SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat kuntalaisille tarvittavat peruspalvelut ja mahdollistavat hyvinvointia elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Sosiaali- ja terveysosasto vastaa sosiaalityöstä, vanhus- ja perhetyöstä, vammaispalveluista, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Päämäärä 2013 Asiakaspalveluohjaus toimii, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita ja niiden saatavuus on hyvä. Palveluprosesseissa kiinnitetään huomio ennaltaehkäisyyn ja ennakoivaan toimintaan sekä prosessien toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen. Toimintaa kehitetään tehostamalla yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköiden välillä sekä seudun muiden kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Henkilöstö on työhönsä motivoitunutta ja ammattitaito on ajantasaista. Työilmapiiri on suvaitseva ja kannustava. Muutosvalmius on hyvä. PALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA HANKKEET Palvelujen kehittämistyötä on tehty oman työn ohessa ja osittain hyödynnetty seudullista kehittämistoimintaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän (Hyte) tehtävänä on toimia eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin koordinoijana. Moniammatillinen työryhmä on kokoontunut kuukausittain sosiaali- ja terveysjohtajan kutsumana ja sivistysjohtaja on ollut keskeinen työpari hyte- ryhmän vetämisessä. Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin kanssa on lähtenyt käyntiin parin yhteiskokoontumisen myötä ja toimintamallia työstetään edelleen. Lapset puheeksi kouluttajakoulutus on alkanut kunnassa loppuvuodesta. Terveyspalveluista on koulutuksessa työntekijä. Pappilan Porstua työpaja on siirtynyt 1.8. alkaen sivistystoimen alaisuuteen. TUKEVA (Tukea kehitystä Vastuuta) 3 hanketta hallinnoi Oulun kaupunki ja juurrutushankkeen toteutusaikaa on ollut Hankkeessa jatkettiin uusien toimintamallien juurruttamista kuntien ja kuntayhtymien pysyväksi toiminnaksi. Hankkeessa edistettiin lapsi- ja nuorisopoliittisen mallin (LNPO) työstämistä kuntakohtaisesti ja suunnitelmaa työstettiin moniammatiilisena työryhmätyönä. Terveempi Pohjois-Suomi Lakeuden osahanke (TerPS 2) jatkui vuonna Hankkeen avulla on tuotu näkyvämmin esille kunnan hyvinvointijohtamista, jossa kuntalaisen osallisuutta palveluiden kehittämisessä pidetään tärkeänä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen arvo työvälineenä ja sen poikkitoiminnallinen valmistelu ovat lisänneet merkitystään. Hyvinvointitietoa on opittu hyödyntämään selkeästi paremmin ja monella eri tasolla, strategioissa, talousarviovalmistelussa, eri ohjelmien valmistelussa sekä käytännön työn kehittämisessä. Hyvinvointikertomuksen antamaa tietoa voidaan integroida jatkossa normaaliin kuntajohtamiseen sen eri tasoilla. Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen

2 jatkui koko vuoden ajan ja hyvinvointikatsaus 2013 saatiin loppuvuodesta lautakuntien ja kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Lasten kaste hankeen kautta perhetyön kehittämishankkeeseen ollaan osallistumassa. Varmistus hankkeen toteutumisesta saadaan vuoden 2014 alkupuolella. Seudulliset yhteiset palvelut Seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys alkoi vuoden alusta Oulun kaupungin tuottamana. Oulun kaupungin ja Oulun seudun sosiaali- ja potilasasiamiehen toimipiste tyrnäväläisille on Oulussa. Sosiaali-ja terveysosaston hallinto Alkuperäinen talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tot. % 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot , ,41 98,77 Toimintakate , ,41 98,7 Sosiaalipalvelut ja Vammaispalvelut Sosiaalipalveluiden henkilöstö järjestää kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi palveluja moniammatillista verkostotyötä käyttäen. Perusarvoina ovat inhimillisyys, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Työ on ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia. Ne ylläpitävät ja edistävät yksilöiden sekä perheiden turvallisuutta ja suoriutumista kaikissa elämän vaiheissa. Sosiaalityön keskeiset sisältöalueet ovat lastensuojelu, päihdetyö ja toimeentuloturva. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain perusteella kuntalaisille järjestettävät palvelut sekä kehitysvammapalvelut. Päämääränä 2013 ovat hyvinvoivat ja tyytyväiset kuntalaiset, jotka luottavat kunnan tuottamiin palveluihin. Varhaisen puuttumisen avulla vältytään huostaanotoilta. Kaikille turvataan tasavertaiset elämisen edellytykset.

3 Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Toteuma Kuntalaisten hyvä, terve ja itsenäinen elämä Laissa asetettu määräaikaisvelvoite Toimeentulotuki- ja vammaispalvelupäätökset ja lastensuojeluilmoitusten käsittely 7 arkipäivän sisällä. Lastensuojelutarpeen selvitykset 3 kk:n kuluessa. Toteutui Suunnitelmat on tehty 80 %:lle sosiaalityön asiakkaista Asiakas-, kuntoutus-, aktivointi-, ehkäisevän toimeentulotuki- ja palvelusuunnitelmat Ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen Toteutui vammaispalveluissa ja kunt.työtoiminnassa Perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen Neuvolaperhetyö käynnistyi Työttömien työllisyyden edistäminen Työttömien määrä keskimäärin vuoden aikana Työttömien määrä laskee 8 %:lla. Ei toteutunut Syrjäytymisen vähentyminen Työvalmennettavien määrä Elämänhallintataitojen edistäminen Ei toteutunut, työpajatoiminta siirtyi sivistystoimen toiminnaksi Toimivat palveluprosessit Toimintasuunnitelma Sosiaalitoimiston palveluprosessien kriittinen tarkastelu ja toiminnan kehittäminen Työvalmennus Verkostoyhteistyö Yhdessä sovitut palveluprosessit ja toimintamallit kunnan muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa Yhteistyöpalaverit neuvolan, psykiatrian ja sivistystoimen kanssa

4 Työhyvinvointi Poissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen väheneminen Toteutui Motivoitunut ja jaksava henkilöstö Työtyytyväisyyskartoitus Työtyytyväisyys hyvä Ei toteutunut Työkäytäntöjen kehittäminen ja työnkuvien tarkastaminen Työvalmennus ja työnohjaus kuukausittain Sosiaalityön henkilöstön mitoitus / asukas Säädösten mukainen henkilöstö 2 sos.tt./6700 as., määräaikainen sos.tt. Työnohjaus- ja koulutuspäivät Mahdollisuus työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen Toteutui Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapaino Kustannusten tehokas seuranta Kustannustehokasta toimintaa käytettävissä olevin resurssein Toiminta monipuolistunut ja laajentunut Ostopalvelujen määrä Ostopalveluja korvataan omalla toiminnalla Tukihenkilö- ja perhetoimintaa järjestetty omana toimintana Vuonna 2013 työ- ja elinkeinosuunnittelijalla (työaika 70 %) oli kaikkiaan 108 asiakasta, joita aktivoitiin erilaisten työllistämistoimenpiteiden avulla; työkokeilu korvasi työharjoittelun ja valmennuksen (10 asiakasta), kuntouttava työtoiminta (11), palkkatukityö (10), kokoaikatyö (8), opiskelu (7). Kunnan työttömyyden prosentuaalinen osuus työvoimasta lisääntyi ollen loppuvuodesta 13,2 %:ssa. Ns. sakkolistalla olevien työttömien määrä pysyi koko vuoden 30:n tietämillä. Kuntalisää myönnettiin yhdistyksille 4-8 henkilölle kuukaudessa, ja yhdistykset hakivat kuntalisää n Vuoteen 2012 nähden työllistämisen piirissä oli asiakkaita noin 10 % enemmän, työllistämistoimenpiteiden osalta ei ollut merkittävää eroa. Erityisesti yli 50-vuotiaiden työttömien (120) ja yli vuoden työttömänä olleiden määrä (78) kasvoi edelleen, mutta nuorten työttömien määrä pysyi edellisten vuosien tasolla (30). Toimeentulotuen osalta tukea saaneita kotitalouksia oli 155. Kotitalouksien määrä kasvoi 10 %:lla edellisestä vuodesta. Niistä perustoimeentulotukea saivat 151 (joista 21 sai myös täydentävää toimeentulotukea) kotitaloutta ja ehkäisevää tukea saaneita kotitalouksia oli 11 vuonna Toimeentulotukea myönnettiin noin enemmän kuin talousarvioon oli varattu määrärahaa. Perus-, ja täydentävän toimeentulotukimenot

5 kasvoivat. Sosiaalityöntekijöiden työpanos on kohdistunut suurelta osin lastensuojeluun. Lasten-suojelun piirissä olevien lasten määrä on kasvanut. Lastensuojeluilmoitusten määrä (184) kasvoi 30 %:lla edellisestä vuodesta. Lastensuojelutarpeen selvitykset tehtiin 20 lapselle. Lastensuojelun avohuolto lisääntyi ja monipuolistui, ja avohuollon asiakkaina oli 75 lasta. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 5 ja avohuollon sijoituksia tehtiin yksi. Huostaanottoja tehtiin yksi vuonna Jälkihuollon piirissä on neljä nuorta. Vuoden 2013 lopussa huostaanotettuja lapsia oli 8, mikä on selvästi kansallisen keskiarvon alapuolella. Sijoitetuille lapsille on tehty asiakassuunnitelmat. Perhetyö on ollut tärkeä ja merkittävä lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Perhetyön resursseja vahvistettiin vakinaistamalla sosiaaliohjaajan toimi ja virka alkaen ja lisäksi rekrytoitiin perhetyöntekijä ehkäisevään työhön vastuualueena neuvolaperhetyö ja lastensuojelun tukihenkilötoiminta. Lastensuojelun perhetyön piirissä oli kaikkiaan 35 perhettä ja 80 lasta. Lastensuojelun perhetyöntekijät osallistuivat myös lastensuojelutarpeen selvityksiin. Lisäksi perheitä oli 25 ja lapsia 107 kotipalvelun perhetyön piirissä. Perhetyön ostopalvelut on korvattu lähes kokonaan kunnan omana työnä sosiaaliohjaajan rekrytoinnin jälkeen. Lastenvalvoja vahvisti 122 elatusapusopimusta vuonna 2013, joka on samalla tasolla edelliseen vuoteen nähden. Elatusavun määrää oli alennettu 27 sopimuksessa ja korotettu 31 elatussopimuksessa. Isyyden selvityksiä tehtiin 23, ja kaikki vahvistettiin tunnustamisella. Lisäksi keskeytettyjä isyyden selvityksiä oli 3. Viranhaltija vahvisti yhteensä 69 sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamaa sopimusta lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja asumisesta, joista uusia sopimuksia oli 60. Lasten huoltoa koskevia sopimuksia vahvistettiin 69, sopimuksia asumisesta 31 sekä tapaamisoikeudesta 26 ja vuoroasumisesta 2 sopimusta. Kehitysvammapalvelut, asumispalvelut ja työ- ja päivätoiminta ostettiin pääosin Lakeuden Palveluyhdistykseltä. Vammaisille hankittiin asumispalveluja myös Villa Tyrnistä ja Invalidiliiton Validia-asumispalveluista. Neuvola- ja tutkimusjaksot ostettiin Tahkokankaan palvelukeskukselta. Vammaispalvelulain mukaisten päätösten teon pohjaksi on jatkettu hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemistä. Sosiaalityö on ollut suunnitelmallista ja kaikille asiakkaille on tehty asiakassuunnitelmat ja kehitysvammaisille asiakkaille erityishuolto-ohjelmat. Kehitysvammaisten avohuollon ohjaaja vakinaistettiin virkasuhteeseen alkaen, ja hänen työpanostaan myytiin yhden työpäivän verran Lumijoen kunnalle vuonna Vuoden 2013 lopussa kriteerien mukaisesti omaishoidontuki oli myönnetty 14 asiakkaalle. Lisäksi muiden vammaispalvelujen kysyntä kasvoi mm. kuljetuspalvelujen ja henkilökohtaisen avun ja asumispalveluiden osalta. Sosiaalitoimiston toiminnan osalta jouduttiin tekemään sisäisiä järjestelyjä pitkäaikaisten sairauspoissaolojen ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi. Työsuojelullisiin asioihin ja työn kuormittavuuteen kiinnitettiin yhä enemmän huomioita. Työtilanteen tasapainottamiseksi rekrytoitiin määräaikainen sosiaalityöntekijä

6 Sosiaalipalvelut 210 Alkuperäinen talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tot. % Talous Toimintatulot , ,12 116,1 Toimintamenot , ,66 101,12 Toimintakate , ,46 98,33 Vammaispalvelut 220 Alkuperäinen talousarvio muutokset muutost e n jälkeen Toteutuma Poikkeama Tot. % Talous Toimintatulot , ,61 174,4 Toimintamenot , ,75 99,8 Toimintakate , ,7 99,9 Vanhuspalvelut Vanhuspalveluissa tuetaan ikääntyneiden elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, ikäihmiselle varataan mahdollisuus asumispalveluun. Vanhustyössä noudatetaan kuntouttavaa työnotetta. Vanhustyön keskeiset sisältöalueet ovat tukipalvelut, omaishoito, päivätoiminta, kotihoito, palveluasuminen ja laitoshoito. Päämäärä 2013 Kuntalaisilla on mahdollisuus hyvään ikääntymiseen. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotona asumisen mahdollistavaa palvelua tehostetaan. Asumispalvelu ja laitoshoito tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti joko julkisena tai yksityisenä toimintana.

7 K r i i t t i s e t Mittarit Tavoite 2013 Toteuma menestystekijät Palvelujen riittävyys 75-vuotta täyttäneistä kotona Erilaisia tukitoimintoja, kuten ja monipuolisuus asuvia 91% kotihoito ja intervallijaksot sekä niiden hyödyntäen pystytään t a s a p u o l i n e n jakaantuminen tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. 75-vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 13% 75-vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä 6% 75-vuotta täyttäneistä tehostetun palveluasumisen piirissä 6% 75-vuotta täyttäneistä pitkäaikaisessa (hoivaosastolla) laitoshoidossa 3% Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä (väh. yksi käynti/vko) V a n h u s p a l vel u a s i a k k a a t tarkoituksenmukaisesti ja o i k e a - a i k a i s e s t i t a r p e e n m u k a i s i l l a hoitopaikoilla. Kotona asuvia 88,8 % yli 75-vuotiaista. Palvelurakenteen painopisteen muuttaminen hidasta. Toteutui. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita 13,3 % yli 75-vuotiaista Ei toteutunut. Omaishoidon tuen piirissä 4,1 % yli 75-vuotiaista Ei toteutunut. Tehostetun palveluasumisen piirissä 11,5 % yli 75 -vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,3 % yli 75 vuotiaista 55 säännöllisen kotihoidon asiakasta. Toimivat palveluprosessit ja rakenteet. Alueellinen yhteistyö Palveluprosessien tarkastelu ja toiminnan kehittäminen. Yhteisesti sovitut toimintamallit ja- käytännöt. Alueellisesti hyväksi todettujen toimintamallien hyödyntäminen. Toteutui. Kotihoidon kriteerit laadittu. Tehtäviä ja toimintaa tarkasteltu. Yhteistyö ympäristökuntien kanssa Henkilöstö ja osaaminen Hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus/ asukas Koulutuspäivät / työntekijä Hyvä taso Ammattitaitoinen ja työkykyinen henkilöstö Hyvä taso toteutui. Vanhainkoti:16 kokoaikaista työpanosta/ 23 paikkaa, hoitajamitoitus 0,69 työntekijää/asukas, kokonaiskuormitus ka. 93,86 % (koko vuosi) Kotihoito: 13 työntekijää/ 55 säännöllisen kotihoidon asiakasta ~1,5 pv /työntekijä

8 Työhyvinvointi Poissaolojen seuranta Poissaolojen väheneminen Ei toteutunut. Talouden ja toiminnan tasapaino Kustannusten seuranta Resurssien käyttö kustannustehokasta ja laadukasta. Toteutui osittain. Palvelurakenteen vinoutumaa korjattiin kotona asumista tukevampaan suuntaan. Tulokertymä jäänyt huomattavasti arvioitua pienemmäksi. Toteutuminen Palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen hoivan ja tilapäishoidon koordinointi ja päätösesitykset tehtiin SAS- työryhmässä, jonka jäseninä toimivat terveyskeskuslääkäri, kotisairaanhoitajat, vanhainkodin osastonhoitaja, sosiaalityöntekijä ja vanhuspalvelujohtaja. RAI- toimintakykymittarin käyttöä laajennettiin ympärivuorokautiseen hoitoon. Kotiutushoitaja-toimintaa jatkettiin, kotiutushoitajan kautta ajantasaiset tiedot välittyvät koordinoidusti, jolloin joustava ja oikea-aikainen kotiutus mahdollistuu turvallisesti. Kotihoidon myöntämisperusteet selkiyttivät toiminnan suunnittelua. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on tarkoituksenmukaista, että käytössä ovat yhtenäiset palvelujen myöntämisenperiaatteet ja toiminnan sisältö. Kunnan oman päivätoiminnan toimintamuotoina olivat ryhmätoiminta Temmeksen kylällä 1 krt/vko sekä Tyrnävän keskustassa 2 krt/vko, Voitas- ryhmät (voima ja tasapainoryhmät) ja musiikkiliikuntaryhmä. Ryhmätoiminnoissa oli osallistujia n osallistujaa / ryhmä. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehtiin 75- vuotta täyttäville seniorihoitajan toimesta. Vanhusten asumispalvelua hankittiin vuonna 2013 Lakeuden Palveluyhdistykseltä (Lepolan palvelutalo), Hoivakympiltä (Villa Tyrni), Hoivakoti Pieni Pelakuusta ja Esperi Oy:ltä (Teppola-koti). Hoivapaikkaa käytettiin oman vanhainkodin lisäksi Ala-Temmeksen vanhainkodilta (1 paikka). Omaishoitajille tarjottiin mahdollisuus vapaapäiviin sekä vertaistukeen. Omaishoitajien vapaiden aikaiset hoitojaksot toteutettiin pääasiallisesti Kotolan tehostetussa asumispalveluyksikössä, jossa on tilapäishoidon paikka. Omaishoidettavilla oli mahdollisuus osallistua kerran viikossa maksuttomasti vanhusten päivätoimintaan. Vertaistukiryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa. Vanhainkodin asukkaille järjestettiin säännöllistä toimintaa sekä ulkoilua mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi seurakunnan nuorten palveluryhmä kävi ulkoiluttamassa asukkaita. Isompina tapahtumina vanhainkodilla järjestettiin kesäjuhla ja joulujuhla. Kauneimpiin joululauluihin kuljetettiin halukkaat ja osallistuttiin Liikuta minua tapahtumaan. Kuulammen koulun oppilaiden lahjoittamilla taksvärkkirahoilla hankittiin mm. terassikalusteet ja käytettiin asiakkaita retkellä Turkansaaressa.

9 Kotihoidon kaksi kodinhoitajaa saivat oppisopimuskoulutuksensa päätökseen valmistuen lähihoitajiksi. Henkilöstön yhteiskäyttöä kotihoidon ja Kotolan välillä jatkettiin asiakastarpeiden mukaan. Palveluketjujen sujuvuutta tarkasteltiin ja seniorihoitajan työpanos siirrettiin terveystoimesta vanhuspalveluihin. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset tehtiin sekä kotihoitoon että Kotolaan. Vanhuspalvelut 230 Alkuperäinen talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tot. % Talous Toimintatulot , ,45 88,1 Toimintamen , ,91 103,4 Toimintakate , , Terveyspalvelut Terveydenhuollon tehtävä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tarjoamalla tarpeiden mukaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluvat perusterveydenhuolto, joka sisältää vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen, röntgen- ja laboratoriopalvelut, kiireettömän sairaankuljetuksen, terveysneuvonnan, perusterveydenhuollon laitoshoidon ja suunterveydenhuollon. Lisäksi terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluu erikoissairaanhoito, joka sisältää vuoden 2013 alusta myös ensihoidon. Erikoissairaanhoidon palvelut Tyrnävälle tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Päämäärä 2013 Ajanvaraus toimii hyvin ja hoitotakuu toteutuu. Tyytyväiset kansalaiset, jotka luottavat kunnan tuottamiin perusterveydenhuollon palveluihin. Sovittu hoidon porrastus toteutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Palveluiden riittävyys ja tasapuolisuus Hoitoon pääsyajat vastaanotto hammashuolto mielenterveystyö Hoitotakuu toteutuu vastaanotolla ja hammashuollossa Hoitotakuu on toteutunut. Mielenterveysasioissa kuntalaiset saavat palvelut vähintään terveydenhuoltolain asettamien aikarajojen sisällä Toteutui.

10 Alueellinen yhteistyö Yhteistyö toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa jatkuu. Yhteistyö ympäristökuntien kanssa on ollut sujuvaa. Hoitokäytännöt ovat monilta osin samat. Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Työhyvinvointi Asiakasmäärät/työntekijä 3-10 koulutuspäivää/työntekijä Henkilömitoituksen hyvä taso Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Työn kuormituksen tasaaminen Normaalitilanteessa henkilökuntaa on riittävästi, mutta lomien, koulutusten ym. kohdalla henkilöstövaje on voinut esiintyä. Koulutus on pääosin toteutunut suosituksen mukaisesti. Vuonna 2013 keskimäärin 4,5 koulutuspäivää/työntekijä. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 25,9 pv/työntekijä. Kasvua vuoteen 2012 verrattuna 28%. Poissaolojen määrä Ennalta ehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä Neuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastukset Terveystarkastusten määrä ja sisältö neuvola-asetuksen mukaista Toteutui. Sairauksien seulonta väestössä Asetusten mukaiset seulonnat toteutuvat Toteutui. Työttömien terveystarkastukset Riskiryhmäläiselle löydetään sen hetkiseen tilanteeseen sopiva tukitoiminta Kaikkiin yhteydenottopyyntöihin vastattiin, mutta varsinaiset tarkastukset eivät toteutuneet suunnitellusti. Seniorineuvolan toiminta Tyrnävällä ikäihmiset saavat ohjausta ja neuvontaa ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa Toteutui. Ennaltaehkäisevään suun terveydenhuoltoon panostaminen Neuvola-asetuksen mukaiset tarkastukset Asetuksen mukainen tarkastustoiminta toteutetaan riittävän hyvin

11 DMF 12 v (reikiintyneiden, poistettujen ja paikattujen hampaiden lukumäärä 12-vuotiailla) DMF 12 v <1,2 Tarkoituksenmukainen erikoissairaanhoidon käyttö Hoitopäivien ja hoitokäyntien määrä Hoidon oikea porrastus Hoitopäivät vähentyneet 3,3%. Avohoitokäynnit vähentyneet 2,3%. Uudet lähetteet vähentyneet 10,4%. Kustannukset / asukas Kustannusten kasvun hillitseminen 924 /asukas, kasvua 0,1%. Hoitotakuun toteutuminen erikoissairaanhoidossa Jonossa olevat potilaat Hoitotakuun määräajat toteutuvat Vuoden 2013 lopussa hoidon tarpeen arviointia odottavia tyrnäväläisiä oli 45 henkilöä ja näistä yli 3kk odottaneita yksi henkilö. Hoitoa odottavia tyrnäväläisiä oli 76 henkilöä ja näistä yli 6kk jonottaneita yksi henkilö. Kaikki viisi lääkärin virkaa ovat olleet täytettynä. Vuonna 2012 elo-marraskuussa ilmenneen yhden lääkärin vajeen vuoksi alkuvuonna 2013 oli vielä kertynyttä jonoa kiireettömälle lääkärin vastaanotolle. Jonoa purettiin maaliskuuhun 2013 saakka kertaviikkoisesti iltavastaanotoin. Vastaanoton toimintaa on pyritty tehostamaan tarkastelemalla toimintamalleja, kehittämällä hoitoprosesseja ja muuttamalla henkilökunnan työnjakoa. Vastaanoton toimivuus on ollut hyvää joustavan ja ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan ansiosta. Vuonna 2013 lääkärin vastaanotolla toteutettiin yli 7100 käyntiä ja sairaanhoitajan vastaanotolla lähes 4800 käyntiä. Vuoteen 2012 verrattuna lääkärissä käyntien määrät laskivat yhdellä prosentilla, kun puolestaan hoitajan vastaanottokäynnit kasvoivat lähes kuudella prosentilla. Vuonna 2013 lääkärin vastaanotolla kävi hieman yli 3000 eri asiakasta ja hoitajan vastaanotolla n eri asiakasta. Määrät eivät muuttunut edellisvuoteen verrattuna. Diabeteshoitajan käyntejä vuonna 2013 oli n Kasvua vuoteen 2012 oli lähes 21 %. Kasvua selittää osaltaan lääkärin ja hoitajan työnjaon kehittäminen ja osaltaan se, että loppuvuodesta terveyskeskuksella toimi kaksi diabeteshoitajaa aiemman yhden sijaan. Neuvolatoiminnassa työote on ollut ennaltaehkäisevää. Yli kolmannes tyrnäväläisistä on ikänsä puolesta lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon piirissä ja tämä vaatii huomattavaa resursointia niin lääkäreiden ajankäytön kuin hoitohenkilökunnan määränkin suhteen. Henkilöstöresurssit ovat vastanneet voimaan tullutta sosiaali- ja terveysministeriön asetusta. Yhteistyötä sosiaalipuolen kanssa on tiivistetty loppuvuodesta 2013 aloittamalla neuvolan perhetyön kotikäynnit.

12 Lapsia syntyi 144 ja synnytysten määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajan käyntejä oli hieman yli 1800 ja lääkärikäyntejä n Käyntimäärät laskivat hieman vuoteen 2012 verrattuna johtuen syntyneiden lasten määrän laskusta. Lastenneuvolassa oli 0-6-vuotiaita lapsia noin 1040 ja kouluterveydenhuollossa oli noin 1180 oppilasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitajan käyntejä oli n ja lääkärikäyntejä n Verrattuna edellisvuoteen terveydenhoitajakäyntien määrät pysyivät ennallaan ja lääkärikäynnit laskivat hieman. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajakäyntejä oli vuonna 2013 n ja lääkärikäyntejä 350. Verrattuna vuoteen 2012 hoitajakäynnit kouluterveydenhuollossa lisääntyivät 8 % lääkärikäyntien määrien pysyessä entisellään. Mielenterveyspuolella sairaanhoitajien ja lähihoitajan toimet ovat olleet täytettyinä ja aiempien vuosien kaltaista henkilöstön vaihtuvuutta ei enää esiintynyt. Kunnan psykologitilanne oli edelleen haastava; toinen viranhaltija oli virkavapaalla ja useista yrityksistä huolimatta toiseen, avoimena olleeseen virkaan ei alkuvuodesta saatu työntekijää. Psykologin palveluita ostettiin edellä mainituista syistä johtuen koko vuoden ajan yksityiseltä palveluntuottajalta. Avoimena olleeseen toiseen psykologin virkaan saatiin vakituinen työntekijä lokakuussa Aikuispuolen psykiatrin konsultaatiot on ostettu edellisvuosien tapaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Keväästä 2013 lähtien myös lasten- ja nuorten psykiatrisia palveluita on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta, mikä on vähentänyt erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. Lisäksi mielenterveyspuolen kaksi sairaanhoitajaa ovat keväällä 2013 laajentaneet työnkuvaansa ja aloittaneet myös nuorisoikäisten asiakkaiden vastaanottamisen, mikä on vähentänyt psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja toisaalta myös psykologipalveluiden tarvetta. Yhteistyö sosiaalipuolen ja koulujen kanssa on entisestään parantunut. Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta on tarjonnut kuntouttavaa toimintaa pitkään sairastaneille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Päivätoiminta kokoontuu kolme kertaa viikossa ja toimintaa ohjaa lähihoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Päivätoimintaan on vuoden 2013 aikana osallistunut aktiivisesti 16 asiakasta. Terveyspalvelut on järjestänyt mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua vuoden 2013 aikana yhteensä seitsemälle asiakkaalle. Fysioterapiassa oli kesäaikaan toisen fysioterapeutin irtisanoutumisen johdosta työntekijävajausta. Vakituinen fysioterapeutti saatiin palkattua syksyllä Työn painopiste on ollut yksilökäynneissä. Vuonna 2013 fysioterapian käyntejä toteutettiin n käyntimäärän kasvaessa 19 % edellisvuoteen verrattuna. Puheterapiassa kävi 158 asiakasta ja heille kertyi yhteensä n. 830 käyntiä. Seniorineuvolan sairaanhoitajan työpanos siirtyi terveyspalveluista vanhuspalveluiden alaisuuteen elokuussa Temmeksen kylällä järjestettiin lähipalveluna seniorineuvolan vastaanottoa maanantaisin aamupäivisin. Perusterveydenhuollon laitoshoidon käyttö laski jonkin verran vuoteen 2012 verrattuna. Laitoshoidon arvioitu tarve 6 potilasta/päivä kuitenkin ylittyi ja keskimääräinen vuodeosaston käyttö on ollut n. 7,9 potilasta/päivä. Keskimääräinen vuodeosaston käyttö ja perusterveydenhuollon laitoshoidon kustannukset laskivat hieman verrattuna vuoteen Kustannusten lasku verrattuna edellisvuoteen olisi ollut merkittävästi suurempaa, mutta loppuvuodesta laitoshoidon kustannuksia oli lisäämässä yksittäiset kalliit hoitojaksot.

13 Työterveyshuolto on toteutettu koko vuoden ulkoistettuna toimintana, palveluntuottajana on ollut Attendo Terveyspalvelut Oy. Terveyskeskuksen tilojen riittämättömyyden vuoksi työterveyshuollon toiminta on tapahtunut Lakeuden palveluyhdistyksen tiloissa. Suun terveydenhuolto Hammashuollossa oli vuonna 2013 isoja muutoksia. Uusi suun terveydenhuollon laajennusosan rakentaminen aloitettiin suunnitellusti keväällä, ja kahden hoitohuoneen valmistuminen toteutui aikataulussa. Syksyllä otettiin yksi uusi hammaslääkärin huone käyttöön ja toinen huone loppuvuodesta. Jälkimmäinen huone varustettiin steriilillä vesijärjestelmällä, jossa voidaan tehdä pienkirurgisia toimenpiteitä laajemmin. Samalla tehtiin pieniä pintakorjailuja kahteen suuhygienistin huoneeseen. Lisäksi vanha suuhygienistin hoitotuoli koneineen jouduttiin uusimaan nopeutetussa aikataulussa. Hammashuollon laajennustyö aiheutti viikon sulun hammashuollon toimintaan. Vesijohtoveden käyttökielto aiheutti 1-2 viikon rajoittuneen toiminnan hammashuoltoon. Päivystys- ja muu kiireellinen hoito oli järjestetty sulkuviikolla Limingan terveyskeskukseen, Tupoksen toimipisteeseen, josta vuokrasimme omalle työparille tilat. Pieninvestointirahoilla hankittiin uusia instrumentteja, työtuoleja ja poria hammashuoltoon. Hammashuollossa oli vaikeuksia rekrytoida sijaisia pidempiaikaisiin tehtäviin: vuorotteluvapaa- ja opintovapaasijaisuuksiin. Välinehuolto toimi suunnitellusti 30h/vko. Loppuvuodesta jouduimme ostamaan yhden hammaslääkärin työpanoksen Mediverkon työntekijävälitykseltä. Toinen suuhygienisti valittiin tehtävään syksyllä Kaksi hammashoitajaa irtisanoutui tehtävistään ja heidän tehtäviin valittiin uudet työntekijät. Aikuisjonon purkaminen aloitettiin suunnitellusti noin kahtena päivänä viikossa. Yhtenä päivänä viikossa oli hoitojonon purkamisen vuoksi iltatöitä. Hoitoajat eivät kuitenkaan riittäneet, johtuen mm. henkilökuntavajeesta. Iso osa aikuishammashoitoa tapahtui loppuvuoden maksusitoumushammaslääkäreillä Limingassa, Kempeleessä, Muhoksella ja Oulussa. Aikuisten suun ja purentaelimen tarkistus tapahtui omassa terveyskeskuksessa, jossa hammaslääkäri teki tarkastuksen ja hoitosuunnitelman perusteella lähetteen jatkohoitoon. Hammashuollossa hoitotakuu täyttyi, mutta aikuisten ei-kiireellinen hoitojono säilyi. Vuonna 2013 aikuisjonossa oli 618 asiakasta. Seudullinen viikonloppu- ja arkipäivystys tapahtui edelleen Oulussa. Hammaslääkäri-hammashoitaja työpari lähti päivystysvuoroon Tyrnävältä kolme kertaa. Vertailulukuja: Henkilökunta v.2011 v.2012 v.2013 Hammashoitajat 3 3,5 4 Suuhygienistit (syksystä) Hammaslääkärit 2,5 3 3,5 Asiakasmäärät Suuhygienistit Hammaslääkärit

14 Käynnit Suuhygienistit Hammaslääkärit Peruuttamattomat käynnit Oikomistoimenpiteet Erikoissairaanhoito Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon käyttö on ollut edellisvuotta vähäisempää. Avohoitokäynneissä on tapahtunut 2,3% lasku, hoitojaksoissa 9,3% lasku ja hoitopäivissä 3,3% lasku. Uusien lähetteiden määrä on laskenut 10,4%. Erikoissairaanhoidon laskutus on tästä huolimatta noussut 0,1% vuoteen 2012 verrattuna, mikä selittyy osin yksittäisillä kalliilla hoitojaksoilla. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet eniten kuntoutuksen osalta. Osaltaan erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksia on ollut lisäämässä ensihoito, joka siirtyi vuoden 2013 alusta erikoissairaanhoidon järjestettäväksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2013 Tyrnävällä olivat 924 /asukas, mikä on alueellisesti verrattuna halvimmasta päästä. Hoidonporrastus on toiminut hyvin. Erikoissairaanhoidon potilaat ovat saaneet tarvitsemansa palvelut ja tarvittava jatkohoito on pystytty toteuttamaan perusterveydenhuollossa. Terveyspalvelut 240 Alkuperäinen talous arvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tot. % Talous Toimintatulot , ,56 133,6 Toimintamen , ,42 110,3 Toimintakate , ,14 100