Klo Kone BL-120 (luutnanti Salo, vänrikki Winqvist ja ylikersantti Koivuniemi).

Transkriptio

1 1/LLv 44:n kone BL-107 Mikkelissä kesällä Kk-tornissa on ylikersantti Veikko Laukas, takana tähystäjä vänrikki Lauri Äijö ja oikealla ohjaaja lentomestari Viljo Salminen. osittain havaintojen teon. Seuraavana päivänä kapteeni Halonen hyökkäsi jälleen samalla tiellä perääntyviä rivistöjä vastaan seitsemällä koneella kakkoslentueen kapteeni Halonen pommitti joukkoja viidellä koneella Vuosalmen pohjoispuolella. Koneiden välit olivat viisi minuuttia. Hyökkäykseen osallistuneen tähystäjän vänrikki Rolf Winqvistin suoritusilmoitus kuului: 54 JUNKERS-LAIVUE LENTOLAIVUE 44 SODASSA Klo Kone BL-120 (luutnanti Salo, vänrikki Winqvist ja ylikersantti Koivuniemi). Tehtävä pommittaa tiellä Taljala Vuosalmi Oravakylä olevia kolonnia ja joukkoja. Klo pommitin 6 x 100 kg ja 3 x 12,5 kg, sarjassa 0,2 sek, korkeus 800m tiellä Vuosalmen kylän kohdalla olevaa 10 k-auton kolonnaa. Osumat kylään tien pohjoispuolelle (kova sivutuuli) autojen kohdalla. Kahteen talon sattui pommit ja talot hajosivat, toinen syttyi tuleen. Tie Vuoksenranta Vuosalmi tyhjä. Paluumatkalla Vuoksenrannan pohjoispuolella hyökkäsi edestä ylhäältä yksi I-153 (korkeammalla) ja kolme I-16bis:iä. Painuimme pintaan, jolloin kk-ampuja pääsi tulittamaan I-153:a edullisesti, jolloin tämä vahvasti savuten painui jyrkkään syöksyyn. Muut seurasivat perässämme tulittaen väliin jopa 50 metristä, vuoroin yrittäen pyrstön taakse. Noin 5 min. jälkeen ne jättivät meidät yksitellen, ilmeisesti panosten loputtua. 40 mm it-tulta Pölläkkälästä ja yhtaikaa hävittäjien hyökkäyksen kanssa. 40 mm ittulta Limpilammen itäpuolelta. Kapteeni Ahmo pommitti illemmalla kuudella koneella Pyhäjärven asemaa. Osumat todettiin ratapihalla. Osastopommitusten lisäksi laivue hyökkäsi yksittäisin konein Kannaksella perääntyviä neuvostojoukkoja ja Laatokalla liikkuvia aluksia vastaan kapteeni Halonen pommitti kuudella koneella joukkoja Sairala Pölläkkälätieosalla. Seuraavana päivänä 153 IAP:n I-153-hävittäjät ampuivat yhden BL-116:n alas Vuokselassa miehistön saadessa surmansa, mukaan lukien 3. lentueen päällikkö luutnantti Aatos Tervo. Kolme päivää myöhemmin luutnantti Jouko Saarinen saapui lentueen päälliköksi aamulla ykköslentue tiedusteli Laatokan luoteisosan vesiliikenteen, mitä kuvaa vänrikki Lauri Äijön suoritusilmoitus:

2 Klo Kone BL-105 (luutnantti Iisalo, vänrikki Äijö ja korpraali Nissinen). Tehtävä tiedustella Laatokan meriliikenne ja pommittaa laivoja. Reitti Lahdenpohja Puutsalo Valamo Lahdenpohja. Tiedustelu korkeudesta m. Klo laivaa paikallaan Puutsalon eteläpuolella n. 3 km. Näistä 3 suurempia. Lisäksi joitakin moottoriveneitä, jotka lähtivät Puutsaloon päin lähestyessämme. Klo 7.38 pommitin 6 x 100 kg ja 4 x 12,5 kg 0,2 sek väliajoin Puutsalon edustalla olevia laivoja. Pommit räjähtelivät kahden isomman laivan välissä. Klo laivaa ankkurissa Valamon pohjoisrannalla. Klo laivaa ankkurissa Valamon etelärannalla. 1 laiva Jalajan itäpuolella n. 1 km, matkalla etelään. Klo laiva ankkurissa Valamon satamassa. Klo laivaa ja 3 proomua Kurkijoelta Laatokalle päin 8 10 km, ankkurissa. Klo laivaa ja 1 pienempi alus menossa Puutsalon edustalla Rahkasaareen päin, 2 4 km Rahkasaaresta. Vihollisen ilmatoimintaa ei havaittu. It ampui 40 mm tykeillä Puutsalon eteläpuolelta olevista laivoista. Räjähdykset takana samalla korkeudella. Vasemmalta 1. lentueen ohjaaja luutnantti Tauno Iisalo auttaa laskuvarjoa kk-ampuja ylikersantti Veikko Laukkaan ylle Mikkelissä kesällä Takana on BL-106. Iltapäivällä luutnantti Tauno Iisalo pommitti viidellä koneella Laatokan saariin mottiin jääneitä joukkoja ja aluksia saarten rannalla kakkoslentueen kapteeni Halonen pommitti Rautalahden mottiin johtavia huoltokuljetuksia viidellä koneella kapteeni Toivo Halonen pommitti ensin seitsemällä (BL-105, 106, 107, 117, 120, 146 ja 147) sitten kuudella koneella (BL-105, 106, 107, 120, 147 ja 148) Laatokalla Puutsalon edustalla aluksia ja saarella lastauspaikkoja. Jälkimmäisen hyökkäyksen viimeisen parin suoritusilmoituksen täytti vänrikki Heikki Huttunen: KANNAKSEN VALTAUS 55

3 3/LLv 44:n Blenheim BL-104 Mikkelissä ennen vaurioitumistaan ilmahyökkäyksessä , mitä ennen kone ehti olla lentueessa vain kolme viikkoa. (Ilmavoimamuseo) 1/LLv 44:n kone BL-106 Onttolassa lokakuun alussa Se oli todellinen ässäkone, sillä lensivät vuorollaan lentomestarit Salminen ja Oksala sekä luutnantti Iisalo ohjaajista ja vänrikki Äijö tähystäjistä. 56 JUNKERS-LAIVUE LENTOLAIVUE 44 SODASSA

4 3/LeLv 44:n kone JK-267 ilmavoimien tyyppikuvassa Onttolassa Seuraavassa kuussa koneisiin maalattiin hävittäjätyyppiset taktiset pyrstönumerot. (Ilmavoimat) jaajana luutnantti Tauno Iisalo ja tähystäjänä luutnantti Lotila. Tehtävänä oli edelleen tiedustella Njuhta Sorokka rataosaa, millä havaittiin useita junia ja useimmilla vaunuja. Koneen taakse ilmestyi vihollishävittäjä, mutta se katosi JK-koneen painuessa kahdesta kilometristä pintaan. Sotalennot jatkuivat 19. kesäkuuta illansuussa, kun 1. lentueen JK-256 ohjaajana kapteeni Itävuori ja tähystäjänä luutnantti Äijö tiedusteli rataosilla Sekehe Sorokka ja Sekehe Tunkua. Useita junia ja erillisiä vaunuja havaittiin asemilla. Tykillä tulitettiin viholliskorsuja Rukajärvi Karma-tien varrella. Ensimmäinen partiolento tehtiin 2. heinäkuuta, kun klo alkaen kakkoslentueen JK-259 ohjaajana kapteeni Ritavuori ja tähystäjänä luutnantti Ahonen sekä JK-264 ohjaajana luutnantti Heiskanen ja tähystäjänä vänrikki Vornanen tiedusteli Muurmannin radalla, JK-259 rataosalla Sekehe Jel, missä tulitti asemarakennusta aikaansaaden tulipalon ja JK-264 rataosalla Sekehe Maaselkä havaiten useita junia ja tulittaen tykillä leirialuetta Nopsan pysäkin lähistöllä. Tämän jälkeen jatkui koulutus ja erityisesti syöksypommitusharjoitukset seuraavan puolentoista kuukauden ajan, kun koneisiin saatiin asennettua tähtäimet sitä varten. Vuoden 1943 avovesikaudella Lentolaivue 44 oli vastannut Osasto Malisen koneiden huollosta ja kuljetuksista, joilla sissejä vietiin rintaman selustaan. Kolmen Junkers K.43 -vesikoneen lisäksi laivueella oli yksi Heinkel He 115 -kellukekone, tunnuksella HE-115, jota oli myös käytetty sissien kuljetuksiin ja huoltoon. Kone menetettiin 4. heinäkuuta tuntia ennen puoltayötä kun se joutui väijytykseen Tugasjarvellä miehistön joutessa sotavankeuteen. 20. elokuuta LeR 4:n yhteispommituksen maaliksi määrättiin itäkarjalainen Lehdon kylä, jossa oli suuri partisaanien koulutus- ja huoltokeskus. Kohteeseen suuntasi 31 pommittajaa 12 Morane-hävittäjän saattamana, siihen asti suurin suomalainen lentomuodostelma. Viimeisenä syöksypommitti LeLv 44 kuudellatoista koneella everstiluutnantti Birger Gabrielssonin johdolla, jonka suoritusilmoitus kertoi: 100 JUNKERS-LAIVUE LENTOLAIVUE 44 SODASSA Koneet ja miehistöt: JK-262 (everstiluutnantti Gabrielsson, luutnantti Winqvist, alikersantti Kivipelto ja korpraali Pasanen), JK-259 (kapteeni Itävuori, luutnantti Kuumola, ylikersantti Vihtonen ja alikersantti Jyrkinen), JK-261 (vääpeli Eerola, vänrikki Niemi, alikersantti Lehmusvuori ja alikersantti Nousiainen), JK-257 (vänrikki Kepsu, vänrikki Hassinen, alikersantti Salo ja sotamies Naars), JK-256 (kapteeni Itävuori, luutnantti

5 Äijö, alikersantti Asikainen ja sotamies Aaltonen), JK-251 (luutnantti Vehmanen, luutnantti Rouhiainen, kersantti Lehtomäki ja kersantti Liukko), JK-255 (lentomestari Perälä, vänrikki Huovinen, kersantti Paasonen ja alikersantti Immonen), JK-254 (luutnantti Joutsen, luutnantti Knuuti, kersantti Ikonen ja alikersantti Hallaperä), JK-266 (kapteeni Saarinen, luutnantti Seitz, sotilasmestari Laukas ja kersantti Mäkinen), JK-265 (luutnantti Heiskanen, luutnantti Siponen, alikersantti Karumaa ja kersantti Laakso), JK- 263 (vääpeli Kaarma, luutnantti Vuorela, alikersantti Kotilainen ja sotamies Rasila), JK-267 (lentomestari Metsola, vänrikki Leheskivi, kersantti Mäkelä ja alikersantti Santavuori), JK-273 (luutnantti Iisalo, vänrikki Öberg, alikersantti Lampimäki ja kersantti Koskimies), JK-271 (kapteeni Lehmus, luutnantti Lotila, alikersantti Nissinen ja sotamies Karjalainen), JK-269 (kersantti Nikula, vänrikki Sunnari, alikersantti Turunen ja sotamies Heikintupa) ja JK-270 (lentomestari Rantala, vänrikki Uotinen, alikersantti Stenius ja sotamies Mäkelä). Suoritettiin syöksypommituksena klo välisenä aikana. Korkeus m. Pommit 32 x 500 kg ja 32 x 250 kg. Tykeillä ja kk:lla tulitettiin taloryhmiä. Tulokset: Kuuden koneen pommit täysosumina taloryhmiin. Yhden koneen pommit vahingossa Suikujärveen. Kahden koneen pommit ohi hävittäjien ahdistaessa. Muiden pommit taloryhmien välittömään läheisyyteen. JK-267:n kimppuun hyökkäsi juuri ennen pommitusta kolme vihollishävittäjää (Jak-1?), yksi takaa alhaalta ja kaksi takaa ylhäältä, kahden näistä tulittaessa. Pääsi irti pudottamalla pomminsa ja painumalla pintaan. Ei osumia koneessa. JK-269:n kimppuun yritti neljä I-16, mutta jäivät heti pintaanmenon jälkeen. Pudotti matalalla pommit, jolloin sirpaleet vaurioittivat laskutelineitä ja kone vaurioitui laskussa. JK-270:n perään ilmestyi pommituksen jälkeen hävittäjä (Jak-1?), kaartoi pois kk-ampujan tulittaessa konetta. Lehdon kylästä ja Maasjärven kylästä 20 mm:n it-tulta. Koko reitin ajan pilvisyyttä, ollen pilvet useammissa kerroksissa, pilvien määrä 6/10. Maalialueella ohut pilvikatto n metrissä. Sumua muodostui vesistöalueilla pitkin reittiä. Palattua kotikentälle matala pilvivyöhyke. MS-koneet suorittivat suojauksen. LeLv 44:n lentueenpäälliköt ja kapteenit Onttolassa huhtikuussa Vasemmalta 3. lentueen Jouko Saarinen, 2. lentueen Ilpo Ritavuori, 1. lentueen Erkki Itävuori ja 4. lentueen Olavi Siirilä. UUDET KONEET 101

6 JK-koneen nokka-aseena oli ohjaajan 20 mm Mauser MG FFM -konetykki. Tähystäjällä saattoi olla lisäksi etuikkunassa 7,92 mm MG 81 -konekivääri. Taka-aseina oli sähköttäjän käyttämät kaksi panssarilasillista lavettia, joissa kummassakin oli 7,92 mm MG 81 -konekivääri. Sen tulinopeus oli laukausta minuutissa. Ala-aseena ampujalla oli 7,92 mm MG 81Z -kaksoiskonekivääri. Ripustimessa on saksalainen tuhannen kilon SC sirpalepommi. (SA-kuva) 102 JUNKERS-LAIVUE LENTOLAIVUE 44 SODASSA

7 Junkers Ju 88 A-4, JK-255, lentomestari Martti Perälä, 1/Pommituslentolaivue 44, Onttola, maaliskuu Junkers Ju 88 A-4, JK-262, everstiluutnantti Birger Gabrielsson, Lentolaivue 44:n komentaja, Onttola, elokuu LIITTEET 181