NÄKYVÄ SAARISTO. Selvitystyön loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄKYVÄ SAARISTO. Selvitystyön loppuraportti"

Transkriptio

1 NÄKYVÄ SAARISTO Selvitystyön loppuraportti Maaliskuu 2013

2 1 Tausta, menetelmät ja prosessi 1.1 Projektin tausta Turun saaristo on kiinnostava ja vetovoimainen matkailualue ja Saariston rengastien avulla saariston yleinen tunnettuus on lisääntynyt. Matkailu onkin saaristoalueen tärkeimpiä elinkeinoja ja se tuo ansaintamahdollisuuksia myös alueen muille yrityksille. Turku Touring on tehnyt markkinointia myös saariston osalta ja saariston rengastien tunnettuus on edelleen lisääntynyt. Saariston markkinointitoimenpiteistä huolimatta rengastie ei kuitenkaan ole vielä riittävän tunnettu Varsinais-Suomen ulkopuolella. Toisaalta myös saariston saavutettavuus on ulkopuoliselle vaikeaa, sillä esimerkiksi lossi- ja yhteysalusaikataulut ovat vaikealukuisia, eikä kattavaa aikataulukokonaisuutta ole olemassa. Saaristossa sijaitsee lukuisia pieniä yrityksiä, joiden olemassaolo ei ole matkailijoiden tiedossa. Niinpä yhteistä näkemystä ja tekemistä tarvitaan. Tämän toimeksiannon tavoitteena onkin luoda pohjaa saaristomatkailun kasvuohjelmalle, jolla parannetaan saariston saavutettavuutta ja yritysten kehittymistä tulevaisuudessa. Tarkoituksena on siis laatia konkreettinen suunnitelma, jossa määritellään, miten saaristoalueen palvelut ovat entistä paremmin matkailijoiden saavutettavissa ja miten saariston elinkeinoja voidaan tuoda paremmin esille. Samalla oheistavoitteena on löytää keinoja kehittää saaristoalueen yritysten palveluita. 1.2 Matkailutoimialan tilanne Suomessa Matkailu on Suomessa alueellisesti merkittävä elinkeino, jonka merkitys on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana niin kotimaassa kuin maailmallakin. Suomessa matkailun taloudelliset vaikutukset ovat lisääntyneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Matkailuelinkeinon menestymisellä on tasoittavaa vaikutusta aluekehitykseen, koska monet tärkeät vapaa-ajan matkailukeskukset ja - keskittymät sijaitsevat kasvukeskusten ulkopuolella. Matkailutoimialaan kuuluvat palvelut mahdollistavat monipuolisempien ja laadukkaampien palveluiden tuottamisen myös paikallisille asukkaille. Matkailuala on suuri työllistäjä; toimialan työllisten osuus kaikista työllisistä kasvaa tulevaisuudessa. Matkailutoimiala on myös suuri nuorten työllistäjä. Vaikka suomalaisen matkailuelinkeinon perusta on kotimaisessa kysynnässä, alan kehittymisen kasvu ja lisäarvo haetaan ulkomailta. Ulkomaisen kysynnän kehitykseen voidaan vaikuttaa lähinnä vapaa-ajan matkailutarjonnalla ja hyvällä saavutettavuudella. Lomamatkailulta halutaan tänään monipuolisuutta. Viime vuosina kansainvälinen matkailu on ollut vahvasti kasvusuuntaista, vaikka kehitystä ovatkin globaalisti häirinneet mm. terrorismin pelko, epidemiat ja luonnonkatastrofit, sekä yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen vuodesta 2008, jolloin alkanut matalasuhdanne on jarruttanut kasvua. Nyt kasvu on hiljalleen käynnistynyt uudelleen, ja matkailu yleensä on hyvinkin nopeasti toipuva sektori heti, kun nousukausi alkaa. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on niin koko kansantalouden kuin alueidenkin näkökulmasta tehokkain tapa lisätä matkailusta saatavia tuloja. Ulkomainen matkailukysyntä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Suomessa vieraili vuonna 2009 yhteensä 5,7 2

3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna Amerikkalaisen Tourism Economics -tutkimusyrityksen mukaan matkailutulot ulkomailta tulevat kaksinkertaistumaan ajanjaksolla Suomi matkailumaana vetoaa ulkomaalaisiin ensisijassa heille eksoottisen ja turmeltumattoman luonnon vuoksi. Eurooppalaisille mielikuva viimeisestä erämaasta on siten käyttökelpoinen myyntiargumentti, varsinkin kun Suomi on siisti, sivistynyt ja turvallinen kohdemaa. Kiertomatkailijat kokevat tärkeäksi Suomen ruuhkattomuuden. Uutuudenviehätys on ollut merkittävä tekijä Suomen valikoitumisessa matkakohteeksi. Lomamatkoillaan ulkomaalaiset tutustuvat ensisijassa luontoon, mutta harrastavat myös tarjolla olevia aktiviteetteja. Aktiviteettien vetovoima korostuu erityisesti talvimatkailussa. Suomen matkailutuotteiden etuja ovat luotettavuus, laatu ja turvallisuus. Lisäksi kestävä matkailu on noussut erittäin vahvasti matkailusta käytävään keskusteluun. Kokonaisuutena mitä korkeatasoisempia tuotteisto ja palvelut ovat, sitä vahvemmin ne kestävät myös yleiset taloudelliset heilahtelut. Matkailun kasvu ei kuitenkaan voi tapahtua pelkästään nykyisten tuotteiden ja palvelujen volyymin kasvuna, vaan se vaatii matkailualalta uudistumista ja palvelujen tuotannon tehostamista. Kasvua tukevia trendejä ovat vaurauden kasvu ja se, että vapaa-aikaan käytetyn rahan osuus kulutuksesta kasvaa. Myös aineettoman, erityisesti palvelujen ja elämysten kulutuksen osuuden arvioidaan lisääntyvän suhteessa materiaalisen kulutukseen. Toisaalta kokous-, työ- ja vapaa-ajan matkojen rajat ovat hämärtymässä. Kokousmatkoihin sisältyy nykyisin paljon vapaa-ajan matkailun elementtejä. Erityisen voimakkaasti ovat kasvaneet aktiviteetteihin perustuvat urheilutoimintaa, kuntokeskuksia ja huvi- ja teemapuistoja edustavat alat. Viime vuosina koko matkailutoimialan rakenteet ovat olleet kovassa muutosprosessissa; matkatoimistojen kansainvälisten omistusrakenteiden keskittyminen, lentoyhtiöiden allianssit ja halpalentoyhtiöt muuttavat liiketoimintaa ja hinnoittelun kuvaa. Samoin tapahtuu myös majoitustoiminnassa. Kehitys merkitsee alan tuotantopanosten ja palveluiden yhä tiiviimpää klusteroitumista ja kunkin keskittymistä omiin ydinpalveluihinsa. Tarve tavoittaa asiakkaat ja myydä heille matkailun kokonaistuote majoitus- ja muine palveluineen kannustaa yrityksiä verkostoitumaan. Verkottumisen tunnusmerkistöön kuuluu yhteinen kaupankäynti ja yhteisen palveluprosessin osatekijöiden toteuttaminen ja yhteinen ansainta. Toinen selkeä matkailualan tulevaisuuteen vaikuttava tekijä ovat uudet asiakassegmentit. Matkailualan tulee hallita entistä eriytyneempiä asiakasryhmiä; sukupolvien ja erilaisten elämäntapojen erottamat asiakasryhmät vaativat erilaisia palveluita, eikä heitä voi käsitellä yhtenä markkinana. Tämä edellyttää toimialalta herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia, eli kykyä toimia käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti. Uudenlaisten ja erilaisten asiakasryhmien lisäksi myös matkailupalveluiden markkinoinnin, vertailun ja ostamisen tavat ovat muuttuneet. Internetpohjaiset sovellukset ovat muuttaneet kuluttajien tapaa järjestää matkoja itsenäisesti, tutustua matkakohteisiinsa etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille. Sosiaalisen median vertaisarviot ohjaavat kuluttajien käyttäytymisistä entistä tehokkaammin. Sosiaalisessa verkostossa asiakas on luomassa yritys- ja tuotemielikuvia omien kokemustensa avulla. Matkailija etsii verkosta kohteissa käyneiden kokemusperäisiä tietoja ennen matkakohteen tai palvelun valintaa. Tämän sosiaalisen median maailma tuo aivan uutta haastetta alan yrityksille. 3

4 1.3 Menetelmät ja prosessi Toimeksiannon aluksi CreaMentorsin asiantuntijat perehtyivät aiempiin alueella tehtyihin selvityksiin, minkä pohjalta sekä ohjausryhmältä saatujen näkemysten perusteella valmisteltiin haastattelurunko alueen avaintoimijoiden tapaamisia varten. CreaMentorsin edustajat haastattelivat tässä vaiheessa kaikkiaan n. 20 organisaation edustajia. Haastattelujen tulosten pohjalta laadittiin ensimmäiset hahmotelmat mahdollisesta jatkotoimenpiteiden toimintamallista. Tätä toimintamallia testattiin sekä alueen yrityksille että potentiaalisille asiakkaille suunnatuissa sähköisissä kyselyissä, joissa saatiin yli 100 vastaajalta myös huomattavasti lisäinformaatiota mallin jalostamiseksi. Toimintamallia jalostettiin edelleen kahdessa ohjausryhmän työpajassa (9.10. & 8.11.), minkä lisäksi mallin kehittämisen tueksi haettiin näkemyksiä alueen yrittäjille järjestetystä keskustelutilaisuudesta (9.10.). Yhteenveto keskustelutilaisuuden tulemista on tämän raportin liitteenä. Toimintamallin rakentamisen lisäksi prosessin aikana käytiin läpi erilaisia jatkotoimenpiteiden rahoitusmalleja, joista toimivimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Tämän rahoitusvaihtoehdon osalta käytiin alustavat keskustelut rahoittajan kanssa ja laadittiin alustava hankesuunnitelma sen pohjalta. Kokonaisuutena projekti eteni oheisen prosessin mukaisesti. Kuvio 1. Projektin eteneminen 4

5 2 Haastattelujen ja kyselyiden tulokset 2.1 Yrittäjäkysely ja toimijahaastattelut Projektin aikana haastateltiin kaikkiaan noin 20 paikallista toimijaa, minkä lisäksi yrittäjille suunnattuun kyselyyn saatiin vastaus 48 yrittäjältä, jotka edustavat monia eri toimialoja. Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii ympärivuotisesti, vaikkakin pääosa liikevaihdosta kertyy useimmille huippusesongin aikana % 50 48% 40 35% 38% 38% % % 21% Majoituspalvelut 5. Aktiviteetti- ja ohjelmapalvelut 2. Ravintolapalvelut 6. Välinevuokraus 3. Kokouspalvelut 7. Jotain muuta, mitä? 4. Kuljetuspalvelut Kuvio 2. Vastanneiden yritysten toimialat Muita mainittuja toimialoja olivat mm. veneily- ja vierasvenesatamapalvelut sekä valmismatkapalvelut. Yritysten tärkeimpiä kohderyhmiä olivat puolestaan yritykset ja muut kokousten pitäjät, yksittäiset matkailijat, rengastien matkailijat sekä paikalliset asukkaat. 5

6 % % % 31% 33% 29% 40% 31% 44% 46% 25% Paikalliset asukkaat 6. Kotimaiset ryhmämatkailijat 2. Mökkiläiset 7. Ulkomaiset ryhmämatkailijat 3. Yritykset ja muut kokousten pitäjät 8. Rengastien matkailijat 4. Pariskunnat 9. Muut yksittäiset matkailijat 5. Lapsiperheet 10. Jokin muu, mikä? Kuvio 3. Vastanneiden yritysten tärkeimmät kohderyhmät Yritysten liikevaihto oli yleisesti yli vuodessa ja yli puolet aikoo kasvattaa sitä nykyisillä palveluilla, minkä lisäksi melkein puolet hakee kasvua myös uusilla palveluilla. Liiketoiminnan kehittämisessä yritykset kaipasivat tukea etenkin markkinointiin, verkostoitumiseen sekä tuote- / palvelukehitykseen % % 48% % % 10% 4% 25% 19% Resurssien puute 5. Maanomistajien haluttomuus myydä maitaan 2. Osaamisen puute 6. Poliittisten päättäjien ristiriitaiset näkemykset 3. Yhteistyön puute 7. Sesongin lyhyys 4. Yrittäjien haluttomuus kehittää toimintaansa 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 4. Saaristoalueen liiketoiminnan kehittämisen suurimmat hidasteet yrittäjien mielestä 6

7 Tärkeimpiä liiketoiminnan kehittämisen hidasteita olivat sesongin lyhyys sekä yhteistyön ja resurssien puute. Alle kolmannes vastanneista oli ollut mukana aiemmissa kehittämisprojekteissa. Niiden tulosten koettiin useimmiten jääneen vähäisiksi. Samoin osa haastatelluista koki aiempien projektien jääneen vaille pysyviä tuloksia. Erityisesti kaivattiinkin käytännön toimintaan liittyvää kehittämistä suurten visioiden sijaan % 60 % % 38% 33% 29% 42% 44% 40% 23% 21% 21% Perinteisen median markkinoinnin lisäämistä 6. Uusien tuotteiden / palveluiden / liikeideoiden kehittämistä 2. Verkkomarkkinoinnin lisäämistä 7. Uusien kohderyhmien löytämistä 3. Yritysten näkyvyyden parantamista saaristoalueella (esim. infotaulut) 8. Liikenneyhteyksien parantamista 9. Nykyisten yrittäjien uusia investointeja alueelle 4. Yritysten välisen yhteistyön lisäämistä 10. Uusien yritysten sijoittumista alueelle 5. Yrityskohtaisia kehittämisprojekteja 11. Jotain muuta, mitä? Kuvio 5. Saaristoalueen yritysten kehittymiseksi tarvittavat toimenpiteet yrittäjien mielestä Yritysten kehittämiseksi kaivattiin etenkin yritysten välisen yhteistyön lisäämistä, uusien kohderyhmien ja tuotteiden / palveluiden kehittämistä sekä liikenneyhteyksien parantamista. Erityisesti suuremmat yritykset kaipasivat lisäksi alueelle nykyisten yrittäjien uusia investointeja sekä täysin uusia yrityksiä. Liiketoiminnan kehittämistyön toteuttamistapana sekä yhteinen kehittämisprojekti että yrityskohtainen kehittäminen saivat tasaisesti kannatusta. Tunnettuuden ja saavutettavuuden kehittäminen koettiin molemmat tärkeinä asioina, mutta toisaalta todettiin myös varsinaisen palvelutarjonnan kehittämisen olevan ensin tarpeen. 2.2 Asiakaskysely Asiakaskysely lähetettiin Varsinais-Suomen alueen yhdistysten matkajärjestelyistä vastaaville henkilöille, johon saatiin vastaukset 40 toimijalta. Heistä lähes kaikki olivat itse vierailleet saaristoalueella ja noin kaksi kolmannesta oli jo aiemmin järjestänyt matkoja alueelle. Matkoista selvästi suurin osa oli kulttuuri- ja teemamatkoja, mutta myös kokousmatkoja järjestäneitä oli vastanneissa suurempi ryhmä. Useammalla kuin joka toisella näistä matkoista oli mukana yli 30 osallistujaa ja ainoastaan runsaalla 10 prosentilla matkaajia oli enintään 10. 7

8 Yleensä vastanneet järjestävät matkoja lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomeen, mutta myös Baltia ja muut Pohjoismaat olivat hyvin edustettuna. Vastanneilla oli myös kerrassaan erinomainen mielikuva saaristoalueesta matkailukohteena. On kuitenkin huomattava, että saaristomatkoja järjestäneet olivat hivenen tyytymättömämpiä kuin ne, jotka eivät olleet vielä matkoja järjestäneet % % % 10 0 Erittäin positiivinen Jossain määrin positiivinen 0% 0% Jossain määrin negatiivinen 5% Erittäin negatiivinen En osaa sanoa Kuvio 6. Asiakkaiden yleinen mielikuva saaristosta matkailukohteena % % % 40% 28% 25% 30% % 3% 1. Palveluiden saatavuus 5. Oheispalveluiden valikoima 2. Palveluiden tunnettuus 6. Palveluiden tarjoajien yhteistyö 3. Palveluiden monipuolisuus 7. Liikenneyhteydet alueella 4. Palveluiden laatu 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 7. Saaristoalueen matkailussa kehitettävää asiakkaiden mielestä Vastanneiden mielestä saaristoalueen matkailussa tulisi kehittää erityisesti palveluiden tunnettuutta ja monipuolisuutta. Saaristomatkoja jo aiemmin järjestäneiden mielestä tunnettuus, yhteistyö ja liikenneyhteydet olivat vielä tärkeämpiä kuin kaikilla vastanneilla. Uusista palveluista vastaajat kaipasivat etenkin tapahtuma- ja kulttuuripalveluita sekä erilaisia ravintolapalveluita. 8

9 Saaristomatkoja järjestäneiden mielestä erilaiset ravintolapalvelut ja korkeatasoiset majoituspalvelut olivat hieman koko vastaajaryhmää tärkeämpiä. % % 36% 31% 23% 21% 23% 15% 15% 13% 10% 10% 5% Korkeatasoisia majoituspalveluita 7. Liikunta- ja ulkoilupalveluita 2. Mökkimajoitusta 8. Hyvinvointipalveluita 3. Erilaisia ravintolapalveluita 9. Risteilypalveluita 4. Kokouspalveluita 10. Kalastusmatkailupalveluita 5. Uusia tapahtumia ja muita kulttuuripalveluita 11. Talviajan palveluita 6. Elämyspalveluita 12. Jotain muuta, mitä? Kuvio 8. Saaristoalueelle tarvittavat uudet palvelut asiakkaiden mielestä 2.3 Kysely matkanjärjestäjille Matkanjärjestäjäkysely lähetettiin päätoimista matkanjärjestämistyötä tekeville toimijoille, joista kaikkiaan 16 eri toimijaa vastasi kyselyyn. Vastanneista suurin osa oli itse vieraillut saaristoalueella ja runsaat kaksi kolmannesta oli järjestänyt matkoja alueelle. Yritysten tärkeimmät kohderyhmät olivat kotimaiset ryhmämatkailijat sekä yritykset ja muut kokousten pitäjät. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi vastanneet palvelivat myös pohjoismaisia, venäläisiä, baltialaisia, keskieurooppalaisia ja aasialaisia matkailijoita. Matkanjärjestäjien mielikuva saaristosta oli kokonaisuutena hyvin positiivinen ja matkoja sinne järjestäneistä yli puolet koki saariston erittäin positiivisena. 9

10 % 40 38% % % 6% 0 Erittäin positiivinen Jossain määrin positiivinen Jossain määrin negatiivinen 0% Erittäin negatiivinen En osaa sanoa Kuvio 9. Matkanjärjestäjien yleinen mielikuva saaristosta matkailukohteena % 50% % % 25% 25% 19% 13% 0% Palveluiden saatavuus 5. Oheispalveluiden valikoima 2. Palveluiden tunnettuus 6. Palveluiden tarjoajien yhteistyö 3. Palveluiden monipuolisuus 7. Liikenneyhteydet alueella 4. Palveluiden laatu 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 10. Saaristoalueen matkailussa kehitettävää matkanjärjestäjien mielestä Vastanneet pitivät tärkeimpinä kehittämiskohteina palveluiden tunnettuutta sekä palveluiden tarjoajien välistä yhteistyötä. Toisaalta saaristomatkoja järjestäneiden mielestä palveluiden laatu oli jopa yhtä tärkeä kehittämisalue kuin yhteistyö. Tästä voidaan päätellä, että osa vastanneista ei ollut kokenut saaneensa riittävän laadukasta palvelua. Uusista palveluista matkanjärjestäjät kaipasivat etenkin korkeatasoisia majoituspalveluita, uusia tapahtumia ja kulttuuripalveluita sekä elämyspalveluita. Matkoja järjestäneet korostivat myös erilaisten ravintolapalveluiden tarvetta. 10

11 % 40% 40% 30 27% 27% % % 13% 13% 20% % 0% 0% Korkeatasoisia majoituspalveluita 7. Liikunta- ja ulkoilupalveluita 2. Mökkimajoitusta 8. Hyvinvointipalveluita 3. Erilaisia ravintolapalveluita 9. Risteilypalveluita 4. Kokouspalveluita 10. Kalastusmatkailupalveluita 5. Uusia tapahtumia ja muita kulttuuripalveluita 11. Talviajan palveluita 6. Elämyspalveluita 12. Jotain muuta, mitä? Kuvio 11. Saaristoalueelle tarvittavat uudet palvelut matkanjärjestäjien mielestä 11

12 LOPPURAPORTTI 3 Saaristomatkailun kasvuohjelma 3.1 Saaristomatkailun visio 2020 Turun saaristoalue koostuu (kansainvälisten saaristokohteiden ja Lapin tapaan) itsenäisistä ja houkuttelevista matkailukohteista ja -brändeistä, joita ovat ainakin Kustavi, Naantali, Nauvo, ja Korppoo. Lisäksi Uudenkaupungin ja Kemiönsaaren osallistumismahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin saaristomatkailun kasvuohjelman valmisteluvaiheessa. Kohteiden lisäksi myös Rengastiet ovat laajalti tunnettu brändi niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kullakin kohteella on oma profiilinsa, joka määrittyy luontoympäristöstä, paikallisesta kulttuurista sekä palveluista. Alueille on ominaista monipuolinen pienyrittäjien verkosto ja yrittäjien välisen yhteistyön mahdollistamat innovatiiviset palvelukokonaisuudet. Kohteiden yhdistäviä tekijöitä ovat aitous, yksilöllisyys, lähipalvelut ja merellisyys. Ne näkyvät kaikkien kohteiden markkinoinnissa jokaisen kohteen omien piirteiden tukena. Kuva 1. Saaristoalueen keskeiset matkailukohteet 12

13 3.2 Saaristoalueen matkailun tavoitteet 2017 Saaristoalueen yritykset ovat pääasiassa pieniä ja itsenäisiä toimijoita, minkä vuoksi niiden kokonaisliikevaihdosta tai alueen kokonaismatkailijamääristä ei ole olemassa tarkkoja tietoja. Sekä Saariston Rengastien että Pikku Rengastien kiertäjien määrä tiedetään kyllä hyvin tarkkaan eli molemmilla reiteillä runsaat matkailijaa vuonna Muilta osin tarkkoja tietoja ei löydy edes matkailutilastoista, sillä pienten majoitusliikkeiden (joita saaristokohteet usein ovat) ei ole välttämätöntä ilmoittaa tietojaan rekisterinpitäjälle. Sen johdosta tiettyihin lukumääriin sidottuja tavoitteita ei ole tässä vaiheessa järkevää asettaa. Saaristomatkailun kasvuohjelman tavoitteet on siksi määritelty seuraavasti: 1. yritysten lukumäärän merkittävä kasvattaminen 2. saaristoalueen yritysten kokonaisliikevaihdon kaksinkertaistuminen 3.3 Kehittämisen painopisteet Jotta visio ja tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee saaristoalueella käynnistää systemaattinen, kohdelähtöinen kehittämistyö, jonka rakenne on kuvattu ohessa. Kuvio 12. Saaristomatkailun kasvuohjelman painopisteet Saaristoalueen kehittämisessä on olennaista painottaa tarjonnan laadun ja määrän parantamista. On keskeisen tärkeää kehittää nykyisistä ja uusista palveluista alueelle kiinnostavaa myytävää ja ostettavaa, koska vain sitä kautta alueelle kanavoituu lisää matkailutuloa ja hyvinvointia. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat sekä majoitus- ja ravintolapalvelut että erilaiset oheispalvelut, joita ovat mm. kalastus, vesillä liikkuminen, ohjelmapalvelut sekä reitistöt maa- ja vesialueilla. 13

14 Kehittäminen tulee toteuttaa niin, että sillä saadaan yrityksille myös nopeita, mitattavia hyötyjä. Kehitystyössä ei siksi voida keskittyä vain vuosien kuluttua käytäntöön vietäviin monimutkaisiin yhteistyörakenteisiin, vaan on luotava myös yksittäisten yritysten resursseilla toteutettavia palveluita. Näin saadaan kehittämistyössä olennaisimmat toimijat eli alueen yrittäjät pysymään kiinnostuneina kehittämistyöstä. Kasvuohjelman rahoituksessa voidaan mahdollisesti hyödyntää ELY-keskuksen tarjoamaa yritysten toimintaympäristötukea. Maakunnan tasolla matkailua ohjaa Turku Touring, joka hakee kehittämistyölle tuet ja toimii kehittämistyön vetäjänä. Muut alueen kunnat toimivat yhteistyökumppaneina projektissa. 3.4 Matkailutoimijoiden yhteinen kehittäminen Kasvuohjelman yhteisen kehittämisosion tavoitteina on: Yhteistyön kehittäminen yhteisen näkemyksen ja tahtotilan saavuttaminen Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen kohdekohtaisesti Yhteisen jakelun mallintaminen ja käynnistäminen Saavutettavuuden kehittäminen Yhteistyön kehittäminen Kevään 2013 aikana, ennen varsinaisen kasvuohjelman käynnistymistä, alueen matkailutoimijat tekevät mittavan road shown saariston yrittäjien luo. Sen avulla yrittäjille viestitään tulossa olevasta ohjelmasta ja herätellään alustavaa kiinnostusta ohjelmaan osallistumiseksi. Varsinainen saaristomatkailun kasvuohjelma käynnistetään sitouttamalla kultakin kohdealueelta mukaan noin kehityshaluista yritystä. Kokonaisuutena ohjelmaan pyritään saamaan mukaan noin 70 yritystä, jotka edustavat sekä varsinaisia matkailupalveluja että niihin kytkeytyviä palveluja. Varsinainen työskentely alkaa eri kehittäjätoimijoiden kokoontumisella, jossa käydään läpi kasvuohjelman toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Sen jälkeen yhteistyön kehittäminen jatkuu avaintoimijoiden sitouttamisella. Näiden yritysten johdolla synnytetään yhteinen tahtotila alueen matkailuliiketoiminnan kasvattamisesta ja samalla lisätään toimijoiden keskinäistä tunnettuutta, minkä avulla yhteinen jatkokehittäminen mahdollistuu. Käytännön toimenpiteinä tässä vaiheessa ovat saaristomatkailun asiantuntijaryhmän (joka toimii samalla kasvuohjelman johtoryhmänä) perustaminen sekä yritysten yhteistyöhalukkuuden kartoittaminen. Tämän yhteistyöryhmän vetäjänä voi toimia esimerkiksi Turku Touring Oy. Lisäksi yhteistyötä kehitetään yhteisillä kehittämistilaisuuksilla, joihin voi sisältyä sekä yritysten välisiä tapaamisia että yrityskohtaista sparrausta. Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen kohdekohtaisesti Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen toteutetaan johdetulla kehittämistyöllä edellisessä vaiheessa järjestettyjen tapaamisten perusteella syntyneille ryhmille. Jokaiselle ryhmälle 14

15 järjestetään 3 puolen päivän mittaista kehittämistilaisuutta, joiden aikana hiotaan palvelukokonaisuuden olemus valmiiksi. Tämän osion tavoitteena on synnyttää eri kohteisiin yhteensä 10 uutta matkailijoita houkuttelevaa palvelukokonaisuutta, joiden tuottamiseen osallistuu useita kohteessa toimivia yrityksiä. Fokuksena on erityisesti nykyisten palveluiden yhdistäminen ja tuotteistaminen, ei niinkään uusien palveluiden luominen. Näin kokonaisuudet saadaan huomattavasti nopeammin valmiiksi ja markkinoille. Uusien palveluiden luomiseen voidaan keskittyä perusteellisemmin sitten, kun perusrunko on saatu valmiiksi. Vaiheen aikana voidaan myös synnyttää kohdekohtaisia kasvuohjelmia, jotka toteutetaan erillisinä projekteina omalla rahoituksellaan. Yhteisen jakelun mallintaminen ja käynnistäminen Yhtenä kasvuohjelman kantavana teemana koko ohjelman keston ajan on myös yhteisen jakelun käynnistäminen. Tämä toteutetaan kehittämällä alueellinen incoming-toimistojen verkosto, jotka palvelevat sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita. Jatkossa yhteisessä jakelutoiminnassa hyödynnetään alueella toimivia varausjärjestelmiä. Yhteisjakeluverkoston tehtävänä on myydä koko saaristoalueen palveluita tasapuolisesti ja näin varmistaa kaikkien palveluiden mahdollisimman helppo löytyminen. Käytännön toimintaan pyritään saamaan mukaan mahdollisimman monia verkostokumppaneita, jotka voivat käyttää päätoimijan yhteisiä järjestelmiä. Lisäksi yhteisen jakelujärjestelmän piiriin tulee kuulua saariston helpdeskin kehittäminen. Näkyvyyden varmistamiseksi jakelun kehittäminen tulee myös koordinoida tarkasti seuraavan osion kanssa. Saavutettavuuden kehittäminen Saavutettavuuden kehittäminen voidaan jakaa seitsemään pääalueeseen oheisen kuvion mukaisesti. 1. Infotaulut keskeisille risteämäalueille (mm. satamat ja / tai kunnanosakeskukset) Toimijoiden kanssa päätetään yhteisesti ne sijainnit alueen eri kunnissa, joihin pystytetään perinteisiä vanerisia infotauluja Infotaulut sisältävät kohdealueen kartan sekä palvelumainoksia kunkin alueen toimijoilta Palvelumainoksiin liitetään myös mobicode tai vastaava ominaisuus, jonka avulla matkailija saa helposti lisätietoa valitsemastaan toimijasta Samalla rakennetaan yhteinen toimintamalli, jossa infotaulujen ylläpidosta huolehtii kukin kunta itsenäisesti, mutta niiden sisällön koordinoinnista vastaa alueen yhteisestä jakeluverkostosta vastaava operaattori Erillisten sähköisten infotaulujen sijaan aktiivisemmin päivitettävät tiedot keskitetään projektin aikana valittavaan mobiilisovellukseen 15

16 Kuvio 13. Saaristomatkailun saavutettavuuden kehittäminen 2. Siniset & ruskeat palvelukohteiden opastusmerkit tienvarsille Kohdeopasteiden paikat valitaan toimijoiden oman kiinnostuksen perusteella ja reittiopasteiden paikat päätetään yhteisesti Kohdeopasteita halunneita toimijoita opastetaan yhteyden ottamisessa Pirkanmaan ELY-keskukseen Osiot 1 & 2 muodostavat saavutettavuuden kehittämisen fyysisesti näkyvimmän osuuden, joka hyödyttää jo paikalle saapunutta matkailijaa Muut osiot hyödyttävät alueella jo olevien matkailijoiden lisäksi myös matkaansa vasta suunnittelevia matkailijoita 3. Markkinointikartat & aikataulut Koko saaristoalueesta laaditaan sähköinen kartta, joka sisältää myös selkeät ja kattavat aikataulut eri yhteyksistä (selvitetään mahdollisuudet rakentaa eräänlainen paikallisliikenneopas alueesta) o Samalla tulee selvittää kartan mahdollinen yhteys kehitettävään mobiilisovellukseen Koko alueen kartan lisäksi laaditaan myös yksityiskohtaisemmat kohde- ja teemakohtaiset kartat Kartoissa värikoodataan erilaiset palvelut yhtenäisesti, jotta matkailija löytää helposti samat palvelut eri kartoista Lisäksi karttoihin liitetään mobicode tai vastaava ominaisuus, jonka avulla matkailija saa helposti lisätietoa valitsemastaan toimijasta Markkinointikarttojen kustannukset jaetaan alueen kuntien sekä mukana olevien yrittäjien kesken yhteisesti sovittavalla tavalla Saaristoalueen omien markkinointikarttojen laatimisen ohella osion aikana selvitetään, miten alue saataisiin paremmin näkymään Turku Touringin esitteessä 16

17 4. Infotoimistot, oppaat Matkailijoita opastavien infotoimistojen ja oppaiden toiminnan kehittämiseksi alueen kuntien matkailutoimijat kootaan yhteen sopimaan juuri heidän näkökulmastaan toimivimmista käytänteistä tiedon jakamiseksi o Näytä käytänteitä voivat olla esimerkiksi infotilaisuudet ja koulutukset tai toisaalta sosiaalisen median suljetut foorumit Valittavista toimintamalleista riippumatta olennaista on kuntien alueella toimivia majoitus- ja muita matkailupalveluita koskevan tiedon jakaminen sisäisesti ja eri kuntien välillä, jotta matkailijoille voidaan välittää ajantasaista tietoa Koska matkailuinfopalvelut ovat yleensä hyvin paikallista toimintaa, ei vastaavia järjestelyjä juurikaan vielä löydy muualta eli nyt luotava toimintamalli on hyvin edistyksellinen Varsinaisten infotoimistojen lisäksi perustetaan pienimuotoisempia infopisteitä matkailijoiden luontaisiin pysähtymispaikkoihin (esim. kyläkaupat), joista löytyy kunkin alueen palveluntarjoajien esitteitä 5. Mobiilisovellukset Osion aikana valitaan ja hankitaan käyttöön mobiili opassovellus saariston palveluista o Tämän projektin aikana tutustuttiin CityNomadi-sovellukseen, joka voisi soveltua hyvin tähän tarkoitukseen Sovelluksen avulla matkailija voi jo etukäteen suunnitella oman reittinsä ja tutustua reitin varrella oleviin palveluihin Sovelluksesta matkailija näkee paikan päällä nopeasti esim. lähistöllä olevat ruokapaikat tai majoituskohteet ja niiden esittelyt sekä ajankohtaisia tarjouksia palveluntarjoajilta Sovelluksen toimiminen yhteen esimerkiksi Turku Touringin järjestelmien kanssa tulee myös selvittää Olennaista osiossa on sisällöntuotanto ja tarinallistaminen, minkä toteuttamisesta vastaamaan valitaan riittävän pätevä toimija 6. Palveluiden näkyvyys verkossa Verkkopalveluiden osalta hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevat toimijat, kuten esimerkiksi saaristo.org, minne kootaan koko alueen palvelut selvästi nykyistä näkyvämmin o Parainen on onnistunut hyvin myös sähköisten palveluidensa kehittämisessä, joten osaamista ja kokemusta voidaan katsoa löytyvän myös laajemman yhteistyön johtamiseen tällä sektorilla Samalla linkitetään nykyistä tehokkaammin alueellisten matkailupalveluiden sivut ja yritysten omat verkkosivut, joiden kehittämistä tuetaan prosessin aikana Myös sosiaalinen media otetaan haltuun kattavasti hyödyntämällä toimijalähtöisesti erilaisia blogeja ja palveluita kuten esimerkiksi Facebook ja Pinterest sekä kytketään sisällöntuotanto muihin medioihin Osion aikana selvitetään lisäksi alueen yrityksille sopivimmat verkkokaupat, joihin palvelut laitetaan myyntiin Yritysten ajankohtaiset tarjoukset levitetään myös mahdollisimman laajasti verkkoon näkyville 17

18 7. Saaristoliikenne Saaristo Express -hanke kehittää alueen saavutettavuutta saaristoliikenteen osalta Kyseisen hankkeen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti saavutettavuuden kehittämistoimenpiteiden tehokkaaksi koordinoimiseksi 3.5 Yrityskohtaiset kehittämisprojektit Yhteisen kehittämistyön rinnalla oman toimintansa kehittämisestä kiinnostuneille yrityksille laaditaan yrityskohtainen kehittämissuunnitelma, jota yritys voi lähteä toteuttamaan oman aikataulunsa mukaisesti. Näissä kehittämissuunnitelmissa panostetaan yksilöllisyyden kehittämiseen nykyisissä palveluissa esimerkiksi majoituskohteiden profiloinnilla, visuaalisella ilmeellä ja sisustuksella. Nämä projektit ovat omia itsenäisiä kokonaisuuksiaan ja niille hankitaan oma erillinen rahoituksensa esimerkiksi Ely-keskuksen PK-LTS-ohjelman kautta. 3.6 Tapahtumien ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Matkailutoimijoiden yhteisen kehittämisen ohella kasvuohjelmaan kuuluu myös tapahtumien ja ohjelmapalveluiden kehittäminen omana projektinaan. Se käynnistyy alueen nykyisten toimijoiden kartoittamisella, minkä jälkeen kiinnostuneille toimijoille järjestetään tapahtumakoulutus. Koulutukseen sisältyy 2 3 yhteistä tapaamista ja keskimäärin kolme tapahtumakohtaista puolen päivän valmennusta sekä yhteinen päätöstilaisuus, jossa arvioidaan kehityksen tulokset. Koulutuksen myötä synnytetään myös tarvittaessa laajempia tapahtumakohtaisia kehittämisprojekteja. Ohjelmapuolella luodaan muutamia keskittymiä (esimerkiksi Naantaliin, Turkuun sekä yhteisesti valittavaan saaristokohteeseen), joista palveluita voidaan hankkia helposti. Samalla projektin aikana kartoitetaan mahdollisia uusia toimijoita, jotka täydentävät alueen nykyistä palvelutarjontaa. Lisäksi avustetaan toimijoita verkostomaisen toiminnan kehittämisessä sekä yhteisen jakelutoiminnan käynnistämisessä. Jakelu voidaan mahdollisesti antaa erikoistuneen toimijan hoidettavaksi (vrt. Kokemuskauppa.com). 3.7 Investointien aktivointi Investointien aktivointi on myös itsenäinen projekti kasvuohjelman sisällä. Sen fokuksena ovat ensisijaisesti majoituspalveluihin liittyvät investoinnit. Lisäksi projektin aikana kartoitetaan alueiden kaavoitusmahdollisuudet sekä maanomistajien tahtotila. Kehittämistyön ohella etsitään uusille kohteille investoreita sekä tarvittaessa myös toimintaa pyörittämään tulevia operaattoreita. 18

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2016

Kuntien markkinointitutkimus 2016 Kuntien markkinointitutkimus 2016 Yleistä tutkimuksesta Kysely toteutettiin 13.-28.4.2016 Webropol kyselynä. Kysely lähettiin kirjaamoiden (313 kpl) kautta kuntien markkinointivastaaville Vastaajia 114,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja 21.10.2011 Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Työpajan ohjelma 09:00 09:10 Työpajan avaus, Metla 09:10 10:00 Asiakkaan tietotarpeet ja Metlan palveluiden

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Padasjoen elinkeinopolitiikan tavoitteet 2017 2020 Elinkeinopoliittinen ryhmä on ehdottanut elinkeinopoliittista tavoitetta ja toimenpiteitä vuosille 2017-2020. Näiden työstäminen lopulliseen muotoon on

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Creative and Inclusive Finland Luova ja osallistava Suomi Kreativa delaktiga Finland

Creative and Inclusive Finland Luova ja osallistava Suomi Kreativa delaktiga Finland Creative and Inclusive Finland Luova ja osallistava Suomi Kreativa delaktiga Finland Luovaa osaamista ja Osallistamalla osaamista-toimenpidekokonaisuuksien yhteinen aktivointi- ja koordinaatiohanke 2.9.2015

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot