KANGASNIEMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 KANGASNIEMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Visio 4 3 Tvt-suunnitelman toteuttaminen oppilaitoksissa 4 4 Infrastruktuuri ja laitetekniikka 4 Hallinnon ja opetuksen tietoverkot 4 Työasemat ja päätelaitteet opetuksessa 5 Oppilaiden omat laitteet opetuksessa 6 AV-laitteet ja opetustilat 6 5 Opetuksen verkkopalvelut ja ohjelmistot 7 6 Pedagogiset mallit ja käytänteet 8 Varhaiskasvatus ja perusopetus 8 7 TVT-tukipalvelut 9 Teknisen tuen järjestelyt 9 Pedagogisen tuen järjestelyt 9 8 Täydennyskoulutus 10 9 Koulun toimintakulttuuri ja johtajuus TVT-suunnitelman arviointi ja päivittäminen 12 LÄHTEET 13 LIITTEET Liite 1 Oman laitteen käyttö opetuksessa (mallisopimuspohja) Liite 2 Opetustilan tieto- ja viestintätekniikan varustetaso Liite 3 TVT:n oppimispolun suunnitelma 0-9 lk Liite 4 Opettajien tieto- ja viestintäteknisten taitojen kartoitus

3 2 1 Johdanto Digitalisaatio ja uudenlainen pedagogiikka tulee myös koulumaailmaan. Vuonna 2016 käyttöön otettu uusi perusopetuksen opetussuunnitelma nostaa tieto- ja viestintätekniset taidot yhdeksi laaja-alaisista osaamisalueista. Hallituksen kärkihankkeen Uuden oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin tavoitteena on, että uusi pedagogiikka vauhdittaa oppimistulosten nousua ja että opettajien perus- ja täydennyskoulutusta tvt-taitojen osalta lisätään. (Valtioneuvosto 2016.) Kangasniemen kunnan varhaiskasvatus ja opetustoimi ovat ottaneet askeleita tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä 1980-luvulta saakka. Pikkuhiljaa lisääntynyt laitekanta ja alati lisääntyvä tietoisuus tvt:n mahdollisuuksista ovat lisänneet tvt:n opetuskäyttöä vuosien mittaan. Yhteisiä suuntalinjoja tvt:n opetuskäytöstä opetussuunnitelman lisäksi ei kuitenkaan Kangasniemellä ole tähän mennessä ollut. Kunta on saanut valtionavustusta opetustoimen hankkeisiin, jotka edistävät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä. Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen -hankkeen myötä saatiin hankittua kouluille lisää ajanmukaisia laitteita. Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen -hanke on mahdollistanut sellaisten koulun käytänteiden edistämistä, jotka vievät opetusta pois luokkahuoneesta ja joissa voidaan hyödyntää tvt:tä. Näiden hankkeiden myötä on tullut ajankohtaiseksi myös luoda kuntaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma, joka ohjaa opettajia käyttämään tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksia monipuolisesti työssään. Suunnitelman tarkoituksena on myös lisätä opettajien kiinnostusta kehittää omia tvt-taitojaan kouluttautumalla. Suunnitelma pohjautuu seuraaviin valtakunnallisiin ohjeistuksiin: Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 Opetushallituksen suositus opetustilan varustetasosta Työryhmään ovat kuuluneet Joni Kääriäinen ja Päivi Paappanen. Suunnitelma on ollut esillä Peda.net-sivuilla ja opettajilla on ollut mahdollisuus kommenttien antamiseen. Suunnitelma vuosille on hyväksytty sivistyslautakunnassa ja se astuu voimaan 11/2017. Suunnitelman sähköinen versio on ladattavissa osoitteesta

4 3 2 Visio 3 Tvt-suunnitelman toteuttaminen oppilaitoksissa Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelmallinen käyttäminen opetuksen luontevana osana vaatii, että sivistystoimen johdolta (sivistys- ja hyvinvointijohtaja, rehtorit) saadaan toiminnalle täysi tuki. Talousarviossa ja investoinneissa tulee huomioida digitalisaation tuomat vaatimukset kouluille. Laitteiden lisäksi tarvitaan ylläpitoa, koulutusta ja toimivat verkkoratkaisut. Vastuu toteutuksesta on opettajilla. Opettajilla on haasteena sisäistää tieto- ja viestintätekniikan osuus osana opetussuunnitelmaa ja käytännössä ottaa tvt osaksi omaa opetusta. Tieto- ja viestintätekniikan oppiminen on jokaisen opiskelijan oikeus. Tieto- ja viestintätekniikalla on paljon annettavaa jokaisen opettajan opetukseen ja jokaisen opiskelijan oppimisprosessiin. 4 Infrastruktuuri ja laitetekniikka Hallinnon ja opetuksen tietoverkot Kalliolan, Beckerin ja Kankaisten kouluilla on kaksi tietoverkkoa, hallinto- ja oppilasverkko. Hallintoverkko on rehtoreiden ja opetus- ja kansliahenkilökunnan käytössä ja oppilaslaitteet on kytketty oppilasverkkoon.

5 4 Kyläkouluilla käytetään langattomia verkkoyhteyksiä. Jokaisella kyläkoululla on käytössä yksi kone, jolla pääsee käyttämään henkilöstöhallinnon HRM-ohjelmistoa. Äkryyn ja Vuojalahteen on tulossa kiinteä verkkoyhteys. Myös kirkonkylän kouluilla on langattomat verkot. Langaton verkko on koulun ipadeja varten, se siis ei ole nykyisellään vapaasti oppilaskäytössä. Tulevaisuudessa pitäisi pystyä hyödyntämään enemmän ns. BYOD-laitteita, jolloin langattomalta verkolta vaaditaan riittävä kapasiteetti. Työasemat ja päätelaitteet opetuksessa Luokissa on opettajan käytössä kannettava tietokone. Syksyn 2017 aikana kaikkiin opetustiloihin ollaan saamassa dokumenttikamerat ja dataprojektorit. Opettajilla on henkilökohtaisia ipad-laitteita. Oppilaskäytössä ipad-mini-laitteita. Alakoulussa on ollut oppilasmäärään nähden vähäinen määrä tietokoneita, yläkoulullakin tarve oppilaslaitteille olisi ollut suurempi. Laitekanta on lisääntymässä syksyn 2017 aikana. Laitekannan suunnitteluun ja ylläpitoon panostetaan yhdessä tietohallinnon kanssa. Kehittämiskohteet Laitekantaa tulisi lisätä. Näppäintaitojen ja ohjelmoinnin opiskeluun tarvittaisiin oppilaskäyttöön kannettavia tietokoneita. Chromebook-laitteet ovat yhteensopivia käytössä olevan Google-palvelun kanssa, joten ne ovat luonnollinen valinta koululaitteiksi. Kaikilla oppilailla ja opettajilla on oma G-Suite-tunnus (Googlen palvelu), johon kirjautumalla saa käyttöön tallennustilaa sekä tekstinkäsittely- ym. sovelluksia. Tällä hetkellä palvelu on ilmainen ja se on oppilaitoksille suunnattu. Palvelu mahdollistaa oppilaan yksin ja ryhmässä sähköisen työskentelyn. Chomebook-laitteiden etuna on, että niitä ei tarvitse tietohallinnon erikseen ylläpitää. Lisäksi niiden hankintakustannukset ovat tavallisia tietokoneita edullisempia. Opettajilla olisi hyvä olla henkilökohtaiset ipad-laitteet, jotta niiden käytöstä tulisi luontevaa ja siten kynnys käyttää laitteita myös opetuksessa madaltuisi.

6 5 Oppilaiden omat laitteet opetuksessa Opettaja harkitsee tilanteen mukaan, milloin oppilaat voivat käyttää omia laitteitaan opetustilanteissa (BYOD). Oppilaiden huoltajilta kysytään lupa (ks. Liite 1), saako oppilas tarvittaessa käyttää omaa laitettaan koulutyössä. Koulu ei korvaa koulupäivän aikana mahdollisesti rikkoutuneita omia laitteita. Kalliolan ja Beckerin kouluilla langattoman verkon kapasiteetti ei tällä hetkellä riitä oppilaslaitteiden käyttöön, joten verkot on suojattu eikä niihin suositella liitettäväksi kuin koulun laitteet. Kehittämiskohteet Myös perusasteella on kannatettavaa mahdollistaa omien laitteiden käyttö, mutta siten, että oppilaita ei aseteta perusopetuslain tarkoittamalla tavalla eriarvoiseen asemaan. Koulujen langattomat verkot tulisi rakentaa sellaisiksi, että oppilaslaitteita voisi niissä käyttää. AV-laitteet ja opetustilat Tietokoneisiin kytkettävien AV-laitteiden hankinnasta ja tällä hetkellä myös ylläpidosta vastaa tietohallinto. Tyypillisimpiä tällaisia laitteita ovat dataprojektorit ja dokumenttikamerat. Kehittämiskohteet: Kaikissa opetustiloissa on ajantasaisten IT-laitteiden ohella oltava AV-laitteet kuten dataprojektori sekä aktiivikaiuttimet ja dokumenttikamera. Tietohallinto ja sivistystoimi vastaavat suunnittelusta, toteutuksesta ja kustannuksista yhdessä talousarvion puitteissa. Tietokoneisiin kytkettyjen AV-laitteiden ylläpito siirretään IT-laitteiden ylläpidosta vastaavalle IT-toiminnalle. Opetushallituksen suositus opetustilojen laitevarustelusta on liitteessä 2.

7 6 Haaste opettajalle 5 Opetuksen verkkopalvelut ja ohjelmistot Kangasniemellä jokainen perusopetuksen oppilas saa Google G Suite for Education (GSE) -tunnuksen, jolla hän pääsee käyttämään palvelun tallennustilaa ja työkaluja. Yläkoulun oppilailla tunnuksella toimii myös sähköposti. Opettajan palveluun kuuluu lisäksi Google Classroom -työtila, johon voi koota oppilaille jaettavaan työtilaan materiaalia, linkkejä, tehtäviä ja niiden palautuskansioita sekä arvioida tehtäviä. Peda.netiä käytetään Kangasniemellä pääasiassa koulujen kotisivuina. Opettajan niin päättäessä hän voi käyttää myös Peda.netin OmaTila-palvelua, jolloin se toimii GSE-palvelun tapaan tallennus- ja työtilana. Google Oppilaiden ja opettajien henkilökohtaiset tunnukset: - pilvitallennustila Drive - työkalut: mm. Docs, Slides, Sheets, Forms ja Sites - yläkoulussa sähköposti Opettajien työtila Google Classroom - kurssien luominen, materiaalin jakaminen, tehtävien jakaminen ja palautteen antaminen Peda.net - Varhaiskasvatuksen, koulujen ja luokkien kotisivut - OmaTila mahdollistaa myös tallennustilan käyttämisen (vaihtoehtoinen Googlen palvelulle) - Opettajien sähköinen opehuone Wilma Sähköiset opetusmateriaalit Kodin ja koulun välinen yhteydenpito esim. Otava, Sanoma Pro

8 7 Haaste opettajalle 6 Pedagogiset mallit ja käytänteet Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatuksessa tietotekniikkaa käytetään lasten kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla leikinomaisesti, jolloin tvt:n peruskäytön alkeet alkavat harjaantua. Tieto- ja viestintäteknisten perustaitojen oppiminen on jokaisen peruskoulun oppilaan oikeus ja niiden opettaminen jokaisen opettajan velvollisuus. Koulutuksen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisen oppilaan on peruskoulun aikana opittava perustaidot riippumatta siitä, mitä koulua hän käy ja keiden opettajien ohjauksessa. Perustaitoja ovat ainakin seuraavat asiat: - Käyttöjärjestelmän perustoiminnot (leikepöytä, tulostusasetukset, tiedostonhallinta ) - Järjestelmiin kirjautuminen ja oman tunnuksen ja salasanan hallinta - Tekstinkäsittely, esitysohjelman perusteet (esim. PowerPoint, Diat/Slides) - Digitaalinen kuvaaminen ja kevyt kuvan-/videonkäsittely - Sähköisten oppimateriaalien hyödyntäminen opinnoissa - Sähköposti ja verkkokeskustelut

9 8 - Yhteisölliset verkkotuotantovälineet (sosiaalinen media) ja/tai oppimisalustan (Peda.net, Google Classroom tms.) käyttö - Tiedonhaku, lähdekritiikki ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen - Turvalliset toimintatavat verkossa Tieke ry:n laatima kaaviokuva havainnollistaa tieto- ja viestintätekniikan taitoja ja jäsentää ne alakokonaisuuksiin. Kaavio: Tieke ry Osaamisen arviointityökalu (2012) Näiden taitojen oppimisen polkua eri vaiheissa eritellään tarkemmin Tieto- ja viestintätekniikan oppimispolun suunnitelmassa (ks. Liite 3), joka on tehty Kangasniemen perusopetuksen opetussuunnitelman pohjalta. 7 TVT-tukipalvelut Teknisen tuen järjestelyt IT-laitteiden ja verkkojen teknisestä toimivuudesta sekä ohjelmistoasennuksista vastaa IT-toiminta. Koulujen IT-tuki Petri Tiihonen p Vaikka oppilaitosten tvt-vastaavien rooli on pääosin pedagoginen, he voivat yhä suorittaa pienimuotoisia teknisiä toimia, ks. tarkemmin alla. Pedagogisen tuen järjestelyt Kouluille pyritään luomaan sellainen rakenne, että opettajilla on mahdollista saada myös pedagogista tukea teknisen tuen lisäksi. Nimikkeenä voisi olla tvt-vastaava, jonka tehtävä on ennen kaikkea pedagoginen tuki. Tähän voidaa yhdistellä nykyisiä av- ja tietotekniikkavastaavan tehtäviä. Tukea voidaan antaa välituntisin, oppituntien jälkeen tai

10 9 oppituntien aikana (ei muuta omaa opetusta samanaikaisesti). Tärkeintä on, että vertaistuki on opettajien tavoitettavissa tavalla, joka palvelee parhaiten yksikön tarpeita. Tvt-vastaava - toimii yhteyshenkilönä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä tiedotustehtävissä - toimii yksikön toiminnasta vastaavan henkilön ohella ensisijaisena yhteyshenkilönä IT-toiminnan tukeen (Petri Tiihonen), mutta opettajat voivat olla yhteydessä myös suoraan - toimii opetushenkilöstön vertaistukena ohjelmistojen käytön tukeen ja pedagogiseen käyttöön liittyvissä asioissa - tukee opettajia täydennyskoulutuksessa hankitun osaamisen käyttöönotossa - voi tehdä pienimuotoisia teknisistä toimia, mutta vikatilanteista vastaa IT-tuki (Petri Tiihonen). Tehtävään sisältyy myös OVTES:ssa määritelty tietokoneiden hoito ja valvonta (perusopetus) - seuraa kasvatus- ja opetustoimen tvt-suunnitelman toteutumista yhdessä oppilaitoksen/yksikön johdon kanssa - toimii yhteistyössä yksikön av-vastaavan ja kiinteistönhoitajan kanssa - antaa pienimuotoista opastusta myös opettajien tarvitsemien hallinto-ohjelmien käyttöön (esim. Wilma, HRM). 8 Täydennyskoulutus Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö kehittyy nopeasti. Oman osaamisen kehittäminen tällä saralla on tärkeää jokaiselle opettajalle. Täydennyskoulutukseen osallistuminen ei jakaudu tasaisesti opettajien kesken ja osa jättäytyy kokonaan sen ulkopuolelle. Tavoitteeksi asetetaan, että jokainen opettaja osallistuu tvt-täydennyskoulutukseen. Opetushallituksen rahoittamaa digitutoropettajatoimintaa käynnistettäessä elokuussa 2017 opettajat ovat osallistuneet heidän tieto- ja viestintäteknisiä taitojaan kartoittavaan kyselyyn (Liite 4). Kyselyn tuloksia hyödynnetään opettajille suunnattavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Digitutoropettajatoiminnan yhteydessä järjestettävät pienimuotoiset koulutukset ovat kaikkien opettajien ulottuvilla ja näihin koulutuksiin kannustetaan opettajia aktiivisesti osallistumaan.

11 10 Digitutorit antavat myös henkilökohtaista ohjausta opettajille tvt:n pedagogisessa käytössä sekä jalkautuvat luokkiin toimimaan yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Kehityskeskustelussa tarkistetaan opettajan tvt-koulutustarve. Työnantaja järjestää mahdollisuuden osallistua koulutukseen esimiehen määrittämällä tavalla. Haaste opettajalle 9 Koulun toimintakulttuuri ja johtajuus Tavoitteiden saavuttamiseksi oppilaitoksen tasolla tarvitaan opettajien jaettua asiantuntijuutta. Hyviä ja huonoja kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa on hyvä jakaa kollegoiden kesken. Tieto- ja viestintätekniikan osaamista ei pidä keskittää yksittäisiin opettajiin, vaan tukea kaikkia opettajia niin, että kukin saa omassa työssään tarvitsemat taidot. Omaa osaamista pitää kehittää, mm. täydennyskoulutuksen ja vertaistuen avulla. Opettajakokousten valmistelutyön siirtäminen osittain verkkoon lyhentää kokoukseen tarvittavaa aikaa. Osa tiedotettavista asioista voidaan kokouksen sijaan välittää tiedoksi Wilman, sähköpostin ja/tai Peda.net-sivujen kautta. On tärkeää, että jokainen henkilökuntaan kuuluva sitoutuu seuraamaan aktiivisesti valittua tiedotuskanavaa. Oppilaitoksen erilaisten yhteisten suunnitelmien (tapahtumat, paikalliset opetussuunnitelmat) työstäminen verkkovälineillä mahdollisimman valmiiksi ennen yhteistä käsittelyä tehostaa prosessia.

12 11 Tieto- ja viestintätekniikan tavoitteiden viemisessä käytäntöön rehtorit ovat avainasemassa. Keskeiset opetusta koskevat tavoitteet on nähtävä normeina, joiden toteutumista yksikön johtaja valvoo. Heidän tuellaan ja ohjauksessa käytännöt siirtyvät paperilta teoiksi. Johdon tvt-osaamisen tasosta on pidettävä huolta. Kunnalla on monipuolinen kyselyohjelmisto kaikkien hallintokuntien käytössä. Lisäksi Wilmassa on kyselyominaisuus. Kyselyohjelmistot ovat melko helppokäyttöisiä ja tulosten analysointi on sähköisessä järjestelmässä helppoa. Haaste henkilöstölle 10 TVT-suunnitelman arviointi ja päivittäminen Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan suunnitelmakaudella. Ryhmä: tvt-vastaavat av-vastaavat rehtorit tietohallinnon edustaja

13 12 LÄHTEET Paikalliset ohjeistukset Turku, Kasvatus ja opetustoimi Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Tampereen seudun esi- ja perusopetuksen TVT-suunnitelma Valtakunnalliset ohjeistukset: Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma df Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM) Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä - tilannekatsaus toukokuu Sosiaalinen median opetuskäytön suositukset uositukset Opetustilan tieto- ja viestintätekniikan varustetaso (OPH) Valtioneuvosto Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen. Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite.

14 LIITE 1/1 13

15 14 LIITE 2 1/3 Opetushallitus (edu.fi) OPETUSTILAN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN VARUSTETASO (ote) Tämä dokumentti käsittelee ainoastaan koulujen ja oppilaitosten opetukseen ja oppimiseen käytettävää tieto- ja viestintäteknologiaa. Tästä tavallisesti eriytettyä hallinnon tietotekniikkaa dokumentti ei käsittele. Suositus lähtee liikkeelle tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesta käytöstä käyttötarkoituksen kautta tarkasteltuna. Olennaista on se, mitä tehdään, minkä vuoksi ja mikä toiminnan tavoitteena on. Hyvä lopputulos on mahdollista saavuttaa useilla eri tavoilla ja kaikki pedagogisesti toimivat tavat ovat hyviä ja suotavia. Olennainen osa hyvää opetuksen TVT:n toteutusta on jatkuvaan prosessiin pohjautuva suunnittelu, joka tehdään varsinaisia käyttäjiä, oppijoita ja opettajia kuunnellen ja heidän kanssaan yhteistyössä. Opetus ansaitsee kunnollisen, oppimiseen suunnitellun ja optimoidun tietoteknisen ympäristön. Tämän toteuttaminen onnistuu siten, että käyttäjien, tietohallinnon ja palveluiden sekä ohjelmistojen toimittajien välillä on toimiva keskusteluyhteys. Koulun TVT-varustuksen tavoitetaso Yleinen varustus oppimistilassa: - Esitystekniikka: Näyttölaite: projektori tai suurikokoinen näyttö, jossa kosketus- tai muu ohjaustoiminnallisuus. - Tietokone em. näyttöön kytkettynä, äänentoistomahdollisuus Internet-yhteys - Joustavat mahdollisuudet päätelaitteiden käyttöön kaikessa opetuksessa, kuten esim. läppärikärryt tai muut mobiilit tai kiinteät ratkaisut sekä langaton verkko tai riittävä määrä kiinteän verkon liittymäpisteitä. Oppimistilanteessa oppilaan käytössä oleva TVT-varustus - Alakoulussa 1 kone jokaista oppilasparia kohden, yläkoulussa ja sen jälkeisissä oppilaitoksissa tarvitaan päätelaite jokaisen oppilaan käyttöön. Tarkempia esimerkkejä toteutustavoista myöhemmin. - Riittävän nopea Internet-yhteys. - Toimisto-ohjelmistopaketti ja muut peruskäyttöön tarvittavat varusohjelmistot kuten selain ja kuvan- ja videonkäsittelyohjelma. - Henkilökohtaista levytilaa töiden tallentamiseen verkkolevyllä tai verkkopalvelussa. - Sähköinen oppimisalusta, joka mahdollistaa ryhmätöiden tekemisen tuottamalla tietoa yhdessä ajasta tai paikasta riippumatta.

16 15 - Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma koulussa yhteisessä käytössä Laitteistoa: - digitaalisia valokuva- ja/tai videokameroita, äänitysvälineet, etäyhteysvälineet (videoneuvotteluvälineet, esim. web-kamera, mikrofoni, headset), siirrettävää esitystekniikkaa - Mobiilit päätelaitteet, vuorovaikutteisen esitystekniikan äänestyslaitteet tai vastaavat vuorovaikutteisuuden mahdollistavat lisälaitteet - Oppilaiden vapaassa käytössä olevia opetusverkon tietokoneita ns. käytäväkoneita Palveluja: - Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella kirjaudutaan kaikkiin sähköisiin palveluihin, kuten tallennustilaan, sähköpostiin, sähköisen oppimisympäristöön ja tulostuspalveluihin Sähköinen oppimisympäristö - Oppilaiden vapaassa käytössä olevia opetusverkon tietokoneita ns. käytäväkoneita - Sähköposti ja henkilökohtainen tallennustila verkossa - Yhteinen, itsetuotetun oppimateriaalin tallennus-, jakamis- ja julkaisupalvelin - Ostetun ja itsetuotetun sähköisen oppimateriaalin keskitetty jakaminen - Mahdollisuus käyttää omia laitteita koulussa langattomassa verkossa - Sähköisten palveluiden tulee olla käytettävissä mistä tahansa käsin ja millä tahansa laitteella, tärkeimpänä kotoa käsin omalla tietokoneella. Ohjeet ja tuki Ohjeet: - Koulun omat säännöt koulun verkossa toimimiseen ja laitteiston käyttämiseen sekä myös sosiaalisen median opetuskäyttöön (mm. netiketti ja someketti, linkki sosiaalisen median opetuskäytön suosituksiin). o Kattava käyttäjäsitoumus sähköisien palvelujen käyttöön sekä koulun käyttämien ulkopuolisten palvelujen käyttöön, pyydetään oppilaiden huoltajilta lukuvuoden alussa o Tietohallinto: sähköisten palvelujen, tietosuojan, tietoturvan ja rekisteriselosteiden hallinta ja ylläpito o Kuvaus- ja jakeluluvat ja käytännöt Tuki: - Tekninen käyttäjätuki koulun henkilökunnalle - Riittävä resursointi suhteessa käyttäjä-, palvelu- ja työasemamäärään - Pedagoginen tuki opettajille Tuen tasot: kunnan yhteinen tukikeskus, kollegiaalinen tuki, ainetiimit tms. - Käyttäjätuki oppilaille - Tukihenkilöiden aktiivinen keskusteluyhteys opetuksen ja toiminnan kehittäjien, erityisesti tietohallinnon kanssa. - Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma /3

17 16 Muuta huomioitavaa: - Yleinen verkkojen tietoturva (fyysinen tietoturva kuten pääsy laitesaleihin, jakokeskuksiin ja kaapelointeihin on oltava rajatulla henkilöstölle) - Wlan-verkkojen avoimuuden aste - Tietotekniikan hallinnoinnista - Ohjelmistojen, laitteiden, verkkojen, kehittämisen ja ylläpidon hallinnointi - Palvelujen ja laitteiden asianmukainen hankinta kilpailuttamalla - Yhteistyö tietohallinnon kanssa - Tietoliikenneyhteyksissä tulee huomioida riittävä kapasiteetti ja palvelun laatu - Opetuksessa käytettävät erityiset muut laitteet ja ohjelmistot tuovat omat vaatimuksensa - TVT-varusteluun (esim. HD-videokuvan tuottaminen, CAD-piirtäminen, tms.) Lähde: ( ) Verkossa oleva lähdeasiakirja sisältää myös laajentavia osioita. 3/3

18 17 LIITE 3 1/2 TVT:n oppimispolun suunnitelma 0-9 lk Osa-alue TVT-visio luokka-asteella Tietotekniikan perustaidot Tietotekniikkaan kannustaminen Ohjelmointi Käytännön taidot ja oma tuottaminen Hyödynnetään esiopetuksen aikana ja koulun ulkopuolella oppilaille karttuneita tieto- ja viestintäteknologian (tvt) tietoja ja taitoja. Tvt:n perustaitojen harjoittelu. Tvt opiskelun välineenä. Tvt:n keskeinen käsitteistö. Tvt:n käyttäminen lähiympäristössä ja tvt:n merkitys arjessa. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimisen edistäjänä. Harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä koulutyössä. Opetellaan niiden keskeisiä käyttöja toimintaperiaatteita. Näppäintaidot sekä muut tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaidot. Hyödynnetään alkuopetuksen aikana ja koulun ulkopuolella oppilaille karttuneita tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja. Taitoja lisätään ja syvennetään. Erilaisten laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen käyttö sekä niiden toimintalogiikan ymmärtäminen. Harjaantuminen sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä. Kuvan, äänen, videon ja animaation tekemistä. Ohjelmoinnin kokeilun kautta kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista. Kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla omia ideoita yksin ja yhdessä toisten kanssa. Harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä koulutyössä. Opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Näppäintaidot sekä muut tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaidot. Oppilaita kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on luonteva osa oppilaan omaa ja yhteisön oppimista. Oppilaat syventävät taitojaan ja hyödyntävät opiskelussaan koulun ulkopuolella opittua. Oppilaille muodostuu käsitys siitä, miten tieto- ja viestintäteknologiaa voi hyödyntää eri oppiaineiden opiskelussa, myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä sekä yhteiskunnallisessa toiminnassa ja vaikuttamisessa. Ohjelmointia harjoitellaan osana eri oppiaineiden opintoja. Oppilaita kannustetaan oma-aloitteiseen tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen erilaisissa oppimistehtävissä sekä eri tehtäviin sopivien työtapojen ja välineiden valintaan.

19 18 Vastuullisuus ja turvallisuus Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely Vuorovaikutus ja verkostoituminen Työskentelyergo nomia Tvt ja yhteiskunta Tvt- taitojen syventäminen Keskustelua tvt:n turvallisista käyttötavoista ja hyvistä käytöstavoista viestimisessä. Keskeisten hakupalvelujen käyttäminen. Eri työvälineiden kokeileminen. Pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Omien ideoiden toteuttaminen tvt:n avulla yksin ja yhdessä toisten kanssa. Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Terveelliset työasennot sekä sopivan pituiset työjaksot hyvinvoinnin näkökulmasta. Koulutyössä eri viestintäjärjestelmien sekä opetuskäytössä olevien yhteisöllisten palvelujen käyttöä. Tvt:n vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön ja hyviin käytöstapoihin ohjaaminen. Tekijänoikeuksien perusperiaatteet. Tiedon etsiminen useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla. Lähteiden hyödyntäminen oman tiedon tuottamisessa. Tiedon kriittinen arviointi. Etsitään itselle sopivia ilmaisutapoja ja käytetään tvt:tä työskentelyn ja tuotosten dokumentoinnissa ja arvioinnissa. Toimiminen oman roolin ja välineen luonteen mukaisesti. Vastuun ottaminen omasta viestinnästä. Tarkastellaan ja arvioidaan tvt:n roolia vaikuttamiskeinona. Kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa myös kansainvälisissä yhteyksissä. Terveelliset työasennot sekä sopivan pituiset työjaksot hyvinvoinnin näkökulmasta. 2/2 Turvallinen ja eettisesti kestävä tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Suojautuminen mahdollisilta tietoturvariskeiltä ja tiedon häviämiseltä välttyminen. Käsitteet tietosuoja ja tekijänoikeus. Vastuuttoman ja lainvastaisen toiminnan seuraukset. Monipuolista tiedon hankintaa ja tuottamista sekä tietolähteiden monipuolista käyttöä tutkivan ja luovan työskentelyn pohjana. Lähdekriittisyys. Opitaan arvioimaan omaa ja muiden - myös erilaisten hakupalveluiden ja tietokantojen - tapaa toimia ja tuottaa tietoa. Tiedostojen systematisoinnin, organisoinnin ja jakamisen harjoittelua. Valmistetaan erilaisia digitaalisia tuotoksia itsenäisesti ja yhdessä. Opetuksessa käytetään yhteisöllisiä palveluita ja koetaan yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys oppimiselle, tutkivalle työskentelylle ja uuden luomiselle. Erilaisten viestintäkanavien ja -tyylien tarkoituksenmukainen käyttö. Tvt:n hyödyntäminen myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Tvt:n merkitys, mahdollisuudet ja riskit globaalissa maailmassa. Oppilaita opastetaan terveellisten ja ergonomisten työtapojen omaksumiseen. Oppimistehtävien yhteydessä tarkastellaan tvt:n merkitystä yhteiskunnassa ja vaikutuksia kestävään kehitykseen. Oppilaiden käsitys eri laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen käyttö- ja toimintalogiikasta syvenee.

20 19 LIITE 4 1/3

21 20 2/3

22 21 3/3