ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

Transkriptio

1 LLH LIITE 5 ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski SELOSTUKSEN LIITTEET

2

3 LIITE 1. ALUEKUVAUKSET

4

5 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LK 8450 Kunta: KEMIJÄRVI, ROVANIEMI, SALLA BARENTSIN KÄYTÄVÄ/MURMANSKIN KÄYTÄVÄ Barentsin/Murmanskin käytävällä tarkoitetaan Murmanskin alueen, Suomen Lapin ja Skandinavian niemimaan pohjoisosien välisten liikenneyhteyksien ja niiden jatkoyhteyksien muodostamaa kokonaisuutta. Barentsin itälänsisuuntaiselle käytävälle sijoittuvat valtatie 4 välillä Kemi-Rovaniemi-Vikajärvi, kantatie 82 välillä Vikajärvi-raja sekä ratayhteys Rovaniemelle ja Kemijärven kautta Sallaan. Ratayhteys välillä Rovaniemi-Kemijärvi on juuri sähköistetty. Rautatie on liikennöitävässä kunnossa Kelloselkään asti, säännöllistä henkilöliikennettä on Kemijärvelle saakka. Tulevaisuudessa mahdollinen kaasu-/öljyputki voidaan sijoittaa rautatien läheisyyteen. Kantatie 82 esitetään muutettavaksi valtatieksi. Liikenneväylä on osa laajempaa ylimaakunnallista kehittämisvyöhykettä, Barentsin euroarktista aluetta. Alueelle sijoittuu Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkialueet sekä Sallan kuntakeskus. Työpaikat ovat keskittyneet Rovaniemen kaupunkialueelle, valtatie 4:n varteen Vikajärveltä etelään sekä Sallan ja Kemijärven taajamiin. Barentsin/Murmanskin käytävän alueelle sijoittuu 86 % koko maakuntakaava-alueen työpaikoista. Rovaniemen ja Kemijärven välillä on paljon pendelöintiä. Lentoyhteys on Rovaniemen lentoasemalta. Käytävän vaikutusalueelle syntyy liikennettä ja matkailua palvelevia yrityksiä. Ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke. Turvattava maantien laatutaso vähintään kantatien tasoisena, ottaen huomioon liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden. Rautatien liikennöitävyyden turvaaminen Kelloselkään asti sekä henkilöliikenteen turvaaminen Kemijärvelle asti. Varauduttava Kelloselkä-Alakurtti rautatien yhteyden rakentamiseen. Lentokäytävien, matala ja korkea, avaaminen Sallan raja-aseman yli. Korkeatasoinen tietoliikenneyhteys rajalle asti. Maankäytön suunnitellulla ei saa vaikeuttaa liikenteen sujuvuutta. Liikennekäytävää kehitettäessä kiinnitettävä huomiota luonnoneläinten (mm. poro, hirvi) kulkureitteihin. LK 8451 Kunta: KEMIJÄRVI, ROVANIEMI BARENTSIN KÄYTÄVÄ/JÄÄMEREREN KÄYTÄVÄ Barentsin/Jäämeren käytävä suuntautuu Rovaniemeltä Sodankylän kautta Ivaloon, josta edelleen Pohjois-Norjaan ja Luoteis-Venäjälle. Käytävä yhdistää Itämeren alueen Jäämeren syväsatamiin, öljy- ja kaasuhankkeisiin sekä Pohjoisen merireitin länsipäähän. Käytävän strateginen maantieteellinen sijainti on tärkeässä asemassa arktisen alueen luonnonrikkauksien hyödyntämisessä. Käytävän kehittäminen kansainvälisenä liikenne- ja energiahuoltokäytävänä on tärkeää Suomen ja pohjoisen Euroopan kilpailukyvylle. Barentsin/Jäämeren käytävä koostuu maakuntakaava-alueella kahdesta eri valtatiehen tukeutuvasta käytävästä. Liikenteellisenä selkärankana on Euroopan TEN-T verkkoon kuuluva valtatie 4. Itä-Lapissa toinen käytävä on valtatie 5 Kemijärveltä Sodankylän suuntaan. Valtateiden kuljetusmäärät ovat tällä hetkellä suurin piirtein samansuuruisia. Etelään päin suuntautuvan raakapuun kuljetusmäärät ovat kuitenkin valtatiellä 5 huomattavan suuria. Tärkeä hanke käytävän alueella on Rovaniemi/Kemijärvi-Sodankylä -välille suunniteltu rautatie. Ratayhteysvaihtoehdoista on laadittu erillinen raportti. Suunnitteilla on myös valtatie 4:n parantaminen välillä Rovaniemi-Sodankylä. Käytävän vaikutusalueelle syntyy liikennettä ja matkailua palvelevia yrityksiä. Ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke. LK 8452 Kunta: KEMIJÄRVI, POSIO, SALLA KOILLIS-SUOMEN KÄYTÄVÄ Koillis-Suomen käytävä koostuu kahdesta kantatieltä 82 etelään johtavasta tieosuudesta vaikutusalueineen: valtatiestä 5 ja seututiestä 950. Valtatie 5 kulkee Joutsijärveltä Kuusamon suuntaan ja seututie 950 Sallasta kohti Kuusamoa. Seututie muutetaan kantatieksi. Sallan ja Suomun matkailukeskukset sijoittuvat käytävän alueelle. Molemmat tieosuudet palvelevat matkailukeskusten liikennettä. Liikennemäärät ovat molemmilla tieosuuksilla hieman nousseet, mutta ovat silti vähäisiä. Liikkuminen käytävän alueella perustuu hyvin pitkälle henkilöauton käyttöön ja joukkoliikenteen vuoromäärät ovat erittäin vähäisiä. Kuljetusmäärät Koillis-Suomen käytävällä ovat tällä hetkellä pieniä. Käytävää pitkin kuljetetaan pääasiassa raakapuukuljetuksia. Myös palvelutasohaasteet ovat vähäisiä. Ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke. LK LÄNSI-LAPIN KÄYTÄVÄ Länsi-Lapin käytävä alkaa Rovaniemeltä ja kulkee kantatietä 79 pitkin Kittilään. Kittilästä käytävä jatkuu edelleen Muonioon. Käytävä sijoittuu matkailun vetovoima-alueelle ja on tärkeä yhteys Rovaniemeltä Levin ja Ylläksen suuntaan sekä Kilpisjärvelle ja Enontekiölle saakka. Myös yhteydet Norjaan ja Jäämerelle ovat potentiaalisia. Maankäyttö on Rovaniemen puoleisessa päässä nauhamaista ja edelleen kehittymässä. Työpaikat ovat sijoittuneet kantatien suuntaisesti. Tällä hetkellä käytävä ei ole kuljetusten näkökulmasta merkittävä, vaikka sen kautta tuleekin raakapuukuljetuksia Rovaniemelle. Joukkoliikenteen osalta yhteydet Leville ja Ylläkselle kulkevat osin kantatietä pitkin. Tulevaisuudessa kaivostoiminnan sekä matkailun kasvu merkitsevät lisääntyviä kuljetus- ja matkustajamääriä. Palvelutasohaasteet ovat tällä hetkellä vähäisiä. Kantatie 79 siirretään kulkemaan Ounasjoen itäpuolta välillä Meltaus-Rovaniemi. Ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke. kk Kunta: ROVANIEMEI

6 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET ROVANIEMEN KAUPUNKIVYÖHYKE Kohdealueeseen kuuluu Rovaniemen kaupunkialue. Kansainväliset kehittämiskäytävät kohtaavat toisensa Rovaniemellä. Asutus, työpaikat ja kaupalliset palvelut lisääntyvät, minkä vuoksi tarve laadukkaaseen kaupunkisuunnitteluun lisääntyy. kk 8502 Kunta: KEMIJÄRVI KEMIJÄRVEN KAUPUNKIVYÖHYKE Kohdealueeseen kuuluu Kemijärven kaupunkialue. mk 8001 Kunta: KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI KEMIJOKIVARSI Alue sijaitsee Kemijärven päätaajamasta pohjoiseen Kemijokivarressa aina Pelkosenniemen Kairalaan asti. Kehittämisvyöhykkeeseen kuuluvat keskuskylistä Kostamo, Vuostimo ja Kairala. Muita kyliä alueella ovat Leväranta, Kalkiainen, Oinas, Tapionniemi ja Saunavaara. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin Arvokkaita kulttuurimaisemia on Kostamon, Levärannan, Vuostimon, Saunavaaran, Luiron ja Kairalan (valtakunnallisesti arvokas) kylissä. Alueen vahvuuksia ovat vanha kulttuuriympäristö sekä siihen liittyvä jokiympäristö. Alueelta on lyhyet yhteydet Kemijärven päätaajamaan ja Pyhätunturin matkailukeskukseen (työssäkäynti). Alueella on potentiaalia kehittyä matkailullisesti mm. matkailukohteena, ohjelmapalvelualueena ja lähiruuan tuottajana. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin ja kulttuuriympäristöön tukeutuva asumis- ja matkailuvyöhykkeenä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. mk 8002 Kunta: POSIO KITKAN ALUE Alue sijaitsee Posion kunnan ja Kuusamon kunnan alueella. Keskuskylistä alueeseen kuuluva Suonnankylä sekä muita kyliä Hyväniemi, Tolva, Lohiranta. Asukkaita Posion kylissä ko. alueella oli vuonna 2012 noin 420. Alueen vahvuuksia on vahva maatalous ja muu yritystoiminta sekä lyhyt etäisyys Posion kuntakeskukseen, Kuusamon kaupunkiin ja Rukan matkailukeskukseen. Alueella on myös hyvät puitteet matkailun kehittämiseen Kitkan vesistö ja Riisitunturin kansallispuisto. Maaseudun kehittämisen kohdealue. Aluetta kehitetään monielinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. mk 8003 Kunta: SALLA, SAVUKOSKI KUOSKU SAIJA-KELLOSELKÄ Alue sijaitsee Savukosken ja Sallan kunnan alueella. Keskuskylistä alueeseen kuuluvat Kuosku, Saija ja Kelloselkä sekä muita kyliä Nousu, Mukkala, Kotala, Aatsinki. Vuonna 2012 alueella oli asukkaita 530. Alueen vahvuuksia ovat vahva porotalous ja Tenniöjokivarren kulttuuriympäristö. Maaseudun kehittämisen kohdealue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. mk 8005 Kunta: POSIO ETELÄ-POSION ALUE Alue sijaitsee Posion kunnan eteläosassa. Keskuskylistä alueeseen kuuluu Kuloharju ja muita kyliä Anetjärvi, Sirniö ja Kynsilä. Vuonna 2012 asukkaita alueella oli noin 340. Kuloharjussa on kauppa. Alueen vahvuuksia on vahva maatalous, kulttuuriympäristö ja kohtuullisen lyhyt etäisyys Posion päätaajamaan sekä Syötteen matkailukeskukseen. Maaseudun kehittämisen kohdealue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. mk 8006 Kunta: POSIO, SALLA SUOLIJÄRVI KARHUJÄRVI Alue sijaitsee Posion ja Sallan kunnan alueella. Keskuskylistä alueeseen kuuluvat Lehtiniemi, Karjalaisenniemi ja Mourujärvi sekä muita kyliä Perä-Posio, Ristilä, Jumisko-Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Paloperä ja Morottaja. Vuonna 2012 asukkaita oli alueella noin 850. Alueen vahvuuksia ovat vahva maatalous ja Suolijärven vesistö. Maaseudun kehittämisen kohdealue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. mk 8007 Kunta: KEMIJÄRVI, ROVANIEMI

7 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUUSUA-JUUJÄRVI-VANTTAUSKOSKI-TENNILÄ Alue sijaitsee Kemijärven eteläosassa jatkuen Rovaniemen alueelle. Alueeseen kuuluvat Kemijärvellä Ulkuniemi, Luusua ja Juujärvi. Asukkaita alueella vuonna 2012 oli noin Arvokkaita kulttuurimaisemia on Ulkuniemessä ja Oilunganniemessä sekä Juujärven kylä (valtakunnallisesti arvokas). Arvokas kulttuuriympäristö on alueen vahvuus. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin ja kulttuuriympäristöön tukeutuvana asumis- ja vapaa-ajan alueena. Yhteistyötä Rovaniemen kylien kanssa edistettävä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. mk 8008 Kunta: SALLA ETELÄ-SALLAN ALUE Alue sijaitsee Etelä-Sallan alueella. Hautajärven kylä on alueen keskuskylä, muita kyliä alueella ovat Hirvasvaara ja Aholanvaara. Asukkaita alueella oli noin 280 vuonna Hautajärvellä on peruskoulun ala-aste. Alueen vahvuuksia ovat Oulangan kansallispuiston läheisyys sekä varsin lyhyet etäisyydet Sallatunturin ja Rukan matkailukeskuksiin. Maaseudun kehittämisen kohdealue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. mk 8009 Kunta: SALLA KEMINNIEMEN ALUE Alue sijaitsee Sallan kunnan länsirajalla. Ahvenselkä on alueen keskuskylä, muita kyliä alueella ovat Pahkakumpu, Varvikko, Vittikko, Koutelo ja Vallovaara. Kylät ovat sodan jälkeistä asutustoiminnan tuloksena syntyneitä. Kylille on tyypillistä, että rakennukset sijaitsevat irrallaan toisissa pistoteiden varsilla. Asutustiloista suuri määrä jäi autioiksi 1960-luvun jälkipuoliskolla alkaneen muuttoliikkeen seurauksena. Vuonna 2012 asukkaita oli alueella noin 270. Maaseudun kehittämisen kohdealue. Aluetta kehitetään asutushistoriaan tukeutuvana asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna sekä asutustilojen säilyminen. mk KEMIJOKIVARSI Alue sijaitsee Rovaniemen kaupungin ja Tervolan kunnan alueella. Alueella sijaitsevia kyliä ovat Mutkanperä, Prokonperä, Putaanperä, Sorvanperä, Petäjäinen ja Jaatila. Asukkaita alueella Rovaniemen kaupungin puolella oli vuonna 2012 noin 390. Alueen vahvuuksia ovat arvokas kulttuuriympäristö, arvokkaat maisema-alueet, Kemijoki ja lyhyt etäisyys Rovaniemen keskustaan. mk 8041 Kunta: RANUA SIMOJOKIVARSI Alue sijaitsee Ranuan ja Simon kuntien alueella. Keskuskylistä alueeseen kuuluvat Portimo ja Rovastinaho. Muita kyliä alueella ovat Näverrys, Hosio, Leppiaho, Mauru, Raiskio, Peurajärvi, Nuupas, Saukkojärvi, Tolja ja Tapiola. Asukkaita alueella Ranuan puolella oli vuonna 2012 noin 610. Simojoki on alueen vahvuus. mk 8043 Kunta: RANUA ASMUNTTI-TELKKÄLÄ Alue sijaitsee Ranuan kunnan eteläosassa ja Pudasjärven kaupungin pohjoisosassa. Alueen keskuskylä on Asmunti. Muita kyliä alueella ovat Lamminkylä, Telkkälä ja Kokkokylä. Asukkaita alueen Ranuan puoleisessa osassa oli vuonna 2012 noin 110. mk 8044 Kunta: RANUA KUUKASJÄRVI-KUHA-IMPIÖ Alue sijaitsee Ranuan kunnassa. Alueen keskuskyliä ovat Impiö, Kuha ja Kuukasjärvi. Alueen muita kyliä ovat Kelankylä, Petäjäjärvi, Kuusijärvi, Herva, Saariharju, Mustavaara, Korkeavaara, Niskala, Nikkilä ja Viidanvaara. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin 670. mk KIVITAIPALE-NARKAUS Alue sijaitsee Rovaniemen eteläosassa. Alueen keskuskylä on Kivitaipale. Alueella sijaitsee myös Narkauksen kylä. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin 350.

8 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET mk SONKA-SINETTÄ-MELTAUS Alue sijaitsee Rovaniemellä. Alueen keskuskylä on Meltaus. Alueella sijaitsee myös Sinetän asuntovaltainen alue. Muita kyliä alueella ovat Sonka, Lehtojärvi, Sinetänsalmi, Tapionkylä, Tuhnaja, Heiskarinniemi, Marraskoski ja Patokoski. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin Alueen vahvuuksia ovat Ounasjoki ja varsin lyhyt etäisyys Rovaniemen keskustaan. mk VIKAJÄRVI-TIAINEN Alue sijaitsee Rovaniemellä. Alueen keskuskyliä ovat Vikajärvi ja Ylinampa. Muita kyliä alueella ovat Vaattunki, Ala-Nampa ja Tiainen. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin 350. Vikajärven kylässä on kauppa. Alue sijaitsee Rovajärven ampuma-alueen läheisyydessä. Alueen vahvuuksia ovat vesistöt ja sijainti kohtuullisen lähellä Rovaniemen keskustaa. mk 8048 Kunta: RANUA PIITTISJÄRVI-POHJASLAHTI-KORTTEENPERÄ Alue sijaitsee Ranualla. Pohjaslahti-Piittisjärvi on alueen keskuskylä. Alueella sijaitsee myös Kortteenperän kylä. mv 8401 Kunta: KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, POSIO, RANUA, ROVANIEMI, SALLA, SAVUKOSKI ITÄ-LAPPI-RANUA-ROVANIEMI MATKAILUALUE Aluekokonaisuus muodostuu pääpiirteittäin reitille Ruka, Posio, Kemijärvi, Suomu, Pyhätunturi, Savukoski, Salla, Sallatunturi. Alueen sisältä kulkee hyvä tieyhteys sekä muutamia poikittaisia yhteyksiä. Alue sisältää myös ItäLapin kuntakeskukset, matkailukeskukset, kyliä, yksittäisiä majoituspalveluita, ohjelmapalveluita sekä kulttuuriympäristöjä. Alueeseen sisältyy mm. Ruka, Kitka, Livojärvi, Riisitunturi kansallispuisto, Kirintövaara, Posion kuntakeskus (Pentik), Sirniö (seppä), Korouoma, Auttiköngäs, Juujärvi, Kemijärven vesistö ja rannoilla olevat luonto- ja kulttuurikohteet, Kemijärven kaupunkikeskusta, Suomu, Kemijokivarsi (kauniit kylät), Pelkosenniemen kuntakeskus, Pyhä-Luosto matkailukeskus, Suvanto, Kairala-Luiro, Luiron suot, Kivitunturi, Vasatunturi, Savukosken kuntakeskus, Tenniöjoki+ jokivarren kylät, Joutsenaapa, Sallan rajanylityspaikka, Sallan kuntakeskus, Paikanselän taistelualue, Salmijoen kanjoni, Sallatunturin matkailukeskus, Aatsinginhauta sekä Aatsingin ja Onkamon kylät, Oulangan kansallispuisto. Alueelta on myös yhteydet Syötteelle, Rovaniemelle, Sodankylään ja Venäjälle. Maakunnallisesti merkittävä matkailualue. Kehittää kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta. Matkailukeskusten ja reitin varrella toimivien matkailupalveluyritysten yhteistyötä parantaa. mv SIMOJOKI-MARTIMOAAPA KEMIJOKIVARSI-TÖRMÄVAARA-KÄTKÄVAARA-JAATILA Matkailun vetovoimavyöhyke sisältää Simojokivarren Ylikärpästä Sankalaan sekä osittain Martimoaapaa. Alueella on virkistyskalastuksen ja matkailun rakenteita.matkailun vetovoimavyöhyke sisältää Tervolan kuntakeskuksen ja Kemijokivarren kuntakeskuksesta pohjoiseen Koivun kylään sekä Törmä- ja Kätkävaaran sekä Louesaaren (rm 864) ja Jaatilan. Alueella on luonto- ja kulttuurimatkailun rakenteita. Seudullisesti merkittävä matkailualue Kehitetään alueen matkailu- ja ohjelmapalveluita luonto-, kalastus ja kulttuurimatkailun yhteistoiminnallisena kokonaisuutena. Kehitetään loma-asutusta. mv OUNASJOKI-ROVANIEMI MATKAILUALUE Aluekokonaisuus muodostuu Rovaniemen päätaajaman lähialueista ja Ounasjokivarresta. Kyliä alueella ovat muun muassa Vikajärvi, Oikarainen, Sonka, Tapionkylä, Marraskoski, Patokoski, Meltaus ja Lohiniva. Alueeseen sisältyy muun muassa Napapiirin retkeilyalue, Joulupukin pajakylä, SantaPark, Rovaniemen kaupunkikeskusta (Arktikum, Pilke, Korundi, Marttiini), Ounasvaara, Oikaraisen kulttuurimaisema sekä Ounasjokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat. Alue sisältää lukuisia kyliä, yksittäisiä majoituspalveluja ja ohjelmapalveluja. Keskeisiä tieväyliä alueella ovat valtatie 4 ja kantatie 79. Alueelta on myös yhteydet Leville, Ylläkselle, Kemi-Tornio -alueelle, Sodankylään, Kemijärvelle ja Posiolle. A

9 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET SAARENKYLÄ Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta pohjoiseen valtatie 4 ja Kemijoen välissä. Alueella on monipuoliset palvelut. Vuonna 2013 alueella asui 9118 ihmistä. A MUUROLA Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta etelään noin 22 km valtatien 4:n varrella. Alueella on monipuoliset palvelut, joihin kuuluvat muun muassa kioski, ruokakauppoja, koulu, lukio, kirjasto ja päiväkoti. Vuonna 2013 alueella asui 996 ihmistä. A ROVANIEMI Rovaniemen taajama-alue. Alueeseen kuuluvat muun muassa Korkalovaara, Ylikylä, Vennivaara, Länsikangas, Rantavitikka, Ounasmetsä, Ounasrinne ja Pöykkölä. Vuonna 2013 alueella asui ihmistä. A 22 Kunta: RANUA RANUA Alue sijaitsee Ranuanjärven rannassa. Ranuan päätaajama-alueen läpi kulkee kantatie 78. Vuonna 2013 alueella asui 1941 ihmistä. A KOSKENKYLÄ Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta itään Kemijoen ja Ounasvaaran välissä. Vuonna 2013 alueella asui 985 ihmistä. A ALAKORKALO-NISKANPERÄ Alue sijaitsee Rovaniemellä kaupungista etelään valtatien 4:n varrella. Vuonna 2013 alueella asui 885 ihmistä. A 26 Kunta: KEMIJÄRVI KEMIJÄRVEN PÄÄTAAJAMA Alueeseen kuuluvat keskustan tiiviisti rakennetut alueet sekä Tohmon ja Halosenrannan alueet. Kaupunkikeskustaa ympäröi Kemijärvi, Pöyliöjärvi ja Kemijoki sekä kymmenet vaaranselät. Vuonna 2013 alueella asui 4603 ihmistä. Kaupungin päätaajama. Keskustassa kehitetään matkailun edellytyksiä. Tohmo-Halosenranta aluetta kehitetään kylämäisenä. A 27 Kunta: KEMIJÄRVI KALLAANVAARA-ISOKYLÄ SOPPELA Alue sijaitsee päätaajamasta itään päin. Kallaanvaaran alueella on kerrostalovaltaista aluetta ja Isokylä-Soppela alue on pientalovaltaista aluetta (kylämäistä). Vuonna 2013 alueella asui 1085 ihmistä. Taajama-alue. Isokylä-Soppela aluetta kehitetään kylämäisenä. A 28 Kunta: PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI Alue sijaitsee Kemijoen länsipuolella ja valtatie 5 menee alueen halki, jakaen taajaman tien molemmin puolin. Vuonna 2013 alueella asui 365 ihmistä. Kunnan keskustaajama. Taajama kuvaa kehitettään kylämäisenä, erityistä huomiota tienvarsinäkymien kohentamiseen. A 29 Kunta: POSIO AHOLA Keskusta jakautuu useampaan osaan, jotka ovat irrallaan toisistaan. Vuonna 2013 alueella asui 1453 ihmistä.

10 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET Kunnan keskustaajama. Keskustarakenteen tiivistäminen sekä keskustan ja Pentikin mäen yhteyden kehittäminen (raitti). A 30 Kunta: SALLA SALLA Alueen halki kulkee Kemijärventie sekä Kuusamontie, jonka varteen pääosa liike- ja palvelurakentamisesta on sijoittunut. Vuonna 2013 alueella asui 1791 ihmistä. Kunnan keskustaajama. Turvattava kirkon ja panssariesteiden näkyminen ja säilyminen. A 31 Kunta: SAVUKOSKI SAVUKOSKI Vuonna 2013 alueella asui 454 ihmistä. Kunnan keskustaajama. Turvattava keskustan hyvän ympäristön säilyminen. AA NIVANKYLÄ Alue sijaitsee Ounasjoen varressa noin seitsemän kilometriä pohjoiseen Rovaniemen keskustasta. Vuonna 2013 kylässä asui 334 asukasta. Kylän palveluihin kuuluu muun muassa koulu, kirjasto ja kansalaisopisto. Kylässä on myös urheilukenttä ja kuntorata. Asuntovaltainen taajama. AA SINETTÄ Alue sijaitsee Ounasjoen varrella noin 17 km Rovaniemen keskustasta Kittilän suuntaan. Vuonna 2012 kylässä asui 558 asukasta. Kylässä on muun muassa koulu, kirjasto, päiväkoti, nuorisotila, hammashoitola, iltapäiväkerhotoimintaa sekä neuvola- ja lääkäripalveluja. Kylässä on myös kappeli, kauppa, huoltoasema ja ravintola. Virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia tarjoavat muun muassa pururata, laavu Ounasjoen rannassa sekä näköala- ja nuotiopaikka. Asuntovaltainen taajama. AA HIRVAS-RAUTIOSAARI Alue sijaitsee molemmin puolin Kemijokea noin 10 km Rovaniemen keskustasta Kemin suuntaan. Vuonna 2013 alueella asui 1122 asukasta. Hirvaalla on ala-asteen koulu, päiväkoti ja kansalaisopistotoimintaa. Hirvaalla on myös muun muassa jääkiekkokaukalo ja hiihtolatuja, kolme veneenlaskupaikkaa, uimaranta, luontopolku sekä kolme laavua. Rautiosaaressa on ala-asteen koulu, päiväkoti ja vanhusten palvelukoti. Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Asuntovaltainen taajama. AA 98 Kunta: KEMIJÄRVI HALOSENRANTA Alue sijaitsee Kemijärven keskustan eteläpuolella. Vuonna 2013 alueella asui 182 asukasta. Asuntovaltainen taajama. AA 99 Kunta: KEMIJÄRVI SOPPELA Alue sijaitsee Kemijärven keskustasta noin 11 km kaakkoon. Vuonna 2013 alueella asui 263 asukasta Asuntovaltainen taajama. AA NORVAJÄRVI Alue sijaitsee noin 10 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Vuonna 2013 kylässä asui 154 asukasta. Alueen virkistysmahdollisuudet ovat hyvät. Kylän uimarannalla on rantalentopallo- ja petanque -kenttä sekä kota. Alueella on myös vesilentosatama. Asuntovaltainen taajama. at Kunta: RANUA TOLJA Kylä sijaitsee kunnan päätaajamasta noin 9 km pohjoiseen.

11 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET Keskuskylä. at MELTAUS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 50 km pohjoiseen Ounasjoen varrella. Kylässä on kauppa, jossa on asiamiesposti ja internetyhteys. Kaupan pihassa on polttoaineen jakelupiste. Kylässä on lisäksi baari, jossa on myös polttoaineen jakelupiste. Kylän palveluja ovat myös koulu, päiväkoti ja terveydenhoitaja. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 156. Keskuskylä. at LOHINIVA Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 80 km pohjoiseen Ounasjoen varrella. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 57. Kylässä toimii kauppa, jossa on myös postin ja apteekin palvelut. Kylässä on lisäksi kahvilaravintola. Lohinivan ympäristössä Ounasjoen läheisyydessä on paljon vapaa-ajan asuntoja. Keskuskylä. at YLINAMPA Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 38 km koilliseen. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 77. Keskuskylä. at VIKAJÄRVI Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 25 km koilliseen. Kylässä on monipalvelukeskus, jossa toimii peruskoulu, kirjasto, kansalaisopisto, päiväkoti, kylätoimikunta, kyläseura ja erilaisia kerhotoimintoja. Lisäksi monitoimikeskuksessa on liikuntasali ja urheilukenttä jääkiekkokaukaloineen. Kylässä on myös kauppa, jossa on kauppapalvelujen lisäksi baari, posti sekä polttoaine- ja tarvikejakelu. Vikajärven rannassa on monitoimintaranta, jossa on uimarannan lisäksi laavu ja lasten leikkipaikka. Lähistöllä on myös Napapiirin retkeilyalue ulkoilureitteineen. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 146. Keskuskylä. at OIKARAINEN Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 18 km itään Kemijoen varrella. Alueella on arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu kohde. (Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Lapin ympäristökeskus 1997). Kemijokivarren yhden komeimmista perinteisistä kulttuurimaisemista muodostaa Körkön taloryhmä lähiympäristöineen. Kokonaisuus sijaitsee noin 10 km Oikaraisen kylästä ylävirtaan Lapinsuvannon kohdalla Kemijoen etelärannalla. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 388. Keskuskylä. at VANTTAUSKOSKI Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 45 km itään Kemijoen varrella. Kylässä on peruskoulu, terveydenhuolto sekä Info- ja palvelupiste Siula. Kylän läheisyydessä on hiihtolatuja. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 219. Keskuskylä. at KIVITAIPALE Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 22 km Ranuan suuntaan. Kylässä toimii syksyllä 2002 laajennettu koulu liikuntatiloineen, kirjasto ja päivähoitopalveluja. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 240. Keskuskylä. at 395 Kunta: RANUA KUHA Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 10 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Kylän alue on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Lapin ympäristökeskus 1997). Kuhajärven kaakkoispään niemessä sijaitsee edustava rakennusryhmä, joka koostuu neljästä päärakennuksesta. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 129.

12 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET Keskuskylä. at 397 Kunta: RANUA KUUKASJÄRVI Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 21 kuntakeskuksesta kaakkoon. Kylän alue luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Lapin ympäristökeskus 1997). Kylässä on säilynyt vanhoja, 1700-luvun jälkipuolelta peräisin olevia rakennuksia. Varsinkin Pikku-Kuukasjärven rannoilla on ehjiä peräpohjalaispihapiirejä, joihin kuuluu myös runsaasti talousrakennuksia. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 84. Keskuskylä. at 400 Kunta: RANUA ASMUNTTI Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 23 km kuntakeskuksesta etelään. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 78. Keskuskylä. at 402 Kunta: RANUA IMPIÖ Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 32 km kuntakeskuksesta itään. Kylässä on koulu. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 54. Keskuskylä. at 406 Kunta: RANUA POHJASLAHTI PIITTISJÄRVI Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 38 km kuntakeskuksesta koilliseen. Kylän alue luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Lapin ympäristökeskus 1997). Kylässä on säilynyt runsaasti talonpoikaista rakennuskantaa, tosin peräpohjalaispihapiirien päärakennukset ovat nykyään joko tyhjillään tai kesäkäytössä. Vuonna 2012 alueen asukasluku oli 103. Keskuskylä. at 408 Kunta: RANUA PORTIMO Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 20 km kuntakeskuksesta pohjoiseen. Kylässä toimii lomakeskus. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 87. Keskuskylä. at 413 Kunta: RANUA ROVASTINAHO Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 20 km kuntakeskuksesta länteen. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 115. Keskuskylä. at 423 Kunta: KEMIJÄRVI LUUSUA Luusua sijaitsee Kemijärven kaupungin eteläosassa, matkaa keskustaan on noin 30 km. Kylässä on muun muassa poro- ja lammastilat, huskysafaripalveluja, galleria ja Pirttikosken voimalaitos. Kylässä on myös majoituspalveluja. Vuonna 2012 kylässä oli 154 asukasta. Eteläisen Kemijokivarren suurin kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 424 Kunta: KEMIJÄRVI RÄISÄLÄ Räisälän kylä sijaitsee Suomun matkailukeskuksen kupeessa, matkaa keskustaan valtatie 5 kautta tulee noin 50 km ja suoraan Soppelan (lossi Kemijärven yli) kautta noin 30 km. Kylässä on kappeli. Vuonna 2012 kylässä asui 53 asukasta. Matkailukeskukseen tukeutuva kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 425 Kunta: KEMIJÄRVI JOUTSIJÄRVI

13 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET Joutsijärven kylä sijaitsee valtatien 5 ja kantatien 82 varrella, matkaa keskustaan on noin 25 km. Kylässä on kauppa ja huolto-asema. Kylän keskellä on yksi Suomen Salpa-linjan kunnostetuista bunkkereista. Vuonna 2012 kylässä asui 101 asukasta. Pääteitten risteyksessä oleva kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 426 Kunta: KEMIJÄRVI KOSTAMO Kostamon sijaitsee päätaajamasta pohjoiseen Kemijoen itäpuolella, matkaa keskustaan on noin 15 km. Vuonna 2012 kylässä asui 122 asukasta. Kemijokivarren itäpuolen suurin kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 427 Kunta: KEMIJÄRVI VUOSTIMO Vuostimo sijaitsee lähellä Kemijärven ja Pelkosenniemen kunnanrajaa valtatie 5 varrella. Vuonna 2012 kylässä oli 115 asukasta. Matkailukeskuksen vaikutusalueella oleva kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 428 Kunta: PELKOSENNIEMI PYHÄJÄRVI Kylä sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskuksen yhteydessä, Pyhäjärven rannalla. Vuonna 2012 kylässä oli 87 asukasta. Matkailukeskukseen tukeutuva kasvava kylä. Vanha kyläalue pyritään säilyttämään pysyvälle asutukselle. at 429 Kunta: PELKOSENNIEMI KAIRALA Kylä sijaitsee kunnan päätaajamasta pohjoiseen Sodankylään menevän tien ja Kitisen varrella. Kylässä on säilynyt muutamia perinteisiä peräpohjalaistaloja. Kylän kymmenistä vanhoista taloista jotkut ovat 1800-luvun puolelta, useimmat 1900-luvun alkupuolelta. Vuonna 2012 kylässä asui 78 asukasta. Vanha kulttuurihistoriallinen kylä, Pelkosenniemen suurin kylä. Pyritään säilyttämään kylän arvokas ja perinteinen ilme. at 430 Kunta: POSIO KULOHARJU Kylä sijaitsee päätaajamasta etelään noin 25 km. Kylässä on kauppa. Kylätalolla on liikuntasali, ulkotulipaikka sekä urheilu- ja leikkikenttä. Vuonna 2012 kylässä asui 62 asukasta. Keskeinen sijainti Etelä-Posion alueella sekä päätien varrella. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 431 Kunta: POSIO SUONNANKYLÄ-HYVÄNIEMI Kylä sijaitsee päätaajamasta noin 20 km itään. Vuonna 2012 alueella asui 170 asukasta. Keskeinen sijainti Kitkan alueella. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 432 Kunta: POSIO KARJALAISENNIEMI Kylä sijaitsee päätaajamasta 15 km pohjoiseen. Kylällä toimii saha. Vuonna 2012 kylässä asui 120 asukasta. Keskeinen sijainti Suolijärven vesistön itäpuolella. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 433 Kunta: POSIO LEHTINIEMI Kylä sijaitsee päätaajamasta noin 30 km luoteeseen. Vuonna 2012 kylässä asui 82 asukasta. Keskeinen sijainti Suolijärven vesistön länsipuolella. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 434 Kunta: POSIO MOURUJÄRVI Kylä sijaitsee päätaajamasta reilu 30 km pohjoiseen. Vuonna 2012 kylässä asui 79 asukasta. Keskeinen sijainti Pohjois-Posion alueella. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 435 Kunta: SALLA

14 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET HAUTAJÄRVI Kylä sijaitsee Sallan kunnan eteläosassa päätaajamasta noin 40 km etelään. Vuonna 2012 kylässä oli 129 asukasta. Kylässä on ala-aste. Etelä-Sallan keskeisin kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 436 Kunta: SALLA KURSU Kylä sijaitsee Sallan päät1aajamasta länteen noin 25 km. Vuonna 2012 kylässä asui 190 asukasta. Kylässä on alaaste ja leipomo. Kemijärven suunnan keskeinen kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 437 Kunta: SALLA AHVENSELKÄ Kylä sijaitsee Sallan päätaajamasta luoteeseen noin 35 km. Vuonna 2012 kylässä asui 81 asukasta. Keminniemen alueen keskeinen kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 438 Kunta: SALLA KELLOSELKÄ Kylä sijaitsee Sallan päätaajamasta koilliseen noin 15 km. Vuonna 2012 kylässä asui 100 asukasta. Kylässä on alaaste. Keskeinen sijainti Sallan raja-aseman läheisyydessä. at 439 Kunta: SALLA SAIJA Kylä sijaitsee Sallan päätaajamasta pohjoiseen noin 30 km. Vuonna 2012 kylässä asui 121 asukasta. Pohjois-Sallan keskeinen kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 440 Kunta: SAVUKOSKI KUOSKU Kylä sijaitsee Savukosken päätaajamasta reilu 10 km kaakkoon. Vuonna 2012 kylässä asui 136 asukasta. Tenniöjokivarren keskeinen kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 441 Kunta: SAVUKOSKI MARTTI Kylä sijaitsee Savukosken päätaajamasta noin 25 km pohjoiseen. Vuonna 2012 kylässä asui 132 asukasta. Pohjois-Savukosken keskeinen kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 442 Kunta: SAVUKOSKI TANHUA Kylä sijaitsee Savukosken päätaajamasta reilu 30 km luoteeseen. Vuonna 2012 kylässä asui 63 ihmistä. Kylässä on koulu. Savukosken länsiosan keskeinen kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 443 Kunta: KEMIJÄRVI LEHTOLA Lehtola sijaitsee Kemijärveltä Posiolle menevän tien varrella, päätaajamasta noin 25 km kaakkoon. Vuonna 2012 kylässä asui 103 asukasta. Kylässä on ala-aste. Posiontien varren suurin kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. at 444 Kunta: POSIO TOLVA Kylä sijaitsee päätaajamasta noin 25 km koilliseen. Vuonna 2012 kylässä asui 71 asukasta. Kylässä on kahvila ja myymälä. Keskeinen sijainti Kitkan alueella. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. c 101 Kunta: KEMIJÄRVI KEMIJÄRVEN KESKUSTA

15 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET Alue sisältää keskustan ja Särkikankaan, valtatien viereiset alueet Pelkosenniemen kadulle asti. Alue sijaitsee ItäLapin-Ranuan-Rovaniemen matkailun vetovoima-alueella (mv 8401) ja Barentsin kehittämiskäytävän alueella (LK 8450). Seutukunnan tärkein palvelukeskus. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. c 102 Kunta: SALLA SALLA KESKUSTA Alue sisältää Sallan taajaman ydinkeskustan alueen Kemijärventien ja Kuusamontien varressa. Kasvava keskusta Venäjän kaupan ansiosta. Palveluiden lisärakentaminen tulee suunnata keskustan tiivistämiseen. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. c ROVANIEMEN KESKUSTA Alue sisältää Rovaniemen keskustan. Keskustan alueelle sijoittuu Rovaniemen keskeisiä julkisia palveluita. Kaupalliset palvelut ovat erittäin monipuoliset. Vuonna 2013 alueella asui ihmistä. c 125 Kunta: RANUA RANUAN KESKUSTA Ranuan keskustatoimintojen alue rajautuu.. Keskustan alueelle sijoittuvat Ranuan keskeiset julkiset palvelut sekä kaupallisia palveluita. Alue sijaitsee Itä-Lapin-Ranuan-Rovaniemen matkailun vetovoima-alueella (mv 8401). c 126 Kunta: POSIO POSION KESKUSTA Posion keskustatoimintojen alue rajautuu.. Keskustan alueelle sijoittuvat Posion keskeiset julkiset palvelut sekä kaupallisia palveluita. Alue sijaitsee Itä-Lapin-Ranuan-Rovaniemen matkailun vetovoima-alueella (mv 8401). c 127 Kunta: SAVUKOSKI SAVUKOSKEN KESKUSTA Savukosken keskustatoimintojen alue rajautuu.. Keskustan alueelle sijoittuvat Savukosken keskeiset julkiset palvelut sekä kaupallisia palveluita. Alue sijaitsee Itä-Lapin-Ranuan-Rovaniemen matkailun vetovoima-alueella (mv 8401). c 128 Kunta: PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMEN KESKUSTA Pelkosenniemen keskustatoimintojen alue rajautuu idässä Kemijokeen. Keskustan alueelle sijoittuvat Pelkosenniemen keskeiset julkiset palvelut sekä kaupallisia palveluita. Alue sijaitsee Jäämeren kehittämiskäytävän alueella (LK 8451), Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 8001) ja ItäLapin-Ranuan-Rovaniemen matkailun vetovoima-alueella (mv 8401). c 129 Kunta: PELKOSENNIEMI PYHÄTUNTURIN KESKUSTA Pyhätunturin keskustatoimintojen alue rajautuu.. Alueelle sijoittuu Pyhätunturin matkailukeskuksen kaupallisia toimintoja. Alue sisältyy Itä-Lapin-Ranuan-Rovaniemen matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401). ca 181 Kunta: ROVANEMI SAARENKYLÄ Alue sijaitsee valtatie 4:n varrella noin 1,5 km Ro-vaniemen keskustasta pohjoiseen. Alueella on yksi hypermarket. Kohde sijaitsee Barentsin kehittämiskäytävän alueella (LK 8450), Rovaniemen kaupunkivyöhykkeellä (kk 8501) ja Ounasjoki-Rovaniemen matkailun vetovoima-alueella (mv 8418). E Kunta: SALLA

16 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET SALLAN RAJA-ASEMA Sallan raja-asema sijaitsee päätaajamasta noin 20 km koilliseen. Rajan ylityspaikka virallistettiin syksyllä Raja-asema on uusi ja hyvin varusteltu. Venäjän puolelle on rakennettu samanlainen. Ylitysmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Vuonna 2013 ylittäjiä oli yli Kansainvälisesti merkittävä rajanylityspaikka. EA 2860 Kunta: RANUA SAPILASVAARAN AMPUMARATA Ampumarata sijaitsee noin 12 km etäisyydellä kunnan keskustasta. Rataa ylläpitää Ranuan riistanhoitoyhdistys ja sillä on suuri merkitys etenkin ampumakokeiden järjestämispaikkana. Metsästäjien lisäksi rataa käyttävät myös Ranuan Urheiluampujat ry, poliisi ja reserviläiset. Alueella on hirvi- ja karhukoerata ja pienoispistoolirata. Radalla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa, mutta sijoituspaikkalupa on. Rata sijaitsee 3.luokan pohjavesialueella, mutta ongelmia pohjavedelle ei tiedetä aiheutuneen. Seudullinen ampumarata. EA 2861 Kunta: POSIO KETTUHARJUN AMPUMARATA Posion riistanhoitoyhdistyksen Kettuharjun ampumarata sijaitsee Taivalkoskelle menevän maantien varressa noin 15 kilometrin päässä Posion Keskustasta. Radalla järjestetään lakisääteisiä ampumakokeita ja pidetään harjoitusammuntoja. Alueella on kiväärirata. Vuosittainen laukaisumäärä on pieni, mutta radan merkitys ampumakokeiden järjestämispaikkana on suuri. Rata sijaitsee 2.luokan pohjavesialueella. Seudullinen ampumarata. EA 2862 Kunta: POSIO AHVENVAARAN HAULIKKORATA Rata on Posion ampujien ylläpitämä haulikkoammuntarata noin kymmenen kilometrin päässä Posion keskustasta. Radalla on mahdollista ampua skeetia, trapia ja kaksoistrapia. Rataa käytetään haulikkoammunnan harjoitteluun ja kilpailujen järjestämiseen. Vuosittain laukauksia ammutaan noin Radalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Seudullinen ampumarata. EA TORAMON AMPUMARATA Ampumarata sijaitsee Rovaniemen taajaman itäpuolella Toramojärven rannalla lähellä Ounasrinteen kaupunginosaa kaupungin omistamalla tontilla. Rataa käyttää seitsemän yhteisöä. Alueella on kaksi 25m pistoolirataa, kaksi luodikkorataa, 50m pienoiskivääri- ja pistoolirata sekä ampumahiihtorata. Rata-alueella on myös jousiammuntastadion. Haulikkoammunta radalla on kielletty. Radalla järjestetään lakisääteisiä ampumakokeita ja myös kansallisen tason kilpailuja. Laukaisumäärä vuodessa on ja välillä. Radalle on myönnetty toistaiseksi voimassaoleva ympäristölupa vuonna Rata sijaitsee pohjavesialueen reunalla ja varsin lähellä asuinaluetta. Ampumatoiminnan vaikutuksia pohjaveteen seurataan kuitenkin säännöllisesti eikä suurempaa meluhaittaa ole esiintynyt. Maakunnallinen ampumarata. EA PAHKAMAAN AMPUMARATA Pahkamaan rata-alue sijaitsee lähellä Someroharjun varuskuntaa noin yhdeksän kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Alue on tarkoitettu pienikaliiperisilla aseilla suoritettaviin koulu-, haulikko-, hirvirata- ja luodikkoammuntoihin sekä ampumakilpailuihin ja kilpa-ammunnan harjoitteluun. Rata-alueen käyttäjiä ovat Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot ry, poliisi, rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat. Toiminnasta ampumarataalueella vastaa Lapin Ilmatorjuntarykmentti. Radalle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009 kymmeneksi vuodeksi. Rata-alueella on kolme haulikkorataa, kaksi kiväärirataa, 25m pistoolirata, 50m rata ja kaksi 150m rynnäkkökiväärirataa. Lajimahdollisuuksiltaan rata on maakunnan parhaita. Maakunnallinen ampumarata. EA 2865 Kunta: KEMIJÄRVI PELTOJÄRVEN AMPUMAURHEILUKESKUS Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen Peltojärven ampumarata sijaitsee Peltojärven lounaisrannalla noin viiden kilometrin päässä Kemijärven keskustasta. Radalla on mahdollista ampua kiväärillä, pienoiskiväärillä, pistoolilla ja pienoispistoolilla. Radalla on suuri merkitys ampumakokeiden järjestämispaikkana. Laukaisumäärä vuodessa on ja välillä. Rata-alueella on myös 300 m rata, joita ei ole montaa koko maakunnan alueella. Radalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Seudullinen ampumarata.

17 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET EA 2866 Kunta: SALLA ISOAAVAN AMPUMARATA Ampumarata sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Sallan keskustasta. Rata on Sallan alueen käytetyin ampumarata. Rataa ylläpitävät riistanhoitoyhdistys ja Sallan Ampujat ry. Radan lajimahdollisuudet ovat varsin monipuoliset: alueella ammutaan kiväärillä, pienoiskiväärillä, pistoolilla ja haulikolla. Vuosittaiset laukaisumäärät ovat ja välissä. Radalla ammutaan myös ampumakokeita ja järjestetään kilpailutoimintaa. Rata sijaitsee kolmannen luokan pohjavesialueella. Radalla on voimassa oleva ympäristölupa. Seudullinen ampumarata. EA 2867 Kunta: PELKOSENNIEMI NAPAKYMPPI Riistanhoitoyhdistyksen ylläpitämä ampumarata sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Pelkosenniemen keskustasta. Ampumarata-alueella on kaksi kiväärirataa. Radalla järjestetään ampumakokeita, kohdistetaan aseita ja harjoitellaan ampumista. Laukauksia ammutaan vuodessa noin Radalla on voimassa oleva ympäristölupa. Seudullinen ampumarata. EA 2868 Kunta: SAVUKOSKI RIISTANHOITOYHDISTYKSEN AMPUMARATA Ampumarata sijaitsee lähellä kunnan keskustaa taajaman koillisreunalla. Rata on hirvirata, jota käytetään enimmäkseen ampumakokeisiin ja aseiden kohdistamiseen. Laukaisumäärä vuodessa on alle Rata sijaitsee 2.luokan pohjavesialueella ja noin puolen kilometrin päässä asutuksesta. Toiminnasta ei kuitenkaan tiedetä aiheutuneen haittaa pohjavedelle eikä melusta ole tullut valituksia. Seudullinen ampumarata. eah PERUNKAJÄRVI Alue sijaitsee Rovaniemellä lähimmillään noin 13 km etäisyydellä kaupungin keskustasta koilliseen. Puolustusvoimat harjoittelevat alueella on kolmenakymmenenä päivänä vuodessa. Alueella tehtävissä harjoituksissa käytetään paukkupatruunoita, tulenosoituspanoksia, tulenkuvauskenttiä sekä paukkuvia harjoitusmiinoja joiden laukaisu tapahtuu sähköisesti ja vetolangoin. Lisäksi harjoituksissa käytetään myös valopistoolia ja valaisuraketteja. Alueella suoritetaan myös kaivautumisia ja tuliasemien raivauksia sekä otetaan naamioitumistarpeita maastosta. Yleisten teiden käyttö on alueella aina mahdollista. Puolustusvoimien harjoitusalue. EAH 2900 Kunta: KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI ROVAJÄRVEN AMPUMA-ALUE Alue sijaitsee Kemijärven kaupungin, Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnan sekä Rovaniemen maalaiskunnan alueella. Alueella sijaitsevan järven mukaan nimetty neliökilometrin ampuma-alue onkin Länsi-Euroopan suurin. Tykistön valtakunnallisia ampumaleirejä alueella on ollut vuodesta 1949, ja vuonna 1986 siitä tuli koko puolustusvoimien pääampuma-alue. Puolustusvoimien harjoitusalue. Aluetta kehitetään puolustusvoimien pääampuma-alueena. EJ KUUSISELÄN KAATOPAIKKA Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 16 km etelään. Rovaniemen kaupungin kaatopaikka. Nykyinen kaatopaikka. EJ 2359 Kunta: RANUA RANUAN JÄTEASEMA Alue sijaitsee noin kaksi kilometriä päätaajamasta etelään. Jäteasemalle otetaan veloituksetta vastaan muun muassa risu- ja oksajätettä, puutarhajätettä, tavanomaisia vaarallisia jätteitä ja metalliromua. Maksua vastaan alueelle otetaan sekajätettä, rakennusjätettä, biojätettä, tiilijätettä ja betonijätettä. Nykyinen jäteasema. EJ 2360 Kunta: SAVUKOSKI SAVUKOSKEN HYÖTYJÄTEASEMA Alue sijaitsee Savukosken päätaajaman itäpuolella noin 7 km etäisyydellä. Asemalle otetaan vastaan ongelmajätteet, metalliromut, puutarhajätteet, sähkö- ja elektroniikkaromut sekä rakennus- ja purkujätteet.

18 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET Nykyinen hyötyjäteasema. EJ 2361 Kunta: PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMEN HYÖTYJÄTEASEMA Alue sijaitsee Pelkosenniemen päätaajamasta noin kaksi kilometriä etelään. Asemalle otetaan vastaan mm. ongelmajätteet, metalliromut, puutarhajätteet, sähkö- ja elektroniikkaromut sekä rakennus- ja purkujätteet. Nykyinen hyötyjäteasema. EJ 2362 Kunta: KEMIJÄRVI KEMIJÄRVEN JÄTEASEMA Alue sijaitsee päätaajamasta Rovaniemen suuntaan noin 10 km. Kemijärven siirtokuormausasemalle toimitetaan Sallan, Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken yhdyskuntajätteet puristettavaksi. Nykyinen siirtokuormausasema. EJ 2363 Kunta: SALLA SALLAN HYÖYTYJÄTEASEMA Alue sijaitsee päätaajamasta noin 5 km länteen. Asemalle otetaan vastaan mm. ongelmajätteet, metalliromut, puutarhajätteet, sähkö- ja elektroniikkaromut sekä rakennus- ja purkujätteet. Nykyinen hyötyjäteasema. EJ 2364 Kunta: POSIO POSION HYÖTYJÄTEASEMA Alue sijaitsee päätaajamasta Kuusamon suuntaan noin kolme kilometriä. Asemalle otetaan maksutta vastaan kotitalouksissa syntyvät ongelmajätteet, metalliromu ja kierrätyskelpoiset kunnossa olevat huonekalut ja laitteet. Maksua vastaan alueelle otetaan muun muassa biojätettä, puutarhajätettä, maa-ainesta ja puhdasta tiiltä tai betonia. Nykyinen hyötyjäteasema. EK 1902 Kunta: SAVUKOSKI AKANVAARA Akanvaaran emäksiseen kerrosintruusioon liittyy useita kromiittikerroksia, jotka sisältävät kromin lisäksi myös platinaryhmän metalleja (PGE). Stratigrafisesti ylimmän kromiittikerroksen arvioidaan sisältävän noin 18 miljoonaa tonnia kromimalmia, jonka pitoisuudet ovat 22,8 % Cr2O3 ja 0,912 g/t platinaryhmän metalleja. Muiden kromiittikerrosten osalta kairausprofiilien väli on niin harva, ettei tarkkojen malmimäärien arvioiminen ole mahdollista. Todennäköinen kaivosalue. EK 1903 Kunta: PELKOSENNIEMI LAMPIVAARA Alue sijaitsee Luoston vanhojen metsien suojelualueella Lampivaaran päällä. Lampivaaran Ametistikaivos lienee ainoita jalokivikaivoksia koko maailmassa, jonne matkailijat ovat tervetulleita. Opastettuja kaivosvierailuja järjestetään ympäri vuoden. Kaivoksella ei käytetä konevoimaa. Toimiva ametistikaivos/ matkailukohde. EN 1912 Kunta: ROVANIE-MI MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOS Alue sijaitsee noin 4 km Rovaniemen keskustasta länsilounaaseen. Alueelle on suunnitteilla biovoimalaitos. Suunniteltu 225 MW:n Mustikkamaan voimalaitos tulee tuottamaan sähköä ja kaukolämpöä. Voimalassa tullaan käyttämään pääasiassa puuperäisiä polttoaineita ja turvetta sekä tuki- ja varapolttoaineena raskasta polttoöljyä ja varapolttoaineena kivihiiltä. Suunnitelmien mukaan voimalaitosalueella myös murskataan ja varastoidaan puuperäisiä polttoaineita sekä käsitellään ja varastoidaan turvetta ja kivihiiltä. Suunnitteilla oleva voimalaitos. EN PETÄJÄSKOSKEN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 31 km lounaaseen. Kemijoki Oy:n omistama voimalaitos. Voimalaitoksen teho on 182 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna 687 GWh/a. Laitos on rakennettu vuosina ja putouskorkeus on 20,5 m. Tuotannossa oleva voimalaitos.

19 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET EN VALAJASKOSKEN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 15 km lounaaseen. Kemijoki Oy:n omistama voimalaitos. Voimalaitoksen teho on 101 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna 365 GWh/a. Laitos on rakennettu vuosina ja putouskorkeus on 11,5 m. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN PERMANTOKOSKEN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 18 km itään. Kemijoki Oy:n omistama voimalaitos. Voimalaitoksen teho on 13 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna 50,5 GWh/a. Laitos on rakennettu vuosina ja putouskorkeus on 24 m. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN SIERILÄN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 17 km kaakkoon. Kemijoki Oy:n suunnitteilla oleva voimalaitos. Suunnitellun voimalaitokseen teho on 56 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna 156 MWh/a. Laitoksen putouskorkeus on noin 8 m. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin Lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon vuonna Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös saatiin Suunniteilla oleva voimalaitos. EN VANTTAUSKOSKEN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 45 km kaakkoon. Kemijoki Oy:n omistama voimalaitos. Voimalaitoksen teho 95 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna 448 GWh/a. Laitos on rakennettu vuosina ja putouskorkeus on 22 m. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN KAIHUAN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 52 km kaakkoon. Rovakaira Oy:n omistama voimalaitos. Voimalaitoksen teho 5,6 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna 11 GWh/a. Putouskorkeus on 46,5 m. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN PIRTTIKOSKEN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 66 km kaakkoon. Kemijoki Oy:n omistama voimalaitos. Voimalaitoksen teho 140 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna 581 GWh/a. Laitos on rakennettu vuosina ja putouskorkeus on 26 m. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN KAARNIN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 52 km itään. Voimalaitos on Rovakaira Oy:n omistama. Voimalaitoksen teho on 1,2 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna on 2,0 GWh/a. Putouskorkeus on 18 m. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN JUOTAKSEN VOIMALAITOS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 60 km kaakkoon. Voimalaitos on Koillis-Lapin sähkön omistama. Voimalaitoksen teho on 3,7 MW ja sähköntuotanto keskivesivuonna on 8,0 GWh/a. Laitos on rakennettu vuosina ja putouskorkeus on 20,9-30,4 m. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN Kunta: PELKOSENNIEMI

20 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET KEMIHAARAN VOIMALAITOS Suunnitteilla oleva voimalaitos sijaitsisi noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä Pelkosenniemen päätaajaman kaakkoispuolella. Voimalaitos rakennetaan, mikäli Kemihaaran allas toteutuu. Suunnitteilla oleva voimalaitos. EN 2321 Kunta: KEMIJÄRVI SEITAKORVAN VOIMALAITOS Voimalaitos sijaitsee päätaajamasta etelään Luusuan ja Juujärven kylien välillä. Voimalaitos on Kemijoki Oy:n omistama. Voimalaitoksella säännöstellään Kemijärven vedenkorkeutta. Voimalaitos on rakennettu vuosina Putouskorkeutta on metriä ja laitoksen teho on 130 MW. Sähköntuotanto keskivesivuonna on 506 GWh/a. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN 2322 Kunta: KEMIJÄRVI JUMISKON VOIMALAITOS Voimalaitos sijaitsee päätaajamasta reilut 25 km etelään. Voimalaitos on PVO-Vesivoima Oy:n omistama. Laitoksella säännöstellään Posion Suolijärvien vedenkorkeutta. Jumiskon voimalaitos on rakennettu vuonna Pudotuskorkeutta on 96 metriä ja laitoksen teho on 26 MW. Tuotannossa oleva voimalaitos. EN 2323 Kunta: PELKOSENNIEMI KOKKOSNIVAN VOIMALAITOS Voimalaitos sijaitsee päätaajamasta pohjoiseen Sodankylään menevän tien varrella. Voimalaitos on Kemijoki Oy:n omistama. Laitos on rakennettu vuosina Pudotuskorkeutta on 11,5 metriä ja laitoksen teho on 25 MW. Sähköntuotanto keskivesivuonna on 79 GWh/a. Tuotannossa oleva voimalaitos. EO 2431 Kunta: KEMIJÄRVI PURNUKANGAS Kohde sijaitsee Kemijärvellä noin 27 km kaakkoon kaupungin päätaajamasta. Kohde on moreenipeitteinen, karkearakeinen alue. Alueella on voimassaoleva ottolupa. Lähellä ei ole asutusta. Hiekan ja soran ottoalue. EO 2432 Kunta: KEMIJÄRVI KATTILAVAARA Kohde sijaitsee Kemijärvellä noin kuusi kilometriä kaupungin päätaajamasta kaakkoon. Kohde on moreenipeitteinen, karkearakeinen alue. Kohde on käytössä oleva ottoalue. Alueella on voimassaoleva ottolupa. Lähistöllä on asutusta ja mökkejä. Hiekan ja soran ottoalue. EO 2434 Kunta: KEMIJÄRVI MURTOMAA Kohde sijaitsee Kemijärvellä noin kolme kilometriä länteen kaupungin päätaajamasta. Kohteessa on lohkareista moreenia. Alueella on voimassaoleva ottolupa. Hiekan ja soran ottoalue. EO 2435 Kunta: KEMIJÄRVI, ROVANIEMI LAPALIONKANGAS Kohde sijaitsee Kemijärvellä noin 30 km kaupungin päätaajamasta länteen. Kohde koostuu kahdesta alueesta. Toinen alue on iso vanha ottoalue, jolla on pääasiassa soraa, mutta myös hiekkaa. Tällä alueella on voimassaoleva ottolupa. Toinen alue on vedellä täyttynyt kalliolouhos. Alueella on gabroa. Kummallakaan alueella ei ole tällä hetkellä ottoa käynnissä. Maa- ja kalliokiviaineksen ottoalue. EO 2437 Kunta: KEMIJÄRVI TOHMOVAARA Kohde sijaitsee Kemijärvellä noin neljä kilometriä kaupungin päätaajamasta pohjoiseen. Kohde on pintamaan ja kallion ottoalue. Maa- ja kallio-kiviaineksen ottoalue.