Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet
|
|
- Mika Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Biomass raw material Thermochemical conversion Bio-based reducing agent Forest chips Industrial chips Energy crops Demolition wood Pulp mill residues Slow pyrolysis Torrefaction Fast pyrolysis Gasification Gasification + Methanation Charcoal Torrefied biomass Bio-oil Synthesis gas Synthetic natural gas Torrefied biomass, charcoal Biomass Coking plant Coal Biocoke YHTEENVETO
2 Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Bioreducer Possibilities of bio-based materials in reduction applications Yhteyshenkilö Hannu Suopajärvi Laboratory of Process Metallurgy, P.O. Box 4300, FI University of Oulu Tel Projektiin osallistuneet yritykset ja yhteisöt Gasek Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Mustavaaran Kaivos Oy, Naturpolis Oy, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjolan Voima Oy, Rautaruukki Oyj, Sievin biohake Oy, Suomen biosähkö Oy, Taivalkosken kunta. Projektiin osallistuneet tutkimuslaitokset Henrik Saxen, Lämpö- ja virtaustekniikka, Åbo Akademi, Olli Dahl, Puhtaat teknologiat-tutkimusryhmä, Aalto yliopisto, Puunjalostustekniikan laitos Tausta Metallurginen teollisuus maailmanlaajuisesti nojautuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Fossiilisten polttoaineiden käyttö johtaa hiilidioksidin kertymiseen ilmakehään, jonka on osoitettu nopeuttavan kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutosta. Masuunipohjainen, integroitu teräksenvalmistusreitti on tällä hetkellä yleisimmin käytetty prosessireitti maailmassa. Masuunipohjaisessa raudanvalmistuksessa käytetään suuria määriä ylhäältä panostettavaa koksia ja injektoituja pelkistimiä, kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä raudanoksidien pelkistämiseen ja sulattamiseen. Modernit masuunit operoivat pelkistinkulutuksilla, jotka ovat lähellä termodynaamista minimiä ja ilman merkittäviä teknologisia muutoksia masuuniprosessiin, on hankala pienentää pelkistinten käytöstä aiheutuvia CO 2 -päästöjä. Yksi varteenotettava keino kohti kestävämpää teräksenvalmistusta voisi olla fossiilisten pelkistimien korvaaminen biopohjaisilla pelkistimillä. Ennen biopohjaisten pelkistimien käyttöönottoa metallurgisissa prosesseissa, useita tekijöitä tulee arvioida. Projektin tavoitteet Bioreducer-hanke käynnistyi 2010, perimmäisenä tarkoituksena antaa vastaus tärkeimpiin kysymyksiin koskien biomassan käyttöä pelkistimenä metallurgisissa prosesseissa. Bioreducer-hankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet (Tutkimuksen kehys esitetty kuviossa 1): 1) Vaihtoehtoisten raaka-aineiden saatavuuden arviointi Suomessa ja ominaisuudet metallurgisen käytön kannalta 2) Termokemiallisten konversioteknologioiden arviointi biopelkistimien tuotannossa (kiinteät, nestemäiset ja kaasumaiset pelkistimet) erityyppisistä raaka-aineista 3) Biomassan käytön vaikutusten arviointi integroidun terästehtaan näkökulmasta (massa- ja energiataseiden arviointi) 4) Biomassan käytön kestävyyden arviointi raudan- ja teräksenvalmistuksessa
3 4. Kestävyysarviointi Happi Rautapelletti Kalkkikivi CO 2-päästöt 1. Biomassan saatavuus ja raaka-aineiden ominaisuudet Metsähake Teollisuushake Energiakasvit Purkupuu Selluteollisuuden sivutuotteet 2. Termokemialliset konversioteknologiat Hidas pyrolyysi Torrefiointi Nopea pyrolyysi Kaasutus Kaasutus + metanointi 3. Tehtaanlaajuiset vaikutukset Koksi Öljy Bio-pohjaiset pelkistimet Raudanvalmistus Teräksenvalmistus Aihiot Kuumavalssaus Kalkinpolttamo Poltettu kalkki Koksi Puuhiili Masuunikaasu Koksaus Hiiltämö Koksikaasu Kaukolämpö Pyrolyysikaasu Sähkö, höyry, lämpö Kierrätysteräs Raakarauta Voimalaitos Levyt Biomassa Kivihiili Fig. 1. Bioreducer project research framework. Tutkimuksessa käytettiin erilaisia menetelmiä ja työkaluja mukaan lukien useita kirjallisuusselvityksiä ja laboratoriokokeita puuhiilen reaktiivisuuksista ja biokoksien valmistamisesta ja niiden laadun arvioinnista. Taloudellisia tarkasteluita tehtiin eri biopelkistimille ja verrattiin fossiilisten pelkistimien taloudellisuuteen. Tehtaanlaajuisilla energiatasetarkasteluilla arvioitiin puuhiilen käytön vaikutuksia laajemmalla tasealueella. Hiilijalanjälki- ja EROI (Energy Return on Investment)-tarkasteluilla arvioitiin biopelkistimien ympäristövaikutuksia. Päätulokset Projektissa tehdyt biomassan saatavuusarvioinnit osoittivat, että erityyppisiä biomassoja olisi Suomessa saatavilla myös pelkistinkäyttöön. Metallurginen teollisuus voisi käyttää merkittäviä määriä biomassaa (esimerkiksi puuta) vuodessa. Esimerkkilaskelma (Suopajärvi ja Fabritius 2013), jossa puuhiiltä käytettäisiin Suomen kahdessa masuunissa maksimaalinen määrä ( tonnia), johtaisi puun tarpeeseen 2.4 miljoona kuutiota (~4.7 TWh). Saatavuusarvioinnin mukaan energiapuun (hakkuutähteitä, pienpuuta ja kantoja) määrä, joka voitaisiin kestävästi hyödyntää, voisi olla jopa yli 40 TWh vuodessa. Energiapuun käytölle on kuitenkin olemassa jo useita teollisia käyttäjiä (mm. energiateollisuus) ja tulevaisuudessa käyttäjien määrä tulee edelleen lisääntymään (BtL-laitokset, Bio-SNG-laitokset, jne.), joka voi johtaa kilpailuun raaka-aineesta. Biopohjaisia pelkistimiä voitaisiin käyttää usealla tavalla: koksin valmistamisessa korvaamaan osa koksautuvasta kivihiilestä, pähkinäkoksin korvaamisessa masuunin panostuksessa, pulverisoidun kivihiilen korvaaminen masuunin hormi-injektiossa, fossiilisen hiilen korvaaminen briketeissä, fossiilisen koksimurskan korvaaminen sintrauksessa ja fossiilisen hiilen korvaaminen esipelkistetyissä pelleteissä. Edelleen biopelkistimiä voitaisiin käyttää uppokaariuunissa, suorapelkistysraudan (DRI) valmistuksessa ja sähköuunissa (EAF). Puuperäinen biomassa voisi olla sopiva raaka-aine biopelkistimien valmistukseen (Suopajärvi and Fabritius 2013). Puuhiili on tutkituin fossiilisia pelkistimiä mahdollisesti korvaava pelkistin masuunissa. Puuhiilellä on yleensä matala tuhkapitoisuus ja haitallisten komponenttien (esim. P, Na, K)
4 osuus. Biomassa ei sellaisenaan ole soveltuva masuunin pelkistinkäyttöön, vaan sen kosteus- ja happipitoisuutta tulee alentaa. Termokemiallisilla konversioteknologioilla (torrefiointi, hidas/nopea pyrolyysi, kaasutus ja metanointi) voidaan biomassan ominaisuuksia parantaa pelkistinkäyttöön sopiviksi. Biomassasta tuotettu synteesikaasu (pääosin CO ja H 2 ) ja synteettinen maakaasu (Bio-SNG) sopisivat masuunin pelkistimiksi. Bioöljyn korkea vesi- ja happipitoisuus heikentävät sen soveltuvuutta (Suopajärvi et al. 2013a). Laboratoriomittakaavassa tuotetut ja testatut biokoksit osoittivat, että pieni osa (noin 5%) koksautuvasta kivihiilestä voitaisiin korvata torrefioidulla biomassalla tai puuhiilellä ilman merkittävää alenemaa kylmälujuudessa. Biomassapohjaiset raaka-aineet ovat reaktiivisempia kuin kivihiili, jolla voisi olla positiivinen vaikutus biokoksin ominaisuuksiin. Yksi mahdollisuus käyttää biokomponenttia masuunissa voisi olla öljypuuhiilisuspension injektoiminen (Suopajärvi et al. 2013b). Mallinnus- ja simulaatiotutkimuksen mukaan puuhiilen käyttö ja mahdollinen tuotannon integrointi terästehtaan ympäristöön muuttaisi materiaali- ja energiavirtoja huomattavasti. Ympäristökuorma ja suorat hiilidioksidipäästöt pienenisivät merkittävästi. Tarkastellulla systeemirajauksella ja puuhiilen käyttömäärällä suorat fossiiliset CO 2- päästöt pienenisivät 26.4%. Lisäksi voitaisiin saada epäsuoria päästövähennyksiä, mikäli pyrolyysin sivutuotteet hyödynnettäisiin energiantuotannossa (Suopajärvi & Fabritius 2012a, 2012b). Vaihtoehtoisten pelkistimien hinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä, teknisen soveltuvuuden lisäksi, joka vaikuttaa niiden käyttöönottoon. Puuhiilen tuotantokustannuksiksi saatiin kahdessa eri käyttötutkimuksessa (WP 4.1 ja WP 5) /t riippuen investointikustannuksista ja muista alkuoletuksista. Torrefioidun puun tuotantokustannuksiksi saatiin /t ja Bio-SNG:n /t (Suopajärvi et al. 2013c). Nykyiset fossiilisten pelkistimien hinnat ovat huomattavan paljon alempia kuin olisivat biopelkistimien myyntihinnat. Vaadittaisiin korkeita CO 2 -päästöoikeuksien hintoja, jotta biopelkistimet voisivat kilpailla fossiilisten pelkistimien kanssa. Tulevaisuuden hiilirajoitettu (carbon constrained) yhteiskunta voi kuitenkin muuttaa tilanteen. Biopelkistimien tuotannon elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt (hiilijalanjälki) ovat varsin maltilliset. Tutkimuksessa luotiin prosessipohjainen elinkaarimalli torrefioidulle puulle, puuhiilelle ja Bio-SNG:lle. Mallilla laskettiin hiilijalanjälki ja energiankulutus (EROI) kolmesta eri raaka-aineesta (hakkuutähde, pienpuu ja kanto) tuotetuille biopelkistimille. Pienin hiilijalanjälki tuotettua pelkistintonnia kohden on torrefioidulla puulla, suurin Bio-SNG:llä. Tilanne muuttuu, kun arvioidaan biopelkistinten koksinkorvauskykyä masuunissa. Parhaiten suoriutuu puuhiili, jonka koksinkorvaussuhde on hyvä ja jonka tuotannossa syntyy sivutuotteita, joista saadaan sivutuotehyvityksiä. EROI-tunnusluku biopelkistimille vaihtelee välillä, mikä tarkoittaa sitä, että tuotettua energiayksikköä kohden käytetään vähemmän energiaa kuin sen käytössä vapautuu. Kaupallistaminen ja tulosten vaikuttavuus Bioreducer-hankkeen tutkimusotetta voidaan kuvata kartoittavaksi ja kokonaisvaltaiseksi ilman selkeää tuote- tai teknologiakehitystavoitetta. Tarkoituksena oli kartoittaa haasteet ja mahdollisuudet biomassan käytössä metallurgisessa teollisuudessa. Tulevaisuudessa voi olla tarjolla useita kaupallistamiseen liittyviä mahdollisuuksia niin teknologiakehityksessä kuin kokonaisen teollisuudenalan kehittymisessä. Julkaisut ja raportit Artikkelit journaaleissa and konferensseissa Suopajärvi H, Angerman M (2011) Layered sustainability assessment framework. METEC In-SteelCon. Proc. of 1st Int. Conference on Energy Efficiency and CO 2 reduction in the Steel Industry, Düsseldorf, Germany
5 Suopajärvi H, Fabritius T (2012a) Effects of biomass use in integrated steel plant gate-to-gate life cycle inventory method. ISIJ International 52: Suopajärvi H, Fabritius T (2012b) Evaluation of the possibility to utilize biomass in Finnish blast furnace ironmaking. Scanmet IV, June 2012, Luleå, Sweden. Suopajärvi, H. Biomassan käytön kestävyyden arviointi hiiliteräksen valmistuksessa. Materia 3/2012. pp Suopajärvi H, Pongrácz E, Fabritius T (2013a). The potential of using biomass-based reducing agents in the blast furnace: A review of thermochemical conversion technologies and assessments related to sustainability. Renewable and Sustainable Energy Reviews 25: Suopajärvi H, Salo A, Paananen T, Mattila R, Fabritius T (2013b) Recycling of Coking plant Residues in Finnish Steelworks Laboratory Study and Replacement Ratio Calculation. Resources 2: Suopajärvi H, Fabritius T (2013) Towards more Sustainable Ironmaking Analysis of Energy Wood Availability in Finland and Economics of Charcoal Production. Sustainability 5: Suopajärvi H et al. (2013c) Carbon Footprint (CF), Energy Return on Investment (EROI) and economic evaluation of bio-based reducing agents for blast furnace ironmaking (in preparation) Suopajärvi, H Possibilities of bio-based materials in reduction application/use Bioreducer. Biorefine New Biomass Products Programme , Final report. pp Raportit (suomeksi) Bioreducer raportti 1: Pelkistimet metallurgisissa prosesseissa Bioreducer raportti 2: Biomateriapohjaisten ja vaihtoehtoisten raaka-aineiden saatavuusselvitys Bioreducer raportti 3: Biomateriapohjaisten ja vaihtoehtoisten raaka-aineiden ja tuotteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet metallurgisen käytön kannalta Bioreducer raportti 4: Biomaterian prosessointitavat: esikäsittelyt, termokemiallinen konversio ja käyttö masuunissa Bioreducer raportti 5: Puuhiilen käyttö masuunissa: energiataseiden, ympäristökuorman ja taloudellisuuden arviointi Bioreducer raportti 6: Masuunin toiminta käytettäessä erilaisia injektoitavia pelkistimiä simulointitutkimus Bioreducer raportti 7: Biopelkistimien tuotannon hiilidioksidipäästöt, energiantarve ja taloudellisuus Materiaalien saatavuus Raportit on koottu Prosessimetallurgian laboratorion sivuille: Materiaalin voi pyytää myös Hannu Suopajärveltä (hannu.suopajarvi@oulu.fi). Projektin kesto 9/2010 4/2013 Rahoitus Tekes-rahoitus (EAKR) , kokonaisrahoitus
Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa
Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa TIE loppuseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Ei julkiseen levitykseen
LisätiedotBIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA
BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA Bioreducer loppuseminaari Oulu 19.9.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Sisältö Tausta
LisätiedotBiopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa
Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa Koksiseminaari 23.5.2012 Hannu Suopajärvi Sisältö Tausta Biomassan tutkimus maailmalla
LisätiedotPelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa
Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Bioenergian uusia käyttömahdollisuuksia Biomassa metallurgisessa teollisuudessa 19.9.2013 Ruukki Metals Oy Kehitysjohtaja Erkki Pisilä 1 www.ruukki.com
LisätiedotPUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI Biomass raw material
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotBIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi, Mikko Iljana, Juho Haapakangas BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotBIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS Biomass raw material Thermochemical conversion
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
Lisätiedotsaatavuus energiantuotantoon
Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti
LisätiedotBIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA Biomass raw material
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotBiohiili energiateollisuuden raaka-aineena
Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset
LisätiedotSellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus
Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotPuurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotVoimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy
Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotBIOPELKISTIMIEN TUOTANNON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, ENERGIANTARVE JA TALOUDELLISUUS
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOPELKISTIMIEN TUOTANNON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, ENERGIANTARVE JA TALOUDELLISUUS Biomass raw material Thermochemical
LisätiedotBiotalouden rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Biotalouden rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari Metsäpäivillä 10.11.2016 Jussi Manninen Taustamateriaalia tähän esitykseen
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa
Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa Metsäenergia Kainuussa tulevaisuuden mahdollisuudet-seminaari 20.11.2012, Kajaani Tapio Ranta LUT Savo Sustainable Technologies Sisältö Biohiili,
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotBiomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen
GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotEtelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset
Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotMetsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa
Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Ph. D. For. Matti Parikka Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Bioenergy P. O. Box 7060, 75007 Uppsala, SWEDEN phone: +46-18 67
LisätiedotEnergia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi
Maailman tunnetut raakaöljyvarat 2003 Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi Kimmo Klemola 26.01.2005 Teknillisen kemian laboratorio
LisätiedotKokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta
Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotBIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT
1 BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT Yhteisrahoitteinen projekti TEKES, Lassila & Tikanoja, Jyväskylän Energia, UPM, Carbona Liekkipäivät 2
LisätiedotIntegroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy
Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotSynteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotTorrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili
Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili David Agar Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto Menetelmät Tulokset Yhteenveto Miksi biomassaa
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotPYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa
PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari
LisätiedotUppokaariuunin panoksen sähkönjohtavuus. Anne Hietava (os Heikkilä) Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö
Uppokaariuunin panoksen sähkönjohtavuus Anne Hietava (os Heikkilä) Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö 6.9.2018 Mitä on FeCr ja miten sitä valmistetaan? Ferrokromi on metalliseos, joka sisältää pääasiassa
LisätiedotKOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA
1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotBiomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa
Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset alueet -seminaari Jussi Heinimö 22.5.2012, Mikkeli Sisältö - Biomassan mahdollisuudet energiantuotannossa
LisätiedotMihin metsäpolttoainevarat riittävät
Mihin metsäpolttoainevarat riittävät Timo Karjalainen Metsäntutkimuslaitos ClimBus ohjelman päätösseminaari 9-10. 6.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotPuun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa
Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotPyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)
Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI) 1.10.2018 30.11.2020 Mari Räty, Marleena Hagner, Kimmo Rasa, Sari Peltonen, Johanna Nikama, Minna Sarvi ja Riikka Keskinen Luonnonvarakeskus
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotTEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotEnergiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän
LisätiedotPuun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT
Puun kaskadikäyttö Suomessa Energia 2016 messut Tampere 26.10. Kati Koponen, VTT Sisältö Miksi kaskadikäytöstä keskustellaan? Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadikäyttö Euroopassa Suomen erityispiirteitä
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotOnnistunut toiminta-ajatus
Onnistunut toiminta-ajatus Onnistunut elinkeinostrategia, hankevalmistelu ja hankerahoitus Jatkuva parantaminen 2020 Kunnan rooli heikko tavoite saavutettu 2019 Selvitystyö 2018 Tuotantovaiheen käynnistäminen
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotTieliikenteen polttoaineet
, uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)
LisätiedotPoliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi
Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotBIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus
BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen
Lisätiedot