1/2012. ara ja tekes yhdessä korjausrakentamisen. ara ja syke tiivistävät yhteistyötään. ara-asunto 2049 suunnittelukilpailu opiskelijoille 1 viesti

Transkriptio

1 viesti Asiakaslehti / Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 1/2012 s. 4 5 ara ja tekes yhdessä korjausrakentamisen kimppuun s ara ja syke tiivistävät yhteistyötään s. 6 8 asumisen ja rakentamisen palvelut sähköistyvät s ara-asunto 2049 suunnittelukilpailu opiskelijoille 1 viesti

2 viesti Sisältö 3 Pääkirjoitus: Huominen tulee olemmeko valmiina? hannu rossilahti 4 5 Uutta potkua ja tehoa korjausrakentamiseen helena berg 6 7 Asumisen ja rakentamisen palveluja sähköistetään markku tahvanainen 7 8 ARA-tukien hakeminen sähköistyy helena berg 8 9 Laadukas asuntopolitiikka tukee elinkeinoelämää jani nieminen 10 Uudistamista asumisen ajatteluun henna helander ARA ja SYKE tiivistävät yhteistyötään helena BERG Asuntomarkkinoiden pullonkauloihin on käytävä käsiksi jukka pekkarinen Kaaripolun palvelutalo vastaa tulevaisuuden haasteisiin susanna mäenpää Asumisen perusteet murroksessa antti hautamäki Hissi-kampanja esteettömyyttä edistämään vesa ijäs Suunnittelukilpailu arkkitehtiopiskelijoille: ARA-asunto 2049 sampo vallius Taloyhtiön energiakirja tarjoaa puolueetonta ja käytännönläheistä tietoa jari virta 26 Kaisa Lehtimäki palasi juurilleen 27 Kari Salmi ARAn johtajaksi Julkaisija: Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) PL 30 Vesijärvenkatu 11 A Lahti puh Päätoimittaja: Helena Berg, ARA Ulkoasu: Mainostoimisto MBE Oy Painatus: Edita Prima Oy

3 Pääkirjoitus hannu rossilahti, ylijohtaja, ARA Huominen tulee olemmeko valmiina? Asumisen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito ovat muutoksessa. Muutokseen voi suhtautua aktiivisesti mahdollisuutena, toisaalta se voidaan kokea myös uhkana tai pakkona. Alan kehittämistyön pioneerit ovat osoittaneet rohkeaa muutoshalukkuutta ja raivanneet suuntaa kohti huomisen rakentamista erinomaisilla pilottihankkeillaan. Hitaammin toimivat ovat joutuneet mukautumaan muutokseen pakon sanelemana normien kiristyessä. Mukavuusalueellaan toimivat perinteiseen kiinteistöliiketoimintaan ja rakentamisen malleihin nojaavat tahot elävät alati suuremman ja ahdistavamman muutosuhan paineessa. Energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät ja yhä useammat toimijat ovat alkaneet hakea normitasojen yli meneviä ratkaisuja kohtuuhinnalla. Matalaenergiaratkaisuja toteutetaan jo tuottajamuotoisesti ja useat vuokrataloyhteisöt ovat käynnistäneet passiivitalohankkeita ja jopa kokonaisia passiivitaloalueita. Myös nollaenergiatalot ovat nähneet päivänvalon. Markkinoilla on käynnissä selvä murros, jossa rakennusten energiatehokkuus on nopeasti paranemassa huomattavasti. Käynnistynyt kehitys tarkoittaa sitä, että hiljattain valmistuneet uudet rakennukset ovat tuskin milloinkaan vanhentuneet teknistaloudellisessa tarkastelussa niin nopeasti kuin nyt. Se mikä pari vuotta sitten oli uutta, on energiatehokkuusmielessä nopeasti vanhanaikaista. Tuottaako muutos ja kehitys myös menestyviä ja kelkasta putoavia yhteisöjä ja toimijoita? Uusien passiivi- ja nollaenergiaratkaisujen ja pilottikohteiden arkipäiväistyessä käytännöiksi keskustelu pelkästä rakennusten energiatehokkuudesta siirtyy asuinalueiden, kortteleiden ja suurempien alueiden energiatehokkuuden tarkasteluun. Päästötavoitteiden tiukentuminen heijastuu kaavoitukseen, liikenteen järjestämiseen ja energian tuotannon ja talteenoton tapoihin. Vaikka nykyisin on halua jo nähdä asioita laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin, niin silti peruskorjaamisen kannattavuutta arvioidaan edelleen pitkälti yksittäisten talojen näkökulmasta talokohtaisesti. Toisaalta hyvin tiedämme, että energiatehokkuutta parantavien toimien tekeminen on taloudellisesti järkevää vain muun korjaamisen yhteydessä, eikä aina edes silloin. Ja sekin tiedetään, että päästöjen vähentämisessä juuri vanha asuntokanta ja kokonaisten vanhojen asuinalueiden parantaminen korjaamalla on erityisen suuri haaste. Tauti tiedetään, lääkkeet puuttuvat tai ne eivät pure. Vanhan asuntokannan korjaaminen on vaikeaa myös siksi, että korjaaminen on kallista uudisrakentamiseen verrattuna. Suurten kasvukeskusten ulkopuolella korjaustarpeiden hinta ylittää monesti käyvän markkinahinnan ilman energiatehokkuuden parantamistakin. Korjaamiseen tarvitaan uusia teollisia ratkaisuja, jotka voivat alentaa kustannuksia. Tarvitaan myös uusia hankinnan ja kilpailuttamisen tapoja, joilla alalla oleva osaaminen ja tietous voidaan saada korjaushankkeisiin mukaan. Myös asuntomarkkinat muuttuvat ja markkinoiden erilaistuminen korostuu. Suurilla kaupunkiseuduilla kysyntää on tarjontaa enemmän. Toisaalta laajoilla alueilla eri puolella Suomea väestö vähenee ja asuntomarkkinoilla tunnelma on vaisu. Vuokra-asuntoja ja muitakin asuntoja voi olla liikaa ja toisaalla liian vähän. Hiljenevillä asuntomarkkinoilla asuntokannan kehittäminen vaikeutuu taloudellisten edellytysten supistuessa. Hyvä lukija, kehitys ja uusien ratkaisujen etsiminen kutsuu meitä mukaansa halusimmepa tai emme. 3 viesti

4 TEKSTI: Helena berg, ARA kuvat: Helena berg ja susanna lehto Yhteistyöhön on kytkettävä kentällä toimivat käytännön pelurit, sekä tilaajat että palveluntuottajat, tuumivat ARAn Lauri Paronen (vas.) ja Tekesin Marko Kivimäki (oik.) hankkeen aloitusseminaarissa. uutta potkua ja tehoa korjausrakentamiseen Korjausrakentamisella on keskeinen rooli muutettaessa rakennettua ympäristöä kestävämmäksi ja energiatehokkaammaksi. ARA ja Tekes ovat yhdistäneet voimavaransa ja tarjoavat alan toimijoille malleja ja resursseja teollisen korjausrakentamisen kehittämiseen. on kallista, työvoimavaltaista, hidasta, riskialtista, Korjausrakentaminen paikkasidonnaista ja voimakkaasti ketjuuntunutta toimintaa, luettelee ohjelmapäällikkö Marko Kivimäki Tekesistä. Hyvä kysymys kuuluukin, mikä tämän selittää ja mikä vika markkinoissa on, kun tähän on tultu? Kivimäen mukaan yksi varsin keskeinen selittäjä on tilaajan ja palveluntuottajien erisuuntaiset motiivit. Ne eivät ole kovinkaan samansuuntaisia, vaikka siltä päällisin puolin vaikuttaisikin. Korjaushankkeiden toimijoiden motiiveja voitaisiin kuitenkin reivata samaan suuntaan, siihen tässä maassa on jo osaamista saatavilla. viesti 4

5 Uusia innovaatioita tarvitaan Korjausrakentamisen tarpeet ovat lähivuosina mittavat. Siksi on tarpeen kehittää uusia palveluita. Myös korjausrakentamisen palveluiden tilaajien toimintatapaan tarvitaan muutosta. Kehittämisinsinööri Lauri Paronen ARAsta sanoo, että teolliset korjausratkaisut ovat yksi tapa edistää korjausrakentamista. ARAssa teollinen korjausrakentaminen nähdään yhtenä keinona, jolla korjausrakentamiseen saadaan lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja asukaslähtöistä ajattelua. Kun korjausprosessi nopeutuu ja työn laatu paranee, asukkaiden kokemat häiriöt vähenevät. Ja jos tuottavuutta voitaisiin pitkällä aikavälillä parantaa, voisi sillä olla asumiskustannusten nousua hillitsevä vaikutus. ARAn ja Tekesin voimavarat yhteen Korjausrakentamisen valtavan haasteen edessä ARA ja Tekes päättivät koota voimavaransa yhteen. Käytännössä tavoitteenamme on luoda yhteishankkeita, joissa kehittämisosuus mietitään yhdessä siten, että lopputulos olisi tekijälle mahdollisimman edullinen, Paronen kuvailee. Itse korjaushanke toteutetaan mahdollisuuksien mukaan teollisesti esivalmistetuilla ratkaisuilla. Hankkeita ohjataan alusta lähtien siten, että ne sopivat myös ARAn hinta- ja laaturaameihin. Marko Kivimäki painottaa, että korjausrakentamisen kehittämiseen tarvitaan voimakasta verkostoyhteistyötä yli perinteisten toimijarajojen. Vanhat konstit ja verkostot eivät enää pure alati lisääntyvään korjausvelkaan. Yhteistyöhön on kytkettävä kentällä toimivat käytännön pelurit, sekä tilaajat että palveluntuottajat. Aivan keskeistä yhteistoiminnassa on, että tilaajat saadaan kiinnostumaan oman toimintansa kehittämisestä. Heillä on hyppysissään se taikakalu, jolla korjausrakentamiseen puhalletaan uutta henkeä. Kivimäki muistuttaa myös, että useimmiten euro on paras konsultti. Paronen uskoo lisäksi hyvien esimerkkien voimaan. Ne rohkaisevat kokeilemaan uusia tapoja korjata. Rahoitusta muutoshalukkaille toimijoille Tekes ja ARA toimivat jatkossa omaa muutosvoimaansa hyödyntäen. Käytännössä kanavoiden rahoitusta muutoshalukkaille toimijoille sekä kannustaen että verkostoiden ihmisiä tuomaan käytännöllisiä toimintatapoja markkinoille, Kivimäki linjaa. Marko Kivimäki summaa, että ARAn ja Tekesin tavoitteena näissä korjaustalkoissa on, että korjausrakentaminen arvoverkottuu ja kehittyy. Käytännössä tämä näkyy siten, että käytetään jalostuneempia ja korkeamman lisäarvon toimintamalleja. Kun näissä tavoitteissa onnistutaan, kykenevät markkinat tavoittamaan asiakkaan ja loppukäyttäjän arvoja nykyistä paremmin ja tuottamaan enemmän arvoa sijoitettavalle pääomalle. Oppia on jo saatu erilaisissa käytännön piloteissa ja markkinoilla on jo teolliseen toimintatapaan pohjaavia ratkaisuja. Toimijoita kaivataan kuitenkin vielä lisää. Hankkeeseen mukaan Hanke lanseerattiin käyntiin aloitusseminaarissa Finlandia-talossa. Mukana oli noin 200 aiheesta kiinnostunutta alan ammattilaista. Aloitusseminaarissa esiteltiin jo toteutettuja hyviä esimerkkejä teollisesta korjausrakentamisesta. Yksi tällainen on Innova-talon passiivisaneerauksen toteutus Riihimäellä, jossa julkisivuun on käytetty TES-elementtejä, joihin on asennettu valmiiksi eristeet ja ilmanvaihtokanavat. Elementit nostetaan paikoilleen, mikä lyhentää työmaalla tehtävää työtä. Jo ennen varsinaista hankkeen avausta on muutama toimija ilmoittanut halukkuutensa osallistua ARAn ja Tekesin yhteishankkeeseen. Alkuvuodesta 2012 mukaan voi vielä ilmoittautua. 5 viesti

6 TEKSTI: markku tahvanainen, kehittämisjohtaja, ympäristöministeriö Ympäristöministeriössä työstetään asumiseen ja rakentamiseen liittyviä sähköisiä palveluja Asumisen ja Rakentamisen epalvelut -hankkeessa. Kehitteillä on muun muassa sähköinen rakentamisen lupien hakupalvelu, vuokra-asuntojen hintatietopalvelu ja energiatodistuspalvelu. Myös ARA-tukien hakeminen ja käsittely sähköistetään. Asumisen ja rakentamisen palveluja sähköistetään Ensimmäiset hankkeessa kehitetyt sähköiset palvelut tulevat käyttöön ja testattavaksi jo vuoden 2012 aikana. Palveluja kehitetään yhteistyössä muun muassa kuntien kanssa ja tavoitteena on, että kunnilla on mahdollisuus ottaa palveluja käyttöön portaittain vuoden aikana. Hanke on osa valtionvarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). palveluista on hyötyjä niin käyttäjille kuin viranomaisillekin Palvelujen sähköistämisen odotetaan tuovan ajanja rahansäästöä niin palveluiden tarjoajille kuin käyttäjillekin. Sähköisten palveluiden ansiosta tiedonkulku Asumisen ja rakentamisen e-palvelut kansalaisten, yritysten ja viranomaisten välillä helpottuu ja nopeutuu. Viranomaispäässä esimerkiksi hakemusten käsittely nopeutuu, kun hakijoilta tulee sähköisen palvelun opastavan täytön ansiosta oikein täytettyjä hakemuksia, kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen ympäristöministeriöstä kertoo. Palvelut vähentävät neuvontaan tarvittavaa aikaa, kun suuri osa neuvonnasta siirtyy sähköiseen palveluun. Viranomaisten on jatkossa helpompi kerätä tietoa kansalaisilta esimerkiksi alueiden suunnittelua varten, kun kyselyitä voi tehdä sähköisesti karttaliittymää hyödyntäen. Osana kehitettäviä palveluja on karttaliittymä, jota käytetään lähes kaikissa tulevissa palveluissa. Karttapalvelu lisää palvelujen käytettävyyttä sekä havainnollistaa asioita. sähköinen rakennuslupahakemus testattavana ensi vuonna Rakennuslupaa voi hakea sähköisesti testikunniksi lupautuneissa kunnissa, joita on jo kymmenkunta. Laajemmin kuntien saataville palvelu tulee viimeistään vuonna Rakennusluvan hakuun liittyy perinteisesti paljon paperityötä ja hakemukseen täytyy liittää useita liitteitä. Lupakaavakkeet ovat joka kunnassa erilaiset, mikä tuottaa joskus lupia ammatikseen hakevillekin päänvaivaa. Lisäksi samaa lomaketta käytetään hyvin erilaisten lupien hakuun, mikä sekoittaa ainakin kokemattomampia luvanhakijoita sekä aiheuttaa kuntien rakennusvalvonnassa runsaasti neuvontatyötä. viesti 6

7 koonnut: helena berg, ARA Mahdollisuus hakea rakennuslupaa helpottaa lupaprosessia huomattavasti. Palvelu kysyy vain kyseiseen rakennushankkeeseen liittyviä tietoja ja ohjaa luvan hakijaa täyttämään hakemuksen oikein, jolloin lisäselvityspyynnöt vähenevät. Palvelu neuvoo hakijaa myös liittämään hakemukseen oikeat liitteet sekä kertoo, mistä esimerkiksi viemäriliitoslausunnon voi pyytää, Tahvanainen kuvailee palvelua. Mahdollisuus hakea rakennuslupaa sähköisesti vähentää virallisten kopioiden tarvetta ja matkustamiseen käytettyä aikaa. Tämä saattaa tarkoittaa luvan hakijalle myös useiden satojen eurojen rahallista säästöä. Lupahakemuksen tekeminen ei enää ole sidottu rakennusvalvonnan aukioloaikoihin, vaan hakemuksen voi täyttää missä ja milloin haluaa. Lupaprosessin sähköistämisen odotetaan tuovan 15 prosentin tuottavuuden kasvun. Varsinaisten rakennuslupien lisäksi myös esimerkiksi poikkeamispäätökset, maa-ainesluvat sekä sijoitus- ja kaivuluvat voi hakea jatkossa sähköisesti. Tietoa elinympäristöstä kansalaisille Yksi Asumisen ja Rakentamisen epalvelut -hankkeen kokonaisuuksista liittyy elinympäristöstä kerättyyn tietoon. Tarkkailija-palvelun kautta kansalainen, yritys tai viranomainen voi saada tietoa ympäristönsä tapahtumista tai muutoksista esimerkiksi sähköpostiin tai älypuhelimeen. Palvelun käyttäjä voi itse rajata alueet, joista haluaa saada tietoa. Kyselypalvelu Harava puolestaan tarjoaa viranomaisille mahdollisuuden kerätä tietoa kansalaisten tai yrityksen toiveista, tarpeista ja ideoista alueiden suunnittelua varten. Tietopalvelu Liiteri kokoaa yhteen elinympäristöä koskevat tiedot. Analyysipalvelun avulla viranomaisten tai yritysten on mahdollista analysoida karttapohjaisin tai tilastollisin työkaluin tietopalvelussa olevia tietoja. Tarkkailijan, Haravan ja Liiterin odotetaan valmistuvan vuoden 2013 jälkipuoliskolla, Tahvanainen kertoo. Energiatodistukset yhteen palveluun Osana hanketta myös energiatodistukset kootaan tulevaisuudessa yhteen sähköiseen palveluun. Energiatodistus on laadittava kaikille uusille rakennuksille sekä vanhoille rakennuksille myynnin tai vuokrauksen yhteydessä, pientaloja ja alle seitsemän asunnon rakennuksia lukuun ottamatta. Palveluun kerätään tiedot kaikista toimijoista, joilla on oikeus laatia virallinen energiatodistus. Saataville tulevat mahdollisesti myös yksittäisten rakennusten energialuokkatiedot. Palvelun sisältö ja rakenne tarkentuvat meneillään olevan energiatodistussäädösten kehittämisen myötä. ara-tukien hakeminen sähköistyy ARAssa on käynnissä mittava hanke, jonka kuluessa sähköistetään tukien hakeminen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Vastaajana on tietohallintopäällikkö Olavi Hyttinen ARAsta. Mitä kaikkea sähköistetään ARAssa? Millä aikataululla? Sähköistäminen koskee vuokratalolainoitushankkeiden sekä korjaus- ja energia-avustusten hakemista. Hankekäsittelyssä uudistetaan tukien haku sekä asian- ja dokumenttienhallinta. Korjausja energia-avustuspuolelle on tavoitteena rakentaa keskitetty tietojärjestelmä, joka palvelee sekä kuntia että ARAa. Tavoitteena on, että sähköinen asiointi on mahdollista korjaus- ja energia-avustusten käsittelyssä vuoden 2013 keväällä ja hankekäsittelyssä saman vuoden syksyllä. Miten työ on käytännössä edennyt? Suunnittelutyö aloitettiin syksyllä 2010, jolloin ARAssa koottiin alustava kartoitus sähköistettävistä järjestelmistä. Keväällä 2011 laadittiin esiselvitys ARA-tukien sähköisestä asioinnista. Lokakuun alusta 2011 lähtien on tehty uusien järjestelmien vaatimusmäärittelyä. Määrittelytyö valmistuu vuoden 2011 lopussa. Esiselvityksessä ja vaatimusmäärittelytyössä on ollut konsulttina Tieto Finland Oy. ARA-tukien sähköisen asioinnin toteutustyön kilpailuttaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2014 tammikuussa. Miten ARA-tukien hakeminen etenee kun järjestelmät on saatu valmiiksi? Hankekäsittelyssä asiakas täyttää sähköisen hakemuksen, joka siirtyy liitteineen ARAn hankekäsittelyjärjestelmään. Asiakas saa ARAsta päätöksen 7 viesti

8 sähköisessä muodossa kaikista käsittelyvaiheista ja voi seurata hankkeensa etenemistä sähköisesti. Myös lisätietojen sekä muutosten toimittaminen hoituu sähköisesti. Uudenlainen menettely vähentää ARAssa tehtävää tallennustyötä ja parantaa tietojen oikeellisuutta ja seurantaa. Korjaus- ja energia-avustusten hakeminen ja käsittely sekä kunnassa että ARAssa päätettävien hakemusten osalta tapahtuu sähköisesti uuden keskitetyn tietojärjestelmän avulla. Myös tässä järjestelmässä on mahdollista sähköisesti seurata hankkeiden etenemistä ja antaa lisätietoja. Järjestelmä mahdollistaa määrärahojen reaaliaikaisen käytön seurannan ja vähentää virhealttiiden manuaalisten toimintojen määrää. Veikko Simunaniemi, Järvenpään Mestariasunnot: Hyvin toimiva sähköinen hakeminen säästää kaikkien aikaa ja erinomainen asia, kommentoi Veikko Simunaniemi sähköistä Kannatettava hakemista. Prosessi nopeutuu ja ajankäyttö tehostuu. Simunaniemen mielestä järjestelmän tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, jota voisi laajentaa kun se on kunnolla testattu ja osoittautunut käytössä toimivaksi. Toivottavasti se on nopea ja vuorovaikutteinen ja lähettää kuittauksen vastaanotetusta lähetyksestä. Simunaniemi toivoo myös, että käsittely sujuisi nopeasti ja tarvittaessa lähtisi asiakkaalle korjauspyyntö. Pitäisikö sähköisessä hakemisessa olla ensimmäinen vaihe, jossa hanke käsiteltäisiin yleisellä tasolla ja jos asia on ok, pääsisi jatkamaan. Vasta tämän jälkeen pääsisi täyttämään kaikki tarvittavat lomakkeet ym. Tämänkaltaisella menettelyllä voisi varmistaa, että hankkeet jotka eivät ole menestyskelpoisia karsiutuisi jo alkuvaiheessa pois, eikä niihin tarvitse käyttää turhaan aikaa. Sähköisessä asioinnissa tulisi myös olla projektipankkityyppinen osio, josta löytyisivät kaikki hankkeen asiakirjat, piirustukset ja niin edelleen, koko paketti aina hakemusasiakirjoista lopulliseen hankinta-arvoon. Millaisena näet ARA-vuokra-asumisen tulevaisuuden? Vastaajana VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen. Asuntopoliittisen keskustelun keskiössä on ollut viimeiset 40 vuotta pula vuokraasunnoista, rakentamiskustannukset, tonttien saatavuus, rahoituksen ongelmat sekä asumistuki. Otsikot ovat pysyneet suunnilleen samana, vain sisällön painotukset ovat muuttuneet. Viime vaalien keskusteluissa asuntopolitiikka ei saanut enää kovin suurta roolia. Esiin nousi kuitenkin kolme uutta alaa sivuavaa aihetta: harmaa talous, segregaatio ja ilmaston muutos. Kaikki tärkeitä asioita, mutta eivät suinkaan ainoita. Onko keskustelun vähäisyys merkki siitä, että asuntoasiat olisivat Suomessa jo kunnossa? Mielestäni näin ei ole, vaan keskustelua ja asumisen johtamista tai koordinointia tarvitaan edelleen. Vuokra-asuntojen puute on kiistaton eikä mitään merkkejä ole näkyvissä, että se vähenisi. Pikemminkin päinvastoin. Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja se on selvä uhka erityisesti palvelualojen kehittymiselle pääkaupunkiseudulla. Alan toimijat odottavat julkiselta vallalta kehyksiä asuntopolitiikalle, jossa ohjeet, määräykset, tuet, rajoitukset ja sanktiot sekä valvonta ovat keskenään hyvässä tasapainossa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla olisi tärkeätä saada vuokra-asuntojen kokonaismäärä kasvamaan, etsien ratkaisua sekä vapaarahoitteisen että valtion tukeman tuotannon kasvattamiseksi. Riittävä kokonaistarjonta vaikuttaa vuokratasojen kehittymiseen nousevien kustannusten maailmassa. Asuntopolitiikan on viesti 8

9 Näkökulma jani nieminen, VVO-yhtymä Oyj tuettava elinkeinopolitiikkaa. Sen hyvinvointi ja vireys on moottori, joka kasvattaa varallisuutta ja edelleen lisää mahdollisuuksia tehdä tasapainoista asuntopolitiikkaa. Asuntopolitiikan vaikutukset näkyvät toiminnassamme. VVO:n omistuksessa olevasta noin asunnosta puolet on tällä hetkellä tavalla tai toisella ARAn ohjauksessa tai valvonnassa joko tuotontuloutuksen tai asukasvalintojen ja vuokranmäärityksen osalta. Kysyntä vuokra-asunnoista ei katoa Vuokra-asunnon hakijoiden määrä on kasvanut kahden vuoden aikana merkittävästi samalla, kun vaihtuvuus on pysynyt alhaisena. Asunnonhakijoista ¾ hakee yksiötä tai kaksiota, osa maksukyvyn ohjaamina. Luvut osoittavat kiistattomasti, että vuokra-asunnoista on aidosti pula. Asuntoja voidaan tarjota yhä pienemmälle määrälle hakijoista. Olemmeko vaatimustason noustessa tehneet yhä kalliimpaa asumista, vaikka ihmisten maksukyky on heikko? Asumiskulujen osuus tuloista on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana. Asumista kallistavista tekijöistä merkittävin on ollut verojen ja erilaisten veroluontoisten maksujen suhteellinen kohoaminen. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet 15 vuodessa noin 60 prosenttia, kun palkat ovat nousseet vain noin 30 prosenttia. Samalla julkinen valta on leikannut ja vähentänyt tuotanto- sekä asumistukea. Näiden seurauksena tavallisen palkansaajan ansiot eivät pääkaupunkiseudulla riitä kohtuullisen asumistason ylläpitämiseen. Pieksämäeltä myydyn kaksion hinnalla saa Helsingistä 10 asuinneliötä. ARAn rooliksi asumisen kehittäminen ARA on VVO:lle hyvä ja pitkäaikainen yhteistyötaho ja toivomme, että ARA kehittää edelleen rooliaan yhteistyökumppanina eikä ainoastaan kategoristen määräysten antajana ja tarkastajana. Asuntopolitiikan uudet haasteet ovat myös haasteita ARAlle ja sen toiminnalle. Muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu, väestö ikääntyy, vanhusväestön suhteellinen määrä kasvaa, perhekoot pienenevät, lähiöt rapistuvat, työperäinen maahanmuutto kasvaa, ilmastonmuutos nopeutuu, energiatehokkuusvaatimukset kasvavat ja niin edelleen. Muuttuvien olosuhteiden huomioiminen asuntosektorilla, kumppanuuksien kehittäminen toimijoiden kanssa, koerakentamisen ohjaus sekä uusien asuntopoliittisten välineiden kehittäminen ja testaus olisivat niitä avauksia, joita me toimijat odotamme ARAlta. ARAn on lisäksi kyettävä mukauttamaan toimintaansa muuttuvien olosuhteiden mukana ja pyrittävä hakemaan roolia asumisen koordinaattorina myös muussa kuin pelkästään valtion tukemassa asuntokannassa. Näkisin mielelläni ARAn vahvistuvan nimenomaan asumisen kehittäjänä. Sitä varten sen olisi saatava myös resursseja ja pelimerkkejä. Asumisen kehittämisestä ja koerakentamisesta ARAn kanssa tulisi saada alan yrityksille aidosti houkuttelevaa. Viime vuosina suurin porkkana kehittämiskumppanuudessa on ollut neuvottelu-urakka ja ehkä hyvän tontin saaminen edullisesti. Porkkana esimerkiksi puurakentamisen kasvattamiseksi voisi olla erillinen määräraha, jonka käyttöä ARA koordinoisi ja valvoisi. ARA voisi myös varmistaa, että niin hyvät kuin huonotkin koerakentamisen tulokset tulevat kaikkien alan toimijoiden tietoon ja harkinnan mukaan käyttöön. Asumisen kehittämisessä riittää työsarkaa varmasti meille kaikille. Kohtuuhintainen asuminen on tärkeä kehitystyön tavoite. Vaikka keskustelu jämähtää usein jo siihen, mitä on kohtuuhintaisuus, eivät ratkaisuehdotukset saisi jäädä epämääräisiksi. 9 viesti

10 Näkökulma henna helander, ATT Millaisena näet ARA-vuokra-asumisen tulevaisuuden? Vastaajana hankesuunnittelupäällikkö, arkkitehti Henna Helander Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistosta ATT:stä. uudistamista asumisen ajatteluun Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT kehittää erilaisia asumiskonsepteja eri väestöryhmille. Uusille perhetyypeille on tehty ATT City-Talo-konseptia. Tässä konseptissa kehitetään monipuolisia pienasuntoja ja hyödynnetään yhteistiloja uudella, yhteisöllisellä tavalla. Ensimmäinen ATT City-Talo on rakentumassa Helsingin Kalasatamaan. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto HMV Oy. ARA-vuokra-asumisen muutos on ollut hidasta Asuntotyypit ovat muuttuneet menneiden vuosikymmenien aikana vähän ja muutos on ollut ennen kaikkea mitoituksellista. Nyt suomalaisen yhtenäiskulttuurin hajotessa tarpeet muuttuvat ja tämä muutosvauhti on ollut nopeaa. Asukkaat muuttuvat ja tarpeet monipuolistuvat Suomalainen asuntotyypistö on suunniteltu ydinperheille, pariskunnille ja yksineläjille. Perinteisten ydinperheiden määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti ja ydinperheen rinnalle on syntymässä uusien perhemuotojen kirjo, muun muassa uusioperheet ja monen sukupolven perheet. Uusioperheissä lapsia on usein enemmän kuin perinteisissä ydinperheissä. Näissä uusioperheissä kaikki perheeseen kuuluvat eivät aina asu samassa paikassa. Lähinnä lasten vuoro-, viikonloppu- ja satunnainen asuminen tekevät perheen koosta kausiluonteista ja muuttuvaa. Perhemuotojen monipuolistuminen koskee myös sukupolviasumisen uusia muotoja. Aikuistuvat lapset on yksi näistä ryhmistä. Väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeen takia myös isovanhempien tarvitsema väliaikainen tai pysyvä asuminen seuraavan sukupolven luona lisääntyy. Sukupolviasumisen muodot vaihtelevat kausiasumisesta vakituiseen asumiseen. ARA-vuokratalot muuttuvat sisältä Perheiden tarvitsemat tilat eivät ole enää helposti vakioitavia nimikkeitä yleisesti, ja uusissa perhemuodoissa erityisesti. Entisen makuuhuoneiden ja olohuoneiden sijaan tulisi muodostaa joustavampia määreitä. Asuntojen pientiloja, alkoveja, vaatehuoneita ja parvia tulisi järjestelmällisesti kehitellä. Sukupolviasumiselle sopivia asuntotyyppejä ovat esimerkiksi suuremman asunnon yhteydessä olevat huoneet omalla sisäänkäynnillä, mutta niin että kalliit tilat, keittiö ja kylpyhuone jaetaan tai niin että vakituisempaa asumista varten huone varustetaan omalla kylpyhuoneella. Myös vähintään 16 m 2 neutraalihuoneiden käyttö (yleistä muun muassa Keski-Euroopassa) voi ratkaista sukupolviasumisen tilajärjestelyongelmia. Uudistamista asumisen ajatteluun tarvitaan koko asumisen käsitteistöstä puhuttaessa. Asuntojakaumaa tulee monipuolistaa kaikille myös perinteisestä funktionaalisesta näkökulmasta. Erityisen haastavaa on uudentyyppinen asuntosuunnittelu, kun suunnitellaan edullisia ja laadukkaita pienasuntoja uusille perhemuodoille. ARA-vuokratalojen tulee olla laadukkaita myös ulkoa Yhtä tärkeää hyvän asuntosuunnittelun lisäksi on luoda viihtyisää asuinympäristöä kaikille kaupunkilaisille, myös eri alueiden erilaistumiskehityksen (segregaation) takia. Siksi ARA-vuokratalojen suunnittelijoiden tulee olla aina hyviä asuntoarkkitehtejä ja asuntosuunnittelussa tulee käyttää toisinaan myös arkkitehtuurikilpailuja, jotta innovatiivista kehitystä tapahtuisi ja jotta ARA-taloja olisi viidenkymmenen vuoden jälkeen mielekkäämpää korjata kuin purkaa. viesti 10

11 TEKSTI ja kuva: helena berg, ARA Erityisryhmien asumista kartoittavassa hankkeessa on ollut mukana kuusi asiantuntijaa ARAsta ja kolme SYKEstä. Kokouksia on pidetty muun muassa videon välityksellä. Kuvassa Hannu Ahola (vas.), Kimmo Huovinen ja Eeva-Liisa Vuolle ARAsta sekä videolla Kari Oinonen ja Satu Vesala SYKEstä. ARA JA SYKE tiivistävät yhteistyötään ARA ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) tiivistävät yhteistyötään. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä asumisessa ja rakentamisessa. Ensimmäisessä yhteisessä hankkeessa luodaan karttapohjainen tietokanta erityisryhmien asumisesta. Tiivistyvä yhteistyö antaa paljon sekä ARAlle että SYKElle. Meillä on ARAlle annettavaa esimerkiksi tutkimus- ja paikkatieto-osaamisessa. Uskomme, että me puolestamme voimme oppia ARAlta paljon, heillähän on vankka kokemus asumisen alueella, SYKEn erikoistutkija Kari Oinonen sanoo. Asuminen on nostettu SYKEssä yhdeksi teema-alueeksi, jota se ei aikaisemmin ollut. Ympäristöpolitiikan näkökulmasta yhteistyö on järkevää, sillä sekä ARA että SYKE kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan ja tulosohjaukseen. ARA myös myöntää paljon julkista rahaa asumisen kehittämiseen. Suomi ei ole yhtenäinen maa, on erilaisia alueita ja ongelmia ratkaistavana. Uskon, että yhteistyössä löydämme parempia ratkaisuja näihinkin ongelmiin, Oinonen toteaa. 11 viesti

12 Erityisryhmien asumisesta karttapohjainen tietokanta Vuosina ARA on myöntänyt investointiavustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen yhteensä 423 miljoonaa euroa. Summalla on rakennettu, hankittu tai peruskorjattu lähes erityisryhmien asuntoa. Vuonna 2011 ARAn avustusvaltuus on ollut 110 miljoonaa euroa. ARAn rooli erityisryhmien asunto-olojen rahoittajana ja kehittäjänä edellyttää taloudellisesti ja alueellisesti järkeviä investointipäätöksiä. Erityisryhmien asumistarpeet lisääntyvät voimakkaasti seuraavien vuosikymmenten aikana väestön ikääntymisen myötä. Tämän toiminnan tehostamiseksi ARA ja SYKE yhdistävät osaamistaan ensimmäisessä yhteistyöhankkeessaan, jossa kartoitetaan, missä erityisryhmien asunnot sijaitsevat ja mitä palveluja niissä tarjotaan. Tähän saakka kattavaa alueellista ja riittävän yksilöityä tietoa ei ole ollut saatavilla, vaan tieto on ollut hajallaan. Hankkeen aluksi on koottu ARAssa oleva rekisteritieto. Erityisryhmiä koskevaa tietoa on hyvin saatavilla vuodesta 2005 alkaen, jolloin ARA ryhtyi myöntämään investointiavustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Muutakin tietoa on, mutta se pitää haravoida eri lähteistä: kunnilta, RAY:sta, Valvirasta ja erityisryhmien palveluja tarjoavilta yhteisöiltä. Lopulta tiedot kootaan yhteen tietokantaan ja luodaan karttapohjainen aineisto. Tietokannasta saa tiedot siitä, millaisia erityisryhmien kohteita on, millaisin palveluin, missä päin Suomea. Tietoa voi hakea halutuilla kriteereillä. Tarvitaan paljon erilaista rekisteritietoa, tiedon seulontaa ja yhdistämistä, jotka lopulta yhdistetään karttatietoon, ARAn asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola kertoo. Uusi tietokanta palvelee erityisryhmien hankevalinnassa: investointiavustukset on aiempaa nopeampi ja kätevämpi sijoittaa sinne, missä tarve on suurin. Hyödyntämätön potentiaali käyttöön Hankkeessa SYKE tekee tutkimustyön. SYKEn vahvuutena on osaaminen yhdyskuntarakennetta, elinympäristön palveluja ja joukkoliikenteen palvelutasoa kuvaavissa menetelmissä sekä paikkatietoaineiston soveltamisessa. Työn lopputuloksena saadaan väestötietojärjestelmään perustuva rakennustietokanta, jota voidaan päivittää ja käyttää Excelin ja ArcGis-paikkatieto-ohjelman kanssa. Työvälinettä käytetään apuna ARAn hankevalinnassa 2012 alkaen. Verkon kautta tietokantaa voivat hyödyntää myös kunnat. Tietokanta päivitetään vuosittain, jolloin saadaan tietoa kohteiden käyttötilanteesta. Näin on helppoa tunnistaa, minne kannattaa rakentaa uusia erityisryhmien kohteita ja missä ehkä on vajaakäyttöä olemassa olevalle kapasiteetille. Tämän projektin myötä on tullut selväksi, että SYKEn osaamista ja aineistoja voidaan käyttää aikaisempaa tehokkaammin ja monipuolisemmin. On löytynyt hyödyntämätöntä potentiaalia, Kari Oinonen toteaa. Hän uskoo, että yhteistyöllä päästään syvällisempään keskusteluun ja löydetään sellaisia kehittämisalueita, joita kumpikaan ei tulisi havainneeksi yksin. viesti 12

13 teksti: jukka pekkarinen, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Kuvio 1. Valtiontalous on vajonnut syvälle velanoton varaan mrd. euroa mrd. euroa ** 13** Jäämä, oikea Kokonaismenot, vasen Kokonaistulot, vasen Lähde: Tilastokeskus, valtiovarainministeriö Reunaehdot käyvät ahtaammiksi Asuntomarkkinoiden pullonkauloihin on käytävä käsiksi Hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa tehdään otolliseen aikaan. Juuri nyt on lähes historiallisen tärkeää päästä purkamaan niitä pullonkauloja, joita Suomen asuntomarkkinoilla on. Itsenäisen Suomen talous ei ole monta kertaa ollut näin suurien uhkien edessä. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana vaikeimmat haasteemme ovat olleet ehkä öljykriisin vuodet ja 1990-luvun lamavuodet. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi voi kestää vielä kauan, emme ehkä ole nähneet vasta kuin alkusoiton. Hallitus tarvitsee asuntopoliittista toimenpideohjelmaa, joka toimii ennen muuta kaikissa suhdannetilanteissa. Hallitusohjelman päätavoitteina ovat 1) köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen ja 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Lisäksi merkittävinä reunaehtoina ovat valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus myös sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhden prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtiovarainministeriön lokakuisen arvion mukaan valtiontalouden rahoitusjäämän ja hallituksen tavoitteiden välillä on vähintään noin 4 miljardin euron aukko. Viimeisimmän ennusteen ( ) mukaan se muodostuu vielä tätä suuremmaksi (Kuvio 1). Meidänkin riskinä nähdään lisäksi kansainvälisesti päättäjien otteen lipsuminen. Suomen valtionlainojen korkoero Saksan papereihin onkin kasvanut viime kesän jälkeen merkittävästi. Nyt meitä ei suojaa enää eurovaluutta, vain kurinalaisuus. On hyvä muistaa, että 1992 kriisissä Suomen valtion liikkeeseen laskemien Saksan markkamääräisten lainojen korkoero Saksan valtion velkapapereihin oli noin 25 peruspistettä, kun esimerkiksi marraskuussa oltiin jo pisteen tuntumassa. Koko julkisen talouden pitkän ajan näkymiä varjostaa heikkenevän demografian ja kituliaan talouskehityksen noidankehä. Maamme historiassa poikkeuksellisesti työikäisen väestön määrä alkoi vähentyä vuodesta 2011 lähtien. Kun talouskasvun toinen päätekijöistä tuottavuuden ohella supistuu, talouskasvun edellytykset heikkenevät. Samaan aikaan näköpiirissä on terveys-, hoiva- ja eläkemenojen kasvu, mitkä yhdessä edelleen heikentävät julkista taloutta. 13 viesti

14 Mitä asuntomarkkinoilla voidaan tehdä? Asuntomarkkinoiden vakauttamiseksi on tehtävissä paljon. Viime vuosina koko maailman tasolla on saatu havaita, miten asuntojen hinnoilla on taipumusta voimakkaisiin vaihteluihin ja minkälaisia seurauksia sillä on pankkisektorin ja julkisten talouksien kestävyyteen. Myös Suomessa korkeat asuntohinnat ovat ongelma, koska kotitalouksien velkaantumisen jatkuva kasvu tekee ne entistä haavoittuvammiksi korkojen nousua ja negatiivisia talousyllätyksiä vastaan. Asuntovelallisen kannalta tärkeintä onkin, että Suomen valtion velkaantuminen saadaan kuriin. Matalalle korkotasolle ei ole mitään muuta taetta kuin se, että talouspolitiikka on kurinalaista emmekä joudu ajopuuksi maailman finanssimarkkinoille (Kuvio 2). Valtiontalouden heikentyessä viisainta olisi priorisoida menoja. Siihen on kuitenkin pystytty historiassa harvoin, jos koskaan. Nykyisen laajaksi levinneen tuki- ja avustuspolitiikan sijasta keskeisiksi muodostuvat yhtäältä ne julkisen vallan vastuut ja toimenpiteet, joita asunto- ja rakennusmarkkinoiden tehokas toimivuus edellyttää ja toisaalta tukien osalta ne ryhmät, joissa tukea kaikkein eniten tarvitaan. Keskeisin uudistuotantoon ja asuntomarkkinoihin vaikuttava julkisen vallan vastuualueeseen kuuluva tekijä on riittävä tonttitarjonnan turvaaminen ja kaavoitus. Tarjonnan lisäys vaikuttaa tukia huomattavasti paremmin ja tarkoituksenmukaisemmin kansalaisten asumistarpeiden toteutumiseen kohtuullisin kustannuksin. Vaikka asemakaavoitus on nykyisellään kunnille uskottu yksinoikeus, on myös kansantalouden kannalta olennainen kysymys, että asuntoja syntyy kysyntää laadullisesti ja määrällisesti vastaavasti ja riittävän lähelle työpaikkoja. Asuntojen kysynnän ylittäessä selvästi niiden tarjonnan, on asuntotuotannon panoshinnoissa nousua ollut erityisesti tonttimaan hinnassa. Koko maan pientalotonttien hinta nousikin vuosina peräti 168 prosenttia, kun vastaavana aikana asuntohinnat nousivat vain 69 prosenttia. Asumisen voimakas tulojoustavuus vaikuttaa asuntohintojen nousuun, mutta myös riittävän kaavoituksen ja tonttimaan tarjonnan laiminlyönti vaikuttavat. Myös rakennusliikkeet panttaavat asuntoaloituksiaan pitääkseen myytävänä olevien uusien asuntojen varastot pieninä ja asuntohinnat ylhäällä. Tämä on tietenkin toimijoiden kannalta oikein, mutta onko tätä kilpailuasemaa tuettu julkisin valinnoin? Onko niin, että kuntien vastapuolikseen hyväksymien rakennusliikkeiden määrä on jostain syystä vähäinen eli institutionaalinen ympäristö heikentää kilpailua? Näitä asioita olisi selvitettävä ja edistettävä määrätietoisesti. Asumisen osalta heikko-osaisimpia ryhmiä ovat vammaiset, invalidit, mielen sairaat, huono-osaiset vanhukset ja asunnottomat. On itsestään selvää, ettei näihin ryhmiin kuuluvien vähävaraisten asumista ratkaista markkinaehtoisesti, vaan vastuu on julkisella sektorilla nyt ja aina. Asumisensa järjestämisessä heikoimmassa asemassa oleviin on perinteisesti rinnastettu myös itsenäisen asumisuransa alussa olevat ensimmäistä omaa asuntoa hankkivat nuoret. Asuntojen reaalihintojen nousu ennätystasolle negatiivisen reaalikoron ja riittämättömän asuntorakentamisen seurauksena on tehnyt tämän rinnastuksen jälleen valitettavan ajankohtaiseksi. Kuvio 2. Pitkät korot valtion 10 vuoden lainan korko, % prosenttia Portugali Irlanti Italia Suomi Saksa 6 6 Lähde: Reuters EcoWin viesti 14

15 TEKSTI: susanna mäenpää, ARA KuVAT: Siilinjärven Kotipolku Oy julkisivu etelään (suoraksi oikaistuna) 27 asuntoa, 10 ryhmäkotia energia maalämmöllä ja aurinkosähköllä, passiivitaso Rakennuttaja ja rakennuttajakonsultti: Innoriihi Oy, Eija Riihimäki Arkkitehtisuunnittelu: Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räsänen Ky LVIA-suunnittelu: Insinööritoimisto A. Mustonen Oy Rakennusautomaatiojärjestelmä: Fidelix Oy Kaaripolun palvelutalo kaaripolun palvelutalo vastaa tulevaisuuden haasteisiin Siilinjärven Kaaripolulle rakennetaan passiivitasoinen palvelutalo. Talo vastaa tulevaisuuden kiristyviin energiamääräyksiin ja asukkaiden erityistarpeisiin. Hanke toimii pilottina Siilinjärvelle suunnitteilla olevalle Risuharjun palvelukeskusalueelle. Kaaripolun palvelutalon idea lähti liikkeelle Siilinjärven kunnan tarpeesta rakentaa alueelle vanhusten palvelutalo. Siilinjärven Kotipolku Oy:n aikaisemmin suunniteltu hanke uudesta vanhusten vuokrarivitalosta vaihtuikin vuonna 2009 palvelutalohankkeeksi. Siilinjärven Kotipolku tarttui toimeen ja lähti suunnittelemaan passiivitasoista palvelutaloa omistamiensa 1970-luvulla Kaaripolulle rakennettujen vanhusten vuokrarivitalojen tilalle. Yhtiö oli saanut vanhojen vuokratalojen purkuluvan ARAlta jo vuonna Talot olivat erittäin huonokuntoisia, eikä niiden kunnostus tai korjaaminen olisi ollut enää järkevää, toteaa Siilinjärven Kotipolku Oy:n toimitusjohtaja Raija Pajunen. Myös talojen alkuperäinen asukaskohderyhmä oli Pajusen mukaan muuttunut ja osa asunnoista oli tyhjillään. 15 viesti

16 Q IV kwh Ilmanvaihdon kuluttama energia Q IV kwh Q etul kwh Q joht kwh Seinien läpi johtuva energia Q LTO kwh Q LV Q AUR Q HLÖ yht kwh Auringosta saatavaa Q ASÄ Sähköä kwh Q SL Q MLs = Maalämpö kwh Lämpökaivo (talvella Q ML + QetuL kwh Jäähdytyskaivo (kesällä) Q JL kwh Q ALÄ Lämmitys ja lämminvesi kwh Q SL Kiinteistösähkö kwh Ostettava Q S Kokonaisenergia kwh eur/a Kulutus/tuotto PASSIIVIENERGIATALO Ilmanvaihdon energiahäviöt kwh - etulämmityksellä maasta saatava ilmaisenergia kwh - LTO:lla hyödyksi saatava energia kwh Ilmanvaihdon kuluttama energia kwh Johtumis- ja vuotoilmanvaihdon energiahäviöt kwh - asumisen, laitteiden ja auringon ilmaisenergia kwh Johtumisen ja vuoto-iv:n kuluttama energia kwh Lämmityksen kokonaisenergian kulutus (1 680 m 2 ) kwh Täyttää PASSIIVI-talon määritelmän (Jyri Nieminen/VTT määrittely): - tilojen lämmitysenergiantarve <25 kwh/brm 2, a Keski-Suomessa 25 kwh/brm 2, a - tilojen lämmitysenergiantarve <30 kwh/brm 2, a Pohjois-Suomessa Lämpimänveden lämmityksen kuluttama energia Jäähdytykseen tarvittava energia (ilmaiseksi maasta) Kiinteistön laitteiden kuluttama sähköenergia kwh kwh kwh Kokonaisenergiankulutus kwh Energiatehokkuusluku ET/1680 brm 2 g passiivienergiatalo kun ET<70) 67,8 kwh/brm 2 Auringosta lämpökeräimillä tuotettava lämpöenergia Auringosta sähköpaneeleilla tuotettava sähköenergia Maalämpöpumpulla säästettävä ostoenergiantarve LK=3,4 Kylmäkaivosta säästettävä jäähdytysenergiantarve Ostettava kokonaisenergia lämmitys-jäähdytys-sähkölaitteet kwh kwh kwh kwh kwh/a eur/a Kaaripolun palvelutalosta tehdään viihtyisä, turvallinen, muunneltavissa oleva ja energiatehokas asumisyksikkö. Sen kohderyhmänä ovat huonokuntoiset ja muistihäiriöiset vanhukset. Heille tarjotaan 27 asuntoa, joista kymmenen asuntoa toteutetaan ryhmäkotina. Ryhmäkoti ja erillisasunnot sijoitetaan omiin siipiinsä. Palvelutalon suunnittelussa on erityisesti huomioitu asuntojen muunneltavuus. Siilinjärven kunta vuokraa kohteen lainaajaksi, mikä mahdollistaa arvonlisäveropalautuksen hyödyn vuokranmäärityksessä. Hoivapalvelujen tuottajan valitsee kunnan perusturvatoimiala, Pajunen kertoo. Energiaa maasta ja auringosta Raija Pajusen mukaan suunnittelussa jouduttiin heti hankkeen alusta alkaen ottamaan huomioon lämmitystapakysymykset, koska kohde sijaitsi kaukolämpöalueen ulkopuolella. Hankkeessa päädyttiin ratkaisuun, jossa palvelutalo saa energiansa maalämmöstä ja auringosta. Talon varalämmitysmuotona käytetään sähköä. Maalämpöä hyödynnetään lämmitykseen ja maaviileää tilojen viilennykseen. Katolla olevilla aurinkokeräimillä saatua energiaa hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja käytetään kiinteistön muihinkin energiatarpeisiin. Passiivitaso kohteessa saavutetaan energiatehokkailla ja tiiviillä rakenteilla. Ulkoseinien materiaaliksi valittiin muurattu harkkoseinä. Sen lämmönläpäisykerroin, U-arvo on 0,12 W/m 2 K. Rakennuksen ilmantiiveysvaatimus on määritelty tasoon 0,6 mikä täyttää passiivitalon vaatimuksen. Lämpöhäviöt pidetään kurissa myös paksuilla eristekerroksilla ylä- ja alapohjassa sekä liitosrakenteiden tiiviydellä. Kaaripolun palvelutalo toimii pilottina kohteen läheisyyteen suunnitteilla olevalle Risuharjun palvelukeskusalueelle, jonka kohderyhmänä ovat vanhukset ja kehitysvammaiset. Hanke toimii myös mallina Siilinjärven Kotipolku Oy:n tuleville rakennus- ja peruskorjaushankkeille. Yhteistyöllä kohti parempaa asumista Sisäilmaolosuhteiden ja energiatehokkuuden suunnittelussa ja käytännön toiminnassa Siilinjärven Kotipolku tekee yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Energiatehokkaita rakenteita tutkittiin yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Yliopisto simuloi valittujen vaihtoehtojen energiankulutusta hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tulevia sisäilmaolosuhteita, muun muassa huoneilman laatua seuraa Itä-Suomen yliopisto, Raija Pajunen kertoo. Kaaripolun palvelutalo on rahoitettu ARAn korkotukilainalla ja se on saanut erityisryhmien investointiavustusta. Hanke on mukana ARAn Asumisen uudistaminen projektissa. Kaaripolun urakat kilpailutettiin keväällä 2011 ja rakentaminen käynnistyi saman vuoden syyskuussa. Kohteen on määrä valmistua syksyllä viesti 16

17 TEKSTI: antti hautamäki, tutkimusprofessori, Agora Center, Jyväskylän yliopisto Ihmisten arvomaailmat ovat muutoksessa. Kestävä kehitys ja eriytyvät elämän tyylit johtavat erilaisiin asumisratkaisuihin. Omakotitalon ihanne saa kilpailijakseen urbaanit vaihtoehdot. asumisen perusteet murroksessa Asuminen on aina ollut ihmisen perustarve. Herkkänä olentona ihminen haluaa suojaa ja turvaa, rauhaa ja yksityisyyttä. Silti asuminen on muuttunut rajustikin historiallisesti. Asumusten materiaalit ja fyysiset puitteen vaihtelevat suuresti savesta teräkseen ja lasiin, majoista linnoihin. Tämä kaikki on meille tuttua, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt ihmisten asenteiden muutokset asumiseen. Omakotitalon ihanne saa kilpailijakseen urbaanit vaihtoehdot, kuten olemme Demos Helsingin kanssa esittäneet lausunnossamme Uudenmaan maakuntakaavasta. Kestävä kehitys ja kulutuksen uudet mallit Ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden vaarantuminen ovat muuttaneet radikaalisti asumisen, energian käytön, liikkumisen, ravinnon ja teollisen tuotannon ehtoja. Kestävän kehityksen tavoitteesta on tullut kaiken inhimillisen toiminnan läpäisevä haaste. Siihen vastaaminen edellyttää rakenteellisten ja käyttäytymistekijöiden hallintaa. Rakenteellisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa sääntelyllä, ohjauksella ja kaavoituksella. Käyttäytymistekijät ovat kulttuurisia mutta myös taloudellisia: ihmisen toimintaan vaikuttavat taloudelliset edut mutta myös arvot, asenteet, identiteetit ja esikuvat. Muutosten ohjaaminen onnistuu vain yhdistämällä rakenteellinen ohjaus ihmisten käyttäytymisen muuttamiseen ja muutoksiin. Rakenteellisessa ohjauksessa on syytä kiinnittää huomio asumisen, palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan muodostamaan peruskehikkoon. Seuraten Metropolin hyvinvointi -raporttia voidaan puhua 10 minuutin kaupungista. Tässä konseptissa on kaksi puolta. 1. Asumisen ja ihmisten säännöllisesti tarvitsemien peruspalvelujen (ruokakauppa, päiväkoti, terveysasema, kirjasto, koulu) tulisi sijaita niin lähellä asuntoja, että asiointi sujuisi kävelemällä tai polkupyörällä 10 minuutissa. 2. Työpaikoille ja muiden palvelujen ääreen pääsisi nopeilla joukkoliikennevälineillä (juna, metro, linja-auto, raitiovaunu) 10 minuutissa. Tässä 10 minuutin mallissa ilmaistaan monta tärkeää periaatetta: yksityisautoilun vähentäminen, joukkoliikenteen suosiminen, päivittäistavarakaupan sijoittelu taajamiin, lähipalvelujen kehittäminen, asumisen tiivistyminen, asumis- ja työpaikkarakenteen 17 viesti

18 Uusi normaali on arvopohjainen muutos, jossa hylätään ajatus kulutuksesta elämän keskiönä ja onnellisuuden lähteenä. integrointi ja monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tuominen asumisen keskelle jne. Ensimmäinen kohta painottaa tietynlaista paikallista autonomisuutta, mikä tarkoittaa että mahdollisimman monet elämän jokapäiväiset asiat voidaan hoitaa paikallisesti, lähellä, joutumatta liikkumaan pitkiä matkoja palvelujen ääreen, työpaikoille tai vapaaajan viettoon. Paikallista autonomiaa vahvistaa myös käynnissä oleva trendi, joka synnyttää uusia, hajautettuja ja paikallisia energian ja ruoan tuottamisen rakenteita. Kestävään kehitykseen liittyy myös kulutustottumusten muutokset. Puhutaan uudesta normaalista (new normal), jolla viitataan tarpeettoman kulutuksen vähentämiseen, hiilijalanjäljen pienentämiseen, kierrätykseen, itse valittuun niukkuuteen ja merkitysten hakemiseen alkuperäisyydestä ja itse tekemisestä jne. Uusi normaali on arvopohjainen muutos, jossa hylätään ajatus kulutuksesta elämän keskiönä ja onnellisuuden lähteenä. Uuden normaalin ilmentymiä ovat lähiruoan käyttäminen ja kaupunkiviljely, jossa pihoja, puistoja, parvekkeita ja kattoja käytetään vihannesten viljelyyn. Samaan trendiin liittyy kaupunkimökkien, siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen suosion nousu. Uusi normaali näkyy myös lämpöpumppujen ja muiden paikallisten energialähteiden suosimisena (maalämpö, aurinkokennot yms.). Lähivuosina rakennusmääräykset ohjaavat uudistuotannon käytännössä nollaenergiatasoon, osa taloista alkaa tuottaa energiaa sekä omaan käyttöön että sähköja lämpöverkkoihin. Näin suurten energialaitosten tarve saattaa jopa vähentyä. Eriytyvät elämäntavat johtavat erilaisiin asumisratkaisuihin Modernisaatio murtaa yhtenäiskulttuuria, joka on vallinnut Suomessa aivan viime aikoihin asti. Ihmisten arvomaailmat ja elämäntavat eriytyvät: jokainen hakee omaa elämäntyyliään ja haluaa ilmentää sitä omilla valinnoillaan. Tämän eriytymiskehityksen vaikutuksia asumiseen voidaan analysoida tarkastelemalla asumista ajan ja tilan funktiona. Ajan kokemus on subjektiivinen mutta myös tietyllä tavalla objektiivinen eli se koetaan jonain annettuna. Tapahtumien rytmi voi olla nopea ja kiivastempoinen tai hidas ja viivyttelevä. Aikadimensio heijastaa vahvasti elämäntapaa ja arvoja. Tila on taas objektiivisempi tekijä, joka mahdollistaa erilaisten elämäntapojen valitsemisen. Tila voi olla tiivis, kuten kaupunkien (liike)keskustat, tai väljä kuten maaseudulla, kylissä ja monissa pientalovaltaisissa lähiöissä. Ristiintaulukoimalla rytmi (aikakokemus) ja tila saamme neljä erilaista asumisen ja elämisen puitetta. Rytmisyys (ajan kokemus) Nopea Hidas Tiivis tila Bisneskampus Urbaanit (face-to-face) saarekkeet Väljä tila Nettikampus Kyläisyys (online) (kylämäinen asuminen) viesti 18

19 Nopearytmisyys ja tiivis tila muodostavat bisneskampus kontekstin, jossa ihmiset tapaavat toisiaan usein kasvokkain ja jossa tapahtuu koko ajan jotain kiinnostavaa. Elämä on kuumeista uusien diilien jatkuvaa hakemista. Ihmissuhteet ovat löyhiä ja lyhytaikaisia tai rakentuvat yhteisille intresseille. Tiivis tila voidaan myös rauhoittaa ja kehittää sinne hitaan elämän (slow life) urbaaneja saarekkeita tai kortteleita, joissa on puistoja ja kahviloita ja ihmiset työskentelevät kotona tai pienissä yhteisöissä. Puistoissa, pihoilla ja parvekkeilla kasvatetaan vihanneksia ja yrttejä. Tässä kontekstissa korostuu elämänlaatu ja pysyvät ihmissuhteet. Kaupunkeihin syntyy vaihtoehtoyhteisöjä, joiden arvomaailmassa bisnes-tyylistä toimintaa vieroksutaan. Väljä tila ei estä nopearytmisyyttä kunhan vain on vahvasti kiinnittynyt netin kautta erilaisiin verkostoihin. Netin kautta syntyy oma kiihkeärytminen kampus, jossa toimijat ovat online etäläsnä. Tällöin voidaan puhua nettikampuksista. Tässä kontekstissa ihmiset voivat asua pienissä taajamissa tai kylissä ja nauttia väljyydestä ja olla samalla aktiivinen toimija verkostoissa. On arvioitu, että tietoverkot lisäävät etätyötä ja vähentävät merkittävästi jokapäiväistä pendelöintiä. Väljä tila antaa myös mahdollisuuden hidasrytmiseen elämään. Tätä kontekstia kutsumme kyläisyydeksi (vrt. kylläisyys). Siinä voidaan elää luonnonrytmin mukaan ja hyödyntää luonnon ekosysteemipalveluja. Kyläisyys on luonteva konteksti maataloudelle, mutta myös erilaiset elämäntapaliikkeet lisäävät kyläisyyden vetovoimaa. Kyläisyyteen liittyy yhteisöllisyys eli yhdessä tekemisen ideaali. Siksi kyläisyyttä ei voi olla ilman kyliä tai taajamia. Tietyin edellytyksin myös urbaanit saarekkeet ovat kyläisyyden tiloja, mutta parhaiten se toteutuu lähellä luontoa asumalla väljästi (mutta ei hajallaan). Kylien kehittäminen vahvistaa kyläisyyttä, mutta niillä on myös suuri merkitys luonnonvaratalouden (maa- ja metsätalous) kehittämiselle. Näitä neljää asumisratkaisua on tuettava kaavoituksella ja rakentamisella: 1.Bisneskampus edellyttää tiiviitä, paljon palveluja ja luovan talouden vaatimia tiloja sisältäviä kaupunkikeskustoja, esimerkkinä Helsingin keskusta, Vantaan Tikkurila tai Espoon Tapiola Otaniemi Keilaniemi keskittymä. 2. Urbaanit saarekkeet edellyttävät että kaupunkeihin rakennetaan myös tiiviitä asuinkortteleita kivijalka kauppoineen ja palveluineen, esimerkkinä Kallion tai Punavuoren kaupunginosat Helsingissä. 3. Nettikampus mahdollistuu kun pienempien kaupunkien tai tiivistymien palvelutaso ja ulkoinen ympäristö saadaan riittävän korkealuokkaiseksi. Tarvitaan myös 100 megan nettiyhteydet (valokaapelit) ja myös riittävän tilavia asuntoja ja edullisia toimistotiloja etätyön mahdollistamiseksi. 4. Kyläisyys edellyttää riittävän vetovoimaista kyläverkkoa. Kyläisyyttä ei pidä samastaan maaseudun haja-asutukseen, joka pikemminkin erottaa kuin yhdistää ihmisiä. Lähiöongelmasta vetovoimaisiin kaupunginosiin Lähiöongelmaan osaratkaisu saadaan 10 minuutin kaupungin konseptista. Huolehditaan lähiöiden omista palveluista ja hyvistä yhteyksistä palvelukeskuksiin. Mutta vielä enemmän voidaan tehdä sijoittamalla lähiöt edellä kuvattuun neljän asumisratkaisun malliin. Lähiöistä voi kehittyä aitoja urbaaneja saarekkeita, suoranaisia kaupunkikeitaita. Toiset lähiöt voivat palvella kyläisyyttä tarjoamalla väljää, kylämäistä asumista kaupunkikontekstissa. Elinkeinojen kannalta nopeat nettiyhteydet tekevät etätyön lähiöissä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi pakkautumiselle bisneskampusten hälinään ja ruuhkiin. Lähiö voi olla aito nettikampus. Näin analysoiden itse lähiön käsite haihtuu ilmaan ja korvautuu erilaistuvilla asumisratkaisuilla, jotka ilmentävät erilaisia elämän arvoja ja tyylejä. Netin kautta syntyy oma kiihkeärytminen kampus, jossa toimijat ovat online etäläsnä. 19 viesti

20 koonnut: vesa ijäs, kehittämispäällikkö, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Noin suomalaisen kerrostalon porraskäytävästä puuttuu hissi. Näissä kolmekerroksisissa tai sitä korkeammissa hissittömissä taloissa asuu noin henkilöä, joista lähes on yli 64-vuotiaita. Tiedot ilmenevät ARAn selvityksestä Asuinkerrostalojen hissittömyys. KERROSTALON määritelmä Kerrostalo on vähintään kolme asuntoa käsittävä rakennus, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Rakennuksen on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä. Avustusta voidaan myöntää myös silloin, kun rakennus otetaan ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Avustuksen hakija ja saaja on rakennuksen omistaja, esim. asunto-osakeyhtiötalon osalta asunto-osakeyhtiö. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA, 2011). hissi-kampanja esteettömyyttä edistämään Hissi esteetön Suomi 2017 on käynnistymässä oleva valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa jälkiasennushissien rakentaminen vuoteen 2017 mennessä. Hankkeeseen tavoitellaan mukaan seitsemäätoista kaupunkia edustamaan maakuntia. Esteettömyys on kokonaisvaltaista rakennetun ympäristön tarkastelua, jossa lähtökohtana ovat käyttäjät eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa. Yksi merkittävimmistä asumisen esteettömyyteen vaikuttavista tekijöistä on hissi. Hissien rakentamista vauhdittamaan käynnistetään keväällä 2012 valtakunnallinen hanke, jonka tarkoituksena on kaksinkertaistaa jälkiasennushissien vuosittain rakennettava määrä kahdestasadasta vähintään neljäänsataan hissiin. Hankkeen koordinoinnista vastaavat ARA ja Lahden tiede- ja yrityspuistossa toimiva Asumisen osaamiskeskus. Asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä pitää käynnistymässä olevaa hanketta viesti 20