PAAVOLAN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 PAAVOLAN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2016

2 2 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus VUOSIKERTOMUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4 YHTIÖKOKOUS, OSAKKAAT 4 HALLITUS 4 HENKILÖKUNTA 5 TARKASTUSTOIMINTA 5 JÄSENYYDET 5 LAITOKSEN TOIMINTA 6 ASIAKKAAT 6 LIIKEVAIHTO (MYYNTITUOTOT) 6 VEDENHANKINTA 7 POHJAVESITILANNE 8 VEDEN MYYNTI 8 TALOUSVEDEN TARKKAILU JA LAADUNVALVONTA 10 JÄTEVESI 11 RAKENNUSTOIMINTA JA KUNNOSSAPITO 13 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA 14 RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 14 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 15 TASE TULOSLASKELMA TUNNUSLUVUT TILINTARKASTUSKERTOMUS

3 3 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus VUOSIKERTOMUS Toimitusjohtajan katsaus Yhtiö juhlisti 50 vuotista toimintaansa julkaisemalla Kirsi Junttilan kirjoittaman yhtiön historiasta kertovan kirjan, jota jaettiin asiakkaille yhtiön toimistolla sekä Ruukin kirjastossa. Historiateoksen painettu versio jaettiin loppuun nopeasti, mutta teoksen sähköinen versio on edelleen ladattavissa yhtiön www-sivuilla. Taloustutkimus Oy toteutti keväällä asiakastyytyväisyyskyselyn yhtiön asiakkaiden keskuudessa siten, että vastaus kyselyyn saatiin 200 yhtiön asiakkaalta. Kyselyssä vastaajat arvioivat yhtiön veden laatua ja yhtiön toimintaa kouluarvosana-asteikolla Kyselyn perusteella yhtiön asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä yhtiön jakaman veden laatuun sekä yhtiön toimintaan yleensäkin, sillä yhtiön saamat arvosanat vaihtelivat välillä 8,6 9,1. Veden laadun ja yhtiön palvelun osalta yhtiön saamat arvosanat olivat parhaimmat verrattaessa arvosanoja vastaavan kyselyn toteuttaneisiin muihin vesilaitoksiin. Vaasan hallinto-oikeus myönsi toimintavuoden lopussa ympäristöluvan uuden, Keltala 2 vedenottamon rakentamista varten. Keltala 1 vedenottamolle rakennettiin toimintavuoden aikana 2 uutta kaivoa. Vedenoton hajauttamisella laajemmalle alueelle pyritään varmistamaan hyvälaatuisen raakaveden saanti myös tulevaisuudessa. Keltala 1 vedenottamon alueella jatkettiin pohjavesialueen suojaustoimenpiteitä täyttämällä vanhoja maa-ainestenottopaikkoja, jotta saadaan pohjavesialueelle pohjaveden yläpuolelle riittävän vahvat suojakerrokset. Laskutetun veden määrä kasvoin noin 2% ja laskutetun jäteveden määrä kasvoi noin 5 %. Omaan verkostoon pumpatun veden lisäksi toimintavuonna myytiin vettä Limingan Vesihuolto Oy:lle suoraan sen omaan verkostoon Vartin vedenkäsittelylaitokselta. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymisen seurauksena tulevat jäteveden käsittelykustannukset nousemaan, mikä osaltaan vaikuttaa jäteveden taksan tarkistamistarpeeseen tulevina vuosina. Etenkin kielto toimittaa orgaanista ainetta sisältäviä jätteitä jätekeskuksiin (kaatopaikat) aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia viemärilaitokseen liittyneille sekä jätevedenpuhdistamolle sakokaivolietettä toimittaville asiakkaille. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymiseen liittyen yhtiö joutui investoimaan Siikajoen kylän jätevedenpuhdistamon tehostamiseen noin eli noin jokaista liittynyttä kiinteistöä kohti.

4 4 Toimintavuonna on saneerattu vanhaa verkostoa niin haja-alueella kuin asemakaava-alueellakin. Verkoston saneerausta tullaan jatkamaan enenevässä määrin myös tulevina vuosina. Siikajoen jätevedenpuhdistamolla uusittiin jäteveden esikäsittelylaitteisto sekä rakennettiin kokonaan uusi lietteenkuivausjärjestelmä. Työn yhteydessä uusittiin myös puhdistamon sähkö-, instrumentointi-, ja automaatiojärjestelmä. Uusi järjestelmä on toiminut koekäyttövaiheen jälkeen suunnitellusti, mikä luo osaltaan edellytykset erilaisille lietteen jatkokäsittelyvaihtoehdoille. Paineenkorotusasemien ja vedenottamoiden rakennus- ja prosessitekniikkaa on uusittu toimintavuoden aikana siten, että Tuomiojan paineenkorotusasemalla on uusittu prosessiputkistoa ja Koivula 3 vedenottamolla uusittiin vesikatto. Hallinto ja henkilöstö Yhtiökokous, osakkaat Hallitus Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 :ssä yhtiökokouksen päätettäväksi määrätyt asiat. Yhtiön hallitukseen kuuluvat: Puheenjohtaja läänineläinlääkäri Anitta Massinen Siikajoen kylä Varapuheenjohtaja yrittäjä Mikko Karhumaa Luohua Jäsenet: sairaanhoitaja Päivi Eskola Karinkanta eläkeläinen Tauno Konola Paavola saakka maanviljelijä Pekka Laaksonen Ruukki eläkeläinen Aini Matinlauri Revonlahti levyseppä Sami Nyman Ruukki IT-manager Jussi Pietarila Ruukki alkaen tuoteryhmäneuvoja Kaisa Ranta Tuomioja Hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana 6 kertaa ja pöytäkirjoihin on kirjattu 88 käsiteltyä asiaa.

5 5 Henkilökunta Toimitusjohtaja Toimistonhoitaja Työnjohtaja Vastaava laitoshoitaja Laitoshoitaja/asentaja Asentajat Raimo Lampi Marja Hirvonen Timo Haapala Hannu Kähkölä Seppo Rantoharju Jouni Salmenkangas Tuomo Soukka Tarkastustoiminta Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastusyhteisönä on toiminut Pricewaterhouse- Coopers Oy, vastuullisina tilintarkastajana Outi Kirvesoja. Rakentamisen tarkastuksesta on vastannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastaja Juha Kangaskokko. Talousveden laadun tarkkailua on laitoksen ohella suorittanut Ramboll Analytics. Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvan Ruukin ja Siikajoen jätevedenpuhdistamoiden velvoitetarkkailun on suorittanut Ahma Ympäristö Oy. Jäsenyydet Yhtiö on ollut jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yrityksissä, yhteisöissä ja yhdistyksissä: Vesilaitosyhdistys Pohjois-Suomen Vesivaliokunta / OuKe työryhmä Metsäliitto Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus ry Raahe Golf Oy Veronmaksajain keskusliitto

6 6 Laitoksen toiminta Asiakkaat Toimintavuoden aikana liittyi uusia asiakkaita vesi- ja viemärijohtoon 1 kpl ja vesijohtoon 2 kpl. Vesilaitokseen on liittynyt asiakaskiinteistöä ja näistä on myös viemäriin liittynyt 855 asiakaskiinteistöä. Liikevaihto (myyntituotot) Kuva:Liikevaihdon (myyntituottojen) kehitys vuosina

7 7 Vedenhankinta Toimintavuonna pumpattiin yhtiön omaan verkostoon vettä eri lähteistä seuraavasti: Vedenottamo Vesimäärä m 3 /a Osuus Keltala vedenkäsittelylaitos % Taarinkangas % Koivula % Koivula % Koivula % Vartti vedenkäsittelylaitos % Ostettu Vihannin Vesi Oy:ltä % Verkostoon pumpattu yhteensä % Kuva: Verkostoon pumpattu keskimääräinen vuorokautinen vesimäärä kuukausittain vuonna 2016.

8 8 Pohjavesitilanne Pohjaveden pinnankorkeus oli pohjavesialueilla toimintavuoden aikana hieman tavanomaista korkeammalla. Kuva: Pohjavedenpinnan keskimääräinen vaihtelu Keltalan vedenottamon alueella Veden myynti Oman verkoston kautta laskutettu vesimäärä oli m 3. Laskutetun veden määrä lisääntyi noin 2 %. Lisäksi myytiin Limingan Vesihuolto Oy:lle vettä sen omaan verkostoon m 3.

9 9 Kuva: Laskutettu vesimäärä (m 3 /vuosi) vuosina Puhtaan veden ja jäteveden laskutuksen jakautuminen eri kuluttajaryhmille sekä kulutuksen muutos verrattuna aiempaan vuoteen oli seuraavan taulukon mukainen: Jätevesi[m 3 ] Osuus Vesi [m 3 ] Osuus Muutos Muutos Omakotikiinteistöt ,1 % 3,2 % ,3 % 0,3 % Maatalous ,4 % -0,4 % ,0 % -7,7 % Rivitalot ,7 % 22,0 % ,5 % 23,9 % Vapaa-ajan asunnot ,4 % -0,8 % 956 0,7 % 40,0 % Liiketilat ,8 % -17,4 % ,8 % -9,1 % Julkiset rakennukset ,2 % 1,7 % ,9 % 2,4 % Teollisuus ,3 % 2,1 % ,9 % 7,2 % Muut vesilaitokset ,3 % -1,9 % Myynti Liminigan Vesihuolto Oy ,7 % -3,2 % Yhteensä ,0 % 1,1 % ,0 % 5,5 % Myynti Limingan Vesihuolto Oy:lle Vartin vedenkäsittelylaitoksen kautta tapahtuu suoraan Limingan Vesihuolto Oy:n verkkoon.

10 10 Veden myynti ja jäteveden laskutus jakautui eri kulutusalueille seuraavasti: Muutos Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Kulutusalue m 3 m 3 m 3 m 3 Karinkanta % - Luohua % - Paavola kaava-alue % -3 % Paavola haja-alue % 0 % Revonlahti kaavaalue % -1 % Revonlahti hajaalue % -4 % Ruukki kaava-alue % 13 % Ruukki haja-alue % 17 % Saarikoski % - Siikajoki kaava-alue % -8 % Siikajoki haja-alue Tuomioja % 4 % -2 % - Yhteensä ,9 % 5,5 % Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli kohtuullinen, 9 %. Laskuttamattomaan vedenkulutukseen kuuluvat vuotojen lisäksi mm. yleinen vedenkäyttö kuten verkoston huuhtelut. Talousveden tarkkailu ja laadunvalvonta Talousveden laadun seuranta ja käyttötarkkailu toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiseen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Toimintavuoden aikana otettiin noin 100 vesinäytettä vedenottamoilta ja verkostosta. Näytteet tutkittiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa. Jaettavan talousveden laatu on täyttänyt toimintavuoden aikana talousvesiasetuksen laatuvaatimukset tutkituilta osin. Muuttuja Tavoite arvo Ruukki Paavola Revonlahti Siikajoen kylä Siikajoki Karinkanta Koliformiset bakteerit < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 E. coli < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 ph 6,5-9,5 7,1 7,7 7,1 7,5 8,2 Väri Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Haju Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Rauta [µg/l] < <10 <10 < 10 Mangaani [µg/l] < 50 <1 <1 <1 <1 < 1 Taulukko: Talousveden keskimääräinen laatu eri kulutusalueilla v. 2016

11 11 Jätevesi Jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin toimintavuonna jätevettä seuraavasti: Ruukin jätevedenpuhdistamo m 3 Siikajoen jätevedenpuhdistamo m 3 Yhteensä m 3 Laskutettu jätevesimäärä eri taajamissa oli seuraava: Paavola m 3 Ruukki m 3 Revonlahti m 3 Yhteensä Ruukin puhdistamolle m 3 Siikajoki m 3 Yhteensä Siikajoen puhdistamolle m 3 Laskutettu jätevesimäärä yhteensä m 3 Laskutettu jätevesimäärä lisääntyi noin 5 %. Kuva: Laskutettu jätevesimäärä yhteensä (m 3 /vuosi) vuosina

12 12 Jätevedenpuhdistamoiden kokonaispuhdistusteho vuonna 2016 oli seuraava: RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Vaatimus Tulos v vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 7,3 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 0,8 0,44 mg/l SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Vaatimus Tulos v vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 4,7 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 1,0 0,45 mg/l Puhdistamot täyttivät puhdistusvaatimukset kaikilta osin. Ruukin jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden kuormitus Siikajokeen vastaa noin 75 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä ja Siikajoen puhdistamon kuormitus noin 10 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Ruukin puhdistamon fosforikuormitus (0,27 kg/d) on noin 0,12 % ja Siikajoen puhdistamon fosforikuormitus (0,03 kg/d) noin 0,001 % Siikajoen kokonaisfosforin ainevirtaamasta (230 kg/vuorokausi). Ruukin jätevedenpuhdistamon jätevedet varastoidaan varastolammikkoon, joka tyhjennetään purkuvesistöön ylivirtaamakautena keväällä ja syksyllä. Kesällä, jolloin vedet ovat lämpimillään ja perustuotanto voimakasta, ei Ruukin jätevedenpuhdistamolta lasketa lainkaan jätevettä Siikajokeen eikä puhdistamolta näin ollen tuolloin pääse lainkaan lehvistölle käyttökelpoisia ravinteita.

13 13 Rakennustoiminta ja kunnossapito Vesi- ja viemäriverkostoa rakennettiin kokonaisuudessaan toimintavuoden aikana seuraavasti: Vesijohto PELM 40 (liittyjän tonttijohto) 98 m PEH m PEH Yhteensä 330 m m Vesijohto saneeraus M 140 (sujutus) M 110 Yhteensä 238 m 318 m 556 m Viemäri saneeraus B 225 -> M 200 B 150 -> M125 Tarkastuskaivot Yhteensä 530 m 131 m 30 kpl 661 m Yhtiön vesijohtoverkoston pituus on toimintavuoden päättyessä 723 km. Vesijohtoverkoston on kokonaisuudessaan muoviputkea. Viemäriverkoston pituus on 95 km, josta 93,5 km on muoviviemäriä ja 1,5 km betoniviemäriä. Toimintavuonna jatkettiin runkovesijohtojen mekaanista puhdistusta, jota suoritettiin yhteensä 51 km:n pituudelta. Runkovesijohdon vuotoja korjattiin yhteensä 14 kappaletta. Verkostovuotojen pääasiallinen syy on ollut putkea painanut kivi sekä maan alla syöpyneet metalliset vesijohtokalusteet. Runkoventtiileitä uusittiin 8 kpl, tonttisulkuventtiileitä uusittiin 11 kpl. Viemäritukoksia oli runkoviemäreissä 6 kappaletta. Runkoviemäreitä huuhdeltiin yhtiön omalla kalustolla keskimäärin kerran kuukaudessa. Merkittävimpiä hankkeita olivat: Siikajoen jätevedenpuhdistamo saneeraus ja lietteenkäsittely-yksikön rakentaminen Keltala 1 lisäkaivojen rakentaminen Vesijohdon saneeraus Ruukissa Viemärin saneeraus Kortekankaantie, Paavolantie ja Haaralantie

14 14 Pohjavesiselvitykset Keltalan ja Taarinkankaan pohjavesialueilla Pohjavesialueen suojelutoimenpiteet Keltala1 vedenottamoiden alueella Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiö on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa hyvin laaja-alaisia pohjavesiselvityksiä kaikilla Siikajoen kunnan alueen pohjavesialueilla. Pohjavesiselvitysten tarkoituksena on löytää hyvälaatuista vettä uusista vedenottamoista sekä olemassa olevien vedenottamoiden uusista kaivoista. Tällä pyritään turvaamaan se, että yhtiö voi jakaa hyvälaatuista juomavettä asiakkailleen myös tulevaisuudessa. Suoritettujen pohjavesiselvitysten perusteella on viime vuosina rakennettu useita uusia kaivoja olemassa olevien vedenottamoiden yhteyteen. Vuoden 2016 aikana on rakennettu 2 uutta kaivoa Keltala 1 vedenottamolle ja kuluvan vuoden aikana rakennetaan uusi kaivo ainakin Taarinkangas 1 vedenottamolle. Siikajoen jätevedenpuhdistamolla toteutettiin toimintavuonna merkittävä parannus koskien lietteenkäsittelyä ja lietteenkuivausta mikä osaltaan mahdollista lietteen jatkokäsittelyn tehostamisen. Yhtiö on yhdessä Siikajoen kunnan kanssa ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimassa Poski projektissa, missä on pyritty selvittämään maa-ainesten oton ja pohjaveden ottamisen yhteensovittamista. Projektin loppuraportti valmistuu vuoden 2017 aikana. Riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön veden jakeluverkosto on suhteessa liittyneiden asiakkaiden määrään suhteellisen laaja. Jakeluverkosto on vanhimmilta osiltaan 50 vuotta vanhaa, joten tulevina vuosina tulee varautua verkoston saneeraustarpeen merkittävään lisääntymiseen. Saneeraustarve on otettava huomioon myös yhtiön taksaa määrättäessä, sillä verkoston saneeraukseen ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulevaisuudessa enää mahdollista saada vesihuoltoavustuksia. Ympäristönsuojelumääräysten kiristyminen aiheuttaa lisäkustannuksia ennen kaikkea jätevedenpuhdistamoiden käyttökustannuksiin sekä lisääntyvää investointitarvetta jätevedenpuhdistamoiden prosessilaitteisiin. Ympäristönsuojeluun liittyvien suojelualueiden laajeneminen yhtiön käytössä oleville pohjavesialueille aiheuttaa

15 15 ongelmia uusien vedenottamoiden lupakäsittelyssä sekä mahdollisia rajoituksia myös olemassa olevien vedenottamoiden käyttöön. Edellisen seurauksena voidaan jo käytössä oleville vedenottamoille joutua tekemään merkittäviä investointeja vedenkäsittelylaitteisiin, mikäli ympäristönsuojelun nimissä rajoitetaan parempilaatuisten uusien vedenottopaikkojen käyttöä. Yhtiön myymästä vedestä noin puolet menee maatalouskohteisiin. Mikäli maatalouden toimintaedellytykset syystä tai toisesta heikkenevät vähentää se yhtiön vedenmyynnistä saamia tuloja. Koska vesilaitostoiminnan kustannuksista valtaosa on kiinteitä kustannuksia, aiheuttaisi vedenmyyntitulojen merkittävä väheneminen korotuspainetta yhtiön taksaan. Yhtiön taloudellinen tulos on suhteellisen hyvä ja yhtiö on varautunut tuleviin investointeihin siten, että yhtiön taseessa on likvidiä varallisuutta eikä yhtiöllä ole yhtään pitkäaikaista velkaa. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei ole lähivuosina odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tulevaisuuden näkymät Vuotovesien osuus on säilynyt kohtuullisena, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä tulevaisuudessakin verkostojen saneeraukseen. Tiukentuvat ympäristönsuojelumääräykset asettavat tulevaisuudessa omat haasteensa jäteveden käsittelylle. Pahimmassa tapauksessa osa jätteistä joudutaan kuljettamaan käsiteltäväksi useamman sadan kilometrin päähän. Jätevedenpuhdistamoille joudutaan lisäksi mahdollisesti tekemään varsin merkittäviä lisäinvestointeja sinällään pienten jätemäärien käsittelyä varten, minkä seurauksena jätevesitaksaan voidaan joutua tekemään merkittäviä korotuksia. Maatalouden käyttämän veden osuus on merkittävä ja Siikajoen kunnan alueelle suunnitellaan edelleen myös uusia suuria maatalouden tuotantoyksiköitä. Yhtiön on varauduttava osaltaan näiden uusien tuotantoyksiköiden aiheuttamaan lisäinvestointitarpeeseen koskien vedenjakelujärjestelmän kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Vaikka varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolella olevien kuntien tilanne onkin varsin vaikea, on Siikajoen kunnan toiminta jatkunut vakaana ja kunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa näyttävät vähintään yhtä hyviltä kuin naapurikunnissa. Hyvin hoidettu vesi- ja jätevesihuolto on osaltaan yksi perusedellytys tarkasteltaessa kuntien vetovoimaisuutta asutuksen ja yritystoiminnan kannalta. Paavolan Vesi Oy Hallitus

16 16 Paavolan Vesi Oy TASE V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,96 Rakennukset ja rakennelmat , ,17 Koneet ja kalusto , ,20 Muut aineelliset hyödykkeet , ,01 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,34 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,91 Sijoitukset yhteensä , ,91 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,82 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,82 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , ,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,54 Siirtosaamiset , ,86 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,40 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , ,68 Rahoitusarvopaperit yhteensä , ,68 Rahat ja pankkisaamiset , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,23 V a s t a a v a a y h t e e n s ä , ,48 Paavolan Vesi Oy TASE V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,48 Ylikurssirahasto , ,13 Vararahasto , ,94 Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot , ,88 Muut rahastot , ,99 Muut rahastot yhteensä , ,81 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,32 Tilikauden Pääomalainat voitto (tappio) ,62 0, ,95 0,00 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,69 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,99 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN PAKOLLISET VARAUKSETKERTYMÄ YHTEENSÄ PAKOLLISET Eläkevaraukset Verovaraukset Muut pakolliset VARAUKSET varaukset YHTEENSÄ ,99 0, ,99 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut , ,64 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,64 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 3 694, ,30 Ostovelat , ,96 Muut velat , ,18 Siirtovelat , ,72 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,16 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,80 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , ,48

17 17 Paavolan Vesi Oy TULOSLASKELMA L I I K E V A I H T O , ,81 Liiketoiminnan muut tuotot , ,67 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,77 Varastojen muutos , ,27 Ulkopuoliset palvelut , ,39 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,89 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,39 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,88 Muut henkilösivukulut , ,41 Henkilöstökulut yhteensä , ,68 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,97 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,97 Liiketoiminnan muut kulut , ,71 L I I K E V O I T T O ( - T A P P I O ) , ,23 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot , ,80 Korkokulut ja muut rahoituskulut -7,34-71,53 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,27 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,50 Tilinpäätössiirrot Tuloverot Muut välittömät verot , ,55 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,95

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22