ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 64/08/1 Dnro Psy-2006-y-89 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 64/08/1 Dnro Psy-2006-y-89 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Outojoen kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Taivalkoski LUVAN HAKIJA Outojoki Oy Kiiskitie TAIVALKOSKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Muut päästöt... 8 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ...8 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 9 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 9 Kalasto ja kalastus TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Muut ympäristövaikutukset Hankkeen hyödyt ja vahingot TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys Tarkastus Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Rakenteita koskevat määräykset Veden johtaminen Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Istutusvelvoite OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa... 20

3 Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet...23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Outojoki Oy on ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Oudonjoen varrella olevalla kalanviljelylaitoksella siten, että laitokselle johdetaan vettä Oudonjoesta enintään 100 l/s ja muulloin enintään 60 l/s, käytettävä kuivarehumäärä on kg/v, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg/v, fosforikuormitus on enintään 26 kg/v tuotantotietojen perusteella laskettuna ja talvisäilytyksessä on kalaa noin kg/v. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalanviljelylaitos sijaitsee Taivalkosken kunnan Kurtin kylässä Oudonjoen länsirannalla noin 300 m Kurtinjärven luusuasta alavirtaan AA:n omistamalla tilalla Purola RN:o 2:34. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi on veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella haettava lupa. Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalanviljelylaitokselle, jossa käytetään vähintään kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 43/02/1 mukaan, mikäli luvan haltija aikoo jatkaa kalanviljelyä vielä jälkeen, sen on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uutta lupaa koskeva hakemus. Päätöksen mukainen lupa määräyksineen on voimassa siihen saakka, kun uudesta hakemuksesta annettava päätös saa lainvoiman. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalanviljelyä koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n

5 1 momentin 6) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 43/02/1 ja siitä Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden antamien päätösten nojalla. AA on tehnyt tilan Kurtti RN:o 1:31 omistajan kanssa voimassa olevan vuokrasopimuksen kalanviljelylaitokselta johdettavia vesiä varten tarvittavan kanavan ja saostusaltaan rakentamiseksi sekä voimassa olevan vuokrasopimuksen noin kolme metriä leveän vesienjohtamiskanavan rakentamiseksi. Kurtti-Kuusijärven jakokunta on pidetyn vuosikokouksen kokouspöytäkirjan 12 :stä ilmenevästi päättänyt jatkaa Outojoki Oy:n kanssa tehtyä vuokrasopimusta entisin ehdoin 20 vuotta. Sopimus koskee kalanviljelylaitokselta ylävirtaan olevaa jakokunnan maa-aluetta RN:o 878:1 ja alavirtaan olevaa maa-aluetta RN:o 878:1. Ensin mainitulle alueelle on rakennettu vedenjohtamista varten vedenottomunkki ja -putki. Jälkimmäiselle alueelle on rakennettu poistovesikanava. Laitosalueella on seutukaava, mutta ei yksityiskohtaisempaa kaavaa. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitos sijaitsee kiinteistöllä Purola RN:o 2:34. Laitoksella kasvatetaan lohen vaelluspoikasia ja harjuksen istukaspoikasia sekä haudotaan mätiä ja harjoitetaan poikaskasvatuksen koetoimintaa. Mädin tuotantoa varten laitoksella on ympäri vuoden eri lajien ja kantojen emokaloja. Vesilain mukainen toiminta Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti laitokselle saadaan johtaa vettä Oudonjoesta enintään 100 l/s ja enintään 60 l/s. Veden johtamiseen saa käyttää laitokselta ylävirtaan noin 150 metrin päässä Oudonjoessa olevaa ottamoa sekä laitoksen kohdalle rakennetun pohjapadon muodostamaa allasta. Pohjapato on lupamääräysten mukaan rakennettava sellaiseksi, että välittömästi siitä ylävirtaan Oudonjoen vedenkorkeus saa olla enintään tasossa N ,95 m kuitenkin niin, että padottava vaikutus ei ulotu yhteisen alueen Kurtin jakokunta RN:o 878:1 ylävirran puolelle. Pohjapato on muotoiltava siten, että sen luiskassa on väylä kalan kulkua ja veneen kuljettamista varten sekä kaloille nousua helpottavia levähdysaltaita. Pohjapadon vedenkorkeusvaikutusten tarkkailemiseksi on välittömästi siitä ylävirtaan ja Kurtti-Kuusijärven osakaskunnan yhteisen vesialueen ylärajal-

6 le asennettu vedenkorkeusasteikko. Asteikkoja havainnoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa laitoksen kohdalla olevaa Oudonjoen pohjapadon harjaa alennetaan siten, että pohjapadon padotus ei aiheuta haittaa Kurtti- Kuusijärven osakaskunnan maa-alueesta ylävirtaan oleville rannoille. Vesi johdetaan hautomoon noin 150 metrin päästä Oudonjoessa sijaitsevalta ottamolta halkaisijaltaan 200 mm:n putkella. Kasvatushalliin vesi otetaan halkaisijaltaan 500 mm:n putkella laitoksen yläosan kohdalle Oudonjokeen rakennetun padon muodostamasta altaasta, josta vettä otetaan halkaisijaltaan 200 mm:n putkilla myös ylempään maauoma-altaaseen ja sen jatkona olevaan pienempään maa-altaaseen sekä kasvatushallin päätyseinustalla olevaan kahteen betonialtaaseen. Ylemmän maa-uomaaltaan alapäästä johdetaan vettä myös kahteen ulkona olevaan lasikuitualtaaseen. Erilliseen Oudonjokea lähinnä olevaan maa-altaaseen vesi johdetaan sihtipadon kautta. Aiemmassa luvassa tämän altaan käyttö kasvatukseen kiellettiin, mutta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kirjeellään hyväksynyt altaan käytön emokalojen säilytykseen, kunhan uudessa hakemuksessa ei haeta lisäystä laitoksen käyttämään vesimäärään tai käytettävän rehun määrään. Tästä altaasta vettä ei johdeta suoraan Oudonjokeen, vaan putkella laitoksen poistovesikanavaan. Emokalojen kasvatusta varten laitoksella on kaksi maa-allasta ja tuotantokokeita varten kolme. Emokala-altaiden vesisyvyys on metri, pinta-ala 700 m 2 ja tilavuus 680 m 3. Koealtaiden vesisyvyys on metri, pinta-ala yhteensä 225 m 2 ja tilavuus 220 m 3. Kalojen kasvatusta varten poikashallissa on 29 lasikuituallasta. Altaiden vesisyvyys on 0,4 m, yhteispinta-ala 200 m 2 ja yhteistilavuus 80 m 3. Poikaskasvatusta varten on kolme betoniallasta. Niiden pinta-ala on yhteensä 156 m 2 ja tilavuus yhteensä 156 m 3. Kalojen varastointia ja rokotuksia varten on kaksi lasikuituallasta. Niiden pinta-ala on yhteensä 60 m 2 ja tilavuus yhteensä 60 m 3. Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan poistovesikanavassa olevalla mittapadolla. 6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 43/02/1 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Poikasten ruokintaan käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1,2 % ja typpipitoisuus enintään 7,5 %. Fosforikuormitus saa olla enintään 26 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Kalat ruokitaan pääosin automaateilla ja ruokinta optimoidaan käsinruokinnalla. Hautomosta, kasvatushallista ja kahdesta katetusta betonialtaasta johdettavat vedet on päätöksen mukaan puhdistettava rumpusiivilämenetelmällä kasvatuskauden aikana. Kaikki laitokselta tulevat vedet on johdettava poistokanavassa pintavalutuskentälle ennen Oudonjokeen johtamista. Rumpusiivilä ei enää ole käytössä. Kaikista kasvatusaltaista, hautomosta ja kasvatushallista vedet johdetaan noin kilometrin pituiseen ja kolme metriä leveään poisto-ojaan, joka toimii osaltaan selkeytysaltaana. Poisto-ojan alapäässä on Oudonjokeen rajoittuva pintavalutuskenttä, jonka kautta vedet valuvat vapaasti ilman laskuojaa Oudonjokeen.

7 Laitoksella on käytetty rehua vuosina kg vuodessa, keskimäärin kg ja sillä on kasvatettu lisäkasvuna kalaa kg vuodessa, keskimäärin kg. Rehukerroin on ollut keskimäärin 1,0, vaihtelu 0,95 1,06. 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ruokinnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Hakija on tiedostanut rehunkulutuksen ympäristökuormituksen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Rehun hukkaantumisen estäminen ja mahdollisimman pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää toiminnan vesipäästöjä. Päästöjen pienentämisen tavoite on täysin yhteensopiva hakijan taloudellisten tavoitteiden kanssa, koska rehu on suuri kustannustekijä. Laitoksella on onnistuttu pitämään rehukerroin lähellä yhtä ja jopa sen alla. Laitoksella käytetään mahdollisimman ympäristöystävällisiä rehulaatuja. Vesienkäsittelyä on tehostettu vuonna 1999 pintavalutuskentällä. Päästöjen rajoittaminen ei kohtuullisin kustannuksin ole nykytekniikalla muuten kuin edellä kerrotulla tavalla mahdollista. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kalanviljelylaitoksesta ei aiheudu vesiin muita päästöjä kuin kasvatusaltaista kulkeutuvat kalojen eritteet ja hukkarehusta peräisin olevat ravinteet. Talvisäilytyskaudella kuormitus on vähäistä, koska kalojen ruokinta on vähäistä, eikä kaloja ole tarkoitus kasvattaa. Kalanviljelylaitokselta lähtevä vesistökuormitus on laskettu käytetyn rehumäärän sekä lisäkasvun perusteella. Kalan fosforipitoisuutena käytettiin 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,5 %. Lietteeseen sitoutuvien ravinteiden määräksi arvioitiin 13 %. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut vuosina ,3 20,5 kg vuodessa, keskimäärin 18 kg ja typpikuormitus kg vuodessa, keskimäärin 150 kg. Lupapäätöksen mukaan fosforikuormitus saa olla enintään 26 kg vuodessa. Jätevesi on ollut fosforin osalta tavanomaista kalanviljelylaitoksen jätevettä. Laitokselta lähtevän veden fosforipitoisuus oli vuonna µg/l ja vuonna µg/l. Koska päästötarkkailunäytteitä on otettu vain keväällä, on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 vrk) ja 20 % talvelle (243 vrk). Vuonna 2005 vesianalyysien perusteella laskettu fosforikuormitus oli 59 kg. Rehunkäytön ja kalojen lisäkasvun perusteella laskettu fosforikuormitus on ollut lupapäätöksen mukaista. Vesinäytteiden perusteella laskettu kuormitus on ollut selvästi runsaampaa ja fosforia on arvioitu joutuvan vesistöön jopa enemmän kuin laitoksella käytetty rehu sitä sisältää. Tämä ei voi johtua laitoksen toiminnasta, vaan oletettavasti pitoisuuslisäykset johtuvat laitoksen poistovesikanavan lähialueella tehdyistä metsätöistä ja -ojituksista. Metsäojat on osittain vedetty suoraan poistovesikanavaan. Pintavalutuskentällä on ilmeisesti tarve tehdä myös kunnostusta.

8 8 Muut päästöt Toiminta ei aiheuta hajua tai melua ympäristöön eikä haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Tyhjät rehusäkit, noin 250 vuodessa, viedään kunnan osoittamaan paikkaan. Kuolleet kalat, noin 50 kg vuodessa, kompostoidaan eläinlääkärin hyväksymässä kompostissa. Laitoksella käytetään kalojen käsittelyyn vähäisiä määriä formaliinia ja suolaa. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kalanviljelylaitos sijaitsee Oudonjoen länsirannalla noin 300 m Kurtinjärven luusuasta alavirtaan. Laitospaikalta on matkaa vesiteitse Iijokeen noin seitsemän kilometriä. Oudonjoen virtaamat kalanviljelylaitoksen kohdalla ja laskussa Iijokeen on esitetty seuraavassa taulukossa. Valuma-alue Virtaama m 3 /s Oudonjoki, laitospaikka, F=65 km 2, L=14 % MQ = 0,81 MQ kesä = 0,98 MNQ = 0,28 MNQ kesä = 0,34 MHQ = 3,01 Oudonjoki, lasku Iijokeen, F=132 km 2, L=7,3 % MQ = 1,61 MQ kesä = 1,95 MNQ = 0,56 MNQ kesä = 0,69 MHQ = 6,02 Vesialueen laitoksen kohdalla omistaa Kurtti-Kuusijärven osakaskunta. Alueen luonto ja suojelukohteet Kalanviljelylaitoksen vaikutusalueella ei ole rauhoitus- tai suojelualueita. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Oudonjoen vesistöalueella on harvaa haja- ja loma-asutusta. Oudonjokea, sen vettä ja rantoja käytetään kalastukseen, virkistyskäyttöön, uimiseen, saunavetenä sekä metsästykseen ja metsänhoitoon. Yleisiä uimarantoja ja pintavedenottamoita alueella ei ole.

9 9 Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Kattavia vedenlaatutietoja Outojoen kalanviljelylaitoksen lähialueelta on kolmelta näytepisteeltä. Vesinäytteitä on Oudonjoesta otettu vuosina laitokselta ylävirtaan olevalta sillalta, laitokselta alavirtaan noin 1,5 km Mustapuron liittymän kohdalta ja noin 5 km alavirtaan Majovakosken sillalta. Oudonjoen veden sähkönjohtavuus on ollut laitokselta alavirtaan olevilla näytepisteillä alhainen jokaisena vuotena. Veden ph-arvot ovat olleet lievästi happaman ja neutraalin veden rajamailla. Vuonna 2005 ph ei laskenut kertaakaan alle seitsemän ja oli korkeimmillaan 7,5. Veden kiintoainepitoisuudet ovat pysyneet vuoden 2005 elokuun näytteitä lukuun ottamatta hyvin alhaisina. Tuolloin pitoisuuksia nosti runsaat sateet ja niiden aiheuttama huuhtouma. Kemiallinen hapenkulutus on pysynyt luonnontilaisen veden tasolla. Rautapitoisuudet ovat olleet kaikkina näytteenottovuosina alhaisia, vaikka jokivesistöissä ne saattavat kohota luontaisestikin korkeiksi. Veden kokonaistyppipitoisuudet olivat pääosin ylävirran puoleisella näytepisteellä (keskimäärin 270 µg/l) alavirran puoleisia pisteitä (keskimäärin µg/l) alhaisemmat. Erot eivät tosin olleet suuria ja pitoisuudet vaihtelivat jonkin verran ajankohdan mukaan. Lähimmällä laitoksen alavirran puoleisella pisteellä oli muita korkeammat pitoisuudet. Kokonaistypen määrän perusteella Oudonjoen vesi oli karua tai lievästi rehevää. Veden nitraatti- ja nitriittityppipitoisuuksissa pisteiden välinen ero oli pääosan tarkkailujaksosta varsin vähäinen. Elokuussa 2004 alavirran puoleisilla pisteillä oli selvästi ylävirran puoleista pistettä korkeammat pitoisuudet. Sama oli havaittavissa heinäkuussa 2005, mutta tilanne tasaantui jo elokuussa, jolloin eroa ylä- ja alavirranpuoleisten pisteiden välillä ei ollut. Nitraatin (NO 3 ) pitoisuudet pysyivät tarkkailujaksolla alhaisena, joten sekä fosfaatti että nitraatti toimivat yhdessä perustuotantoa säätelevänä tekijänä. Ammoniumtyppipitoisuus oli lähimmällä alavirran puoleisella pisteellä moninkertainen ylävirran puoleiseen pisteeseen verrattuna jokaisella näytteenottokerralla. Alimman pisteen ammoniumtyppipitoisuus oli laskenut lähelle ylävirran puoleista tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat laitokselta alavirtaan olevilla pisteillä keskimäärin µg/l ja ylävirranpuoleisella pisteellä keskimäärin 8 µg/l. Pitoisuudet olivat typen tapaan korkeimmillaan laitosta lähimpänä olevalla pisteellä, madaltuen selvästi tultaessa alimmalle pisteelle. Fosforin perusteella Oudonjoen vesi on karua tai lievästi rehevää. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat lähimmällä alavirran puoleisella pisteellä ylävirran puoleisia pitoisuuksia korkeammat. Alimmalla pisteellä ne olivat lähes laitokselta ylävirtaan olevan pisteen tasoa. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat jokaisena kolmena kesänä alhaiset, eli voidaan olettaa, että Oudonjoen karuhkossa vesiympäristössä vapaa fosfaatti sidotaan välittömästi perustuotantoon. Yhteenvetona vedenlaadusta voidaan todeta, että Oudonjoen vesi oli laitokselta alavirtaan olevilla pisteillä ylävirran puoleiseen pisteeseen nähden keskimäärin väkevämpää eri ainepitoisuuksien suhteen. Erot eivät olleet

10 yleisesti ottaen merkittäviä. Poikkeuksena oli kuitenkin lähin alavirran puoleinen piste, jossa oli selvästi kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet sekä noin 2-kertaisiksi kohonneet kokonaisfosforipitoisuudet. Ravinteiden suhteen Oudonjoen vesi oli laitokselta ylävirtaan karua ja alavirtaan lievästi rehevää. Veden yleistä käyttökelpoisuutta arvioitaessa laitokselta ylävirtaan oleva Oudonjoki on luokassa erinomainen ja alavirtaan lähimmälle näytepisteelle luokassa hyvä. Alimmaisella pisteellä laatuluokka on ylävirran puoleisen vesistönosan luokkaa, eli erinomainen. Vesistövaikutus ulottuu varsin pienelle alueelle laitokselta alavirtaan. 10 Kalasto ja kalastus Vesistö- ja rantojenkäyttötiedustelun yhteydessä kysyttiin myös Oudonjoen kalastuksesta 31 rantatilalliselta. Tiedusteluun vastanneista 16 taloudesta tiedustelualueella oli kalastanut kuusi. Heidän kalastuksensa ajoittui kesän lomakuukausille. Kalastaneissa ruokakunnissa oli keskimäärin 2,3 henkilöä, joista kalastukseen osallistui keskimäärin 1,5. Yleisesti oletetaan, että tiedusteluun vastaamattomien talouksien joukossa kalastaneita on puolet vähemmän kuin vastanneiden joukossa. Siten saadaan laskennallinen arvio, jonka mukaan Oudonjoen 31 rantatilallisesta alueella kalastaisi 9 taloutta ja noin 13 henkilöä. Kalastaneiden rantatilallisten kokonaissaalis oli noin 13 kg eli 2 kg ruokakuntaa kohden. Saalis on vähäinen, mutta lajijakauma ja kalastustavat huomioon ottaen kuitenkin virkistyskalastuksellisesti merkittävä. Yli 60 % saaliista oli harjuksia ja taimenia. Pyydysyksikkösaaliita tarkasteltaessa perhokalastus osoittautui tehokkaimmaksi kalastustavaksi. Kalastuskertaa kohden saatiin keskimäärin lähes puolen kilon saalis harjusta ja taimenta. Kaikki lajit ja kalastustavat huomioon ottava pyydysyksikkösaalis oli 186 g. Pyyntiponnistus jakautui eri vapakalastusmuotojen kesken melko tasaisesti, joskin pilkki- ja viehekalastusta harjoitti kumpaakin vain yksi vastanneista rantatilallisista. Pilkkijä ei saanut useista yrityksistä huolimatta lainkaan saalista. Hakija on velvoitettu istuttamaan laitoksen vaikutusalueelle vuosittain 500 kesänvanhaa harjusta, joten osa saaliista lienee peräisin hakijan tekemistä istutuksista. Ilmeisesti vähäisestä kalastuksesta johtuen vain harvat vastasivat kalastusta ja kalan käyttöä haittaavia tekijöitä koskevaan kysymykseen. Useampi kuin yksi vastaaja ilmoitti pyydyksien limoittumisen, patoamisen, kalojen istutuksien vähäisyyden ja mudan maun haittaavan kalastustaan tai kalan käyttöään. Muut tekijät haittasivat vain yksittäisiä alueen rantatilallisia. Kalojen istutusten vähäisyyttä kritisoi kaksi henkilöä. Kurtinjärvi on Kurtin kylän tärkein kalastusvesi. Kurtin osakaskunta myy sinne vuosittain noin 300 verkkolupaa noin 40 taloudelle. Järvellä vedetään myös osakaskunnan nuottaa ja vetouistellaan. Kurtinjärveä hoidetaan mm. taimen-, siika- ja kuhaistutuksin. Lisäksi järvessä on hyvä muikkukanta.

11 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalanviljelyn merkittävin kuormitus muodostuu kokonaistypestä, ammoniumtypestä, kokonaisfosforista ja fosfaattifosforista. Seuraavassa taulukossa esitetään kokonaistypen ja kokonaisfosforin aiheuttama pitoisuuslisäys kesä-syyskuussa vesistöön. Kuormituksen vaikutusarvio on laskettu kasvatuskaudelle olettaen, että tuona aikana laitos käyttää 80 % koko vuoden rehumäärästä. Käytetyt virtaamat ja kuormitusarvot sekä näiden laskentaperusteet on esitetty edellä kohdassa ympäristökuormitus sekä laitosalue ja sen ympäristö. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioimatta sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Laskelmassa on käytetty suurimpia arvioituja kuormitusarvoja (rehukerroin 1,06) ja kesän kasvatuskauden keskivirtaamaa. Kalanviljelylaitoksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset. Havaintopiste Kok.N µg/l Kok.P µg/l Oudonjoki, laitospaikka, F=65 km 2 20,2 2,4 Oudonjoki, lasku Iijokeen, F=130 km 2 10,1 1,2 Mikäli fosforin pitoisuuslisäys olisi laskettu vesinäytteiden tulosten perusteella arvioidun kuormituksen mukaan, olisivat pitoisuuslisäykset olleet 5,7 µg/l ja 2,8 µg/l. Näin arvioituun kuormitukseen vaikuttavat myös laitoksen poistovesikanavan alueella tehdyt metsätyöt, joten laitoksen aiheuttamaa kuormitusta on tällä menetelmällä vaikea arvioida. Pintavalutuskentän puhdistusteho on kuitenkin ollut viime vuosina heikko. Kentällä olisi syytä tehdä kunnostustöitä mahdollisuuksien mukaan. Nykyisellä kuormitustasolla laitoksen vaikutus rajoittuu pienelle alueelle laitokselta alavirtaan. Muut ympäristövaikutukset Outojoen kalanviljelylaitoksen vaikutukset vakituisen asutukseen ja kesämökkiläisiin ovat vähäisiä. Yleisimpiä Oudonjoen ja sen rantojen käyttömuotoja olivat kalastus, yleinen virkistyskäyttö, metsästys, metsänhoito ja uiminen. Laitoksen toiminnalla ei juurikaan voida katsoa olevan negatiivisia vaikutuksia näihin toimintoihin. Laitoksen velvoitteena istuttamat harjukset lisäävät Oudonjoen käyttöä kalastukseen ja virkistykseen. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Toiminnan päästöt ilmaan ovat vähäisiä eikä toiminnasta aiheudu haitallista tai epämiellyttävää hajua laitoksen ulkopuolisissa kohteissa. Toiminnasta ei aiheudu häiritsevää melua tai tärinää ympäristöön. Hankkeen hyödyt ja vahingot Hankkeen suorat vaikutukset kohdistuvat siitä työllistyviin kahteen henkilöön ja heidän perheisiinsä. Luonnonvesiin istutettavat poikaset antavat saalista ammatti-, kotitarve- ja virkistyskalastajille. Mahdolliset negatiiviset vaikutukset kohdistunevat pienelle alueelle laitokselta alavirtaan ja ne ilmenevät Oudonjoen vedenlaadun vähäisinä muu-

12 toksina. Muutamat rannanomistajat ilmoittivat laitoksen kohdalla olevan pohjapadon vaikeuttavan veneellä kulkemista. Hyvityksenä laitoksen vedenottoa varten rakennetun pohjapadon aiheuttamasta kosken häviämisestä ja poikastuotantoalueen menetyksestä esittää hakija edelleen istutettavaksi vuosittain kesäistä harjusta Oudonjokeen. 12 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Kalanviljelylaitoksella on voimassa oleva tarkkailuohjelma. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi sen mukaisesti. Kalasto- ja kalastustarkkailua ei esitetä. Kalastustiedustelu on tehty rantojen- ja vesistönkäyttöselvityksen yhteydessä alkuvuodesta Tiedustelu tullee uusia seuraavaan lupahakemukseen. Käyttötarkkailu Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, joka on pyydettäessä valvovan viranomaisen tarkistettavissa. Hoitopäiväkirjaan merkitään rehunkulutus lajeittain ja säkeittäin sekä veden lämpötila ja käyttöveden virtaama viikottain. Hoitopäiväkirjaan merkitään myös tiedot laitokselle tuoduista ja siltä eri tavoin poistetuista kalamääristä. Lietteenpoistoa kasvatusaltaista tehdään suunnitelman mukaisesti ja lietteenpoisto ja lietteen käsittelytoimet merkitään niinikään hoitopäiväkirjaan. Päästötarkkailu Kalanviljelylaitoksen vuotuinen fosforikuormitus lasketaan rehunkäytön ja kalantuotannon ainetaseesta sekä vesinäytteiden perusteella. Ainetaseeseen perustuva kuormitus lasketaan vuoden lopussa tuotannon teollisuusilmoituksen perusteella. Vesinäytteisiin perustuva päivittäinen kuormitus lasketaan jokaisen näytteenottokerran tuloksista erikseen. Kuormitustarkkailun vesinäytteitä otetaan päiväaikaisina kokoomanäytteinä laitokselta vesistöön johdettavasta vedestä ja kertanäytteinä laitokselle tulevasta vedestä yhteensä neljä kertaa heinä-elokuussa. Näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori. Samanaikaisesti kuormitustarkkailun kanssa suoritettavassa vesistötarkkailussa ei oteta erillistä ylävirran puoleisen vesistön näytettä, vaan tulevan veden näytteestä analysoidaan myös vesistötarkkailuosassa mainitut kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi ja fosfaattifosfori. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailua varten näytteitä otetaan kahdesta havaintopaikasta laitokselta alavirtaan. Havaintopaikat ovat verrattain lähellä, koska vesistöön valuu metsäojituksen vesiä, jotka aiheuttavat osittain samansuuntaista vedenlaadun muuttumista kuin kalaviljelylaitoksen jätevesi. Havaintopaikat ovat seuraavat:

13 13 Vesistötarkkailun havaintopaikat Havaintopaikka Vesistöalue Koordinaatit Oudonjoki KKJ Oudonjoki, Mustapuron KKJ liittymästä ylävirtaan Oudonjoki, Majovakoski KKJ Selite tuleva vesi 1,5 km laitokselta silta Näytteet otetaan 2 kertaa kesässä heinäkuussa ja elokuussa ja niistä analysoidaan happi, ph, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, COD Mn, kiintoaine ja rauta. Tulevan veden näytteestä tutkitaan vain ravinteet. Raportointi Tarkkailun tulokset toimitetaan tiedoksi ympäristökeskukselle välittömästi niiden valmistuttua. Vuosittain tuloksista laaditaan lyhyt yhteenvetoraportti. Ohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa tarkkailuvelvollisen ja ympäristökeskuksen sopimalla tavalla. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Alueella ei ole sellaisia kuviteltavissa olevia poikkeustilanteita, jotka vaikuttaisivat kalanviljelylaitoksen päästöihin tai jätteisiin. VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Hankkeesta kalastolle aiheutuvana haittana voidaan pitää laitokselta ylävirtaan sijainneen kosken häviämistä ja poikastuotantoalueen menetystä. Hakija on kompensaationa istuttanut vuosittain hankkeen vaikutusalueelle 500 kesänvanhaa harjusta ja esittää istutusta jatkettavaksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty muun muassa ajantasaisella laitosalueen asemakartalla, mittapatopiirustuksella, laitoksen kohdalla olevan pohjapadon piirustuksella, selostuksella Oudonjoen vedenkorkeuden mittaamisesta ja Oudonjoen vedenkorkeuksista sekä vuokrasopimuksella ja laskelmilla kalanviljelylaitoksen padon padotusvaikutuksista.

14 14 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Taivalkosken kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Taivalkosken kunnan kaavoitusviranomaiselta. Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Outojoen kalanviljelylaitos lisää jonkin verran vesistön ravinnepitoisuuksia. Vaikutus on kuitenkin aika lyhyellä osalla Oudonjokea jätevesien purkupaikan läheisyydessä. Vuosikuormitus on ollut tarkkailun perusteella lupamääräysten mukaista. Vesistövaikutukset saattavat jatkossa olla hakemuksessa esitettyä suuremmat, koska pintavalutuskentän teho on heikentynyt. Hakemuksesta puuttuvat tarkemmat tiedot pintavalutuskentästä, jotta sen toimivuutta voisi arvioida. Lupahakemuksessa on esitetty vesistötarkkailun jatkamista entisen ohjelman mukaisesti ja liitteenä on päivätty tarkkailuohjelma. Iijoen latvaosien kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailu toteutetaan vuosille laaditun yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailussa on mukana myös Outojoen kalanviljelylaitos. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt yhteistarkkailun vesistötarkkailun osalta Ympäristökeskus edellyttää, että Outojoen kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailu toteutetaan hyväksytyn yhteistarkkailun mukaisesti. Pohjapadon harjan korkeudeksi tulisi määrätä enintään N ,85 m ja pituudeksi vähintään 6 m. Hakemussuunnitelmassa ei ole esitetty laitoksen kohdalla olevan pohjapadon sivulle tehdyn noin 10 m leveän tulvakanavan kynnyskorkeutta. Tulvakanavan kynnyskorkeuden tulisi olla enintään korkeudella N ,90 m, jotta vedenkorkeus välittömästi padolta ylävirtaan ei ainakaan pitkäaikaisesti ylittäisi tasoa N ,95 m. Laskennallisesti nykyinen 6 m leveä pohjapato purkaa 10 cm:n vedenvahvuudella noin virtaaman 1,9 m 3 /s, ja 10 m leveä tulva-aukko purkaa 5 cm:n vedenvahvuudella noin virtaaman 2,0 m 3 /s. Vedenkorkeudella N ,95 m purkautuisi padon ja tulvakanavan kautta yhteensä noin 3,9 m 3 /s. Laitoksen kohdalla on keskiylivirtaama (MHQ) noin 3,0 m 3 /s. Alivirtaamalla veden korkeus olisi padon harjan tasossa eli N ,85 m. Vedenkorkeudelle ei tulisi asettaa ylärajaa, vaan se määräytyisi edellä mainitun padon harjan ja tulvakanavan kynnyskorkeuden perusteella. Esitettyjen mittaustulosten mukaan kalanviljelylaitoksen pohjapadon padotus loppuu maantiesillalta ylävirtaan olevaan koskialueeseen. Ympäristökeskus on katsonut, että kalanviljelylaitoksen toiminnan jatkaminen hakemusasiakirjojen mukaisena ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään viiden vuoden kuluttua. Pintavalutuskentän kunnostus-, laajennus-, tai uuden kentän rakentamissuunnitelma tulisi esittää seuraavassa lupahakemuksessa, mikäli toimintaa on vielä tarkoitus jatkaa määräaikaisen lupakauden jälkeen. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Laitoksen ravinnekuormitus lisää pohjalevästön kasvua purkupaikan lähialueella, mistä aiheutuu haittaa Oudonjoen kalastolle. Kuormitus on kui-

15 tenkin melko vähäistä ja haitta-alue pieni. Ravinnekuormituksen ja vedenoton aiheuttama kalasto- ja kalastushaitta voidaan kompensoida hakemuksen mukaisella istutusvelvoitteella. Erillinen kalasto- ja kalastustarkkailu ei ole tarpeen, mutta vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on arvioitava kuormitus- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella osana niiden raportointia. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi, ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2016 loppuun mennessä. 3. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta 4. BB, Välitalo RN:o 3:31 5. CC, Niskala RN:o 2:10 Pintavalutuskentän puhdistusteho on ollut viime vuosina heikko. Luvassa tulee määrätä pintavalutuskenttä kunnostettavaksi säännöllisin väliajoin hyvän puhdistustehon saavuttamiseksi. Toiminta on saatettava yhteisalue- ja vesilain mukaiseksi. Kenellekään ei saa antaa sellaista käyttöoikeutta, joka sulkee pois toiset osakkaat. Nykyinen määräaikainen lupa on lain vastainen. Hakija on ilman lupaa ja oikeutta rakentanut Oudonjoen syvimmälle kohdalle noin 1,5 metriä korkean kivipadon, joka aiheuttaa vedenvähyyttä. Padosta eivät pääse kalat eikä siitä voi kulkea veneellä, joten se on poistettava ennen luvan myöntämistä. Lisäksi kaikki Oudonjoen vesi johdetaan laitokselle. Luvan ehdoissa tulee määrätä, että veden käytön valvonta tulee olla valvontaviranomaisen velvoite. Hakija on tehnyt padot luvattomasti. Vedenkäyttö ei ole uskottavaa. Oudonjoki on ollut uittojoki ja veneellä kuljettava. Muistuttaja on osakaskunnan osakas ja omistaa metsäpalstan noin kaksi kilometriä Kurtinjärveltä alavirtaan. Kalalaitoksen pato estää veneellä kulun palstalle ja sinne ei ole tietä. Veneellä pitää voida kuljettaa muun muassa työkaluja. Veneellä liikkuminen on jokamiehen oikeus. Oudonjoki on avattava, ennen kuin luvan myöntämistä voidaan edes harkita. Ympäristökeskus on määrätty padot laittamaan vesilain säännösten mukaisiksi, mutta näin ei ole tehty Lupaa ei tule myöntää toiminnan jatkamiseksi, koska hakija ei ole noudattanut lupamääräyksiä patoamansa vedenkorkeuden ja käyttämänsä veden määrän suhteen. Laitoksen padotus nostaa vettä muistuttajan tilalle ja sen itärajalla oleva koski peittyy veden alle. Hakija ottaa laitokselle lähes koko Oudonjoen virtaaman l/s, vaikka lupa on ottaa vain l/s. Laittomuus on ollut mahdollista, kun hakija itse valvoo vedenjohtamista laitokselle. Kurtti-Kuusijärven osakaskunnan kanssa tehty vuokrasopimus ei anna hakijalle oikeutta päättää Oudonjoesta ja sen vesivarojen käytöstä. Se kuuluu viranomaisille. Muistuttaja ei ole luovuttanut omistamansa tilan maa-alueita vesivarastoksi. Hakijan toimintavalta supistuu vuokrasopimuksen perusteella enintään maantiesillan alla olevaan osakaskunnan kuivaan maahan. Jos tälle alueelle nostetaan vettä, nousee pohjaveden pinta Niskalan tilan rantametsässä ja aiheuttaa rämettymistä muutoinkin alavalla maalla. Hakijalta tulee vaatia asiallinen ympäristövaikutusten tutkimus sekä selvitys toimista, joilla se aikoo palauttaa tuhoamansa Oudonjoen luonnontilaan. Jos kalanviljelylaitokselle myönnetään lupa, tulee sen vesitys järjestää pumpuilla. Tällöin vesimäärä on mitattavissa ja jokiluonto säilyy. Padot 15

16 on purettava ja valvonta on määrättävä ulkopuolisten tehtäväksi. Jo aiheutuneista vahingoista on määrättävä korvaus. 16 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakijan edustaja on ilmoittanut puhelimitse, ettei anna selitystä. Tarkastus Ympäristölupavirasto on tehnyt tarkastuksen laitoksella ja Oudonjoella. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Outojoki Oy:lle luvan veden johtamiseen Oudonjoesta kalanviljelylaitokselle kalanviljelyä ja talvivarastointia varten sekä siihen tarvittavien rakenteiden tekemiseen ja laitteiden pitämiseen joessa Taivalkosken kunnassa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalojen istutusvelvoite. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Outojoki Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalanviljelyyn Outojoen kalanviljelylaitoksella ja jätevesien johtamiseen Oudonjokeen. Poikaskasvatuksen lisäksi laitoksella haudotaan mätiä, säilytetään emokaloja ja harjoitetaan koeluonteista poikastuotantoa. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

17 17 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Rakenteita koskevat määräykset 1. Kalanviljelylaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan piirustuksen "Laitoksen nykyiset rakenteet" MK 1:1000, liitteenä 2 olevan piirustuksen "Mittapadon periaatepiirustus" MK 1:30 ja liitteenä 3 olevan piirustuksen "Outojoen kalanviljelylaitoksen pohjapato" MK 1:100/1:50 sekä poistovesikanava ja pintavalutuskenttä hakemuksen liitteenä 4 olevan asemapiirroksen "Outojoki Oy, Outojoen kalanviljelylaitos, kartta" MK 1:3 000 mukaiset. Pohjapadon harjan korkeus saa olla enintään N ,85 m ja harjan pituus vähintään 6 m. Pohjapadon sivulle tehdyn noin 10 m leveän tulvakanavan kynnyskorkeus saa olla enintään N ,90 m. Pohjapato on muotoiltava siten, että sen luiskassa on väylä kalan kulkua ja veneen kuljettamista varten sekä kaloille nousua helpottavia levähdysaltaita. Välittömästi pohjapadosta ylävirtaan ja laitokselta ylävirtaan olevan yhteisen maa-alueen Kurtin jakokunta RN:o 878:1 etelärajalle (metsästysseuran maja) on asennettava N 43 -järjestelmään sidottu senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Pohjapadon läheisyydessä olevaan asteikkoon on selvästi merkittävä korkeus N ,95 m. Asteikkojen lukemat on merkittävä hoitopäiväkirjaan päivittäin ja muulloin kerran viikossa. Välittömästi pohjapadosta ylävirtaan Oudonjoen vedenkorkeus ei saa hakijasta riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuunottamatta ylittää tasoa N ,95 m eikä padottava vaikutus ulottua yhteisestä maa-alueesta Kurtin jakokunta RN:o 878:1 ylävirtaan. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Veden johtaminen 2. Kalanviljelylaitokselle saadaan johtaa vettä Oudonjoesta enintään 100 l/s ja muulloin enintään 60 l/s. Vesi saadaan johtaa laitokselta ylävirtaan noin 150 metrin päässä Oudonjoessa olevalta ottamolta, laitoksen kohdalle rakennetun pohjapadon muodostamasta altaasta sekä lähimpänä Oudonjokea olevaan maa-altaaseen putkella Oudonjoesta. Laitoksen käyttämä vesimäärä on säädettävä tarpeen mukaan ja mitattava laitoksen poistovesikanavassa olevalla mittapadolla. Laitokselle johdettava virtaama on voitava määrittää kaikissa olosuhteissa. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarvittaessa mittausmenetelmä on kalibroitava virtaamanmittauksin. Laitokselle tu-

18 leva virtaama on mitattava päivittäin ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Vesi on johdettava laitokselle rakennettuja vedenottolaitteita käyttäen. Ne on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 18 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 26 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Kalanviljelylaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa, ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7,5 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. 4. Laitokselta on kaikki jätevedet, myös lähimpänä Oudonjokea olevan maa-altaan, johdettava poistovesikanavassa pintavalutuskentälle ennen Oudonjokeen johtamista. Jos jäljempänä määrätty pintavalutuskentän toimivuuden parantamissuunnitelma osoittaa, että pintavalutuskentän kesäaikaisen toimivuuden kannalta on edullista johtaa jätevedet talviaikana suoraan poistovesikanavan alapäästä padon ja selkeytysaltaan kautta Oudonjokeen, saadaan näin menetellä. Kasvatusaltaista ja poistovesikanavasta poistettu liete on sijoitettava sellaiseen paikkaan, josta se ei pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Hakijan on selvitettävä pintavalutuskentän toiminnan parantamismahdollisuudet ja toimitettava sitä koskeva suunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä sekä tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymät pintavalutuskentän toimivuuden parantamistoimenpiteet mennessä ja sellaiset toimenpiteet, jotka vaativat maan routaantumista mennessä. Hakijan on selvitettävä ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti kentän toimivuutta esimerkiksi otettavin vesinäyttein. Tulokset on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnasta aiheutuvien päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Päästöt ilmaan ja melu 5. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haju- tai meluhaittoja.

19 19 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kalanviljelylaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Taivalkosken kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet, kuten rehusäkit, on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Vuoden 2012 jälkeen vaikutustarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Jos laitoksella käytetty vesi uhkaa talvella hyytää poistovesikanavan, voidaan vedet vahinkojen välttämiseksi tilapäisesti johtaa poistovesikanavasta olemassa olevan putken kautta Oudonjokeen. Ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

20 20 Istutusvelvoite 11. Luvan saajan on istutettava vuosittain hankkeen vaikutusalueelle 500 kesän vanhaa harjuksen poikasta. Istutusvelvoitetta voidaan luvan saajan ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen sopimalla tavalla muuttaa edellyttäen, ettei hoitotulos heikkene. Ennen istutusvelvoitteen muuttamista on muutoksesta kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia kalastusoikeuden haltijoita. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalanviljely ja kalojen talvivarastointi täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Hakemuksessa tarkoitetusta lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta veden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Myönnetty vedenotto-oikeus perustuu hakemukseen, jonka mukaan Oudonjoen vedenkorkeutta nostetaan patoamalla ja vesi johdetaan painovoimaisesti laitokselle. Veden painovoimainen johtaminen laitokselle on tarpeen veden keskeytymättömän saannin turvaamiseksi. Vesitysjärjestelmän tulee olla ehdottoman toimintavarma haudonnassa ja poikaskasvatuksessa. Riittävän veden saannin turvaamiseksi painovoimaisesti myös talviolosuhteissa on patoaminen tarpeen. Luvassa laitoksen kohdalle rakennettavaksi sallittu pato on velvoitettu rakentamaan siten, ettei se estä tai kohtuuttomasti vaikeuta kalan kulkua tai veneellä kulkemista Oudonjoessa ja etteivät padotuksen mahdolliset haitalliset vaikutukset ulotu padon rakentamiseen suostumuksen antaneen Kurtti-Kuusijärven jakokunnan rantaaluetta RN:o 878:1 edemmäksi. Kalastolle aiheutuva vahinko estetään kalanistutuksilla. Sanotulla tavalla toteutettuna pohjapadon rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.

21 Hakemussuunnitelmassa on riittävästi selvitetty laitoksen vedenottojärjestelyjen toimivuus ja vedenoton mittauksen luotettavuus sekä laitoksen kohdalle rakennetun pohjapadon käytöstä aiheutuneet vaikutukset vesistöön, vesistössä kulkemiseen, kalastoon ja kalastukseen sekä rantatiloilla. Kalanviljelylaitoksen vedenoton ja pohjapadon rakentamisen osalta vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin sekä 9 luvun 2 :n mukaiset edellytykset täyttyvät, joten lupa voidaan myöntää. 21 Ympäristölupa Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta, jätevesien puhdistamisesta pintavalutuskentällä, rehun määrästä ja laadusta sekä fosforipäästöjen rajoittamisesta toiminta vastaa Outojoen kalanviljelylaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Ympäristönsuojelulain mukaisena periaatteena ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, vaikutukset rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja sovellettava ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Kiinteäaltaisessa kalanviljelylaitoksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä edustavat laitoksen huolellinen hoito, lietteen poisto, jätevesien puhdistaminen pintavalutuskentällä sekä rehun määrää ja laatua koskevat rajoitukset. Jatkuvatoimisen lietteenpoiston tai laitoksen käyttöön soveltuvan jätevedenpuhdistamon rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia on pidettävä kohtuuttomina hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa. Laitoksen puhdistustekniikan vaikutukset kuormituksen rajoittamiseen eivät ole kovin suuret. Laitokselta vesistöön pääsevien pilaavien aineiden vähentäminen voidaan parhaiten tehdä rajoittamalla laitoksella käytettävää rehumäärää ja vesistöön joutuvia ravinnepäästöjä. Kalanviljelylaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu Oudonjokeen. Päästöt aiheuttavat vesialueen levänkasvun ja vesikasvillisuuden lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Oudonjoen vesi oli laitokselta alavirtaan olevilla tarkkailupisteillä ylävirran puoleiseen pisteeseen nähden keskimäärin väkevämpää eri ainepitoisuuksien suhteen. Erot eivät olleet yleisesti ottaen merkittäviä. Poikkeuksena oli kuitenkin lähin alavirran puoleinen piste, jossa oli selvästi kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet sekä noin 2-kertaisiksi kohonneet kokonaisfosforipitoisuudet. Ravinteiden suhteen Oudonjoen vesi oli laitokselta ylävirtaan luokkaa karu ja alavirtaan luokkaa lievästi rehevä. Veden yleistä käyttökelpoisuutta arvioitaessa laitokselta ylävirtaan oleva Oudonjoki on luokassa erinomainen ja alavirtaan lähimmälle näytepisteelle luokassa hyvä. Alimmaisella pisteellä laatuluokka on ylävirran puoleisen vesistönosan luokkaa, eli erinomainen. Vesistövaikutus ulottuu varsin pienelle alueelle laitokselta alavirtaan. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi-

22 den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. 22 Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden johtaa laitokselle vettä hakemuksen mukaisesti nykyisen määrän. Vedenotosta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään edunmenetystä. Pohjapadon ja tulvakanavan harjan korkeus on määrätty Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyn mukaisesti. Ottaen huomioon padon ja tulvapadon rakenne ja patoharjan muoto on kalanviljelylaitoksen padon padotukselle tarpeen edelleen asettaa hakemussuunnitelman mukaisesti entinen yläraja Oudonjoen rantamaiden vettymisen estämiseksi. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja ja lietteen poistoa ja jätevesien johtamista pintavalutuskentälle koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Käytettävän rehun määrälle on valvonnallisista syistä asetettu kiinteä yläraja. Ottaen huomioon laitoksen koko ei ole syytä määrätä fosforikuormituksen osalta muuta kuin vuosikuormitusraja. On selvitettävä pintavalutuskentän koon riittävyys ja kentän soveltuvuus (kasvillisuus, turpeen laatu ja turvekerroksen paksuus) pintavalutukseen sekä kentän kunnostamiseksi tarvittavat toimenpiteet (oikovirtausten estäminen, veden jakautuminen tasaisesti pintavalutuskentälle) tai uuden kentän rakentaminen tai nykyisen kentän laajentaminen sekä kentälle kulkeutuvan kiintoaineen pidättämiseksi selkeytysaltaan rakentaminen. Lisäksi on selvitettävä, voidaanko kentän kesäaikaista toimivuutta parantaa jätevesien johtamisella talviaikana (marraskuu-huhtikuu), jolloin kaloja ei juuri ruokita eikä synny kuormitusta ja haitallisia vesistövaikutuksia, poistovesikanavan alapäästä padon ja selkeytysaltaan kautta Oudonjokeen. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen osoittamiseksi. Ympäristölupavirasto määrää hakijan esityksen mukaisen istutusvelvoitteen. Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis-