ITÄISET KUMPPANIT 1. EU:N ITÄISET NAAPURIMAAT

Transkriptio

1 ITÄISET KUMPPANIT EU:n itäisen kumppanuuden politiikka kattaa kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota eli Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Vuodesta 2009 lähtien kumppanuudella on tuettu näiden maiden poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuspyrkimyksiä demokratian ja hyvän hallinnon, energian toimitusvarmuuden, ympäristönsuojelun sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Georgia, Moldova ja Ukraina ovat tehneet EU:n kanssa assosiaatiosopimukset, joihin sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue. Itäisen kumppanuuden huippukokouksessa (Riika, 21. ja 22. toukokuuta 2015) annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti muut kumppanimaat voivat järjestää suhteensa EU:hun haluamallaan tavalla niin, että kukin voi määritellä, miten kunnianhimoisia integraatiotavoitteita se asettaa. Valko-Venäjää lukuun ottamatta kaikki kumppanimaat kuuluvat Euronest-edustajakokoukseen. 1. EU:N ITÄISET NAAPURIMAAT A. Ukraina Ukrainaa marraskuusta 2013 alkaen horjuttaneet dramaattiset tapahtumat alkoivat EU:ta kannattavina mielenosoituksina, joissa vastustettiin maan hallituksen vitkastelua EU:n kanssa tehdyn, heinäkuussa 2012 parafoidun assosiaatiosopimuksen kanssa. Monet mielenosoittajat olivat EU-mielisiä ja todennäköisesti pitivät sopimusta askeleena, joka johdattaisi maan lähemmäs EU-jäsenyysprosessia. Liikehdintä johtikin hallituksen vaihtumiseen ja parlamenttivaaleihin (lokakuussa 2014) ja toi EU- ja uudistusmieliset puolueet valtaan. Maaliskuussa 2014 Euroopan komissio sopi Ukrainan tukitoimista, ja 27. kesäkuuta 2014 EU ja Ukraina allekirjoittivat assosiaatiosopimuksen. Poliittista vuoropuhelua, oikeutta, vapautta ja turvallisuutta sekä taloudellista, rahoituksellista ja alakohtaista yhteistyötä koskevat sopimuksen luvut tulivat väliaikaisesti voimaan 1. marraskuuta 2014, kun taas sopimuksen taloutta ja kauppaa koskevan osuuden voimaantuloa lykättiin 31. joulukuuta 2015 asti [1]. Samaan aikaan näiden mullistusten kanssa Venäjä liitti Krimin laittomasti alueeseensa ja Ukrainan itäosassa puhkesi sota separatisteja vastaan. YK:n mukaan lähes ihmistä kuoli Ukrainassa huhtikuun 2014 ja syyskuun 2015 välisenä aikana konfliktin seurauksena. Näihin sisältyvät myös ne 298 ihmistä, jotka saivat surmansa 17. heinäkuuta 2014 Malaysian Airlinesin lennon MH17 maahansyöksyssä separatistien hallussa olevalla alueella. Vaikka sotilaallinen selkkaus on laantunut Minskin tulitaukosopimuksen ansiosta, taistelut ovat edelleen leimahtaneet ajoittain herättäen epäilyksiä aselevon kestävyydestä. EU on kytkenyt Venäjän-vastaiset taloudelliset pakotteensa siihen, että Venäjä noudattaa täysimääräisesti Minskin sopimusta. [1]EU:n myöntämien yksipuolisten tullietuuksien lisäksi Ukraina hyötyy edelleen Itsenäisten valtioiden yhteisön vapaakauppasopimuksen mukaisista tullietuuksista (muut sopimuspuolet ovat Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä). Faktatietoja Euroopan unionista

2 Ukraina ja Venäjä allekirjoittivat 30. lokakuuta 2014 EU:n välityksellä kaasusopimuksen, jonka mukaan Venäjä leikkasi Ukrainan velkaa ja jatkoi kaasuntoimituksia Ukrainaan maaliskuun 2015 loppuun kaasun ennakkomaksuja vastaan. Kolmenväliset neuvottelut ensi talven paketista ovat käynnissä. Euroopan parlamentti on antanut Ukrainan tilanteesta seitsemän päätöslauselmaa, joista viisi vuonna Kesäkuussa 2015 parlamentti antoi päätöslauselmat sotilaallis-strategisesta tilanteesta Mustanmeren alueella Venäjän liitettyä Krimin laittomasti alueeseensa sekä EU:n ja Venäjän suhteista. Euroopan parlamentin ja Ukrainan parlamentin (Verh ovna Rada) välisiä suhteita säätelee EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus, ja niistä vastaa EU:n ja Ukrainan välinen parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta. Ensimmäinen EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiovaliokunnan kokous pidettiin Brysselissä 24. ja 25. helmikuuta Euroopan parlamentti ja Ukrainan parlamentti allekirjoittivat Kiovassa 3. heinäkuuta 2015 yhteisymmärryspöytäkirjan parlamentaarista tukea ja valmiuksien kehittämistä koskevista yhteisistä järjestelyistä. Parlamentti on kutsuttu tarkkailemaan Ukrainan valtakunnallisia vaaleja. Vuonna 2014 kansainväliseen vaalitarkkailuvaltuuskuntaan kuuluivat Euroopan parlamentin jäsenistä muodostuva vaalitarkkailijoiden ryhmä sekä Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen sekä Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnat. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan lokakuun 2014 parlamenttivaalit olivat asianmukaisesti järjestetyt, avoimet ja demokraattiset, ja niissä noudatettiin pitkälti kansainvälisiä vaatimuksia. Vaalien nähtiin vahvistaneen maassa aiemmin pidettyjen presidentinvaalien yhteydessä tunnustusta saaneita myönteisiä vaalikäytäntöjä. Joitakin sääntöjenvastaisuuksia kuitenkin havaittiin edelleen. Suurin osa niistä (90 %) liittyi eteläisten yhden edustajan vaalipiirien ehdokkaisiin. Ukrainan itäosissa järjestettiin 2. marraskuuta 2014 presidentin- ja parlamenttivaalit. EU ei tunnustanut vaaleja ja piti niitä laittomina ja Minskin tulitaukopöytäkirjan kirjaimen ja hengen vastaisina. Lokakuussa 2015 järjestetään mahdollisesti uudet vaalit. B. Moldova EU ja Moldova allekirjoittivat 27. kesäkuuta 2014 assosiaatiosopimuksen, johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue. Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti syyskuusta Huhtikuussa 2014 Moldovasta tuli ensimmäinen EU:n kumppani, joka hyötyy viisumivapaudesta. Sadattuhannet moldovalaiset ovat jo matkustaneet Schengen-alueelle ilman viisumia. Myös Moldovan EU:n naapuruusvälineestä saama tuki on lisääntynyt merkittävästi eli 40 miljoonasta eurosta 131 miljoonaan euroon vuosien 2007 ja 2014 välillä. Kun Moldovan kansalliskokous oli ratifioinut EU:n kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen, Venäjä otti välittömästi käyttöön joukon toimenpiteitä, jotka koskivat Moldovasta peräisin olevaa tuontia, ja perui maalle Itsenäisten valtioiden yhteisön vapaakauppasopimuksen osapuolena myönnetyt tullietuudet. Faktatietoja Euroopan unionista

3 Moldovan 30. marraskuuta 2014 pidettyjä parlamenttivaaleja edeltäneessä suhteellisen rauhallisessa vaalikampanjassa keskityttiin lähinnä geopoliittisiin asioihin (EU vs. Euraasian talousunioni). Vaalien jälkeen muodostettiin EU- ja uudistusmielinen liberaali enemmistökoalitio, vaikkakin Venäjä-mielinen sosialistipuolue sai 21,37 prosenttia äänistä. Paikallisvaalit pidettiin 14. kesäkuuta 2015, ja EU-mieliset puolueet voittivat niissä niukasti Venäjä-mieliset. Suuret korruptioskandaalit ovat johtaneet rauhanomaisiin mielenosoituksiin, joihin on osallistunut tuhansia ihmisiä. Mielenosoitukset jatkuvat edelleen pääkaupunki Chișinăussa. Suurin haaste Moldovalle on yhä siitä irtautunut Transnistrian alue, joka on julistautunut yksipuolisesti itsenäiseksi. Viralliset neuvottelut konfliktin ratkaisemiseksi aloitettiin uudelleen marraskuussa Vuonna 2014 pidettiin kaksi kokousta ja vuonna 2015 yksi, mutta kokoustulokset ovat olleet hyvin vähäisiä. Pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue ei tosiasiallisesti koske Transnistriaa. Transnistrian viranomaisia on kutsuttu osallistumaan tarkkailijoina vapaakauppaalueneuvotteluihin, mutta nämä eivät ole ilmaisseet kiinnostusta asiaan. EU on silti ulottanut Moldovan yksipuoliset tullietuudet koskemaan myös Transnistriaa 31. joulukuuta 2015 saakka. Parlamentti hyväksyi EU:n ja Moldovan välisen assosiaatiosopimuksen 13. marraskuuta Aiemmin samana vuonna se hyväksyi maata koskevan viisumivapauden käyttöönoton. Parlamentti on myös kiinnittänyt huomiota Transnistrian lukkiutuneeseen tilanteeseen ja korostanut poliittisen ratkaisun löytämisen tärkeyttä. Assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen vuonna 2014 virallisti EU:n ja Moldovan suhteet. EU:n ja Moldovan assosiaationeuvoston ensimmäinen kokous pidettiin 16. maaliskuuta 2015, ja ensimmäinen parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan kokous pidettäneen Brysselissä syyskuussa Parlamentti on kutsuttu tarkkailemaan Moldovan kaikkia viimeaikaisia parlamenttivaaleja. Etyjin ODIHR-toimiston pitkäaikaisen tarkkailuvaltuuskunnan kansainväliset tarkkailijat arvioivat 30. marraskuuta 2014 pidettyjä parlamenttivaaleja suhteellisen myönteisesti. C. Valko-Venäjä EU on sitoutunut harjoittamaan kriittistä lähentymispolitiikkaa Valko-Venäjän suhteen. Osapuolten viimeaikainen lähentyminen on saanut EU:n lieventämään maahan kohdistamiaan pakotteita, joita ovat varojen jäädyttäminen, matkustuskiellot sekä kaupan ja rahoituksen alan rajoitukset. (EU:n rajoittavat toimenpiteet, jotka ovat voimassa 31. lokakuuta 2015 asti, koskevat tällä hetkellä yhteensä 201:tä valkovenäläistä henkilöä ja 18:aa yhteisöä.) EU katsoo kuitenkin, että Valko-Venäjän kehno ihmisoikeustilanne ja demokraattisten vaalien puute estävät pakotteiden poistamisen kokonaan. EU on tarjonnut Valko-Venäjälle kannusteita: Riiassa toukokuussa 2015 pidetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen päätelmissä pannaan merkille edistyminen viisuminsaannin helpottamista ja takaisinottoa koskevassa vuoropuhelussa ja näytetään vihreää valoa EU:n ja Valko-Venäjän välisen ihmisoikeusvuoropuhelun uudelleen käynnistämiselle. Tämä vuosina 2012 ja 2013 käyty vuoropuhelu muodostui näkemysten vaihdosta EU:n ja Valko- Faktatietoja Euroopan unionista

4 Venäjän kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä. Vuonna 2014 vuoropuhelu korvattiin hankkeella, jossa keskityttiin ehdotettujen uudistusten toteuttamiseen. Valko-Venäjä ei neuvottele assosiaatiosopimuksesta EU:n kanssa. Parlamentti on antanut useita päätöslauselmia, joissa arvostellaan Valko-Venäjää poliittisten vankien, lehdistönvapauden ja kansalaisyhteiskunnan rajoittamisen, ihmisoikeuksien loukkauksien ja vilpillisten parlamenttivaalien vuoksi. Syyskuussa 2013 parlamentti antoi suosituksen EU:n Valko-Venäjää koskevan kokonaisstrategian tarkistamisesta ja vaati kaikkien poliittisten vankien vapauttamista ja heidän asemansa palauttamista. Valko-Venäjän parlamenttivaalien toteuttamistavan vuoksi Euroopan parlamentti ei tunnusta Valko-Venäjän kansalliskokousta eikä siksi ylläpidä kahdenvälisiä suhteita siihen. Sen sijaan parlamentin suhteista Valko-Venäjään vastaava valtuuskunta tapaa säännöllisesti Valko-Venäjän opposition ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ja keskustelee maan poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä. EU:n ja Valko-Venäjän viimeaikaisen lähentymisen seurauksena Euroopan parlamentin valtuuskunta kävi maassa kesäkuussa Valko-Venäjä ei ole kutsunut parlamenttia tarkkailemaan vaalejaan vuoden 2001 jälkeen. 2. ETELÄ-KAUKASIA Parlamentilla on suhteista Etelä-Kaukasiaan vastaava valtuuskunta, joka valvoo Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian parlamentaarisia yhteistyövaliokuntia ja seuraa Etelä-Kaukasiasta ja Georgian kriisistä vastaavan EU:n erityisedustajan työtä. A. Georgia Georgiassa vuonna 2012 pidetyt parlamenttivaalit ja vuonna 2013 pidetyt presidentinvaalit vahvistivat uuden Georgialainen unelma -koalition valta-aseman ja maan euro-atlanttisen suuntautumisen. Koalition ja entisen presidentin Mikheil Saakašvilin johtaman Yhdistyneen kansallisen liikkeen välillä on kuitenkin edelleen jännitteitä. Lisäksi eräissä oikeustapauksissa saattaa olla kyse valikoivasta oikeudenkäytöstä. Georgia allekirjoitti 27. kesäkuuta 2014 assosiaatiosopimuksen, jonka Georgian parlamentti ja Euroopan parlamentti ratifioivat myöhemmin samana vuonna. Kahdenvälisessä liberalisointia koskevassa vuoropuhelussa ja viisuminsaannin helpottamista ja takaisinottoa koskevien sopimusten toteuttamisessa on edistytty hyvin. Viisumivapausprosessin toinen vaihe käynnistettiin marraskuussa EU on korostanut, että Etelä-Ossetian ja Abhasian alueiden lukkiutunut tilanne on ratkaistava rauhanomaisesti siten, että Georgian alueellista koskemattomuutta kunnioitetaan. 2. Vaalitarkkailu Georgian parlamentti- ja presidentinvaaleja sekä paikallisvaaleja on tarkkaillut Etyjin ODIHRtoimiston valtuuskunta, johon myös Euroopan parlamentin jäseniä on osallistunut. Georgian viimeisimpiä parlamentti- ja presidentinvaaleja pidettiin tyydyttävinä. Faktatietoja Euroopan unionista

5 B. Armenia Armenian suhteet EU:hun ovat kaksijakoiset. Armenian presidentti ilmoitti syyskuussa 2013, että maa liittyisi Euraasian talousunioniin Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Venäjän kanssa. Armenia allekirjoitti talousunionin jäsenyyssopimuksen 10. lokakuuta 2014 eli vähän ennen kuin unioni aloitti toimintansa 1. tammikuuta Armenia keskeytti heinäkuussa 2013 EU:n kanssa käymänsä neuvottelut assosiaatiosopimuksesta, mutta kumppanit aloittavat pian neuvottelut oikeudellisesta sopimuksesta, joka on yhteensopiva Armenian Euraasian talousunionin jäsenyyden kanssa. Vuonna 2014 tulivat voimaan EU:n ja Armenian väliset viisuminsaannin helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset ja myös sopimus, joka sallii Armenian mukanaolon EU:n ohjelmissa ja elimissä. Armenia on ollut osapuolena pitkittyneessä konfliktissa Azerbaidžanin kanssa Vuoristo- Karabahin alueen asemasta yli 20 vuoden ajan. Sen suhteet Turkkiin ovat viileät. Joulukuussa 2012 hyväksyttiin EU:n ja Armenian välisen parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan pöytäkirja puitesopimuksesta, jossa määritellään yleiset periaatteet Armenian instituutioiden osallistumiselle EU:n ohjelmiin. Parlamentti osallistui 17. maaliskuuta 2015 Euronestin parlamentaariseen edustajakokoukseen, joka pidettiin Jerevanissa. Armenia on vastaanottanut Euroopan parlamentin vaalitarkkailijat viisi kertaa osana Etyjin ODIHR-toimiston valtuuskuntaa, mukaan lukien vuoden 2013 presidentinvaaleissa. Armenian vaalijärjestelyt ovat vähitellen parantuneet, vaikka joitakin ongelmia on edelleen. C. Azerbaidžan Assosiaatiosopimusta koskevat neuvottelut käynnistettiin vuonna 2010, ja Azerbaidžan allekirjoitti viisuminsaannin helpottamista koskevan sopimuksen EU:n kanssa marraskuussa Azerbaidžan ja EU ovat viime aikoina tiivistäneet yhteistyötään energia-alalla, mutta niiden taloudellisen yhteistyön lisääntyminen edelleen riippuu siitä, miten Azerbaidžan edistyy demokraattisten instituutioiden kehittämisessä ja Maailman kauppajärjestöön liittymisessä. Parlamentti on ilmaissut huolensa ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä Azerbaidžanissa. Se antoi 18. syyskuuta 2014 päätöslauselman, jossa se kehotti maan viranomaisia toteuttamaan viipymättä kauan odotettuja ihmisoikeusuudistuksia ja lopettamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, oppositiopoliitikkojen ja riippumattomien toimittajien ahdistelun. Azerbaidžanilainen ihmisoikeusaktivisti Leyla Yunus, joka on ollut vangittuna heinäkuusta 2014 lähtien, oli parlamentin Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon palkintoehdokas vuonna Faktatietoja Euroopan unionista

6 2. Vaalitarkkailu Euroopan parlamentin valtuuskunta on tarkkaillut Azerbaidžanin vaaleja osana Etyjin ODIHRtoimiston valtuuskuntaa. Kansainvälisten vaatimusten on katsottu jääneen täyttymättä kaikissa maassa järjestetyissä vaaleissa. Pasquale De Micco / Fernando Garcés de los Fayos / Valérie Ramet 09/2015 Faktatietoja Euroopan unionista