NÄKYVÄ SAARISTO. Selvitystyön loppuraportti
|
|
- Kaarina Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NÄKYVÄ SAARISTO Selvitystyön loppuraportti Maaliskuu 2013
2 1 Tausta, menetelmät ja prosessi 1.1 Projektin tausta Turun saaristo on kiinnostava ja vetovoimainen matkailualue ja Saariston rengastien avulla saariston yleinen tunnettuus on lisääntynyt. Matkailu onkin saaristoalueen tärkeimpiä elinkeinoja ja se tuo ansaintamahdollisuuksia myös alueen muille yrityksille. Turku Touring on tehnyt markkinointia myös saariston osalta ja saariston rengastien tunnettuus on edelleen lisääntynyt. Saariston markkinointitoimenpiteistä huolimatta rengastie ei kuitenkaan ole vielä riittävän tunnettu Varsinais-Suomen ulkopuolella. Toisaalta myös saariston saavutettavuus on ulkopuoliselle vaikeaa, sillä esimerkiksi lossi- ja yhteysalusaikataulut ovat vaikealukuisia, eikä kattavaa aikataulukokonaisuutta ole olemassa. Saaristossa sijaitsee lukuisia pieniä yrityksiä, joiden olemassaolo ei ole matkailijoiden tiedossa. Niinpä yhteistä näkemystä ja tekemistä tarvitaan. Tämän toimeksiannon tavoitteena onkin luoda pohjaa saaristomatkailun kasvuohjelmalle, jolla parannetaan saariston saavutettavuutta ja yritysten kehittymistä tulevaisuudessa. Tarkoituksena on siis laatia konkreettinen suunnitelma, jossa määritellään, miten saaristoalueen palvelut ovat entistä paremmin matkailijoiden saavutettavissa ja miten saariston elinkeinoja voidaan tuoda paremmin esille. Samalla oheistavoitteena on löytää keinoja kehittää saaristoalueen yritysten palveluita. 1.2 Matkailutoimialan tilanne Suomessa Matkailu on Suomessa alueellisesti merkittävä elinkeino, jonka merkitys on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana niin kotimaassa kuin maailmallakin. Suomessa matkailun taloudelliset vaikutukset ovat lisääntyneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Matkailuelinkeinon menestymisellä on tasoittavaa vaikutusta aluekehitykseen, koska monet tärkeät vapaa-ajan matkailukeskukset ja - keskittymät sijaitsevat kasvukeskusten ulkopuolella. Matkailutoimialaan kuuluvat palvelut mahdollistavat monipuolisempien ja laadukkaampien palveluiden tuottamisen myös paikallisille asukkaille. Matkailuala on suuri työllistäjä; toimialan työllisten osuus kaikista työllisistä kasvaa tulevaisuudessa. Matkailutoimiala on myös suuri nuorten työllistäjä. Vaikka suomalaisen matkailuelinkeinon perusta on kotimaisessa kysynnässä, alan kehittymisen kasvu ja lisäarvo haetaan ulkomailta. Ulkomaisen kysynnän kehitykseen voidaan vaikuttaa lähinnä vapaa-ajan matkailutarjonnalla ja hyvällä saavutettavuudella. Lomamatkailulta halutaan tänään monipuolisuutta. Viime vuosina kansainvälinen matkailu on ollut vahvasti kasvusuuntaista, vaikka kehitystä ovatkin globaalisti häirinneet mm. terrorismin pelko, epidemiat ja luonnonkatastrofit, sekä yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen vuodesta 2008, jolloin alkanut matalasuhdanne on jarruttanut kasvua. Nyt kasvu on hiljalleen käynnistynyt uudelleen, ja matkailu yleensä on hyvinkin nopeasti toipuva sektori heti, kun nousukausi alkaa. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on niin koko kansantalouden kuin alueidenkin näkökulmasta tehokkain tapa lisätä matkailusta saatavia tuloja. Ulkomainen matkailukysyntä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Suomessa vieraili vuonna 2009 yhteensä 5,7 2
3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna Amerikkalaisen Tourism Economics -tutkimusyrityksen mukaan matkailutulot ulkomailta tulevat kaksinkertaistumaan ajanjaksolla Suomi matkailumaana vetoaa ulkomaalaisiin ensisijassa heille eksoottisen ja turmeltumattoman luonnon vuoksi. Eurooppalaisille mielikuva viimeisestä erämaasta on siten käyttökelpoinen myyntiargumentti, varsinkin kun Suomi on siisti, sivistynyt ja turvallinen kohdemaa. Kiertomatkailijat kokevat tärkeäksi Suomen ruuhkattomuuden. Uutuudenviehätys on ollut merkittävä tekijä Suomen valikoitumisessa matkakohteeksi. Lomamatkoillaan ulkomaalaiset tutustuvat ensisijassa luontoon, mutta harrastavat myös tarjolla olevia aktiviteetteja. Aktiviteettien vetovoima korostuu erityisesti talvimatkailussa. Suomen matkailutuotteiden etuja ovat luotettavuus, laatu ja turvallisuus. Lisäksi kestävä matkailu on noussut erittäin vahvasti matkailusta käytävään keskusteluun. Kokonaisuutena mitä korkeatasoisempia tuotteisto ja palvelut ovat, sitä vahvemmin ne kestävät myös yleiset taloudelliset heilahtelut. Matkailun kasvu ei kuitenkaan voi tapahtua pelkästään nykyisten tuotteiden ja palvelujen volyymin kasvuna, vaan se vaatii matkailualalta uudistumista ja palvelujen tuotannon tehostamista. Kasvua tukevia trendejä ovat vaurauden kasvu ja se, että vapaa-aikaan käytetyn rahan osuus kulutuksesta kasvaa. Myös aineettoman, erityisesti palvelujen ja elämysten kulutuksen osuuden arvioidaan lisääntyvän suhteessa materiaalisen kulutukseen. Toisaalta kokous-, työ- ja vapaa-ajan matkojen rajat ovat hämärtymässä. Kokousmatkoihin sisältyy nykyisin paljon vapaa-ajan matkailun elementtejä. Erityisen voimakkaasti ovat kasvaneet aktiviteetteihin perustuvat urheilutoimintaa, kuntokeskuksia ja huvi- ja teemapuistoja edustavat alat. Viime vuosina koko matkailutoimialan rakenteet ovat olleet kovassa muutosprosessissa; matkatoimistojen kansainvälisten omistusrakenteiden keskittyminen, lentoyhtiöiden allianssit ja halpalentoyhtiöt muuttavat liiketoimintaa ja hinnoittelun kuvaa. Samoin tapahtuu myös majoitustoiminnassa. Kehitys merkitsee alan tuotantopanosten ja palveluiden yhä tiiviimpää klusteroitumista ja kunkin keskittymistä omiin ydinpalveluihinsa. Tarve tavoittaa asiakkaat ja myydä heille matkailun kokonaistuote majoitus- ja muine palveluineen kannustaa yrityksiä verkostoitumaan. Verkottumisen tunnusmerkistöön kuuluu yhteinen kaupankäynti ja yhteisen palveluprosessin osatekijöiden toteuttaminen ja yhteinen ansainta. Toinen selkeä matkailualan tulevaisuuteen vaikuttava tekijä ovat uudet asiakassegmentit. Matkailualan tulee hallita entistä eriytyneempiä asiakasryhmiä; sukupolvien ja erilaisten elämäntapojen erottamat asiakasryhmät vaativat erilaisia palveluita, eikä heitä voi käsitellä yhtenä markkinana. Tämä edellyttää toimialalta herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia, eli kykyä toimia käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti. Uudenlaisten ja erilaisten asiakasryhmien lisäksi myös matkailupalveluiden markkinoinnin, vertailun ja ostamisen tavat ovat muuttuneet. Internetpohjaiset sovellukset ovat muuttaneet kuluttajien tapaa järjestää matkoja itsenäisesti, tutustua matkakohteisiinsa etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille. Sosiaalisen median vertaisarviot ohjaavat kuluttajien käyttäytymisistä entistä tehokkaammin. Sosiaalisessa verkostossa asiakas on luomassa yritys- ja tuotemielikuvia omien kokemustensa avulla. Matkailija etsii verkosta kohteissa käyneiden kokemusperäisiä tietoja ennen matkakohteen tai palvelun valintaa. Tämän sosiaalisen median maailma tuo aivan uutta haastetta alan yrityksille. 3
4 1.3 Menetelmät ja prosessi Toimeksiannon aluksi CreaMentorsin asiantuntijat perehtyivät aiempiin alueella tehtyihin selvityksiin, minkä pohjalta sekä ohjausryhmältä saatujen näkemysten perusteella valmisteltiin haastattelurunko alueen avaintoimijoiden tapaamisia varten. CreaMentorsin edustajat haastattelivat tässä vaiheessa kaikkiaan n. 20 organisaation edustajia. Haastattelujen tulosten pohjalta laadittiin ensimmäiset hahmotelmat mahdollisesta jatkotoimenpiteiden toimintamallista. Tätä toimintamallia testattiin sekä alueen yrityksille että potentiaalisille asiakkaille suunnatuissa sähköisissä kyselyissä, joissa saatiin yli 100 vastaajalta myös huomattavasti lisäinformaatiota mallin jalostamiseksi. Toimintamallia jalostettiin edelleen kahdessa ohjausryhmän työpajassa (9.10. & 8.11.), minkä lisäksi mallin kehittämisen tueksi haettiin näkemyksiä alueen yrittäjille järjestetystä keskustelutilaisuudesta (9.10.). Yhteenveto keskustelutilaisuuden tulemista on tämän raportin liitteenä. Toimintamallin rakentamisen lisäksi prosessin aikana käytiin läpi erilaisia jatkotoimenpiteiden rahoitusmalleja, joista toimivimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Tämän rahoitusvaihtoehdon osalta käytiin alustavat keskustelut rahoittajan kanssa ja laadittiin alustava hankesuunnitelma sen pohjalta. Kokonaisuutena projekti eteni oheisen prosessin mukaisesti. Kuvio 1. Projektin eteneminen 4
5 2 Haastattelujen ja kyselyiden tulokset 2.1 Yrittäjäkysely ja toimijahaastattelut Projektin aikana haastateltiin kaikkiaan noin 20 paikallista toimijaa, minkä lisäksi yrittäjille suunnattuun kyselyyn saatiin vastaus 48 yrittäjältä, jotka edustavat monia eri toimialoja. Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii ympärivuotisesti, vaikkakin pääosa liikevaihdosta kertyy useimmille huippusesongin aikana % 50 48% 40 35% 38% 38% % % 21% Majoituspalvelut 5. Aktiviteetti- ja ohjelmapalvelut 2. Ravintolapalvelut 6. Välinevuokraus 3. Kokouspalvelut 7. Jotain muuta, mitä? 4. Kuljetuspalvelut Kuvio 2. Vastanneiden yritysten toimialat Muita mainittuja toimialoja olivat mm. veneily- ja vierasvenesatamapalvelut sekä valmismatkapalvelut. Yritysten tärkeimpiä kohderyhmiä olivat puolestaan yritykset ja muut kokousten pitäjät, yksittäiset matkailijat, rengastien matkailijat sekä paikalliset asukkaat. 5
6 % % % 31% 33% 29% 40% 31% 44% 46% 25% Paikalliset asukkaat 6. Kotimaiset ryhmämatkailijat 2. Mökkiläiset 7. Ulkomaiset ryhmämatkailijat 3. Yritykset ja muut kokousten pitäjät 8. Rengastien matkailijat 4. Pariskunnat 9. Muut yksittäiset matkailijat 5. Lapsiperheet 10. Jokin muu, mikä? Kuvio 3. Vastanneiden yritysten tärkeimmät kohderyhmät Yritysten liikevaihto oli yleisesti yli vuodessa ja yli puolet aikoo kasvattaa sitä nykyisillä palveluilla, minkä lisäksi melkein puolet hakee kasvua myös uusilla palveluilla. Liiketoiminnan kehittämisessä yritykset kaipasivat tukea etenkin markkinointiin, verkostoitumiseen sekä tuote- / palvelukehitykseen % % 48% % % 10% 4% 25% 19% Resurssien puute 5. Maanomistajien haluttomuus myydä maitaan 2. Osaamisen puute 6. Poliittisten päättäjien ristiriitaiset näkemykset 3. Yhteistyön puute 7. Sesongin lyhyys 4. Yrittäjien haluttomuus kehittää toimintaansa 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 4. Saaristoalueen liiketoiminnan kehittämisen suurimmat hidasteet yrittäjien mielestä 6
7 Tärkeimpiä liiketoiminnan kehittämisen hidasteita olivat sesongin lyhyys sekä yhteistyön ja resurssien puute. Alle kolmannes vastanneista oli ollut mukana aiemmissa kehittämisprojekteissa. Niiden tulosten koettiin useimmiten jääneen vähäisiksi. Samoin osa haastatelluista koki aiempien projektien jääneen vaille pysyviä tuloksia. Erityisesti kaivattiinkin käytännön toimintaan liittyvää kehittämistä suurten visioiden sijaan % 60 % % 38% 33% 29% 42% 44% 40% 23% 21% 21% Perinteisen median markkinoinnin lisäämistä 6. Uusien tuotteiden / palveluiden / liikeideoiden kehittämistä 2. Verkkomarkkinoinnin lisäämistä 7. Uusien kohderyhmien löytämistä 3. Yritysten näkyvyyden parantamista saaristoalueella (esim. infotaulut) 8. Liikenneyhteyksien parantamista 9. Nykyisten yrittäjien uusia investointeja alueelle 4. Yritysten välisen yhteistyön lisäämistä 10. Uusien yritysten sijoittumista alueelle 5. Yrityskohtaisia kehittämisprojekteja 11. Jotain muuta, mitä? Kuvio 5. Saaristoalueen yritysten kehittymiseksi tarvittavat toimenpiteet yrittäjien mielestä Yritysten kehittämiseksi kaivattiin etenkin yritysten välisen yhteistyön lisäämistä, uusien kohderyhmien ja tuotteiden / palveluiden kehittämistä sekä liikenneyhteyksien parantamista. Erityisesti suuremmat yritykset kaipasivat lisäksi alueelle nykyisten yrittäjien uusia investointeja sekä täysin uusia yrityksiä. Liiketoiminnan kehittämistyön toteuttamistapana sekä yhteinen kehittämisprojekti että yrityskohtainen kehittäminen saivat tasaisesti kannatusta. Tunnettuuden ja saavutettavuuden kehittäminen koettiin molemmat tärkeinä asioina, mutta toisaalta todettiin myös varsinaisen palvelutarjonnan kehittämisen olevan ensin tarpeen. 2.2 Asiakaskysely Asiakaskysely lähetettiin Varsinais-Suomen alueen yhdistysten matkajärjestelyistä vastaaville henkilöille, johon saatiin vastaukset 40 toimijalta. Heistä lähes kaikki olivat itse vierailleet saaristoalueella ja noin kaksi kolmannesta oli jo aiemmin järjestänyt matkoja alueelle. Matkoista selvästi suurin osa oli kulttuuri- ja teemamatkoja, mutta myös kokousmatkoja järjestäneitä oli vastanneissa suurempi ryhmä. Useammalla kuin joka toisella näistä matkoista oli mukana yli 30 osallistujaa ja ainoastaan runsaalla 10 prosentilla matkaajia oli enintään 10. 7
8 Yleensä vastanneet järjestävät matkoja lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomeen, mutta myös Baltia ja muut Pohjoismaat olivat hyvin edustettuna. Vastanneilla oli myös kerrassaan erinomainen mielikuva saaristoalueesta matkailukohteena. On kuitenkin huomattava, että saaristomatkoja järjestäneet olivat hivenen tyytymättömämpiä kuin ne, jotka eivät olleet vielä matkoja järjestäneet % % % 10 0 Erittäin positiivinen Jossain määrin positiivinen 0% 0% Jossain määrin negatiivinen 5% Erittäin negatiivinen En osaa sanoa Kuvio 6. Asiakkaiden yleinen mielikuva saaristosta matkailukohteena % % % 40% 28% 25% 30% % 3% 1. Palveluiden saatavuus 5. Oheispalveluiden valikoima 2. Palveluiden tunnettuus 6. Palveluiden tarjoajien yhteistyö 3. Palveluiden monipuolisuus 7. Liikenneyhteydet alueella 4. Palveluiden laatu 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 7. Saaristoalueen matkailussa kehitettävää asiakkaiden mielestä Vastanneiden mielestä saaristoalueen matkailussa tulisi kehittää erityisesti palveluiden tunnettuutta ja monipuolisuutta. Saaristomatkoja jo aiemmin järjestäneiden mielestä tunnettuus, yhteistyö ja liikenneyhteydet olivat vielä tärkeämpiä kuin kaikilla vastanneilla. Uusista palveluista vastaajat kaipasivat etenkin tapahtuma- ja kulttuuripalveluita sekä erilaisia ravintolapalveluita. 8
9 Saaristomatkoja järjestäneiden mielestä erilaiset ravintolapalvelut ja korkeatasoiset majoituspalvelut olivat hieman koko vastaajaryhmää tärkeämpiä. % % 36% 31% 23% 21% 23% 15% 15% 13% 10% 10% 5% Korkeatasoisia majoituspalveluita 7. Liikunta- ja ulkoilupalveluita 2. Mökkimajoitusta 8. Hyvinvointipalveluita 3. Erilaisia ravintolapalveluita 9. Risteilypalveluita 4. Kokouspalveluita 10. Kalastusmatkailupalveluita 5. Uusia tapahtumia ja muita kulttuuripalveluita 11. Talviajan palveluita 6. Elämyspalveluita 12. Jotain muuta, mitä? Kuvio 8. Saaristoalueelle tarvittavat uudet palvelut asiakkaiden mielestä 2.3 Kysely matkanjärjestäjille Matkanjärjestäjäkysely lähetettiin päätoimista matkanjärjestämistyötä tekeville toimijoille, joista kaikkiaan 16 eri toimijaa vastasi kyselyyn. Vastanneista suurin osa oli itse vieraillut saaristoalueella ja runsaat kaksi kolmannesta oli järjestänyt matkoja alueelle. Yritysten tärkeimmät kohderyhmät olivat kotimaiset ryhmämatkailijat sekä yritykset ja muut kokousten pitäjät. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi vastanneet palvelivat myös pohjoismaisia, venäläisiä, baltialaisia, keskieurooppalaisia ja aasialaisia matkailijoita. Matkanjärjestäjien mielikuva saaristosta oli kokonaisuutena hyvin positiivinen ja matkoja sinne järjestäneistä yli puolet koki saariston erittäin positiivisena. 9
10 % 40 38% % % 6% 0 Erittäin positiivinen Jossain määrin positiivinen Jossain määrin negatiivinen 0% Erittäin negatiivinen En osaa sanoa Kuvio 9. Matkanjärjestäjien yleinen mielikuva saaristosta matkailukohteena % 50% % % 25% 25% 19% 13% 0% Palveluiden saatavuus 5. Oheispalveluiden valikoima 2. Palveluiden tunnettuus 6. Palveluiden tarjoajien yhteistyö 3. Palveluiden monipuolisuus 7. Liikenneyhteydet alueella 4. Palveluiden laatu 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 10. Saaristoalueen matkailussa kehitettävää matkanjärjestäjien mielestä Vastanneet pitivät tärkeimpinä kehittämiskohteina palveluiden tunnettuutta sekä palveluiden tarjoajien välistä yhteistyötä. Toisaalta saaristomatkoja järjestäneiden mielestä palveluiden laatu oli jopa yhtä tärkeä kehittämisalue kuin yhteistyö. Tästä voidaan päätellä, että osa vastanneista ei ollut kokenut saaneensa riittävän laadukasta palvelua. Uusista palveluista matkanjärjestäjät kaipasivat etenkin korkeatasoisia majoituspalveluita, uusia tapahtumia ja kulttuuripalveluita sekä elämyspalveluita. Matkoja järjestäneet korostivat myös erilaisten ravintolapalveluiden tarvetta. 10
11 % 40% 40% 30 27% 27% % % 13% 13% 20% % 0% 0% Korkeatasoisia majoituspalveluita 7. Liikunta- ja ulkoilupalveluita 2. Mökkimajoitusta 8. Hyvinvointipalveluita 3. Erilaisia ravintolapalveluita 9. Risteilypalveluita 4. Kokouspalveluita 10. Kalastusmatkailupalveluita 5. Uusia tapahtumia ja muita kulttuuripalveluita 11. Talviajan palveluita 6. Elämyspalveluita 12. Jotain muuta, mitä? Kuvio 11. Saaristoalueelle tarvittavat uudet palvelut matkanjärjestäjien mielestä 11
12 LOPPURAPORTTI 3 Saaristomatkailun kasvuohjelma 3.1 Saaristomatkailun visio 2020 Turun saaristoalue koostuu (kansainvälisten saaristokohteiden ja Lapin tapaan) itsenäisistä ja houkuttelevista matkailukohteista ja -brändeistä, joita ovat ainakin Kustavi, Naantali, Nauvo, ja Korppoo. Lisäksi Uudenkaupungin ja Kemiönsaaren osallistumismahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin saaristomatkailun kasvuohjelman valmisteluvaiheessa. Kohteiden lisäksi myös Rengastiet ovat laajalti tunnettu brändi niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kullakin kohteella on oma profiilinsa, joka määrittyy luontoympäristöstä, paikallisesta kulttuurista sekä palveluista. Alueille on ominaista monipuolinen pienyrittäjien verkosto ja yrittäjien välisen yhteistyön mahdollistamat innovatiiviset palvelukokonaisuudet. Kohteiden yhdistäviä tekijöitä ovat aitous, yksilöllisyys, lähipalvelut ja merellisyys. Ne näkyvät kaikkien kohteiden markkinoinnissa jokaisen kohteen omien piirteiden tukena. Kuva 1. Saaristoalueen keskeiset matkailukohteet 12
13 3.2 Saaristoalueen matkailun tavoitteet 2017 Saaristoalueen yritykset ovat pääasiassa pieniä ja itsenäisiä toimijoita, minkä vuoksi niiden kokonaisliikevaihdosta tai alueen kokonaismatkailijamääristä ei ole olemassa tarkkoja tietoja. Sekä Saariston Rengastien että Pikku Rengastien kiertäjien määrä tiedetään kyllä hyvin tarkkaan eli molemmilla reiteillä runsaat matkailijaa vuonna Muilta osin tarkkoja tietoja ei löydy edes matkailutilastoista, sillä pienten majoitusliikkeiden (joita saaristokohteet usein ovat) ei ole välttämätöntä ilmoittaa tietojaan rekisterinpitäjälle. Sen johdosta tiettyihin lukumääriin sidottuja tavoitteita ei ole tässä vaiheessa järkevää asettaa. Saaristomatkailun kasvuohjelman tavoitteet on siksi määritelty seuraavasti: 1. yritysten lukumäärän merkittävä kasvattaminen 2. saaristoalueen yritysten kokonaisliikevaihdon kaksinkertaistuminen 3.3 Kehittämisen painopisteet Jotta visio ja tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee saaristoalueella käynnistää systemaattinen, kohdelähtöinen kehittämistyö, jonka rakenne on kuvattu ohessa. Kuvio 12. Saaristomatkailun kasvuohjelman painopisteet Saaristoalueen kehittämisessä on olennaista painottaa tarjonnan laadun ja määrän parantamista. On keskeisen tärkeää kehittää nykyisistä ja uusista palveluista alueelle kiinnostavaa myytävää ja ostettavaa, koska vain sitä kautta alueelle kanavoituu lisää matkailutuloa ja hyvinvointia. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat sekä majoitus- ja ravintolapalvelut että erilaiset oheispalvelut, joita ovat mm. kalastus, vesillä liikkuminen, ohjelmapalvelut sekä reitistöt maa- ja vesialueilla. 13
14 Kehittäminen tulee toteuttaa niin, että sillä saadaan yrityksille myös nopeita, mitattavia hyötyjä. Kehitystyössä ei siksi voida keskittyä vain vuosien kuluttua käytäntöön vietäviin monimutkaisiin yhteistyörakenteisiin, vaan on luotava myös yksittäisten yritysten resursseilla toteutettavia palveluita. Näin saadaan kehittämistyössä olennaisimmat toimijat eli alueen yrittäjät pysymään kiinnostuneina kehittämistyöstä. Kasvuohjelman rahoituksessa voidaan mahdollisesti hyödyntää ELY-keskuksen tarjoamaa yritysten toimintaympäristötukea. Maakunnan tasolla matkailua ohjaa Turku Touring, joka hakee kehittämistyölle tuet ja toimii kehittämistyön vetäjänä. Muut alueen kunnat toimivat yhteistyökumppaneina projektissa. 3.4 Matkailutoimijoiden yhteinen kehittäminen Kasvuohjelman yhteisen kehittämisosion tavoitteina on: Yhteistyön kehittäminen yhteisen näkemyksen ja tahtotilan saavuttaminen Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen kohdekohtaisesti Yhteisen jakelun mallintaminen ja käynnistäminen Saavutettavuuden kehittäminen Yhteistyön kehittäminen Kevään 2013 aikana, ennen varsinaisen kasvuohjelman käynnistymistä, alueen matkailutoimijat tekevät mittavan road shown saariston yrittäjien luo. Sen avulla yrittäjille viestitään tulossa olevasta ohjelmasta ja herätellään alustavaa kiinnostusta ohjelmaan osallistumiseksi. Varsinainen saaristomatkailun kasvuohjelma käynnistetään sitouttamalla kultakin kohdealueelta mukaan noin kehityshaluista yritystä. Kokonaisuutena ohjelmaan pyritään saamaan mukaan noin 70 yritystä, jotka edustavat sekä varsinaisia matkailupalveluja että niihin kytkeytyviä palveluja. Varsinainen työskentely alkaa eri kehittäjätoimijoiden kokoontumisella, jossa käydään läpi kasvuohjelman toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Sen jälkeen yhteistyön kehittäminen jatkuu avaintoimijoiden sitouttamisella. Näiden yritysten johdolla synnytetään yhteinen tahtotila alueen matkailuliiketoiminnan kasvattamisesta ja samalla lisätään toimijoiden keskinäistä tunnettuutta, minkä avulla yhteinen jatkokehittäminen mahdollistuu. Käytännön toimenpiteinä tässä vaiheessa ovat saaristomatkailun asiantuntijaryhmän (joka toimii samalla kasvuohjelman johtoryhmänä) perustaminen sekä yritysten yhteistyöhalukkuuden kartoittaminen. Tämän yhteistyöryhmän vetäjänä voi toimia esimerkiksi Turku Touring Oy. Lisäksi yhteistyötä kehitetään yhteisillä kehittämistilaisuuksilla, joihin voi sisältyä sekä yritysten välisiä tapaamisia että yrityskohtaista sparrausta. Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen kohdekohtaisesti Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen toteutetaan johdetulla kehittämistyöllä edellisessä vaiheessa järjestettyjen tapaamisten perusteella syntyneille ryhmille. Jokaiselle ryhmälle 14
15 järjestetään 3 puolen päivän mittaista kehittämistilaisuutta, joiden aikana hiotaan palvelukokonaisuuden olemus valmiiksi. Tämän osion tavoitteena on synnyttää eri kohteisiin yhteensä 10 uutta matkailijoita houkuttelevaa palvelukokonaisuutta, joiden tuottamiseen osallistuu useita kohteessa toimivia yrityksiä. Fokuksena on erityisesti nykyisten palveluiden yhdistäminen ja tuotteistaminen, ei niinkään uusien palveluiden luominen. Näin kokonaisuudet saadaan huomattavasti nopeammin valmiiksi ja markkinoille. Uusien palveluiden luomiseen voidaan keskittyä perusteellisemmin sitten, kun perusrunko on saatu valmiiksi. Vaiheen aikana voidaan myös synnyttää kohdekohtaisia kasvuohjelmia, jotka toteutetaan erillisinä projekteina omalla rahoituksellaan. Yhteisen jakelun mallintaminen ja käynnistäminen Yhtenä kasvuohjelman kantavana teemana koko ohjelman keston ajan on myös yhteisen jakelun käynnistäminen. Tämä toteutetaan kehittämällä alueellinen incoming-toimistojen verkosto, jotka palvelevat sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita. Jatkossa yhteisessä jakelutoiminnassa hyödynnetään alueella toimivia varausjärjestelmiä. Yhteisjakeluverkoston tehtävänä on myydä koko saaristoalueen palveluita tasapuolisesti ja näin varmistaa kaikkien palveluiden mahdollisimman helppo löytyminen. Käytännön toimintaan pyritään saamaan mukaan mahdollisimman monia verkostokumppaneita, jotka voivat käyttää päätoimijan yhteisiä järjestelmiä. Lisäksi yhteisen jakelujärjestelmän piiriin tulee kuulua saariston helpdeskin kehittäminen. Näkyvyyden varmistamiseksi jakelun kehittäminen tulee myös koordinoida tarkasti seuraavan osion kanssa. Saavutettavuuden kehittäminen Saavutettavuuden kehittäminen voidaan jakaa seitsemään pääalueeseen oheisen kuvion mukaisesti. 1. Infotaulut keskeisille risteämäalueille (mm. satamat ja / tai kunnanosakeskukset) Toimijoiden kanssa päätetään yhteisesti ne sijainnit alueen eri kunnissa, joihin pystytetään perinteisiä vanerisia infotauluja Infotaulut sisältävät kohdealueen kartan sekä palvelumainoksia kunkin alueen toimijoilta Palvelumainoksiin liitetään myös mobicode tai vastaava ominaisuus, jonka avulla matkailija saa helposti lisätietoa valitsemastaan toimijasta Samalla rakennetaan yhteinen toimintamalli, jossa infotaulujen ylläpidosta huolehtii kukin kunta itsenäisesti, mutta niiden sisällön koordinoinnista vastaa alueen yhteisestä jakeluverkostosta vastaava operaattori Erillisten sähköisten infotaulujen sijaan aktiivisemmin päivitettävät tiedot keskitetään projektin aikana valittavaan mobiilisovellukseen 15
16 Kuvio 13. Saaristomatkailun saavutettavuuden kehittäminen 2. Siniset & ruskeat palvelukohteiden opastusmerkit tienvarsille Kohdeopasteiden paikat valitaan toimijoiden oman kiinnostuksen perusteella ja reittiopasteiden paikat päätetään yhteisesti Kohdeopasteita halunneita toimijoita opastetaan yhteyden ottamisessa Pirkanmaan ELY-keskukseen Osiot 1 & 2 muodostavat saavutettavuuden kehittämisen fyysisesti näkyvimmän osuuden, joka hyödyttää jo paikalle saapunutta matkailijaa Muut osiot hyödyttävät alueella jo olevien matkailijoiden lisäksi myös matkaansa vasta suunnittelevia matkailijoita 3. Markkinointikartat & aikataulut Koko saaristoalueesta laaditaan sähköinen kartta, joka sisältää myös selkeät ja kattavat aikataulut eri yhteyksistä (selvitetään mahdollisuudet rakentaa eräänlainen paikallisliikenneopas alueesta) o Samalla tulee selvittää kartan mahdollinen yhteys kehitettävään mobiilisovellukseen Koko alueen kartan lisäksi laaditaan myös yksityiskohtaisemmat kohde- ja teemakohtaiset kartat Kartoissa värikoodataan erilaiset palvelut yhtenäisesti, jotta matkailija löytää helposti samat palvelut eri kartoista Lisäksi karttoihin liitetään mobicode tai vastaava ominaisuus, jonka avulla matkailija saa helposti lisätietoa valitsemastaan toimijasta Markkinointikarttojen kustannukset jaetaan alueen kuntien sekä mukana olevien yrittäjien kesken yhteisesti sovittavalla tavalla Saaristoalueen omien markkinointikarttojen laatimisen ohella osion aikana selvitetään, miten alue saataisiin paremmin näkymään Turku Touringin esitteessä 16
17 4. Infotoimistot, oppaat Matkailijoita opastavien infotoimistojen ja oppaiden toiminnan kehittämiseksi alueen kuntien matkailutoimijat kootaan yhteen sopimaan juuri heidän näkökulmastaan toimivimmista käytänteistä tiedon jakamiseksi o Näytä käytänteitä voivat olla esimerkiksi infotilaisuudet ja koulutukset tai toisaalta sosiaalisen median suljetut foorumit Valittavista toimintamalleista riippumatta olennaista on kuntien alueella toimivia majoitus- ja muita matkailupalveluita koskevan tiedon jakaminen sisäisesti ja eri kuntien välillä, jotta matkailijoille voidaan välittää ajantasaista tietoa Koska matkailuinfopalvelut ovat yleensä hyvin paikallista toimintaa, ei vastaavia järjestelyjä juurikaan vielä löydy muualta eli nyt luotava toimintamalli on hyvin edistyksellinen Varsinaisten infotoimistojen lisäksi perustetaan pienimuotoisempia infopisteitä matkailijoiden luontaisiin pysähtymispaikkoihin (esim. kyläkaupat), joista löytyy kunkin alueen palveluntarjoajien esitteitä 5. Mobiilisovellukset Osion aikana valitaan ja hankitaan käyttöön mobiili opassovellus saariston palveluista o Tämän projektin aikana tutustuttiin CityNomadi-sovellukseen, joka voisi soveltua hyvin tähän tarkoitukseen Sovelluksen avulla matkailija voi jo etukäteen suunnitella oman reittinsä ja tutustua reitin varrella oleviin palveluihin Sovelluksesta matkailija näkee paikan päällä nopeasti esim. lähistöllä olevat ruokapaikat tai majoituskohteet ja niiden esittelyt sekä ajankohtaisia tarjouksia palveluntarjoajilta Sovelluksen toimiminen yhteen esimerkiksi Turku Touringin järjestelmien kanssa tulee myös selvittää Olennaista osiossa on sisällöntuotanto ja tarinallistaminen, minkä toteuttamisesta vastaamaan valitaan riittävän pätevä toimija 6. Palveluiden näkyvyys verkossa Verkkopalveluiden osalta hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevat toimijat, kuten esimerkiksi saaristo.org, minne kootaan koko alueen palvelut selvästi nykyistä näkyvämmin o Parainen on onnistunut hyvin myös sähköisten palveluidensa kehittämisessä, joten osaamista ja kokemusta voidaan katsoa löytyvän myös laajemman yhteistyön johtamiseen tällä sektorilla Samalla linkitetään nykyistä tehokkaammin alueellisten matkailupalveluiden sivut ja yritysten omat verkkosivut, joiden kehittämistä tuetaan prosessin aikana Myös sosiaalinen media otetaan haltuun kattavasti hyödyntämällä toimijalähtöisesti erilaisia blogeja ja palveluita kuten esimerkiksi Facebook ja Pinterest sekä kytketään sisällöntuotanto muihin medioihin Osion aikana selvitetään lisäksi alueen yrityksille sopivimmat verkkokaupat, joihin palvelut laitetaan myyntiin Yritysten ajankohtaiset tarjoukset levitetään myös mahdollisimman laajasti verkkoon näkyville 17
18 7. Saaristoliikenne Saaristo Express -hanke kehittää alueen saavutettavuutta saaristoliikenteen osalta Kyseisen hankkeen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti saavutettavuuden kehittämistoimenpiteiden tehokkaaksi koordinoimiseksi 3.5 Yrityskohtaiset kehittämisprojektit Yhteisen kehittämistyön rinnalla oman toimintansa kehittämisestä kiinnostuneille yrityksille laaditaan yrityskohtainen kehittämissuunnitelma, jota yritys voi lähteä toteuttamaan oman aikataulunsa mukaisesti. Näissä kehittämissuunnitelmissa panostetaan yksilöllisyyden kehittämiseen nykyisissä palveluissa esimerkiksi majoituskohteiden profiloinnilla, visuaalisella ilmeellä ja sisustuksella. Nämä projektit ovat omia itsenäisiä kokonaisuuksiaan ja niille hankitaan oma erillinen rahoituksensa esimerkiksi Ely-keskuksen PK-LTS-ohjelman kautta. 3.6 Tapahtumien ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Matkailutoimijoiden yhteisen kehittämisen ohella kasvuohjelmaan kuuluu myös tapahtumien ja ohjelmapalveluiden kehittäminen omana projektinaan. Se käynnistyy alueen nykyisten toimijoiden kartoittamisella, minkä jälkeen kiinnostuneille toimijoille järjestetään tapahtumakoulutus. Koulutukseen sisältyy 2 3 yhteistä tapaamista ja keskimäärin kolme tapahtumakohtaista puolen päivän valmennusta sekä yhteinen päätöstilaisuus, jossa arvioidaan kehityksen tulokset. Koulutuksen myötä synnytetään myös tarvittaessa laajempia tapahtumakohtaisia kehittämisprojekteja. Ohjelmapuolella luodaan muutamia keskittymiä (esimerkiksi Naantaliin, Turkuun sekä yhteisesti valittavaan saaristokohteeseen), joista palveluita voidaan hankkia helposti. Samalla projektin aikana kartoitetaan mahdollisia uusia toimijoita, jotka täydentävät alueen nykyistä palvelutarjontaa. Lisäksi avustetaan toimijoita verkostomaisen toiminnan kehittämisessä sekä yhteisen jakelutoiminnan käynnistämisessä. Jakelu voidaan mahdollisesti antaa erikoistuneen toimijan hoidettavaksi (vrt. Kokemuskauppa.com). 3.7 Investointien aktivointi Investointien aktivointi on myös itsenäinen projekti kasvuohjelman sisällä. Sen fokuksena ovat ensisijaisesti majoituspalveluihin liittyvät investoinnit. Lisäksi projektin aikana kartoitetaan alueiden kaavoitusmahdollisuudet sekä maanomistajien tahtotila. Kehittämistyön ohella etsitään uusille kohteille investoreita sekä tarvittaessa myös toimintaa pyörittämään tulevia operaattoreita. 18
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotLuontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotVenäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle
Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotMaakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotMATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi
MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotKeski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotMARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014
MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
LisätiedotMARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS
sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT
Lisätiedot: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella
: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:
LisätiedotMatkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
LisätiedotMatkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut
Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotKeski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja
Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotLoppi
Loppi 19.4.2017 DIGITRAIL-Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys www.hamk.fi/digitrail Hankkeen keskeiset tavoitteet: www.hamk.fi/digitrail Digitalisaatio Digitalisaatio = uusien prosessien
LisätiedotOpastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto
Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Matkailu Oy
Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n tehtävänä on edesauttaa Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan matkailun kasvua, lisätä alueen ja sen toimijoiden matkailutuloa, ja elinvoimaa, sekä
LisätiedotMaaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava
Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.
LisätiedotDESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011
DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotSTRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN
STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN VENÄJÄÄ EDELLÄKÄVIJÖILLE: RUCOLA+ Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKE Miksi? Matkailu Venäjältä kasvoi 27% vuonna 2011, markkina, jonka saavutettavuus paranee edelleen.
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
Lisätiedotgosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla
gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotMatkatoimistokysely Venäjällä
Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotInFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010
InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotPerille Asti hanke /Espoo Marketing Oy
Perille Asti hanke /Espoo Marketing Oy Tavoitteet: Parantaa matkailijoiden, lähimatkailijoiden sekä lähialueen asukkaiden pääsyä helposti luonto- ja elämyskohteisiin Rantaraitilla. Kasvattaa alueen yritysten
LisätiedotVauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotEtelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke
Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotKansallinen hevosmatkailututkimus 2009
Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotTyöturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen
Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö, TTK Tukea toimialojen kehittämiseen aamuseminaari 1.11.2017 klo 8:30-11:00 Työturvallisuuskeskuksen
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotOIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma
OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin
LisätiedotHoukutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu
Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus
LisätiedotViitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013
Viitosväylä Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Pirkko Vallinkoski VIITOSVÄYLÄ Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotReitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite
LisätiedotMEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry
MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotSaaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa. Saaristoasiain neuvottelukunta Hanna-Mari Kuhmonen
Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa Saaristoasiain neuvottelukunta 8.11.2017 Hanna-Mari Kuhmonen TEM ja matkailu Vastaa matkailupolitiikan painotuksista ja koordinoi kehittämistyötä
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotStopover Finland HELI MENDE
Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotViritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4
Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä
LisätiedotMerellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?
Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotMatkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016
Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016 Nina Vesterinen, matkailun erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö nina.vesterinen@tem.fi Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotValkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
LisätiedotVoimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)
Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotSosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti
LisätiedotKuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009
Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville
LisätiedotMatkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan Matkailun yhteistyöryhmä
Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan 2019 Matkailun yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tavoite Ryhmän tavoitteena on koota ja priorisoida
LisätiedotTeijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Kasvun eväät pe 9.1.2015
Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Kasvun eväät pe Kasvun eväät OHJELMA 8:30 Aamukahvi 8:45 Tervetuloa Kirjakkalaan! Risto ja Eeva Elo 9:00 Benchmarkauksen oppeja mitä kehitettävää? Riikka
LisätiedotMahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotSuomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotMATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT
MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ
LisätiedotCase: Nuori hyvinvointipalveluyritys
Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset
LisätiedotViitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014
Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie
LisätiedotYlläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti
Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista
LisätiedotSatakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta
Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen
Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät
LisätiedotInnovaatioseteli. Kokemuksia/Ajatuksia Seppo Hoffrén. 31 August Name of Event Seppo Hoffrén Consultancy
Innovaatioseteli Kokemuksia/Ajatuksia 30.8.2017 Seppo Hoffrén 31 August 2017 Innovaatioseteli Kenelle Innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotVerkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa
Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen
LisätiedotUudet digitaaliset keinot toivat Pizzataxin takaisin kartalle CASE Pizzataxi
Uudet digitaaliset keinot toivat Pizzataxin takaisin kartalle CASE Pizzataxi Toimiala: Kahvila- ja ravintolapalvelut Yritys: Helsingin Pizzapalvelu Oy / Pizzataxi Investointi maksoi itsensä takaisin jo
LisätiedotOutdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013
Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotMeri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa
Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,
Lisätiedot