Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet"

Transkriptio

1 Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Biomass raw material Thermochemical conversion Bio-based reducing agent Forest chips Industrial chips Energy crops Demolition wood Pulp mill residues Slow pyrolysis Torrefaction Fast pyrolysis Gasification Gasification + Methanation Charcoal Torrefied biomass Bio-oil Synthesis gas Synthetic natural gas Torrefied biomass, charcoal Biomass Coking plant Coal Biocoke YHTEENVETO

2 Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Bioreducer Possibilities of bio-based materials in reduction applications Yhteyshenkilö Hannu Suopajärvi Laboratory of Process Metallurgy, P.O. Box 4300, FI University of Oulu Tel Projektiin osallistuneet yritykset ja yhteisöt Gasek Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Mustavaaran Kaivos Oy, Naturpolis Oy, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjolan Voima Oy, Rautaruukki Oyj, Sievin biohake Oy, Suomen biosähkö Oy, Taivalkosken kunta. Projektiin osallistuneet tutkimuslaitokset Henrik Saxen, Lämpö- ja virtaustekniikka, Åbo Akademi, Olli Dahl, Puhtaat teknologiat-tutkimusryhmä, Aalto yliopisto, Puunjalostustekniikan laitos Tausta Metallurginen teollisuus maailmanlaajuisesti nojautuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Fossiilisten polttoaineiden käyttö johtaa hiilidioksidin kertymiseen ilmakehään, jonka on osoitettu nopeuttavan kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutosta. Masuunipohjainen, integroitu teräksenvalmistusreitti on tällä hetkellä yleisimmin käytetty prosessireitti maailmassa. Masuunipohjaisessa raudanvalmistuksessa käytetään suuria määriä ylhäältä panostettavaa koksia ja injektoituja pelkistimiä, kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä raudanoksidien pelkistämiseen ja sulattamiseen. Modernit masuunit operoivat pelkistinkulutuksilla, jotka ovat lähellä termodynaamista minimiä ja ilman merkittäviä teknologisia muutoksia masuuniprosessiin, on hankala pienentää pelkistinten käytöstä aiheutuvia CO 2 -päästöjä. Yksi varteenotettava keino kohti kestävämpää teräksenvalmistusta voisi olla fossiilisten pelkistimien korvaaminen biopohjaisilla pelkistimillä. Ennen biopohjaisten pelkistimien käyttöönottoa metallurgisissa prosesseissa, useita tekijöitä tulee arvioida. Projektin tavoitteet Bioreducer-hanke käynnistyi 2010, perimmäisenä tarkoituksena antaa vastaus tärkeimpiin kysymyksiin koskien biomassan käyttöä pelkistimenä metallurgisissa prosesseissa. Bioreducer-hankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet (Tutkimuksen kehys esitetty kuviossa 1): 1) Vaihtoehtoisten raaka-aineiden saatavuuden arviointi Suomessa ja ominaisuudet metallurgisen käytön kannalta 2) Termokemiallisten konversioteknologioiden arviointi biopelkistimien tuotannossa (kiinteät, nestemäiset ja kaasumaiset pelkistimet) erityyppisistä raaka-aineista 3) Biomassan käytön vaikutusten arviointi integroidun terästehtaan näkökulmasta (massa- ja energiataseiden arviointi) 4) Biomassan käytön kestävyyden arviointi raudan- ja teräksenvalmistuksessa

3 4. Kestävyysarviointi Happi Rautapelletti Kalkkikivi CO 2-päästöt 1. Biomassan saatavuus ja raaka-aineiden ominaisuudet Metsähake Teollisuushake Energiakasvit Purkupuu Selluteollisuuden sivutuotteet 2. Termokemialliset konversioteknologiat Hidas pyrolyysi Torrefiointi Nopea pyrolyysi Kaasutus Kaasutus + metanointi 3. Tehtaanlaajuiset vaikutukset Koksi Öljy Bio-pohjaiset pelkistimet Raudanvalmistus Teräksenvalmistus Aihiot Kuumavalssaus Kalkinpolttamo Poltettu kalkki Koksi Puuhiili Masuunikaasu Koksaus Hiiltämö Koksikaasu Kaukolämpö Pyrolyysikaasu Sähkö, höyry, lämpö Kierrätysteräs Raakarauta Voimalaitos Levyt Biomassa Kivihiili Fig. 1. Bioreducer project research framework. Tutkimuksessa käytettiin erilaisia menetelmiä ja työkaluja mukaan lukien useita kirjallisuusselvityksiä ja laboratoriokokeita puuhiilen reaktiivisuuksista ja biokoksien valmistamisesta ja niiden laadun arvioinnista. Taloudellisia tarkasteluita tehtiin eri biopelkistimille ja verrattiin fossiilisten pelkistimien taloudellisuuteen. Tehtaanlaajuisilla energiatasetarkasteluilla arvioitiin puuhiilen käytön vaikutuksia laajemmalla tasealueella. Hiilijalanjälki- ja EROI (Energy Return on Investment)-tarkasteluilla arvioitiin biopelkistimien ympäristövaikutuksia. Päätulokset Projektissa tehdyt biomassan saatavuusarvioinnit osoittivat, että erityyppisiä biomassoja olisi Suomessa saatavilla myös pelkistinkäyttöön. Metallurginen teollisuus voisi käyttää merkittäviä määriä biomassaa (esimerkiksi puuta) vuodessa. Esimerkkilaskelma (Suopajärvi ja Fabritius 2013), jossa puuhiiltä käytettäisiin Suomen kahdessa masuunissa maksimaalinen määrä ( tonnia), johtaisi puun tarpeeseen 2.4 miljoona kuutiota (~4.7 TWh). Saatavuusarvioinnin mukaan energiapuun (hakkuutähteitä, pienpuuta ja kantoja) määrä, joka voitaisiin kestävästi hyödyntää, voisi olla jopa yli 40 TWh vuodessa. Energiapuun käytölle on kuitenkin olemassa jo useita teollisia käyttäjiä (mm. energiateollisuus) ja tulevaisuudessa käyttäjien määrä tulee edelleen lisääntymään (BtL-laitokset, Bio-SNG-laitokset, jne.), joka voi johtaa kilpailuun raaka-aineesta. Biopohjaisia pelkistimiä voitaisiin käyttää usealla tavalla: koksin valmistamisessa korvaamaan osa koksautuvasta kivihiilestä, pähkinäkoksin korvaamisessa masuunin panostuksessa, pulverisoidun kivihiilen korvaaminen masuunin hormi-injektiossa, fossiilisen hiilen korvaaminen briketeissä, fossiilisen koksimurskan korvaaminen sintrauksessa ja fossiilisen hiilen korvaaminen esipelkistetyissä pelleteissä. Edelleen biopelkistimiä voitaisiin käyttää uppokaariuunissa, suorapelkistysraudan (DRI) valmistuksessa ja sähköuunissa (EAF). Puuperäinen biomassa voisi olla sopiva raaka-aine biopelkistimien valmistukseen (Suopajärvi and Fabritius 2013). Puuhiili on tutkituin fossiilisia pelkistimiä mahdollisesti korvaava pelkistin masuunissa. Puuhiilellä on yleensä matala tuhkapitoisuus ja haitallisten komponenttien (esim. P, Na, K)

4 osuus. Biomassa ei sellaisenaan ole soveltuva masuunin pelkistinkäyttöön, vaan sen kosteus- ja happipitoisuutta tulee alentaa. Termokemiallisilla konversioteknologioilla (torrefiointi, hidas/nopea pyrolyysi, kaasutus ja metanointi) voidaan biomassan ominaisuuksia parantaa pelkistinkäyttöön sopiviksi. Biomassasta tuotettu synteesikaasu (pääosin CO ja H 2 ) ja synteettinen maakaasu (Bio-SNG) sopisivat masuunin pelkistimiksi. Bioöljyn korkea vesi- ja happipitoisuus heikentävät sen soveltuvuutta (Suopajärvi et al. 2013a). Laboratoriomittakaavassa tuotetut ja testatut biokoksit osoittivat, että pieni osa (noin 5%) koksautuvasta kivihiilestä voitaisiin korvata torrefioidulla biomassalla tai puuhiilellä ilman merkittävää alenemaa kylmälujuudessa. Biomassapohjaiset raaka-aineet ovat reaktiivisempia kuin kivihiili, jolla voisi olla positiivinen vaikutus biokoksin ominaisuuksiin. Yksi mahdollisuus käyttää biokomponenttia masuunissa voisi olla öljypuuhiilisuspension injektoiminen (Suopajärvi et al. 2013b). Mallinnus- ja simulaatiotutkimuksen mukaan puuhiilen käyttö ja mahdollinen tuotannon integrointi terästehtaan ympäristöön muuttaisi materiaali- ja energiavirtoja huomattavasti. Ympäristökuorma ja suorat hiilidioksidipäästöt pienenisivät merkittävästi. Tarkastellulla systeemirajauksella ja puuhiilen käyttömäärällä suorat fossiiliset CO 2- päästöt pienenisivät 26.4%. Lisäksi voitaisiin saada epäsuoria päästövähennyksiä, mikäli pyrolyysin sivutuotteet hyödynnettäisiin energiantuotannossa (Suopajärvi & Fabritius 2012a, 2012b). Vaihtoehtoisten pelkistimien hinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä, teknisen soveltuvuuden lisäksi, joka vaikuttaa niiden käyttöönottoon. Puuhiilen tuotantokustannuksiksi saatiin kahdessa eri käyttötutkimuksessa (WP 4.1 ja WP 5) /t riippuen investointikustannuksista ja muista alkuoletuksista. Torrefioidun puun tuotantokustannuksiksi saatiin /t ja Bio-SNG:n /t (Suopajärvi et al. 2013c). Nykyiset fossiilisten pelkistimien hinnat ovat huomattavan paljon alempia kuin olisivat biopelkistimien myyntihinnat. Vaadittaisiin korkeita CO 2 -päästöoikeuksien hintoja, jotta biopelkistimet voisivat kilpailla fossiilisten pelkistimien kanssa. Tulevaisuuden hiilirajoitettu (carbon constrained) yhteiskunta voi kuitenkin muuttaa tilanteen. Biopelkistimien tuotannon elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt (hiilijalanjälki) ovat varsin maltilliset. Tutkimuksessa luotiin prosessipohjainen elinkaarimalli torrefioidulle puulle, puuhiilelle ja Bio-SNG:lle. Mallilla laskettiin hiilijalanjälki ja energiankulutus (EROI) kolmesta eri raaka-aineesta (hakkuutähde, pienpuu ja kanto) tuotetuille biopelkistimille. Pienin hiilijalanjälki tuotettua pelkistintonnia kohden on torrefioidulla puulla, suurin Bio-SNG:llä. Tilanne muuttuu, kun arvioidaan biopelkistinten koksinkorvauskykyä masuunissa. Parhaiten suoriutuu puuhiili, jonka koksinkorvaussuhde on hyvä ja jonka tuotannossa syntyy sivutuotteita, joista saadaan sivutuotehyvityksiä. EROI-tunnusluku biopelkistimille vaihtelee välillä, mikä tarkoittaa sitä, että tuotettua energiayksikköä kohden käytetään vähemmän energiaa kuin sen käytössä vapautuu. Kaupallistaminen ja tulosten vaikuttavuus Bioreducer-hankkeen tutkimusotetta voidaan kuvata kartoittavaksi ja kokonaisvaltaiseksi ilman selkeää tuote- tai teknologiakehitystavoitetta. Tarkoituksena oli kartoittaa haasteet ja mahdollisuudet biomassan käytössä metallurgisessa teollisuudessa. Tulevaisuudessa voi olla tarjolla useita kaupallistamiseen liittyviä mahdollisuuksia niin teknologiakehityksessä kuin kokonaisen teollisuudenalan kehittymisessä. Julkaisut ja raportit Artikkelit journaaleissa and konferensseissa Suopajärvi H, Angerman M (2011) Layered sustainability assessment framework. METEC In-SteelCon. Proc. of 1st Int. Conference on Energy Efficiency and CO 2 reduction in the Steel Industry, Düsseldorf, Germany

5 Suopajärvi H, Fabritius T (2012a) Effects of biomass use in integrated steel plant gate-to-gate life cycle inventory method. ISIJ International 52: Suopajärvi H, Fabritius T (2012b) Evaluation of the possibility to utilize biomass in Finnish blast furnace ironmaking. Scanmet IV, June 2012, Luleå, Sweden. Suopajärvi, H. Biomassan käytön kestävyyden arviointi hiiliteräksen valmistuksessa. Materia 3/2012. pp Suopajärvi H, Pongrácz E, Fabritius T (2013a). The potential of using biomass-based reducing agents in the blast furnace: A review of thermochemical conversion technologies and assessments related to sustainability. Renewable and Sustainable Energy Reviews 25: Suopajärvi H, Salo A, Paananen T, Mattila R, Fabritius T (2013b) Recycling of Coking plant Residues in Finnish Steelworks Laboratory Study and Replacement Ratio Calculation. Resources 2: Suopajärvi H, Fabritius T (2013) Towards more Sustainable Ironmaking Analysis of Energy Wood Availability in Finland and Economics of Charcoal Production. Sustainability 5: Suopajärvi H et al. (2013c) Carbon Footprint (CF), Energy Return on Investment (EROI) and economic evaluation of bio-based reducing agents for blast furnace ironmaking (in preparation) Suopajärvi, H Possibilities of bio-based materials in reduction application/use Bioreducer. Biorefine New Biomass Products Programme , Final report. pp Raportit (suomeksi) Bioreducer raportti 1: Pelkistimet metallurgisissa prosesseissa Bioreducer raportti 2: Biomateriapohjaisten ja vaihtoehtoisten raaka-aineiden saatavuusselvitys Bioreducer raportti 3: Biomateriapohjaisten ja vaihtoehtoisten raaka-aineiden ja tuotteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet metallurgisen käytön kannalta Bioreducer raportti 4: Biomaterian prosessointitavat: esikäsittelyt, termokemiallinen konversio ja käyttö masuunissa Bioreducer raportti 5: Puuhiilen käyttö masuunissa: energiataseiden, ympäristökuorman ja taloudellisuuden arviointi Bioreducer raportti 6: Masuunin toiminta käytettäessä erilaisia injektoitavia pelkistimiä simulointitutkimus Bioreducer raportti 7: Biopelkistimien tuotannon hiilidioksidipäästöt, energiantarve ja taloudellisuus Materiaalien saatavuus Raportit on koottu Prosessimetallurgian laboratorion sivuille: Materiaalin voi pyytää myös Hannu Suopajärveltä Projektin kesto 9/2010 4/2013 Rahoitus Tekes-rahoitus (EAKR) , kokonaisrahoitus

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa TIE loppuseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Ei julkiseen levitykseen

Lisätiedot

BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA

BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA Bioreducer loppuseminaari Oulu 19.9.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Sisältö Tausta

Lisätiedot

Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa

Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa Koksiseminaari 23.5.2012 Hannu Suopajärvi Sisältö Tausta Biomassan tutkimus maailmalla

Lisätiedot

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Bioenergian uusia käyttömahdollisuuksia Biomassa metallurgisessa teollisuudessa 19.9.2013 Ruukki Metals Oy Kehitysjohtaja Erkki Pisilä 1 www.ruukki.com

Lisätiedot

PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI

PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI Biomass raw material

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi, Mikko Iljana, Juho Haapakangas BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS Biomass raw material Thermochemical conversion

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

saatavuus energiantuotantoon

saatavuus energiantuotantoon Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA

BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA Biomass raw material

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

BIOPELKISTIMIEN TUOTANNON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, ENERGIANTARVE JA TALOUDELLISUUS

BIOPELKISTIMIEN TUOTANNON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, ENERGIANTARVE JA TALOUDELLISUUS PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOPELKISTIMIEN TUOTANNON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, ENERGIANTARVE JA TALOUDELLISUUS Biomass raw material Thermochemical

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Biotalouden rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä

Biotalouden rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Biotalouden rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari Metsäpäivillä 10.11.2016 Jussi Manninen Taustamateriaalia tähän esitykseen

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT

BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT 1 BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT Yhteisrahoitteinen projekti TEKES, Lassila & Tikanoja, Jyväskylän Energia, UPM, Carbona Liekkipäivät 2

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Ph. D. For. Matti Parikka Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Bioenergy P. O. Box 7060, 75007 Uppsala, SWEDEN phone: +46-18 67

Lisätiedot

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili David Agar Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto Menetelmät Tulokset Yhteenveto Miksi biomassaa

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa Metsäenergia Kainuussa tulevaisuuden mahdollisuudet-seminaari 20.11.2012, Kajaani Tapio Ranta LUT Savo Sustainable Technologies Sisältö Biohiili,

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset alueet -seminaari Jussi Heinimö 22.5.2012, Mikkeli Sisältö - Biomassan mahdollisuudet energiantuotannossa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari

Lisätiedot

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA 1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät Mihin metsäpolttoainevarat riittävät Timo Karjalainen Metsäntutkimuslaitos ClimBus ohjelman päätösseminaari 9-10. 6.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden kehitys Biorefine Loppuseminaari - innovaatioita ja liiketoimintaa Helsinki, 27.11.2012 Esa Kurkela 2 Syngas Route to Biofuels Integrated Concept studied at

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot