Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EUROOPAN KOMISSIO. Yhteisön terästeollisuuden investoinnit
|
|
- Joonas Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EUROOPAN KOMISSIO Yhteisön terästeollisuuden investoinnit VUODEN 2003 TUTKIMUSTA KOSKEVA KERTOMUS Tilanne 1. tammikuuta
2 YHTEENVETO Sivu 1 1. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1840/2002, annettu 30 päivänä syyskuuta 2002, EHTY-terästilastojärjestelmän jatkamisesta EHTY-sopimuksen voimassaolon päätyttyä 2. Tavoite ja määritelmät 2.1 Tutkimuksen tavoite Määritelmät Vuosia 2001 ja 2002 koskevien investointimenojen tarkastelu Valuuttakurssi Yleistilanne Tilastotaulukot A. Investointimenot Taulukko 1 Kokonaisinvestointimenot maittain... Taulukko 2 Investointimenot 2002: toteutumisaste... Taulukko 3 Tuotekohtaiset kokonaisinvestointimenot... Taulukko 4 Tuotekohtaiset investointimenot (suhteelliset osuudet)... Taulukko 5 Investointimenot laitoksittain... Taulukko 5.1 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Belgia, Tanska... Taulukko 5.2 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Saksa, Kreikka... Taulukko 5.3 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Espanja, Ranska... Taulukko 5.4 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Irlanti, Italia... Taulukko 5.5 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Luxemburg, Alankomaat... Taulukko 5.6 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Itävalta, Portugali... Taulukko 5.7 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Suomi, Ruotsi... Taulukko 5.8 Todelliset/ennakoidut investointimenot: Yhdistynyt kuningaskunta, EU B. Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Taulukko 6 Koksi: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 7 Malmiagglomeraatit: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 8 Harkkorauta: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 9 Raakateräs: Yhteensä - Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 10 Raakateräs: Ennakoidut tuotantomahdollisuudet... Taulukko 11 Raakateräs: Prosessikohtaiset tuotantomahdollisuudet - Eri prosessien osuudet... Taulukko 12 Happiteräs: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 13 Sähköteräs: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... 2
3 Taulukko 14 Jatkuva valu: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 15 Jatkuva valu: Jatkuvavaletun teräksen osuus vuonna Taulukko 16 Kuumavalssatut leveät nauhat: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 17 Raskaat profiiliteräkset: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 18 Kauppateräkset ja kevyet profiiliteräkset: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 19 Pyörötangot: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 20 Kiepitetyt betoniraudoitteet: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 21 Valssilanka: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 22 Kuumavalssattu kapea nauha ja nauha putkia varten: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 23 Kuumavalssattu kapea nauha ja levyt keloista: Tuotanto... Taulukko 24 Kuumavalssatut levyt ja leveälattateräkset: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 25 Kylmävalssatut levyt: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 26 Pitkät tuotteet: Yhteensä - Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 27 Levytuotteet: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 28 Kuumavalssatut levytuotteet: Yhteensä - Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Taulukko 29 Kuumavalssatut levytuotteet, kylmävalssatut levyt ja pinnoitetut levyt: keskimääräinen vuosikasvu... Taulukko 30 Tuotantomahdollisuuksien käyttöaste Taulukko 31 Tuotantomahdollisuuksien käyttöaste tuotantoportaittain vuonna Taulukko 32 Raakateräksen tuotantomahdollisuuksien käyttöaste vuonna Taulukko 33 Tuotantomahdollisuuksien käyttöaste tuotantoportaittain vuonna 2002 (prosenttiluokittain)... Taulukko 34 Pinnoitetut levyt: Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet... Liite 3
4 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Syyskuun 30. päivänä 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1840/2002 mukaan rautaa ja terästä tuottavien teräsalan yritysten, sellaisina kuin ne on EHTY-sopimuksessa määritelty, on edelleen toimitettava komissiolle vuoden 2002 jälkipuoliskoa (31. joulukuuta 2002 asti) koskevat tilastot, vaikka EHTY-sopimuksen voimassaolo päättyi 24. heinäkuuta 2002 (ks. liitteenä oleva teksti). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 48/2004 säädetään, kuinka Eurostat tuottaa yhteisön vuosittaiset terästeollisuustilastot vuoden 2009 loppuun. 2. KOHDE JA MÄÄRITELMÄT 2.1 Tutkimuksen tavoite Tutkimus perustuu lukuihin, jotka on saatu EHTY:öön kuuluvilta yrityksiltä ja jotka kattavat 31. joulukuuta 2002 mennessä raakaterästuotannon ja EHTY:n perustamissopimuksessa eriteltyjen valmiiden tuotteiden tuotannon lähes kokonaisuudessaan. Tutkimustulokset on koottu maakohtaisesti. On syytä huomata, että vuotta 2003 ja sitä seuraavia vuosia koskevat ennusteet ovat peräisin teollisuudelta, eikä komissio näin ollen vastaa niistä. 2.2 Määritelmät Investointihankkeiden luokittelu Yrityksiä pyydettiin kyselyyn vastatessaan erottelemaan seuraavassa mainittujen kolmen eri investointihanketyypin vaikutus investointimenoihin ja niiden tuotantomahdollisuudet: Investointimenot - ennen 1. tammikuuta 2003 toteutetut tai sidotut investoinnit (luokka A), - investoinnit, jotka on päätetty toteuttaa, mutta joita ei ole vielä sidottu 1. tammikuuta 2003 (luokka B), - muut investoinnit, jotka on tarkoitus sitoa 1. tammikuuta 2003 ja 31. joulukuuta 2006 välisenä aikana (luokka C). Investointimenoiksi katsotaan menot, jotka on kirjattu tai kirjataan kyseisen vuoden käyttöomaisuudeksi kyseisen vuoden hinnoilla, paitsi menot, jotka käytetään työntekijöiden asuntojen rakentamiseen sekä osakkuuksiin ja investointeihin, jotka eivät liity suoraan EHTY:n perustamissopimuksessa määriteltyihin tuotteisiin. 4
5 2.2.3 Teknisiä tietoja Tuotantomahdollisuuksia koskevat luvut on saatu luokkien A ja B toteutuneista investoinneista kyseiseltä vuodelta. AGGLOMERAATIT, HARKKORAUTA, RAAKATERÄS JA VALSSATUT TUOTTEET: TUOTANTOMAHDOLLISUUDET Agglomeraattien, harkkoraudan, raakateräksen ja valssattujen tuotteiden tuotantomahdollisuuksia koskevat luvut tarkoittavat enimmäistuotantoa, joka laitoskokonaisuudessa voidaan tosiasiallisesti saavuttaa, kun otetaan huomioon tuotantokapeikot, joita yksittäiset laitokset voivat aiheuttaa kokonaisuudelle. Mahdollinen enimmäistuotanto on määritelty seuraavasti: Enimmäistuotantokapasiteetti (ETK) tarkoittaa suurinta mahdollista tuotantoa, joka on saavutettavissa kyseisen vuoden aikana normaaleissa työolosuhteissa vuoden alussa käytössä olevissa laitoksissa, kun otetaan huomioon korjaukset, kunnossapito, tavanomaiset lomat sekä vuoden aikana käyttöön otettavien laitosten lisätuotanto ja lopullisesti suljettavien laitosten tuotanto. Tuotantoarvion on perustuttava kunkin kyseessä olevan laitoksen panoksen todennäköiseen koostumukseen ja siihen oletukseen, että raaka-aineita on saatavissa. Arvioitaessa masuunien ja terästehtaiden enimmäistuotantomahdollisuuksia mukaan on otettu kaikkiin terästehtaisiin toimitettava harkkorauta, ei siis ainoastaan esimerkiksi masuunien kanssa samaan kaivospaikkaan perustettuihin terästehtaisiin toimitettava harkkorauta. Valssaamojen tuotantomahdollisuuksia koskevissa arvioissa on otettu huomioon kaikki normaalit puolivalmistetoimitukset valssaamoille, ei siis ainoastaan lähellä olevista terästehtaista tulleet toimitukset. Valssaamojen kohdalla tuotantomahdollisuudet riippuvat myös valssaamoihin syötettävien tuotteiden muodosta, metallurgisista ominaisuuksista ja leveydestä sekä siitä, mitä tuotteita halutaan saada aikaan. Kun yritykset eivät pystyneet ennustamaan tulevaa kysyntää, niitä pyydettiin käyttämään vuoden 2001 tilannetta pohjana arvioidessaan valssaamoihin syötettyjen ja niistä saatujen tuotteiden jakautumista valssaamoissa. 2.3 Vuosia 2001 ja 2002 koskevien investointimenojen tarkastelu On huomattava, että tässä kertomuksessa vuosien 2001 ja 2002 investointimenoja koskevat luvut saattavat poiketa vuoden 2002 kertomuksen luvuista pääasiassa kolmesta syystä: - Yritykset ovat voineet korjata vuotta 2001 koskevia menoja, kun lopullinen tilinpäätös on tehty. 5
6 - Yritysten vuoden 2002 toteutuneet menot ovat usein saattaneet poiketa menoennusteista, jotka on esitetty 1. tammikuuta. - Todellinen muuntokurssi muutettaessa kansallisia valuuttoja euroiksi vuonna 2003 on saattanut poiketa siitä kurssista, jota on aiemmin käytetty tehtäessä seuraavan vuoden investointimenoennusteita. 2.4 VALUUTTAKURSSI Vuodesta 1999 alkaen luvut on muunnettu taulukossa esitetyn, kansallisessa valuutassa 1. tammikuuta 1999 voimassa olleen euron kurssin mukaisesti: Valtio Rahayksikkö Belgia Tanska DKK 7,449 7,443 7,452 7,441 7,428 Saksa Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi SEK 9,488 8,564 9,246 9,468 9,156 Yhdistynyt kuningaskunta GBP 0,705 0,623 0,620 0,623 0,650 6
7 3. YLEISTILANNE Maailmantalous elpyi hieman vuonna 2002 vuotta 2001 vaivanneen lievän taantuman jälkeen. Vuonna 2001 koko maailman bruttokansantuote kasvoi 1,7 prosenttia ja vuonna ,7 prosenttia. Näin ollen maailmankaupan kasvu oli vain 2,3 prosenttia; vuonna 2001 laskua oli 0,3 prosenttia ja vuonna 2000 nousua lähes 13 prosenttia. Yhdysvalloissa kotitalouksien kulutusta lisättiin finanssi- ja rahapolitiikalla, mikä korvasi yritysten investointimenojen laskua. Brasilia kärsi markkinoiden paineesta, kun taas muuhun Latinalaiseen Amerikkaan vaikutti Argentiinan syvä lama. Japanin talous puolestaan ei pystynyt väistämään uutta taantumaa viennin elpymisestä huolimatta; Japanin vientiin vaikutti Yhdysvaltojen talouden elpyminen vuoden alussa ja Aasian voimakkaasti kasvavien kansantalouksien kehittyminen. Voimakkaasti kasvavien kansantalouksien alueista Aasia hyötyi sisäisestä kehityksestä. Korkotason aleneminen yhdessä heikon inflaation kanssa lisäsi kotitalouksien kulutusta. BKT kasvoikin noin 6 prosenttia, vuonna 2001 vain 3,9 prosenttia. Euroopan unionin talouskehitys seurasi Yhdysvaltojen talouskehitystä, vaikka vaihtelu oli lievempää. Itse asiassa tekniikan ala alkoi elpyä hienoisesti vuoden alussa mutta liiketoimintaympäristö heikkeni jälleen Saksan heikon sisäisen kysynnän vuoksi. Lisäksi Euroopan pörsseissä oli voimakasta turbulenssia. Yhdysvaltain talouskasvun voimakkuutta koskevat epäilykset heikensivät dollaria suhteessa muihin tärkeimpiin valuuttoihin (Etelä-Amerikan valuuttoja lukuun ottamatta). Niinpä euron arvo nousi suhteessa dollariin sekä Englannin puntaan. Bensiinin hinta pysytteli korkeana, Yhdysvaltain dollarissa, kansainvälisten jännitteiden vuoksi (Irak ja Venezuelan kriisi). BKT nousi 0,9 prosenttia vuonna 2002, 1,4 prosenttia vuonna Kotitalouksien kulutus, joka oli yksi kasvun moottoreista maltillisen inflaation ansiosta, oli heikkoa. Julkiset menot olivat korkeat ja yritysten investoinnit supistuivat vuoden jälkipuoliskolla. Investointien väheneminen johti teräksen tärkeimpien käyttäjäsektoreiden toiminnan hidastumiseen vuonna Euroopan koneenrakennusalan tuotanto supistui 3 prosenttia, kun taas vuonna 2001 se oli kasvanut 1,4 prosenttia. Tämä lasku johtui suurelta osin Saksan teollisuuden huonosta tuloksesta. Saksan teollisuustuotanto väheni yli 3 prosenttia, kun taas Ranskan teollisuustuotanto laski vain 1,5 prosenttia. Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ansiosta tuotanto kasvoi vuoden alkupuoliskolla, vaikka sisäinen kysyntä laski, mutta euron arvon nousu ja markkinoiden epävarmuus jarruttivat talouden elpymistä vuoden jälkipuoliskolla. Tuotannon lasku Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli lähes 6 prosenttia. Metallintyöstöalan lasku rajoittui Euroopassa noin 2 prosenttiin yritysten kysyntää tasaisemman kotitalouksien kysynnän ansiosta. Rakennusala pysyi vakaana koko Euroopassa, vaikkakin maittain ja sektoreittain oli suuria eroja. Saksassa tuotanto laski jälleen lähes 5,5 prosenttia, kun Yhdistyneessä kuningaskunnassa se nousi 8 prosenttia ja Espanjassa 4,6 prosenttia. Kasvua vauhditti muun muassa alhaisesta korkotasosta johtuva asuntojen kysynnän kasvu. Ranskassa tuotanto väheni merkittävästi. Kaikissa Euroopan maissa teollisuuden investointien lasku vaikutti teollisuusrakennusten rakentamiseen. Talouden toiminnan hidastuminen vaikutti myös liikerakennusten tuotannon laskuun lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jossa suuntaus pysyi myönteisenä lähinnä kotitalouksien kysynnän ansiosta. 7
8 Henkilöautojen ja muiden yksityisliikenteessä käytettyjen autojen rekisteröinti laski 2,9 prosenttia vuonna 2001 tapahtuneen lievän nousun jälkeen. Useimmissa maissa markkinat supistuivat, lukuun ottamatta Englantia, jossa markkinat kasvoivat jopa 4,3 prosenttia. Ranskassa markkinat supistuivat 4,9 prosenttia, Saksassa 2,6 prosenttia ja Espanjassa 6,6 prosenttia useita vuosia kestäneen nousukauden jälkeen. Markkinat pienenivät myös Italiassa, 5,9 prosenttia, loppuvuodesta myönnetyistä tuista huolimatta. Autojen rekisteröinnin väheneminen rajoittui kuitenkin 1 prosenttiin, koska autonvalmistajien tulos Euroopan markkinoilla oli hyvä ja vienti Euroopan ulkopuolelle veti sekä muiden kuin eurooppalaisten autonvalmistajien tuotanto kasvoi. Kevyiden hyötyajoneuvojen tuotanto laski 7 prosenttia ja raskaiden hyötyajoneuvojen 6 prosenttia, mikä liittyi investointien laskuun useimmissa maissa. Käyttäjäsektorien toiminnan seurauksena teräksen todellinen kulutus Euroopassa laski yli 2 prosenttia vuonna Kysyntä kasvoi hienoisesti huhti-kesäkuussa vain laskeakseen merkittävästi vuoden jälkipuoliskolla. Varastoja mukautettiin heikenneisiin suhdanteisiin niin myynti- kuin jalostusportaassakin. Teräksen laskennallinen kulutus väheni EU:ssa lähes 3 prosenttia. Terästuotteiden tuonti Euroopan unioniin laski 9,2 prosenttia vuonna Levytuotteiden tuonti laski 12,5 prosenttia, puolivalmisteiden 13,6 prosenttia. Sen sijaan pitkien tuotteiden tuonti kasvoi 2,4 prosenttia lähinnä valssilankojen ja betoniraudoitteiden tuonnin kasvun ansiosta. Terästuotteiden vienti Euroopan unionista kolmansiin maihin kasvoi 3 prosenttia, kun se oli laskenut 5 prosenttia vuonna Vienti kasvoi erityisesti Aasiaan alueen huomattavan suuren kysynnän ansiosta. Vienti Pohjois-Amerikkaan laski yli 10 prosenttia lähinnä Yhdysvaltojen suojatoimenpiteiden vuoksi. Euroopan unionin kaupan myönteisestä kehityksestä huolimatta kauppatase kolmansien maiden kanssa jäi negatiiviseksi vuonna
9 Statistiska tabeller Tilastolliset taulukot Tabeller/Taulukot Järn- och stälindustri/rauta- ja terästeollisuus A - Investeringakostnade/Pääomamenot B - Produktion och produktionspotentialltuotanto ja tuotantokapasiteetti
10 1 Stålindustri Iterästeollisuus Totala investeringskostnader Kokonaisinvestoinnit Verkliga Toteutuneet Beräknade Arvioidut x >2003 Belgique/België Danmark Deutschland Elláda España France Ireland Italia Luxembourg Nederland Österreich Portugal Suomi/Finland Sverige United Kingdom EU
11 2 Stålindustri : Investeringskostnader Iterästeollisuus : Investoinnit : Omsättning Toteuttamisaste Beräknade Verkliga Omsättning 2002 Arvioidut Toteutuneet Toteuttamisaste (a) (b) (c)=100x(b)/(a) Belgique/België (x 10 6 ) Danmark DKK (x 10 6 ) Deutschland (x 10 6 ) Elláda (x 10 6 ) España ( 10 6 ) France (x 10 6 ) Ireland (x 10 6 ) Italia (x 10 6 ) Luxembourg (x 10 6 ) Nederland (x 10 6 ) Portugal (x 10 6 ) United Kingdom GBP (x 10 6 ) Österreich (x 10 6 ) Suomi/Finland (x 10 6 ) Sverige SEK(x 10 6 ) EU-15 (x 10 6 )
12 3 Investoinnit Investeringskostnader Despesas de investimento kategoria A ja B kategori A och B categorias A e B Eritelmä% (Total uppdelning)% (proporções globais)% Toteutuneet Verkliga Realizações Arvioidut Beräknade Previsões Mio Koksauslaitokset Koksverk Coquerias 2. Sintraus ja pelletointi Kulsinterverk Aglomeração e granulação 3. Masuunit Masugnar Altos-fornos 4. Teräksenvalmistus happipuhallusmsyrestålverk Aciarias a oxigénio 5. Välisumma -- Nestevaihe Delsumma-vätskefas Subtotal - fase liquida Integroitu teräksenvalmistus integrerad anläggning filão integrado 6. Suora pelkistys Direkt reduktion Redução directa 7. Sähköinen teräksenvalmistus elanläggningar filão eléctrico 8. Välisumma -- Nestevaihe Delsumma-vätskefas Subtotal -- fase líquida Sähköinen teräksenvalmistus elanläggningar filão eléctrico 9. Jatkuvavalulaitokset Stränggjutningsanläggningar Vazamento contínuo 10. Puolivalmistevalssamot Valsverk för halvfabrikat Trens para semiprodutos 11. Raskaiden ja keskiraskaiden tuott Grovvalsverk och mediumvalsverk Trens grandes e médios 12. Ohkokankiteräsvalssaimet Finvalsverk Trens para perfis leves 13. Lankavalssilaitokset Trådvalsverk Trens para fio 14. Leveänauhakuumavalssaamot Värmevalsverk för breda band Trens para tiras largas a quente 15. Vanteen kuumavalssaimet Värmevalsverk för medel/smala band Trens para arcos a quente 16. Levyvalssaamot Grovplåtvalsverk Trens para chapas a quente 17. Leveänauhakylmävalssaamot Kallvalsverk för breda band Trens para tiras largas a frio 18. Muut Diverse Diversos 19. Välisumma -- valssilaitokset Delsumma - Valsverk Subtotal -- laminadores 20. Pinnoittamot Bestrykningsverk Instalações de revestimento 21. Voimalat tms. Kraftverk osv. Centrais, etc. e diversos 22. Yhteensä Totalt Total geral 12
13 4 Investoinnit Investeringskostnader Despesas de investimento kategoria A ja B kategori A och B categorias A e B Välieritelmä% (Uppdelat efter delsummor)% (proporções parciais)% % Toteutuneet Arvioidut Verkliga Beräknade Realizações Previsões % 17.4% 28.7% 18.3% 19.7% 5.2% % 9.1% 7.4% 9.3% 8.1% 7.3% % 36.4% 32.2% 50.0% 50.9% 64.0% % 37.2% 31.7% 22.5% 21.3% 23.5% % 100% 100% 100% 100% 100% 100% 5. Mio % 38.4% 41.0% 51.0% 54.4% 54.9% % 36.5% 40.0% 29.8% 18.0% 22.3% % 25.1% 19.0% 19.2% 27.6% 22.8% % 100% 100% 100% 100% 100% 100% 9. Mio % 37.0% 41.6% 29.0% 34.7% 70.8% % 1.4% 2.1% 2.7% 3.0% 2.5% % 9.1% 7.7% 9.6% 9.0% 6.7% % 52.4% 48.7% 58.8% 53.3% 20.0% % 100% 100% 100% 100% 100% 100% 14. Mio Koksauslaitokset Koksverk Coquerias 2. Sintraus ja pelletointi Kulsinterverk Aglomeração e granulação 3. Masuunit Masugnar Altos-fornos 4. Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmällä Syrestålverk Aciarias a oxigénio 5. Välisumma -- Nestevaihe Delsumma-vätskefas Subtotal - fase liquida Integroitu teräksenvalmistus integrerad anläggning filão integrado 6. Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valssaagrovvalsverk och mediumvalsverk Trens grandes e médios 7. Ohkokankiteräsvalssaimet Finvalsverk Trens 8. Lankavalssilaitokset Trådvalsverk Trens para fio 9. Välisumma -- valssilaitokset Delsumma - Valsverk Subtotal -- laminadores Pitkät tuotteet yhteensä Långa produkter totalt produtos longos 10. Leveänauhakuumavalssaamot Värmevalsverk för breda band Trens para tiras largas a q 11. Vanteen kuumavalssaimet Värmevalsverk för medel/smala band Trens para arcos a quente 12. Levyvalssaamot Grovplåtvalsverk Trens para chapas a quen 13. Leveänauhakylmävalssaamot Kallvalsverk för breda band Trens para tiras largas a fr 14. Välisumma -- valssilaitokset Delsumma - Valsverk Subtotal -- laminadores Levytuotteet yhteensä Platta produkter totalt produtos planos 13
14 5. Järn- och stålindustri: Investeringsutgifter per anläggning Rauta- ja terästeollisuus: Investointimenot laitoksittain Anläggning Laitos 1. Koksverk 1. Koksaamot 2. Kulsinterverk 2. Sintraus ja pelletointi 3. Direkt reduktion 3. Suora pelkistys 4. Masugnar 4. Masuunit 5. Syrestålverk 5. Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmällä 6. Elektrostålverk 6. Sähköinen teräksenvalmistus 7. Stålverk totalt 7. Terästehtaat yhteensä 8. Stränggjutningsanläggningar 8. Jatkuvavalulaitokset 9. Valsverk för halvfabrikat 9. Puolivalmistevalssaamot 10. Grovvalsverk och mediumvalsverk 10. Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valssaamot 11. Finvalsverk 11. Ohkokankiteräsvalssaimet 12. Trådvalsverk 12. Lankavalssilaitokset 13. Värmevalsverk för breda band 13. Leveänauhakuumavalssaamot 14. Värmevalsverk för medel/smala 14. Vanteen kuumavalssaimet band 15. Grovplåtvalsverk 15. Levyvalssaamot 16. Kallvalsverk för breda band 16. Leveänauhakylmävalssaamot 17. Bestrykningsverk 17. Pinnoittamot 18. Diverse valsverk 18. Muut valssilaitokset 19. Valsverk totalt 19. Valssilaitokset yhteensä 20. Kraftverk osv. 20. Voimalat tms. 21. Diverse 21. Muut 22. Totalt 22. Yhteensä 23. Långa produkter totalt 23. Pitkät tuotteet yhteensä (10 12) (10 12) 24. Platta produkter totalt 24. Levytuotteet yhteensä (13 16) (13 16) 14
15 Belgique/België... Danmark... Verkliga Beräknade Verkliga Beräknade Toteutuneet Arvioidut (A + B) Toteutuneet Arvioidut (A + B) Koksverk Koksauslaitokset Cokeries 2. Kulsinterverk Sintraus ja pelletointi Agglomération et bouletage 3. Direkt reduktion Suora pelkistys Réduction directe 4. Masugnar Masuunit Hauts fourneaux 5. Syrestålverk Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmällä Aciéries à l'oxygene 6. Elektrostålverk Sähköinen teräksenvalmistus Aciéries électriques 7. Stålverk - totalt Terästehtaat - yhteensä Total aciéries 8. Stränggjutningsanläggningar Jatkuvavalulaitokset Coulée continue 9. Valsverk för halvfabrikat Puolivalmistevalssamot Trains à demi-produits 10. Grovvalsverk och mediumvalsverk Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valssaamot Trains gros et moyens 11. Finvalsverk Ohkokankiteräsvalssaimet Trains à petits fers 12. Trådvalsverk Lankavalssilaitokset Trains à fil 13. Värmevalsverk för breda band Leveänauhakuumavalssaamot Trains à larges bandes à chaud 14. Värmevalsverk för medel/smala band Vanteen kuumavalssaimet Trains à feuillards à chaud 15. Grovplåtvalsverk Levyvalssaamot Trains à tôles à chaud 16. Kallvalsverk för breda band Leveänauhakylmävalssaamot Trains à larges bandes à froid 17. Bestrykningsverk Pinnoittamot Installations de revêtement 18. Diverse Muut Divers 19. Delsumma - Valsverk Välisumma -- valssilaitokset Sous-total -- Laminoirs 20. Kraftverk osv. Voimalat tms. Centrales, etc.et divers 21. Diverse Muut Autres dépenses 22. Totalt Yhteensä Total général 23. Långa produkter totalt Pitkät tuotteet yhteensä Total produits longs (10-12) (10-12) (lignes 10-12) 24. Platta produkter totalt Levytuotteet yhteensä Total produits plats (13-16) (13-16) (lignes 13-16) 15
16 Deutschland... Ελλαδα Verkliga Beräknade Verkliga Beräknade Toteutuneet Arvioidut (A + B) Toteutuneet Arvioidut (A + B) Koksverk Koksauslaitokset Cokeries 2. Kulsinterverk Sintraus ja pelletointi Agglomération et bouletage 3. Direkt reduktion Suora pelkistys Réduction directe 4. Masugnar Masuunit Hauts fourneaux 5. Syrestålverk Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmällä Aciéries à l'oxygene 6. Elektrostålverk Sähköinen teräksenvalmistus Aciéries électriques 7. Stålverk - totalt Terästehtaat - yhteensä Total aciéries 8. Stränggjutningsanläggningar Jatkuvavalulaitokset Coulée continue 9. Valsverk för halvfabrikat Puolivalmistevalssamot Trains à demi-produits 10. Grovvalsverk och mediumvalsverk Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valssaamot Trains gros et moyens 11. Finvalsverk Ohkokankiteräsvalssaimet Trains à petits fers 12. Trådvalsverk Lankavalssilaitokset Trains à fil 13. Värmevalsverk för breda band Leveänauhakuumavalssaamot Trains à larges bandes à chaud 14. Värmevalsverk för medel/smala band Vanteen kuumavalssaimet Trains à feuillards à chaud 15. Grovplåtvalsverk Levyvalssaamot Trains à tôles à chaud 16. Kallvalsverk för breda band Leveänauhakylmävalssaamot Trains à larges bandes à froid 17. Bestrykningsverk Pinnoittamot Installations de revêtement 18. Diverse Muut Divers 19. Delsumma - Valsverk Välisumma -- valssilaitokset Sous-total -- Laminoirs 20. Kraftverk osv. Voimalat tms. Centrales, etc.et divers 21. Diverse Muut Autres dépenses 22. Totalt Yhteensä Total général 23. Långa produkter totalt Pitkät tuotteet yhteensä Total produits longs (10-12) (10-12) (lignes 10-12) 24. Platta produkter totalt Levytuotteet yhteensä Total produits plats (13-16) (13-16) (lignes 13-16) 16
17 España... France... Verkliga Beräknade Verkliga Beräknade Toteutuneet Arvioidut (A + B) Toteutuneet Arvioidut (A + B) Koksverk Koksauslaitokset Cokeries 2. Kulsinterverk Sintraus ja pelletointi Agglomération et bouletage 3. Direkt reduktion Suora pelkistys Réduction directe 4. Masugnar Masuunit Hauts fourneaux 5. Syrestålverk Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmällä Aciéries à l'oxygene 6. Elektrostålverk Sähköinen teräksenvalmistus Aciéries électriques 7. Stålverk - totalt Terästehtaat - yhteensä Total aciéries 8. Stränggjutningsanläggningar Jatkuvavalulaitokset Coulée continue 9. Valsverk för halvfabrikat Puolivalmistevalssamot Trains à demi-produits 10. Grovvalsverk och mediumvalsverk Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valssaamot Trains gros et moyens 11. Finvalsverk Ohkokankiteräsvalssaimet Trains à petits fers 12. Trådvalsverk Lankavalssilaitokset Trains à fil 13. Värmevalsverk för breda band Leveänauhakuumavalssaamot Trains à larges bandes à chaud 14. Värmevalsverk för medel/smala band Vanteen kuumavalssaimet Trains à feuillards à chaud 15. Grovplåtvalsverk Levyvalssaamot Trains à tôles à chaud 16. Kallvalsverk för breda band Leveänauhakylmävalssaamot Trains à larges bandes à froid 17. Bestrykningsverk Pinnoittamot Installations de revêtement 18. Diverse Muut Divers 19. Delsumma - Valsverk Välisumma -- valssilaitokset Sous-total -- Laminoirs 20. Kraftverk osv. Voimalat tms. Centrales, etc.et divers 21. Diverse Muut Autres dépenses 22. Totalt Yhteensä Total général 23. Långa produkter totalt Pitkät tuotteet yhteensä Total produits longs (10-12) (10-12) (lignes 10-12) 24. Platta produkter totalt Levytuotteet yhteensä Total produits plats (13-16) (13-16) (lignes 13-16) 17
18 Ireland... Italia... Verkliga Beräknade Verkliga Beräknade Toteutuneet Arvioidut (A + B) Toteutuneet Arvioidut (A + B) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) (1) Koksverk Koksauslaitokset Cokeries 2. Kulsinterverk Sintraus ja pelletointi Agglomération et bouletage 3. Direkt reduktion Suora pelkistys Réduction directe 4. Masugnar Masuunit Hauts fourneaux 5. Syrestålverk Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmällä Aciéries à l'oxygene 6. Elektrostålverk Sähköinen teräksenvalmistus Aciéries électriques 7. Stålverk - totalt Terästehtaat - yhteensä Total aciéries 8. Stränggjutningsanläggningar Jatkuvavalulaitokset Coulée continue 9. Valsverk för halvfabrikat Puolivalmistevalssamot Trains à demi-produits 10. Grovvalsverk och mediumvalsverk Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valssaamot Trains gros et moyens 11. Finvalsverk Ohkokankiteräsvalssaimet Trains à petits fers 12. Trådvalsverk Lankavalssilaitokset Trains à fil 13. Värmevalsverk för breda band Leveänauhakuumavalssaamot Trains à larges bandes à chaud 14. Värmevalsverk för medel/smala band Vanteen kuumavalssaimet Trains à feuillards à chaud 15. Grovplåtvalsverk Levyvalssaamot Trains à tôles à chaud 16. Kallvalsverk för breda band Leveänauhakylmävalssaamot Trains à larges bandes à froid 17. Bestrykningsverk Pinnoittamot Installations de revêtement 18. Diverse Muut Divers 19. Delsumma - Valsverk Välisumma -- valssilaitokset Sous-total -- Laminoirs 20. Kraftverk osv. Voimalat tms. Centrales, etc.et divers 21. Diverse Muut Autres dépenses 22. Totalt Yhteensä Total général 23. Långa produkter totalt Pitkät tuotteet yhteensä Total produits longs (10-12) (10-12) (lignes 10-12) 24. Platta produkter totalt Levytuotteet yhteensä Total produits plats (13-16) (13-16) (lignes 13-16) 18
19 Luxembourg... Nederland... Verkliga Beräknade Verkliga Beräknade Toteutuneet Arvioidut (A + B) Toteutuneet Arvioidut (A + B) Koksverk Koksauslaitokset Cokeries 2. Kulsinterverk Sintraus ja pelletointi Agglomération et bouletage 3. Direkt reduktion Suora pelkistys Réduction directe 4. Masugnar Masuunit Hauts fourneaux 5. Syrestålverk Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmällä Aciéries à l'oxygene 6. Elektrostålverk Sähköinen teräksenvalmistus Aciéries électriques 7. Stålverk - totalt Terästehtaat - yhteensä Total aciéries 8. Stränggjutningsanläggningar Jatkuvavalulaitokset Coulée continue 9. Valsverk för halvfabrikat Puolivalmistevalssamot Trains à demi-produits 10. Grovvalsverk och mediumvalsverk Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valssaamot Trains gros et moyens 11. Finvalsverk Ohkokankiteräsvalssaimet Trains à petits fers 12. Trådvalsverk Lankavalssilaitokset Trains à fil 13. Värmevalsverk för breda band Leveänauhakuumavalssaamot Trains à larges bandes à chaud 14. Värmevalsverk för medel/smala band Vanteen kuumavalssaimet Trains à feuillards à chaud 15. Grovplåtvalsverk Levyvalssaamot Trains à tôles à chaud 16. Kallvalsverk för breda band Leveänauhakylmävalssaamot Trains à larges bandes à froid 17. Bestrykningsverk Pinnoittamot Installations de revêtement 18. Diverse Muut Divers 19. Delsumma - Valsverk Välisumma -- valssilaitokset Sous-total -- Laminoirs 20. Kraftverk osv. Voimalat tms. Centrales, etc.et divers 21. Diverse Muut Autres dépenses 22. Totalt Yhteensä Total général 23. Långa produkter totalt Pitkät tuotteet yhteensä Total produits longs (10-12) (10-12) (lignes 10-12) 24. Platta produkter totalt Levytuotteet yhteensä Total produits plats (13-16) (13-16) (lignes 13-16) 19
20 Österreich... Portugal... Verkliga Beräknade Verkliga Beräknade Toteutuneet Arvioidut (A + B) Toteutuneet Arvioidut (A + B) Koksverk Koksauslaitokset Cokeries 2. Kulsinterverk Sintraus ja pelletointi Agglomération et bouletage 3. Direkt reduktion Suora pelkistys Réduction directe 4. Masugnar Masuunit Hauts fourneaux 5. Syrestålverk Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmällä Aciéries à l'oxygene 6. Elektrostålverk Sähköinen teräksenvalmistus Aciéries électriques 7. Stålverk - totalt Terästehtaat - yhteensä Total aciéries 8. Stränggjutningsanläggningar Jatkuvavalulaitokset Coulée continue 9. Valsverk för halvfabrikat Puolivalmistevalssamot Trains à demi-produits 10. Grovvalsverk och mediumvalsverk Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valssaamot Trains gros et moyens 11. Finvalsverk Ohkokankiteräsvalssaimet Trains à petits fers 12. Trådvalsverk Lankavalssilaitokset Trains à fil 13. Värmevalsverk för breda band Leveänauhakuumavalssaamot Trains à larges bandes à chaud 14. Värmevalsverk för medel/smala band Vanteen kuumavalssaimet Trains à feuillards à chaud 15. Grovplåtvalsverk Levyvalssaamot Trains à tôles à chaud 16. Kallvalsverk för breda band Leveänauhakylmävalssaamot Trains à larges bandes à froid 17. Bestrykningsverk Pinnoittamot Installations de revêtement 18. Diverse Muut Divers 19. Delsumma - Valsverk Välisumma -- valssilaitokset Sous-total -- Laminoirs 20. Kraftverk osv. Voimalat tms. Centrales, etc.et divers 21. Diverse Muut Autres dépenses 22. Totalt Yhteensä Total général 23. Långa produkter totalt Pitkät tuotteet yhteensä Total produits longs (10-12) (10-12) (lignes 10-12) 24. Platta produkter totalt Levytuotteet yhteensä Total produits plats (13-16) (13-16) (lignes 13-16) 20
21 Suomi/Finland... Sverige... Verkliga Beräknade Verkliga Beräknade Toteutuneet Arvioidut (A + B) Toteutuneet Arvioidut (A + B) Koksauslaitokset Koksverk Coquerias 2. Sintraus ja pelletointi Kulsinterverk Aglomeração e granulação 3. Suora pelkistys Direkt reduktion Redução directa 4. Masuunit Masugnar Altos-fornos 5. Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmsyrestålverk Aciarias a oxigénio 6. Sähköinen teräksenvalmistus Elektrostålverk Aciarias eléctricas 7. Terästehtaat - yhteensä Stålverk - totalt Total das aciarias 8. Jatkuvavalulaitokset Stränggjutningsanläggningar Vazamento contínuo 9. Puolivalmistevalssamot Valsverk för halvfabrikat Trens para semiprodutos 10. Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valgrovvalsverk och mediumvalsverk Trens grandes e médios 11. Ohkokankiteräsvalssaimet Finvalsverk Trens para perfis leves 12. Lankavalssilaitokset Trådvalsverk Trens para fio 13. Leveänauhakuumavalssaamot Värmevalsverk för breda band Trens para tiras largas a quente 14. Vanteen kuumavalssaimet Värmevalsverk för medel/smala band Trens para arcos a quente 15. Levyvalssaamot Grovplåtvalsverk Trens para chapas a quente 16. Leveänauhakylmävalssaamot Kallvalsverk för breda band Trens para tiras largas a frio 17. Pinnoittamot Bestrykningsverk Instalações de revestimento 18. Muut Diverse Diversos 19. Välisumma -- valssilaitokset Delsumma - Valsverk Subtotal -- laminadores 20. Voimalat tms. Kraftverk osv. Centrais, etc. e diversos 21. Muut Diverse Diversos 22. Yhteensä Totalt Total geral 23. Pitkät tuotteet yhteensä Långa produkter totalt Total dos produtos longos (10-12) (10-12) (linhas 10-12) 24. Levytuotteet yhteensä Platta produkter totalt Total dos produtos planos (13-16) (13-16) (linhas 13-16) 21
22 United Kingdom... EU-15 Verkliga Beräknade Verkliga Beräknade Toteutuneet Arvioidut (A + B) Toteutuneet Arvioidut (A + B) Koksauslaitokset Koksverk Coquerias 2. Sintraus ja pelletointi Kulsinterverk Aglomeração e granulação 3. Suora pelkistys Direkt reduktion Redução directa 4. Masuunit Masugnar Altos-fornos 5. Teräksenvalmistus happipuhallusmenetelmsyrestålverk Aciarias a oxigénio 6. Sähköinen teräksenvalmistus Elektrostålverk Aciarias eléctricas 7. Terästehtaat - yhteensä Stålverk - totalt Total das aciarias 8. Jatkuvavalulaitokset Stränggjutningsanläggningar Vazamento contínuo 9. Puolivalmistevalssamot Valsverk för halvfabrikat Trens para semiprodutos 10. Raskaiden ja keskiraskaiden tuotteiden valgrovvalsverk och mediumvalsverk Trens grandes e médios 11. Ohkokankiteräsvalssaimet Finvalsverk Trens para perfis leves 12. Lankavalssilaitokset Trådvalsverk Trens para fio 13. Leveänauhakuumavalssaamot Värmevalsverk för breda band Trens para tiras largas a quente 14. Vanteen kuumavalssaimet Värmevalsverk för medel/smala band Trens para arcos a quente 15. Levyvalssaamot Grovplåtvalsverk Trens para chapas a quente 16. Leveänauhakylmävalssaamot Kallvalsverk för breda band Trens para tiras largas a frio 17. Pinnoittamot Bestrykningsverk Instalações de revestimento 18. Muut Diverse Diversos 19. Välisumma -- valssilaitokset Delsumma - Valsverk Subtotal -- laminadores 20. Voimalat tms. Kraftverk osv. Centrais, etc. e diversos 21. Muut Diverse Diversos 22. Yhteensä Totalt Total geral 23. Pitkät tuotteet yhteensä Långa produkter totalt Total dos produtos longos (10-12) (10-12) (linhas 10-12) 24. Levytuotteet yhteensä Platta produkter totalt Total dos produtos planos (13-16) (13-16) (linhas 13-16) 22
23 6. Terästeollisuuden koksauslaitokset Stålverkets koksugnar Tuotanto Produktion Tuotantokapasiteetti Produktionsmöjligheter (10 6 t) Belgique/België Danmark Deutschland Elláda España France Ireland Italia Luxembourg Nederland Portugal United Kingdom Österreich Suomi/Finland Sverige EU Mio t Belgique/België... Danmark... Deutschland... Elláda... España... France... Ireland... Italia... Luxembourg... Nederland... Portugal... United Kingdom... Österreich... Suomi/Finland... Sverige... 23
24 7. Malmisintterit Malmsinter Tuotanto Produktion Tuotantokapasiteetti Produktionsmöjligheter (10 6 t) Belgique/België Danmark Deutschland Elláda España France Ireland Italia Luxembourg Nederland Portugal United Kingdom Österreich Suomi/Finland Sverige EU Mio t Belgique/België... Danmark... Deutschland... Elláda... España... France... Ireland... Italia... Luxembourg... Nederland... Portugal... United Kingdom... Österreich... Suomi/Finland... Sverige... 24
25 8. Valurauta Tackjärn Tuotanto Produktion Tuotantokapasiteetti Produktionsmöjligheter (10 6 t) Belgique/België Danmark Deutschland Elláda España France Ireland Italia Luxembourg Nederland Portugal United Kingdom Österreich Suomi/Finland Sverige EU Mio t Belgique/België... Danmark... Deutschland... Elláda... España... France... Ireland... Italia... Luxembourg... Nederland... Portugal... United Kingdom... Österreich... Suomi/Finland... Sverige... 25
Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotEuroopan hiili- ja teräsyhteisö
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EUROOPAN KOMISSIO Sijoitukset yhteisön hiilija terästeollisuudessa VUODEN 2000 TUTKIMUSTA KOSKEVA KERTOMUS Tilanne 1. tammikuuta 2000 Tämä kertomus on laadittu talouden
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotSuhdannetilanne vahvistunut yhä
Luottamusindikaattorit kesäkuu 6 Julkaistavissa 27.6.6 klo 9. Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit korkealla tasolla Teollisuuden luottamusindikaattori kohosi yhä kesäkuussa. Tuotanto-odotukset
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
Lisätiedot17.2.2015 Matti Paavonen 1
1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100
LisätiedotKONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut
LisätiedotSuomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSuhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014
Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,
LisätiedotMALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen
MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:
Lisätiedot6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W
0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan
Lisätiedot24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia
2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä)
FI ECFIN/294/00-EN EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3. toukokuuta 2000 KOM(2000) 274 lopull. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisen rahan käyttöönottamiseksi
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotTeollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu
Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotRahapolitiikka ja taloudellinen tilanne
1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen
LisätiedotSaksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa
BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO
L 228/30 FI II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1998, yhteenliittämisestä vapautetuilla telemarkkinoilla 8 päivänä tammikuuta 1998 annetun
LisätiedotEuroopan hiili- ja teräsyhteisö
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EUROOPAN KOMISSIO Yhteisön hiilija terästeollisuuden investoinnit VUODEN 2002 TUTKIMUSTA KOSKEVA KERTOMUS Tilanne 1. tammikuuta 2002 Tämän kertomuksen on laatinut talouden
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2018 COM(2018) 475 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot Euroopan kehitysrahasto (EKR): sitoumuksia, maksuja ja rahoitusosuuksia
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen
Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen
LisätiedotEuro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotLähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1
Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotRESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0045 (NLE) 6715/16 ASIM 22 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Italian ja Kreikan
LisätiedotTalouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla
Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa
LisätiedotEuroopan ympäristökeskus
Euroopan ympäristökeskus Euroopan ympäristökeskus Tehtävä Euroopan ympäristökeskus on Euroopan unionin elin, jonka tehtävänä on tuottaa luotettavaa ja riippumatonta ympäristötietoa. Ympäristökeskus on
LisätiedotULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto
ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas 19.9.2012 Toimialojen ja erityisesti yritysten tilanne vaihtelee suuresti Teknologiateollisuuden yritykset ovat kehittyneet epäyhtenäisesti
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
Lisätiedotmenestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009
Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
Lisätiedot