LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LIITE 1. ALUEKUVAUKSET

Transkriptio

1 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LIITE 1. ALUEKUVAUKSET

2

3 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kunta KEMI, KEMINMAA, SIMO, TORNIO Muokkauspvm Kohde PERÄMERENKAARI Aluekuvaus Perämerenkaari käsittää Lapissa rannikkovyöhykkeen Simon, Kemin, Tornion ja Keminmaan kunnissa. Perämerenkaaren merkinnällä osoitetaan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeä kehittämisvyöhyke. Perämerenkaari kulminoituu Kemi-Tornion maakuntakeskuksen alueelle, jossa maakuntakaavassa osoitetut kehittämiskäytävät kohtaavat toisensa. Rannikkoa myötäilee moottoritienä valtatie 4, logistisesta keskuksesta aukeavat yhteydet merelle ja rautateitä pitkin Pohjois-Pohjanmaalle ja Tornion kautta Ruotsiin. Lentoyhteys on Kemi-Tornion lentoasemalta. Kehittymistä alueella tapahtuu teollisuuden, kaupan ja energiatuotannon toimialoilla. Suurten vireillä olevien energia-, kaivos, teollisuus- ja logistiikkahankkeiden investoinnit tuovat toteutuessaan Perämerenkaarelle ja koko Lapille mittavat aluetalousvaikutukset. Perämerenkaari on maankohoamisrannikkoa, jonka erityispiirteinä korostuvat maiseman-, luonnon- ja kulttuuriperinnön arvot. Rannikon matkailu- ja virkistyskäyttö perustuu matkailukohteiden, veneilyreittien ja -satamien sekä kevyen liikenteen reitistön vahvistamiseen. Perämerenkaarelle sijoittuu Pohjanlahden rantatie, jota kehitetään virallisena matkailutienä. Varausperuste Kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeä kehittämisvyöhyke. Kehittämisperiaate Perämerenkaaren alueesta kehitetään Pohjois-Euroopan toiminnallisesti yhdentynein raja-alue sekä Euroopan Unionin pohjoisin teollisuuden, energiatuotannon, liikenteen ja logistiikan sekä tutkimuksen ja osaamisen keskittymä. Suunnittelussa varaudutaan palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Rannikon matkailu- ja virkistyskäytön suunnittelussa hyödynnetään maankohoamisrannikon erityispiirteitä ja edistetään arvokkaiden maisema-, luonto- ja kulttuuriperintökohteiden säilymistä. Kunta PELLO, TORNIO, YLITORNIO Muokkauspvm Kohde LÄNSI-LAPIN KÄYTÄVÄ JA REVONTULTENTIE Aluekuvaus Länsi-Lapin kehityskäytävä suuntautuu Tornio-Haaparannasta valtakunnan rajaa mukaillen Enontekiön kautta Jäämerelle. Käytävä sitoo liikenteeseen, logistiikkaan, elinkeinotoimintaan ja rajayhteistyöhön perustuen läntisen Lapin kunnat toiminnallisesti yhteen sekä yhteistyöhön Ruotsin puolen kuntien kanssa. Länsi-Lapin käytävä sisältää vision pohjoiseen Norjaan suuntautuvasta ratayhteydestä. Kehityskäytävän sisällä Tornionlaakso muodostaa itsessään rajayhteistyö-, matkailu- ja liikennevyöhykkeen. Suomen puolella liikenteen rungon muodostavat vt 21 (E 8) sekä päärata Torniosta Kolariin. Rajanylityspaikkoja on Torniossa, Ylitorniolla ja Pellossa. Revontultentie on virallinen matkailutie. Pohjoiskalotin liikenneväylät kulkevat alueen kautta, mikä on mahdollistanut logistiikka-alan kehittymisen. Lisäksi alueella on merkittävää rakentamisen alan yritystoimintaa. Alkutuotannon, matkailun ja muun pienyritystoiminnan osuus työpaikkojen kokonaismäärässä on merkittävä eikä varsinaisia teollisia suuryrityksiä ole. Tornionlaakso kulttuurimaisemineen ja sijainti Ruotsin rajalla ovat luoneet tunnetun ja omaperäisen tornionlaaksolaisen kulttuuri-identiteetin, jossa kansainvälisyys ja yrittäminen ovat luonnollinen osa asukkaiden jokapäiväistä elämää. Tornionlaakson matkailun vetovoimatekijöinä korostuvat maisema-, luonto- ja kulttuuriperintöarvot sekä mahdollisuudet perinteiseen virkistyskalastukseen. Varausperuste Valtakunnallisesti tärkeä kansainvälinen liikennekäytävä. Kehittämisperiaate Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin, liikenneympäristön laatuun sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin. Kunta KEMINMAA, TERVOLA Muokkauspvm Kohde bk BARENTSIN KÄYTÄVÄ Aluekuvaus Barentsin käytävä kulkee Kemi-Tornio -alueelta Tervolan kautta Rovaniemelle ja sieltä edelleen Kemijärven kautta Sallaan (Murmanskin käytävä) jatkuen valtakunnan rajan yli Venäjälle Murmanskin alueelle. Barentsin käytävä Kemi-Tornio -alueelta Rovaniemelle palvelee myös Rovaniemeltä pohjoiseen kohti Sodankylää ja Ivaloa suuntautuvaa Jäämeren kehityskäytävää. Kehityskäytävän liikenteen rungon muodostavat vt 4 Keminmaasta Rovaniemelle sekä päärata Laurilasta Rovaniemelle ja edelleen Itä-Lappiin. Lentoyhteys on Kemi-Tornio -lentoasemalta. Käytävän kehittämiseen liittyy eri kuljetusmuotojen logistinen yhteistyö. Kemijokivarsi on perinteinen kulkuväylä Lappiin. Jokilaakson arvokas kulttuuriympäristö toimii matkailun vetovoimatekijänä. Tervolan alueen luonto- ja kulttuuriperintökohteet muodostavat erityisen kokonaisuuden luonto- ja kulttuurimatkailulle. Varausperuste Valtakunnallisesti tärkeä kansainvälinen liikennekäytävä. Kehittämisperiaate Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin, liikenneympäristön laatuun sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin. Kunta KEMI, TORNIO Muokkauspvm Kohde kk 8500 KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE Aluekuvaus Kohdealueeseen kuuluvat Kemin, Tornion ja Haaparannan kaupunkialueet sekä Keminmaan kunnan eteläisimmät alueet. Kansainväliset kehittämiskäytävät kohtaavat toisensa Perämerenkaarella Kemi-Tornion maakuntakeskuksessa, jossa kehittyvät teollisuus- ja energiatuotanto sekä liikenne- ja logistiikkapalvelut. Asutus, työpaikat ja kaupalliset palvelut lisääntyvät ja tarve laadukkaaseen kaupunkisuunnitteluun korostuu. Alueella on maankohoamisrannikkoon ja jokisuistoihin liittyviä luonnonarvoja sekä arvokkaita kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön kohteita. Varausperuste Maakuntakeskus Kehittämisperiaate Suunnittelussa korostetaan kaupunkimaista yleisilmettä sekä täydennetetään ja eheytetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kehitetään asuin- ja elinympäristön laatua, varaudutaan palveluiden, teollisuuden ja energiantuotannon kasvuun sekä logistiikan muutoksiin. Otetaan huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöarvot. 1

4 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kunta YLITORNIO Muokkauspvm Kohde kk1 YLITORNIO ÖVERTORNEÅ Aluekuvaus Alue käsittää Ylitornion ja Overtorneån kuntakeskusten alueet. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Ylitornion ja Övertorneån (Matarengin) keskusten muodostamaa kokonaisuutta, johon kohdistuu yhteisiä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Kuntakeskuksissa on vakiintunutta yhteistoimintaa, jonka edelleen kehittäminen vahvistaa keskusten seudullista asemaa. Toiminnallisen ja alueidenkäytöllisen yhteistyön tiivistäminen asumisen, palvelujen ja matkailun kehittämisessä monipuolistaa alueen kehittämisedellytyksiä. Tornionlaakson arvokkaat maisema-, luonto- ja kulttuuriperintökohteet toimivat alueen vetovoimatekijöinä. Varausperuste Seudullisesti merkittävä, valtakunnan rajan ylittävä kehittämisen kohdealue. Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään asumisen ja palveluiden yhteistoiminnallisena kokonaisuutena. Suunnittelussa turvataan asuin- ja elinympäristön laatu ja otetaan huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöarvot. Kunta KEMI, KEMINMAA, SIMO, TORNIO Muokkauspvm Kohde POHJANMAAN RANTATIE Aluekuvaus Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin alueella pitkään ainoa maantie. Vanhan linjauksen mukainen maantie on ollut monin paikoin käytössä aina 1950-luvulle. Parhaiten säilyneillä tieosuuksilla vanhan tien maastonmyötäinen olemus ja linjaus ovat tien parantamisesta huolimatta säilyneet tai nähtävissä. Tiet ovat kapeita vaihdellen hiekka- ja sorapintaisesta päällystettyihin. Lapin alueella lähes koko rantatien pituus, 70 kilometriä, on paikallistettavissa maastossa. Parhaiten säilyneet yli kilometrin mittaiset tieosuudet, joissa sekä vanhan tien linjaus että maasto ovat säilyneet, ovat Simossa Onkalonperäntie, Onkalontie, Simonkyläntie, Kirkkotie ja Palokankaantie sekä Viantie, Keminmaalla ja Torniossa Hisikankaantie ja Torniossa Hietaharjuntie, Laivajärventie sekä Färimäentie. Simon kunnassa Simonkyläntie, joka on toiminut kesätienä jo 1600-luvulla, on valittu Tielaitoksen museotievalikoimaan. Varausperuste VNp valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009) Kehittämisperiaate Turvataan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rantatien ominaispiirteet säilyneillä osilla. Kunnostetaan ja opastetaan osana Pohjanlahden rantatien matkailutietä. Kunta KEMI Muokkauspvm Kohde A 8 KEMIN KAUPUNKI Aluekuvaus Taajama-alue käsittää Kemin kaupungin asemakaava-alueet ja niihin liittyvät taajamaluontoiset alueet. Alueen pinta-ala on noin ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt reilulla 200 asukkaalla. Kemi on vahvasti teollisuuteen ja kaupunkimaisiin palveluihin tukeutuvaa. Satama, moottoritie, lentokenttä ja raideyhteys tekevät alueesta liikenteen ja logistiikan solmukohdan. Väestönkasvu suunnataan nykyisten asemakaava-alueiden tiivistämiseen. Alueelle sijoittuu vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintä (km 165) (Karjalahti). Alue sisältyy Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen ja kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 8500). Alueella on RKY kohteet Karihaara ja Mäntylä (SR 3108), Pohjanmaan rantatie sekä maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Syväkangas (ma 8134). Varausperuste Kaupungin keskustaajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään tiivistyvänä keskusta-alueena, jossa toteutetaan tehokas liikennejärjestelmä sekä parannetaan joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Suunnittelussa otetaan huomioon arvokkaat luonto- ja kulttuurympäristökohteet. Kunta SIMO Muokkauspvm Kohde A 9 SIMO Aluekuvaus Taajama-alue käsittää Simon kuntakeskuksen asemakaava-alueet ja niihin liittyvät taajamaluontoiset alueet. Alueen pintaala on noin 700 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin 950 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt vajaalla 70 asukkaalla. Kuntakeskuksessa (C 122 Simo) sijaitsee mm. peruskoulu (0-9 vuosiluokat), lukio, terveyskeskus sekä päivittäistavarakauppoja. Taajama-alue sisältyy Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen. Simojokivarren osuus on maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (ma 8140). Alueella on RKY kohde Simon rautatieasema-alue (SR 3109). Varausperuste Kunnan keskustaajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen. Otetaan huomioon arvokkaat kulttuuriympäristökohteet. Kunta SIMO Muokkauspvm Kohde A 10 MAKSNIEMI Aluekuvaus Maksniemen taajama sijaitsee Simon kunnassa valtatien 4 varrella, Kemin keskustasta noin 15 km kaakkoon. Kylässä on peruskoulu (0-6 vuosiluokat). Alueen pinta-ala on vajaa 300 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa vajaa 700 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt 40 asukkaalla. Maksniemestä on hyvät kulkuyhteydet sekä Simoon että Kemiin. Varausperuste Olemassa oleva taajama-alue Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen. 2

5 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kunta YLITORNIO Muokkauspvm Kohde A 11 YLITORNIO Aluekuvaus Ylitornion keskustaajama, johon kuuluvat asemakaava-alueet sekä taajaman laajenemisalueet. Alueen pinta-ala on noin 950 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt reilulla 100 asukkaalla. Kuntakeskuksessa sijaitsevat Ainiovaaran koulu (0-9 vuosiluokat), lukio, terveyskeskus sekä kaupallisia palveluja. Taajaman pohjoispäässä on teollisuusaluetta (t 716). Alue kuuluu Länsi-Lapin käytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Taajama sisältyy kuntakehittämisen kohdealueeseen (kk1) sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8415). Aluetta koskevat osittain valtakunnallisesti arvokas Aavasaksan maisemanähtävyysalue (ma 6097) sekä Tornionjokilaakson maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (ma 6098). Taajaman rakennussuojelukohteet ovat Ylitornion kirkko, pappila, kansanopisto ja Ahon talo (SR 3076). Varausperuste Kunnan keskustaajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen sekä täydentäen olemassa olevaa kylärakennetta. Otetaan huomioon arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ja säilytetään rakennussuojelukohteet. Kunta TORNIO Muokkauspvm Kohde A 14 TORNIO Aluekuvaus Taajama-alue käsittää keskeiset Tornion asemakaava-alueet ja niihin liittyvät taajamaluontoiset alueet. Tornio on Lapin vanhin kaupunki. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf perusti Tornion kaupungin Suensaarelle vuonna Kaupungissa on runsaasti yrityksiä, kunnan ja valtion virastoja, oppilaitoksia sekä kulttuurilaitoksia, kuten Tornionlaakson maakuntamuseo sekä Aineen taidemuseo. Alueen pinta-ala on yli ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa lähes asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on kasvanut 120 asukkaalla. Väestön kasvu suunnataan nykyisten asemakaava-alueiden tiivistämiseen. Torpin alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintä (km 166). Tornion taajama-alue sisältyy Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen, kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 8500) sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8412). Alueella on virkistys-/ matkailukohteet Hellälä (rm 876) ja valtakunnanrajan ylittävä golfkenttä (rm 878). Taajama-alueella sijaitsevat RKY kohteet: Alatornion kirkko ympäristöineen (SR1 3117), joka on myös Unescon maailmanperintökohde (un 3033), Tornion rautatieasema (SR 3119) sekä Pohjanmaan rantatie. Maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin kuuluvat Peräpohjolan opisto sekä Hannulan silta. Varausperuste Kaupungin keskustaajama Kehittämisperiaate Tornion taajama-aluetta kehitetään tiivistyvänä keskusta-alueena, jossa toteutetaan tehokas liikennejärjestelmä sekä parannetaan joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Suunnittelussa otetaan huomioon arvokkaat luonto- ja kulttuurympäristökohteet ja säilytetään rakennussuojelukohteet. Kunta KEMINMAA Muokkauspvm Kohde A 15 KEMINMAA Aluekuvaus Taajama-alue käsittää Keminmaan kuntakeskuksen asemakaava-alueet ja niihin liittyvät taajamaluontoiset alueet. Alueen pinta-ala on noin 430 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt reilulla 200 asukkaalla. Alue kuuluu sekä Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen ja kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk). Taajamaalueen pohjoisosassa on pohjavesialuetta. Alueella on RKY kohde Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (ma 8145). Keminmaan kirkot on osoitettu suojelukohteena (SR1 3105). Varausperuste Kunnan keskustaajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen. Säilytetään valtakunnallisesti merkittävät rakennussuojelukohteet ja otetaan huomioon rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Kunta KEMINMAA Muokkauspvm Kohde A 16 LAUTIOSAARI Aluekuvaus Lautiosaaren taajama-alue sijaitsee Kemijoen itärannalla, vastapäätä Keminmaan Laurilan keskustaa. Alueen eteläpuolella sijaitsee Kemi-Tornion lentoasema. Lautiosaaressa toimii nykyään muutamia yrityksiä sekä Pölhön koulu (0-6 vuosiluokat). Alueen pinta-ala on noin 600 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt reilulla 150 asukkaalla. Alue kuuluu sekä Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen ja kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk). Ranta-alueet sisältyvät maakunnallisesti merkittään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Alueen eteläosassa on kulkenut lyhyeltä osalta RKY kohde Pohjanmaan rantatie. Varausperuste Olemassa oleva taajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen sekä täydentäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Kunta TERVOLA Muokkauspvm Kohde A 17 TERVOLA Aluekuvaus Tervolan kunnan keskustaajama, johon kuuluvat asemakaava-alueet sekä mahdolliset taajaman laajenemisalueet, mukaan lukien myös Hastinkankaan teollisuusalue. Alueen pinta-ala on noin ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vajaalla 60 asukkaalla vähentynyt. Tervolan kuntakeskuksessa sijaitsee peruskoulu (0-9 vuosiluokat), lukio, terveyskeskus sekä kaupallisia palveluja. Tervolasta on joukkoliikenneyhteydet Kemiin ja Rovaniemelle. Valtatien 4 varrella on kohdemerkinnällä osoitettu työpaikka-alue (tp 605). 3

6 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Tervolan taajama-alue on Barentsin käytävän varrella. Alue kuuluu sekä maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038) että matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8417). Tervolan taajama-alueella RKY kohteesta Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat on osoitettu rakennussuojelukohteena Tervolan kirkot (SR1 3105). Alue kuuluu myös maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Varausperuste Kunnan keskustaajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen sekä täydentäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Säilytetään rakennussuojelukohteet ja otetaan suunnittelussa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Kunta PELLO Muokkauspvm Kohde A 18 PELLO Aluekuvaus Pellon keskustaajama, johon kuuluvat asemakaava-alueet sekä mahdolliset taajaman laajentumisalueet. Alueen pinta-ala on noin 900 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt vajaalla 130 asukkaalla. Pellon kuntakeskuksessa sijaitsee peruskoulu (0-9 vuosiluokat), lukio ja terveyskeskus. Alueella on yritystoimintaa sekä kaupallisia palveluja, jotka tukeutuvat osittain myös Ruotsin puolen väestöön sekä matkailuliikenteeseen. Taajaman pohjoisosassa on teollisuusalue (t 715). Taajama-alue kuuluu Länsi-Lapin käytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Taajama sisältyy matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8415). Taajaman rakennussuojelukohteet ovat Pellon kirkko (SR 3113). Nivanpäässä on muinaismuistokohde (SM 3540). Varausperuste Kunnan keskustaajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen sekä täydentäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Säilytetään rakennussuojelukohteet ja otetaan suunnittelussa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Turvataan muinaismuistokohteen säilyminen. Kunta KEMI Muokkauspvm Kohde A 44 HEPOLA Aluekuvaus Hepolan taajama-alue sijaitsee noin 7 km kaakkoon Kemin keskustasta. Hepolan alue syntyi valtionyhtiö Veitsiluoto Oy:n (nykyisin Stora Enso) rakentaessa asuntoja työntekijöilleen. Hepolassa sijaitsee peruskoulu (0-9 vuosiluokat). Alue on pääosin omakotitalovaltaista aluetta. Alueen pinta-ala on noin 250 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa reilu asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt reilulla 200 asukkaalla. Alue kuuluu Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen sekä kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 8500). Varausperuste Olemassa oleva taajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen. Kunta KEMI Muokkauspvm Kohde A 45 AJOS Aluekuvaus Ajoksenniemi sijaitsee noin 7 km Kemin keskustasta etelään. Taajama-alue liittyy Kemin Ajoksen satamatoimintaan. Alueella on pientalovaltaista asuinaluetta. Alueen pinta-ala on noin 160 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin 380 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestön määrä ei ole muuttunut. Alue kuuluu Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen. Osa alueesta on pohjavesialuetta. Varausperuste Olemassa oleva taajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen. Kunta KEMI Muokkauspvm Kohde A 46 KARIHAARA Aluekuvaus Karihaaran taajama-alue sijaitsee noin 5 km Kemin keskustasta luoteeseen. Taajama-alue on kasvanut Kemi Oy:n teollisuusalueen (T 703), nykyisen Metsä-Botnian ympärille rajautuen Kemijokisuuhun. Alueen pinta-ala on noin 430 ha. Taajama-alueella asui vuoden 2010 lopussa 245 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on kasvanut viidellä asukkaalla. Karihaarassa sijaitsee peruskoulu (0-9 vuosiluokat). Alue sijaitsee Perämeren kaaren kehittämisvyöhykkeellä ja kaupunkikehittämisen kohdealueella (kk 8500). Läntisin osa alueesta on pohjavesialuetta. Alue kuuluu lähes kokonaan SEVESO konsultointivyöhykkeeseen (sev 2813). Taajama-alueella on rakennussuojelukohteina osoitettu RKY alueet Karihaaran tehdasyhdyskunta ja Mäntylä (SR 3108) sekä Lapin uitto- ja savottatukikohdista Myllyniemen sortteerialue (SR 3106). Myös Pohjanmaan rantatie kulkee alueen kautta. Varausperuste Olemassa oleva taajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään yhteyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Kehitetään joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Turvataan merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyminen ja sovitetaan uudis- ja lisärakentaminen arvokkaaseen rakennuskantaan. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Kunta KEMINMAA Muokkauspvm Kohde A 47 JOKISUU Aluekuvaus Jokisuun taajama-alue sijaitsee Keminmaan kunnan eteläosassa Kemijokisuussa. Alueen pinta-ala on noin 640 ha. Taajamaalueella asui vuoden 2010 lopussa hieman yli asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on kasvanut lähes 90 asukkaalla. Alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Taajama-alue sijaitsee Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeellä ja kaupunkikehittämisen kohdealueella (kk 8500). Alueella sijaitsee muinaismuistokohteena (SM 3583) osoitettu Valmarinniemi, joka kuuluu RKY kohteeseen Kemijokivarsi ja kirkkomaisemat. Valmarinniemen alue on osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena (ma 8136). 4

7 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Varausperuste Olemassa oleva taajama Kehittämisperiaate Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Kehitetään joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Turvataan kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden säilyminen. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriperintöarvot. Kunta KEMI Muokkauspvm Kohde A 48 SELKÄSAARI Aluekuvaus Selkäsaaren taajama-alue on osoitettu Kemin kaupungin ydinkeskustan edustalla sijaitsevan suuren saaren pohjoisosaan. Alueella on ennestään osin tiivistäkin loma-asutusta ja saari on vilkkaan virkistyskäytön kohteena sekä kesäisin että talvella. Aluevaraus osoittaa mahdollisuuden kehittää saarta tulevaisuudessa myös pysyvän asumisen alueena. Saarelle on osoitettu virkistys-/matkailukohde (rm 877) sekä yhdystien yhteystarve Kemin keskustaan. Selkäsaari sijaitsee Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeellä ja sisältyy kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 8500). Alueen eteläosassa sijaitsee maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Selkäsaaren vanhojen aallonmurtajarakenteiden yhteydessä (ma 8137). Varausperuste Uusi taajama-alue Kehittämisperiaate Alueen kehittämisessä otetaan huomioon poikkeuksellinen sijainti saaressa ja merellisessä ympäristössä. Uudis- ja lisärakentamisen suunnittelussa turvataan erityiset maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Kehitetään saaren virkistys- ja matkailukäyttöä. Kunta SIMO Muokkauspvm Kohde AA 90 SIMONIEMI Aluekuvaus Simoniemi sijaitsee noin 6 km Simon asemakylästä länteen. Simoniemen vanhan kylän alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Simonniemen kirkko on rakennettu vuonna Kyläalueelta avautuu merellisiä maisemanäkymiä ja vanhan maantien varrella sijaitsevat perinteiset rakennusryhmät pelto- ja niittyaukeineen. Taajama-aluevaraus on osoitettu laajasti vanhan kylän ympäristöön ja Viantien suuntaan valtatien pohjoispuolelle. Alueen pinta-ala on lähes 700 ha. Asunto-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin 430 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestömäärä ei ole muuttunut. Alueella on virkistys-/matkailukohteena (rm 868) osoitettu Wanhan pappilan ja pienvenesataman muodostama matkailukokonaisuus. Simoniemen taajama-alue sijaitsee Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeellä ja maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 8040). Simoniemen kylä on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena (ma 8144) ja se kuuluu RKY kohteeseen Simoniemen ja Simonkylän kyläasutus. Pohjanmaan rantatie kulkee taajama-alueen pohjoisreunassa. Simoniemen kirkko on kirkkolain mukainen rakennussuojelukohde (SR 3093). Alueella on myös muinaismuistokohde (SM 3611). Alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (ma 8139) Varausperuste Asuntovaltainen taajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Suunnittelussa turvataan merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kunta TORNIO Muokkauspvm Kohde AA 91 KAAKAMO Aluekuvaus Kaakamon asuntovaltainen alue sijaitsee Tornion kaupungin itäosassa, Keminmaan kunnan rajalla. Tornion ja Kemin kaupunkikeskustoihin on kumpaankin matkaa n. 13 km. Aluerajaus kattaa Kaakamojokisuiston aina meren rannikolta pohjoiseen Luukkaanperälle. Alueen pinta-ala on lähes 900 ha. Asunto-alueella asui vuoden 2010 lopussa noin 860 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt 25 asukkaalla. Kaakamoon kuuluvat pienemmät kylät Yli-Kaakamo, Kaakamo ja Ala-Kaakamo, joiden välissä sijaitsee Kaakamon koulu (0-6 vuosiluokat). Alue sisältyy Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen ja kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 8500). Kaakamoniemeen on osoitettu virkistys-/matkailukohde (rm 879) sataman yhteyteen. Alueen eteläosassa sijaitsevat RKY kohteeseen Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat kuuluva Kaakamonniemen kalasatama (SR 3102). Pohjanmaan rantatien historiallinen reitti kulkee aluevarauksen pohjoisosien kautta. Varausperuste Asuntovaltainen taajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Parannetaan joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Turvataan rakennussuojelukohteen säilyminen. Kunta TORNIO Muokkauspvm Kohde AA 92 LAIVANIEMI Aluekuvaus Laivaniemen asuntovaltainen alue sijaitsee noin 7 km päässä Tornion keskustasta kaakkoon. Aluevaraukseen kuuluvat Laivaniemen ja Kyläjoen alueet Ala-Raumolle asti. Alueen pinta-ala on noin 850 ha ja siellä asui vuoden 2010 lopussa reilu asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on kasvanut lähes 30 asukkaalla. Alue sisältyy Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen ja kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 8500). Pohjanmaan rantatien historiallinen reitti kulkee alueen pohjoisosien kautta. Varausperuste Asuntovaltainen taajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Parannetaan joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. 5

8 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kunta PELLO Muokkauspvm Kohde AA 93 HAVELANPÄÄ Aluekuvaus Havelanpää sijaitsee noin 5 km pohjoiseen Pellon kuntakeskuksesta. Alueen pinta-ala on noin 180 ha ja siellä asui vuoden 2010 lopussa reilu 200 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt 40 asukkaalla. Alueen eteläpäässä on virkistys-/matkailukohde (rm 855) Vihreä Pysäkki. Havelanpään alue kuuluu Länsi-Lapin käytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Alue sisältyy matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8415). Varausperuste Asuntovaltainen taajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Kunta TORNIO Muokkauspvm Kohde AA 94 VOJAKKALA Aluekuvaus Vojakkalan asuntovaltainen alue sijaitsee Tornionjokivartta seuraillen Kivirannasta noin 6 km pohjoiseen Ylivojakkalaan. Alueen pinta-ala on 830 ha ja siellä asui vuoden 2010 lopussa noin 760 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt 25 asukkaalla. Vojakkalassa sijaitsee koulu (0-6 vuosiluokat). Alue on tyypillistä, perinteistä jokivarsiasutusta ja kasvanut nauhamaisesti jokirannan tuntumaan. Kylämaisema on suhteellisen tiiviisti rakennettua maaseutua, jossa on sekä uutta että vanhaa rakennuskantaa. Vojakkalan asuntovaltainen alue kuuluu Länsi-Lapin käytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Tornionjokilaakso (ma 6098) sekä maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Tornionjoen jokivarsiasutus. Oravaisensaaressa on muinaismuistokohde (SM 3562). Varausperuste Asuntovaltainen taajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Parannetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Turvataan muinaismuistokohteen säilyminen. Kunta KEMINMAA Muokkauspvm Kohde AA 95 HIRMULA Aluekuvaus Hirmulan asuntovaltainen alue sijaitsee noin 8 km Keminmaan kuntakeskuksesta koilliseen Kemijoen itäpuolella. Alueen pinta-ala on reilu 400 ha ja siellä asui vuoden 2010 lopussa vajaa 300 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on vähentynyt kymmenellä asukkaalla. Kemijokivarsi on maakunnallisesti merkttävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Varausperuste Asuntovaltainen taajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kunta KEMINMAA Muokkauspvm Kohde AA 96 LIEDAKKALA Aluekuvaus Liedakkalan asuntovaltainen alue sijaitsee noin 7 km Keminmaan kuntakeskuksesta pohjoiseen Kemijoen länsirannalla. Alueen pinta-ala on 360 ha ja siellä asui vuoden 2010 lopussa noin 510 asukasta. Vuodesta 2005 alkaen väestö on kasvanut reilulla 30 asukkaalla. Alue sisältyy Barentsin kehittämiskäytävään. Asuntovaltaisen alueen eteläosa kuuluu RKY kohteeseen Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (ma 8145). Muu osa on maakunnallisesti merkttävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Varausperuste Asuntovaltainen taajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kunta SIMO Muokkauspvm Kohde AA 97 HAMARI Aluekuvaus Hamarin asuntovaltainen alue sijaitsee Simon keskustaajamasta Simojokivartta pohjoiseen Simojoen itärannalla. Alue kuuluu osittain maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8041). Hamarin asuntovaltainen alue on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Simojokivarren kulttuurimaisema (ma 8140). Varausperuste Asuntovaltainen taajama Kehittämisperiaate Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kunta TERVOLA Muokkauspvm Kohde at 202 OSSAUSKOSKI Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Tervolan kunnassa n. 17 km kirkonkylästä koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 142 asukasta. Ossauskoskella sijaitsee Kemijoki Oy:n omistama voimalaitos sekä kalanviljelylaitos, joka on aloittanut toimintansa vuonna Alue sijaitsee Barentsin kehittämiskäytävän varrella ja sisältyy Kemijokivarren Törmävaaran - Kätkävaaran matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8417). Alue kuuluu myös Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Kemijoen Loma Peuran kylässä on osoitettu virkistys- /matkailukohteena (rm 863). Alueella on RKY 2009 kohteeseen Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat kuuluvia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (ma 8145). Muu jokivarsi on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Alueella on pohjavesialuetta. Varausperuste Keskuskylä 6

9 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. Kunta TERVOLA Muokkauspvm Kohde at 203 MATTINEN - LIIMATTA Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Kemijoen itärannalla, jokivarressa Tervolan kuntakeskuksesta koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 247 asukasta. Alue sisältyy Kemijokivarren Törmävaaran Kätkävaaran matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8417) sekä Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Alueella on RKY 2009 kohteeseen Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat kuuluva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Liimatanperä (ma 8145). Muu jokivarsi on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. Kunta TERVOLA Muokkauspvm Kohde at 206 YLI-PAAKKOLA Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Tervolan kunnassa n. 9 km kirkonkylästä etelään. Vuonna 2010 alueella asui 197 asukasta. Alue sisältyy Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Alue on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijokivarsi (ma 8128). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. Kunta PELLO Muokkauspvm Kohde at 286 KONTTAJÄRVI Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Pellon kunnassa, n. 20 km kirkonkylästä itäkoilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 122 asukasta. Alue sisältyy Saukkoriipi Konttajärvi Rattosjärven maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8034). Alueella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä, maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Konttajärvi (ma 6095). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kunta PELLO Muokkauspvm Kohde at 288 LANKOJÄRVI Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Pellon kunnassa, n. 18 km kirkonkylästä itäkaakkoon. Vuonna 2010 alueella asui 193 asukasta. Alue sisältyy Ylitornio Pello järvialueiden matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8415) sekä Pello-Järvikylät-Ylitornio maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8035). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Kunta PELLO Muokkauspvm Kohde at 290 TURTOLA Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Pellon kunnassa, n. 14 km kirkonkylästä etelään. Vuonna 2010 alueella asui 255 asukasta. Keskuskylä kuuluu Länsi-Lapin kehityskäytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Alue sisältyy Aavasaksa Kantomaanpää Turtola maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8042). Turtolan kirkko on osoitettu rakennussuojelukohteena (SR 3114). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella.turvataan rakennussuojelukohteen säilyminen. Kunta YLITORNIO Muokkauspvm Kohde at 294 AAVASAKSA Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Ylitornion kunnassa, n. 4 km kirkonkylästä pohjoiseen. Vuonna 2010 alueella asui 204 asukasta. Kylässä on kaupallisia palveluita. Aavasaksalta on siltayhteys Ruotsin Övertorneålle, jonka yhteyteen on merkitty kevyen liikenteen väylän yhteystarve. Alue kuuluu Ylitornion ja Övertorneån kuntakeskusten kehittämisen kohdealueeseen (kk1). Aavasaksan keskuskylän alue kuuluu Länsi-Lapin kehityskäytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Alue sisältyy Ylitornio Pello järvialueiden matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8415) sekä Aavasaksa Kantomaanpää Turtola maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8042). Alue sisältyy Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemanähtävyysalueeseen (ma 6097). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Suunnittelussa otetaan huomioon sijainti arvokkaalla maisema-alueella. 7

10 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kunta YLITORNIO Muokkauspvm Kohde at 295 KAULINRANTA Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Ylitornion kunnassa, n. 16 km kirkonkylästä pohjoiseen. Vuonna 2010 alueella asui 233 asukasta. Kaulinrannan keskuskylän alue kuuluu Länsi-Lapin kehityskäytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Alue sisältyy Aavasaksa Kantomaanpää Turtola maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8042). Alue sisältyy Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemanähtävyysalueeseen (ma 6097). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Suunnittelussa otetaan huomioon sijainti arvokkaalla maisema-alueella. Kunta YLITORNIO Muokkauspvm Kohde at 299 MELLAKOSKI Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Ylitornion kunnassa, n. 35 km kirkonkylästä itään. Vuonna 2010 alueella asui 120 asukasta. Alue sisältyy Pello Ylitornio järvikylien maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8035). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Kunta YLITORNIO Muokkauspvm Kohde at 301 RAANUJÄRVI Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Ylitornion kunnassa, n. 60 km kirkonkylästä koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 220 asukasta. Alue sisältyy Ylitornio Pello järvialueiden matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8415) sekä Pello Järvikylät Ylitornio maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8035). Raanujärven kylä on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (ma 8124). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kunta YLITORNIO Muokkauspvm Kohde at 302 KAINUUNKYLÄ Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Ylitornion kunnassa, n. 11 km kirkonkylästä etelään. Vuonna 2010 alueella asui 292 asukasta. Kainuunkylän alue kuuluu Länsi-Lapin kehityskäytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Alue sisältyy Liakka Kainuunkylä maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8037) ja on maatalousaluetta (MT 5100). Kainuunkylä kuuluu RKY 2009 valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Tornionjoen jokivarsiasutus sekä valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Tornionjokilaakso (ma 6098). Kainuunkylän alueella on muinaisjäännöksiä (SM 3555, SM 3556, SM 3557). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Turvataan muinaisjäännösten säilyminen. Kunta YLITORNIO Muokkauspvm Kohde at 303 MELTOSJÄRVI Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Ylitornion kunnassa, n. 50 km kirkonkylästä koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 111 asukasta. Alue sisältyy Ylitornio Pello järvialueiden matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8415) sekä Pello Järvikylät Ylitornio maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8035). Meltosjärven kylä on maakunnallisesti merkittävää rakennuttua kulttuuriympäristöä (ma 6099). Keskuskylä sijaitsee Meltosjärven ja Pysäjärven Natura-alueen (SL 4076) välissä. Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kunta TERVOLA Muokkauspvm Kohde at 308 PAAKKOLA Aluekuvaus Keskuskylän alue sijaitsee Tervolan kunnassa Kemijokivarressa n. 9 km kirkonkylästä lounaaseen. Vuonna 2010 alueella asui 152 asukasta. Keskuskylä sijaitsee Barentsin kehityskäytävän varrella. Alue sisältyy Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Paakkolan alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. 8

11 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kunta TERVOLA Muokkauspvm Kohde at 310 LOUE Aluekuvaus Louen keskuskylä sijaitsee valtatie 4:n varrella Kemijoen länsipuolella, noin kymmenen kilometriä Tervolan kirkonkylältä Rovaniemelle päin. Vuonna 2010 alueella asui 272 asukasta. Louella sijaitsee koulu (0-6 vuosiluokat), jonka yhteydessä toimivat myös esikouluryhmä ja ryhmäperhepäivähoito sekä Ammattiopisto Lappian toimipaikka, jossa voi opiskella käsi- ja taideteollisuus- sekä maatalousalaa. Kylän asutus on sijoittunut Kemijoen länsirannalle, Loue - ja Vaajoen, sekä uuden ja vanhan nelostien varsille. Kylän maisemankuvaan vaikuttaa myös kylän läpi kulkeva rautatie. Louen keskuskylä sijaitsee Barentsin kehityskäytävän varrella. Alue sisältyy Kemijokivarren Törmävaaran Kätkävaaran matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8417) sekä Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Alueella on virkistys-/matkailukohde (rm 864) ja maatalousaluetta (MT 5096). Kemijokivarressa on RKY 2009 kohteeseen Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat kuuluva Kurvilansaari (ma 8145). Jokiranta kokonaisuudessaan kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Kylän tuntumassa sijaisee myös RKY kohteisiin Lapin uitto- ja savottatukikohdat kuuluva Runkauksen uitonpirtti (SR 3111). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. Turvataan rakennussuojelukohteen säilyminen. Kunta TERVOLA Muokkauspvm Kohde at 312 KOIVU Aluekuvaus Koivun keskuskylän alue sijaitsee Tervolan kunnassa n. 20 km pohjoiseen kuntakeskuksesta. Koivu sijaitsee valtatien 4 sekä rautatien varressa. Koivun katsotaan jakautuneen molemmille puolen Kemijokea, runsaampi asustus on ollut länsipuolella. Itäpuolen tunnetuimpia paikkoja ovat Suukosken keidas ja Ryynäsenniemen Karavaanarialue, joka levittäytyy kohti Kemijokea. Vuonna 2010 alueella asui 191 asukasta. Keskuskylä sijaitsee Barentsin kehityskäytävän varrella. Alue sisältyy Kemijokivarren Törmävaaran Kätkävaaran matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8417) sekä Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Alueella on RKY kohde Koivun rautatieasema (SR 3104) ja jokivarsi kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. Turvataan rakennussuojelukohteen säilyminen. Kunta SIMO Muokkauspvm Kohde at 316 ALANIEMI Aluekuvaus Alaniemen keskuskylän alue sijaitsee Simon asemakylästä n.23 km koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 111 asukasta. Alue sisältyy Simojoki Martimoaavan matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8416) sekä Hamari Ylikärppä maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8041). Alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettua kulttuuriympäristöä Simojokivarren kulttuurimaisema (ma 8140) sekä maakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Alaniemen kylä on jokivarren kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. Kunta SIMO Muokkauspvm Kohde at 317 YLIKÄRPPÄ Aluekuvaus Ylikärpän keskuskylän alue sijaitsee Simojokivarressa asemakylästä n. 32 km koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 153 asukasta. Alue sisältyy Simojoki Martimoaavan matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8416) sekä Hamari-Ylikärppä maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8041). Ylikärpän kylä on maatalousalueella (MT 5095). Alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettua kulttuuriympäristöä Simojokivarren kulttuurimaisema (ma 8140). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. 9

12 Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kunta KEMINMAA Muokkauspvm Kohde at 320 MAULA Aluekuvaus Maulan keskuskylän alue sijaitsee Kemijoen itärannalla n. 14 km Keminmaan kuntakeskuksesta koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 290 asukasta. Alue sisältyy Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Alueella on pohjavesialue. Maulan Koroiskylän ranta-alueet kuuluvat RKY 2009 kohteeseen Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (ma 8145). Kemijokivarsi laajemmin kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Alueella sijaitsee Keronmäen muinaismuistokohde (SM 3590). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. Turvataan muinaismuistokohteen säilyminen. Kunta KEMINMAA Muokkauspvm Kohde at 321 TÖRMÄ Aluekuvaus Törmän keskuskylän alue sijaitse Kemijoen länsirannalla n. 13 km Keminmaan kuntakeskuksesta koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 164 asukasta. Törmän alue sijaitsee Barentsin kehityskäytävän varrella ja sisältyy Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Törmän kylän ranta-alue kuuluu RKY 2009 kohteeseen Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (ma 8145). Kemijokivarsi laajemmin kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kemijokivarren vanha asutus (ma 8128). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja jokivarsimaisemaan. Kunta TORNIO Muokkauspvm Kohde at 326 ARPELA Aluekuvaus Arpelan keskuskylä sijaitsee Tornion kaupungissa, n. 23 km päätaajamasta koilliseen. Vuonna 2010 alueella asui 464 asukasta. Arpelan kylässä on monenlaista yritystoimintaa kuten kauppa, ravintola, tilitoimisto, metallialan yritys ja 2 pankkia. Kylällä asuu myös linja-auto- ja taksiyrittäjiä. Maatilatoimintaa kylän tuntumassa on kahdella tilalla, joista toinen on lammastila. Arpelassa on myös kunnallisia palveluita, kuten koulu, neuvola, päiväkoti, kirjasto ja myös osuustoimintaperiaatteella toimiva vesiosuuskunta. Arpelan urheilukenttä ja kaukalo ovat paikallisen urheiluväen suosiossa. Kylällä toimii Arpelan vanhainkotiyhdistys ry, joka tarjoaa asumispalveluja vanhuksille. Paljon väestöä lähialueen kylissä, kuten Könölässä, Sattajärvessä ja Kantojärvessä, käyttää myös Arpelan palveluita. Arpelan kylä sisältyy Aapajärvi Sattajärvi Arpela maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8038). Alue on maatalousaluetta (MT 5098) Arpelan kylä on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (ma 8126). Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kunta TORNIO Muokkauspvm Kohde at 462 KARUNKI Aluekuvaus Karungin keskuskylä sijaitsee Tornionlaaksossa noin 20 km päässä Tornion kaupungin keskustasta pohjoiseen. Vuonna 2010 alueella asui 654 asukasta. Karunki oli aikoinaan oma kunta, josta yhdessä Alatornion ja Tornion kanssa muodostettiin nykyinen Tornion kaupunki. Kylässä on yksityisiä ja julkisia palveluja. Karungin maisemaa hallitsee Tonrnionjoen laaja Karunginjärven suvantoalue, joka kuuluu Natura alueverkostoon ja on muuttolintujen levähdyspaikkana syksyisin ja keväisin. Karungin alue kuluu Länsi-Lapin kehityskäytävään ja sijaitsee Revontultentien varrella. Alue sisältyy Kukkolankoski Matkakoski matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8414) sekä Liakka- Kainuunkylä maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8037). Alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Tornionjokilaakso (ma 6098). Karungin kirkko ja tapuli on osoitettu rakennussuojelukohteena (SR 3086). Kirkko ja pappila ympäristöineen ovat myös maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Varausperuste Keskuskylä Kehittämisperiaate Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella ja matkailun vetovoima-alueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja Tornionlaakson maisemaan. Turvataan rakennussuojelukohteiden säilyminen. Kunta PELLO Muokkauspvm Kohde at 463 JARHOINEN Aluekuvaus Jarhoisen keskuskylä sijaitsee noin 24 kilometrin päässä Pellon keskustaajamasta pohjoiseen Tornionjokivarressa Väylänvarrentien varrella. Kylässä on 67 asukasta. Väylänvarrentie jatkuu Kolarin puolelle ja Jarhoinen palvelee keskuskylänä laajemmin koko Väylänvarren aluetta. Alue kuuluu Länsi-Lapin kehityskäytävään ja Revontultentien vaikutuspiiriin. Keskuskylän alue sisältyy Jarhoinen Orajärvi Lempeä maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8014) sekä Ylitornio Pello järvialueiden matkailun vetovoima- 10