LUENTO Kyösti Ryynänen
|
|
- Tyyne Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUENTO Kyösti Ryynänen MAANULKOPUOLISEN ÄLYLLISEN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS UNIVERSUMISSA MITEN KANNATTAA ETSIÄ? MILLÄ VÄLINEELLÄ KOMMUNIKAATIO VOISI TAPAHTUA? 1 SETI MITEN ÄLYLLINEN ELÄMÄ HAVAITTAISIIN? SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY GRAVITAATIOSÄTEILY HIUKKASET AVARUUSALUKSET 2 1
2 HYVIÄ KOHTEITA LÄHITÄHDILTÄ OLISI HAVAITTAVISSA SIVILISAATOIDEN TAHATTOMAT TAI TARKOITUKSELLISET LÄHETYKSET TÄHTIJOUKOT JOISSA PALJON TÄHTIÄ, HELPPO SEURATA SAMANAIKAISESTI USEITA KOHTEITA KUN ENSIN LÖYDETÄÄN ELÄMÄN KIISTATTOMIA MERKKEJÄ, NIIN SIVILISAATIOIDEN ETSINTÄ VOIDAAN KESKITTÄÄ NÄIHIN MUIDEN TÄHTITIETEELLISTEN HAVAINTOJEN YHTEYDESSÄ KERÄTYN MATERIAALIN UUDELLEENLÄPIKÄYNTI VIERAIDEN SIVILISAATIOIDEN VARALTA 3 SÄTEILYN ETENEMINEN AVARUUDESSA PITEMPIAALTOINEN SÄTEILY ETENEE TÄHTIENVÄLISESSÄ AINEESSA ESTEETTÄ EDULLISTA ON LÄHETTÄÄ KAPEAKAISTAINEN SIGNAALI PIENEEN KEILAAN (ENERGIANTARVE, SÄTEILYN INTENSITEETIN VÄHENEMINEN ETÄISYYDEN NELIÖÖN) MAANPÄÄLTÄ ETSINTÄ RAJOITTUU ILMAKEHÄN OPTISEEN- JA RADIOIKKUNAAN MAAN TUTKA-, TV-, MATKAPUHELIN- JA RADIOSÄTEILY TEHNYT AVARUUDEN KUUNTELEMISEN YHÄ VAIKEAMMAKSI 4 2
3 PARAS KAISTANLEVEYS ESIM. LÄHETETÄÄN SIGNAALIA TAAJUUDELLA 1420 MHz JA 10 Hz:n KAISTANLEVEYDELLÄ 1 Hz KAISTANLEVEYDEN VASTAANOTIN HUKKAISI 90% SIGNAALISTA 100 Hz KAISTANLEVEYDEN VASTAANOTIN SAISI 90% TURHAA TAUSTAKOHINAA 5 Hz KAISTANLEVEYDEN VASTAANOTIN NAPPAISI 50% SIGNAALISTA HYVÄLLÄ KOHINASUHTEELLA NYKYISET VASTAANOTTIMET PYSTYVÄT SKANNAAMAAN 100 MILJOONIA KAPEAKAISTAISIA (ALLE 1 Hz) KANAVIA SAMANAIKAISESTI ALLE 0,1 Hz KAISTANLEVEYKSISTÄ EI ENÄÄ HYÖTYÄ, KOSKA NIILLÄ RADIOSIGNAALI DISPERSOITUU TÖRMÄTESSÄÄN ELEKTRONEIHIN TÄHTIENVÄLISESSÄ AINEESSA 5 SIGNAALI MITEN TUNNISTAA KEINOTEKOINEN SIGNAALI LUONNONKOHINASTA? LUONNOLLISET SIGNAALIT OVAT LEVEÄKAISTAISIA EIKÄ NIISSÄ TAVALLISESTI ESIINNY VOIMAKASTA SÄÄNNÖNMUKAISUUTTA PULSARIEN (1967) SÄÄNNÖNMUKAISUUTTA LUULTIIN ENSIN PIENTEN VIHREIDEN MIESTEN AIKAANSAAMIKSI PERIODEISSA HANKALIA MAAN RATALIIKKEEN TAI PYÖRIMISEN JAKSOT, KOSKA NIITÄ LUULTAISIIN HELPOSTI PUUTTEELISISTA KORJAUKSISTA JOHTUVIKSI SIGNAALI JONKA VÄLIAIKA KASVAA SÄÄNNÖNMUKAISESTI HUOMATTAISIIN HELPOSTI, KOSKA LUONNOSSA EI ESIINNY SELLAISIA 6 3
4 SIGNAALIN VARMISTAMINEN SIGNAALIN VARMISTUSMENETTELYT: POISSULJETTAVA VIRHELÄHTEET (SOTILASSATELLIITIT, HEIJASTUMAT AVARUUSROMUSTA JA ILMAKERROKSISTA) SUUNNATAAN TELESKOOPPI POIS JA JÄLLEEN TAKAISIN KOHTEESEEN VARMISTUS SAMANAIKAISESTI TOISILLA RADIOTELESKOOPEILLA KOHTEEN TARKKA NOUSU JA LASKUAIKA HORISONTISSA 7 CETI PITÄISIKÖ PALJASTAA OLEMASSAOLOMME AKTIIVISESTI (PASSIIVISESTI TEEMME SITÄ KOKO AJAN) KOMMUNIKAATIOON TARVITAAN YHTEINEN PERUSTA (LUONNONLAIT JA UNIVERSUMI OVAT TÄLLAISIA UNIVERSAALEJA), VAIKKA OLISIMME ERI LAJIA KUKA TEKEE PÄÄTÖKSET MAASSA, VASTATAANKO JA MITÄ VIESTEJÄ LÄHETETÄÄN ON MYÖS MAHDOLLISTA, ETTÄ JÄRKEVÄT MUUT SIVILISAATIOT EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ HALUAISIKAAN RYHTYÄ KESKUSTELUUN KANSSAMME 8 4
5 CETI MITÄ VOIDAAN OLETTAA YHTEISEKSI KIELEKSI? OSOITETAAN OBJEKTEJA JA OPITAAN TOISEN KIELI JOS YHTEYS SÄHKÖMAGNEETTISEN SÄTEILYN AVULLA, NIIN AINAKIN VALONNOPEUS JA SÄTEILYN LUONNE SEKÄ TEKNIIKKA, JOLLA SITÄ LÄHETETÄÄN YHTEISIÄ MASSOJEN JA ETÄISYYKSIEN SUHTEITA (EI YKSIKÖITÄ), ALKULUKUJA (OLETTAEN MATEMATIIKKA) KOODAUS JA DEKOODAUS BINAARISYSTEEMIÄ (0 JA 1) YKSINKERTAISEMPAA KOODAUSTA EI OLE OLEMASSA (UNIVERSAALI) 9 OZMA 1960 GREEN BANK, FRANK DRAKE TAU CETI JA EPSILON ERIDANI (11 vv) TAAJUUKSILLA LÄHELLÄ 1420 MHz (VEDYN LUONNOLLINEN EMISSIO, JONKA KAIKKI TÄHTIENVÄLISTÄ AINETTA TUTKINEET SIVILISAATIOT TUNTISIVAT), 100Hz LEVEÄLLÄ KAISTALLA ETSIVÄT TOISTUVIA MUOTOJA VASTAANOTETUSSA SÄTEILYSSÄ 10 5
6 NASA 1970-LUVUN LOPULTA ETSINTÄ OLI KAKSIKÄRKINEN 1000 KPL AURINGONKALTAISIA TÄHTIÄ (100 vv ETÄISYYKSILLE, ETSITTIIN HEIKKOA SIGNAALIA TODENNÄKÖISISTÄ PAIKOISTA, 10 min kerrallaan, MHz, oletettiin useille planeetoille sivilisaatio) KOKO TAIVAS (ETSITTIIN VOIMAKKAITA SIGNAALEJA, MUTTA PIENELLÄ HERKKYYDELLÄ JA HUONOLLA SUUNTARESOLUUTIOLLA, MHz, oletettiin Linnunrataan muutamia voimakkaasti lähettäviä sivilisaatioita) USA:N KONGRESSI LOPETTI NASAN SETI-RAHOITUKSEN 1993 SETI-INSTITUTE JATKANUT TOIMINTAA YKSITYISELLÄ RAHOITUKSELLA 11 PHOENIX SETI INSTITUTE YHÄ TARKEMPI HERKKYYS ETSINNÖISSÄ YLI 400 LÄHINTÄ AURINGONKALTAISTA TÄHTEÄ, TAAJUUKSILLA 1Hz - 3GHz NÄILTÄ LÄHITÄHDILTÄ HAVAITTAISIIN VAIN SOTILASTEHOISET TUTKAT, EI TV- TAI FM- RADIOSIGNAALIA USEITA TELEKOOPPEJA: Arecibo (Puerto Rico), Jodrell Bank (UK), Parkes (Australia), Greenbank (West Virginia) 12 6
7 SERENDIP The Search for Extraterrestrial Emission from Nearby Developed Intelligent Populations (SERENDIP) US BERKELEY (The University of California) ARECIBO OBSERVATORY, HALKAISIJA 305 m ERILLINEN VASTAANOTIN, PIGGYBACK, RINNAKKAIN RADIOTELESKOOPIN MUUN TOIMINNAN KANSSA (osittain suunnattavissa itsenäisesti) 168 MILJOONAA KANAVAA SAMANAIKAISESTI JOKA SEKUNTI, 0,6 Hz leveät kaistat, aallonpituuksilla 21 cm (1420 MHz) ja 70 cm (UHF-televisio ja tutka) 2007 laitteisto ja tietokoneohjelma uusittu, lisätietoa myös SETI@home projekti (kotikoneiden verkkolaskentaa hyödyntävä) uudistumassa SOUTHERN SERENDIP (AUSTRALIA) JA ITALIA 13 HARVARD RADIOVASTAANOTIN 240 miljoonaa kanavaa, 0,5 Hz kaistanleveys OPTINEN SETI, LASER-SÄTEILY (esim. 1 nanosekunnin pulsseina) PLANEETAN PINNALTA YLITTÄISI KESKUSTÄHDEN SÄTEILYN JA OLISI ULKOPUOLISTEN HAVAITTAVISSA TÄHDEN KOKONAISKIRKKAUTTA MITTAAMALLA 14 7
8 AURINKORADIOTELESKOOPPI FRANK DRAKE EHDOTTANUT (YHDESSÄ VON ESHLEMANIN KANSSA), ETTÄ AURINKOA KIERTÄMÄÄN 550 AU:N ETÄISYYDELLE (AURINKOKUNNAN TASOON) RADIOTELESKOOPPI, JOKA KÄYTTÄISI AURINKOA GRAVITAATIOLINSSINÄ (30000 x Arecibon pinta-ala) VIERAIDEN SIVILISAATIOIDEN TV-ASEMAT KUULTAISIIN 100 vv PÄÄSTÄ (elleivät käytä esim. valokaapeleita informaationsiirtoon) 15 LÄHETETYT SIGNAALIT Arecibosta, 169 sekuntia pitkä, kohti M13 tähtijoukkoa, 2380 MHz, 10Hz kaistanleveydellä Viestissä (1679 bittiä = 23 x 73) kuvattu mm. Aurinkokunta ja DNA-rakenne vv suuntaansa (vastaus tulisi aikaisintaan vv kuluttua) luotaimiin kiinnitetty laattoja ja CD-levyjä (Pioneer 10 ja 11, Voyager 1 ja 2) Titaniin Huygens-laskeutujan mukana CD-ROM, jossa nimeä ja viestiä 81 eri valtiosta 16 8
9 ÄLYLLISEN ELÄMÄN TULEVAISUUS ÄLYLLINEN ELÄMÄKIN VOI KUOLLA SUKUPUUTTOON TAI SITTEN LOPULTA HALLITA KOKO MAAILMANKAIKKEUTTA TOISTEN ELÄMÄNMUOTOJEN JA KOLONIALISMIN MYÖTÄ ÄLYKKYYS JAKAANTUU (VERKOSTOITUU), PLANEETTAKUNTIEN TIETOISUUS, GALAKSIEN TIETOISUUS TIETOISUUS HÄVINNYT a KULUTTUA, KUN FYSIKAALINEN MAAILMA SAAVUTTAA TERMODYNAAMISEN TASAPAINOTILAN 17 LÄHDEKIRJALLISUUS Fred Adams: Elämää multiversumissa, Like, 2004 (2002) Barrow, John D.: From Alpha to Omega, The Constants of Nature, Vintage, 2003, (2002) John Brockman (ed): The Next Fifty Years, Science in the first half of the twenty-first century, Vintage, 2002 George H. A. Cole: Wandering Stars, About Planets and Exo-Planets, An Introductory Notebook, 2006 Lewis Dartnell: Life in the Universe, Oneworld Publications, 2007 Paul Davies, Viides ihme, elämän syntyä etsimässä, Terra Cognita, 1999 Richard Dawkins: The Greatest Show on Earth, The Evidence for Evolution, Bantam Press, 2009 Iain Gilmour and Mark A. Sephton (eds.): An Introduction to Astrobiology, The Open University, 2003 Koerner, David & LeVay, Simon : Here Be Dragons, The Scientific Quest For Extraterrestrial Life, Oxford University Press, 2000 Steven Rose: The 21st-Century Brain; explaining, mending and manipulating the mind, Vintage, 2006 (2005) Theodor Roszak: Konetiedon kritiikki, Art House 1992 (1986) David Ruelle: Sattuma ja Kaaos, Art House 2001 (1991) 18 9
LUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 12.12.2016 Kyösti Ryynänen MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS 1 ÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ BIOKEMIALLINEN POTENTIAALI YMPÄRISTÖN POTENTIAALI PITKÄLLE EVOLUUTIOLLE
LisätiedotÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ. LUENTO Kyösti Ryynänen TIETOISUUS DRAKEN KAAVA
LUENTO 12.12.2016 Kyösti Ryynänen MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS ÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ BIOKEMIALLINEN POTENTIAALI YMPÄRISTÖN POTENTIAALI PITKÄLLE EVOLUUTIOLLE
LisätiedotLUENTO A Kyösti Ryynänen
LUENTO A 15.6.2017 Kyösti Ryynänen EKSOPLANEETAT MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS 1 ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR 1257+12) YMPÄRILTÄ
LisätiedotLUENTO 7 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAINTOMENETELMÄT
LUENTO 7 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN
LisätiedotRadioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
LisätiedotLataa Kolkko hiljaisuus - Paul Davies. Lataa
Lataa Kolkko hiljaisuus - Paul Davies Lataa Kirjailija: Paul Davies ISBN: 9789525985016 Sivumäärä: 315 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.11 Mb Frank Drake suuntasi radioteleskooppinsa läheisiin tähtiin
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotRadioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva
Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Tässä työssä tehdään spektriviivahavainto atomaarisen vedyn 21cm siirtymästä käyttäen yllä olevassa kuvassa olevaa Observatorion SRT (Small Radio Telescope)
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAINTOMENETELMÄT HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT
LUENTO 29.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA ENSIMMÄISET LÖYDETYT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR 1257+12) YMPÄRILTÄ 1995 ENSIMMÄINEN AURINGONKALTAISEN TÄHDEN (51 PEGASI)
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 29.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA 1 ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR 1257+12) YMPÄRILTÄ 1995 ENSIMMÄINEN AURINGONKALTAISEN
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotLUENTO 6 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä
LUENTO 6 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ ELINKELPOINEN PLANEETTA KOSMISET UHAT, ASTEROIDITÖRMÄYKSET MAAHAN ELÄMÄ MIKROGRAVIAATIOSSA 1 ELÄMÄN PERUSTA
LisätiedotKanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
LisätiedotPlanck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio
Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotVain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä?
Astrobiologia Mitä elämä on? Vain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä? Luonnonvalinta toimii jossakin mielessä muuallakin kuin biologiassa. Liittyykö elämän
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotTähtitieteelliset havainnot -sähkömagneettisen säteilyn vastaanottoa ja analysointia. Fotonin energia (E=hc/λ) vaikuttaa detektiotapaan
Tähtitieteelliset havainnot -sähkömagneettisen säteilyn vastaanottoa ja analysointia Fotonin energia (E=hc/λ) vaikuttaa detektiotapaan Ilmakehän läpäisykyky - radioikkuna: λ 0.3mm 15 m Radioastronomia
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
LisätiedotSPEKTROGRAFIT. Mitataan valon aallonpituusjakauma
SPEKTROGRAFIT Mitataan valon aallonpituusjakauma Objektiivi-prisma: Objektiivin edessä oleva prisma levitää valon spektriksi tallennetaan CCD-kennolla Rakospektrografi: Teleskoopista kapean raon kautta
LisätiedotReferenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa
Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä
LisätiedotLataa Viides ihme - Paul Davies. Lataa
Lataa Viides ihme - Paul Davies Lataa Kirjailija: Paul Davies ISBN: 9789525202380 Sivumäärä: 264 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.84 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat kuitenkin löytää
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotReititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita
Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotLataa Elämää multiversumissa - Fred Adams. Lataa
Lataa Elämää multiversumissa - Fred Adams Lataa Kirjailija: Fred Adams ISBN: 9789524713924 Sivumäärä: 302 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.53 Mb Kuvittele tuntemasi maailma yhdeksi tomuhiukkaseksi, joka
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotXFYS4336 Havaitseva tähtitiede II
XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II Silja Pohjolainen Kaj Wiik Tuorlan observatorio Kevät 2014 Osa kuvista on lainattu kirjasta Wilson, Rohlfs, Hüttemeister: Tools of Radio astronomy ja J. J. Condon and
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotTRUST WIRELESS VIDEO & DVD VIEWER
TRUST WIRELESS VIDEO & DVD VIEWER Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Pakkauksen sisältö Tarkista pakkauksen sisältö ennen kuin luet käyttöohjeet. Sinun tulisi löytää pakkauksesta seuraavat osat: 1. Lähetin
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
LisätiedotSUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA
MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
Lisätiedot1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä
1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä 1.1 Vuontiheys ja pintakirkkaus Vuontiheys ( flux density ) kertoo, kuinka paljon säteilyenergiaa taajuskaistassa [ν,ν+1hz] virtaa 1 m 2 pinta-alan läpi sekunnissa.
LisätiedotLuento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN
Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/climate.html
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Datan käsittely Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 3. Datan käsittely Luennon sisältö: Havaintovirheet tähtitieteessä Korrelaatio Funktion sovitus Aikasarja-analyysi 3.1 Havaintovirheet Satunnaiset
LisätiedotMittaukset ja kalibrointi
Mittaukset ja kalibrointi Teleskoopin vaste (esim. jännitteenä tai countteina) riippuu paitsi lähteen vuontiheydestä, myös antennista, vastaanottimesta, säästä, elevaatiosta, jne... Havainnot täytyy kalibroida
Lisätiedotmatematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
LisätiedotRadioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.
1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho
LisätiedotXFYS4336 Havaitseva tähtitiede II
XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II Silja Pohjolainen Kaj Wiik Tuorlan observatorio Kevät 2014 Osa kuvista on lainattu kirjasta Wilson, Rohlfs, Hüttemeister: Tools of Radio astronomy XFYS4336 Havaitseva
LisätiedotTähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen
LisätiedotSanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia
Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa
LisätiedotRadiotekniikan perusteet BL50A0301
Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset
LisätiedotEsittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin.
Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Tässä tuotteessa on seuraavat ominaisuudet: - Radiosignaalista
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 11. Muut aaltoalueet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Gamma Röntgen Ultravioletti Lähiinfrapuna Infrapuna
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
Lisätiedotspiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero
Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi
Lisätiedot2. MITÄ FOTOMETRIA ON?
Fotometria Tekijät: Hänninen Essi, Loponen Lasse, Rasinmäki Tommi, Silvonen Timka ja Suuronen Anne Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine: Fysiikka
LisätiedotMONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla
LisätiedotAstrobiologia Uudet tiekartat. URSA /Cygnus-leiri Vihti 26.7.2013 Kirsi Lehto
Astrobiologia Uudet tiekartat URSA /Cygnus-leiri Vihti 26.7.2013 Kirsi Lehto Astrobiologia mitä se on? Astrobiologia mitä se on? elämän synty, evoluutio, esiintyminen ja kohtalo Maassa ja Maailmankaikkeudessa
Lisätiedot83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotRadioastronomian perusteita
Radioastronomian perusteita Anne Lähteenmäki & Merja Tornikoski Tämä tiivistelmä on koottu valikoiden Aalto-yliopiston Radioastronomian kurssin materiaaleista eikä se näin ollen ole täydellinen, vaan keskittyy
LisätiedotFTR960 RADIODATATOISTIN
Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotModulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)
Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotTiedote tuulivoimapuiston rakentajille
Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia
LisätiedotHarjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta
Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan
LisätiedotC: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin
Tuotetiedot Vastaanotin Hiiri Näppäimistö A: Ilmaisin B: Yhteyspainike Asennus C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin H: Paristotila I:
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
Lisätiedot8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO
Tuotetiedot LÄHETIN (T) VASTAANOTIN (R). Antenni 2. VGA-LÄHTÖ 3. VGA-TULO 4. AUDIO-TULO 5. S-VIDEO 6. Virtalähde 7. Ohjauspainikkeet TOIMINTOPAINIKKEET 8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 0. POWER-merkkivalo.
LisätiedotMetsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa
Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa Olli Wilkman, Arttu Raja-Halli, Niko Kareinen, Jouni Peltoniemi, Jenni Virtanen Paikkatietokeskus FGI Maanmittauslaitos 81 704 Metsähovin
LisätiedotMatematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY
Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY Mitä inversio-ongelmat ovat? Seurauksista syihin: mikä on aiheuttanut havainnot? Havainnot pyritään
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotAlkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:
Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi
LisätiedotPilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen
Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotKapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
LisätiedotKVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio
KVANTTITELEPORTAATIO Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio BEAM ME UP SCOTTY! Teleportaatio eli kaukosiirto on scifi-kirjailijoiden luoma. Star Trekin luoja Gene Roddenberry: on huomattavasti halvempaa
LisätiedotSähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit
Astrofysiikkaa Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit Sähkömagneettista säteilyä kuvataan joko aallonpituuden l tai taajuuden f avulla, tai vaihtoehtoisesti fotonin energian E avulla.
LisätiedotJarno Kaakkunen Nanoteknologiaa koneenrakentajille 15.11.2011. Toiminnallisten pintojen valmistus femtosekunti laserpulssiablaatiolla
Jarno Kaakkunen Nanoteknologiaa koneenrakentajille 15.11.2011 Toiminnallisten pintojen valmistus femtosekunti laserpulssiablaatiolla Sisältö Laser Ultralyhyet pulssit Laserit Joensuussa Laserablaatio Toiminnalliset
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Kurssisuunnitelma, kevät 2018 Olav Tirkkonen, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Aalto-yliopisto A! Yleistä Esitiedot:
LisätiedotMTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN
Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite
LisätiedotDynatel 2210E kaapelinhakulaite
Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
Lisätiedot