VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2009"

Transkriptio

1 VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2009

2 VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2009 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION Publisher: Finnish Venture Capital Association Layout: Mainostoimisto Synergia Oy

3 yearbook SISÄLLYSLUETTELO / TABLE OF CONTENTS Esipuhe Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Yhdistyksen hallitus ja lakityöryhmä Mitä on pääomasijoittaminen? Pääomasijoitustoimialan regulaatio uhka vai mahdollisuus? Preface The Finnish Venture Capital Association Board of Directors and Legal Committee What is Venture Capital/Private Equity? Regulation of the Private Equity Industry A Risk or Opportunity? Tilastotietoja toimialasta 2008 Development of Private Equity Industry in Finland 2008 Jäsenhakemisto Directory of Members Kansalliset yhdistykset National Associations Henkilöhaku Index of Persons

4 alkusanat 4 ESIPUHE Pääomasijoittaminen nousi suuren yleisön tietoisuuteen muutama vuosi sitten megaluokan yrityskauppojen kautta. Silloin aktiiviset pääomasijoittajat etsivät sijoitusmahdollisuuksia myös perinteisten suuryritysten joukosta. Viimeaikainen talouden turbulenssi on vienyt ylilikvidin lainamarkkinan, mutta pääomasijoittamisen rooli kasvuvaiheessa olevien yritysten aktiivisena omistajana on entisestään vain korostunut. Nyt, jos koskaan, tarvitaan yrityksiin omaa pääomaa ja osaamista tuovia pääomasijoittajia. Pääomasijoittamisessa korostuu tällä hetkellä perusosaaminen yrityksen strategian luotsaamisessa ja operatiivisen tehokkuuden parantamisessa. Suomalaiset pääomasijoittajat ovat kansainvälisessäkin vertailussa erittäin kokeneita ja tuottomittareilla hyvin menestyneitä. Alan pioneerit perustettiin samaan aikaan, kun toimiala syntyi Euroopassa 1980-luvun loppupuolella. Kansainvälistyminen on tapahtunut sekä sijoitustoiminnan että rahastosijoittajien osalta. Toimiala on varsin monipuolinen eli siltä löytyy osaamista aikaisen vaiheen venture-toiminnasta, kasvun rahoittamisesta, keskisuurista buyouteista ja myös mezzanine-rahoituksesta. Lainsäädännöllinen ympäristö kehittyy Suomessa käsi kädessä eurooppalaisen lainsäädännön kanssa. Alaa koskevan direktiivin ( Directive on Alternative Investment Fund Managers ) lopullinen muoto syntynee seuraavan vuoden aikana. Rahoitussektorin kriisin myötä kaikenlainen sääntely, jopa ylisääntely, on poliittisesti muodikasta. Toimialalle jo rakennetun ja sille sopivan sääntelyn myös pääomasijoittajat hyväksyvät. Ennen kuin lopullinen alaa koskeva lainsäädäntö ja sen soveltaminen on kansallisella tasolla valmiina, on tärkeää varmistaa, ettei Eurooppa pelaa itseään vaihtopenkille globaalissa kilpailussa, jossa kasvuyritysten rahoitus on yksi keskeinen tekijä. Pääomasijoittajien tyypillinen asiakas, ammattimainen sijoittaja, ei uutta sääntelyä suojakseen tarvitse. Näin ollen sääntelyn kustannusvaikutukset olisi pidettävä minimissään. Muuten on vaarana aikaisen vaiheen pääomasijoittamisen vaikeutuminen ja väheneminen entisestään. Suomen pääomasijoitusyhdistys on toiminut vuodesta 1990 alkaen alan yhteistyöelimenä. Olemme pyrkineet aktiivisesti osallistumaan alan tutkimustoimintaan, lainsäädännöllisten pullonkaulojen poistoon ja tiedottamiseen toimialan tapahtumista ja vaikutuksesta. Vuosikirja kokoaa yhteen perustiedot alasta. Toivon, että lukijana saatte tästä kirjasta lisäopastusta, olettepa vasta etsimässä pääomasijoittajaa tai jo toimitte yhteistyössä pääomasijoittajien kanssa. Heikki Westerlund Puheenjohtaja Suomen pääomasijoitusyhdistys ry

5 fvca SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 5 Yhdistyksen tarkoitus ja tavoitteet Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA, Finnish Venture Capital Association) on itsenäinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on pääomasijoitustoimialan kehittäminen sekä yhdistyksen jäsenten etujen ajaminen Suomessa. Yhdistyksen keskeisin tavoite on kehittää suuren yleisön luottamusta pääomasijoittamiseen ja parantaa sen tunnettuutta sijoitusluokkana ja osana vakiintuneita rahoitusmarkkinoita. FVCA edistää pääomasijoittamisen toimintaedellytyksiä valvomalla toimialan yleistä etua ja etiikkaa vuorovaikutuksessa valtiovallan ja muiden instituutioiden kanssa, parantaa alan käytäntöjä, toimii yhteistyössä muiden kansallisten järjestöjen kanssa ja tuottaa tilastoja toimialasta. FVCA tähtää pääomasijoittamisen toimintaympäristön kehittämiseen mm. osallistumalla lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja operationaalisen toimintaympäristön luomiseen ja kehittämiseen suotuisaksi niin yrittäjille kuin pääomasijoittajillekin. FVCA määrittää toimialalle suosituksia ja toimintamalleja. Yhdistyksen jäsenet noudattavat toiminnassaan yhdistyksen laatimia eettisiä sääntöjä (Code of Conduct). FVCA mahdollistaa ainutlaatuisen kontaktiverkoston Suomen pääomasijoitusalalla luomalla foorumin kokemusten ja mielipiteiden vaihtamiselle jäsenten ja sidosryhmien kesken. Yhdistys on European Private Equity & Venture Capital Associationin (EVCA) jäsen. Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä, joilla on pääomasijoitustoimintaa harjoittava toimipiste Suomessa ja jotka toiminnassaan noudattavat erillisen Code of Conduct normiston periaatteita. Varsinaisten jäsenten lisäksi yhdistys hyväksyy liitännäisjäsenikseen yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa pääomasijoitustoiminnan kehittymiseen Suomessa. Varsinaisia jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä 37 ja liitännäisjäseniä 66. Yhdistyksen johto ja henkilöstö Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n toimintaa johtaa vt. pääsihteeri Annina Myllyaho. Yhdistyksen analyytikkona toimii Hanna Koski. FVCA:n toimintaa valvoo yhdistyksen hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimii Heikki Westerlund (Capman Oyj). Yhdistyksellä on lakityöryhmä ja uutena toimintona tutkimustyöryhmä. Muita työryhmiä yhdistyksen hallitus perustaa tarvittaessa. FVCA:n perustaminen ja puheenjohtajat Yhdistys perustettiin toukokuussa 1990 ja perustajajäseniä oli yhteensä 17. Perustamisestaan lähtien on sekä yhdistys että koko Suomen pääomasijoitussektori kasvanut merkittävästi ja samalla kehittynyt tärkeäksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi.

6 fvca 6 Yhdistyksen puheenjohtajat Matts Andersson 3 / / 1992 Lauri Ratia 3 / / 1993 Erkki Kariola 11 / / 1995 Jorma Terentjeff 2 / / 1995 Arto Naukkarinen 11 / / 1998 Juha Marjosola 3 / / 2000 Anu Nokso-Koivisto 2 / / 2002 Risto Jalonen 2 / / 2004 Kari Rytkönen 3 / / 2006 Matti Turunen 3 / / 2008 Heikki Westerlund 3 / 2008 Hallitus Yhteystiedot Suomen pääomasijoitusyhdistys ry World Trade Center Helsinki Aleksanterinkatu 17, 6. kerros Helsinki Puh Fax Internet: Sähköposti: tai Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n vuosikokouksessa valittiin seuraavat henkilöt yhdistyksen hallitukseen: Puheenjohtaja Heikki Westerlund, CapMan Oyj Tel.: Hallituksen sihteeri Annina Myllyaho, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: Hallituksen jäsenet Erkki Pekkarinen, Bio Fund Management Oy Tel.: Jukka Mäkinen, Eqvitec Partners Oy Tel.: Artturi Tarjanne, Nexit Ventures Oy Tel.: Kari Rytkönen, MB Rahastot Oy Tel.: Henri Grundstén, Suomen Teollisuussijoitus Oy Tel.: Juuso Kivinen, Sponsor Capital Oy Tel.: Asiantuntijajäsenet Visa Virtanen, Midinvest Management Oy Tel.: Jari Mieskonen, Conor Venture Partners Oy Tel.:

7 fvca Lakityöryhmä Seuraavat henkilöt toimivat lakityöryhmässä: 7 Puheenjohtaja Jyrki Tähtinen, Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy Tel.: Jäsenet Mika Alanko, Roschier Asianajotoimisto Oy Tel.: Kari Itälahti, Profita Management Oy Tel.: Jorma Jaalivaara, Sitra Tel.: Riitta Jääskeläinen, Suomen Teollisuussijoitus Oy Tel.: Lakityöryhmän sihteeri Annina Myllyaho, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: Ulla Niemelä, Pohjola Private Equity Funds Oy Tel.: Jyrki Orpana, Amanda Capital Oyj Tel.: Mikko Reinikainen, PricewaterhouseCoopers Oy Tel.: Martti Timgren, CapMan Oyj Tel.:

8 fvca 8

9 fvca MITÄ ON PÄÄOMASIJOITTAMINEN? 9 Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Sijoituksista irtaudutaan tyypillisesti 3-5 vuoden sisällä. Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä - rahoituksen lisäksi - strategioiden luomiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, hallitustyöskentelyyn, budjetointiin, markkinointiin, johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Lisäksi kohdeyrityksen käytettävissä on pääomasijoittajan kotimainen ja kansainvälinen yhteysverkko. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjotun lisäarvon myötä edistää yrityksen arvonnousua. Arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoitusyhtiö luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. Tuotto eli arvonnousu realisoidaan myymällä yritys esimerkiksi teolliselle toimijalle tai listaamalla yritys pörssiin. Pääomasijoitus voi olla tarpeen, jos tarkoituksena on yrityksen perustaminen, toiminnan kasvattaminen, yrityskaupan rahoittaminen, yrityksen tervehdyttäminen tai liiketoiminnan merkittävä muuttaminen. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestelyiden rahoittamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yhteydessä. Eri kasvuvaiheiden yritykset, aina perustettavasta yrityksestä vakiintuneisiin saakka ja yritykset eri toimialoilla huipputeknologiasta perusteollisuuteen voivat hyötyä pääomasijoituksesta. Sijoittajat määrittelevät kohdeyrityksen kehitysvaiheet seuraavasti: siemenvaihe, käynnistysvaihe, myöhempi venture, kasvuvaihe, jälkirahoitus, tervehdyttäminen ja toimivan johdon yritysosto / ulkopuolisen ryhmän yritysosto. Pääomasijoitus on keskipitkän tähtäimen rahoitusta ja pääomasijoitukset tehdään oman pääomanehtoisesti, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Myös vaihtovelkakirjalainat ja muut lainat sekä mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit voivat tulla kysymykseen. Pääomasijoittajien tekemien sijoitusten koot vaihtelevat yleensä 0,1 ja 5 miljoonan euron välillä, mutta sijoitukset voivat olla huomattavasti suurempiakin. Yleensä pääomasijoittajat tekevät sijoituksia hallinnoimistaan pääomarahastoista. On myös sellaisia sijoittajia, jotka tekevät pääomasijoituksia omasta taseestaan taikka emoyhtiön varoista. Pääomarahastoihin kerätään varoja tyypillisesti suurilta institutionaalisilta sijoittajilta kuten vakuutusyhtiöiltä, eläkeyhtiöiltä, pankeilta ja julkiselta sektorilta. Rahastot perustetaan määräaikaisiksi ja ne ovat pääasiassa kommandiittiyhtiömuotoisia. Pääomasijoitustoimialan ekosysteemi voidaan esittää kuvion 1 osoittamalla

10 fvca 10 tavalla. Ensimmäinen vaihe käsittää varojenkeruun (fundraising), jolloin pääomasijoittajan perustamaan pääomarahastoon kerätään varat sijoittamista varten. Tyypillisimpänä sijoittajatahona toimivat institutionaaliset sijoittajat, kuten eläke- ja muut vakuutusyhtiöt. Varojen keräämisen jälkeen ryhtyvät pääomasijoittajat etsimään kehityskelpoisia sijoituskohteita, joihin pääomarahastoihin kerättyä sijoitusvarallisuutta sijoitetaan. Pääoman ohella osallistuvat pääomasijoittajat aktiivisesti kohdeyrityksen kehittämiseen muun muassa hallitustyöskentelyn muodossa. Pääoman ja aktiivisen kehittämistyön vastapainoksi luovuttavat yrittäjät Kuvio 1: Pääomasijoitustoiminnan ekosysteemi 1. PÄÄOMA 2. SIJOITTAJAT TUOTTO yleensä osan yrityksensä osakekannasta pääomasijoittajan hallinnoimien rahastojen omistukseen. Kohdeyrityksiä kehittämällä ja siten omistuksensa arvoa kasvattamalla tekevät pääomasijoittajat tuottonsa, joka realisoituu vasta irtautumisen yhteydessä. Tällöin myös pääoma ja saavutettu tuotto palautetaan rahaston sijoittajille. Sijoittajien saaman tuoton ohella tekevät pääomasijoittajat tärkeätä työtä myös kansantaloudelle. Kohdeyritysten aktiivinen kehittämistyö näkyy välillisesti verotulojen kasvussa ja työllisyyden kohenemisessa, kehittäen siis koko yhteiskuntaa. PÄÄOMA- RAHASTO (pääomasijoittajan hallinnoima) YRITYS- KEHITYS PÄÄOMA YRITYKSEN OSAKKUUS KASVU- YRITYKSET YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS / MERKITTÄVYYS (KANSAN- TALOUDEN KASVU) YHTEIS- KUNTA

11 fvca PÄÄOMASIJOITUSTOIMIALAN REGULAATIO UHKA VAI MAHDOLLISUUS? 11 Euroopan pääomasijoitusyhdistys (EVCA) on tehnyt vuosia määrätietoista työtä toimialan itsesääntelyn kehittämiseksi. Tämän seurauksena on syntynyt useita merkittäviä ohjeistoja, jotka ovat ohjanneet toimialan kehitystä sen kasvun vuosina. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi johti paitsi syyllisten etsintään myös voimakkaisiin vaatimuksiin koko finanssisektorin regulaation lisäämiseksi. Yksi tämän keskustelun ilmentymä oli Euroopan parlamentin sosialistiryhmän komissiolle esittämät äänekkäät vaatimukset hedge fundien ja pääomarahastojen reguloimisesta. EVCA nimesi lokakuussa 2008 työryhmän edustamaan toimialaa keskusteluissa EU:n komission kanssa. Sisämarkkinakomissaari McCreevy tuntui selvästi alkuvaiheessa ymmärtävän toimialan perusargumentin, jonka mukaan hedge fundeja ja pääomarahastoja ei voida käsitellä samalla tavalla. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että talouskriisin pahentuessa ja parlamenttivaalien lähestyessä komission oli taivuttava parlamentin vaatimusten edessä. Komissio käynnisti helmikuussa 2009 direktiiviehdotuksen valmistelun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskien ( Direktiivi ). Direktiivi annettiin pika-aikataululla perustuen ajatukseen siitä, että kaikkien sijoitusrahastojen hoitajat, joita olemassa oleva sijoitusrahastodirektiivi ei koske, tulisivat sääntelyn piiriin. Näin siitäkin huolimatta, että useissa riippumattomissa raporteissa (mm. Jacques de Larosiéren) katsottiin finanssikriisin syynä olevan liiallinen likviditeetti, alhaiset korot ja reguloitujen pankkien toiminta. Näissä raporteissa todettiin, että pääomasijoitustoimialaan ei sisältynyt systemaattista riskiä. Regulaation tulo ei sinänsä ollut täydellinen yllätys. Jo aiemmin oli nähtävissä vaara sekoittumisesta hedge fundeihin. Oli myös selvää, että toimialan jatkuva kasvu teki siitä entistä näkyvämmän samalla kuin suurelle yleisölle toimiala näyttäytyi varsin läpinäkymättömänä toimialan sinänsä erinomaisen raportoinnin kohdistuessa rahastoihin sijoittaneille ammattimaisille sijoittajille. Tiedossa oli myös eräissä isoissa de-listauksissa ( esim. Tanskan TDC-tapaus) noudatettujen toimintamallien aiheuttama ärtymys mm. palkansaajaleirissä. Kuten seuraavasta ilmenee, sisältää Direktiivi useita toimialaan selkeästi soveltumattomia sääntökokonaisuuksia. Varsin ongelmallisena voidaan myös pitää pääomasijoittajien muista omistajaryhmistä poikkeavaa kohtelua, josta voi muodostua merkittävä kilpailuhaitta. On nähtävissä, että nykymuodossaan Direktiivi tuo merkittävästi lisäkustannuksia toimialalle pääosin ilman vastaavaa hyötyä rahastosijoittajille. Regulaatio tulee myös väistämättä tuomaan mukanaan merkittävää toimintamallien jäykistymistä. Toisaalta regulaatio, erityisesti mikäli toimiala kykenee vaikuttamaan lopulliseen Direktiiviin sen olennaisimpien ongelmien poistamiseksi, voi myös tuoda mukanaan mahdollisuuksia. Direktiivin pääongelma-alueet Direktiivin kohteena olisivat lähtökohtaisesti kaikki UCITS-direktiivin ulkopuolelle jäävien yhteissijoitusyritysten hallinnoin-

12 fvca 12 tiyhtiöt. Direktiivi asettaa pääpiirteissään private equity rahastot samojen velvoitteiden alaiseksi kuin hedge-rahastot. Suomen näkökulmasta kohteena olisivat muut rahastoja hallinnoivat yhtiöt kuin sijoitusrahastolain tarkoittamien sijoitusrahastojen rahastoyhtiöt mukaan lukien pääomarahastojen hallinnointiyhtiöt. Direktiivin vaatiman toimiluvan hankkiminen ja siihen liitetyt tiedonanto- ja muut velvoitteet tulevat aiheuttamaan merkittäviä kustannuksia pääomasijoitustoimialalle. Kustannukset tulevat viime kädessä rahastojen sijoittajien maksettaviksi. Pääomasijoitusalalla käytetään tyypillisesti rakenteita, joissa kullakin rahastolla on oma hallinnointiyhtiönsä, ja joissa hallinnointiyhtiökonserniin voi kuulua yhtiöitä eri maissa. Hajautuneiden rakenteiden perusteena on erinäisiä tekijöitä kuten sijoittajien odotukset, toiminnan kansainvälinen luonne, hallinnointiyhtiöiden omistusperusteiset insentiivijärjestelyt, hallinnointiyhtiöiden työntekijät eri maissa sekä rahastoihin liittyvien vastuiden eriyttäminen muista saman konsernin hallinnoimista rahastoista. Jää toistaiseksi epäselväksi, mihin yhtiöihin lupavaatimusta tällaisissa konserneissa sovelletaan. Direktiivin ulkopuolelle jäävien hallinnointiyhtiöiden olisi mahdollista vapaaehtoisesti hakea Direktiivin mukaista toimilupaa. On mahdollista, että vapaaehtoinen toimiluvan hankkiminen muodostuu vähitellen standardiksi, mikäli osa sijoittajista preferoi toimiluvan omaavien hallinnointiyhtiöiden rahastoja. Tämä huomioiden pääomarahastoja hallinnoiviin yhtiöihin kohdistuvat vaatimukset tulisi mitoittaa todellisten tarpeiden mukaisesti, eikä tavalla, joka käytännössä asettaa esimerkiksi hyvin maltillisesti (tai ei ollenkaan) velkaa sijoituksissaan käyttävän venture capital rahaston hallinnointiyhtiön samojen rasitteiden alaiseksi kuin suuret hedge-rahastot. Hallinnointiyhtiön tulee hankkia toimilupa, jos sen hallinnoitavana on yli 100 miljoonan euron omaisuus. Jos rahasto ei ole velkavivutettu eikä sijoittajilla ole oikeutta vaatia osuuksiensa lunastamista vähintään viiteen vuoteen rahaston perustamisesta lukien, toimilupa tarvitaan kuitenkin vain jos hallinnoitavana on yli 500 miljoonan euron omaisuus. Rahastoa koskevan velkarahoituksen määrän laskentatapa Direktiivin soveltamisrajojen (sekä velkarahoituksen käyttöön liittyvän lisäraportoinnin) osalta ei ole selvä. Epäselväksi jää muun muassa huomioidaanko vain rahaston tasolla oleva velkarahoitus vai myös esimerkiksi sen omistamien väliyhtiöiden ottama hankintarahoitus tai jopa kohdeyhtiön käyttöpääomarahoitus tai muu rahoitus. Ei ole myöskään selvää, lasketaanko hallinnointiyhtiön hallinnoimiin varoihin sijoitusten arvo niiden hankintamenon mukaan vai esimerkiksi viimeksi määritetyn arvon mukaan. Direktiivi ei tunnu myöskään selvästi lukevan hallinnoitavaan pääomaan rahaston käteisvaroja tai sen sijoittajien sijoitussitoumuksia. Loogisin lähtökohta koko assets under management kriteerille olisi rahastojen kokoon (sijoittajien antamiin sijoitussitoumuksiin ja sijoitustoimintaa varten annettuihin lainanottovaltuuksiin) perustuva kriteeri.

13 fvca 13 Toimiluvan vaatiminen sen johdosta, että hallinnoidun rahaston epälikvidin portfolion arvo on arvioitu aiempaa korkeammaksi, ei ole perusteltua. Lähtökohta, jonka mukaan rahastojen markkinointi on Direktiivin nojalla sallittu vain ammattimaisille sijoittajille, voi käytännössä haitata markkinointia pienemmille yhtiömuotoisille sijoittajille ja yksityishenkilöille ja johtaa siihen, ettei ns. syöttörahastoja enää perusteta. Tämän johdosta olisi tärkeää, että Suomessa implementoinnissa käytettäisiin Direktiivin sallimaa mahdollisuutta ulottaa markkinointioikeus myös muihin kuin ammattimaisiin sijoittajiin. Toimiluvan saaneet hallinnointiyhtiöt voisivat markkinoida EU:n ulkopuolella olevia rahastoja vain, mikäli rahaston kotivaltion ja markkinointivaltion välillä on solmittu OECD:n malliverosopimuksen mukainen sopimus tehokkaan tietojenvaihdon turvaamiseksi. Kaikki Suomen solmimat verosopimukset eivät ole malliverosopimuksen mukaisia. Erityisesti viime vuosina tehdyt ponnistelut ns. veroparatiisivaltioiden kanssa solmittujen tietojenvaihtosopimusten eteen ovat vaarassa mennä hukkaan, mikäli Direktiivi ei hyväksyisi tietojenvaihtosopimuksia riittäviksi markkinointia ajatellen. Hallinnointiyhtiön tulee nimittää kullekin rahastolle riippumaton arvonmäärittäjä ja säilytyspalvelun hoitaja, joka pitää rahaston varat hallinnointiyhtiön varoista erillisellä tilillä ja jonka tulee varmentaa, että rahasto on saanut omistukseensa sille kuuluvat varat. Erillinen säilytysyhteisö ja arvonmäärittäjä lisäävät private equity alan kustannuksia, todennäköisesti ilman että kenellekään tuotetaan aidosti mitään lisäarvoa. On myös käytännössä epäselvää, miten säilytysyhteisön tulisi varmistaa, että rahasto on saanut omistukseensa sen sijoituskohteet. Sijoittajille ja viranomaisille on Direktin mukaan säännöllisin väliajoin annettava tarkemmin määriteltyjä tietoja rahastosta. Niiden kohdeyhtiöiden osalta, joissa on hankittu yli 30 % äänivalta ja jotka eivät ole SME-yhtiöitä, asetetaan lisätiedottamisvelvoitteita muita osakkeenomistajia ja työntekijöiden edustajia kohtaan. Säännönmukaisen tiedottamisen osalta olisi hyödyllistä, että tiedottaminen voitaisiin hoitaa mahdollisimman pitkälti lakisääteisissä tilinpäätöksissä annettavien tietojen avulla ja nykyisiä alan raportointikäytäntöjä noudattaen. Tämän ylittävien tietojen antamista viranomaisille, osakkeenomistajille ja työntekijöille on vaikea perustella pääomasijoitusrahastojen osalta, jos vastaavia tiedonantovelvoitteita ei sovelleta myöskään muihin yksityisesti omistettuihin yhtiöihin. Direktiiviin sisältyvä vaatimus listattujen yhtiöiden raportointivaatimusten soveltaminen pörssistä poistettuihin yhtiöihin vielä kahden vuoden ajan ei tunnu perustellulta pelkästään sen takia, että yhtiön ostaja on ollut pääomasijoittaja. Direktiivin tuomat mahdollisuudet On hyvinkin mahdollista, että toimiluvan omaavat pääomarahastojen hallinnoijat saattavat kyetä houkuttelemaan sijoittajikseen tahoja, jotka eivät ole toistaiseksi olleet valmiita tekemään merkittäviä sijoituksia tähän sijoitusluokkaan. Oikeus

14 fvca 14 hakea vapaaehtoisesti toimilupaa on siten nähtävissä myös mahdollisuudeksi niille toimijoille, jotka ovat valmiit investoimaan toimilupaprosessiin ja jatkuvan valvonnan velvoitteiden täyttämiseen. Voidaan myös ajatella, että sijoittajien rahastoon komittoitumista edeltävät ddprosessit saattaisivat joiltakin osin helpottua niiden toimijoiden osalta, joilla on toimilupa. Toimiluvan haltijan mahdollisuus markkinoida rahastoaan koko EU:n alueella ilmoitusmenettelyn avulla on selkeä parannus nykytilanteeseen, jossa markkinointi kuhunkin EU-maahan edellyttää sen sisäisten finanssituotteiden markkinointisäännöstön tuntemista ja noudattamista. Lopuksi Finanssikriisin aikaansaama momentum vaikuttaa niin voimakkaalta, että regulaation tuloa toimialalle voidaan pitää lähes varmana. Näin ollen näyttäisi olevan viisasta keskittää toimialan resurssit Direktiiviin sisältyvien olennaisimpien ongelmien korjaamiseen, siihen että kansallinen implementointi ja Direktiivin ulkopuolelle jäävä sääntely olisivat toimialalle mahdollisimman hyvin soveltuvia sekä tietysti itse regulaation tuomien mahdollisten etujen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Tässäkään asiassa ei auta jäädä hankeen valittamaan. Artikkelin kirjoittaja, Jyrki Tähtinen, on Suomen pääomasijoitusyhdistyksen lakityöryhmän puheenjohtaja. Hän on lisäksi jäsen Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (EVCA) Tax and Legal komiteassa. Tähtinen toimii neuvonantajana pääomasijoituksiin ja yrityskauppoihin liittyvissä kysymyksissä. Hän on lisäksi toiminut pesänhoitajan, selvittäjänä ja valvojana useissa suurissa yrityssaneerauksissa ja konkursseissa. Tähtinen on Asianajotoimisto Borenius & Kemppisen osakas vuodesta 1991 ja toimii tällä hetkellä myös sen hallituksen puheenjohtaja.

15 preface 15 FOREWORD The public at large became aware of private equity a few years ago, as the result of certain mega-sized buyouts. At that time, active private equity investors sought investment opportunities among traditional large corporations too. The recent financial turbulence has blown away the excess liquidity on the loan market, but private equity investors have only become more important in their role as active shareholders in growth enterprises. Now more than ever businesses need private equity investors to bring in equity and expertise. The emphasis of the industry is now on fundamental expertise in guiding business strategy and improving operating efficiency. Finnish private equity investors are highly experienced even by international standards, and they have performed well measured by returns. The pioneering companies in the field were founded when the field first emerged in Europe in the late 1980s. Since then, both investments and fund investors have become increasingly international. The field is quite diverse, including expertise in startup venture capital, growth financing, medium-size buyouts and mezzanine financing, among other things. The legislative environment in Finland is developing in step with European legislation. The next year will probably see the final version of the Directive on Alternative Investment Fund Managers. All kinds of regulation for the financing sector, even over-regulation, is now politically fashionable because of the economic crisis. The private equity industry can accept the regulation which is already in place in the field and which is suitable for it. Before completing the national legislation on the field and beginning to apply it, it is important to ensure that Europe does not sideline itself in global competition, where financing growth enterprises is a key factor. The typical client of a private equity company is a professional investor who needs no new protective regulation. The cost impact of any and all regulation should be kept to a minimum. Otherwise, we risk complicating startup investments, which will lead to their decline. The Finnish Venture Capital Association was set up in 1990 as an umbrella organisation for the field. We have actively contributed to research and the removal of legislative bottlenecks, and we publicise events in and the impacts of the field. This yearbook contains a basic information package on our business. I hope that you, dear reader, will find what you need in these pages, whether you are seeking for a private equity investor or are already working with investors. Heikki Westerlund Chairman Finnish Venture Capital Association

16 fvca FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION 16 The purpose and objectives of the association The Finnish Venture Capital Association (FVCA) is an independent, non-profit association developing the private equity and venture capital industry in Finland as well as promoting the interests of its members. The main objective of the FVCA is to enhance public confidence in venture capital and private equity, and also to increase awareness of venture capital and private equity as a part of established financial markets. The FVCA aims to improve the conditions for venture capital/private equity activity in Finland by overseeing the general interests and business-ethics of the industry together with governmental and other institutions as well as by assisting in improving professional practices, co-operating with other national associations, and generating statistics regarding the industry. The FVCA also strives to develop the business environment by, among other things, contributing to the creation and development of appropriate legal, fiscal and operational environments for investors as well as entrepreneurs. Furthermore, the FVCA defines best practices and operational principles for the industry, while requiring members to comply with the FVCA Code of Conduct. The association also creates a unique network of contacts within the Finnish private equity and venture capital industry by providing a forum for exchange of views and experiences among its members and interest groups. The FVCA is a member of the European Private Equity and Venture Capital Association (EVCA). Members of the FVCA Full members of the FVCA are organizations engaged in private equity investing in Finland. A full member must have an office engaged in private equity investing in Finland and must adhere to a separate Code of Conduct in their activities. In addition to full members, associate membership can be granted to organizations and individuals who are in a position to influence the development of the private equity and venture capital industry in Finland. At the moment the association has 37 full members and 66 associate members. Governance and staff The operations of FVCA are conducted by Deputy Secretary General Annina Myllyaho. The analyst of the association is Hanna Koski. Operations are supervised by the board of directors, which is currently chaired by Heikki Westerlund (Capman Plc). At the moment the FVCA has two committees, specializing in legal and research issues, and the board may form further committees if needed. Founding and Past Chairmen The FVCA was founded in May 1990 with 17 founding members. Since its establishment, the association has grown considerably as the Finnish venture capital markets have developed.

17 fvca 17 Chairmen Matts Andersson 3/1990 3/1992 Lauri Ratia 3/ /1993 Erkki Kariola 11/1993 2/1995 Jorma Terentjeff 2/ /1995 Arto Naukkarinen 11/1995 3/1998 Juha Marjosola 3/1998 2/2000 Anu Nokso-Koivisto 2/2000 2/2002 Risto Jalonen 2/2002 3/2004 Kari Rytkönen 3/2004 3/2006 Matti Turunen 3/2006 3/2008 Heikki Westerlund 3/2008 Board of Directors Contact Information: Finnish Venture Capital Association World Trade Center Helsinki Aleksanterinkatu 17, 6 th floor FI Helsinki, Finland Tel Fax Webpage: or At the FVCA Annual General Meeting, the following persons were elected to serve as members of the Board of Directors: Chairman of the Board Heikki Westerlund, CapMan Plc Tel.: Secretary of the Board Annina Myllyaho, Finnish Venture Capital Association Tel.: Members of the Board Erkki Pekkarinen, Bio Fund Management Ltd Tel.: Jukka Mäkinen, Eqvitec Partners Ltd Tel.: Artturi Tarjanne, Nexit Ventures Ltd Tel.: Kari Rytkönen, MB Funds Ltd Tel.: Henri Grundstén, Finnish Industry Investment Ltd Tel.: Juuso Kivinen, Sponsor Capital Ltd Tel.: Expert Members Visa Virtanen, Midinvest Management Ltd Tel.: Jari Mieskonen, Conor Venture Partners Ltd Tel.:

18 fvca Legal Committee The current Legal Committee is comprised of the following: 18 Chairman Jyrki Tähtinen, Attorneys-at-Law Borenius & Kemppinen Ltd Tel.: Committee Members Mika Alanko, Roschier Attorneys Ltd Tel.: Kari Itälahti, Profita Management Ltd Tel.: Jorma Jaalivaara, Sitra, the Finnish Innovation Fund Tel.: Riitta Jääskeläinen, Finnish Industry Investment Ltd Tel.: Secretary of the Legal committee Annina Myllyaho, Finnish Venture Capital Association Tel.: Ulla Niemelä, Pohjola Private Equity Funds Ltd Tel.: Jyrki Orpana, Amanda Capital Plc Tel.: Mikko Reinikainen, PricewaterhouseCoopers Ltd Tel.: Martti Timgren, CapMan Plc Tel.:

19 fvca WHAT IS VENTURE CAPITAL/PRIVATE EQUITY? 19 Private equity investment means investing in companies not quoted on stock markets, but which have good potential for development. A private equity investor is not a permanent owner of a company, but rather intends to withdraw according to a predefined plan. Typically, this exit happens 3-5 years after the investment. In addition to financing, the value brought to a company by a private equity investor is often related to strategic planning, managing financing in general, governance, budgeting, marketing, industry expertise and the development of management systems. Having a private equity investor on board increases the company s credibility in the eyes of other stakeholders and also improves the company s chances of receiving other financing. In addition to this, the company gains access to the investor s domestic and international contact networks. The aim of the private equity investor is to contribute to increasing the value of the company. This increase is realised in the exit-phase, when the private equity company relinquishes its stake in the target company. Returns are generated by selling the company or by taking the company public. Private equity can be used to start a new company, to expand operations, to make acquisitions, to restructure a company or to significantly alter a business. It can also resolve ownership and management issues, and for example succession in family-owned companies or a buy-out or buy-in of a business by experienced managers may be achieved with private equity funding. Companies in all stages of growth and across industries, from high technology to basic, can benefit from venture capital and private equity. Investors define the different stages of a company s development as seed, start-up, later stage venture, growth, replacement capital, rescue/ turnaround, and management buy-outs/ management buy-ins. Private equity investments have a medium term investment horizon and are usually made by issuing new shares as equity is increased. Also, other convertible bonds and loans as well as mezzanine instruments may be used. The investments are usually between 0,1 and 5 million euros, but may also be significantly larger. Generally private equity investors make investments from the private equity funds they administer, but there are also investors who make investments from their own assets or from the assets of a parent company. Private equity funds are usually funded by large institutional investors such as insurance companies, retirement funds, banks and the public sector. The funds exist for a fixed period and are generally limited partnerships. The Private Equity Ecosystem is depicted in graph 1. The first step involves the fundraising phase, where a private equity fund gathers capital from various sources, with institutional investors such as retirement funds and insurance companies typically representing the majority of funds raised. After the fundraising

20 fvca 20 is complete, the private equity fund begins seeking suitable businesses to invest in. In addition to providing the company with capital, the investors also offer valuable expertise and take an active interest in developing the business. This is typically achieved through working as a member of the board. The entrepreneur thus effectively exchanges part of his or her ownership in the company for the capital and the advisory services provided by the fund. The private equity fund then proceeds to develop and expand the business, thus increasing the value of its investment. This added value is later realised in the exit phase, after which the investors of the fund are compensated according to the returns realised in the exits from the companies in the portfolio of the fund. In addition to providing returns to the investors of the fund, private equity investors also benefit the economy as a whole. The active development of the target businesses is positively reflected in, for example, an increase in corporate tax collected and employment figures, thus impacting society as a whole. Graph 1: The Private Equity Ecosystem 1. CAPITAL 2. PRIVATE INVESTORS EQUITY FUND ADVISORY SERVICES CAPITAL GROWTH COMPANIES SOCIETY IMPACT SOCIETY (ECONOMIC GROWTH) RETURNS OWNERSHIP

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q3/

Pääomasijoittaminen Suomessa Q3/ Pääomasijoittaminen Suomessa Q3/215 3.12.215 1 Päähavainnot =lastoista Q3/215 Suomalaisyrityksille uusia omistajia Irtautumismarkkinat ovat vetäneet hyvin tämän vuoden aikana. Pääomasijoittajat ovat tehneet

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/15 1.6.15 1 Päähavainnot /lastoista Q1/15 Suomalaisyrityksiin sijoitettiin ennätyssumma, alkuvaiheen sijoitukset hengähdystauolla Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

The image part with relationship ID rid2 was not found in the file Suomen pääomasijoitusyhdistys ry

The image part with relationship ID rid2 was not found in the file Suomen pääomasijoitusyhdistys ry The image part with relationship ID rid2 was not found in the file. Buyout Suomessa 2016 14.4.2017 Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 2 Kasvuyrityksen rahoitus eri kehitysvaiheissa Yrityksen kassavirta Tyypilliset

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2007 2008

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2007 2008 VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2007 2008 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2007 2008 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa H1/

Pääomasijoittaminen Suomessa H1/ Pääomasijoittaminen Suomessa H1/215 16.9.215 1 Päähavainnot 3lastoista H1/215 Suomalaisyrityksille ennätysmäärä rahoitusta pääomasijoittajilta Suomalaisiin yrityksiin sijoitettiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2008 2009 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2008 2009 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2008 2009 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION yearbook 2008 yearbook 2008 2 SISÄLLYSLUETTELO / TABLE OF CONTENTS 3 Esipuhe Suomen pääomasijoitusyhdistys

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa 2014 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa 2014 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa 214 1.6.215 2 Päähavainnot 3lastoista 214 Ennätysmäärä kasvuyrityksiä sai pääomasijoituksen Yhteensä ennätykselliset 281 (233) suomalaisyritystä sai pääomasijoituksen vuonna

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Biotie Therapies Corp.

Biotie Therapies Corp. Biotie Therapies Corp. Timo Veromaa, President and CEO EGM 28.11.2006 Future outlook 2006 (1/2) (As presented in the AGM 30 March 2006) Commercialize the European and Asian rights of nalmefene Bring the

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2006 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2006 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2006 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION YEARBOOK 2006 Publisher: Finnish Venture Capital Association Layout: Mainostoimisto Synergia Oy Printing

Lisätiedot

The image part with relationship ID rid2 was not found in the file Suomen pääomasijoitusyhdistys ry

The image part with relationship ID rid2 was not found in the file Suomen pääomasijoitusyhdistys ry The image part with relationship ID rid2 was not found in the file. Venture capital Suomessa 2016 13.3.2017 Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 2 Kasvuyrityksen rahoitus eri kehitysvaiheissa Yrityksen kassavirta

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Liite 6 / Appendix 6 Hallituksen valtuuttaminen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta Authorisation of the Board of Directors to decide on the repurchase of the Company's own shares Hallitus

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena?

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? 6.5.2013 Helsingin Kauppakamarin pääomasijoittamisen infotilaisuus Vaaka Partners on suomalaisten keskisuurten

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Pörssiyhtiön tiedottamisen ja sijoittajaviestinnän hyviä käytäntöjä ja haasteita Sisäpiirintieto ja tiedottamisvelvollisuus, Krogerus 27.8.

Pörssiyhtiön tiedottamisen ja sijoittajaviestinnän hyviä käytäntöjä ja haasteita Sisäpiirintieto ja tiedottamisvelvollisuus, Krogerus 27.8. Pörssiyhtiön tiedottamisen ja sijoittajaviestinnän hyviä käytäntöjä ja haasteita Sisäpiirintieto ja tiedottamisvelvollisuus, Krogerus 27.8.2013 Karla Lindahl, sijoittajasuhdejohtaja, KONE Oyj Kaiken tiedottamisen

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Return on equity Net profit for the year excluding non-controlling interests as a percentage of average equity for the year. Average equity including net profit

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Säännöt 2013

Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Säännöt 2013 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY (rekisterinumero 154077) I YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen pääomasijoitusyhdistys ry. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa yhteyksissä

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian alan pk-yritysten rahoitus Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, maaliskuu 2012. Tarja Teppo Cleantech Invest

Uusiutuvan energian alan pk-yritysten rahoitus Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, maaliskuu 2012. Tarja Teppo Cleantech Invest Uusiutuvan energian alan pk-yritysten rahoitus Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, maaliskuu 2012 Tarja Teppo Cleantech Invest Contents Cleantech Invest: lyhyt johdanto Mitä me teemme?

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. NHFiF Sihteeri Harri Koivusalo Kokouspöytäkirja Hallituksen kokous 4/2001 Aika: 17.10.2001 Klo 14:00-15:30 Paikka: Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Läsnä: Aija-Riitta Elo puheenjohtaja Harri Koivusalo sihteeri

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1 Disclaimer This material has been prepared by Sunduka Oy, a Finnish limited liability company (the Company ), solely for the purpose of providing prospective investors with general financial and other

Lisätiedot

Venture Capital- ja Buyout-sijoitusten vaikuttavuus Suomessa

Venture Capital- ja Buyout-sijoitusten vaikuttavuus Suomessa Venture Capital- ja Buyout-sijoitusten vaikuttavuus Suomessa Tuotantotalouden laitos Aalto-yliopisto Sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Otos ja metodologia Keskeiset tulokset Yhteenveto 2 Tavoitteena

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

VTT and growth oriented SME companies

VTT and growth oriented SME companies VTT and growth oriented SME companies 18.1.2012 2 Share of SMEs export - selected countries, 2007 100 % Share of products export of the country, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 44 51

Lisätiedot

2017/S Contract notice. Supplies

2017/S Contract notice. Supplies Supplies 153936 2017 25/04/2017 S80 - - Supplies - Contract notice - Open procedure I. II. III. IV. VI. -: Medical equipments, pharmaceuticals and personal care products 2017/S 080-153936 Contract notice

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1 . LIFE+ HAKEMUKSEN VALMISTELU 1 HAKULOMAKKEET Hakulomakkeet on jaettu kolmeen osaan: Hallinnolliset A-lomakkeet Tekniset B- ja C-lomakkeet Taloudelliset (F) lomakkeet HALLINNOLLISET (A) LOMAKKEET 2011

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Avoimuus ja läpinäkyvyys pääomasijoitustoimialalla. Suositukset. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, FVCA

Avoimuus ja läpinäkyvyys pääomasijoitustoimialalla. Suositukset. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, FVCA Avoimuus ja läpinäkyvyys pääomasijoitustoimialalla Suositukset Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, FVCA Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 21.4.2009 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Pääomasijoittamisesta

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Vastuullisuusarviointi M&A hankkeiden evaluoinnissa ja due diligence prosessissa

Vastuullisuusarviointi M&A hankkeiden evaluoinnissa ja due diligence prosessissa Petri Castrén CFO, Kemira DIF Directors Institute of Finland Tietopankkiaamiainen 30.5.2016 Vastuullisuusarviointi M&A hankkeiden evaluoinnissa ja due diligence prosessissa The first choice in chemistry

Lisätiedot

Cleantech yhtiöt, sijoittajanäkökulma kehitysmaaliiketoimintaan Kehityspolitiikan yritysfoorumi, toukokuu Tarja Teppo Cleantech Invest

Cleantech yhtiöt, sijoittajanäkökulma kehitysmaaliiketoimintaan Kehityspolitiikan yritysfoorumi, toukokuu Tarja Teppo Cleantech Invest Cleantech yhtiöt, sijoittajanäkökulma kehitysmaaliiketoimintaan Kehityspolitiikan yritysfoorumi, toukokuu 2012 Tarja Teppo Cleantech Invest Contents Cleantech Invest: lyhyt johdanto Mitä me teemme? Kiihdyttämötoiminta

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen Yhtiökokous 2011. Hotelli Scandic Marski 16.3.2011 klo 17.00

Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen Yhtiökokous 2011. Hotelli Scandic Marski 16.3.2011 klo 17.00 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen Yhtiökokous 2011 Hotelli Scandic Marski 16.3.2011 klo 17.00 Amanda vuonna 2010 Vuosi 2010 Tunnuslukuja (M ) 2010 2009 Hallinnointipalkkiot 4.0 4.3 Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Väite Argument "Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota virkistysalueita ja -palveluita." "Recreation sites and service

Väite Argument Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota virkistysalueita ja -palveluita. Recreation sites and service Olisiko vastaaja valmis maksamaan... Would the respondent be willing to pay for... Luonto-opastuksesta Nature guide services Autiotuvan käytöstä Use of wilderness huts Tulipaikan käytöstä (polttopuut,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

TU-C2030 Operations Management Project. Introduction lecture November 2nd, 2016 Lotta Lundell, Rinna Toikka, Timo Seppälä

TU-C2030 Operations Management Project. Introduction lecture November 2nd, 2016 Lotta Lundell, Rinna Toikka, Timo Seppälä TU-C2030 Operations Management Project Introduction lecture November 2nd, 2016 Lotta Lundell, Rinna Toikka, Timo Seppälä Welcome to the course! Today s agenda Introduction to cases and schedule/ Timo Seppälä

Lisätiedot

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2010 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2010 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2010 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION FVCA FVCA Sisällysluettelo / Table of Contents 4 6 10 12 13 16 17 19 19 22 25 26 28 30 32 36 38 39

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ https://community.plm.automation.siemens.com/t5/tech-tips- Knowledge-Base-NX/How-to-simulate-any-G-code-file-in-NX- CAM/ta-p/3340 Koneistusympäristön määrittely

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot