SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke TYÖPAJA Esityksen nimi / Tekijä 1

Transkriptio

1 SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke TYÖPAJA Esityksen nimi / Tekijä 1

2 AVAUS Esityksen nimi / Tekijä 2

3 SyTy-hanke Vahvistaa lastensuojelussa yhteistoiminnallista ja lapsikeskeistä työotetta ja yhteistyötä asiakkaiden ja heidän verkostojensa kanssa Mahdollistaa laajasti laadukkaan, tiimipohjaisen lastensuojelun sosiaalityön, varmistaa tähän tarvittava tiimien koulutuksen, täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja muun tuen Luo perustan pysyville tukirakenteille ja toimintaedellytyksille lastensuojelun systeemisen mallin tueksi kunnissa, maakunnissa ja kansallisesti Mahdollistaa mallin tutkimuksen ja arvioinnin sekä mallin jatkokehittämisen

4 MITÄ PITÄISI SAADA AIKAAN VUONNA 2019? 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa varten maakunnalliset tukirakenteet 1.1 Maakuntiin, joissa mallia pilotoidaan, on perustettu maakuntatasoinen ohjausryhmä, joka tukee mallin käyttöönottoa ja juurruttamista ja kykenee edistämään mallin saamisen osaksi maakunnan palvelustrategiaa. 1.2 Maakuntiin on perustettu maakuntatasoinen projektiryhmä, joka yhdessä mallin vastuuhenkilön kanssa huolehtii mallin toimeenpanon suunnittelusta ja toteutuksesta. 1.3 Maakunnissa toimii maakuntatasoinen systeemisen mallin implementoinnin vastuuhenkilö, joka koordinoi maakunnallista toimeenpanoa. Koulutussuunnitelman valmistelu ja koulutusten koordinointi Viestintä ja vaikuttamissuunnitelman valmistelu ja toteutus Pysyvän toimeenpanon suunnittelu ja pysyvien toimeenpanoa tukevien toimintojen valmistelu Arvioinnin ja THL:n kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön koordinointi Maakunnallisen kouluttajapankin perustaminen ja koordinointi Implementointia tukevan projektiryhmän toiminnan koordinointi Malliin liittyvien esitysten ja päätösten valmistelu ohjausryhmää ja muuta päätöksentekoa varten 4

5 2. Varmistetaan johdon ja yhteistyökumppaneiden perehdytys ja sitoutuminen 2.1. Maakuntien lapsi- ja perhepalveluiden johdolle peruspalveluista erityistason palveluihin, sekä maakunnan alueen kuntien sivistystoimen avainhenkilöille/johdolle on kerrottu uudesta lastensuojelun toimintamallista ja malliin liittyvän asiakastasoisen yhteistyön periaatteista. Em. johdon kanssa on sovittu siitä, miten eri toimialojen henkilöstö perehdytetään mallin keskeisiin periaatteisiin. 2.2 Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja perheiden verkostoon kuuluville ammattiryhmille esimiehineen on järjestetty (THLn tuottamaan perehdytysmateriaaliin ja) perehdytys systeemisen lastensuojelun asiakastyön käytäntöihin ja asiakastyötä ohjaaviin periaatteisiin. 2.3 Maakunnan ja kuntien palveluista vastaaville poliittisille toimielimille on viestitty mallista. Päätöksentekijöille suuntautuvassa viestinnässä on hyödennetty tutkimus- ja arviointitietoa. Päätöksentekijöille suuntaavassa viestinnässä hyödynnetään arviointitietoa, esim. miten malli on vaikuttanut esim. lastensuojelun laatuun ja osaamiseen asiakkaana olevien lasten ja perheiden tarpeisiin vastaamiseen lastensuojelutyötä tekevien työntekijöiden saamaan tukeen moniammatilliseen työhön ja integraatioon työn organisointiin ja työolosuhteisiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtyytyväisyyteen sekä työntekijöiden saatavuuteen ja pysyvyyteen Esityksen nimi / Tekijä 5

6 3. Organisoidaan lastensuojelun sosiaalityö maakunnissa laajasti systeemistä työskentelyä tukevaksi tiimityöksi ja luodaan tiimi- ja täydennyskoulutusten avulla perusta tiimien osaamiselle 3.1 Maakunnilla on tiimikoulutusten ja täydennyskoulutusten järjestämistä varten käytössään THL:n kouluttamat kouluttajat. Kouluttajat ovat maakunnassa pysyvässä virassa/toimessa toimivia työntekijöitä, joiden tehtäväkuvaan sisältyy kouluttaminen yli kuntarajojen maakunnan alueella koulutussuunnitelman mukaisesti. 3.2 Varmistetaan tiimeille THL:n kouluttajakoulutukseen perustuva prosessimainen tiimikoulutus. Varmistetaan koulutusten riittävä yhdenmukaisuus hyödyntämällä tiimikoulutuksissa THL:n tuottamaa koulutusmateriaalia. 3.3 Varmistetaan, että malliin siirtyvät tiimit ovat rakenteeltaan ja rooleiltaan mallin mukaisia ja riittävän pieniä. 3.4 Varmistetaan, että tiimien asiakasmäärä on suosituksen mukainen siten, että se mahdollistaa tiiviin systeemisen työn tiimin asiakkaana olevien lasten ja perheiden kanssa. 3.5 Varmistetaan maakunnan alueella riittävä tuki konsultoiville työntekijöille esim. verkostotapaamisten ja täydennyskoulutuksen avulla. 3.6 Varmistetaan perheterapeuttien saatavuus tiimeihin ja perheterapeuttien tuki esim. verkostotapaamisten avulla Esityksen nimi / Tekijä 6

7 4. Varmistetaan, että toimeenpano tuottaa vertailtavaa ja luotettavaa arviointi- ja tutkimustietoa mallin vaikutuksista ja kehittämistarpeista Arviointiin ja tutkimukseen liittyvät tavoitteet ja arviointikriteerit määritellään tarkemmin ensi vuoden alussa Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Maakuntia 19 (työpajassa tänään 14 maakuntaa) LAPE-hankkeita 19 (18 + PKS) Lastensuojelun järjestäjätahoja 180 Kunta järjestäjänä: 139 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestäjänä: 41 aluetta/156 kuntaa kuntayhtymä järjestäjänä: 22 yhtymää/118 kuntaa vastuukunta järjestäjänä: 19 aluetta/38 kuntaa Sote-valmistelu etenee eri tahtiin, muutoksia palveluiden järjestämiseen vireillä. Esim. Uusi sote-kuntayhtymä perusteilla Keski-Uudellemaalle, alkaen: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula Sote-Kymenlaakso kuntayhtymä aloittaa , mukana kaikki Kymenlaakson kunnat: Hamina, Kouvola, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Carea. Projektissa toimitaan vuoden 2019 ajan LAPE-rakenteissa ja maakuntapohjalla. Tilannetta arvioidaan jatkoa varten syksyllä

9 THL:N TUKI MAAKUNNILLE THL pyrkii luomaan tiiviin vuoropuhelun ja yhteyden maakuntien kanssa Keinona vuoropuheluun ovat maakunnallisten vastuuhenkilöiden työpajat I-IV ja etapit, joissa käsitellään maakunnallisten hankkeiden keskeiset suunnitelmat sekä kootaan tietoa siitä miten suunnitelmissa on edetty ja millaisia hyviä ratkaisuja maakunnat ovat kehitelleet. Lisäksi perustetaan kansallinen ohjausryhmä, johon kutsutaan maakuntien edustajia. Tänään ensimmäinen työpaja, teemana projektin aloitus ja suunnittelu, tukee projektisuunnitelmien valmistelua Ensi vuoden työpajat, alustavia teemoja Helmikuussa - tiimikoulutusten organisointi, täydennyskoulutukset Kesäkuussa - viestintä ja vaikuttaminen, johto, muut tärkeät sidosryhmät, yhteistyökumppanit Lokakuussa pysyvät rakenteet ja tuki mallin toimeenpanolle Arviointiteemaa pidetään esillä kaikissa työpajoissa. Työpajojen sisällöt alustavia, tarkentuvat ja voivat vielä muuttuakin! Esityksen nimi / Tekijä 9

10 PROJEKTIN VAIHEET 1-2 Aloitus ja suunnittelu SYKSY 2018 Tehtävä I Työpaja I Etappi I Projektisuunnitelmaohje, projektisuunnitelman tekeminen PROJEKTIN TAVOITTEET JA KÄYNNISTÄMINEN Projektisuunnitelmien palautus mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee projektisuunnitelmat mennessä, palaute suunnitelmista Kansallinen ohjausryhmä Ensimmäinen kokous tammi-helmikuussa Esityksen nimi / Tekijä 10

11 3-4 Toteutus ja arviointi ALKAEN 1/2019 Tehtävä II Työpaja II Etappi II Tehtävä III Työpaja III Etappi III Ohjausryhmä Koulutussuunnitelmaohje, koulutussuunnitelman tekeminen KOULUTUSSUUNNITELMAT, KOULUTUKSIIN LIITTYVÄT RATKAISUT JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Koulutussuunnitelmien palautus mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee maakunnalliset koulutussuunnitelmat mennessä, palaute koulutussuunnitelmista Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman tekeminen VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmien palautus 1.8. mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmat 15.8.mennessä mennessä, palaute suunnitelmista Toinen kokous mennessä 11

12 5 Johtopäätökset ja toimeenpanon jatkaminen SYKSY 2019 Tehtävä IV Työpaja IV ETAPPI IV Ohjausryhmä Toimeenpanosuunnitelmat pysyvän tuen organisoimiseksi jatkossa mallille vuodesta 2020 alkaen KOHTI PYSYVIÄ MAAKUNNALLISIA TUKIRAKENTEITA Toimeenpanosuunnitelmien palautus mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee toimeenpanosuunnitelmat mennessä, palaute suunnitelmista Kolmas kokous mennessä Esityksen nimi / Tekijä 12

13 TYÖPAJA I PROJEKTIN TAVOITTEET JA KÄYNNISTÄMINEN Aika: Paikka: THL Projektin käynnistäminen ja suunnittelu 1) Projektikuvaus, tiivis yleiskuva (dokumentti, jonka avulla hankitaan johdon lupa projektisuunnitelman valmistelulle) Tavoitteista ja tehtävistä Laajuudesta/rajauksista Kustannuksista Aikataulusta Sidosryhmistä 2) Projektisuunnitelma, tarkka kuvaus siitä, miten projekti toteutetaan (tehdään kun johdon hyväksyntä on saatu) Keskeistä työpakettien määrittely ns. osituskartan avulla Osituskarttaan perustuva aikataulu ja kustannusarvio Muut aloitusvaiheen tehtävät Projektin tukirakenteet, roolit, tehtävät, rekrytoinnit Esityksen nimi / Tekijä 13

14 1.1 Tavoitteet Edellä on kuvattu hankkeen kansallisia tavoitteita. Maakunnat voivat määritellä maakunnallisille hankkeille projektisuunnitelmassa muitakin tavoitteita. Tärkeää kuitenkin huolehtia että maakunnalliset hankkeet toteuttavat myös kansallisia tavoitteita.

15 1.2 Projektin laajuus Projektin laajuuteen vuonna 2019 vaikuttaa keskeisesti toteutettavien koulutusten määrä. Koulutustarpeet karoitetaan osana projektisuunnitelman valmistelua. Kartoitukseen perustuva koulutusuunnitelma tehdään alkuvuoteen 2019 mennessä vuosille Koulutussuunnitelma sisältää; kartoitus koulutustarpeista (ts. tiimit, jotka maakunnassa aiotaan/halutaan kouluttaa) suunnitelma siitä kuinka yhteinen kouluttajaresurssi organisoidaan kuntien käyttöön aikataulutettu suunnitelma tiimikoulutuksille vuosille 2019 ja

16 Koulutussuunnitelmat rakennetaan siten, että suunnittelussa huomioidaan tiimikoulutuksiin tarvittava suunnitteluaika ja koulutusten toteutukseen kuluva aika sekä koulutukselliset konsultaatiot Ensimmäiseen kouluttajien vastuulla olevaan tiimikoulutukseen on hyvä varata noin 13 työpäivää/kouluttaja, koulutuksen aikajänne useita kuukausia 5,5 työpäivää suunnittelua ja valmistelua 6 työpäivää (42 tuntia) tiimin koulutusta 1,5 työpäivää (9 tuntia, 3 x 3 tuntia) koulutuksellisia konsultaatioita koulutuksen jälkeen Seuraavien tiimien tiimin kouluttamiseen ja konsultaatioon varattava työaika on hieman pienempi, noin 10 työpäivää/kouluttaja 2,5 työpäivää koulutettavaan tiimiin ja esimiehiin tutustumista sekä tiimikohtaista suunnittelua 6 työpäivää koulutusta 1,5 työpäivää konsultaatioita Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Maakunnalta ei edellytetä, että kaikki alueen lastensuojelutiimit koulutetaan vuoden 2019 ja 2020 aikana, mutta on tärkeää päästä tiimikoulutuksissa hyvään alkuun/etenemään riittävästi uusien koulutusten kanssa Kouluttajakoulutukseen pääsyn edellytyksenä on että kouluttajat kouluttavat vuoden 2019 aikana vähintään 2 uutta tiimiä Ylimaakunnallista yhteistyötä tukemaan voitaisiin soveltaa periaatetta että kunkin koulutetun kouluttajan tulee kouluttaa useammassa kunnassa ei enää kuntakohtaisia, vaan maakunnallisia kouluttajia Koulutukseen voidaan ottaa myös aiemmin koulutettuja kouluttajia, mikäli he tulevat toimimaan tiimien kouluttajina jatkossa maakunnassa koulutuksen sisältö uudistuu Esityksen nimi / Tekijä 17

18 1.3 Kustannusarvio Kustannukset maakuntatasolla muodostuvat - osa-/kokoaikaisen projektikoordinaattorin laskennallisista palkkakuluista - maakunnallisen kouluttajaparin/parien laskennallisista palkkakuluista - toimintakuluista (ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoontumiset, viestintäkulut, tilavuokrat, matkakulut jne.) Tarvittavan työpanoksen määrä on osittain sidoksissa projektin laajuuteen ja koulutettavien tiimien määrään Projektissa myös koordinointitehtäviä Maakunnat voivat tehdä yhteistyötä tiimi- ja täydennyskoulutusten toteuttamiseksi eli sopia esim. kouluttajakoulutusten organisoimisesta ylimaakunnallisena yhteistyönä Esityksen nimi / Tekijä 18

19 KOULUTTAJA-TYÖPANOS/TIIMIKOULUTUS Ensimmäinen tiimikoulutus Myöhemmät tiimikoulutukset 13 työpäivää/kouluttaja 26 työpäivää/kouluttajapari 10 työpäivää/kouluttaja 20 työpäivää/kouluttajapari 2 tiimikoulutusta 20/40 4 tiimikoulutusta 40/80 10 tiimikoulutusta 100/200 19

20 Suurissa maakunnissa tiimikoulutuksia voi tulla toteutettavaksi runsaasti. Esim. Uudellamaalla pelkästään avohuollon asiakkaana oli vuonna lasta, osuus 0-17-vuotiaista 4,5 % Espoo esimerkkikuntana: Väestö noin , sijoitettuna kodin ulkopuolelle 866 lasta, avohuollon asiakkaana lasta, avohuollossa 4 aluetoimistoa sekä kaksi sijaishuollon tiimiä koulutettavia lastensuojelutiimejä 6 kpl pelkästään Espoossa jos kaikki koulutetaan kuuden työyhteisön koulutusten läpiviemiseen tarvitaan 60 päivää työaikaa/kouluttaja jos koko työyhteisö otetaan yhteen koulutusryhmään 60 päivää on vuoden työssäolopäivistä noin 26 % ja kahden vuoden työssäolopäivistä noin 13 %

21 On suositeltavaa, että kouluttajilla säilyy oma kosketus asiakastyöhön tai lähiesimiestyöhön Kouluttajaksi ryhtyvän työntekijän muita tehtäviä tulisi keventää Kouluttajan tehtäväkuvaan tulee kirjata riittävä prosenttiosuus kouluttajana toimimista, koulutusten määrästä riippuen sopiva osuus työajasta (esim %) vuosina Työajan tarve riippuu maakunnan koulutustarpeesta eli koulutettavien tiimien määrästä sekä siitä, millaiselle aikajänteelle koulutussuunnitelma tehdään Tiimien koulutussuunnitelma voi ulottua vuodelle 2020, osa tiimikoulutuksista on kuitenkin käynnistettävä jo vuoden 2019 aikana Esityksen nimi / Tekijä 21

22 1.4 Keskeiset sidosryhmät Sidosryhmiä ovat ne, joiden näkemykset, odotukset ja päätökset ratkaisevat, lähdetäänkö projektiin, miten ja missä laajuudessa ne, joita tarvitaan toteuttamaan projektisuunnitelmaa eri rooleissa ne, joiden työhön, tehtäviin tai vastuisiin projekti vaikuttaa Merkittävä sidosryhmä ovat ne, joiden hyväksyntä ja päätöksiä tarvitaan projektin käynnistämiselle ja siinä etenemiselle: johto, poliittiset päättäjät, maakuntavalmistelijat Koulutettavat tiimit, yhteistyökumppanit, oppilaitokset (mahdollinen tutkimusyhteistyö) Myös asiakkaat ovat tärkeä sidosryhmä mietittävä, miten heidän osallisuutensa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa varmistetaan Sidosryhmien odotusten ja näkemysten kartoittaminen on tärkeä vaihe projektia aloitettaessa Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Keskeisten tehtävien määrittely osituskartan ja aikajanan avulla Kun projektin tavoitteet, laajuus ja sidosryhmät on määritelty, tehdään konkreettinen työsuunnitelma Välineinä on ns. osituskartta ja aikajana Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Osituskartan avulla määritellään tunnistetaan keskeiset tehtävät ja niihin liittyvät työpaketit Tehtävät jaetaan osiin työpaketeiksi. Työpaketit kuvataan sillä syvyydellä, että kustannukset ja aikataulu konkretisoituvat työpaketti on tyypillisesti noin tunnin kokonaisuus esimerkiksi yhden tiimin koulutus alusta loppuun, noin 10 päivää eli noin 80 tuntia Kun työpaketit on määritelty, ne viedään aikajanalle Aikajanan avulla kuvataan työpaketin aloitus- ja lopetusajankohta, nettotyöaika, vastuuhenkilö, kustannukset Esityksen nimi / Tekijä 24

25 SyTy maakunta X Projektin käynnistäminen Projektikuvauksen tekeminen ja kuvauksen hyväksyttäminen johdolla, luvan hankkiminen projektin suunnittelun jatkamiseksi Työryhmän kokoaminen ja (1) projektisuunnitelman valmistelu Projektisuunnitelman hyväksyttäminen johdolla Projektia tukevien ryhmien perustaminen ja tehtävien määrittely Roolien ja tehtävien määrittely, rekrytoinnit Maakuntatasoinen koulutussuunnitelma Nykytilan ja koulutustarpeiden kartoitus Tarvittavan kouluttajaresurssin määrittely Kouluttajaresurssista sopiminen kuntien kesken Kouluttajien valinta THL:n koulutukseen (2) Koulutussuunnitelman laatiminen Tiimikoulutusten aikataulusta ja käytännöistä sopiminen kuntien kanssa Kunta/tiimikohtaiset koulutukset ja pilotoinnit tiimeissä Koulutuksen ja pilotoinnin käytäntöjen esittely kuntien johdolle ja pilotoiville tiimeille Pilotoinnin edellytysten käsittely johdon kanssa ja tuen varmistaminen pilottitiimille-/tiimeille Tiimikohtaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus Yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen malliin Asiakastyön käynnistäminen tiimeissä Koulutuksellisten konsultaatioiden toteutus osana koulutusta Organisaatiotason muutostyö (3) Viestintäsuunnitelman tekeminen ja viestintä keskeisille sidosryhmille, esim. maakuntavalmistelijoille ja johdolle (4) Toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2020 ja eteenpäin Tukirakenteiden ja pysyvän resursoinnin varmistaminen, tarvittavat päätökset Johtopäätösten tekeminen ja päätökset jatkosta Arviointi ja tutkimus Maakuntatasoisen (5) arviointisuunnitelman tekeminen ja arvioinnin toteuttaminen Kunta/tiimikohtaisten arviointisuunnitelmien tekeminen ja arvioinnin toteuttaminen

26 Osituskartta tehdään niin tarkasti, että kunkin työpaketin vaatima työaika ja kustannukset kyetään määrittelemään Kun tarvittavat työpaketit on kartoitettu osituskartan avulla, ne voidaan kuvata tarkemmin Kuka vastaa tehtävän suorittamisesta? Mistä osista tehtävä koostuu? Milloin/missä vaiheessa tehtävä hoidetaan? Paljonko ja kenen työaikaa kuluu tehtävän suorittamiseen? Mitä muita mahdollisia kustannuksia syntyy? Kun työpaketit on nimetty ja kuvattu, ne aikataulutetaan aikajanalle Esityksen nimi / Tekijä 26

27 Työpakettien aikatauluttaminen aikajanalle Tehtävä Aloitus Lopetus Nettotyöaika päivinä/tunteina Vastuuhenkilö /ryhmä Tehtäväalue 1: projektin käynnistäminen 1.1. Projektikuvaus, hyväksyttäminen Projektin vastuuhenkilö 1.2 Projektisuunnitelmaryhmän muodostaminen, suunnitelman valmistelu 1.3 Suunnitelman hyväksyttäminen ja palauttaminen THL:een Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö, muutosagentti Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö, muutosagentti 1.4 Ohjausryhmän ja projektiryhmän muodostaminen, tehtävien määrittely 1.5 Työntekijöiden roolien ja tehtävien määrittely, päätökset, rekrytoinnit Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö Projektin vastuuhenkilö, ohjausryhmä, projektiryhmä 27

28 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 2: Maakuntatason koulutussuunnitelma 2.1. Nykytilan ja koulutustarpeiden kartoitus Vastuuhenkilö 2.2. Tarvittavan kouluttajaresurssin määrällinen arviointi kartoituksen pohjalta Vastuuhenkilö 2.3 Kouluttajien valinta, sopimukset kouluttajatyöpanoksen käytöstä ja kustannusten jakamisesta 2.4 Toteutettavien tiimikoulutusten aikatauluttaminen vuosille Vastuuhenkilö, projektiryhmä, ohjausryhmä Projektin vastuuhenkilö,projektiryhmä, kouluttajat, kuntien yhdyshenkilöt 28

29 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 3: Tiimikohtaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus

30 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 4: Maakuntatason viestintäsuunnitelma ja toteutus 3.1 Keskeisten sidosryhmien määrittely etc

31 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 5: Arviointisuunnitelman tekeminen ja arviointi

32 TYÖPAJA II MAAKUNNALLISET KOULUTUSSUUNNITELMAT Koulutussuunnitelmat, kouluttajaratkaisut, hyvät käytännöt Aika: Paikka: THL -maakunnallisten koulutussuunnitelmien katselmointi -ratkaisut kouluttajaresurssien saamiseksi yhteiseen käyttöön Esityksen nimi / Tekijä 32

33 TYÖPAJA III VIESTINTÄ- JA VAIKUTTAMISSUUNNITELMAT Aika: Paikka: THL Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmat, johdon tuen varmistaminen -ylemmän johdon ja päätöksentekijöiden tavoittaminen -yhteensovittava johtaminen systeemisen mallin mahdollistamiseksi -ratkaisut ja hyvät käytännöt Esityksen nimi / Tekijä 33

34 TYÖPAJA IV MAAKUNTATASON TOIMEENPANOSUUNNITELMAT Aika: Paikka: THL Miten maakuntiin luodaan pysyvät tukirakenteet mallille - johdon tuen varmistaminen maakuntatasolla ja kuntatasolla - pysyvän maakuntatasoisen koordinaation varmistaminen - pysyvät ratkaisut kouluttajaresurssin varmistamiseksi - pysyvät rakenteet tiimikoulutusten ja täydennyskoulutusten organisoimiseksi - pysyvän kansallisen tuen rakenteet Esityksen nimi / Tekijä 34

35 KOULUTTAJAKOULUTUKSET Ryhmä I I moduuli II moduuli III moduuli Ryhmä II I moduuli II moduuli III moduuli Esityksen nimi / Tekijä 35

36 ALUSTAVA SUUNNITELMA V TAPAHTUMISTA JA AJANKOHDISTA Työpaja II 5.2. SyTy-hankkeen aloitusseminaari 5.3. Perheterapiakongressi (abstraktien jättöaikaa saakka) Konsultoivien sosiaalityöntekijöiden, perheterapeuttien ja työnohjaajien yhteinen tapaaminen/täydennyskoulutus 16.4 Tiimien perheterapeuteille ja työnohjaajille suunnattu seminaari Työpaja III 4.6. Lastensuojelun monitieteiset tutkimuspäivät, ajankohta ei vielä tiedossa (symposium systeemisestä mallista? Mahdollisesti loka-marraskuu 2019) Valtakunnallinen täydennyskoulutuspäivä koulutetuille tiimeille Työpaja IV maakuntien avainhenkilöille Päätösseminaari Esityksen nimi / Tekijä 36

37 PROJEKTISUUNNITELMAN LIITTEENÄ OLEVAT KYSELYT Kysely 1. Maakuntien vastuuhenkilöiden yhteystiedot ja ohjaus- ja projektiryhmien kokoonpano Palautetaan Suvi Savolalle mennessä Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa Esityksen nimi / Tekijä 37

38 Kysely 2: Systeemisen mallin koulutustarve maakunnassa. Koulutettujen ja jatkohankkeessa koulutettavien työntekijöiden ja tiimien määrät kunnittain. Ohje: Täytä lomakkeen tiedot jokaisesta maakunnan kunnasta/kuntayhtymästä, joka on pilotoinut tai pilotoimassa systeemistä toimintamallia. Listaa pilotoinnin ulkopuolelle mahdollisesti jäävät kunnat/kuntayhtymät lomakkeen loppuun. Palautetaan Suvi Savolalle mennessä Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa Esityksen nimi / Tekijä 38

39 Kysely 3. Maakunnassa toimivien nykyisten pilottitiimin yhteyshenkilöt Palautetaan Suvi Savolalle mennessä Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa Maakunnan nykyisten pilottitiimien yhteyshenkilöt Kunta ja tiimin yksilöintitieto Tiimin yhteyshenkilön nimi Sähköpostiosoite (esim. kaupunginosa, sijaishuollon tiimi tmv.) (konsultoiva sosiaalityöntekijä/ johtava sosiaalityöntekijä/ tiiminvetäjä) Esityksen nimi / Tekijä 39

40 MAAKUNTIEN KYSYMYKSET Tarvitseeko jatkohanke kaikista maakunnan kunnista 100 % osallisuuden ja "sitoutumisen" jatkossa? Miten pienten kuntien tilanne, joissa esimerkiksi haasteena pienet työntekijämäärät, suuret asiakasmäärät ja haaste perheterapeuttiresurssista? Miten toiminnan laajeneminen sijaishuoltoon, kun sijaishuoltoa ollaan maakunnallistamassa? Onko projektiryhmän oltava maakuntatasoinen vai kuntatasoinen? Onko THL:n laatimaa esitettä ja kysymyspohjaa toiminnan arvioinnista saatavilla? Yhtenäiset esitteet ja kyselyt valtakunnallisesti tukisivat toiminnan arviointia Esityksen nimi / Tekijä 40

41 Kuopiossa on rakennettu mallia, jossa saman tiimin sisällä toimii niin lastensuojelun kuin perhesosiaalityöntekijätkin. Kaikki pilottitiimin sosiaalityöntekijät on koulutettu systeemiseen malliin ja rajapintoineen työskentely on asiakaslähtöistä. Olemme vuodenvaihteessa muokkaamassa kaikki neljä jäljelle jäävää perhepalvelujen ja lastensuojelun avohuollon tiimiä samankaltaiseen kokonaisuuteen. Toivomme, että paikalliset ja hyväksi havaitut ratkaisut systeemisen mallin mukaisessa työskentelyssä otetaan huomioon. Miten systeemisen työtavan /ajattelun voisi levittää lasten ja perheiden sosiaalihuollon muihin palveluihin sekä hoidollisiin palveluihin työtavaksi? Esityksen nimi / Tekijä 41

42 Miten organisoidaan pienissä kunnissa, joissa esim. vain yksi tai kaksi sosiaalityöntekijää ja jotka tekevät yhdennettyä sosiaalityötä, systeemisen toimintamallin levittäminen? Lapissa pulaa perheterapeuteista, onko mahdollista esittää kouluttajakoulutukseen yksityisiä palveluntuottajia? Tässä tietenkin riski, että koulutus muuttuu maksulliseksi kuntien työntekijöille. Lasten- ja nuorisopsykiatrian liittäminen mukaan systeemiseen toimintamalliin, onko esteitä? Esim. Kananojan selvityksen mukaan muistaakseni tietyistä ikäryhmistä (yli 13v) noin 50% yhteisasiakkaita lastensuojelun kanssa. Mitä kannattaa huomioida jos yhteistyö käynnistyy (onko kokemuksia muilta alueilta)? Esityksen nimi / Tekijä 42