Helsinkiläiset kannattavat vaikeasti työllistyvien ihmisten palkkaamista hankintojen kautta

Transkriptio

1 Helsinkiläiset kannattavat vaikeasti työllistyvien ihmisten palkkaamista hankintojen kautta TUTKIMUSRAPORTTI THL: Mielipiteet hankinnoilla työllistämisestä Petra Lehmuskunnas & Tuomo Turja

2 Yhteenveto tuloksista 2

3 Hankintojen kautta pitäisi työllistää nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä Neljä viidestä helsinkiläisestä kannattaa sitä, että Helsingin kaupunki velvoittaa yrityksiä palkkaamaan vaikeasti työllistyviä ihmisiä. Yhtä suuri osa pitää velvoittavuutta Helsingin kaupungille hyvänä tapana edistää yhteiskuntavastuuta yhdessä yritysten kanssa. Loput vastaajista eivät osaa ottaa kantaa asiaan tai vastustavat velvoittamista. Vastustajia on hieman keskimääräistä enemmän mm. ammattikoulutuksen suorittaneiden ja Kokoomuksen kannattajien keskuudessa. Suuria eroja vastaajaryhmien välillä ei kokonaisuudessaan ole. Velvoittavuutta kannatetaan (3 %) mm. siitä syystä, että yritykset tarvitsevat tämän kaltaista aloitetta kaupungilta, ja kaupungilla ajatellaan olevan jopa velvollisuus edellyttää vastuullisuutta. Vaikka vaikeasti työllistyvien palkkaamista pidettiin pääasiassa hyvänä asiana, nousi esille myös huoli siitä, kykenevätkö tällä tavoin työllistetyt ko. työhön. Vastaavasti 10 prosenttia vastaajista ei pidä velvoittavuutta hyvänä tapana edistää yhteiskuntavastuuta siksi, että sen ajatellaan vääristävän kilpailutilannetta yritysmaailmassa ja vievän työpaikkoja osaavilta tekijöiltä. Lisäksi avoimissa vastauksissa nousi esiin vaikeasti työllistyvien mahdollinen motivaation ja osaamisen puute ja se, että yrityksillä pitäisi olla vapaus valita työntekijänsä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta pitää kuitenkin erittäin tai melko tärkeänä sitä, että yritykset sitoutuvat palkkaamaan vaikeasti työllistyviä ihmisiä. Helsinkiläisten mielestä kaupungin pitäisi erityisesti työllistää hankintojen kautta nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. 3 % Erittäin tai melko tärkeää Kaikki vastaajat

4 Tutkimusgrafiikka 4

5 Mitä mieltä olet siitä, että Helsingin kaupunki velvoittaa niitä yrityksiä, joilta ostaa tavaroita tai palveluita, palkkaamaan vaikeasti työllistyviä ihmisiä? Kannatatko vai vastustatko tätä? Kannatan Vastustan En osaa sanoa Kaikki, n=500 SUKUPUOLI Nainen, n=256 Mies, n=244 IKÄRYHMÄ 1-24 vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=133 KOULUTUSASTE Peruskoulu, n=1 Ammatti-/tekninen- Ylioppilas/lukio, n=4 Opistotaso, n=44 Ammattikorkeakoulu, n=0 Yliopisto/korkeakoulu, n=11 TALOUDEN BRUTTOTULOT Alle EUR, n= EUR, n= Yli EUR, n=21 n=kaikki vastaajat % 5

6 Olisiko edellä kuvatun kaltainen velvoittavuus mielestäsi Helsingin kaupungille hyvä tapa edistää yhteiskuntavastuuta yhdessä yritysten kanssa? Kyllä Ei En osaa sanoa Kaikki, n=500 SUKUPUOLI Nainen, n=256 Mies, n=244 IKÄRYHMÄ 1-24 vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=133 KOULUTUSASTE Peruskoulu, n=1 Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, Ylioppilas/lukio, n=4 Opistotaso, n=44 Ammattikorkeakoulu, n=0 Yliopisto/korkeakoulu, n=11 TALOUDEN BRUTTOTULOT Alle EUR, n= EUR, n= Yli EUR, n=21 n=kaikki vastaajat % 6

7 Miksi edellisen kaltainen velvoittavuus on mielestäsi hyvä tapa edistää yhteiskuntavastuuta? Vastaajista 3 % oli tätä mieltä. Poimintoja avoimista vastauksista: Lähtökohtaisesti ajattelen, että jos julkisyhteisöt ostavat palveluita yrityksiltä, niin heillä on jopa velvollisuuksia edellyttää laatua tai eettisiä velvoitteita. Edistää tasavertaisia mahdollisuuksia. Ehkäisee syrjäytymistä, joka iso ongelma nykyään. Yritykset ei anna vaikeasti työllistyvälle edes mahdollisuutta joten se, että kaupunki vähän pakottaa, on hyvä asia. Kaupungin tehtävänä myös huolehtia asukkaista, myös yhdenvertaisuutta, ja yritykset tarvitsevat tämän kaltaista aloitetta kaupungilta Lähtökohtaisesti hyvä asia, että tarjotaan mahdollisuuksia jengille, toki hommien pitää hoitua silti. Saataisiin vaikeasti työllistyviä töihin. Kuitenkin työntekijän kyettävä tekemään töitä. Ihmiset joilla on vaikeuksia työllistyä, tarvitsee päästä työnsyrjään kiinni ja tämä vaikuttaa hyvältä tavalta toteuttaa se. Sen takia että siinä vaiheessa Helsinkikin säästäisi siinä rahaa jos vaikeasti työllistettäviä palkattaisiin. Ja se olisi humanisesti oikein ja se antaisi mahdollisuuksia heille, joiden on vaikeampi saada töitä. On hyvä, että kaupunki kantaa vastuuta työllistämisestä ja on hyvä, että myös yritykset osallistuvat vastuun kantamiseen. Kaupungilla on velvollisuus auttaa vaikeasti työllistyviä ihmisiä. Tämä voisi olla yksi kilpailutuksen ehto. On parempiosaisten velvollisuus auttaa huonompiosaisia, kunnat avainasemassa. 7

8 Miksi edellisen kaltainen velvoittavuus ei ole mielestäsi hyvä tapa edistää yhteiskuntavastuuta? Vastaajista 10 % oli tätä mieltä. Poimintoja avoimista vastauksista: Tässä voidaan pakottaa yritys palkkaamaan ihminen joka on epäpätevä tai epämotivoitunut, minkä takia kaikki häviää. Yksityiset yritykset ei oo velvollisia toimimaan sosiaalisena avustusjärjestönä. On kohtuutonta Helsingin kaupungilta vaatia yrityksiä palkkaamaan henkilöitä, jotka eivät muuten työllistyisi. Vapaus valita ketä palkkaa on yrittäjällä. Tällainen vääristää kilpailutilannetta yritysmaailmassa. Lisäksi seuranta on mahdotonta tai kallista. Tää tuntuu seurauksen hoitamiselta eikä syyn hoitamiselta. Tää vääristää markkinoita ja voi aiheuttaa uusia ongelmia. Näiden heikosti työllistyvien elintaso pitää turvata muilla keinoin. Osaavampia työntekijöitä voi silloin jäädä työttömäksi. Se on rahan kierrättämistä, ehkä saa puoleksi vuodeksi töitä, ja se ei hyödytä ketään, se on tilastojen siivoamista. Mieluummin otettaisiin Helsingin kaupungin omiksi työntekijöiksi. Jos kilpailutetaan joku, niin se laatu ei tule olemaan välttämättä hyvä, kun tavallaan pakotetaan työhön. Se riippuu yrityksen eettisestä asenteesta. Kaikkien yritysten eettinen asenne ei ole riittävän lavea. Ei voi vain hyötyä vaan myös joutuu antamaan - opastuksen, ohjauksen muodossa ja pitää huomioida taustat.

9 Kuinka tärkeänä pidät sitä, että yritykset sitoutuisivat palkkaamaan vaikeasti työllistyviä ihmisiä? Onko se mielestäsi... 4 Erittäin tärkeää 3 Melko tärkeää 2 Ei kovin tärkeää 1 Ei lainkaan tärkeää Ei osaa sanoa Keskiarvo n=kaikki vastaajat Kaikki, n=500 SUKUPUOLI Nainen, n=256 Mies, n=244 IKÄRYHMÄ 1-24 vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=133 KOULUTUSASTE Peruskoulu, n=1 Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=2 Ylioppilas/lukio, n=4 Opistotaso, n=44 Ammattikorkeakoulu, n=0 Yliopisto/korkeakoulu, n=11 TALOUDEN BRUTTOTULOT Alle EUR, n= EUR, n= Yli EUR, n= ,20 3,27 3,13 6 3,22 1 3, , , ,12 3,16 3,24 3,40 3,0 3,22 3,32 3,1 3,14 %

10 Millaisia ihmisiä Helsingin kaupungin pitäisi erityisesti työllistää hankintojen kautta? Valitse kaksi ryhmää seuraavista. Haluatko, että kaupunki velvoittaa hankinnoissaan yrityksiä palkkaamaan Nuoria Vammaisia Maahanmuuttajia Pitkäaikaistyöttömiä Ihmisiä, jolla on pitkäaikainen sairaus Muita Ei mitään Kaikki, n=500 SUKUPUOLI Nainen, n=256 Mies, n=244 IKÄRYHMÄ 1-24 vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=133 KOULUTUSASTE Peruskoulu, n=1 Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=2 Ylioppilas/lukio, n=4 Opistotaso, n=44 Ammattikorkeakoulu, n=0 Yliopisto/korkeakoulu, n=11 TALOUDEN BRUTTOTULOT Alle EUR, n= EUR, n= Yli EUR, n= n=kaikki vastaajat % 10

11 Vastaajarakenne

12 Taustatiedot SUKUPUOLI Nainen Mies 51 4 IKÄRYHMÄ 1-24 vuotta vuotta 35-4 vuotta vuotta KOULUTUSASTE Peruskoulu Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu Ylioppilas/lukio Opistotaso Ammattikorkeakoulu Yliopisto/korkeakoulu TALOUDEN BRUTTOTULOT Alle EUR EUR Yli EUR Kaikki vastaajat, n= % 12

13 Miten tutkimus tehtiin 13

14 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on tehty atk-avusteisina puhelinhaastatteluina Helsingissä. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Bisnoden Ihmiset -palvelusta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina välisenä aikana. Kokonaisvastaajamäärä on 500. Tilastollinen virhemarginaali on 5 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 4,5 prosenttiyksikköä. 14

15 Liitteet 15

16 LUOTETTAVUUSRAJATAULUKKO 5 %:N TASOLLE Esimerkki 1 Jos tuhannesta vastaajasta 5 % on ostanut tuotetta, on virhemarginaali ±1,4 prosenttiyksikköä. Koko väestössä on siis 5 %:n luotettavuustason mukaan 3,6 6,4 % tuotetta ostaneita. Esimerkki 2 16 Oletetaan ennen tutkimusta, että tuotteen markkinaosuus on noin 15 %. Halutaan selvittää asia ±1 prosenttiyksikön tarkkuudella. Tutkimukseen tarvitaan 5000 vastaajaa. Esimerkki 3 a) Tuhannen vastaajan joukossa 15 1-vuotiaita on 150, ja näistä 10 % ilmoittaa ostavansa säännöllisesti tuotetta X. Todellinen ostajien osuus 5 %:n luotettavuustasolla on 10 % ±4, eli 5,1 14, %. b) Jos otoskoko olisi puolta pienempi eli 500, 15 1-vuotiaita vastaajia olisi 75 ja todellinen ostajien osuus olisi 10 % ±6, eli 3,1 16, %.

17 Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO toimialasertifikaatin, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu kyseisen standardin ja Suomen lakien mukaisesti. Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina. Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä. Taloustutkimus ei ole käyttänyt alihankkijoita tässä tutkimuksessa. Erillistutkimuksen tulosten julkaiseminen ja edelleen luovuttaminen Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia. Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy. Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistavat tiedot ym.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kyselyihin. Olemme mielellämme avuksi viestinnässänne. 17

18 Helsinkiläiset kannattavat erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamista hankintojen kautta. LISÄTIETOJA Petra Lehmuskunnas markkinatutkija Tuomo Turja tutkimusjohtaja