Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen. onnettomuuden terveysvaikutukset aikaisempien ihmisen aiheuttamien ydinsäteilypäästöjen valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen. onnettomuuden terveysvaikutukset aikaisempien ihmisen aiheuttamien ydinsäteilypäästöjen valossa"

Transkriptio

1 Lääkintöneuvos, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri Mikko Paunio Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveysryhmä Kirjoittaja on Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtaja Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden terveysvaikutukset aikaisempien ihmisen aiheuttamien ydinsäteilypäästöjen valossa Ympäristöterveyden valmiuden kehittäminen Suomessa tämän kokemuksen pohjalta Tiivistelmä Helmikuun lopulla 2014 kansainvälinen atomienergia (IAEA) järjesti kuudennen Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden seurantakokouksen säteilyn terveysvaikutuksista ja niiden rajoittamisesta ottaen huomioon aiemmat ydinvoimaloiden ja -laitosten ja yhden säteilylähteen (Goiania, Brasilia) aiheuttamat onnettomuudet ja niistä saadut kokemukset. Välittömät terveysvaikutukset ovat näissä onnettomuuksissa jääneet hyvin pieniksi. Tshernobylissä menehtyi 31 henkilöä n. 170 säteilystä akuutisti sairastuneesta pelastustyöntekijästä. Goianiassa menehtyi neljä henkilöä. Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommitusten jälkeen on koko maailmassa vain toista sataa ihmistä menehtynyt ionisoivan säteilyn välittömiin vaikutuksiin. 56 Hiroshimassa ja Nagasakissa heti n menehtyneen joukossa olivat paineaallon ja kuumuuden vaikutukset säteilyn välittömiä vaikutuksia huomattavasti suuremmat. Ihmisen aiheuttamien ydinsäteilypäästöjen pitkäaikaisterveysvaikutuksia on varmuudella kyetty osoittamaan Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksista selvinneiden lisäksi ainoastaan Tshernobylin onnettomuuden seurauksena. Siellä väestön informoiminen onnettomuudesta viivästyi toiselle viikolle. Tämän seurauksena lapset altistuivat erittäin korkeille nopeasti puoliintuvan (8 pv) jodi131 annoksille nautittuaan saastunutta lehmänmaitoa, mistä aiheutui tuhansille lapsille ja nuorille kilpirauhassyöpä Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Sairastuneet on 99 %:sti kyetty parantamaan leikkaushoidolla. Noin Tshernobylin likvidaattorin eli pelastustyöntekijän Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk.

2 ScandinavianStockphoto. sairastamista leukemioista noin 16 % selittynee saaduilla säteilyannoksilla. Heidän joukossaan on havaittu myös lisääntynyt annoksesta riippuva harmaakaihiriski. Jodin puute ruokavaliossa Valko-Venäjällä ja Ukrainassa lisäsi todennäköisesti merkittävästi lapsiväestön alttiutta kilpirauhassyöpäepidemialle, koska se saattoi lisätä merkittävästi lasten kilpirauhasen säteilyannoksia verrattuna esimerkiksi Suomeen, missä jodia lisätään ruokasuolaan. Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa ja välittömästi onnettomuuden jälkeen tehdyissä havainnoissa on kyetty osoittamaan, että oikea-aikainen joditablettien nauttiminen yhdistettynä sisälle suojautumiseen vähensi kilpirauhasannokset murto-osaan verrattuna lasten saamiin kilpirauhasannoksiin Tshernobylin onnettomuuden seurauksena. Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden päästö oli ehkä 10 % Tshernobylin kokonaispäästöön verrattuna. Väestön ja työntekijöiden annokset ovat jääneet niin pieniksi, että epidemiologiset tutkimukset eivät todennäköisesti koskaan kykene osoittamaan onnettomuudesta aiheutuvia kansanterveysvaikutuksia. Ydinvoimaloiden ja ydinlaitosten onnettomuuksien säteilypäästöt jäävät murtoosaan ilmakehän ydinpommikokeiden aiheuttamista päästöistä, mutta ydinreaktoreiden hankalampi isotooppikoostumus ja päästöjen paikallisempi luonne voi johtaa suurempiin väestöannoksiin ydinvoimaloiden ympäristössä asuville kuin mitä stratosfääriin purkautuva ydinpommilaskeuma aiheuttaa keskimäärin väestölle. Lääketieteellisestä diagnostiikasta ja hoidoista Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk. 57

3 aiheutuvan kollektiivisen säteilyannoksen osuus on yli 99 % ihmisen aiheuttamasta säteilyaltistuksesta. Globaalisti luonnon ja kosmisen säteilyn merkitys ihmisen saamaan kokonaissäteilyannokseen on paljon suurempi kuin ihmisen eri toimin aiheuttama kollektiivinen säteilyannos. Vuosia, jopa vuosikymmeniä jatkuvassa ydinonnettomuuden jälki-/toipumisvaiheessa kyetään erilaisin terveydensuojelullisin ja ympäristöhygieenisin keinoin tehokkaasti vähentämään väestön altistumista ionisoivalle säteilylle. Nämä toimet kohdennetaan ruoan alkutuotantoon, ruoan ja veden jakelun valvontaan sekä ihmisten ja aivan erityisesti lasten arkiympäristön puhdistamiseen. Akuuttivaiheesta lähtien pelastus- ja ympäristöterveysviranomaisten sekä koko terveydenhuollon keskeisenä haasteena on toteuttaa riittävän monipuolinen ja kattava radioaktiivisuuden osin reaaliaikainen mittausohjelma, joilla suunnataan terveydensuojelullisia toimenpiteitä ja kyetään arviomaan ihmisten saamat säteilyannokset. Väestön evakuointiin ja erityisesti pysyvään pakkosiirtoon riskinhallintakeinona olisi suhtauduttava äärimmäisen pidättyvästi niistä aiheutuvien sosiaalisten ja sosiaalipsykologisten ongelmien sekä näistä muodostuvien tähtitieteellisten kustannusten ja vähäisten hyötyjen vuoksi. Niihin voidaan päätyä kuitenkin pakkotilaluonteisesti erilaisista yhteiskunnallisista syistä. Riskikommunikaatio on internetajan myötä tullut yhä vaativammaksi ja siihen on pyrittävä ennakolta varautumaan mm. perustamalla kysymys/vastauspankkeja. Johdanto Helmikuun lopulla 2014 kansainvälisessä atomienergiajärjestössä järjestettiin kuudes Fukushiman Daiichi-ydinvoimaloiden onnettomuuden seurantakokous. Tässä kokouksessa koottiin yhteen arviot terveysvaikutuksista ja radioaktiivisen säteilyn altistuksen rajoittamisen mahdollisuuksista. Kokouksessa pohdittiin Fukushiman onnettomuuden vaikutuksia ottamalla 58 huomioon aiemmat ihmisen aiheuttamat merkittävät ydinsäteilyn ympäristöpäästöt ydinpommikokeista ( ), Majakin (1947), Khystymin (1957) Windscalen (1957), Harrisburgin (1979), Tshernobylin (1986) ja Goianian (1989) onnettomuuksista. Länsi-Siperiassa sijaitsevien Khystymin ja Majakin sekä Englannin länsirannikolla sijaitsevan Windscalen onnettomuudet ovat aiheutuneet ydinasemateriaalien valmistamiseen tai ydinmateriaalien jälleenkäsittelyyn liittyneiden onnettomuuksien päästöistä. Harrisburgin, Tshernobylin ja Fukushiman kohdalla on ollut kyse voimantuotantoon tarkoitettujen ydinreaktoreiden polttoaineen täydellinen tai osittainen sulaminen ja tätä seuranneet ympäristöpäästöt. Brasilian Goianiassa kyse oli korkea-aktiivisen säteilylähteen joutumisesta vääriin käsiin kaupunkiympäristössä. Goianian tapaus on ympäristöterveyden näkökulmasta merkittävä, koska ymmärtämättömät romun kerääjät kontaminoivat 85 asumusta ja 275 ihmistä sädehoitolaitteen sisältämällä pulverilla, mikä johti massiiviseen puhdistusoperaatioon ja 3000 m 3 saastuneen maa-alueen aumaamiseen kaupungin ulkopuolelle. Neljä ihmistä kuoli tapahtuman seurauksena akuuttiin säteilysairauteen, jota pidettiin vajaan viikon ajan vain harmittomana suolistotulehduksena terveydenhuollossa. Fukushiman Daiichi reaktoreiden vaurioituminen tsunamin seurauksena keväällä 2011 herätti maailmanlaajuisesti laajaa pelkoa erityisesti säteilysuojelullisesti vähämerkityksellisten, mutta suorassa TVlähetyksessä dramaattisilta vaikuttaneiden vetyräjähdysten vuoksi. Yritän tässä kirjoituksessa painottaa ja tuoda esiin niitä tehtäviä, jotka nousisivat paikallisen ympäristöterveysviranomaisen haasteiksi onnettomuuden jälki-/toipumisvaiheessa. Ympäristöterveysviranomaiselle on uudessa sisäministeriön laaja-alaista säteilytilannetta koskevassa oppaassa sälytetty merkittävä rooli säteilyn riskien pienentämiseksi erityisesti jälkivaiheessa. Ulkoisen säteilyn pienentämisessä pääsääntönä on pidettävä sitä, että puhdistus- Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk.

4 toimenpiteet on suunnattava sinne, missä ihmiset ja aivan erityisesti lapset viettävät enimmän aikansa. Sisäisen altistumisen pienentämisessä on hengityksen, ruoan ja juomaveden kautta tulevan altistumisen pienentäminen oleellista. Säteilyturvakeskus on keskeinen asiantuntija kaikenlaisissa säteilyvaaratilanteissa ja se antaa suosituksia suojelutoimiksi sekä ohjeita ja neuvoja säteilyaltistuksen pienentämiseksi. Terveyden suojelemiseksi on terveydensuojelulaissa pykälät, joihin nojaten Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) voi antaa määräyksiä kunnille ja muille toimijoille laaja-alaisen säteilytilanteen hallitsemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluu myös säteilylain lain noudattamisen valvonnan ylin johto ja ohjaus asioissa, jotka koskevat säteilyn terveydellisten haittavaikutusten yleistä arviointia ja säteilyaltistusta rajoittavien toimenpiteiden tarpeen arviointia sekä näitä toimenpiteitä koskevien vaatimusten asettamista. Säteilylain 67 mukaan kuitenkin onnettomuustilanteen akuutissa vaiheessa johtovastuu on sisäministeriön alaisella pelastusviranomaisella paikallisesti, mutta sen määräysvalta voi ulottua myös toisen pelastuslaitoksen alueelle. Fukushiman Daiichi-ydinvoimalan onnettomuuden ympäristöpäästöt Ulkoisen säteilyn pienentämisessä pääsääntönä on pidettävä sitä, että puhdistustoimenpiteet on suunnattava sinne, missä ihmiset, ja aivan erityisesti lapset, viettävät enimmän aikansa. Ydinvoimaonnettomuutta edeltäneessä tapahtuneessa voimakkaassa maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa kuoli ihmistä, vammautui ja ihmistä on edelleen kateissa. Ydinvoimalaitosonnettomuudesta aiheutuneen säteilyn seurauksena kukaan ei edes yksikään pelastustyöntekijä sairastunut tai vammautunut säteilyn vaikutuksesta. Kahdentoista pelastustyöntekijän arvioitiin saaneen suuren kilpirauhasannoksen, mutta muutoin jopa pelastustyöntekijätkin saivat melko pieniä säteilyannoksia. Eräänä oppina onnettomuudesta Fukushiman pelastuslaitokselle on toimitettu yksinkertainen menetelmä ja opaskirjanen säteilyannosten arvioimiseksi käytännön pelastustyöntekijöillä. Tsunamin myötä sähköt katkesivat Fukushiman Daiichi ydinvoimalaitokselta ja maanjäristyksessä automaattisesti pysäytettyjen reaktoreiden jälkilämmön poisto estyi veden kierron pysähtyessä. Tämä johti kolmen reaktorin polttoaineiden vääjäämättömään sulamiseen ja suodattamattomiin osin hallitsemattomiin ilmakehäpäästöihin. Toisin kuin Tshernobylissä päästöt eivät rajoittuneet ilmakehään. Fukushiman Daiichi ydinvoimalaitoksen alitse valuu yhä edelleen merkittävästi radioaktiivisesti saastuvaa pohjavettä Tyyneen Valtamereen, kenties jopa 800 tonnia päivässä. Saastunutta vettä pyritään varastoimaan alueella. Lopullista ratkaisua ongelmaan etsitään koko ajan. Fukushiman radioaktiivisten aineiden päästöjen suuruus ympäristöön on arvioitu olevan noin 10 % Tshernobylin kokonaispäästöihin verrattuna. Fukushimassa, toisin kuin Tshernobylissä, arviolta noin puolet päästöistä päätyi meriympäristöön. Arviot Fukushiman kokonaispäästöstä saattavat vielä nousta riippuen siitä, kuinka kauan päästöt mereen jatkuvat. Vaikka alueen läpi virtaavan pohjaveden päästöt mereen jatkuvat jopa 800 tonnin vuorokausivauhtia, merivedessä on käytännössä yhtä paljon radioaktiivisuutta, jopa aivan välittömässä veden valumapaikan läheisyydessä kuin ennen onnettomuutta. Aivan ylivoimaisesti tärkein ihmisille säteilyä aiheuttava nuklidi on kesium-137 Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk. 59

5 (Cs-137), jonka päästö on ollut Fukushiman onnettomuudesta noin 6 20 peta (10 15 ) becquerelliä. Cs-137:n puoliintumisaika on yli 30 vuotta. Kesium-134:n päästö oli Cs-137:n luokkaa, mutta se aiheuttaa lyhyemmän puoliintumisajan (2 vuotta) vuoksi paljon vähemmän altistusta kuin Cs-137. On arvioitu, että Cs-137 aiheuttaa kokonaisaltistumisesta 73 %, ja Cs % muiden nuklidien aiheuttaessa vain yhden prosentin kokonnaissäteilystä. Kesiumin isotoopit aiheuttavat ulkoisen säteilyn lisäksi myös kalium-ionin miimikkoina sisäistä altistumista säteilylle, koska kalium on tärkeä solun sisäinen ioni. Tshernobylin onnettomuudessa pääsi karkuun noin 85 petabecquerelliä Cs-137:ää. Ydinkokeita tehtiin kylmän sodan aikana yhteensä Näistä 500 tehtiin ilmakehässä ja niiden seurauksena Cs-137:ää pääsi ilmakehään noin 950 petabecquerelliä. Eli käytännössä yksittäisten ydinpommien ilmakehäpäästöt aiheuttavat pitkäaikaista altistumista ajatellen ydinreaktoreiden potentiaalisiin päästöihin verrattuna pienempiä keskimääräisiä annoksia, etenkin kun ne vielä laimentuvat tehokkaasti stratosfääriin ulottuvan sienipilven myötä. Tämä johtuu siitä, että pommien myötä säteilevät nuklidit syntyvät momentaanisesti, kun ydinreaktoreissa niiden syntyaika on kuukausia tai jopa vuosia. Kahdeksassa päivässä puoliintuvan jodi- 131-päästö oli Fukushimassa noin petabecquerelliä, joka oli noin kymmenen 60 Heti onnettomuuden jälkeen ihmisten tiedon nälkä on erityisen suuri, minkä vuoksi säteilytasojen laajat ja kattavat säteilytasojen mittaukset ovat välttämättömiä. kertaa pienempi päästö kuin Tshernobylissä. Monista eri syistä johtuen lasten kilpirauhasannokset jäivät hyvin todennäköisesti kuitenkin Fukushimassa jopa 100 kertaa pienemmiksi verrattuna Tshernobyliin. Eräs tärkeä syy oli se, että vallitseva tuulensuunta oli pääosin koilliseen merelle. Mm. japanilainen dieetti sisältää myös runsaasti jodia sisältävää levää, eli lasten kilpirauhasten jodisaturaatio oli hyvä Japanissa. Säteilytilanteen kartoitus ja kattavat mittaukset ovat tärkeä prioriteetti Säteilytilanteen kartoittamiseksi on käynnistetty suuri määrä erilaisia ympäristöhygieenisiä sekä terveysvaikutusten arviointiin tähtääviä projekteja yhteistyössä Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA), Maailman ruokaohjelman (FAO), taloudellisen yhteistyöjärjestön (OECD) ydinvoimaorganisaation (NEA), YK:n ydinsäteilyn riskinarviointikomitean (UNSCEAR), kansainvälisen säteilysuojelukomission (ICRP) kanssa ja USA:n energiaministeriön sekä USA:n puolustushallinnon kanssa. Aivan alkuvaiheessa USA:n energiaministeriön ja puolustushallinnon sekä Japanin hallituksen yhteistyönä tehtiin nopea reaaliaikainen säteilyn kokonaistilannekartoitus ilmasta käsin. Tällä kartoituksella oli suuri merkitys tilannekuvan hahmottamisessa. Wienin kokouksessa korostettiin myös, että entisessä Neuvostoliitossa oli ilmakehän ydinpommikokeiden myötä myös tällainen valmius, jota hyödynnettiin Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Myös Suomessa on valmius toteuttaa Säteilyturvakeskuksen ja ilmavoimien yhteistyönä ilmakartoitus tarvittaessa. Valmius oli käytössä jo Tshernobylin onnettomuuden aikana, ja puolustusvoimat otti näytteitä onnettomuudessa vapautuneesta radioaktiivisesta pilvestä. Japanin hallitus päätyi väestön lopullisiin evakuointeihin ja pakkosiirtoihin annosnopeuksien noustessa sellaisiksi, että ICRP:n vuotuisen 20 millisievertin raja ylittyi: henkilöä evakuoitiin alle 20 Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk.

6 Ydinonnettomuuden akuutissa ja toipumisvaiheessa luotettavat ja kattavat ympäristöhygieeniset mittaustulokset ovat edellytys kunnollisten annosarviointien teolle. Ilman kunnollisia annosarvioita on lähes mahdotonta tehdä luotettavaa riskinarviota. km:n säteellä ydinvoimalasta ja huhtikuussa 2011 evakuoitiin henkilöä lisää vallitsevan tuulen suunnasta, yli 30 km ydinvoimalasta km säteellä ihmistä kehotettiin pysymään sisätiloissa. Vallitsevien tuulten myötä pahiten saastui kapeahko käytävä Fukushiman Daiichin ydinvoimalalta luoteeseen, joka siis ulottui osin myös yli 30 km päähän. Alkuvaiheen evakuointi- ja sisällesuojautumispäätökset perustuivat kuitenkin laitosyksiköiden tilanteeseen IAEA:n ohjeiden mukaisesti. Tuolloin tilanne oli äärimmäisen epävarma monessa laitosyksikössä samanaikaisesti. Tilannetietoja oli niukasti johtuen mm. sähköjen menetyksestä jne. Heti onnettomuuden jälkeen ihmisten tiedon nälkä on erityisen suuri, minkä vuoksi säteilytasojen laajat ja kattavat säteilytasojen mittaukset ovat välttämättömiä. Ympäristön säteilytasoja kartoitettiin ja kartoitetaan edelleen viidellä eri projektilla, joissa mittausmäärät ovat olleet massiiviset ihmisten alkuvaiheen kilpirauhasmittauksia lukuun ottamatta. Ympäristömittauksia on tehty mm. autoilla. Myös laitosalueella jouduttiin autoilla tehtyihin ympäristömittauksiin tsunamin tuhottua pysyvät mittauspisteet. Jopa eräs kansalaisjärjestökin (Safecast) organisoi ulkoisen säteilytilannekartoituksen, josta oli lopulta hyötyä myös hallitukselle yleisön menetettyä suuresti luottamustaan viranomaisia kohtaan. Luotettavat ja kattavat ympäristöhygieeniset mittaustulokset eivät ole korkea prioriteetti ydinonnettomuuden akuutissa ja toipumisvaiheessa ainoastaan yleisön tiedonnälän sammuttamiseksi, vaan ne ovat edellytys kunnollisten annosarviointien teolle. Ilman kunnollisia annosarvioita on lähes mahdotonta tehdä luotettavaa riskinarviota. Luonnollisesti sekä veden että ruoan radioaktiivisuutta on valvottu tarkkaan. Osin viranomaistoiminnan ulkopuolella saksalainen TUV-yhtiö tarjosi palveluja evakuointialueiden ulkopuolella mm. elinkeinoelämän ja eri yhteisöjen tarpeisiin. Myös tällä toiminnalla oli tärkeä merkitys epäluottamuksen ollessa suurta viranomaisia kohtaan. Onnettomuuden toipumisvaiheessa on tarpeen määritellä mm. erilaisten kaupallisten tuotteiden, turistikohteiden, autojen, konttien, vientiin menevien tavaroiden ym. pintakontaminaation radioaktiivisuus ja antaa arvio pintakontaminaation mahdollisesta haitallisuudesta IAEA:n turvallisuusstandardin TS-R-1 perusteella. Sen mukaan < 4 Bq/cm² pintakontaminaatio täyttää väestön yhden millisievertin vuotuisen annosrajan vaatimuksen. Yhtiö tarjosi myös tekniikoitaan mm. sisätilojen puhtauden arviointiin. Yhtiö sertifioi onnettomuuden jälkeen säteilyturvallisia turistikohteita ympäri Japania. Säteilyn määrää voidaan tehokkaasti vähentää ja se vähenee fysikaalista puoliintumista nopeammin myös itsestään eri ympäristöissä Radionuklidien poistuma on useissa ympäristöissä nopeampaa kuin niiden fysikaalisesta puoliintumisajasta voidaan päätellä. Erityisen nopeasti Cs-137 määrä puoliintuu merivirtojen edistämän laimenemisen vuoksi meriympäristössä ja maanteillä. Maanteillä radionuklidit kulkeutuvat nopeasti kauemmaksi tien pientareelle. Urbaaneissa ympäristöissä puoliintumista on suuresti nopeuttanut erilaiset koulujen ja päiväkotien pihojen ja puistojen maaperän kuorinta 5 cm syvyydeltä, uima-allasvesien ja uima-altaiden pintojen puhdistaminen sekä kotien siivous. Näissä talkoissa on Fukushiman ympäristössä Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk. 61

7 evakuointialueen ulkopuolella saavutettu noin 95 % alenema annosnopeuksissa ja mm. uima-allasveden kohdalla 100 % aktiivisuuden alenema. Kuorittu pintamaa on usein haudattu metrin syvyyteen Fukushimassa. Fukushimassa havaittiin vesipesun, neutraalin pesuainepesun, hiekkapaperihankauksen ja appelsiiniöljyliuotinpoiston olevan 100 % tehokas leikkikenttien metallisten kiipeilypintojen puhdistamisessa. Puisen hiekkalaatikkokehikon pinnan puhdistamisessa tehokkain 99 % tulos saavutettiin tasohiomakoneella. Wienin kokouksessa esiintynyt Date-nimisen kaupungin pormestari esitteli koko kaupungin ja aivan erityisesti päiväkotien ja koulujen puhdistamista. Tämä asukkaan kaupunki sijaitsee yli 30 km luoteeseen Fukushima Daiichi ydinvoimalaitoksesta. Kaupunki jaettiin annosnopeuden mukaan kolmeen luokkaan; A yli 20 millisieverttiä/vuosi (2 555 kotia), B 5 20 millisieverttiä/vuosi (3 700 kotia) ja C alle 5 millisieverttiä/vuosi ( kotia). A-alueen kotien puhdistaminen maksoi per koti euroa, B-alueen euroa ja C-alueen euroa per koti. Annosnopeudet kuriin ympäristöterveyden keinoin Annosnopeudet saatiin Datessa päiväkodeissa ja kouluissa putoamaan 4 5 mikrosievertin tuntitasolta alle yhden mikrosievertin tuntitasoon. Lopullinen tavoite 0,23 mikrosieverttiä tunnissa johtaa alle 1 millisievertin vuotuiseen annossitoumaan. Yksikään alle 15-vuotias lapsi ei ole Datessa saanut neljän millisievertin ylittävää vuotuista annosta ja aivan valtaosa lapsiväestöstä saa tavoitteen mukaisen alle yhden millisievertin annoksen ydinvoimalaonnettomuudesta. Vuotuinen yhden millisievertin sädeannos lisää absoluuttista syöpäriskiä 0,005 %, eli hyvin vähän. Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeus on 0,12 mikrosieverttiä tunnissa. 62 Wienin kokouksessa esiintynyt valkovenäläinen luennoitsija kertoi, että painepesu oli ollut tehokas keino rakennusten kattojen ja seinien pesemiseksi. Suomessa olemme pohtineet ydinvoimaonnettomuusharjoitusten yhteydessä mm. julkisten rakennusten ilmastoinnin pysäyttämisen tärkeyttä ennen radioaktiivisen pilven ylikulkua, jotta näiden julkisten rakennuksien sisätilat eivät saastuisi. Harjoituksissa on myös korostettu, että rakennusten pintakontaminaation puhdistamiseen olisi ryhdyttävä mahdollisimman aikaisin, koska kesium kiinnittyy ajan myötä tiukemmin rakennusmateriaaleihin. Fukushimassa tehdään tällä hetkellä yhä tarkempia arvioita urbaanien alueiden ihmisille aiheuttamista säteilyannoksista. Sekä ruoan että juomaveden kautta on kesiumin isotooppien aiheuttama säteilyaltistuminen jäänyt hyvin pieneksi, ja esimerkiksi japanilaisten ruokavalion kannalta tärkeiden merenelävien sisältämä aktiivisuus on jäänyt erittäin pieneksi, jos sitä vaikka verrataan suomalaisten metsäsienien tai norjalaisen poronlihan aktiivisuuteen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Jäkälällä ei ole lainkaan juuria ja se ottaa kaikki tarvitsemansa ravinteet ilmasta, mikä on johtanut lopulta jopa satojen tuhansien becquerellien pitoisuuksiin poronlihassa Norjassa Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Yhden tällaisen poronlihakilon syönti tarkoittaisi noin 2 4 millisievertin annoksen kertymistä. Suomalaisten keskimääräinen annos on noin 3,2 millisieverttiä vuodessa. Urbaaneissa ympäristöissä kesium-137 päätyy harmaiden vesien myötä vedenpuhdistamoille tai suoraan vesistöihin tai mereen. Hitainta Cs-137:n puoliintuminen on metsäekosysteemissä, jossa sillä on taipumus rikastua erityisesti sieniin. Toiseksi hitainta Cs-137 poistuma on kesannoilla olevilla niityillä ja pelloilla sekä koskemattomilla matalan kasvillisuuden peittämillä aukeilla. Cs-137 liikkuu maaperän sisään tietyllä nopeudella ja sitä on käytännössä löytynyt onnettomuuden jälkeen vain 5 cm:n syvyydeltä. Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk.

8 Alkutuotannon suojaaminen Fukushiman onnettomuus tapahtui juuri ennen kasvukauden käynnistymistä. Tämä helpotti merkittävästi elintarviketjun pitämistä puhtaana radioaktiivisuudesta. Lehmät eivät laiduntaneet, minkä vuoksi niiden maitoon kertyi vain vähän radioaktiivista jodia. Tästä huolimatta viranomaiset toteuttivat lehmän maidon luovutuskiellon meijereille onnettomuusalueella. Viranomaiset ovat toteuttaneet hyvin kattavan valvontaohjelman, jotta talousvedessä tai elintarvikkeissa ei ole yli 100 becquerelliä radioaktiivisuutta yhtä kilogrammaa kohti. Erilaisia tutkimusohjelmia on paljon ja Wienin kokouksessa esiteltiin tuloksia alueella kasvatettavien sitrushedelmien tai Fukushiman satamaan tuotavien kalojen sisältämistä säteilymääristä. Säteilymäärät tulivat näissä elintarvikkeissa paljon nopeammin alas kuin mikä on radionuklidien puoliintumisaika. Elintarvikeketjusta tai juomavedestä ei aiheudu juurikaan säteilyaltistumista yleisölle. Kansainvälisten järjestöjen avulla Fukushiman prefektuuriin on saatu maatalousasiantuntijoita Euroopasta. Nämä asiantuntijat olivat kerryttäneet kokemusta Ukrainan ja Valko-Venäjän alkutuotannon säteilysuojelun turvaamisesta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Wienin kokouksessa esiteltiin Valko-Venäjällä tuotetun ruoan säteilyarvoja. Ne olivat laskeneet yli 99 % ensimmäisistä vuosista. Alkutuotannossa on mahdollisuus maaperän kuorimisen (hyvin tehokas, mutta runsas jätemäärä on ongelma) lisäksi taata ruoan puhtaus mm. äestyksellä, ionin vaihtimilla, maaperän ph:ta säätelemällä tai tuomalla sellaista maa-ainesta, joka sitoo kemiallisesti kesiumia itseensä (esim. bentoniitti). Eri keinojen teho, lukuun ottamatta maaperän kuorintaa, on riippuvainen maaperän laadusta. Ionin vaihtimia (Preussin sini) on käytetty myös lehmien rehussa, minkä myötä kesiumin kertyminen lehmän maitoon ja lihaan vähenee. Myös valitsemalla tiettyjä viljelylajikkeita on mahdollisuus ottaa jopa käyttöön saastunutta maa-alaa. Esimerkiksi rapsiöljyyn ei kumuloidu kesiumia. Terveysvaikutustutkimukset ja ihmismittaukset Maailman terveysjärjestö reagoi nopeasti Fukushiman onnettomuuteen Japanin terveysministeriön tiedotettua onnettomuudesta kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) mukaisesti. Luonnollisesti päävastuu alkuvaiheen informaation jakamisesta oli kansainvälisellä atomienergiajärjestöllä IAEA:lla sen jäsenmaille. WHO oli nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa riskinarvioon paneutuvana toimijana ja näin se tuki muiden kansainvälisten järjestöjen toimia. WHO julkaisi 2013 riskinarvion eri syöpätyypeille perustuen Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksesta selvinneiden seurantatietoon. WHO:n raportissa esitetään ajan myötä graafisesti laskennallinen riskin lisäys, joka aiheutuu Fukushiman päästöjen aiheuttamasta säteilyannoksesta. WHO toteaa kuitenkin, että riskin lisäys on niin pieni, että sitä on käytännössä mahdoton osoittaa tilastollisesti syövän taustailmaantuvuudesta. Väestön saamat annokset ovat aivan valtaosalla alle 2 millisieverttiä ja vain 0,1 %:lla annokset ylittävät 10 millisievertin rajan. Myös YK:n säteilyn riskinarviokomitea (UNSCEAR) laatii oman arvionsa, joka valmistuu 2014 aikana. Raportin alustavan esittelyn perusteella riskinarvio ei juuri poikkea WHO:n tekemästä arviosta. Koko väestölle on tehty tulevaisuudessa toistettava terveyskysely, jonka otos on kaksi miljoonaa. Tämän lisäksi jo lapsella ja nuorella on seulottu kilpirauhassyöpää. Tarkoitus on vielä seuloa lasta ja nuorta lisää. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että kilpirauhassyövät olisivat lisääntyneet. Kilpirauhassyövän ilmaantuvuutta tullaan seuraamaan huolellisesti. Huolellisesti tehty uusi saksalaisvetoinen riskiarvio päätyi siihen, että kilpirauhassyövän kumulatiivinen elinikäinen riskin lisäys onnettomuuden seurauksena on 1/1000. Tämä perustuu tosin osittain Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk. 63

9 64 puutteelliseen tietoon perustuvaan lasten kilpirauhasannosten arvioon (keskimäärin 20 millisieverttiä). Neuvostoliitossa tehtiin kilpirauhastutkimusta, kun vastaava luku Japanista on vain Wienin kokouksessa tähdennettiin kilpirauhastutkimusten suurta merkitystä ja toteuttamista mahdollisimman varhain lapsiväestön saaman tarkan kilpirauhasannoksen arvioimiseksi. On arvioitu, että lasten lähinnä hengityksen ja osin ruoan kautta tulleet kilpirauhasannokset korkeimmillaan olivat satoja millisieverttejä, kun Tshernobylissä tehokkaan lehmän maidon kautta tapahtuneen altistumisen myötä annokset olivat jopa 100 kertaa korkeammat. Yli Tshernobylin onnettomuudessa altistunutta on leikattu kilpirauhassyövän vuoksi, mutta vain ani harva on menehtynyt tautiin, eli tauti on hoidettavissa leikkauksella. Tshernobylissä ainoastaan pienen välittömästi evakuoidun Pripyat-kylän asukkaille annettiin jodiprofylaksia. Suurimmalle osalle jodiprofylaksia viivästyi viikolla, minkä jälkeen se oli hyödytöntä. Neuvostoliitossa oli 1970-luvulla tehty kokeellinen tutkimus, jossa kyettiin osoittamaan oikeaaikaisen välittömästi ennen altistumista tapahtuvan jodiprofylaksian teho ja sen viivästymisen takia aiheutuva tehon heikkeneminen. Väestön tiedottamisen viivästyminen oli traagista sen vuoksi, että nauttimalla jodia oikea-aikaisesti ja välttämällä lehmän maidon juontia olisivat elinikäiset säteilyannokset Tshernobylin onnettomuudesta olleet Ukrainassa ja Valko-Venäjällä puolet toteutunutta pienemmät. Neuvostoliiton viranomaiset tiedottivat kansalaisiaan laajalti vasta viikon onnettomuuden jälkeen, minkä vuoksi miljoonat lapset saivat hyvin suuria jodi131 annoksia lehmän maidosta. Lasten hyvin suuret jodi131 annokset johtuivat todennäköisesti myös siitä, että he kärsivät ruoan kautta tulevan jodin puutteesta. Tämä johti siihen, että maidon nauttimisen myötä elimistöön joutunut jodi131 hyvin tehokkaasti siirtyi kilpirauhaseen. Suomessa joditablettien saatavuus ydinvoimalaitosten välittömän ympäristön ulkopuolella on periaatteessa omaehtoisen varautumisen varassa, joskin monilla paikkakunnilla sekä päiväkotien että kouluviranomaisten toimesta sitä on tosin epäyhtenäisesti varattu lapsille ja nuorille etukäteen säteilyvaaratilanteita varten. Parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta jakaa rutiinisti joditabletit etukäteen neuvoloissa, koska se olisi halpa ja logistisesti ylivertainen tapa varautua säteilyvaaratilanteeseen etukäteen. Välittömästi onnettomuuden jälkeen Fukushiman Daiichi-ydinvoimalan alueella säteilymittauksiin osallistuneille 50:lle työtentekijälle tehtiin koko kehomittaukset, joissa ilmeni sisäinen altistuminen vain vajaan yhden millisievertin annoksille. Kaiken kaikkiaan pelastustyöntekijöiden keskimääräinen altistumistaso on ollut 12 millisieverttiä. Suurehkoille annoksille (yli 100 msv) altistui 170 (0,7 %) työntekijää, joista 12 sai hyvin suuret kilpirauhasannokset (2 12 sieverttiä). Lopuksi Wienin kokouksessa riskikommunikaatio nousi aivan erityisesti esille, koska uuden internetaikakauden myötä väestö saa ennen näkemättömän nopeasti lähes reaaliaikaisesti tietoa ympäri maailman. Wienin kokouksen viesti oli, että riskikommunikaatioon on panostettava huomattavasti jo pelkästään sen vuoksi, että onnettomuustilanteissa väestön luottamus viranomaistoimintaan kärsii vääjäämättä. Ionisoiva säteilyyn liittyvä tiedotus ja tiedonvälitys tapahtuu yhä edelleen ydinpommin pitkän varjon alla. Säteily on hajuttomuudesta, mauttomuudesta ja näkymättömyydestä johtuen yhä pelottava ja tunteita herättävä asia. Wienin kokouksen riskikommunikaatioon perehtyneiden asiantuntijoiden viesti oli, että pelokkaan ja ahdistuneen väestön kyky omaksua monimutkaista tietoa on hyvin rajallinen, mutta samaan aikaan kuitenkin sen tiedon nälkä ryöpsähtää yli äyräiden. Näin esimerkiksi meillä todennäköinen seuraus ydinvoima- Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk.

10 Riskikommunikaatioon on panostettava huomattavasti jo pelkästään sen vuoksi, että onnettomuustilanteissa väestön luottamus viranomaistoimintaan kärsii vääjäämättä. Riskitiedottamisessa olisi pyrittävä hyvin yksinkertaisiin sanomiin ja pitkäjänteisyyteen. laonnettomuudesta olisi 112 hätänumeron tukkeutuminen ja hätäkeskustoiminnan vakava häiriintyminen. Riskitiedottamisessa olisi pyrittävä hyvin yksinkertaisiin sanomiin ja pitkäjänteisyyteen. Eräs konkreettinen suositus oli, että säteilyturvaviranomaisilla tulisi olla valmiina kysymys/vastauspankki kysymystulvan hallitsemiseksi. Väestön pysyvät pakkosiirrot ovat olleet tähtitieteellisen kalliita sekä Tshernobylin että Fukushiman onnettomuuksien jälkeen. Ydinvoimayhtiö TEPCO Japanissa joutuu maksamaan kuukaudessa jokaista uudelleen sijoitettua kohti 2000 euroa kuukaudessa niin kauan kuin evakkoretki jatkuu. Japanissa väestön evakuointi, joka mm. sisälsi vanhusten laitosten ja sairaaloiden evakuoinnin, aiheutti jopa kuolemantapauksia. Tshernobylissä väestön yhden kollektiivisen sievertannoksen välttäminen väestön pakkosiirrolla maksoi dollaria, kun se maksoi reilusti alle yhden dollarin sisälle suojautumalla ja jodiprofylaksialla. Japanissa, missä historiallisista syistä säteilyllä on kolkko kaiku, ei väestön pakkosiirroille ollut monilla alueilla reaalisia vaihtoehtoja, koska vapaaehtoiseen evakkoon oli lähtenyt niin suuri joukko aktiivista nuorempaa väestöä, että yhteiskunnan toimivuus (mm. palvelut) oli pahoin kärsinyt väestökadosta. Oma henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, että väestön pysyviin pakkosiirtoihin olisi suhtauduttava suurella varauksella siitäkin huolimatta, että päätöksenteon hetkellä ulkoiset annosnopeudet antavat osviittaa, että vuotuinen ICRP:n määrittelemä ja monien maiden lainsäädäntöön kirjattu 20 millisievertin annosraja ylittyisi. Elämmehän me täällä Suomessa ilman paniikkia, vaikka tiedämme, että tuhannet suomalaiset altistuvat jopa sadoille radonin aiheuttamille millisieverteille vuosittain. Tupakointi tosin on tällaisissa oloissa aika hasardia puuhaa. Kirjoittaja kiittää Säteilyturvakeskuksen valmiuspäällikköä Hannele Aaltosta arvokkaista kommenteista. Lähdekirjallisuus Wienin helmikuun 2014 Fukushimakokouksen esitelmät: cn224presentations.aspx Ohje VAL 2/ , Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen jälkivaiheessa _files/ /default/ ohje-val2.pdf Valvirassa valmistellaan myös sisäministeriön ohjeeseen ( julkaisu/382012?docid=38160) pohjautuvaa ympäristöterveydenhuollon viranomaisohjetta säteilyvaaratilanteen varalle. Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk. 65

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa Sivu 1/10 SÄTEILYTURVAKESKUS VAL 1.1 15.6.2001 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 2.1 Peruskäsitteitä 2.2 Suureita ja yksiköitä 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Säteilyvaaratilanteet ja suojelutoimet

Säteilyvaaratilanteet ja suojelutoimet Säteilyvaaratilanteet ja suojelutoimet Antero Kuusi Säteilyturvakeskus Säteilyannoksia ja seurauksia 0,05 msv keuhkojen röntgenkuvaus, 10 tunnin lentomatka 3,2 msv suomalaisten keskimääräinen annos vuodessa

Lisätiedot

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilylakiluonnos Säteilyturvakeskus Säteilylakiesitys Parantaa säteilyturvallisuutta Kaikkien säteilyaltistustilanteiden huomioiminen Toiminnan harjoittajan vastuu korostuu ja valvonta entistä riskiperäisemmäksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta

Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta MÄÄRÄYS S/1/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta Annettu Helsingissä 14.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määritelmiä 5 3 Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet jälkivaiheessa 8 3.1 Jälkivaiheen suojelutoimien valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta

Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta Tshernobyl ja Fukushima ATS 26.4.2011 Säätytalo Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta Wendla Paile Tshernobylin onnettomuuden suorat (deterministiset) vaikutukset: 134 vahvistettua

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä

Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä Mika Markkanen Säteilytoiminnan turvallisuusarvio (26 ) Tehtävä turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta Laadittava kirjallisesti Pidettävä ajan

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä

Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä MÄÄRÄYS S/2/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Avolähteet. Hanna Tuovinen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Avolähteet. Hanna Tuovinen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Avolähteet Hanna Tuovinen Säteilyaltistuksen ja säteilylähteiden luokat Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 16 ja liite 4 Säteilyaltistuksen luokka Työperäinen altistus Väestön altistus Annos

Lisätiedot

Varautuminen säteilyvaaratilanteeseen

Varautuminen säteilyvaaratilanteeseen Varautuminen säteilyvaaratilanteeseen Ylitarkastaja Heli Laasonen, FT (kemia) Tupakka- ja ympäristöterveysosasto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira 4.5.2015 Heli Laasonen 1 Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1/5.10.2012 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA 1 Yleistä 3 2 Käsitteitä ja määritelmiä 3 3 Säteilyn terveyshaitat 5 4 Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet 5 5 Väestöä koskevat

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 2

SÄTEILYTURVAKESKUS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 2 SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS 21.2.2013 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 2 1 YLEISTÄ... 3 2 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 4 3 SUOJELUTOIMIEN SÄTEILYSUOJELUPERUSTEET JÄLKIVAIHEESSA...

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen kirjallinen asiantuntijalausunto

Säteilyturvakeskuksen kirjallinen asiantuntijalausunto Lausunto 1 (5) Eduskunta Ympäristövaliokunta YmV@eduskunta.fi Viite: lausuntopyyntönne 5.4.2018 asiasta HE 28/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle säteilylaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä MÄÄRÄYS Y/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä Annettu Helsingissä 10.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään ydinenergialain (990/1987) 7

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat 2013

Poikkeavat tapahtumat 2013 Poikkeavat tapahtumat 2013 Jussi Aromaa Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä, Paviljonki 9.-10.4.2014 Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa

Lisätiedot

VARAUTUMINEN SÄTEILYVAARATILANTEISIIN. Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys) Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset)

VARAUTUMINEN SÄTEILYVAARATILANTEISIIN. Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys) Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset) Perustelumuistio 1 (7) VARAUTUMINEN SÄTEILYVAARATILANTEISIIN Teema 5: Ympäristö terveyden ja hyvinvoinnin voimavaraksi Sisältö 2: Terveyden ja turvallisuuden varmistaminen, Varautuminen ympäristöterveyden

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

Elintarvikkeita, muita tuotteita ja niiden suojaamista koskevat toimenpiteet

Elintarvikkeita, muita tuotteita ja niiden suojaamista koskevat toimenpiteet Elintarvikkeita, muita tuotteita ja niiden suojaamista koskevat toimenpiteet Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen varhais- ja jälkivaiheessa, 20.5.2013 Maarit Muikku Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1

SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1 1 SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS 21.2.2013 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1 1 YLEISTÄ... 2 2 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 3 3 SÄTEILYN TERVEYSHAITAT... 6 4 SUOJELUTOIMIEN SÄTEILYSUOJELUPERUSTEET...

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Säteily ja terveys 12/2016 Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Janne Anttila Vastaava työterveyslääkäri Fortum Oyj Työterveyshuolto / Loviisan voimalaitos E-mail. janne.s.anttila@fortum.com

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

Fukushiman onnettomuuden ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttamat säteilysuojelutoimet

Fukushiman onnettomuuden ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttamat säteilysuojelutoimet Fukushiman onnettomuuden ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttamat säteilysuojelutoimet 26.4.2011 Tarja K. Ikäheimonen STUK Ensimmäisinä päivinä hyvin hajanaista tietoa Annosnopeudet olivat suuria Annosnopeudet

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista

Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista 1 Nämä asiat muuttuvat, kun uusi säteilylaki on astunut voimaan. 1. Turvallisuusarvio ja toiminnan sekä lähteiden

Lisätiedot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA JA JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 1

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA JA JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 1 LUONNOS 1 SÄTEILYTURVAKESKUS 24.6.2019 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA JA JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 1 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Sisältö... 3 1.2 Käsitteitä ja määritelmiä... 5 1.3 Säteilyvaaratilanteen

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Säteilyvaara ja suojautuminen

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Säteilyvaara ja suojautuminen SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Säteilyvaara ja suojautuminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Säteilyvaara ja suojautuminen Suojautumista edellyttävän

Lisätiedot

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Mika Markkanen Säteilysuojelusuositusten historiaa Vuonna 1895, Wilhelm

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) 129 :n 2 momentin, 130 :n 6 momentin ja 131 :n 5 momentin nojalla:

Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) 129 :n 2 momentin, 130 :n 6 momentin ja 131 :n 5 momentin nojalla: MÄÄRÄYS S/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys suunnitelmasta säteilyturvallisuuspoikkeamien varalle sekä toimista säteilyturvallisuuspoikkeamien aikana ja niiden jälkeen Annettu Helsingissä 14.12.2018

Lisätiedot

ATS-INFO Huhtikuu 2002

ATS-INFO Huhtikuu 2002 ATS-INFO Huhtikuu 2002 Suomen Atomiteknillinen Seura Atomtekniska Sällskapet i Finland TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUS Onnettomuuden syyt Huhtikuun 26. päivänä 1986 sattunut Tshernobylin nelosreaktorin onnettomuus

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisalan

Lisätiedot

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Luonnosta

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilylakiluonnos Säteilyturvakeskus Säteilylakiluonnos Parantaa säteilyturvallisuutta Kaikkien säteilyaltistustilanteiden huomioiminen Oikeutusperiaatteen käyttöön tarkennuksia Toiminnan harjoittajan

Lisätiedot

Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta

Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Gynaecologi Practici 5.12.2012 Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Wendla Paile Säteilyturvakeskus α e - DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena 2 Ionisoivan säteilyn vaikutukset Suorat

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN 9 SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN Kyllikki Aakko ja Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Säteilyvaaran aiheuttajat ja vaikutukset... 352 9.2 Säteilyvaaratilanteen turvallisuusarviointi... 360 9.3

Lisätiedot

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Optimointi muutokset vaatimuksissa Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat

Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2017 Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Maarit Muikku, Tiina Torvela

Lisätiedot

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( )

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL C.3 esitetään luvanhakijaa

Lisätiedot

Elinympäristöä koskevat toimet, VAL 2

Elinympäristöä koskevat toimet, VAL 2 Elinympäristöä koskevat toimet, VAL 2 Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen varhaisja jälkivaiheessa, 20.5.2013 Maarit Muikku Elinympäristöä koskevat toimet, VAL 2 Väestö ja saastuneella alueella työskentelevät

Lisätiedot

Säteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY

Säteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY Säteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY Riitta Pilviö Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja MAP Medical

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Radioaktiiviset aineet Ohje 4/2016 Ohje 4/2016 2 (11) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Laaja-alainen säteilyvaaratilanne ja talousvesi... 3 3. Viranomaisten ja

Lisätiedot

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja. VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK-B 230 / LOKAKUU 2018 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 230 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta 1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B 220 / LOKAKUU 2017 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2017 toim Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 220 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B 228 / KESÄKUU 2018 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 228 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta MÄÄRÄYS S/3/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) nojalla:

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Ryhmä 9: Radioaktiivisen säteilyn vaikutus Sirke Lahtinen Tuukka Ahonen Petri Hannuksela Timo

Lisätiedot

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman

Lisätiedot

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Jarkko Niemelä Erikoistuva fyysikko Säteilysuojelukoulutusta hammaskuvauksista 16.11.2017 / TYKS 16.11.2017. Jarkko Niemelä, TYKS

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen valmiusharjoitus 2019

Valtakunnallinen valmiusharjoitus 2019 Valtakunnallinen valmiusharjoitus 2019 Elintärkeä puhdas vesi Harjoituksen teemana on puhtaan veden puute eri taustasyistä Harjoituspäivä 26.10.2019 Puhdas vesi on meille jokaiselle välttämätöntä Puhtaan

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta 1 (10) LUONNOS 2 MÄÄRÄYS STUK S/XX/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018 ) nojalla: 1

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA 11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva

Lisätiedot

STUK Soklin radiologinen perustilaselvitys, liitetiedostot 1(55)

STUK Soklin radiologinen perustilaselvitys, liitetiedostot 1(55) STUK Soklin radiologinen perustilaselvitys, liitetiedostot 1(55) Soklin radiologinen perustilaselvitys Loppuraportin liitetiedostot 31.5.2010 Sisällysluettelo LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä

Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (12) Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (859/2018)

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut

Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 5/2019 HUOM! Hangossa tilastopohja on hyvin pieni, joten analyysit/tulkinnat ovat rajallisia. Tiivistelmä Onnettomuuskehitys yleisesti Hangon

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B-231/ HELMIKUU 2019 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B-231 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku POIKKEAVAT TAPAHTUMAT Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimukset raportoinnista säteilyasetuksessa

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Perustelumuistio [Nro] 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (xx/2018) 49 :n 3 momentin ja 85 :n 2 momentin sekä ydinenergialain

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue

Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue Suomen Atomiteknillisen Seuran kevätkokous 26.3.2018, Helsinki Jukka Sovijärvi STUKin strategien tavoite: Yhteiskunta kestää häiriöt Yhteiskunnan toimintaedellytykset

Lisätiedot