SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat kuntalaisille tarvittavat peruspalvelut ja mahdollistavat hyvinvointia elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Sosiaali- ja terveysosasto vastaa sosiaalityöstä, vanhus- ja perhetyöstä, vammaispalveluista, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Päämäärä 2014 Asiakaspalveluohjaus toimii, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita ja niiden saatavuus on hyvä. Palveluprosesseissa kiinnitetään huomio ennaltaehkäisyyn ja ennakoivaan toimintaan sekä prosessien toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen. Toimintaa kehitetään tehostamalla yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköiden välillä sekä seudun muiden kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Henkilöstö on työhönsä motivoitunutta ja ammattitaito on ajantasaista. Työilmapiiri on suvaitseva ja kannustava. Muutosvalmius on hyvä. PALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA HANKKEET Sosiaali- ja terveysosastolla toteutettiin v.2014 hallinnollinen organisaatiomuutos esimiestehtäviin ja palveluihin liittyen. Sosiaalipalveluihin perustettiin suunnitellusti palvelupäällikön virka, tehtävä on täytetty vakinaisesti Vanhuspalvelujohtajan tehtäviin sisällytettiin terveyspalvelujen osastonhoitajan tehtävät. Organisaatiomuutoksella haetaan vahvistusta esimiestehtäviin, työnkehittämiseen ja -organisointiin, palvelujärjestelmien ja asiakasprosessien sujuvuuteen. Sosiaali- ja terveysosaston henkilöstö haluaa kehittää osaamistaan ja palvelujaan aktiivisesti. Työhön on saatu uusia kehittämisideoita ja toimintamalleja osallistumalla mm. seuraaviin hankkeisiin: Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän (Hyte) tehtävänä on toimia eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin koordinoijana. Moniammatillinen työryhmä on kokoontunut sosiaali- ja terveysjohtajan kutsumana ja sivistysjohtaja on ollut keskeinen työpari Hyte -ryhmän vetämisessä. Yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut eri kohderyhmien kanssa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhteistyötä on mm. MLL:n, Rauhanyhdistyksen, SPR:n, 4H:n, kyläyhdistysten, eläkejärjestöjen ja seurakunnan kanssa. Lapset puheeksi työmenetelmä, jonka tarkoituksena on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä, arvioida lasten ja perheen tarve muiden palveluiden tukeen, arvioida lastensuojelupalveluiden ja/tai muiden palvelujen tuen tarve sekä saattaa lapsi ja perhe tarvittavien lisäpalveluiden äärelle. Työmenetelmän kouluttajakoulutukseen osallistuu yksi sosiaaliohjaaja.

2 Terveempi Pohjois-Suomi Lakeuden osahanke (TerPS 2) päättyi 8/2014. Hankkeen avulla saatiin näkyvämmin esille kunnan hyvinvointijohtamista, jossa kuntalaisen osallisuutta palveluiden kehittämisessä nostettiin painopisteeksi. Sähköisen hyvinvointikertomuksen arvo työvälineenä ja sen poikkitoiminnallinen valmistelu ovat lisänneet merkitystään. Hyvinvointitietoa on opittu hyödyntämään selkeästi paremmin ja monella eri tasolla, strategioissa, talousarviovalmistelussa, eri ohjelmien valmistelussa sekä käytännön työn kehittämisessä. Hyvinvointikertomuksen antamaa tietoa voidaan integroida jatkossa normaaliin kuntajohtamiseen sen eri tasoilla. Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke. Sosiaali- ja terveysosasto on tiivisti mukana sekä oppilas- ja opiskelijahuollon että perhekeskus hankkeissa. Hankkeen toimesta on järjestetty seudullisia koulutuksia, jotka ovat vahvistaneet niin ammatillista osaamista eri työntekijäryhmissä kuin verkostoitumista eri toimijoiden kesken myös yli kuntarajojen. Seudulliset yhteiset palvelut Sosiaali- ja potilasasiamiehen tyrnäväläiset tavoittavat Oulusta. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on järjestetty Oulun kaupungin toimesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut hallinto v.2014 Sosiaali- ja Alkuperäinen Talous- terveysosaston hallinto 2014 Talous talousarvio arvio- muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tot. % Toimintatulot Toimintamenot , ,59 83 Toimintakate , ,59 83 Sosiaalipalvelut Kunnan sosiaalihuollon tehtävänä on sosiaalisten ongelmien ehkäisy, sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen sekä ihmisten omatoimisuuden tukeminen. Sosiaalityön keinoin sosiaalihuollon henkilöstö ohjaa, neuvoo, selvittää ongelmia ja järjestää tukitoimia joko yksittäisille henkilöille, perheille tai yhteisöille. Sosiaalipalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat lasten ja perheiden palvelut, päihdetyö ja -palvelut, toimeentulotuki ja vammaispalvelut. Ennaltaehkäisevän työn osuutta on vahvistettu sosiaaliohjaajan työpanoksen viemisellä neuvolaan. Uutena työmuotona on käynnistynyt yksilö- tai parityönä tehtävä perheterapia, jolla pyritään vahvistamaan vanhemmuutta ja löytämään ratkaisukeinoja arjen ongelmiin ja perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen haasteisiin ja parantamiseen. Perhetyötä on esitelty varhaiskasvatuksen vanhempainilloissa ja yhteistyötä on kehitetty ja tiivistetty. Kotipalvelun perhetyön piirissä oli kertomusvuonna 25 perhettä ja 84 lasta. Ennalta ehkäisevän työn merkeissä on aktiivisesti osallistuttu Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hankkeen Oppilashuollon ja Perhekeskustoiminnan kehittämishankkeisiin ja

3 koulutuksiin. Kunta on sitoutunut myös Pohjois-Pohjanmaan liiton Hyvinvoiva Pohjois- Suomi osahankkeista Lapset Puheeksi työmenetelmän ottamisesta käyttöön kunnassa. Ensimmäiset koulutukset aloitettiin vuoden 2013 lopussa ja jatkuivat myös vuonna Lasten ja perheiden palvelujen osalta henkilöstön työpanos on painottunut lastensuojeluun. Vuonna 2014 lastensuojeluilmoitusten määrä oli 208, nousua edellisestä vuodesta 12%. Lastensuojelun asiakkuudessa oli vuoden aikana yhteensä 186 lasta. Lastensuojelun avohuoltoon varattu määräraha ylittyi, kun taas laitoshuollon kustannukset alittuivat. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä käytettiin mm. lastensuojelun perhetyötä, perhekuntoutusta, päihdearvioita, taloudellista tukea mm. harrastus- ja virkistystoimintaan, tukihenkilö- ja tukiperheitä ja tukisijoituksia perhekoteihin. Vuoden aikana oli joko avohuollon sijoituksessa tai sijaishuoltoon sijoitettuina yhteensä 20 lasta, vuoden lopussa sijoitettujen lasten lukumäärä yhteensä kahdeksan (8). Perheoikeudellisten palvelujen osalta lastenvalvojan tehtävien määrässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuosiin verrattuna. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä laski työttömyyden noususta huolimatta. Kertomusvuonna toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli yhteensä 144, kun edellisenä vuonna kotitalouksia oli 155. Sosiaalityössä työtä on pyritty kohdentamaan aikaisempia vuosia enemmän aikuissosiaalityöhön ja päihdetyöhön. Päihdetyöhön liittyvää ohjausta ja neuvontaa on tehty yhteistyössä terveysosaston kanssa, lisäksi päihdehuollon avo- ja laitospalveluja on ostettu yksityistä palveluntuottajilta. Vuonna 2014 työ- ja elinkeinosuunnittelijalla oli kaikkiaan 121 asiakasta, joista 99 asiakasta sijoittui eri työllistämistoimenpiteisiin ja 18 asiakkaan osalla oli meneillään terveydentilan ja työkyvyn selvittäminen. Toimenpiteiden piirissä olleista kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli n. 24%, palkkatukityössä n.49%, opiskelemaan sijoittui n.13% ja työkokeilussa n.10%. Kunnan työttömyyden prosentuaalinen osuus työvoimasta on ollut keskimäärin 12,1%, mutta nousi loppuvuonna 14,3 %. Ns. sakkolistalla olevien työttömien määrä on ollut keskimäärin 35 henkilöä/kuukausi. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä oli keskimäärin 102 henkilö/kuukausi, alle 25-vuotiaiden 44 henkilöä/kuukausi ja yli vuoden työttömänä olleiden määrä 75 henkilöä/kuukausi. Kuntalisää myönnettiin neljälle yhdistyksille ja kolmelle yrityksille 6-13 henkilölle kuukaudessa yhteensä n Kuntouttavan työtoiminnan osalla aloitettiin lokakuussa kokeiluluonteisesti Äijä-ryhmä - toiminta. Kokemukset toiminnasta olivat myönteisiä, mikä näyttäytyi mm. osallistujien fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen voinnin kohentumisena. Vammaispalveluissa toteutettiin kertomusvuonna kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutus. Kehitysvammaisten lasten tilapäishoito toteutettiin v alusta omana toimintana, josta saadut kokemukset ovat myönteiset. Omaishoidontuen saajien määrä kasvoi 13:sta 19, mutta kokonaisuutena omaishoidontuella mahdollistetaan hoidettavan kotona asuminen ja mahdollistetaan läheisten ihmissuhteiden säilyminen. Omaishoidontuen saajilla on lakisääteinen oikeus vapaaseen, joka osaltaan tukee omaishoitajan jaksamista.

4 Sosiaalipalvelut v Sosiaalipalvelut 210 Alkuperäine n talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toimintatulot ,4 % Toimintamenot ,9 % Toimintakate ,6 % Vammaispalvelut v Vammaispalvelut 220 Alkuperäinen talousarvio Talous arviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toteuma % Toimintatulot ,4 % Toimintamenot ,3 % Toimintakate ,8 % Päämäärä 2014 Kriittiset menestystekijät Kuntalaisten hyvä, terve ja itsenäinen elämä Mittarit Tavoite 2014 Toteuma Laissa asetettu määräaikavelvoite Toimeentulotuki- ja vammaispalvelupäätökset ja lastensuojeluilmoitusten käsittely 7 arkipäivän sisällä. Lastensuojelu-tarpeen selvitykset 3 kk:n kuluessa. Toimeentulotuki- ja vammaispalvelupäätökset määräajassa 99 % hakemuksista. Lastensuojeluilmoitukset käsiteltiin määräajassa, lastensuojelutarpeenselvitys ei valmistunut määräajassa kaikissa selvityksissä. Suunnitelmat on tehty 80 %:lle sosiaalityön asiakkaista Asiakas-,kuntoutus-,aktivointiehkäiseväntoimeentulotuki- ja palvelusuunnitelmat Toteutui. Perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen Ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen Neuvolaperhetyö käynnistyi

5 Työttömien työllisyyden edistäminen Työttömien määrä laskee 8 % vuoden aikana. Työvalmennettavien määrä nuorta vuoden aikana. Syrjäytymisen vähentyminen, elämänhallintataitojen edistäminen Ei toteutunut. Toteutui osan asiakkaiden kanssa. Ei toteutunut, työpajatoiminta siirtyi sivistystoimen toiminnaksi Toimivat palveluprosessit Toimintasuunnitelma Sosiaalitoimiston palveluprosessien kriittinen tarkastelu ja toiminnan kehittäminen Toteutui. Verkostoyhteistyö Yhdessä sovitut palveluprosessit ja toimintamallit kunnan muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa Yhteistyöpalaverit neuvolan, psykiatrian ja sivistystoimen kanssa Työhyvinvointi Poissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen väheneminen Toteutui Motivoitunut ja jaksava henkilöstö Työtyytyväisyyskartoitus Työtyytyväisyys hyvä Työkäytäntöjen kehittäminen ja työnkuvien tarkastaminen Ei toteutunut Työvalmennus ja työnohjaus kuukausittain Sosiaalityön henkilöstön mitoitus / asukas Säädösten mukainen henkilöstö 2 sos.tt./6700 as., määräaikainen sos.tt. Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapaino Työnohjaus- ja koulutuspäivät Kustannusten tehokas seuranta Mahdollisuus työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen Kustannustehokasta toimintaa käytettävissäolevin resurssein Toteutui Toiminta monipuolistunut ja laajentunut Ostopalvelujen määrä Ostopalveluja korvataan omalla toiminnalla Tukihenkilö- ja perhetoimintaa järjestetty omana toimintana Vanhuspalvelut Vanhuspalveluissa tuetaan ikääntyneiden elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, ikäihmiselle varataan mahdollisuus asumispalveluun. Vanhustyössä noudatetaan kuntouttavaa työnotetta. Vanhustyön keskeiset sisältöalueet ovat tukipalvelut, omaishoito, päivätoiminta, kotihoito, palveluasuminen ja laitoshoito.

6 Päämäärä 2014 Kuntalaisilla on mahdollisuus hyvään ikääntymiseen. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotona asumisen mahdollistavaa palvelua tehostetaan. Asumispalvelu ja laitoshoito tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti joko julkisena tai yksityisenä toimintana. Toteutuminen Kriittiset menestystekijät Palvelujen riittävyys ja monipuolisuus sekä niiden tasapuolinen jakaantuminen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 75-vuotta täyttäneistä kotona-asuvia 91%. Erilaisia tukitoimintoja, kuten kotihoito ja intervallijaksot hyödyntäen pystytään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään ei toteutunut. Kotona asuvia 88,4% yli 75- vuotiaista. Palvelurakenteen painopisteen muuttaminen hidasta 75-vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 13% Vanhuspalveluasiakkaat tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti tarpeenmukaisilla hoitopaikoilla Toteutui. Säännöllisen kotihoidon asikkaita 13,1% yli 75-vuotiaista 75-vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä 6% Ei toteutunut. Omaishoidon tuen piirissä 4,2% yli 75- vuotiaista 75-vuotta täyttäneistä tehostetun palveluasumisen piirissä 6% Ei toteutunut. Tehostetun palveluasumisen piirissä 10,4% yli 75-vuotiaista 75-vuotta täyttäneistä pitkäaikaisessa (hoivaosastolla) laitoshoidossa Toteutui. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2,8% yli 75-vuotiaista. Toimivat palvelurakenteet ja prosessit Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä (väh. 1 käynti/vko) Palveluprosessien tarkastelu ja toiminnan kehittäminen 55 säännöllisen kotihoidon asiakasta Toteutui. Asumispalvelun myöntämisperusteet tarkistettiin. Yhteisesti sovitut toimintamallit ja käytännöt Kotiutuprosessin selkiyttäminen Alueellinen yhteistyö alueellisesti hyväksi todettujen toimintamallien hyödyntäminen Toteutui. Alueelliset yhteistyötapaamiset

7 Henkilöstö ja osaaminen Hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus/asukas Hyvä taso Toteutui. Kotola 15,5 hoitajaa/ 23 asukasta, hoitajamitoitus 0,67 työntekijää/ asukas. Kotihoito 13 hoitajaa/ 55 säännöllisen kotihoidon asiakasta. Koulutuspäivät/työntekijä Ammattitaitoinen ja työkykyinen henkilöstö ~1,5 pv/ työntekijä Työhyvinvointi Poissaolojen seuranta Poissaolojen väheneminen Poissaolojen seuranta toteutui. Poissaolojen väheneminen ei toteutunut. Vanhuspalveluja suunnattiin ennaltaehkäiseviksi painottaen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmaa. Gerontologista osaamista vahvistettiin. Kotiutushoitaja-toimintaa ja kotiutusprosessia tarkennettiin. Seniorinhoitajan tehtävä organisoitiin asiakastarpeita vastaavaksi koostuen palveluohjauksesta, kotiutuksista ja muistikoordinaattorin tehtävistä. Palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen hoivan ja tilapäishoidon koordinointi ja päätösesitykset tehtiin SAS- työryhmässä. Vanhusten asumispalvelua hankittiin vuonna 2014 Lakeuden Palveluyhdistys ry:ltä (Lepolan palvelutalo), Hoivakymppi Oy:ltä (Villa Tyrni), Hoivakoti Pieni Pelakuusta ja Esperi Oy:ltä (Teppola-koti ja Haapalehto). Hoivapaikkaa käytettiin oman vanhainkodin lisäksi Ala-Temmeksen vanhainkodilta. Asumispalveluyksiköiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja tavattiin säännöllisesti. Asumispalvelun kilpailutus toteutettiin syksyllä. Kotolan toiminnassa korostui kuntouttava hoitotyö. Yksi tehostetun palveluasumisen paikoista muutettiin tilapäishoitopaikaksi, jotta sairaalasta kotiutuvilla olisi yhä parempi mahdollisuus kuntoutumiseen ennen kotiutumista. Kotolan asukkaille järjestettiin säännöllistä toimintaa. Yhteistyötä tehtiin vapaaehtoisten, seurakunnan, koulujen ja päiväkotien kanssa. Lisäksi Kotolassa järjestettiin vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyen juhlia sekä osallistuttiin tapahtumiin kuten Liikuta minua - tapahtuma. Yhteisvastuukeräyksen lahjoitusrahat suunnattiin saattohoitoon ja hankittiin saattohoitoasiakkaalle tarkoituksenmukainen patja. Aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin Kotolaan. Omaishoitajille tarjottiin mahdollisuus vapaapäiviin sekä vertaistukeen. Omaishoitajien vapaiden aikaiset hoitojaksot toteutettiin pääasiallisesti Kotolan tehostetussa asumispalveluyksikössä. Omaishoidettavilla oli mahdollisuus osallistua kerran viikossa maksuttomasti vanhusten päivätoimintaan. Vertaistukiryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehtiin 75- vuotta täyttäville seniorihoitajan toimesta.65- vuotta täyttäville järjestettiin Terveystietoa - tilaisuus, johon osallistujamäärä jäi vähäiseksi henkilökohtaisista kutsuista huolimatta. Päivätoiminnan toimintamuotoina olivat

8 ryhmätoiminta Temmeksen kylällä 1 krt/vko sekä Tyrnävän keskustassa 2 krt/vko sekä Voitas- ryhmät (voima- ja tasapainoryhmät) Ryhmätoiminnoissa oli osallistujia n osallistujaa / ryhmä. Lisäksi päivätoiminnanohjaaja aloitti kaksi kertaa viikossa toteutettavat toimintatuokiot Kotolan asukkaille. Henkilöstön yhteiskäyttöä vanhuspalveluissa jatkettiin asiakastarpeiden mukaan. Tätä edesauttoi kotihoidon henkilöstön muutto Kotolaan saneerattuihin tiloihin. Henkilöstömitoitus pidettiin hyvänä ja sijaisia jouduttiin käyttämään huomattavasti. Laitoshoidon RAI- koulutukset saatiin loppuun alkuvuodesta. Lääkehoidon osaamisen varmistukseen liittyvää prosessia edelleen selkiytettiin ja loppuvuodesta järjestettiin henkilöstölle lääkehoidon lisäkoulutusta. Vuoden lopulla valmisteltiin ja haettiin rahoitus kotihoidossa toteutettavalle mobiilihankkeelle. Vanhuspalvelut Alkuperäinen talousarvio Vanhuspalvelut v.2014 Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Talousarviomuutokset Toteuma- % Toimintatulot ,5 % Toimintamenot ,0 % Toimintakate ,5 % Terveyspalvelut Terveydenhuollon tehtävä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tarjoamalla tarpeiden mukaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluvat perusterveydenhuolto sisältäen vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen, röntgen- ja laboratoriopalvelut, kiireettömän sairaankuljetuksen, terveysneuvonnan, perusterveydenhuollon laitoshoidon ja suun terveydenhuollon. Lisäksi terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluu erikoissairaanhoito, joka sisältää myös ensihoidon. Erikoissairaanhoidon palvelut Tyrnävälle tuottaa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Päämäärä 2014 Ajanvaraus toimii hyvin ja hoitotakuu toteutuu. Tyytyväiset kuntalaiset, jotka luottavat kunnan tuottamiin perusterveydenhuollon palveluihin. Sovittu hoidon porrastus toteutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

9 Kriittiset menestystekijät Palveluiden riittävyys ja tasapuolisuus Alueellinen yhteistyö Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Työhyvinvointi Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Hoitoon pääsyajat - vastaanotto - hammashuolto - mielenterveystyö Asiakasmäärät/työntekijä Hoitotakuu toteutuu vastaanotolla ja hammashuollossa Mielenterveysasioissa kuntalaiset saavat palvelut vähintään terveydenhuoltolain asettamien aikarajojen sisällä Yhteistyö toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa jatkuu. Henkilömitoituksen hyvä taso Hoitotakuu on toteutunut. Toteutui. Yhteistyö ympäristökuntien kanssa on ollut sujuvaa. Hoitokäytännöt ovat monilta osin samat. Normaalitilanteessa henkilökuntaa on riittävästi, mutta lomien, koulutusten ym. kohdalla henkilöstövajetta on voinut esiintyä koulutuspäivää/työntekijä Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Koulutus on pääosin toteutunut suosituksen mukaisesti Poissaolojen määrä Työn kuormituksen tasaaminen Ennalta ehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä Neuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastukset Terveystarkastusten määrä ja sisältö neuvolaasetuksen mukaista Toteutui. Sairauksien seulonta väestössä Asetusten mukaiset seulonnat toteutuvat Toteutui. Työttömien terveystarkastukset Riskiryhmäläiselle löydetään sen hetkiseen tilanteeseen sopiva tukitoiminta Kaikkiin yhteydenottopyyntöihin vastattiin, mutta kaikki varsinaiset tarkastukset eivät toteutuneet suunnitellusti. Ennaltaehkäisevään suun terveydenhuoltoon panostaminen Neuvola-asetuksen mukaiset tarkastukset Asetuksen mukainen tarkastustoiminta toteutetaan riittävän hyvin

10 DMF 12 v (reikiintyneiden, poistettujen ja paikattujen hampaiden lukumäärä 12- vuotiailla) Hoitopäivien ja hoitokäyntien määrä DMF 12 v <1,2 Tarkoituksenmukainen erikoissairaanhoidon käyttö Hoidon oikea porrastus Hoitopäivien ja jaksojen määrä vähentyi. Lähetteiden määrä vähentyi. Kustannukset / asukas Kustannusten kasvun hillitseminen 866 /asukas, 5 % vähemmän kuin vuonna hoidon tarpeen arviointia odottavia tyrnäväläisiä oli 75 henkilöä ja näistä yli 3kk odottaneita 3 henkilöä. Hoitoa odottavia tyrnäväläisiä oli 114 henkilöä ja näistä yli 6kk jonottaneita 2 henkilöä. Hoitotakuun toteutuminen erikoissairaanhoidossa Jonossa olevat potilaat Hoitotakuun määräajat toteutuvat Toteutuminen Kaikki viisi lääkärin virkaa ovat olleet täytettynä. Elokuulta lokakuulle 2014 vastaanotolla työskenteli lisäksi osa-aikaisesti kahtena päivänä viikossa ylimääräinen päivystävä lääkäri, minkä turvin koululääkäritoimintaa kyettiin toteuttamaan täysipainoisesti ja samalla säilyttämään riittävä määrä vastaanottoaikoja. Vuoden 2014 aikana vastaanotolla ei näin ollen esiintynyt tarvetta erilliselle jononpurkutyölle. Toiminnan kehittämistyötä jatkettiin ja syksyllä 2014 järjestettiin kehittämispäivä, jossa sovittuja päivityksiä toimintatapoihin on otettu joustavasti käytäntöön loppuvuoden 2014 aikana. Vuonna 2014 lääkärin vastaanotolla toteutettiin yli 6500 käyntiä ja hoitajavastaanotolla (sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lähihoitajan vastaanotolla) yli 5000 käyntiä. Vuoteen 2013 verrattuna lääkärissä käyntejä oli noin kahdeksan prosenttia vähemmän ja hoitajavastaanoton käyntimäärä kasvoi lähes neljä prosenttia heijastellen muutoksia työnjaossa. Vuonna 2014 niin lääkärin kuin hoitajankin vastaanotolla kävi noin 3000 eri asiakasta. Hoitajavastaanoton asiakasmäärä kasvoi edeltävään vuoteen nähden kun taas lääkärin vastaanottoasiakkaiden määrä pysyi samalla tasolla vuoteen 2013 verrattuna. Neuvolatoiminnan ennaltaehkäisevä työ on tärkeä painopistealue terveyspalveluissa. Yli kolmannes tyrnäväläisistä on ikänsä puolesta lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon piirissä ja tämä vaatii huomattavaa resursointia niin lääkäreiden ajankäytön kuin hoitohenkilökunnan määränkin suhteen. Henkilöstöresurssit ovat vastanneet voimaan tullutta sosiaali- ja terveysministeriön asetusta ja neuvolatoiminta on toteutettu

11 kyseisen asetuksen mukaisesti niin äitiys- kuin lastenneuvolassakin. Vuoden 2014 aikana kartoitettiin mahdollisuutta äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistämiseen. Asian tarkastelun jälkeen päädyttiin siihen, että lapsen ja perheen hyvinvoinnista saadaan laajempi näkökulma kun heidän kanssaan työskentelee useampi työntekijä ja päädyttiin jatkamaan aiemman muotoista hyvin palvellutta toimintatapaa. Vuonna 2014 Tyrnävälle syntyi 120 lasta ja synnytysten määrä laski 16 % vuoteen 2013 verraten. Tästä johtuen äitiysneuvolakäyntejä tarvittiin hieman aiempaa vuotta vähemmän. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajan käyntejä toteutui 1453 ja lääkärikäyntejä 338. Lastenneuvolan käyntimäärät vastasivat vuoden 2013 tasoa ja terveydenhoitajan vastaanotolla tapahtui noin 2500 käyntiä ja lääkärikäyntejä oli 576. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajakäyntejä oli vuonna 2013 hieman yli 2300 ja lääkärikäyntejä 420. Verrattuna vuoteen 2013 hoitajakäyntien määrä pysyi ennallaan. Koululääkärillä käyntejä oli jopa 20 % enemmän. Tällä lääkäriresurssilla ja käyntimäärällä pystyttiin aiempaa paremmin kattamaan tarvittavat kouluterveydenhuollon lääkärintarkastukset. Mielenterveystoimessa sairaanhoitajien ja lähihoitajan toimet ovat olleet täytettyinä. Kunnan psykologitilanne oli koko vuoden edelleen haastava; toinen viranhaltija oli virkavapaalla ja sijaisuutta ei saatu pidempiaikaisesti täytettyä. Psykologipalveluita ostettiin edellä mainitusta syystä koko vuoden ajan yksityiseltä palveluntuottajalta. Psykologitilanteen vakiinnuttamiseksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti perustaa uuden psykologin viran, joka oli haettavana syksyllä 2014 ja täytetään vuoden 2015 alusta. Asumispalvelut kilpailutettiin vuoden 2013 lopussa ja puitesopimukset toimijoiden kanssa ovat olleet voimassa vuoden 2014 alusta. Fysioterapiassa virat olivat täytettynä koko vuoden ajan. Vuoden 2014 aikana tavoitteena oli siirtää työn painopistettä yksilökäynneistä kohti ryhmämuotoista toimintaa ja ryhmätoiminnan mahdollisuuksien kartoittamista jatketaan edelleen. Puheterapiatoiminta jatkui vuoden 2013 mukaisesti niin käyntimäärien kuin toiminnan järjestelyjen suhteen. Perusterveydenhuollon laitoshoidossa käyttö laski hieman vuoteen 2013 verraten. Alkuvuoden aikana käyttö toteutui suunnitellusti, mutta myöhemmin vuoden aikana laitoshoidon tavoitteeksi asetettu tarve 6 toteutunutta hoitopäivää/vrk ylittyi ja lopulta vuonna 2014 toteutui yhteensä 2778 hoitopäivää. Keskimääräinen vuodeosaston käyttö oli näin n. 7,6 hoitopäivää/vrk. Kokonaiskustannukset jäivät hieman vuotta 2013 pienemmiksi. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallettamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon (Kanta). Liittymiselle säädetty aikataulu velvoitti liittymisen tapahtumaan vuoden 2014 aikana. Tyrnävän kunnan käyttämä Mediatri potilastietojärjestelmä ei kuitenkaan valmistunut liittymisvalmiiksi vuoden 2014 aikana, vaikka liittymiskustannuksia varten oli varattu talousarvioon määräraha. Tietojärjestelmän toimittaja Mediconsult Oy ilmoitti vuoden 2014 aikana, että liittyminen toteutetaan vuoden 2015 aikana. Viivästyksestä on reklamoitu toimittajalle ja tällä hetkellä toteutetuista ohjelman osioiden muutoksista ei peritä ylläpitomaksuja.

12 Erikoissairaanhoito Vuonna 2014 erikoissairaanhoidon käyttö oli edellisvuotta vähäisempää. Lähetteiden määrä oli 6,5 % pienempi kuin vuonna Hoitojaksoista 56 % alkoi terveyskeskuksesta tehdyn lähetteen johdosta. 44 % potilaista tuli hoitoon yksityissektorin, työterveyshuollon tai sairaalan sisäisellä lähetteellä tai ilman lähetettä (14%). Hoitoon tulon reittien jakauma on sama kuin vuonna 2013 havaittu. Hoitojaksoja toteutui 9,2 % edellisvuotta vähemmän. Vuoteen 2013 verrattuna erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat voimakkaasti erityisesti psykiatrian ja lastenpsykiatrian alueilla, joissa pitkiä hoitojaksoja oli huomattavasti aiempaa vähemmän. Lisäksi lastentautien ja kuntoutuksen alueilla kustannuksissa oli merkittävää laskua vuoteen 2013 verrattuna johtuen vuoden 2013 aikana hoidetuista yksittäisistä tapauksista. Kirurgian kustannukset olivat merkittävästi suuremmat kuin aiempina vuosina. Myös sisätautien alalla annetusta hoidosta aiheutui aiempaa enemmän kustannuksia. Sairaanhoitopiirin laskuttamat erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2014 Tyrnävällä olivat 866 /asukas, eli 5% edellisvuotta vähemmän. Oulun ympäristökunnista Tyrnävän kustannukset olivat toiseksi pienimmät. Muutos heijastaa erityisesti kalliiden pitkien hoitojaksojen ja yksittäistapausten pienempää määrää vuonna Terveyspalvelut v.2014 Terveyspalvelut Talousarvio Toteuma Poikkeama Toteuma-% Toimintatulot , , ,44 127,3 % Toimintamenot , , ,22 99,2 % Toimintakate , , ,66 98,5 %