SUOMEN PANKIN KES KUSTELUALO ITTEITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN PANKIN KES KUSTELUALO ITTEITA"

Transkriptio

1 SUOMEN PANKIN KES KUSTELUALO ITTEITA 1/92 Jaakko Autio Valuuttakurssit Suomessa Katsaus ja lilastosarjat FINlANDS BANKS DISKUSSIONSUNDERLAG BANK OF FINLAND DISCUSSION PAPERS

2 Suomen Pankki PL HELSINKI (90) 1831

3 SUOMEN P ANKIN KESKUSTELUALOITIEITA 1/92 Jaakko Autio Suomen Pankin tutkimusosasto Valuuttakurssit Suomessa * Katsaus ja tilastosarjat * Selvitys kuuluu osana laajempaan tilastoprojektiin, joka koskee Suomen rahoitusmarkkinoiden historiaa uvulta alkaen.

4 ISBN ISSN Suomen Pankin monistuskeskus Helsinki 1992

5 Tiivistelma. Tassa keskustelualoitteessa julkaistaan lyhyt katsaus valuuttakurssien historiaan Suomessa seka tilastoliitteessa Suomen Pankin noteeraamat myyntikurssit ja valuuttaindeksi kuukausittain vuodesta 1864 alkaen. Tilastosrujat ovat saatavissa myos levykkeella Suomen Pankin tutkim usosastol tao Abstract This report includes a brief review of the history of exchange rates in Finland since Appendix contains monthly series of Bank of. Finland's official selling rates and a long-term currency index. Statistics are also available on diskette from the Bank of Finland's research department. Sisallys sivu 1 lohdanto 5 2 YI eiskatsaus valuuttakursseihin 6 3 Valuuttaindeksi 24 4 Uihdeaineisto 28 5 SaIjojen esittely 29 Uihteet 35 Tilastoliite 37 3

6

7 1 Johdanto Kasilla oleva raportti julkaistaail Suomen Pankissa vuonna 1990 alkane en valuuttakursseja koskeneen tilastoprojektin paatteeksi. Raportissa esitetaan aluksi yleiskatsaus valuuttakursseihin ja niihin vaikuttaneisiin institutionaalisiin paatoksiin. Tarkastelussa kiinnitetaan huomio myos tarkeimpiin muutoksiin valuuttakursseissa. Lyhyt katsaus etenee Suomen markan synnysta nykyiseen ECU-sidonnaiseen jarjestelmaan. Seuraavaksi esitellaan pitkan aikavalin valuuttaindeksi. Varsinaisen tekstiosuuden jalkeen kaydaan lyhyesti lapi sarjojen muodostamisessa kaytetty arkistoaineisto ja kirjallisuus. Julkaisun tilasto-osassa on liitteena keratyt sarjat Suomen Pankin noteeraamien valuuttojen ylimmasta, alimmasta, keskimaaraisesta ja viimeisesta markkakurssista kuukausitasolla. Naiden lisaksi mukana ovat myos vastaavat tiedot vuositasolta. Sarjat on keratty valuutoittain vuosilta Vuodesta 1986 alkaen tiedot on saatavissa pankin TAKOtietokannasta. Sarjojen selitykset, erityisesti muutos- ja katkoskohdat, on selvitetty valuutoittaan omassa jaksossaan. Projektin tuloksena syntyneet pitkat aikasarjat taydentavat painetuissa lahteissa olevien sarjojen puutteita, joista suurimmat liittyvat vanhimpaan aineistoon, erityisesti hopeakannan aikaan. Kuukauden viimeisista noteerauksista saatavat tiedot ovat olleet erittain vaillinaisia painetuissa lahteissa. Lisaksi arkistoaineiston kautta on tarkistettu painetuissa lahteissa esiintyneita virheita. Taman painetun julkaisun lisaksi sarjat ovat saatavissa levy kkeilla. 5

8 2 Yleiskatsaus valuuttakursseihin Tarkasteltaessa valuuttakursseja taytyy aluksi kiinnittaa huomiota siihen, kuka on paattanyt noteerauksista. Aina vuoden 1963 rahalakiin asti yksin Suomen Pankki ja viime kadessa sen johtokunta on maarannyt kurssit. Hopea- ja kultakantojen aikana SP:n valtaa rajoitti kuitenkin seteleiden lunastusvelvollisuus. Vaihtelut tapahtuivat tiukasti pariteettien ympmlla, hopea- ja kultapisteiden 1 rajoissa. Kun kultakannasta luovuttiin vuonna 1931, kasvoi SP:n vaikutusvalta valuuttakurssien maaraajana. Uudeksi rajoittavaksi tekijaksi muodostui vuonna 1948 liittyminen KansainvaIiseen Valuuttarahastoon (IMF) ja viralliseen pariarvoon suhteessa dollariin. Vuonna 1963 lopullinen paatosvalta siirtyi uuden rahalain myota valtioneuvostolle, joka tekee tarkeimmat markan arvoon vaikuttavat ratkaisut, kuitenkin Suomen Pankin esityksesta. 2 Ruplasidonnaisuus Suomen Pankki aloitti itsenmsen ulkomaisten suhteiden solmimisen vuonna 1843 aloittaessaan ulkomaisen vekselikaupan. 3 Suuri ongelma oli venalmsen setelirahan nopea arvon aleneminen Krimin sodan ( ) puhjettua, minka johdosta hopearaha uhkasi kokonaan poistua kierrosta. Erityisesti keskustelua aiheutti seteliruplan kaypyys Suomessa ja sen vaikutukset talousehimaan. Suomen taloudellinen itsenmstyminen emamaastaan Venajasta ja 60 -luvuilla ilmeni muiden tekijoiden (kuten maakaupan ja sahaustoiminnan vapauttamisen) lisaksi uvun loppupuolen rahauudistuksissa ja oman valuutta-alueen muodostumisessa Suo':' meen. 1 Hopea- ja kultapisteet ilmoittavat ne valuuttakurssit, joilla hopeaa/kultaa kannatti kuljettaa maasta toiseen. On siis olemassa ylempi ja alempi piste sen mukaan onko kyse kyseisten metallien tuonnista vai viennista. 2 Valuuttapolitiikkaan liittyvista juridisista kysymyksistii katso Antti Poukan artikkelia Lakimies 1964: no.4, Suomen Pankin johtokunnan asemasta valuuttakurssien mliliriilijlinli. Virallisesti oikeastaan vasta vuoden 1963 rahalaki vahvisti myos Suomen 1 uopumisen kullasta. 3 Vekselikaupan aloittamisesta on yksityiskohtainen selvitys teoksessa Pipping, Hugo (1961), Paperiruplasta kultamarkkaan, s

9 Vuonna 1860 Suomi sai keisarillisen manifestin mukaan oman rahayksikon, markan, joka oli neljannes ruplasta 4 ja jakautui sataan penniin. Suomen Pankin oli aluksi noudatettava virallista pariteettia, koska seteliruplaa oli laillisena maksuvalineena kohdeltava tasa-arvoisesti markan kanssa. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Venaja ilmoitti 1863 tavoitteestaan palata takaisin hopealla lunastamiseen. Vaikean taloudellisen tilanteen ja Venajalla suunnitellun hopealla lunastamisen romuttumisen johdosta Suomen siirtyminen hopeakannalle lykkaantyi kuitenkin viela pariua vuodella. Suomen rahareformi astui voimaan marraskuussa 1865 keisarin antaman manifestin kautta. Metallirahasta tuli ainoa laillinen maksuvaline, joten Suomen Pankki pystyi nyt irrottamaan rahansa paperiruplasta ja sitomaan sen hopeaan. HopeaUa lunastaminen kaynnistyi maaliskuussa 1866 siita huolimatta, etta hopeakantaan siirtymisesta aiheutunut lahes 20 %:n revalvaatio muodostui erittain vaikeaksi ongelmaksi vientikaupalle. Hopeakannan aika Kun markka oli sidottu hopeaan, sille tuli kiinteat parikurssit suhteessa muihin hopeavaluuttoihin (Hampurin mark banco on, Ruotsin riikintaaleriin ja Hollannin guldeniin). Pariteetit maaraytyivat maiden paarahojen nettopainojen suhteiden perusteella ja kurssien vaihtelua saattoi normaalioloissa tapahtua parikurssin ymparillavain ns~ hopeapisteiden valilla. Hopeakannan aikana rupia oli ulkomaankaupassa tarkein valuutta. Sen keskimaarainen osuusoli vajaat 50 % kokonaisvaihdosta. Venajan lisaksi seka Saksan etta Englannin keskimaarainen osuus oli lahes viidenneksen. Suomen Pankki alkoi noteerata. ruplaa marraskuussa Koska rupia jai paperivaluutaksi, sen markkakurssi alkoi vaihdella runsaastis. Hopeavaluuttojen kurssit stabiloituivat parissa vuodessa. Esimerkiksi Ruotsin riikintaalerin noteeraus poikkesi vuoden 1866 alussa pariarvostaan viela 3.7 %, mutta sen myyntinoteeraus saavutti pariarvonsa kaytannossa helmikuuhun 1868 mennessa (ero -0.1 %). Hampurin kurssia Suomen Pankki piti jatkuvasti yli pariteettinsa. Pippingin mukaan tavoitteena oli valuuttavarannon kasvattaminen. 6 4 Eras rahareformin perusteluista oli se, etta ruplaa pidettiin liian suurena rahayksikkon8. Taman katsottiin kohottavan liikaa elinkustannuksia. 5 Esimerkiksi vuoden 1866 ylimman (337 mk/l00 ruplaa) ja alimman (270,-) ruplan noteerauksen valinen ero on lahes 25 %. 6 Pipping, Hugo (1961), Paperiruplasta kultamarkkaan, Suomen Pankki , s

10 Taulukko 1. Hopeakannan aikaiset pariteetit HOPEAKANTA Suomen markan hopeapariteetti 1 mk = gr puhdasta hopeaa I VALUUTIA I PARITEETI1 I VOl MASSA I Pietari mklrupla Tukholma mklriksdaler riksmynt Amsterdam mklguldeni Hampuri mklmark banco New York mkl$ Pariisi mklfrangi Antwerpen mklfrangi Madrid mklpeseta Rooma mklliira Bimetallistenkin valuuttojen kurssit kayttaytyivat pitkaan varsin rauhallisesti. Latinalaiseen rahaunioniin 7 kuuluneen Ranskan frangin noteeraus pysyi vakaana 1875 asti ollen pitkaan hyvin lahella hopeapariteettiaan.. Vuoden 1875 kuluessa frangin noteeraus kuitenkin nopeasti irtosi pariteetista hopean ja Suomen markan arvon laskiessa suhteessa kultaan. Kesalla 1876 frangi oli enimmillaan 22 % yli hopeapariarvonsa. Koska punta oli kultavaluutta, sen markkakurssi tuli riippumaan kullan j a hopean vaiisesta hintasuhteesta. Sekin nousi huomattavasti vuoden 1876 aikana. Loppuvuodesta hopean hinta kuitenkin alkoi nousta ja kurssit yleisesti kaantyivat lievaan laskuun. Hopean arvon alenemisen takia kultakantaan siirtyminen tuli Suomessa ajankohtaiseksi. Asiaa asetettiin pohtimaan komitea vuonna KansainvaIisesti trendi kohti kultakantaa oli oliut jo jonkin aikaa nahtavissa. Pariisin rahakongressissa 7 Latinalaisen rahaunionin jasenet Belgia, Italia, Ranska ja Sveitsi olivat bimetallistisia maita. NiilUi oli siis ldiytossa seka hopea- etta kultapariteetti. 8 Katso Pipping, Hugo (1961), Paperiruplasta kultamarkkaan, Suomen Pankki , s

11 vuonna 1867 oli hyvwytty paatoslauselma, jossa kehotettiin eri maita siirtymaan frangipohj aiseen kultakantaan. 9 Kultakantaperiodi Vuoden 1877 aikana Suomen Pankin noteeraamat valuuttakurssit Hihenivat ennakoituja kultapariteettejaan. Kultakantaan siirryttiin Suomessa uuden rahalain tullessa voimaan vuoden 1878 alussa. lo Se tapahtui taloudellisesti epavakaissa oloissa. Erityisesti ulkomaankauppaa kayville yrityksille tapahtunut labes 20 prosentin revalvaatio suhteessa muihin valuuttoihin oli monin tavoin raskas, vaikka markka olikin hopeakannan loppuvuosina juuri devalvoitunut keskimaarin labes 10 prosenttia. Kultakannan aikana Suo men ulkomaankauppa muuttui rakenteeltaan merkittavasti. Venajan osuus laski kolmannekseen ja samalla Saksan osuus nousi labes samalle tasolle. Englannin osuus pysyi viidenneksessa kokonaisvaihdosta. Suomen tarkeimmista kauppakumppaneista Englanti oli kultakannassa jo vuodesta 1816 alkaen. Saksan yhdistyttya saadettiin siella vuonna 1871 rahalaki, jossa luotiin kultaan perustuva Reichsmark. Siirtyminen uuteen rahaan toteutettiin siten, etta aikaisemmin Suomessa noteeratun Hampurin mark bancon arvo vastasi 1* Reichsmarkia. Ruotsin, Norjan ja Tanskan valille solmittiin vuonna 1872 Skandinaavinen rahaunioni, joka toteutettiin vuosina Ruotsi ja Tanska siirtyivat kultakantaan 1873, Norja Ruotsissa muutettiin samaha rahayksikon nimi riikintaalerista kruunuksi. Alankomaissa kultakantaan siirryttiin vuonna Vuonna 1865 solmitun Latinalaisen rahaliiton jasenet, Ranska, Belgia, Sveitsi ja Italia, siirtyivat kultakantaan vuoteen 1878 mennessa. Suomen vuoden 1877 rahalaissa maantelty markan kultasisruto vastasi tasmalleen frangijfujestelman valuuttoja, joten Suomesta tuli tavallaan osa samaa jarjestelmaa. Kultakantavaluuttojen vaihtelut olivat hyvin pienia ja pysyivat paapiirteissaan kultapisteiden sisalla (yleensa korkeintaan ±1 %). 9 Korpisaari, Paavo (1930), Raha ja Pankit, s. 47 seldi. Kindleberger, Charles P (1985), A Financial History of Western Europe, s Suomen Pankin valuuttakurssijiiijestelmassa tapahtui uvun kuluessa olennainen muutos, kun sen noteerauksissa siirryttiin maaraaikaisista vekselikursseista avista-noteerauksiin. Tasta tarkemmin saijojen selitysten kohdalla. 9

12 Taulukko 2. Ensimmaisen kultakannan aikaiset pariteetit I KULTAKANTA Suomen markan kultapariteetti mk = gr puhdasta kultaa I VALUUTIA I PARITEETTI I VOl MASSA I New York mk/$ Lontoo mk/ Pietari mk/l00 ruplaa Tukholma mk/loo kruunua Kristiania mk/l00 kruunua Koopenhamina mkll00 kruunua Berliini mkll00 Rmk Amsterdam mk/100 guldenia Basel mk/100 frangia Bryssel mk/l00 frangia Madrid mk/l00 pesetaa Pariisi mkl100 frangia Rooma mk/100 liiraa Kaytannossa paperikannalla olevan ruplan markkakurssi vaihteli paljon vuosina Ruplan markkakurssi alkoi laheta kultapariteettiaan (266.67) vuoden 1893 kuluessa. Venajan siirtyminen kultakantaan oli vaivalloista ja tapahtui vahittaisena stabiloitumisena vuosien valilla. Kuvio 1 kuvaa havainnollisesti ruplan kurssin vakautumista. Vaikka dollaria ei saannollisesti noteerattu Suomessa kaupan vahaisyyden takia ennen kuin vuoden 1913 alusta, on syyta kiinnittaa huomiota my os kehitykseen Yhdysvalloissa. Rahajarjestelma siella oli perinteisesti bimetallistinen, mutta sisallissota aiheutti paperirahajakson ll 1862 alkaen. Kaytannossa kultakantaan siirryttiin jo vuonna 1879, joskin muodollisesti puhdas kultakanta tuli voimaan vasta vuonna Ns. greenback standard.

13 Kuvio 1. Ruplan siirtyminen kultakantaan vuosina kuukausikeskiarvoilla tarkastel tuna. (mk/1 00 ruplaa) 276r------r------,------, r-----, 2'6~~~~~~~~~~~~~u.~~u.~ Maailmansodan vaikutukset Ensimmainen maailmansota romutti kokonaan aiemman kansainvalisen rahajarjestelman. Suomi luopui useimpien muiden kultakantarnaiden tapaan kullalla lunastamisesta. Poliittisista syista ruplaan sidottu markka joutui kierteeseen, josta aiheutui voimakas inflaatio ja markan arvon nopea lasku. Ruplan kurssin annettiin laskea pakkokurssistaan vasta vahitellen vuoden 1915 aikana. Ensimmaisen maailmansodan aiheuttaman epavarmuuden vuoksi vuosina Pankkiyhdistys noteerasi omat kurssit tarkeimmille valuutoille 12 (paitsi ruplalle), koska Suomen Pankin viralliset kurssit olivat nimellisia eivatka vastanneet valuuttojen todellista markkinahintaa (katso kuvio 3).13 Valuutan myyntia viralliseen noteeraukseen rajoitettiin ja saannosteltiin useilla erilaisilla tavoilla vuosina Pankkiyhdistyksen noteerauksista vuosilta ja valuuttamarkkinoiden noteerauksista tarkemmin tilastoliitteessa ja saijojen selityksissa. 13 Kuviossa 3 on esitetty Suomen Pankin ja Suomen Pankkiyhdistyksen noteeraamien kurssien valinen era dollarin noteerauksen avulla. 14 Valuutansaann6stelysta saa hyvan kuvan tutustumalla Suomen pankin vuosikirjaan (1921), s ja

14 Kuvio 2a. Kurssikehitys maailmansodan aikana ". 100 '------, Ruotsin kruunu 2 Yhdysvaltain dollari 3 Ranskan frangi 4 Venajan rupia Maailmansodan aikana erityisesti ruplan ja Ruotsin kruunun merkitys korostui, silla Venajan ja Ruotsin osuus oli yhteensa noin 95 % kauppavaihdosta. Tassa vaiheessa myos dollarin merkitys alkoi kasvaa ja valittomasti sotavuosien jalkeen siita tuli tarkea ulkomaankaupassa kaytetty valuutta. Marraskuusta 1917 alkaen Suomen Pankkiyhdistyksen kurssivaliokunta ja Suomen Pankin edustajat yhdessa laativat ehdotukset kurssimuutoksiksi, jotka Suomen Pankki sitten vahvisti omiksi kursseikseen. Tama kayhinto oli voimassa heinakuuhun 1918 saakka. Taman jalkeen Suomen Pankki yksin maarasi viralliset kurssit, jotka eivat kuitenkaan kaytannossa toteutuneet, vaan todennakoisesti merkittava osa valuuttakauppaa kaytiin virallisten markkinoiden ulkopuolella. Pankkiyhdistyksen vuosikertomuksessa vuodelta 1919 kritisoidaan voimakkaasti Suomen Pankin valuuttapolitiikkaa, koska viralliset kurssit olivat niin alhaiset, ettei edes pankki itse voinut myyda niilla valuuttaa muille pankeille, "jotka kuitenkin lojaalisesti noudattivat vallitsevia maarayksia ll Uihteena on kaytetty Suornen Pankkiyhdistyksen hallituksen kertornuksia vuosien varsinaisille pankkikokouksille. Suora lainaus on otettu Suornen Pankkiyhdistyksen hallituksen kertornuksesta varsinaiselle pankkikokoukselle

15 Kuvio 2b. Kehi tys maailmansodan j lilkeen 1400~ ~ ,,.' '--... _,- 1 Yhdysvaltain dollari 2 Ruotsin kruunu 3 Ranskan frangi Vuosina Helsingin valuuttamarkkinoilla maaraytyneet noteeraukset olivat huomattavasti virallisia korkeammat. Ainakin Kauppalehden mukaan lahinnli Tukholman valuuttamarkkinoiden perusteella mlilirliytyneet valuuttamarkkinoidennoteeraukset vastasivat hyvin kysynnlin ja tarjonnan edellyttlimlia tasoa. Kuitenkin jo vuoden 1921 alkupuolella ja erityisesti vuonna 1922 erot virallisten ja markkinoilla mliaraytyneiden kurssien vaiillli haipyivlit Iahes kokonaan, mika nakyy hyvin kuviosta 4. Sodan jaikeen inflaatio oli useissa maissa ennennakemattomlin nopea. Tamli johti siihen, etta vanha raha kavi mm. Saksassa ja Itavallassa kliytlinnossa tliysin arvottomaksi. Hyperinfiaation jaikeen marraskuussa 1923 Saksassa toteutettiin rahauudistus, jossa biljoona vanhaa markkaa (Reichsmark) vaihdettiin yhteen vakaaseen uuteen markkaan (Rentenmark). Kun Saksassa palattiin kultakantaan, Rentenmarkit vaihdettiin suhteessa 1:1 uuteen Reichsmarkiin. 13

16 Kuvio 3 Suomen Pankin noteeraama virallinen dollarikurssi ja Pankkiyhdistyksen noteeraus ;,0 8,~ 8, ~ ;..- ~,~ 1;1~ S117 1 Pankkiyhdistyksen noteeraus 2 Virallinen kurssi Uihde: Suomen Pankkiyhdistys. Hallinnon kertomus vuoden 1915 varsinaiselle pankkikokoukselle seka Diesen, Emil: Exchange Rates of the World, s , Kristiania Kuvio 4 Dollarin virallinen kurssi ja Helsingin valuuttamarkkinoitten noteeraus (mk/$) syyskuusta 1919 toukokuuhun ~------~ ~ _... _... _.... \ Valuuttamarkkinoitten noteeraus 2 Viral linen kurssi Uihde: Kauppalehti vuosilta

17 II kultakanta Kultakantaideologia oli vall all a ja paluu vanhaan hyvaan aikaan oli usei mpi en 'maiden tavoitteena. 'Kultakantaa ihannoiva ajattelutapa ilmenee myos suomalaisessa kirjoittelussa. 16 Kultakantaan perustuvan kansainvalisen rahajarjestelman jalleenrakentaminen aloitettiin syys-iokakuussa 1920 Brysselissa, jossa pidettiin Kansainliiton jarjestama kansainvaiinen konferenssi. Toinen tarkea kansainvalinen talouskokous pidettiin vuonna 1922 Genoassa Italiassa. Taman kokouksen paat6slauselma oli arvokas perusta rahaj arj estelman j alleenrakentamiselle. Suosituksista kaksi keskeisinta olivat 1) paluu kultakantaan joko vanhaan kulta-arvoon tai, jos rahan arvo oli selvasti alentunut, vallitsevia valuuttakursseja vastaaviin parikursseihin ja 2) kullan kulutusta rajoittava ohjelma, jolla pyrittiin siihen, etta kultareservien asemasta voitaisiin kayttaa johtavia kultavaluuttoja. 17 Kultakantaan palattaessa vaikeaksi kysymykseksi osoittautui juuri Genoan kokouksessa pohdittu kysymys, mille tasolle uusi kultapariteetti pitaisi asettaa. Saksassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa paluu tapahtui vanhaan, sotaa edeltaneeseen pariteettiin, mika edellytti erittain kireaa rahapolitiikkaa. Suomessa vuoden 1926 rahalaissa kultapariteetiksi valittiin huomattavasti aikaisempaa alhaisempi. 18 Ainakin Suomen kohdalla nayttaa toteutuneen Casselin toive, etta kultakantaan tulisi palata likimain siihen pariteettiin, joka oli syntynyt inflaation seurauksena. 19 Markan vakauttaminen alkoi vaiittomasti pahimman inflaation paatyttya. Dollarikurssi oli jo vuoden 1922 loppupuolella hyvin lahella tulevaa pariteettiaan ja se stabiloitiin kaytannossa vuoden 1924 loppupuolella kiinteaan noteeraukseen mk/ctollari. Kaytannossa Uima merkitsi sita, etta paluu kultakantaan vuoden 1926 alussa ei aiheuttanut muutosta markan arvoon ja kultakantaan siirtyminen oli yksinkertaisempaa. Suomen kannalta tarkeimmista valuutoista dollari palasi maailmansodan jaikeen ensimmaisena kultakantaan, kun Yhdysvaltain hallitus avasi kultamarkkinat jo kesamussa Ensimmaisten joukossa oli myos Ruotsi huhtikuussa 1924, kun kruunun vaihdettavuus kultaan palautettiin voimaan. Saksassa siirryttiin kultakantaan Samalla muutettiin rahayksikko lyhytaikaiseksi jaaneesta Rentenmarkista Reichsmarkiksi 16 Katso esimerkiksi Ryti, Risto (1925), Takaisin kultakantaan ja Heckscher, Eli F (1923), Suomen rahalaitoksen uudistus. 17 Cassel, Gustav (1936), The Downfall of the Gold Standard, s Markan uusi kulta-arvo mihiriteltiin niin, etta grammaa vastasi 100 markkaa. Uusi arvo oli vain noin 13 % sotaa edeltiineestii nettopainosta. 19 Cassel, Gustav (1936), The Downfall of the Gold Standard, s

18 (RM).20 Suomen tarkeimmista kauppakumppaneista Ranska palasi vii "meisena takaisin kultakantaan kesalla Myos Ranska joutui devalvoimaan franginsa voimakkaasti siirtyessaan kultakantaan, joten sen uusi pariteetti suhteessa markkaan ( ) oli Hihella ensimmaisen kultakannan aikaista pariteettia (100). Taulukko 3. Toisen kultakannan aikaiset pariteetit II KULTAKANTA Suomen markan kultapariteetti alkaen 100 mk = gr puhdasta kultaa I VALUUTIA I PARITEE'ITI VOIMAAN I New York mki$ Lontoo mk/ Koopenhamina mk/100 kruunua Oslo mk/1oo kruunua Tukholma mkl100 kruunua Tallinna mk/100 Viron kruunua Pariisi mk/100 frangia Bryssel mk/100 belgaa I Amsterdam mk/100 guldenia Berliini mk/100 markkaa Basel mk/100 frangia Madrid mk/100 pesetaa Riika mk/100 latia Rooma mk/100 liiraa Praha mk/100 kruunua Varsova mk/100 zlotya Saksan inflaatiosta ja paluusta kultakantaan, katso Born, Karl Erich (1984), International Banking in the 19th and 20th Centuries, s Rentenmark ei sinansa ollut vapaasti vaihdettava valuutta, vaan se oli eraanlainen arvopaperi. 16

19 Valuuttakurssit olivat toisen kultakannan aikana hyvin kiinteita lukuunottamatta niita valuuttoja, jotka siirtyivat kultakantaan Suomea myohemmin (esimerkiksi Norja, Ranska ja Viro). Kurssit pysyivat tiukasti kultapisteiden rajoissa aina vuoteen 1931 asti, jolloin us eat maat irtosivat kultakannasta. Maailmansotien valilia Suomen ulkomaankauppa oli keskittynyt Isoon-Britanniaan ja Saksaan. Molempien osuus oli uvulla hiukan alle 30 prosenttia koko vaihdosta uvulla Iso-Britannia kohosi suurimmillaan jopa 36 prosenttiin samaha kun Saksan osuus laski reilusti alle viidennekseen. Yhdysvaltojen merkitys ulkomaankaupassa oli koko sotien valisen ajan noin 10 % Suomen ulkomaankaupan kokonaisvaihdostao Kriisista toiseen maailmansotaan Vuosilla on entymen asema suomalaisessa valuuttakurssihistoriassa. Kun Englanti joutui luopumaan kansainvaiisen valuuttakriisin seurauksena kullalla lunastamisesta syyskuun 21. paivana 1931, seurasivat sita pian useat maat, joiden joukossa olivat myos Skandinavian maat ja Suomi. Suomi ei kuitenkaan luopunut kullasta samaan aikaan muiden Pohjoismaiden kanssa vaan se pysyi kultakannassa pidempaan. Suomen Pankin johto katsoi olevansa yha tiukasti vastuussa vakaasta markasta ja sen yllapitamisesta, vaikka kullasta epavirallisesti "toistaiseksi" irtaannuttiinkin. Myos usko hairion tilapaisyyteen oli vahva. Koska Suomen Pankin johto menetteli kullasta luopuessaan rahalain vastaisesti, saadettiin marraskuussa 1931 ns. armahduslaki, jolla Suomen Pankki vapautettiin vastuusta vastaavien tapahtumien yhteydessa. Taman lisaksi saadettiin laki, jonka nojalla pankki poikkesi kullalla lunastamisestao Tama laki uusittiin saannollisesti maaraaikaisena aina vuoteen 1963 asti. Lokakuussa 1931 tapahtunut kullalla lunastamisesta luopuminen seka joulukuussa mm. mustan porssin valuuttakaupan lopettamiseksi tehty valuuttakaupan uudelleenjarjestely aiheutti Iahes 43 % alenemisen markan arvossa suhteessa dollariin21 ja muihin kultavaluuttoihin. Vuoden 1931 kriisin jaikeen Yhdysvallat ja Ranskan, Belgian, Sveitsin seka Italian muodostama kultablokki pysyivat kultakannassa, mutta Yhdysvaltoja lukuunottamatta muut kuitenkin irrottautuivat kullasta vuoteen 1936 mennessa. Yhdysvalloissa pysyminen kullassa ratkaistiin suorittamalla devalvointi alentamalla dollarin kulta-arvoa USD/uns- 21 Dollarin markkakurssi nousi syyskuun alun noteerauksesta (39.70) vuoden loppuun (69.30) mennessa 42,7 %. 17

20 sista 35 USD/unssiin vuoden 1934 tammikuussa (Gold Reserve Act).22 Kun kuitenkin samaha maan kansalaisten oikeutta ornistaa kultaa rajoitettiin, kultakanta loppui kaytannossa myos sieha. 23 Kullasta irtaantumisen jalkeen oli Suomessa vuoden 1933 maaliskuuhun asti eraanlainen kelluvien kurssien jakso, jonka aikana markka haki arvoaan. Kurssit kohosivat voimakkaasti. Markka sidottiin vapaaehtoisesti puntaan kevaalhi Samalla Suomi tuli osaksi ns. puntaklubia ilman mitaan erityista sopimusta. Uusi punnan kurssi (227 mklpunta) oli 17.5 % vuoden 1926 parikurssia ( ) korkeampi, joten markka oli devalvoitunut noin 14.9 % suhteessa puntaan. Kultakannan romahtarnisen jalkeen kansainvalisen rahajarjestelman muovaaminen oli pitkalle Englannin ja Yhdysvaltain varassa. Neuvotteluihin valmistautuminen osoitti, etta oli syntynyt kaksi vastakkaista nakokulmaa. Kultakannasta luopuneet maat halusivat nostaa hintatasoaan ja vasta sen jalkeen vakiinnuttaa valuuttakurssit. Viimeisena vaiheena olisi paluu takaisin kultakantaan. Kultakannassa pysyneet maat vaativat muilta valitonta paluuta kultaan ja pariteettien palauttamista. Laaja kansainvalinen konferenssi pidettiin kesalla 1933 Lontoossa. Kokouksessa erilaisia mielipiteita ei onnistuttu yhdistamaan. Casselin mukaan kokouksessa ei paasty edes yhteisymmarrykseen siita, mista pitaisi keskusteha. 24 Syntyi kaksi liittoutumaa: kultakannasta kiinni pitava kultablokki ja puntaan valuuttansa sitonut sterling bloc, puntaklubi. Puntaan sitoutuneiden maiden, mm. Brittilaisen imperiumin, Skandinavian maiden, Egyptin, Persian, Irakin ja Argentiinan 2S, periaatteena oli pitaa punnan noteeraus kiinteana ja toisaalta paaosa valuuttavarannosta tuli oha puntasaatavina. Puntaklubin jasenyyden etuna olivat mm. siihen kuuluvien maiden valuuttojen suhteiden vakaus ja punnan likvidisyys. Kultavaluuttojen noteeraukset naissa maissa riippuivat punnan kulta-arvon vaihtelusta luvulla Suomen ulkomaankauppapolitiikassa mukaan tulivat my os erilaiset clearing-jarjestelyt 26 niiden maiden (esim. Saksa ja Italia) kanssa, jotka rajoittivat valuuttakauppaa. Muodollisesti nama maat pitivat 22 Aiheesta tarkemmin Friedman, M & Schwartz, AJ. (1963), A Monetary History of United States , s Katso esim. Hawtrey, R. G. (1947), The Gold Standard in Theory and Practice, s Cassel, Gustav (1936), The Downfall of the Gold Standard; s Kultakannassa yha olevat maat eivat halunneet jatkaa jumiutuneita keskusteluja, s S Katso Kindleberger, C.P (1985), A Financial History of Western Europe, s Suomen clearing-jaijestelyista 1930-luvulla saa hyviin kuvan H. R. Hormin Kansainliitolle tekemastii raportista Memorandum on the exchange clearing and compensation system as applied by Finland. July,

21 ylhi vanhaa kultapariteettia, mutta kaytannossa kultakanta ei niissa enaa toiminut. Kuvio 5 Kurssikehitys vuosina I I I \ \ 90 \ \ ~ Saksan markka 2 Ranskan frangi 3 Englannin punta 4 Yhdysvaltain dollari Toisen maailmansodan aikana valuuttapolitiikalle oli ominaista pitaytyminen mahdoliisimman kiinteissa valuuttakursseissa. Syyna tahan oli seka kotimaisen hintatason etta yleisen taloudellisen tasapainon yllapitaminen. Keinona oli markan sitominen dollariin sen jaikeen, kun Englannin valuutantasoitusrahasto lopetti 25. elokuuta 1939 punnan kurssin tukemisen ja punnan kurssi alkoi laskea. 27 Kun markka oli nrun saatu "tukevai Ie pohjalle", sen suhde muihin valuuttoihin maaraytyi dollarin kautta. Sodan aikana valuuttakursseilla ei kuitenkaan ollut kovin suurta kaytruman merkitysta valuutansaannostelyn 28 ja bilateraalikaupan takia. Ulkomaisissa maksuyhteyksissa olivat hyvin yleisesti kaytossa clearingsopimuksiin perustuvat jfujestelyt. Ulkomaankaupasta laajimmillaan yli 0/3 kaytiin Saksan kanssa, my os Ruotsin merkitys kasvoi hiukan sotavuosina. 27 Na.istii tapahtumista on va.rildis kuvaus teoksessa R.S.Sayers (1976), The Bank of England , volume 2, s Katso valuutansaann6stelyn toimenpiteistii esimerkiksi Paivikki Lehto-Sinisalo (1991), Valuutansaannastelyn vuosikymmenet, Suomen Pankin keskustelualoitteita 14/91. 19

22 ViUittomasti sodan paatyttya seka Ison-Britannian etta Yhdysvaltojen merkitys kasvoi noin viidennekseen koko kauppavaihdosta. Bretton Woods -jakso VieHi toisen maailmansodan keshiessa alkoivat lahinna yhdysvaltalaiset ja englantilaiset taloustieteilijat suunnitella maailman valuuttajarjestelman tulevaisuutta. Tavoitteena oli, ettei 1930-luvun sekasortoinen tila palaisi, vaan tilalle tulisi vakaisiin ja vapaasti vaihdettaviin valuuttoihin perustuva jarjestelma. Suunnitelmat toteutuivat, kun vuonna 1944 Bretton Woodsissa sovittiin yhteistyon periaatteista. Ominaista jarjestelmiule oli, etta sidottaessa valuuttakurssit periaatteessa kiinteiksi maan itsenilinen paatosvalta rajoitettiin ja nilin pyrittiin estamaan valuuttakurssien muuttamisen kayttaminen kilpailutarkoituksissa. Bretton Woods -jarjestelma oli kultaan sidottuun Yhdysvaltain dollariin perustuva kiinteiden valuuttakurssien jarjestelma. Kullekin valuutalle oli maaratty ns. parikurssi, j oka maarasi sen subteen dollariin tai kultaan. Valuuttarahaston jasenten markkinakurssit saivat poiketa pariarvostaan korkeintaan :!:1 %. Kullan virallinen hinta muodostui kiinteiiksi, kun Yhdysvallat sitoutuivat vaihtamaan kultaa kiinteaan hintaan ($35/troyunssi). Suomi allekirjoitti Kansainvalisen Valuuttarahaston sopimusartiklat vuonna Markan arvo devalvoitiin vuoden 1949 syksyyn mennessa tasolle 230 mk/dollari, joka vahvistettiin viralliseksi pariarvoksi vuonna uvuIla Suo men Pankki myi valuuttaa ulkomaille matkustavil Ie ja eraisiin muihin tarkoituksiin virallista noteerausta korkeammilla kursseilla. Joulukuusta 1955 alkaen pankki noteerasi myos ns. matkakurs-: sit, jotka vuosikirjan mukaan vuoden 1956 aikana olivat keskimaarin 42 % virallisia kursseja korkeammat. 29. Markasta tuli ulkomaalaisille vapaasti vaihdettava valuutta vasta vuonna 1959, jota valmistavana toimenpiteena markka devalvoitiin syksylla 1957 noin 37 prosenttia. Devalvaation yhteydessa, syyskuun 16. pilivasta alkaen luovuttiin myos matkakurssien noteerauksesta. 30 Vuoden 1963 rahalain yhteydessa Suomessa toteutettiin rahauudistus, jossa 100 vanhaa markkaa vaihdettiin yhteen uuteen. Samalla valuuttakurssien (markan pariarvon) muutos alistettiin Valtioneuvostolle. 29 Suomen Pankin vuosikiija 1956, s.34. Naitii kursseja ei kuitenkaan ole keratty, koska ne olivat kaytossa vain hyvin lyhyen periodin ja valuuttakauppaa kaytiin laajemmin virallisiin kursseihin Suomen Pankin vuosikirja 1957, s.37.

Kultakanta - unelma maailmanrahasta

Kultakanta - unelma maailmanrahasta Kultakanta - unelma maailmanrahasta Juha Tarkka Suomen Pankin rahamuseo 8.4.2008 Kultakannassa kulta = raha Kultakanta historiassa Ensimmäinen globaali rahajärjestelmä Luonnollinen rahajärjestelmä? Kolme

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys. Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka

J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys. Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka Snellmanin ura syntyy 1806 fil. maisteri 1832, tohtori 1835 Ruotsissa ja Saksassa 1839-1842 yläalkeiskoulun

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Valuutat

Talousmatematiikan verkkokurssi. Valuutat Sivu 1/6 Euroalue Euroalue on yhteisnimitys niille 16 Euroopan unionin valtioille, joissa euro on käytössä. Euron symboli on tai e ja sentistä käytetään lyhennettä snt. Virallisessa kansainvälisessä liiketoiminnassa

Lisätiedot

Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011

Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011 1 Antti Kuusterä Juha Tarkka SUOMEN PANKKI JA SUOMEN TALOUDEN KANSAINVÄLISTYMINEN Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011 Suomen Pankin historian alkuvuosikymmenet

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi Erä A: 1.000.000 ostowarranttia Toteutushinta: USD 1,30 Erä B:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Vaihdettavat valuutat klo 15.30

Vaihdettavat valuutat klo 15.30 HAAGA-HELIA HARJOITUS 4/Ratkaisut s. / 6 Liike-elämän matematiikka Syksy 20 Käytä tehtävissä tarvittaessa alla olevia valuuttakursseja. Kurssit ilmaisevat yhden euron arvon kyseisessä valuuttayksikössä.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12. COM() 597 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

1992 vp - HE 186. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rahalain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 186. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rahalain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 186 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rahalain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi Suomen Pankin nykyistä oikeutta olla tilapäisesti

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on BRENT BLEND CRUDE OIL futuuri Päättymispäivänä automaattisesti

Lisätiedot

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001 Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001 joulukuu 2001 (muutos 20.12.2001) marraskuu 2001 (muutos 16.11.2001) lokakuu 2001 (muutos 19.10.2001) syyskuu 2001 (muutos 21.09.2001) elokuu

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000 Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000 joulukuu 2000 (muutos 27.12.2000) marraskuu 2000 lokakuu 2000 (muutos 25.10.2000) syyskuu 2000 (muutos 27.09.2000) elokuu 2000 heinäkuu 2000

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA

SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITTEITA 7/93 Jon Hirvilahti Tutkimusosasto 29.4.1993 Ensimmäisestä maailmansodasta toiseen kultakantaan Katsaus kel1uvien valuuttakurssien ajanjaksoon vuosina 1914-1925 FINIANDS

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen: HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI HARJOITUSTEHTÄVIÄ: VASTAANOTON MAKSUVÄLINEET 1. Milloin ensimmäiset luottokortit ovat tulleet markkinoille maailmassa ja Suomessa?

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk K00 1. Asunto-osakeyhtiö nosti asuntojen yhtiövastikkeita 8,5 %. Kuinka suureksi muodostui 64,5 neliömetrin suuruisen asunnon kuukauden yhtiövastike, kun neliömetriltä oli aiemmin maksettu 12,00 mk kuukaudessa?

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Katsaus keskuspankin rooliin ja tehtäviin Rahataloudellisten mullistusten vuosisata Rahapolitiikka keskeinen talouspolitiikan osa Rahapolitiikka

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot