MITEN VOI VAIKUTTAA ASEMAKAAVOITUKSEEN?

Transkriptio

1 Tupalantien kulma (tontit , 24 ja 25), asemakaavan muutos tark Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro TEKNINEN 2067/2011, kaava U Kaavatunnus MITEN VOI VAIKUTTAA ASEMAKAAVOITUKSEEN? Kaavoitustyö käynnistyy kävelykadun varressa Tupalantien kulma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 Kuva: Suunnittelualueen sijainti, ympyröity opaskartalla. 1 Mitä tapahtuu ja missä? Keskustassa kävelykatu Jannen varrella on alkamassa keskustan uudistumiseen liittyviä asemakaavan muutoksia. Nyt käynnistyvä asemakaavamuutos kulkee nimellä Tupalantien kulma. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. 1.1 Suunnittelualue Asemakaavamuutos koskee korttelin 137 tontteja 16, 24 (kiinteistöt 1:180, 1:183, 1:1631, 1:1632) ja 25, osoitteissa Kyläkuja 3, Tupalantie 2 ja 4 sekä Sibeliuksenkatu 25 ja 27. Kiinteistöt sijaitsevat Järvenpään ydinkeskustassa kävelykadun ja Tupalantien kulmassa. Suunnittelualue rajautuu Tupalantiehen ja Sibeliuksenkatuun sekä tontteihin , 18 ja 26. 2

3 Kuva: Suunnittelualue rajattu punaisella pohjakartalla. 1.2 Aloite tai hakija Järvenpään kaupungin, Perhelän korttelin kiinteistönomistajien sekä Skanska Talonrakennus Oy:n välinen puitesopimus korttelin 131 asemakaavoituksen käynnistämisestä on hyväksytty kaupunginhallituksessa Tupalantien pysäköintitalon tontin kehittäminen liittyy Perhelän korttelin asemakaavan muutokseen, jotta toimiville yrityksille saadaan väistötiloja ennen Perhelän korttelin nykyisten rakennusten purkamista, ja jotta Perhelän korttelin toteutukseen liittyvät kiinteistöjärjestelyt saadaan toteutetuksi. Samalla mahdollistetaan keskusta-asumisen lisääminen keskustan osayleiskaavan mukaisesti sekä VVO:n omistaman asuin- ja liikekiinteistön uusiminen. Nykyinen asemakaava mahdollistaa pysäköinti- ja liiketalon rakentamisen tontille , mutta rakennusta ei ole toteutettu. Tontteja (VVO) ja 16 (Elisa Oyj) koskeva puitesopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa Suunnittelun tavoite Suunnittelun päätavoite on tutkia mahdollisuuksia asuin- ja liikerakennusten sekä pysäköintilaitoksen rakentamiseen tonteille , 24 ja 25. Alue suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Tonttijaon muutos laaditaan erikseen, kun asemakaava on hyväksytty. Alueelle tullaan suunnittelemaan tehokasta keskustarakentamista siten, että kävelykadun puoleinen rakennuskorkeus sovitetaan naapurirakennusten yhtenäiseen julkisivulinjaan. 2 Suunnittelun lähtötiedot 2.1 Maanomistus Järvenpään kaupunki omistaa kiinteistöt 1:180, 1:183, 1:1631 sekä kortteleita ympäröivät katualueet. Kiinteistön 1:1632 omistaa Kiinteistövarma. Tontin omistaa VVO Kodit Oy. Tontin omistaa Elisa Oyj. 3

4 2.2 Rakennukset ja ympäristö Alue on osa Järvenpään liikekeskustaa. Kävelykadun varressa on kaksikerroksinen liikerakennus, joka on tarkoitus purkaa. Rakennus on valmistunut kahdessa osassa: puurakenteinen osa on valmistunut vuonna 1935 ja kivirakenteinen vuonna Rakennus on luokiteltu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv ) kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ei ryhdy toimenpiteisiin. Tupalantiehen rajoittuva tontin osa on rakennettu pysäköintialueeksi. Tontilla on myös purettavaksi suunniteltu neljäkerroksinen asuin- ja liikerakennus, jonka ensimmäisessä kerroksessa on kävelykadulle avautuvia liiketiloja. Tontilla on Elisa Oyj:n rakennus, jossa on laitetiloja ja asuintilaa. 2.3 Maakuntakaava Alue on maakuntakaavassa (2004) osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. 2.4 Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta. 2.5 Keskustan osayleiskaava Tontti on keskustan osayleiskaavassa (kv ) liike- ja toimistorakennusten sekä autopaikkojen aluetta (K/LPA). Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 2800 k-m 2 ja auton säilytyspaikan rakennusoikeutta 8200 k-m2. Tehokkuusluvuksi on osoitettu e = 3,6. Tontti sekä sen viereinen tontti ovat liike- ja toimistorakennusten sekä asuinrakennusten aluetta. Näiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 6430 k-m2 ja tehokkuusluku e = 1,5. Tontti on osayleiskaavassa autopaikkojen sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (LPA/ET). Alueen rakennusoikeudeksi on osoitettu 1325 k-m2 ja tehokkuusluvuksi e=0,8. Rakennusoikeudet on osoitettu +-10 %:n tarkkuudella. Kyläkujan jatkeeksi ton- 4

5 tin pohjoispuolelle ja tontin läpi on osoitettu ajo- ja kevyen liikenteen yhteydet. Kuva: Ote keskustan osayleiskaavasta. 2.6 Asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on tullut voimaan Tontti on osoitettu asemakaavassa autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-4). Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus kävelykadun varressa on 1780 k-m 2. Kadun varteen saa rakentaa viisikerroksisen liike- ja toimistotalon, johon voi sijoittaa myös jonkin verran asuntoja. Tupalantiehen rajoittuvalle tontin osalle saa rakentaa neljäkerroksisen pysäköintitalon, jonka kerrosala on k-m2. Korttelialueelle on osoitettu autopaikkoja useasta keskustan korttelista. Asemakaavaa ei ole toteutettu. Tontti on osoitettu asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-35). Rakennusoikeus on 2950 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on välillä II VI. Rakennusala on osoitettu kadun varteen ja tontin 24 rajalle. Autopaikat on osoitettu tontin takaosaan, jonne on ajoyhteys Kyläkujalta. Tontin keskiosat on osoitettu istutettavaksi piha-alueeksi. 5

6 Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 2.7 Maankäyttöluonnos Kaavoitustyön pohjaksi laaditaan viitesuunnitelma konsulttityönä (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Keskustan alueelle on laadittu kaupunkikuvallinen tarkastelu (Arkkitehtiryhmä A6, 2012), jossa Tupalantien kulmaan on tutkittu tehokasta uudisrakentamista. Alueelle sopiva ratkaisu ja rakennusten korkeudet tarkentuvat viitesuunnitelman laatimisen yhteydessä. 3 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset o Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja Sinfoniaa ry o Järvenpää-seura ry o Järvenpään Yrittäjät ry o Sibeliuksenkadun yrittäjät ry Viranomaiset (Uudenmaan ELY-keskus) Uudenmaan liitto Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 6

7 4 Miten ja milloin voi osallistua? 4.1 Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (kh) - Ehdotus julkisesti nähtäville Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus 4.2 Tiedottaminen Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaavaalueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 4.3 Aloitusvaihe Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä, mutta siihen voi tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELYkeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. 4.4 Valmisteluvaihe Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, 85, MRA 30 ja 42 ) teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin Internetsivuille. Kaavaluonnoksen nähtävilläolo aikana järjestetään mahdollisesti myös yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluaineistoa. Kaavan muutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta intressiryhmiltä: Järvenpää-seura ry Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Järvenpään Yrittäjät ry 7

8 Sibeliuksenkadun yrittäjät ry Ennakkolausunnot pyydetään seuraavilta viranomais- ja toimijatahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Kaupunkitekniikka Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Rakennusvalvonta Järvenpään Vesi Pelastuslaitos Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Fortum sähkönsiirto Oy/ E7 Elisa Networks Oy Eltel Networks TeliaSonera Finland Oy Fortum Power and Heat Oy Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 4.5 Ehdotusvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavojen muutosehdotukset, jotka kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotuksia koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee ja hyväksyy kaavamuutosehdotuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunginhallitus sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunginhallitus esittää ehdotuksen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 4.6 Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 8

9 5 Kaavan vaikutusten arviointi Rakennusoikeuden nostaminen keskustan osayleiskaavassa esitetystä edellyttää yleiskaavallisia perusteluja. Perhelän korttelin asemakaavatyön aloitusvaiheessa keskustan alueelle laaditaan konsulttityönä kaupunkikuvallinen selvitys (Arkkitehtiryhmä A6) ja liikenneselvitys (SITO), joihin suunnittelualue sisältyy. Keskustan kaupallisen rakentamisen vaikutuksia on selvitetty aiemmin mm. Uudenmaan liiton toimesta sekä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan yhteisessä Poikkitien-Pohjoisväylän alueen kaupallisten vaikutusten arviointiselvityksessä (2011). Asemakaavatyön yhteydessä selvitetään ratkaisun asumisviihtyisyys ja piha-alueiden tarve sekä rakentamisen ekotehokkuus tutkitaan. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Kaikki selvitykset liitetään asemakaava-aineistoon. 6 Aikataulu Asemakaavan muutostyö on käynnistetty tammikuussa Asemakaavan muutosluonnos on nähtävänä (MRL 62 ) arviolta toukokuussa Yleisötilaisuus järjestetään asemakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. Asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi arviolta syys- lokakuussa Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen loppuvuodesta Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta kaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (kts. yhteystiedot alla). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 8 Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin kaupunkikehityksessä virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. 9

10 KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Suunnittelupäällikkö Toimintaympäristöpalvelut Kaarina Laine Seutulantie PL 41, Järvenpää Järvenpäässä , tarkistettu Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti 10