KOLME ITÄISEN KUMPPANUUDEN NAAPURIMAATA ETELÄ-KAUKASIASSA

Transkriptio

1 KOLME ITÄISEN KUMPPANUUDEN NAAPURIMAATA ETELÄ-KAUKASIASSA Vuonna 2009 käynnistetty EU:n itäisen kumppanuuden politiikka kattaa kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota eli Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Sillä on tuettu näiden maiden poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuspyrkimyksiä demokratian ja hyvän hallinnon, energian toimitusvarmuuden, ympäristönsuojelun sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Kaikki kumppanimaat (lukuun ottamatta Valko-Venäjää, jonka jäsenyys on keskeytetty) kuuluvat Euronest-edustajakokoukseen. Parlamentilla on suhteista Etelä-Kaukasiaan vastaava valtuuskunta, joka valvoo Armenian ja Azerbaidžanin parlamentaarisia yhteistyövaliokuntia ja Georgian parlamentaarista assosiaatiovaliokuntaa sekä seuraa Etelä-Kaukasiasta ja Georgian kriisistä vastaavan EU:n erityisedustajan työtä. GEORGIA Georgiassa vuonna 2013 pidettyjen presidentinvaalien ja vuonna 2016 pidettyjen parlamenttivaalien voittajaksi selvisi uusi Georgialainen unelma -koalitio, ja maan euroatlanttinen suuntautuminen sai vahvistuksen. Vuoden 2014 assosiaatiosopimukseen perustuva pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus tuli voimaan heinäkuussa Georgia on tehnyt merkittävää työtä lainsäädäntönsä mukauttamiseksi EU:n vaatimuksiin, mikä johti muun muassa viisumivapauteen lyhytaikaisessa oleskelussa Schengen-alueella maaliskuusta 2017 alkaen. Georgian liittyminen energiayhteisösopimukseen täysivaltaisena sopimuspuolena heinäkuussa 2017 on toinen tärkeä virstanpylväs sen tiellä kohti Eurooppaa. Talous on kuitenkin vakavissa vaikeuksissa ja sisäisiä uudistuksia kaivataan. Georgian demokratia kärsii yhä poliittisen elämän merkittävästä kahtiajakautumisesta, mikä näkyy myös mediaympäristössä. Koalition ja opposition välillä on edelleen jännitteitä, ja jatkuvasti esiintyy syytöksiä, että oikeudenkäyttö on valikoivaa ja korruption vastaiset kampanjat ovat poliittisesti tarkoitushakuisia. Lokakuussa 2016 pidettyjen parlamenttivaalien arvioitiin olleen yleisesti ottaen demokraattiset ja oikeudenmukaiset huolimatta eräistä menettelyihin liittyvistä väärinkäytöksistä ja pelottelua koskevista väitteistä. Georgialainen unelma -koalitio voitti vaalit ja sai perustuslain muuttamiseen vaadittavan enemmistön (75 prosenttia paikoista). Georgia tekee jatkuvasti uudistuksia, jotka aiheuttavat pitkälle meneviä muutoksia perustuslakiin. Perustuslain uudistusprosessi on kuitenkin valitettavasti johtanut vallassa olevan puolueen, opposition ja keskeisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen väliseen sitkeään kahnaukseen. Georgialainen unelma -koalition yksinään hyväksymät uudistukset voisivat romahduttaa Georgian myönteisen julkisuuskuvan ja luottamuksen, jota kansalaiset tuntevat poliitikkoja ja uuden perustuslain legitiimiyttä kohtaan. EU tukee Euroopan neuvoston Faktatietoja Euroopan unionista

2 suosituksiin perustuvia institutionaalisia uudistuksia, joilla parannetaan hallintotapaa ja demokratiaa, mutta niiden onnistuminen riippuu täytäntöönpanon asteesta. Tilanteessa, jossa Venäjä liittää hivuttamalla Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa itseensä, georgialaiset ovat panneet toivonsa lähentymiseen Euroopan unioniin ja Natoon. Azerbaidžanilaisen toimittajan Afgan Mukhtarlin sieppaus on kuitenkin pahaenteinen muistutus siitä, kuinka suojaton Georgia on suhteessa naapurimaihinsa. EU on korostanut, että Etelä-Ossetian ja Abhasian alueiden lukkiutunut tilanne on ratkaistava rauhanomaisesti siten, että Georgian alueellista koskemattomuutta kunnioitetaan. EU tukee erityisedustajan toimintaan perustuvaa konfliktien ratkaisua, EU:n tarkkailuoperaatiota sekä vakautta ja rauhaa edistävää EU:n välinettä, joilla täydennetään Geneven kansainvälisiä neuvotteluja. EU:n ja Georgian strateginen vuoropuhelu konfliktiin liittyvistä asioista on luottamuksen merkki osapuolten välisissä suhteissa huolimatta tavanomaisista eroista toimintaa koskevissa päätelmissä. EU:n ja Georgian parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan viides kokous järjestettiin Tbilisissä syyskuussa Tässä kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti loppulausuma ja suositukset. Niissä korostettiin myönteistä kehitystä, kuten yleisistä tuomioistuimista annettuun lakiin, virkamieslakiin ja vangitsemista koskevaan lakiin tehtyjä muutoksia mutta myös tarvetta parantaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tehokkuutta, julkista varainhoitojärjestelmää sekä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevaa politiikkaa, toimia, joilla varmistetaan viestinten monimuotoisuus ja moniarvoisuus ja avoin ja tasapuolinen menettely seuraavan oikeusasiamiehen valinnassa sekä tehokas ja perusteellinen tutkinta Afgan Mukhtarlin sieppauksesta. Tekstissä toistettiin myös parlamentin tuki Georgian itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Georgia on ottanut vastaan parlamentti- ja presidentinvaaleja sekä paikallisvaaleja tarkkailleita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) valtuuskuntia, joihin myös Euroopan parlamentin jäseniä on osallistunut. Georgian viimeisimpiä parlamentti- ja presidentinvaaleja pidettiin yleisesti ottaen tyydyttävinä, ja hallituksen toimet pantiin merkille. Etyjin OHDHIR-toimiston alustavissa arvioissa vuoden 2017 paikallisvaaleista jotka Georgialainen unelma -koalitio voitti päädyttiin myönteiseen arvioon huolimatta siitä, että äänestäjiä mahdollisesti peloteltiin ja painostettiin ja että siitä ei kerrottu julkisissa tiedotusvälineissä. ARMENIA Armenian suhteet EU:hun ovat ristiriitaiset, mutta uusi alku saattaa olla käsillä. Toisaalta Armenian presidentti ilmoitti syyskuussa 2013, että maa liittyisi Euraasian talousunioniin Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Venäjän kanssa. Armenia allekirjoitti talousunionin jäsenyyssopimuksen 10. lokakuuta 2014 eli vähän ennen kuin se aloitti toimintansa 1. tammikuuta Toisaalta joulukuussa 2015 aloitetut neuvottelut uudesta EU:n ja Armenian välisestä sopimuksesta olivat käännekohta vuonna 2013 tapahtuneen Venäjä-mielisen täyskäännöksen jälkeen. Molempien osapuolten tähän mennessä osoittama pragmaattisuus johti nopeasti sellaisen kokonaisvaltaisen ja laajennetun kumppanuussopimuksen tekemiseen, joka allekirjoitettiin marraskuussa 2017 ja joka perustuu EU:n arvoihin mutta on samalla Faktatietoja Euroopan unionista

3 yhteensopiva Armenian Euraasian talousunionista johtuvien uusien velvoitteiden kanssa erityisesti kaupallisella alalla. Kahtiajakautunut poliittinen tilanne kiristyi entisestään vuosina , kun hallitus käynnisti perustuslakiuudistuksen. Vaikka ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion alalla on tehty useita pitkään kaivattuja parannuksia, keskustelua hallitsi siirtymistä presidenttivaltaisesta järjestelmästä parlamentarismiin koskeva ehdotus, joka lopulta hyväksyttiin. Keväällä 2018 entinen presidentti Serž Sargsjan erosi tehtävästään viikkokausia kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Niissä vastustettiin hänen nimeämistään ja myöhempää nimittämistään pääministeriksi uudessa parlamentaarisessa järjestelmässä. Parlamentti valitsi 8. toukokuuta 2018 (59 äänellä 105:stä, mukana myös tasavaltalaispuolueen ääniä) maan pääministeriksi kansalaissopimuspuolueen johtajan Nikol Pašinjanin, joka on myös yksi rauhanomaisia protesteja kaduilla johtaneen poliittisen liittouman Ulospääsy (armeniaksi Yelk) johtajista. Maailman johtajien onnittelujen jälkeen uudella pääministerillä ja hänen hallituksellaan on edessään useita haasteita, muun muassa talouskumppanuussopimuksen täytäntöönpano, ennenaikaisten vaalien järjestäminen (ja menestyminen niissä) sekä korruption torjuntaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevien lupausten täyttäminen. Armenia ja Azerbaidžan ovat olleet osapuolina pitkittyneessä konfliktissa Vuoristo-Karabahin alueen asemasta yli 30 vuoden ajan, ja huhtikuussa 2016 käydyn neljän päivän sodan aikana jännitys oli kireämpää kuin koskaan vuoden 1994 jälkeen. Armenian suhteet Turkkiin ovat viileät, koska viimeksi mainittu asettaa Armenian vastaisen rajansa avaamisen ehdoksi edistymisen Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemisessa. Joulukuussa 2012 hyväksyttiin EU:n ja Armenian välisen parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan pöytäkirja puitesopimuksesta, jossa määritellään yleiset periaatteet Armenian instituutioiden osallistumiselle EU:n ohjelmiin. Tilanteessa, jossa EU on muotoilemassa uudelleen suhteitaan Armeniaan uudella sopimuksella, ulkoasiainvaliokunta (AFET) aikoo laatia hyväksyntämenettelyn mukaisen mietinnön vuoden 2018 alkupuolella. Euroopan parlamentille demokratian lujittuminen Armeniassa on ensisijainen tavoite. Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2015 päätöslauselman armenialaisten kansanmurhan satavuotismuistopäivästä. EU:n ja Armenian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan 17. kokous pidettiin joulukuussa 2017 Jerevanissa, ja sen päätteeksi laadittiin yhteinen lausuma ja suosituksia. Keskusteluissa ja tuloksena olevassa asiakirjassa keskityttiin erityisesti kattavan talouskumppanuussopimuksen ratifiointiin ja täytäntöönpanoon, uudistuksia koskevaan EU:n tukeen ja etenkin oikeusvaltioasioihin, sukupuolikysymyksiin äskettäin hyväksytyn kotiväkivaltaa koskevan lain osalta ja alueellista turvallisuutta koskeviin haasteisiin. Armenia on vastaanottanut Euroopan parlamentin vaalitarkkailijat kuusi kertaa osana Etyjin ODIHR-toimiston valtuuskuntaa, myös vuonna 2017 maassa järjestettyjen parlamenttivaalien yhteydessä. Armenian vaalijärjestelyt ovat vähitellen parantuneet. Useimmat Etyjin ODIHRtoimiston vuonna 2013 antamista suosituksista on nyt pantu täytäntöön, kuten käy ilmi Etyjin ODIHR-toimiston viimeisimmästä väliaikaisraportista ennen vuoden 2017 vaaleja. Vaikka kyseiset vaalit olivat yleisesti ottaen hyvin järjestetyt, havaittiin myös jatkuvia puutteita, kuten painostus ja äänten ostaminen sekä puolueen edustajien tai poliisin puuttuminen äänestyspaikkojen toimintaan. Faktatietoja Euroopan unionista

4 AZERBAIDŽAN Assosiaatiosopimusta koskevat neuvottelut käynnistettiin vuonna 2010, ja Azerbaidžan allekirjoitti viisuminsaannin helpottamista koskevan sopimuksen EU:n kanssa vuonna Azerbaidžan ja EU ovat viime aikoina tiivistäneet yhteistyötään energia-alalla, mutta niiden taloudellisen yhteistyön lisääntyminen edelleen riippuu siitä, miten Azerbaidžan edistyy demokraattisten instituutioiden kehittämisessä ja WTO:hon liittymisessä. Vuosina 2015 ja 2016 erimielisyyksiä oli parannetusta sopimuksesta, kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisesta ja EU:n esittämästä kritiikistä. EU:n korkeiden virkamiesten vierailut Bakussa vuonna 2016 ja eräiden azerbaidžanilaisten ihmisoikeusaktivistien vapauttaminen ovat kuitenkin mahdollistaneet yhteistoiminnan aloittamisen vähitellen uudelleen. Neuvottelut EU:n ja Azerbaidžanin välisestä vapaakauppasopimuksesta aloitettiin 7. helmikuuta Uusi sopimus kattaa poliittiset kysymykset, kaupan, energian ja muut erityiskysymykset, mukaan lukien edellytykset mahdolliselle viisumivapaudelle tulevaisuudessa. Sen tulisi sisältää määräyksiä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP) ja YUTP:n ulkopuolisista kysymyksistä, mukaan lukien tiukkoja määräyksiä demokratiasta, oikeusvaltiosta ja perusoikeuksista. Yhteistyövaliokunnan kokous pidettiin Bakussa toukokuun 2017 lopussa, ja yhteistyöneuvoston on määrä kokoontua 9. helmikuuta EU:n ja Azerbaidžanin energia-, liikenne- ja ympäristökysymyksiä käsittelevä alakomitea tapasi 26. ja 27. tammikuuta 2017 Bakussa (ensimmäinen tällainen kokous kolmeen vuoteen). Armenia ja Azerbaidžan ovat olleet osapuolina pitkittyneessä konfliktissa Vuoristo-Karabahin alueen asemasta yli 30 vuoden ajan, ja huhtikuussa 2016 käydyn neljän päivän sodan aikana jännitys oli kireämpää kuin koskaan vuoden 1994 jälkeen. EU antaa horjumattoman tukensa Etyjin Minskin ryhmän puheenjohtajille ja heidän vuonna 2009 esittämilleen perusperiaatteille, joiden tarkoituksena on ratkaista konflikti rauhanomaisesti. Parlamentti antoi 10. syyskuuta 2015 päätöslauselman, jossa se totesi olevansa erittäin huolissaan maan ihmisoikeustilanteen jatkuvasta heikentymisestä ja kehotti Azerbaidžanin hallitusta tekemään välittömästi lopun kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeustyön tukahduttamisesta. Tämä johti siihen, että Azerbaidžanin parlamentti (Milli Majlis) antoi päätöslauselman, jossa lueteltiin useita vastatoimia, mukaan lukien vetäytyminen Euronestin parlamentaarisesta edustajakokouksesta. Tämä päätös kuitenkin kumottiin Bakussa syyskuussa 2016 pidetyn parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan kokouksen seurauksena. Azerbaidžanilainen ihmisoikeusaktivisti Leyla Yunus oli yhdessä miehensä Arifin kanssa vangittuna heinäkuusta 2014 huhtikuuhun 2016 ja vapautettiin Euroopan parlamentin voimakkaan kampanjoinnin ansiosta. Hän oli parlamentin Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon palkintoehdokas vuonna Parlamentti antoi 15. kesäkuuta 2017 päätöslauselman Georgiassa siepatusta ja Bakussa vangitusta azerbaidžanilaisesta toimittajasta Afgan Mukhtarlista ja tiedotusvälineiden tilanteesta Azerbaidžanissa. Parlamentin valtuuskunnan puheenjohtaja Sajjad Karim antoi 15. tammikuuta 2018 lausunnon Afgan Mukhtarlin tuomitsemisesta kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Korkean tason yhteydenpidon jälkeen parlamentaarinen yhteistyövaliokunta pystyi kokoontumaan syyskuuta 2016 ensimmäisen kerran vuoden 2012 jälkeen. EU:n ja Azerbaidžanin yhteistyövaliokunnan 14. kokous pidettiin Brysselissä toukokuuta 2017, ja sen lopuksi annettiin yhteinen julkilausuma, jossa korostettiin erityisesti mahdollisuuksia tiiviimpiin taloussuhteisiin, joita uudesta sopimuksesta käynnistettävät neuvottelut edistävät, Faktatietoja Euroopan unionista

5 eteläisen kaasukäytävän tärkeyttä, tarvetta edistyä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä demokratian ja oikeusvaltion alalla ja löytää rauhanomainen ja kestävä ratkaisu Vuoristo- Karabahin konfliktiin mahdollisimman pian. Tilanteessa, jossa EU on muotoilemassa uudelleen suhteitaan Azerbaidžaniin uudella sopimuksella, AFET-valiokunta valmistelee väliaikaista mietintöä ja neuvottelijoille annettavia suosituksia, jotka julkistetaan vuoden 2018 alkupuolella. Euroopan parlamentin jäsenet ovat tarkkailleet Azerbaidžanin vaaleja osana ODIHR-toimiston valtuuskuntaa. Kansainvälisten vaatimusten on katsottu jääneen täyttymättä kaikissa maassa järjestetyissä vaaleissa, joissa tarkkailijoita on ollut, eikä suosituksia ole edelleenkään pantu täytäntöön. Koska Azerbaidžanin viranomaisten kanssa ei päästy sopimukseen, 1. marraskuuta 2015 pidettyjä parlamenttivaaleja ei tarkkaillut Etyj vaan Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (PACE), jonka suorittama tarkkailu oli suppeampi ja kestoltaan lyhyempi. PACE totesi päätelmissään, että äänestysvilkkauden huomattava lisääntyminen ja vaalien ja ääntenlaskennan avoimuus osoittavat, että Azerbaidžanin tasavalta on ottanut askeleen vapaiden, rehellisten ja demokraattisten vaalien suuntaan, ja vaikka se havaitsi jonkin verran äänien tehtailua, se katsoi, että annetut äänet vastasivat Azerbaidžanin kansan ilmaisemaa tahtoa [1]. Heinäkuussa 2016 presidentti Alijev määräsi syyskuussa 2016 järjestettäväksi kansanäänestyksen 29:stä perustuslakiin tehtävästä muutoksesta. Kansanäänestys järjestettiin PACE:n valtuuskunnan mukaan rauhallisissa ja avoimissa äänestysoloissa. Monet tarkkailijat ovat kuitenkin pitäneet sitä presidentin yrityksenä lisätä edelleen valtaansa pidentämällä presidentin toimikautta viidestä seitsemään vuoteen, siirtämällä joitakin pääministerin toimivaltuuksia vastikään perustetulle varapresidentin viralle, antamalla presidentille valtuudet hajottaa parlamentti ja poistamalla 35 vuoden vähimmäisikärajan presidenttiehdokkailta. Vaikka Azerbaidžan ei pyytänyt asiantuntijoiden neuvoja, PACE:n puhemiehistö pyysi Venetsian komissiolta lausuntoa suunnitelluista muutoksista. Syyskuussa 2016 annetussa alustavassa lausunnossa nostettiin esiin useita huolenaiheita, jotka liittyivät kansanäänestykseen johtaneeseen prosessiin, presidentin vallan lisäämiseen ja parlamentin vallan heikkenemiseen. EU antoi lausunnon, jossa pyydettiin Azerbaidžania ottamaan huomioon Venetsian komission havainnot perustuslakimuutoksia täytäntöön pannessaan. Presidentti Alijev antoi 5. helmikuuta 2018 asetuksen, jolla 17. lokakuuta pidettäväksi suunniteltuja seuraavia presidentinvaaleja siirrettiin 11. päivään huhtikuuta. Azerbaidžanin vaalilakia oli muutettu joulukuussa 2017, ja sen mukaan tällaiset ennenaikaiset vaalit ovat sallittuja, jos niistä ilmoitetaan 60 päivää aikaisemmin. Jérôme Legrand 10/2018 [1]Azerbaidžanin parlamenttivaalien vaalitarkkailutehtävää koskeva kertomus, 20. marraskuuta 2015, asiakirja 13923, s. 7, (esittelijä: Jorde XUCLÀ, Espanja, ALDE). Faktatietoja Euroopan unionista