetaan korjattavan päätehakkuilta. Kärhä et al. (2010) arvostelevat hieman tätä näkemystä, sillä tulevaisuudessa energiapuun korjuu voi olla monimuotoisempaa kuin nykyään. Yleensä oletetaan päätehakkuiden muodostavan noin 70% ainespuuhakkuista lopun ollessa harvennushakkuita. Monessa tutkimuksessa on kantojen korjaamisen osalta arvioitu ainoastaan kuusen kantoja, mutta myös koivun ja männyn kantoja saatetaan tulevaisuudessa käyttää enenevissä määrin energiantuotannossa. Kantojen ja hakkuutähteen potentiaali riippuu siis hyvin suuresti ainepuuhakkuiden määrästä. Hakkuutähteen ja kantojen määrän laskennassa 22

23 käytetään kertoimia, jotka on aikanaan johdettu erikseen Etelä-Suomen (Ahvenanmaa, Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ja Pohjois-Suomen metsäkeskuksille (Kainuu, Pohjois- Pohjanmaa, Lappi). Taulukossa 5 ja yhtälöillä (1)-(4) on havainnollistettu, miten voidaan karkealla tasolla arvioida kantojen ja hakkuutähteen teoreettisia ja teknis-ekologisia määriä metsäkeskuksittain. Hakkuutähteestä valmistettavan metsähakkeen teoreettinen määrä X1 voidaan laskea yhtälön (1) avulla. Yhtälössä tarvitaan tieto männyn, kuusen ja koivun ainespuumääristä päätehakkuiden osuudesta teoreettinen potentiaali Y1 (2)., saantokertoimet hakkuutähteelle n i n Etelä ja n Pohjoinen ja arvio. Samalla tavoin voidaan laskea kantojen X1 Y1 10 i1 1 i11 10 i1 1 i11 ( ( ( ( mänty mänty i Etelä mänty mänty i Pohjoinen mänty i mänty i mänty Etelä kuusi kuusi i Etelä mänty Pohjoinen kuusi kuusi i Pohjoinen kuusi i kuusi i kuusi Etelä koivu i kuusi Pohjoinen koivu i koivu Etelö koivu i ) koivu Etelä koivu i koivu Pohjoinen ) ) koivu Pohjoinen ) (1) (2) Teknis-ekologisessa potentiaalissa tulee rajoituksia saannoissa, ekologisesti kestävästi korjattavissa määrissä ja hakkuutähteen X2 ja kantojen Y2 energiaksi myyntihalukkuudessa () ja (4). X 2 10 i1 1 i11 ( ( i i mänty mänty i Etelä mänty mänty i Pohjoinen kuusi kuusi i Etelä kuusi kuusi i Pohjoinen koivu i koivu Etelö koivu i ) koivu Pohjoinen ) () 10 mänty mänty kuusi kuusi koivu koivu i( i Etelä i Etelä i Etelä ) i1 Y 2 1 (4) mänty mänty kuusi kuusi koivu koivu i( i Pohjoinen i Pohjoinen i Pohjoinen) i11 2

24 Yhtälöissä käytettyjen merkkien selitykset. mänty i kuusi i koivun i mänty Etelä kuusi Etelä koivu Etelä Kuusen ainespuuhakkuu metsäkeskuksessa i (m Koivun ainespuuhakkuu metsäkeskuksessa i (m M etsähakkeen saantokerroin hakkuutähteestä (m /m M etsähakkeen saantokerroin hakkuutähteestä (m /m M etsähakkeen saantokerroin hakkuutähteestä (m /m M etsähakkeen saantokerroin kannosta (m /m M etsähakkeen saantokerroin kannosta (m /m M etsähakkeen saantokerroin kannosta (m /m hakkuutähteen talteensaanto ekologinen rajoite hakkuutähteelle metsäkeskuksessa i i hakkuutähteen myyntihalukkuus mäntykantojen talteensaanto mänty Pohjoinen kuusi Pohjoinen koivu Pohjoinen mänty Etelä kuusi Etelä koivu Etelä mänty Pohjoinen kuusi Pohjoinen koivu Pohjoinen kuusi - Männyn ainespuuhakkuu metsäkeskuksessa männylle Etelä - Suomen metsäkeskuksissa i kuuselle Etelä - Suomen metsäkeskuksissa i koivulle Etelä - Suomen metsäkeskuksissa i M etsähakkeen saantokerroin hakkuutähteestä (m /m männylle Pohjois - Suomen metsäkeskuksissa i M etsähakkeen saantokerroin hakkuutähteestä (m /m kuuselle Pohjois - Suomen metsäkeskuksissa i M etsähakkeen saantokerroin hakkuutähteestä (m /m koivulle Pohjois - Suomen metsäkeskuksissa i männylle Etelä - Suomen metsäkeskuksissa i kuusellelle Etelä - Suomen metsäkeskuksissa i koivulle Etelä - Suomen metsäkeskuksissa i M etsähakkeen saantokerroin kannosta (m /m männylle Pohjois - Suomen metsäkeskuksissa i M etsähakkeen saantokerroin kannosta (m /m kuuselle Pohjois - Suomen metsäkeskuksissa i M etsähakkeen saantokerroin kannosta (m /m koivulle Pohjois - Suomen metsäkeskuksissa i ja koivukantojen talteensaanto ekologinen rajoite kannoille metsäkeskuksessa i i kantojen myyntihalukkuus i (m ) ) ) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) ainespuu) 24

25 Pienpuun teoreettisen ja teknis-ekologisen potentiaalin laskeminen eroaa jonkin verran hakkuutähde- ja kantopotentiaalien laskennasta, koska se ei ole suoraan sidottu ainespuuhakkuisiin. Niiden laskennassa käytettyihin oletuksiin palataan, kappaleessa 4., jossa tarkastellaan metsähakepotentiaalia tarkemmin Raahea lähinnä olevien metsäkeskusten osalta. Metsähakkeen teknis-taloudellinen potentiaali on myös monimutkaisempi laskettava, koska siihen vaikuttaa hyvin moni tekijä. Esimerkiksi Kärhä et al. (2010) laskivat jokaiselle teknis-ekologisen potentiaalin metsähake-erälle tuotantokustannukset, mukaan lukien mahdolliset tuotantotuet ja niitä verrattiin energialaitoksen puustamaksukykyyn. Jokaisella laitoksella on oma vertailupolttoaineensa, johon metsähakkeen hintaa verrataan. Yleisimmin se on turve Suomen metsähakepotentialien laskenta Tässä kappaleessa esitetään metsäkeskuksittainen teoreettinen ja teknisekologinen metsähakepotentiaali. Käytettävä laskentamenetelmä hakkuutähteen ja kantojen osalta (kuusi, mänty ja lehtipuu) pohjautuu yhtälöiden (1)-(4) käyttämiseen. Pienpuupotentiaalit otetaan suoraan Kärhän et al. (2010) tekemästä selvityksestä. Kuten jo useaan kertaan on todettu, on hakkuutähteen ja kantojen määrä riippuvainen ainespuuhakkuista. Ainespuuhakkuut taas riippuvat mm. metsäteollisuuden tuotantotasosta. Tehtäessä arviota saatavilla olevista hakkuutähteistä ja kannoista, tarvitaan arvio kotimaan markkinahakkuista. Esimerkiksi Maidell et al. (2008) ovat käyttäneet arviona vuoden 2006 toteutuneita tukkipuukertymiä. Kärhä et al. (2010) ovat luoneet vuodelle 2020 kolme erilaista metsäteollisuuden tuotanto ja puun tarjontaskenaariota perus-, minimi- ja maksimiskenaario (taulukko 7). Huomioon otettiin mm, miten puun tuonti Venäjältä kehittyy ja miten Suomen metsäteollisuuden rakenne tulee muuttumaan. Taulukossa on myös vuoden 2007 toteutuneet luvut. Metsäteollisuuden tuotanto ja puun tarjonta (Kärhä 2010) Perusskenaario Minimiskenaario Maksimiskenaario Puun kokonaistarjonta Kotimaan markkinahakkuut, milj. m Puun tuonti, milj. m Metsäteollisuuden tuotanto - Havusahatavara, milj. m Vaneri ja levyteollisuus, milj. m Massan valmistus, milj. t Puun kokonaiskysyntä, milj. m Tässä tarkastelussa käytetään hyväksi arvioita perusskenaarion ja maksimiskenaarion kotimaan markkinahakkuiden määristä. Minimiskenaarion oletuksena on se, että mm. massateollisuus vähenisi huomattavasti. Sitä ei tässä tarkastelussa oteta huomioon. Raportissa Kärhä et al. (2010) arvioivat metsäkeskuksittaisia markkinahakkuita perustuen: valtakunnan metsien inventoinnin (VM10) 25

26 suurimman kestävän hakkuumahdollisuuksien MELA-laskelmaan ja Metsäteho Oy:n isoimpien osakkaiden vuosien 2006 ja 2007 leimikkoaineistojen puutavaralajirakenteisiin. Taulukossa 8 on esitetty metsäkeskuksittaiset ainespuuhakkuut, jota käytetään perusdatana tässä tarkastelussa. Koska Kärhä et al. (2010) eivät ole eritelleet mänty, kuusi ja koivuhakkuiden osuutta, oletetaan niiden jakaantuneen vuoden 2007 tapaan (Peltola 2008) Ainespuuhakkuut metsäkeskuksittain laadituissa skenaarioissa (Kärhä 2010) Perusskenaario Ainespuuhakkuut, m Minimiskenaario Maksimiskenaario 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Teoreettista potentiaalia laskettaessa oletetaan kantoja ja hakkuutähdettä kerättävän päätehakkuilta, joiden osuus oletetaan olevan metsäkeskuksessa (Kallio et al. 2011). Taulukossa 9 on esitetty saantokertoimet (m hakkuutähdettä/m runkopuuta), joilla lasketaan hakkuutähteen saanto eri puulajeille Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen metsäkeskuksissa (Ranta 2002, Helynen 2007). Saantokertoimien suuruus vaikuttaa jo sinällään varsin paljon hakkuutähteen määrän laskennassa. Esimerkiksi Kärhä et al. (2010) ovat käyttäneet hieman erilaisia kertoimia. =70% jokaisessa Hakkutähteen teoreettisen potentiaalin laskennassa käytetyt saantokertoimet (Ranta 2002, Helynen et al. 2007). Etelä-Suomen metsäkeskukset Pohjois-Suomen metsäkeskukset mänty Etelä Mänty Kuusi Koivu = 0.21 mänty Pohjoinen= 0.28 kuusi Etelä = 0.44 koivu Etelä = 0.21 kuusi koivu Pohjoinen= 0.68 Pohjoinen= 0.6 Kantopotentiaalia lasketaan käyttämällä samankaltaisia saantokertoimia. Yleensä kantopotentiaaleihin on laskettu ainoastaan kuusen kannot, koska ne on helpompi irrottaa maasta. Kärhä et al. (2010) ovat kuitenkin esittäneet saantokertoimet myös kuusen ja koivun kannoille (taulukko 10). 26

27 Kantojen teoreettisen potentiaalin laskennassa käytetyt saantokertoimet (Kärhä et al. 2010). Etelä-Suomen metsäkeskukset Pohjois-Suomen metsäkeskukset mänty Etelä Mänty Kuusi Koivu = 0.1 mänty Pohjoinen= 0.40 kuusi Etelä = 0.28 kuusi Pohjoinen= 0.2 koivu Etelä = 0.1 koivu Pohjoinen= 0.5 Kuviossa 11 on esitetty metsähakkeen teoreettinen potentiaali Suomen metsäkeskuksissa perustuen: Kärhän et al. (2010) maksimiskenaarioon ainespuuhakkuista, Taulukkojen 9 ja 10 saantopotentiaaleihin ja teoreettiseen pienpuupotentiaaliin (LIITE 1), joka on otettu suoraan lähteestä Kärhä et al. Tämän laskelman mukaisesti teoreettinen metsähakepotentiaali 67.9 miljoona kuution markkinahakkuilla olisi 57.2 miljoonaa kuutiota. Perusskenaariossa eli 56.6 miljoonan kuution markkinahakkuilla teoreettinen potentiaali olisi 52.1 miljoonaa kuutiota. Tarkemmin teoreettiset potentiaalit on esitetty liitteissä 2-. Teoreettinen potentiaali 2020 (1000 m ) Kuvio 11. Teoreettinen metsähakepotentiaali Suomen metsäkeskuksissa vuonna 2020 markkinahakkuilla 67.9 milj. m (perustuen suurelta osin lähteeseen Kärhä et al. 2010). Hakkuutähteen teknis-ekologisessa potentiaalissa otetaan huomioon metsästä teknisesti saatavissa oleva määrä kertoimella, joka on jokaiselle metsäkeskukselle 0.70 eli 70 prosenttia teoreettisesta hakkuutähdemäärästä on teknisesti korjattavissa (talteensaantoprosentti). Tämän lisäksi hyvään metsänhoitoon kuuluu se, että osa hakkuutähteestä jätetään ravitsemaan 27

28 maaperää. Tätä kuvataan ekologisella rajoitteella, joka kuvaa ekologisesti saatavilla olevaa hakkuutähdemäärää (korjuukohteen valinta). Kärhän et al. (2010) mukaan nämä kertoimet vaihtelevat välillä eri metsäkeskuksissa. Tämän lisäksi on vielä otettava huomioon hakkuutähteen tarjontahalukkuus, joka on oletettu olevan 0.90 kaikille metsänomistajaryhmille. Kantojen teknis-ekologisen potentiaalin laskenta seuraa samoja periaatteita kuin hakkuutähteen potentiaalin laskenta. Talteensaantoprosentti mäntykannoilla on 85% ja kuusi- ja lehtipuukannoilla vaihtelee metsäkeskuksittain 82 88%:n välillä ja kantojen tarjontahalukkuus 0.70 kaikille metsänomistajaryhmille. Pienpuun teknis-ekologista laskentaa ei ole tehty tässä yhteydessä, vaan on käytetty suoraan Kärhän et al. (2010) esittämiä arvoja. Talteensaantoprosentti pienpuulla on oletettu 95%, energiapuun korjuuseen sopivia kohteita oletettiin olevan 57 89% metsäkeskuksittain ja pienpuun tarjontahalukkuus vaihteli 80 91%:n välillä. Kuviossa 12 on esitetty metsähakkeen teknis-ekologinen hankintapotentiaali Suomen metsäkeskuksissa vuonna 2020 perustuen 67.9 milj. m markkinahakkuisiin. Liitteissä 4-5 on esitetty tarkemmin perus- ja maksimiskenaarioiden teknis-ekologiset hankintapotentiaalit. i = 90%. Korjuukelpoisuus i Teknis-ekologinen potentiaali 2020 (1000 m ) Kuvio 12. Teknis-ekologinen metsähakepotentiaali Suomen metsäkeskuksissa vuonna 2020 markkinahakkuilla 67.9 milj. m (perustuen suurelta osin lähteeseen Kärhä et al. 2010). Perusskenaariossa metsähakepotentiaali on 20.5 milj. m ja maksimiskenaariossa 2.0 milj. m. Kuviossa 1 on esitetty pylväsdiagrammein metsähakkeen teknis- 28

29 Metsähakkeen saatavuus ja käyttö (1000 m) ekologinen hankintapotentiaali perustuen yllä esitettyihin laskentaperusteisiin markkinahakkuiden ollessa 67.9 milj. m. Kuviossa esitetään myös teknistaloudellinen hankintapotentiaali (Kärhä et al. 2010) ja arvioitu tekninen potentiaali energialaitoksissa hyödynnettävästä metsähakkeesta. Teknistaloudellinen potentiaali perustuu jokaiselle tarkastelussa olleelle energialaitokselle määriteltyyn vertailupolttoaineeseen ja metsähakkeesta maksukykyyn. Päästöoikeuden hintana käytettiin 0 /t CO 2 ja oletuksia tehtiin myös energiantuotannon kanssa kilpailevan raaka-ainekäytön osalta. Laskenta perustui optimointimalliin, jossa tuottajan voitto maksimoitiin ja puupolttoaineerät toimitettiin eniten maksavalle käyttäjälle (Kärhä et al. 2010). Tarkemmat oletukset ovat löydettävissä Kärhän et al. raportista: Kiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö vuonna Käyttö energiantuotannossa perustuu arvioituun energialaitoskapasiteettiin. 000 Hakkuutähteet Pienpuu Teknis-taloudellinen saatavuus Kannot Käyttö energiantuotannossa Kuvio 1. Metsähakkeen teknis-ekologinen ja teknis-taloudellinen saatavuus ja arvioitu käyttö vuonna 2020 (data perustuen Kärhä et al. 2010). Yllä olevasta tarkastelusta voidaan havaita, että metsähakkeen osalta on olemassa teknis-ekologinen potentiaali lisätä sen käyttöä niin energiantuotannossa kuin mahdollisesti muissakin käyttökohteissa, kuten pelkistinainekäytössä. Tarkasteltaessa teknis-taloudellista metsähakepotentiaalia energiantuotannon kannalta voidaan todeta, että se on huomattavan paljon pienempi, jopa varsin korkealla CO 2 päästöoikeuden hinnalla. Kuviosta 1 voidaan edelleen havaita, että suurimmat metsäkeskuksittaiset teknis-ekologiset metsähakepotentiaalit ovat niissä metsäkeskuksissa, jotka ovat lähinnä mahdollista tulevaisuuden suurkäyttäjää Raahessa (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun metsäkeskukset). Koska metsähakepotentiaalin laskenta sisältää useampia epävarmoja tekijöitä, tarkastellaan seuraavassa useammassa tutkimuksessa esitettyjä arvioita metsähakepotentiaalista seitsemän metsäkeskuksen alueella, jotka ovat lähinnä Ruukin Raahen terästehdasta. 29

30 4. Metsähakepotentiaali seitsemän metsäkeskuksen alueella eri tutkimusten mukaan 4..1 Metsähakepotentiaali Laitilan et al. (2008) mukaan Laitila et al ovat arvioineet metsähakkeen määrää perustuen valtakunnalliseen metsien inventointiin (VMI) ja markkinahakkuutilastoihin. Saatavuuden osalta mukana olivat nuorten metsien harvennuksilta korjattava energiapuu ja päätehakkuukohteille ainespuun korjuun yhteydessä jäävä havupuiden latvusmassa ja kuusen kantobiomassa. Nuorten metsien energiapuu oletettiin korjattavan oksineen ns. kokopuumenetelmällä. Ainespuuharvennusten latvusmassa ja kantopuu rajattiin kertymätarkastelun ulkopuolelle, samoin kuin päätehakkuiden männyn kannot, koska nykyinen korjuuteknologia ei mahdollista niiden laajamittaista talteenottoa osana ainespuun hankintaa tai metsänuudistamista. Tutkimuksessa nuorten metsien energiapuukertymät perustuivat VMI 8 ja 9 metsäkeskuskohtaisiin koealatietoihin sekä monilähdeinventoinnin kuntakohtaisiin tietoihin. Koealatietoihin lisättiin biomassayhtälöiden avulla oksamassan määrä. Päätehakkuilta kertyvä latvusmassa ja kantojen kertymä on sidoksissa teollisuuden puunkäyttöön. Lähtötietona on käytetty toteutuneita metsäkeskuskohtaisia markkinahakkuumääriä vuodelta Latvusten, oksien, runkohukkapuun ja kantojen osuus suhteessa korjattuun ainespuumäärään arvioitiin taulukon 11 kertoimien avulla. Kantobiomassaan otettiin huomioon ainoastaan kuusen kannot ja oletuksena oli, että 65% kuusikoiden päätehakkuista on sopivia latvusmassan ja kantojen korjuukohteiksi. (Laitila et al. 2008) Latvusmassahakkeen ja kantobiomassan kertymät suhteessa ainespuumäärään ja korjuun talteensaantoprosentit (Laitila et al. 2008). Latvusmassa Etelä-Suomessa, % per kuusi ainespuu-m 44% Latvusmassa Pohjois-Suomessa, % per kuusi ainespuu-m 68% Latvusmassa Etelä-Suomessa, % per mänty ainespuu-m 21% Latvusmassa Pohjois-Suomessa, % per mänty ainespuu-m 28% Latvusmassan talteensaanto-% työmaalla 70% Kantobiomassa, % per kuusi ainespuu-m 28% Kantobiomassan talteensaanto-% työmaalla 95% Laitilan et al. (2008) laskelmien mukaan päätehakkuiden latvusmassa sekä kantobiomassan korjuupotentiaali vuoden 2004 tiedoilla oli 6.5 miljoonaa kiintokuutiometriä havupuiden latvusmassaa ja 2.5 miljoonaa kiintokuutiometriä kuusen kantobiomassaa. Nuorten metsien energiapuupotentiaali oli 6.9 miljoonaa kiintokuutiometriä. Eli yhteensä energiapuupotentiaali olisi koko Suomessa 15.9 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka vastaa noin 2 TWh: n energiamäärää. Seitsemän metsäkeskuksen alueella energiapuupotentiaali Laitilan et al. (2008) laskettuna olisi noin 8.4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (kuvio 14). Energiapuupotentiaalit ovat ns. teknisiä korjuupotentiaaleja. Laitilan et al. (2008) mukaan kertymien hyödynnettävyyttä rajoittavat teollisuuden ainespuun korjuumäärien suhdannevaihtelut, metsänomistajien halukkuus luovuttaa hakkuutähteitä ja kantoja, nuorten metsien energiapuun tulo markkinoille, sekä nuorten metsien harvennuspuun korjuutukien määrä ja rahoitusehdot. 0

31 Tekninen korjuupotentiaali milj. m/vuosi Kuvio 14. Seitsemän metsäkeskuksen tekninen korjuupotentiaali perustuen Laitila et al. (2008) laskelmiin. Pienpuuhake on kallista verrattuna hakkuutähdehakkeeseen, koska puut joudutaan kaatamaan. Hakkuutähteen keskimääräinen korjuukustannus tienvarressa organisaatiokustannukset huomioiden on irtonaisella hakkuutähteellä 7 /m ja paalatulla hakkuutähteellä 12 e/m. Kantojen korjuukustannus tienvarteen toimitettuna on noin 1 /m ja pienpuun 18 /m. Pienpuuhakkeelle maksetaan kuitenkin korjuutukea (Kemera). (Laitila et al. 2008) 4..2 Metsähakepotentiaali Maidellin et al. (2008) mukaan Maidell et al. (2008) Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (PTT) ovat myös laatineet arvion metsäenergiapotentiaalista Suomen maakunnissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin metsäenergiapotentiaalia kolmella eri tasolla: teoreettisella, teknis-taloudellisella ja tarjontahalukkuuteen perustuvalla tasolla. Samantapaisesti kuin Laitilan et al. (2008) tutkimuksessa, raaka-aineen metsähakkeelle muodostaa PTT: n tutkimuksessa 1) hakkuutähde, 2) pienpuu ja ) kantopotentiaali. Teoreettisella tasolla ei ole olemassa teknisiä, taloudellisia tai ekologisia rajoitteita. Kaikki kohteet ovat siten sopivia energiapuun korjuuseen. Tekninen saanto sekä metsänomistajien tarjontahalukkuus ovat 100%. Teknistaloudellisella tasolla korjuupotentiaalia on supistettu teknisten ja taloudellisten rajoitteiden mukaisesti. Tarjontahalukkuuden mukainen taso tarkoittaa potentiaalia, jossa teknis-taloudellista potentiaalia on supistettu metsänomistajien energiapuun tarjontahalukkuuden mukaisesti. (Maidell et al. 2008) Hakkuutähdepotentiaalien pohjana on käytetty vuoden 2006 toteutuneita markkinahakkuiden tukkipuukertymiä. Energiapuupotentiaali laskettiin tukkipuukertymistä käyttämällä kertoimia, jotka on esitetty taulukossa 12. Kertoimet sisältävät oksien ja neulasten biomassan sekä alle ainespuumittainen ja siksi metsään jäävä hukkarunkopuumassa. 1

32 Energiapuukertymä (m ) suhteessa päätehakkuissa hakattuun tukkipuukuutiometriin (Maidell et al. 2008). Mänty Kuusi Lehtipuut Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko Suomen osalta teoreettiseksi hakkuutähdepotentiaaliksi saatiin 8.2 miljoonaa kuutiometriä. Teknis-taloudellista potentiaalia arvioitiin kirjallisuudesta löytyvien lukujen avulla. Kirjoittajat päätyivät käyttämään teknis-taloudellisena potentiaalina 40% teoreettisesta potentiaalista, jolloin Suomen teknis-taloudellinen hakkuutähdepotentiaali olisi. miljoonaa kuutiometriä. Tarjontahalukkuuteen perustuva hakkuutähdepotentiaali on 2.2 miljoonaa kuutiota. (Maidell et al. 2008) Pienpuupotentiaali koostuu taimikonhoidoista, nuoren metsän kunnostuskohteilta ja ensiharvennuksilta saatavista pieniläpimittaisesta puusta, jota ei kerry kaupallisesti hyödynnettäviä määriä tai, joka ei täytä ainespuun läpimittavaatimuksia. Maidell ym (2008) käyttävät teoreettista pienpuupotentiaalia laskiessaan useiden eri tutkimusten tietoja keskimääräisestä ainepuun kertymästä hehtaaria kohti. Ensiharvennuksilta kerätyn ainespuun perusteella energiapuun kertymäksi saatiin Etelä-Suomessa 29 m /ha ja Pohjois- Suomessa noin 2 m /ha. Taimikonhoidosta saatava pienpuupotentiaali on kokonaisuudessaan.4 miljoonaa kuutiometriä (6.5 TWh). Nuorten metsien kunnostuskohteilta saatava teoreettinen pienpuupotentiaali on koko maassa 4.8 miljoonaa kuutiometriä ja ensiharvennusten pienpuupotentiaali noin 5.2 miljoonaa kuutiometriä. Teoreettinen pienpuupotentiaali Suomessa on siis yhteensä 1.4 miljoonaa kuutiometriä. Teknis-taloudellista potentiaalia laskettaessa taimikoiden osuus jätetään kokonaan pois ja ensiharvennusten sekä kunnostuskohteiden saantoja pienennettiin. Teknis-taloudelliseksi saatiin 6.5 milj. m. Tarjontahalukkuuden mukainen pienpuupotentiaali oli 4. miljoonaa m. (Maidell et al. 2008) Kantopotentiaalia laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan päätehakkuut, joilla juurakoiden nosto on mahdollista raskaan kaluston takia. Korjuukelpoinen juurakoiden kuivamassa on noin 2 25% rungon kokonaismassaan verrattuna, kun otetaan huomioon viiden sentin kokoiset ja sitä suuremmat juurenosat. Kantopotentiaali laskettiin perustuen vuoden 2006 markkinahakkuutilastoon tukkipuun osalta. Kaikkien puulajien kuutiomääräiset tukkipuukertymät metsäkeskuksittain laskettiin yhteen ja kertymään sovellettiin kerrointa Teoreettiseksi kantopotentiaaliksi saatiin 5.9 miljoonaa m. Teknis-taloudellista potentiaalia laskettaessa ainoastaan kuusen kannot otettiin huomioon ja näistä kuusen päätehakkuualoista 65% on sopivia kohteita kantojen korjuuseen ja näillä alueilla 95% kannoista on korjattavissa. Teknis-taloudelliseksi potentiaaliksi saatiin 2.2 miljoonaa m. Tarjontahalukkuuden mukainen korjuupotentiaali oli 1.4 miljoonaa m. (Maidell et al. 2008) Tutkimuksessaan Maidell et al. (2008) saivat Suomen teoreettiseksi metsäenergiapotentiaaliksi 27.6 miljoonaa m. Lämpöarvoltaan se vastaa noin 55.1 terawattituntia. Teknis-taloudelliseksi potentiaaliksi (4% teoreettisesta potentiaalista) saatiin 12.0 miljoonaa m (2.5 TWh). Tarjontahalukkuuden mukainen potentiaali oli 7.9 miljoonaa m (29% teoreettisesta potentiaalista, 15.4 TWh). 2

33 Kuviossa 15 on esitetty Maidellin et al. (2008) metsäenergiapotentiaali niiden seitsemän metsäkeskuksen osalta, jotka on oletettu tässä tarkastelussa olevan sopivalla etäisyydellä terästeollisuuden tarpeisiin. Teoreettinen potentiaali on 15.6 miljoonaa m, teknis-taloudellinen potentiaali 6.7 miljoonaa m ja tarjontahalukkuuteen perustuva 4. miljoonaa m. LAPPI Teor: 1.7 Tekn.tal: 0.7 Tarj: 0.4 ETELÄ- POHJANMAA Teor: 1.5 Tekn.tal: 0.7 Tarj: 0.5 KESKI- SUOMI Teor:.0 Tekn.tal: 1. Tarj: 0.9 POHJOIS- POHJANMAA Teor: 2.5 Tekn.tal: 1.2 Tarj: 0.8 KAINUU Teor: 1.8 Tekn.tal: 0.7 Tarj: 0.4 POHJOIS- SAVO Teor:.0 Tekn.tal: 1. Tarj: 0.8 POHJOIS- KARJALA Teor: 2.1 Tekn.tal: 0.8 Tarj: 0.5 Kuvio 15. Seitsemän metsäkeskuksen teoreettiset, teknis-taloudelliset ja tarjontahalukkuuteen perustuvat metsäenergiapotentiaalit (milj. m ) (Maidell et al. 2008). 4.. Metsähakepotentiaali Kärhän et al. (2010) mukaan Metsäteho Oy ja Pöyry Energy Oy ovat toteuttaneet syyskuun 2008 ja marraskuun 2009 välisenä aikana selvityksen puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista ja sen kustannuksista Suomessa. Taustalla tutkimuksessa on EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset. Suomen Uusiutuvan energian velvoitepaketissa uusiutuvan energian käyttötavoite on 14 TWh primäärienergiana (loppukulutuksena 124 TWh). Puupolttoaineiden rooli on merkittävä ja vuonna 2008 uusituvan energian primäärikäytöstä (106 TWh) 78% oli tuotettu puupolttoaineilla. Vuonna 2020 Uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaan puun energiakäyttö on 100 TWh. (Kärhä et al. 2010) Kärhä ym (2010) toteavat, että aikaisemmissa metsähakepotentiaalilaskennoissa on tehty suhteellisen tiukkoja rajauksia korjuukohteiden korjuuoloista. Mänty- ja lehtipuuvaltaiset päätehakkuut on jätetty kantojen noston osalta laskentojen ulkopuolelle. Samoin sellaiset ensiharvennusleimikot, joista kertyy ainespuuta yli 25 m /ha, on rajattu pienpuun korjuutoiminnan ulkopuolelle. He kuitenkin toteavat, että mikäli tavoitellaan korkeita metsähakkeen tuotanto- ja käyttömääriä, mielenkiinto myös mäntykantojen nostamiseen kasvaa. Metsäteollisuuden ainespuun käyttö,

34 raakapuun tarjonta ja energian tuotantorakenne ovat Kärhän et al. (2010) mukaan vahvasti kytköksissä toisiinsa. Energiantuotanto eri skenaarioissa rakennettiin Pöyry Energy Oy: n Kattilaja voimalaitostietokannan avulla. Perus- ja maksimiskenaariossa primäärienergian kokonaiskulutus oli TWh ja minimiskenaariossa 414 TWh vuonna Sähköntuotanto oli perusskenaariossa 100 TWh ja 104 TWh maksimiskenaariossa. Kaukolämmön tuotanto 6.2 TWh. Minimiskenaariossa sähköntuotanto oli 91 TWh ja kaukolämmöntuotanto 4.8 TWh. (Kärhä 2010) Tutkimuksessa luotiin kolme erilaista potentiaalia metsähakkeen määrälle ja eri skenaarioille. Teoreettinen hankintapotentiaali oli se määrä hakkutähteitä ja kantoja, mikä syntyi päätehakkuualueille ja se määrä pienpuuta, kun nuorten metsien kasvatushakkuut tehtiin ehdotusten mukaisesti ajallaan ja hakkuu tehtiin kokopuuna. Teknis-ekologinen hankintapotentiaali otti huomioon: talteenottoprosentti on alle 100, energiapuunkorjuu tehtiin suositusten mukaisesti, metsänomistajien tarjontahalukkuus, kaikki kuitupuu nuorista metsistä ei mene polttoon. Teknis-taloudellinen potentiaali ottaa huomioon teknis-ekologisten rajoitteiden lisäksi myös metsähakkeen tuotantokustannukset, tuotantotuet, päästöoikeuksien hinta jne. Kuviossa 16 on esitetty hankintapotentiaalien laskennassa käytetyt oletukset. (Kärhä 2010) TEKNIS-EKOLOGISEN POTENTIAALIN LASKENTA TEKNIS-TALOUDELLISEN POTENTIAALIN LASKENTA Talteensaanto < 100% Energiapuun korjuun suositukset Metsähakkeen tuotantokustannukset Tuotantotuet (mm. Kemera) ja syöttötariffi TEOREETTINEN POTENTIAALI TEKNIS-EKOLOGINEN POTENTIAALI TEKNIS-TALOUDELLINEN POTENTIAALI Integroitu korjuu nuorissa metsissä Metsänomistajien tarjontahalukkuus Energialaitosten tekninen käyttöpotentiaali Energialaitosten maksukyky Biojalostamot Vaihtoehtoisten polttoaineiden hinta Päästöoikeuden hinta Kuvio 16. Teoreettinen, teknis-ekologinen ja teknis-taloudellinen potentiaali metsähakkeen hankintapotentiaalin laskennassa (Kärhä et al. 2010). Teoreettinen hankintapotentiaali Kärhän et al. (2010) mukaan Suomessa on TWh ( milj. m ) eri skenaarioissa. Teknis-ekologinen hankintapotentiaali oli 4 50 TWh ( milj. m ). Teknis-taloudellinen hankintapotentiaali metsähakkeen osalta oli TWh ( milj. m ). Seitsemän metsäkeskuksen osalta perusskenaariolle lasketut hankintapotentiaalit on esitetty taulukossa 1 miljoonissa kuutioissa. Taulukosta voidaan nähdä, että teoreettinen metsähakepotentiaali seitsemän metsäkeskuksen alueella vastaa noin 61.5% koko Suomen teoreettisesta potentiaalista. Yksistään 4

35 Pohjois-Pohjanmaan teoreettinen potentiaali vastaa 11.5% potentiaalista. Teknisekologinen potentiaali on noin 41% teoreettisesta potentiaalista Suomen tasolla. Seitsemän metsäkeskuksen alueella teknis-ekologinen potentiaali vastaa Suomen tasoa. Teknis-taloudellinen potentiaali vastaa 25.8% teoreettisesta potentiaalista valtakunnallisella tasolla ja 19.% seitsemän metsäkeskuksen alueella. Seitsemän metsäkeskuksen teoreettinen, teknis-ekologinen ja teknis-taloudellinen hankintapotentiaali perusskenaariossa (Kärhä 2010). Teoreettinen potentiaali (milj. m ) Teknis-ekologinen potentiaali (milj. m ) Teknis-taloudellinen potentiaali (milj. m ) Koko maa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä 7 mk: ta Lähteessä Kärhä et al. (2010) potentiaalit esitetty energiana (GWh), josta muunnettu käyttämällä likimääräistä notaatiota 1 m = 2 MWh metsähaketta. Teknis-taloudellinen potentiaali on erityisen matala verrattuna teoreettiseen potentiaaliin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Tähän vaikuttaa varmasti selkeästi muiden polttoaineiden saatavuus ja mahdollisesti Lapissa ja Kainuussa harvemmassa oleva raaka-aine Pöyry Energian selvitys Pöyry Energia on arvioinut teoreettisen metsätähdepotentiaalin olevan vuonna TWh, joka tarkoittaa noin 8.4 miljoonaa kuutiota, kantopotentiaalin 18.6 TWh eli noin 9. milj. m ja pienpuupotentiaalin 17.2 TWh eli 8.6 milj. m. Arviot on tehty maakuntakohtaisesti, joiden määrä on korkeampi kuin metsäkeskusten, joten suoraa vertailua muiden tutkimusten kanssa ei tehdä tässä yhteydessä. Pöyry Energian (2007) esittämät teoreettiset ja teknis-taloudelliset metsähakepotentiaalit on esitetty liitteissä Yhteenveto metsähakepotentiaalista seitsemän metsäkeskuksen alueella Tässä raportissa on tarkasteltu neljää määrittelyiltään hieman toisistaan poikkeavaa tutkimusta, joissa on arvioitu metsähakkeen erilaisia potentiaalisia määriä (Kärhä et al. 2010, Maidell et al. 2008, Laitila et al ja Pöyry Energia 2007). Muita arvioita metsähakepotentiaaleista ovat esittäneet lisäksi mm. Leino et al. (2007) ja Vasara (2006). Kuviossa 17 on esitetty, miten kolmen eri tutkimuksen teknis-taloudelliset metsähakepotentiaalit eroavat totisistaan seitsemän metsäkeskuksen alueella. Suurimman potentiaalin on esittänyt Laitila et al. (2008) ja pienin hankintapotentiaali on Kärhän et al. (2010) perusskenaariossa. 5

36 milj. m Kärhä ym. (2010) perusskenaario Kärhä ym. (2010) maksimiskenaario Laitila ym. (2008) Maidell ym. (2008) Kuvio 17. Eri tutkimusten mukaiset arviot metsähakkeen teknistaloudellisesta hankintapotentiaalista. Laitilan laskelmissa potentiaalit ovat teknisiä potentiaaleja, kun taas muissa tarkasteluissa on otettu huomioon rajoittavia tekijöitä, kuten taloudellisia tekijöitä. Varteenotettava huomio on se, että Kärhän et al. (2010) teknisekologinen arvio potentiaalista on varsin suuri 1. miljoonaa kuutiota verrattuna Laitilan et al. (2008) arvioon teknisestä potentiaalista (8.4 milj.m ). Tästä voidaan päätellä, että potentiaalien arvioinnissa on hyvin suuria eroavaisuuksia, jotka johtuvat mm. käytetyistä saantokertoimista ja laskentaan mukaan otettavista raaka-ainejakeista. Esimerkiksi männyn- ja kuusen kantoja ei ole monessakaan tutkimuksessa laskettu mukaan potentiaaleihin Puun nykykäytön vertaaminen potentiaaliin Metsähakkeen käyttö on lisääntynyt viime vuosina, kuten myös Suomen uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa on toivottu. Kuviossa 18 on esitetty miten vuosien 2009 ja 2010 metsähakkeen käyttö vertautuu tekniseen potentiaaliin niin Laitilan et al. (2008) kuin Kärhän et al. (2010) arvioinneissa. Laitilan et al. tapauksessa kyse on teknisestä potentiaalista ja Kärhän teknisekologisesta potentiaalista. Vuoden 2009 ja 2010 metsähakkeen käyttöluvut ovat lämpö- ja voimalaitosten käyttölukuja. Tämän lisäksi pientalojen käyttö oli seitsemän metsäkeskuksen alueella hieman alle 0.4 miljoonaa kuutiometriä (Ylitalo 2010, Ylitalo 2011). 6

37 Milj. m Käyttö 2009 Käyttö 2010 Laitila ym. (2008) Kärhä ym. (2010) Kuvio 18. Metsähakkeen käyttö vuonna 2009 ja 2010 (Ylitalo 2010 ja 2011) verrattuna tekniseen (Laitila et al. 2008) ja teknis-ekologiseen potentiaaliin (Kärhä et al. 2010). Vuonna 2010 metsähakkeen käyttö nousi Suomessa 6.9 miljoonaan kuutioon sisältäen pientalojen käytön vuoden miljoonan kuutiometrin luvusta (Ylitalo 2011). Metsähakkeen käyttö ei kuitenkaan kasvanut kaikissa metsäkeskuksissa. Esimerkiksi Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla energialaitosten käyttämän metsähakkeen määrä laski. 4.4 Peltobiomassa potentiaali Suomessa on noin hehtaaria peltoviljelyalaa käytettävissä energiakasvien tuotantoon. Tällä hetkellä tuosta määrästä on käytössä hyvin pieni osa ja energiakasveista vuonna 2007 ainoastaan ruokohelpeä viljeltiin pelkästään energiatarpeisiin. Ruokohelven viljelty pinta-ala koko maassa vuona 2007 oli hehtaaria. (Pahkala et al. 2009) Vastikään julkaistussa väitöskirjassa (Mikkola 2012), jossa tutkittiin suomalaisen peltokasvituotantoa useasta näkökulmasta (energiapotentiaali, energiasuhde ja nettoenergian määrä), todetaan että agrobiomassa voisi tuoda merkittävän potentiaalin Suomen energiantuotantoon. Taulukossa 14 on esitetty mahdollisten agrobiomassojen potentiaalia. Lanta voisi toimia energiantuotannossa mädätyksen kautta. Agrobiomassojen potentiaali ja käyttö (Mikkola 2012) Käytössä Käyttämätön potentiaali Prosenttia Agrobiomassa TWh/a TWh/a kokonaispotentiaalista Ruokohelpi Olki Lanta Yhteensä Erilaisia skenaarioita peltoenergian lisäämiseksi on luotu Suomessa tuleville vuosikymmenille. Peltokasveista voidaan jalostaa mm. biodieseliä, joka auttaisi 7

38 Suomea saavuttamaan EU: n ja omat tavoitteensa uusiutuvin liikennepolttoaineiden käytön osalta. Finbion peltoenergiastrategian mukaan vuonna 2020 energiakasvien viljelyala olisi hehtaaria ja oljen keruuta tehtäisiin hehtaarilta. Taulukossa 15 on esitetty tulevaisuuden mahdollisia peltoviljelyaloja ja energiamääriä, joita voitaisiin saada käyttämällä hyväksi peltoenergiaa (Pahkala et al. 2009). Peltoenergian tuotantoalat ja energiasisältö Suomessa vuoteen 2020 mennessä (Pahkala et al. 2009). Energian lähde Ruokohelpi Ala 1000 ha Rh 1000 t kuiva-ainetta Energia poltossa TWh Olki (vilja, öljykasvi) Korjattu ala 1000 ha Olki 1000 t ka Energiaa poltossa TWh Viljan jyvät Viljaa energiaksi 1000 ha Jyviä 1000 t ka EtOH 1000 t EtOH milj. litraa Etanolia TWh Rypsi ja rapsi (OK) Energiaksi 1000 ha ÖK 1000 t ka siementä Kasviöljyä 1000 t Biodieseliä 1000 t Biodieseliä TWh Yhteensä 1000 ha Yhteensä energiaa TWh Olki on viljelyn sivutuote, joten sitä ei lasketa mukaan energiakasvien kokonaisalaan 2 Etanolin tiheys on kg/l ja energiasisältö 2.6 MJ/kg Biodiesel: rypsiöljy tiheys 0.918, biodiesel tiheys kg/l ja energia MJ/kg, 1 l rypsiöljyä = 1 l biodieseliä. Rintala et al. (2007) ovat arvioineet biomassan lisäysmahdollisuuksia Suomessa pitkällä aikavälillä vuotta 2004 lähtötilanteena käyttäen. He eivät ole luoneet uusia energiajärjestelmämallilaskelmia, vaan he ovat luoneet kaksi erilaista skenaariota biopolttoaineiden käytölle. Heidän mukaansa vuonna 2015 nykyisellä toimintatavalla olisi mahdollista lisätä peltobiomassojen energiakäyttöä noin 4.7 TWh ja kiihdytetyillä toimenpiteillä jopa 7.5 TWh. Taulukossa 16 on lisäksi esitetty arvio muun bioenergian käytön lisäysmahdollisuudesta vuoteen 2015 vuodesta

39 Bioenergian käytön arvioitu lisäysmahdollisuus polttoaineittain vuoteen 2015 (Rintala et al. 2007). Polttoaine TWh Metsähake - päätehakkuilta - harvennuksilta Puu kiinteistöjen lämmitykseen - pelletit, hake, pilke Nykytuet, fossiilisten polttoaineiden nykyhintataso ja päästöoikeus 20 /tonni 6 2 Kiihdytetyt toimenpiteet ja/tai energian hintatason nousu Kierrätyspolttoaineet 2 6 Peltobiomassat - olki, naatit, lanta - ruokohelpi, uudet energiakasvit - vilja ja muut viljellyt biomassat liikenteen polttoaineiden valmistukseen Teollisuuden puutähteet - energiasisällön nostaminen kuivauksella/savukaasujen lauhdutuksella Turve 5 10 Lisäys yhteensä Yllä olevista arvioista voidaan nähdä, että peltokasveilla voisi olla tulevaisuudessa varsin merkittävä asema energiantuotannossa. Agrobiomassoissa on kuitenkin useita ominaisuuksia, jotka vähentävät sen mielenkiintoa terästeollisuuden raaka-aineena. Esimerkiksi oljen kalium ja klooripitoisuus ovat korkeita ja mahdollisen pyrolyysin jäljiltä biohiilen tuhkapitoisuus niin korkea, että soveltaminen masuuniprosessiin olisi haastavaa. 4.5 Jätepuupotentiaali Puujätettä hyödynnetään monella tavalla. Sitä syntyi vuonna 2007 noin tonnia, josta tonnia on peräisin rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta (Pirhonen et al. 2011). Suuri osa käytöstä poistetusta puusta sijaitsee Etelä-Suomessa, Helsingin, Tampereen ja Turun muodostamilla talousalueilla. Tällä hetkellä teknis-taloudellisesti järkevin tapa on jätepuun polttaminen siihen luvan saaneissa laitoksissa. Kierrätyspolttoaineet (solid recovered fuels, SRF) sisältävät biomassan lisäksi myös muita fraktioita, useassa tapauksessa muovia, mikä ei kuitenkaan pelkistinainekäytön kannalta ole ratkaiseva tekijä. Kaupan ja teollisuuden erilliskerätystä kuivajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen biomateriaalin keskiarvo oli Vesannon et al. (2007) tutkimuksessa 85.9 m-%, polttoaineen kosteus saapumistilassa 18.2 m-%, tuhkapitoisuus kuiva-aineessa 6.4 m-% ja tehollinen lämpöarvo saapumistilassa 16.7 MJ/kg. Teollisuuden erilliskerätystä tuotantojätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen biomateriaalin osuus oli 65.6 m-%, kosteus saapumistilassa 8.4 m-%, tuhkapitoisuus kuiva-aineessa 5.0 m-% ja tehollinen lämpöarvo saapumistilassa 22. MJ/kg. Teollisuuden erilliskerätystä tuotantojätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen suuremman lämpöarvon selittää suurempi muovin osuus. 9

40 Euroopassa ja Suomessa on laaja lainsäädännön ja standardien joukko, joka säätelee kierrätystoimintoja yleisesti, rakennus- ja purkujätteitä sekä puutuotteiden kierrätystä, jätepuun polttoa jne (Pirhonen et al. 2011). 4.6 Turvepotentiaali Turpeen käytöllä on energiateollisuudessa Suomessa vahva jalansija. Vaikka turpeen käyttö on hiilidioksidipäästöjen kannalta kivihiilen kanssa samalla viivalla, on se kotimaisena raaka-aineena ja monen aluetalouden kannalta tärkeä polttoaine. Turvepotentiaalia Suomessa on paljon. GTK: n arvion mukaan potentiaalinen teknisesti käyttökelpoinen laskennallinen turvetuotantoon soveltuva pinta-ala on runsaat 1.2 miljoonaa hehtaaria, joka sisältää energiaa noin TWh. Turpeen käyttö on vaihdellut energiantuotannossa TWh: n välillä viime vuosina, joka tarkoittaa kuutiona noin 22 2 miljoonaa kuutiota. Lisäksi turvetta käytetään kasvu- ja ympäristöturpeena noin 2.5 miljoonaa kuutiota. VTT on arvioinut, että energiaturpeen käyttö olisi vuonna 2020 noin 28 TWh (1 milj. m ) (Leinonen 2010). Turpeen käyttöä metalliteollisuuden prosesseissa on itse asiassa tutkittu jonkin verran metallurgisessa teollisuudessa. Suomessakin on ollut VAPO:n turvekoksitehdas alkaen vuodesta 1976 noin 1980-luvun loppupuolelle asti, joka tuotti turvekoksi ilmeisesti Norjaan erikoisterästen valmistukseen. Turvekoksin valmistus lopetettiin kuitenkin kannattamattomana. VAPO: n tehtaan kapasiteetti oli tonnia turvekoksia vuodessa. 4.7 Selluteollisuuden sivutuotteet Selluteollisuudessa syntyy huomattava määrä sivutuotteita, joita ei voida hyödyntää suoraan paperinvalmistuksessa, vaan ne menevät joko edelleen käsiteltäväksi kemianteollisuuden prosesseihin Mäntypikiöljy Raakamäntyöljyä syntyy Suomessa noin tonnia vuodessa selluntuotannossa. Osa raakamäntyöljystä viedään muihin maihin, osa käytetään energiantuotannossa ja osasta tuotetaan korkean arvon kemian tuotteita, mm. mäntyrasvahappoa, hartseja, jne. Suomessa on kaksi jalostamoa; Forchem raumalla ja Arizona Chemicals Oulussa, jotka jalostavat raakamäntyöljyä. Raakamäntyöljyn tislauksen sivutuotteena syntyy mäntypikiöljyä, joka on tislauksen raskain jae. Nykyään sitä käytetään kaivosteollisuudessa, kemianteollisuudessa, tienrakennuksessa ja energiantuotannossa (Heinimö & Alakangas 2006, Heinimö 2008) Mäntypikeä syntyy Forchemin tislaamolla vuosittain merkittäviä määriä. Ympäristöluvan mukaan mäntypien, esiöljyn, ejektoriöljyn ja pohjaöljyn määrä on vuosittain tonnia (Forchem ympäristölupa 2009), josta pikiöljy muodostaa suurimman osan. Hännisen ja Rytkösen (2006) mukaan Rauman satamassa käsiteltiin vuonna tonnia mäntypikiöljyä. Verrattaessa mäntypikiöljyn määrää Ruukin Raahen tehtailla käytettävään erikoisraskaaseen pohjaöljyyn ( /vuosi oletettu ERP:n lämpöarvo 11.4 MWh/t) (Ruukki 2012), voidaan todeta, että mäntypikiöljyn vuosituotanto on varsin merkittävä. 40

41 Arizona Chemicalsin tuotannossa Oulussa syntyy myös sivutuotteena mäntypikiöljyä, joka laivataan suurimmaksi Oulun satamasta. Vuonna 2011 Oulun sataman kautta lähteneen mäntypikiöljyn määrä oli tonnia, vuonna tonnia, vuonna tonnia, vuonna tonnia (Port of Oulu handbook 2012, Port of Oulu handbook 2009) Ligniini Ligniini on luontaisesti yksi puun rakenneosista. Selluntuotannossa ligniini erotetaan selluloosasta, jota käytetään paperituotteiden valmistuksessa. Perinteisesti ligniini poltetaan osana mustalipeää soodakattilassa, josta edelleen tuotetaan höyryä, lämpöä ja sähköä. Joissain tapauksissa, esimerkiksi haluttaessa nostaa sellutehtaan tuotantokapasiteettia, voi soodakattilasta muodostua tuotantokapasiteetin nostoa rajoittava tekijä (Laaksometsä et al. 2009). Tällöin yhdeksi vaihtoehdoksi voi tulla ligniinin osittainen erottaminen mustalipeästä. Ligniinin erottamiseen on kehitetty erilaisia tekniikoita. Pisimmällä lienee metson patentoitu LignoBoost-teknologia, jonka ensimmäinen kaupallinen tuotantolaitos toimitetaan Yhdysvaltoihin ja pitäisi olla käytössä vuoden 201 aikana (Metso 2012). Ligniinin erottamisen kapasiteettia mustalipeästä Ruotsissa on arvioinut Wallmo et al. (2009). Oletuksena oli, että ligniinin määrä yhtä ilmakuivaa sellutonnia on 90 kg, josta 25% voitaisiin erottaa ennen mustalipeän syöttämistä soodakattilaan. Ruotsissa tuotetaan sulfaattisellua 8 Mt/a, joka tarkoittaisi noin tonnia erotettua ligniiniä vuodessa. Ligniinin ylemmäksi lämpöarvoksi oletettiin 26 MJ/kg, jolloin ligniini energiana olisi 5.8 TWh, joka voisi tuoda energian jopa kotitaloudelle. Suomessa tuotettiin vuonna 2010 noin 6.7 miljoonaa tonnia kraft-sellua (Ylitalo 2011). Vuoden 2012 alussa Suomessa oli yhteensä 15 sellutehdasta (Metsäteollisuus.fi). Mikäli Suomessa erotettaisiin ligniiniä mustalipeästä Wallmon et al. (2009) oletuksilla, saataisiin sitä vuosittain erotettua noin tonnia. Ligniinin energiamäärä olisi noin 4.7 TWh. Ruukin Raahen terästehtaasta noin 200 km etäisyydellä sijaitsee neljä sellutehdasta (Kuvio 19 punaiset ympyrät, Ruukki musta ympyrä). Kemissä sijaitsevat Stora Enson ja Metsä Fiberin sellutehtaat, joiden kapasiteetit ovat ja tonnia sulfaattisellua. Oulussa sijaitsee Stora Enson sellutehdas, joka kapasiteetti on noin tonnia ja Pietarsaaressa UPM- Kymmenen sellutehdas, jonka kapasiteetti on noin tonnia. Yhteensä näiden neljän sellutehtaan selluntuotanto on noin 2.16 miljoonaa tonnia vuodessa. Mikäli näiden sellutehtaiden mustalipeästä voitaisiin erottaa ligniiniä samoin periaattein kuin yllä, saataisiin ligniiniä vuosittain noin tonnia, joka on energiana 1.5 TWh. 41

42 Kuvio 19. Ruukin Raahen terästehdasta lähimpänä sijaitsevat neljä sellutehdasta. 4.8 Muut tulevaisuuden biopohjaiset pelkistinenergialähteet Mikrolevät ovat maailman nopeimmin kasvavia kasveja, joiden painosta noin 50% on öljyä (Demirbas & Demirbas 2011). Mikrolevät kasvavat vedessä, joten ne eivät vie tilaa ruoantuotannolta. Mikroleviä on esitetty vaihtoehdoksi fossiilisille polttoaineille. Mikrolevät sisältävät noin 50% kuivapainostaan hiiltä, joka on erilaisissa yhdisteissä (Chisti 2007). Biodieselin lisäksi mikrolevästä voidaan tuottaa useita muitakin uusiutuvia biopolttoaineita, joita Chisti (2007) on listannut review-paperissaan. Näitä ovat mm. metaani, jota tuotetaan anaerobisella mädätyksellä leväbiomassasta sekä biovety. Levissä on huikea potentiaali ja niiden hyvä tuottavuus pinta-alaa kohti tekisi niiden tuottamisen varsin tehokkaaksi. Ne sisältävät komponentteja (hiili, vety), joita voidaan käyttää metallurgisissa prosesseissa pelkistykseen. Niiden prosessointiin tulisi kuitenkin paneutua tarkemmin. Biodieselin hinta tuotettuna mikrolevästä on tällä hetkellä huomattavan paljon kalliimpaa kuin muista biomateriaaleista. Mikäli mikrolevistä tuotettu biopolttoaine saadaan kustannusten osalta kilpailukykyiseksi, voisi se mahdollisesti korvata sellaisenaan esimerkiksi masuunin hormitasolta injektoitavia polttoaineita. Suomen olosuhteissa voi olla haastavaa kasvattaa mikroleviä suuressa mittakaavassa, mutta pienimittakaavaisia kokeiluja on tehty. Tällainen kokeilu on ollut mm. Kaakosta Voimaa-hanke Anjalankoskella. Kesällä 2010 rakennettiin levänkasvatusta varten kaksi 400 neliön rengasallasta, syvyydeltään noin 0.5 m (Vatanen 2010). 42

43 5. MUUT VAIHTOEHTOISET PELKISTIMET 5.1 Muovit Muovien hyödyntäminen pelkistinaineena on maailmalla varsin yleistä. Suomessa muovien käyttöä pelkistinaineena on aikanaan tarkasteltu jossain määrin. Muovien kierrätysaste materiaalina ja energiana on Suomessa vielä varsin matala Euroopan huippumaihin verrattuna. Kokonaishyödyntämisasteessa on kuitenkin päästy vuonna 2011 jo lähes 50%:n tasolle, mikä osoittaa, että muovien hyödyntämiseen on kiinnitetty huomiota. Vuonna 2008 kokonaishyödyntämisaste oli vain 5%. Kuviossa 20 on esitetty muovien kokonaishyödyntäminen Euroopassa. (Punkkinen et al. 2011, Plastics Europe 2012) Sveitsi Saksa Itävalta Belgia Tanska Ruotsi Norja Hollanti Luxemburg Ranska Viro Slovakia Italia Irlanti Tsekki Suomi Unkari Espanja Puola Portugali Slovenia Romania UK Latvia Liettua Bulgaria Kreikka Kypros Malta Kierrätysaste Energiahyötykäyttö 0% 10% 20% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuvio 20. Muovien kokonaishyödyntäminen Euroopan maissa vuonna 2011 (data lähteestä: Plastics Europe 2012) Koko Suomen tasolla tuotettu muovijätteen määrä oli vuonna 2007 Moliisin et al. (2009) mukaan tonnia, joka oli 10% koko yhdyskuntajätteen määrästä. Moliis et al. (2009) ennustavat, että muovijätteen määrän kehitys tulee Suomessa olemaan maltillinen ja vuonna 2020, riippuen skenaariosta muovijätteen määrä tulisi olemaan tonnia (Taulukko 17). 4

44 Muovijätteen määrän ennuste vuosina 2016, 2020, 2025 ja 200 eri skenaarioille (Moliis et al. 2009) Ennuste (Mt) Jätelaji Perusura 1 Muovi Mukailtu perusura Muovi Vaihtoehto Muovi Suomessa muovien hyödyntäminen kierrätyksessä, energiantuotannossa ja mahdollisesti myös pelkistinainekäytössä vaatisi edelleen panostamista muovien keräysjärjestelmien kehittämiseen. Suomi on muovin keräyksen kannalta kuitenkin varsin pieni talous. 5.2 Auton kumit Suomessa syntyy vuosittain noin tonnia rengasromua, jota voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös pelkistinainekäytössä prosessoituna. Suomeen on tulossa renkaista öljyä tuottava laitos, joka pystyisi käsittelemään noin puolet Suomessa syntyvästä rengasromusta tuottaen rengasromusta polttoöljyä, kimröökiä, kaasuja ja teräsromua (Peatec 2012). 5. Koksaamon kiinteät sivutuotefraktiot Suomessa on yksi koksaamo Raahessa, jonka omistaa Ruukki. Koksaamossa tuotetaan metallurgista koksia (kappalekoko noin 50 mm), jota käytetään Raahen kahdessa masuunissa ylhäältä panostettavana pelkistimenä, tukimateriaalina ja polttoaineena. Vuosittain koksaamolla tuotetaan noin tonnia koksia koksautuvasta kivihiilestä, jota käytetään vuodesta riippuen noin tonnia. Kivihiiltä koksattaessa syntyy raakaa koksikaasua, joka puhdistetaan sivutuotelaitoksella. Siitä erotetaan mm. kivihiilitervaa ja bentseeniä. Puhdistettua koksikaasua käytetään mm. lämmitysuunien polttoaineena. Kivihiiliterva myytiin aikaisemmin tehtaan ulkopuolelle, mutta nykyään se injektoidaan toiseen masuuneista korvaamaan ERP:tä. Kivihiilitervaa syntyy noin tonnia, jolloin sitä injektoidaan toiseen masuuneista noin 0 kg/trr. Metallurgisen koksin käsittelyssä ja seulonnoissa syntyy hienompia jakeita, joista kaikkia ei voida tämänhetkisten käytänteiden mukaan hyödyntää tehtaan sisäisesti. Pähkinäkoksi, joka on palakooltaan noin 8 20 mm voidaan panostaa masuuniin, mutta sitä hienompien fraktioiden; koksimurska ( 8 mm), koksihiekka (0 mm) ja koksipöly (0 1 mm) panostaminen ei sellaisenaan ole mahdollista. Osa kiinteistä sivutuotefraktioista voidaan hyödyntää briketeissä, joita tuotetaan Raahessa tuotannossa syntyvistä rautapitoisista sivutuotteista ja jotka panostetaan masuuniin. Mikäli sivutuotteita voitaisiin hyödyntää sisäisesti pelkistimenä, voitaisiin vähentää joko koksin tai ERP:n määrää varsin merkittävästi. Kuviossa 21 on esitetty Raahen koksaamon sivutuotefraktioiden likimääräisesti vuonna Kuten voidaan havaita, puhutaan varsin suurista määristä. 44

45 Pähkinäkoksi (8-20 mm) Koksihiekka (0- mm) Kivihiiliterva Koksimurska (-8 mm) Koksipöly (0-1 mm) Kuvio 21. Koksaamon sivutuotefraktioiden likimääräinen määrä vuonna Prosessimetallurgian laboratoriossa tehtiin vuonna 2012 diplomityö, jossa arvioitiin mahdollisuutta kiinteä-neste injektiolle, jossa koksipölyä sekoitettiin ERP:n ja kivihiilitervan sekaan. Viskositeettimittausten perusteella pieniä määriä voitaisiin käyttää, mutta esimerkiksi koksipölyn abraasio injektointilaitteistoihin jätettiin arvioimatta (Salo 2012). 5.4 Nesteytetty maakaasu (LNG) Metallurgisessa teollisuudessa käytetään varsin suuria määriä nestekaasuja. Esimerkiksi Outokumpu Torniossa käyttää propaania 4.1 miljoonaa GJ ~ 1.14 TWh ja myös Ruukki käyttää nestekaasua 0.4 TWh vuodessa. Tulevaisuudessa maakaasu, oli se sitten toimitettu putkistoin tai nesteytettynä voi olla merkittävä energianlähde myös Suomessa. Tällä hetkellä maakaasuverkko kattaa Suomen kaakkois- ja eteläosan. Gasumilla on maakaasuverkkoa Suomessa 1186 km, siirtoputkiston läntisimmän pisteen sijaitessa Ikaalisten Kyröskoskella. Gasumilla on yksi LNG tuotantolaitos Suomessa, jossa tehdään nesteytettyä maakaasua. Sen kapasiteetti on t/a (Gasum 2012). Lähiaikoina on virinnyt keskustelu LNG terminaalien rakentamisesta Suomen länsirannikolle. Gasum on käynyt läpi YVA-ohjelman, jossa selvitetään millaisia ympäristövaikutuksia olisi nesteytetyn maakaasun terminaalin sijoittamisella Porvoon tai Inkoon läheisyyteen. Terminaalin koon on arvioitu olevan 20 TWh kaasua vuodessa eli noin 2 miljardia kuutiota, mikä on noin 50% Suomessa vuosittain käytettävästä maakaasusta. Terminaalista kaasu voidaan toimittaa käyttäjille joko höyrystettynä maakaasuverkkoa hyödyntäen tai nesteytettynä maakaasurekoilla (Finngulf LNG 2012). LNG-terminaalia on suunniteltu myös Tornioon, jossa se palvelisi lähinnä Outokumpua, mutta mahdollisesti myös Ruukkia ja SSAB:ta. Hanke, jonka nimi on Tornio ManGa LNG, on myös YVA-vaiheessa ja arviointiohjelma on saapunut ely-keskukseen marraskuun lopussa 2012 (Lapin ely-keskus 2012). Hankkeen tiedot ovat nähtävillä ely-keskuksen sivuilla. Rakennettavan säiliön koko olisi tai (kaksi säiliötä) kuutiota. Vuosittainen käyttö olisi kuutiota. 45

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2009

Puun energiakäyttö 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2010 Puun energiakäyttö 2009 28.4.2010 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin Metsähakkeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet

Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Biomass raw material Thermochemical conversion Bio-based reducing agent Forest chips Industrial chips Energy crops Demolition wood Pulp mill

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa TIE loppuseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Ei julkiseen levitykseen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla ei ole suuren mittakaavan kemialliseen puunjalostukseen keskittynyttä laitosta Kilpailu kuituraaka-aineesta on melko vähäistä Vuonna 2013

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Raakapuun käyttö 2010

Raakapuun käyttö 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2011 Raakapuun käyttö 2010 Raakapuun käyttö 72 miljoonaa kuutiometriä 31.5.2011 Veli Suihkonen Muutettu 6.9.2011 Vuonna 2010

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot