ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET"

Transkriptio

1 LLH LIITE 6 1/242 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET Luonnosvaiheen kuuleminen Hallitus on hyväksynyt vastineet Kunnat / kuntayhtymät Lausunto (kunnat) Itä-Lapin kuntayhtymä Lapin liitto yhteistyökumppaneineen on tehnyt tavoitteiden mukaisen mahdollistavan ja informatiivisen maakuntakaavaluonnoksen onnistuneesti osallistavassa prosessissa. Itä-Lapille esitetyt aluevaraukset ovat pääosin onnistuneita. Esitys vastineeksi Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeiden merkitseminen maakuntakaavaan lisää kaavan informatiivista arvoa. Hyvä uusi kaavamerkintä on myös poronhoitoalueelle esitetty M-1-merkintä aikaisemman M- merkinnän sijaan sekä suojelu-alueiden välisten viheryhteyskäytävien nuolimerkintä. Rovaniemi/Kemijärvi-Sodankylä -ratalinjaukset. Ratalinjausten tulee kulkea Kemijärven kautta. Tällöin radalle saadaan mahdollisimman paljon sekä matkailu- että teollisuuskäyttöä sekä hyödynnetään jo olemassa oleva infrastruktuuri, joten yhteydet ovat kustannustehokkaasti toteutettavissa. Itä-Lapin kuntayhtymä esittää, että maakuntakaavaan tehdään vaihtoehdon VeC mukainen aluevaraus, myös vaihtoehto VeB on mahdollinen. Valittavan ratalinjaukset tulee kulkea Kemijärven kautta ja läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta. Pyhätunturin kohdalle tulee merkitä henkilöliikenneasema. Ratalinjaus tukee Kemijärven ja Pyhä-Luoston matkailualueen lisäksi Savukosken ja Sallan saavutettavuutta. Tavanomaisen henkilöja tavaraliikenteen lisäksi yhteys tukee metsätaloutta, sillä alueella on merkittäviä metsävarantoja, ja erityisen tärkeä on ottaa huomioon alueen malmipotentiaali ja tulevaisuuden kaivos-toiminnan kuljetustarpeet. Ratalinjauksissa tulee huomioida porotalous ja yksittäisille kunnille aiheutuvat hyödyt ja haitat. Valtatie 4:ää seuraileva Rovaniemi Sodankylä -linjausvaihtoehdon varrella ei ole eikä ole odotettavissa merkittäviä kuljetustarpeita. Edellä mainitut metsä- ja kaivannaisvarat sekä alueen muu teollinen toiminta, tärkeät matkailualueet ja Itä- Lapin asutus ovat vaihtoehtojen VeC ja VeB varrella, joten valtatie 4:ää seuraileva linjaus tulee jättää pois kaavasta. Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin. Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin. Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot VeAb ja VeC. ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen maakäyttöratkaisuksi ehdotetaan valittavan nykyisten maakuntakaavojen mukainen tarkistettu aluerajaus VE0+ ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Ampuma- ja harjoitusalueen laajennus pohjoiseen tai koilliseen kohti Pyhä-Luoston aluetta vahingoittaisi alueen matkailuelinkeinoa. Myös poronhoito kärsisi. Jo nyt matkailualueelle kuuluu joidenkin puolustusvoimien harjoitusten aikana huomattavaa melua, jota luonnonrauhan takia alueelle tulleet matkailijat pitävät epämiellyttävänä, jopa pelottavana. Melu ei saa matkailu- ja kansallispuistoalueella lisääntyä, joten aluetta ei tule laajentaa pohjoiseen tai koilliseen. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäsel-

2 2/242 vityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Kaavamerkinnällä tulee osoittaa Rovaniemi-Kemijärvi-maantien eteläpuoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven pohjoispuoliset alueet sellaisiksi, että rakennuksia saa peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella ja asutusta voi täydentää. Kaavaselostusta tulee melualueella täydentää seuraavasti: Lentomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaan meluun, millä turvataan pienimuotoinen täydennysrakentaminen alueelle. Sallatunturin rinnealueen laajennukselle ehdotetaan vaihtoehtoa, jossa Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille voidaan rakentaa rinteitä ja hissejä. Tämä turvaa matkailun kehittämisedellytyksiä alueella. Muita kommentteja: Joukkoliikenteen kehityskäytävä Kuntayhtymä esittää joukkoliikenteen kehityskäytävän jatkamista Sallaan, sillä yhteys on erittäin tärkeä matkailuelinkeinolle ja osa kansainvälistä yhteyskäytävää. Kantatie 82 Vikajärveltä Sallan raja-asemalle tulee nostaa tieluokituksessa valtatieksi. Ratayhteys Venäjälle on kaavassa tavoitteena. Teollisuuden kuljetukset Tulevien puutavara- ja kaivoskuljetusten mahdollistaminen ja liikenteestä aiheutuvat haitat tulee huomioida kaavaa laadittaessa. Aiempaa kovemmalle rasitukselle joutuvien teiden luokituksia tulee nostaa. Riippumatta lopullisesta Soklin liikenneratkaisukokonaisuudesta, kaivostoiminta lisää raskasta tieliikennettä alueella merkittävästi. Kaavassa tulee tehdä varaukset liikenneratkaisuille, joissa raskas liikenne ohjataan muualta kuin Savukoskelle ja Pelkosenniemen taajamien kautta. Lisäksi Kemijärvellä Patokankaan tehdasalueelle on kehittymässä merkittävää teollista toimintaa, jonka infrastruktuuritarpeet tulee huomioida. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM 1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4255). Jatketaan joukkoliikenteen kehittämiskäytävää Sallaan esityksen mukaisesti. Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen. Kuntayhtymä tukee kuntien omissa lausunnoissaan esittämiä kannanottoja sikäli kun kuntien lausunnot eivät sisällä toisistaan eriäviä esityksiä. Kemijärven kaupunki I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s ) Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven ampumaalueeksi; 1. Perusvaihtoehdossa (VEO+) osoitetaan nykyisten maakunta kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Vaihtoehdossa Rovaniemi-Kemijärvi maantien etelä puoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella.

3 3/ Puolustusvoimain tavoitteiden perusteella on laadittu vaihtoehto VE1. Vaihtoehdossa ampuma-alue laajenisi Vuojärvi-Javarus maantien itäpuolelle sekä Javarusjärven länsipuolella. Vaihtoehdossa Rovaniemi- Kemijärvi maantien etelä puoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, jolle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. 3. Maanomistajien tavoitteiden mukaisesti on esitetty vaihtoehto VE2, jossa Enijärven ja Majavan sekä kantatie 82 eteläpuoli ja osittain pohjoispuoli osoitetaan puolustusvoimain alueena (EP1), jolla on yksityistä maanomistusta ja rakentamista. Puolustusvoimain esittämiä laajennusalueita ei osoitettaisi tässä vaihtoehdossa. EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta alueilla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Kaikissa em. vaihtoehdoissa on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella (EAH2900). Kemijärven kaupungin lausunto: Kemijärven kaupunki lausuntonaan esittää, että ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) osoitetaan nykyisten kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ja että Enijärven ja Majavan alue sekä Kantatie 82:n eteläpuoli ja yksityismaiden osalta myös pohjoispuoli merkitään alueeksi, jolla on sallittua täydentävä rakentaminen ja myös maltillinen uudisrakentaminen ainakin loma-asuntojen osalta. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. II Melualue (ampuma- ja harjoitusalueella, kaavaselostus s ) Melualue yhdessä puolustusvoimien alueen (EP1) kanssa pysäyttävät Hyypiön ja Kalliosalmen kylien uudisrakentamisen ja samalla niiden kehittymisen, koska melualueelle voitaisiin kaavamääräyksen mukaan uudisrakentaa vain teollisuus- ja liikennerakennuksia. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. Kemijärven kaupungin lausunto: Ampuma- ja harjoitusalueen (EAH) melualueelle tulee sallia uudisrakentaminen myös muihin käyttötarkoituksiin kuin teollisuus ja liikennerakentaminen, mm. loma-asuminen. Kaavaselostuksessa on maininta, että alun Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien ja melualuemerkintöjen osalta.

4 4/242 perin lentomelulle tarkoitettua ohjeistusta voidaan soveltaa muihinkin melutyyppeihin. Selostusta tulisikin täydentää seuraavasti" Edellä lentomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun osalta". Edellä olevalla turvattaisiin pienimuotoinen täydennysrakentaminen, millä tarkoitetaan ohjeistuksessa mm. yksittäisten välitonttien rakentaminen, kun kysymys on pientaloista. Tuliasemien ja maalialueiden huolellisella sijoittelulla voidaan merkittävästi vähentää meluhaittoja. Selostuksessa mainittu puolustusvoimien laatima oma sisäinen ohjeistus, ei voi olla maakuntakaavan laatimisen perusteena. III Tulvasuojelun vaihtoehdot (kaavaselostus s ); säätövoiman tuotanto (kaavaselostus s. 74) Luonnoksessa esitetään tulvasuojelun osalta kaksi vaihtoehtoista ratkaisua; 1. Kemihaaran tekoallas 2. Kemijärven varastotilavuuden lisääminen nostamalla hätä-hw tasoa N ,8 korkeuteen. Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella. Kemijärven kaupungin lausunto: Tulvariskien hallinnassa on tärkeää ensivaiheessa päättää siitä, minkälaisiin tulvariskeihin tulisi vesistöalueella varautua. Kun tulvariskien hallinnassa riittäväksi suojaustasoksi katsotaan kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjunta, on tilanne Kemijärven kaupungin alueella jo tällä hetkellä riittävän hyvä niin, että mitään fyysisiä tulvasuojelutoimenpiteitä ei tarvita. Allasalue merkitään SL-alueeksi. Kemijärveä ei tule käyttää tulvasuojelussa vara-altaana eikä Kemijärven pintaa saa nostaa hätä- HW-tasoa N ,80 korkeammaksi. mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 ja 66 :n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. IV Kaupalliset palvelut (kaavaselostus s ) Kaavaluonnoksessa Kemijärven keskustaan esitetään kohdemerkintä C101 (keskustatoimintojen alue), mikä tarkoittaa, että keskustan alueelle sijoitettavien vähittäistavarakaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään kerrosneliömetriä. Särki kankaalle osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikkö (km 171), jolle voidaan sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään kerrosneliömetriä. Kemijärven kaupungin lausunto: Edellä esitetyt kohdemerkinnät kuvauksineen vastaavat kaupungin näkemystä alueille maakuntakaavan mukaista alueiden käytön perusratkaisua vuoden tähtäyksellä. V Ratavaihtoehdot (kaavaselostus s. 197) Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat ratavaihloehdot pohjoiseen; 1. Rovaniemi-Sodankylä-Kevitsa, VeAb 2. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeB, lähtö vaihtoehtoisesti Kemijärven asemalta taikka noin 3-4km ennen asemaa 3. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeC, Pyhätunturin kautta kiertävä, lähtö kuten edelle VeB Vaihtoehdossa 2 ja 3 ennen Kemijärven asemaa lähtevä rata aiheuttaisi enemmän haittaa Tohmon kylän vakituiselle asutukselle kuin rautatieasemalta lähtevä linjaus. Radan lähtiessä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta tulee varautua radan vatimaan maa-alueeseen maankäytön suunnittelussa läheisellä teollisuusalueella. Vaihtoehto sulkisi pois nykyisen puu- Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin. Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi

5 5/242 terminaali alueen oton esim. ranta-asumiseen. Kemijärven kaupungin lausunto: Kemijärven kaupunki katsoo, että vaihtoehto VeC parhaiten tukee Kemijärven sekä Pyhätunturin matkailualueen sekä läheisten potentiaalisten kaivosalueiden kehittymistä. sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin. Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot VeAb ja VeC sekä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta lähtevä ratalinjaus. ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta. VI Kaupunkikehittämisen alue (kaavaselostus 5.109) Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Kemijärven keskusta-alueen ympärille ns. kaupunki kehittämisen kohdealue, jolla suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen yhdyskunta rakennetta täydentävällä ja eheyttävällä tavalla. Kemijärven kaupungin lausunto: Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu kohtalaisen laajana ja kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa seuraavasti; alue rajoittuu pohjoisosiltaan Karvakkojokeen, etelässä Halosenrannan kylään (Termuslahti), idässä Kotajärveen ja Patovaaraan. Alueen läntine raja olisi esitetyn kaltainen. Pienennetään ja tarkennetaan kaupunkikehittämisen rajausta esitetyllä tavalla. Merkinnällä MU6002 osoitettua aluetta tulisi muuttaa oheisen kartan (liitteenä) mukaiseksi, koska alueella ei ole tarvetta luonnoksen mukaiseen laajaan alueeseen ja kuntalaisia palveleva aktiivisessa käytössä oleva virkistysalue on osoitettu Peurakankaan latuverkoston alueelle. VII Liikenne (kaavaselostus s.136) Tarkistetaan MU6002 alueen rajausta esitetyllä tavalla. Kemijärven kaupungin lausunto: Kaavaan tule lisätä yhdystie välille Joutsijärvi-Räisälä. Kun otetaan huomioon Patokankaan tehdasalueelle (ent. Stora Enson tehdasalue) rakennettavat sahalaitos, liimapuupalkkitehdas sekä raakapuuterminaali, on todennäköistä, että puutavaraliikenne pohjoisesta yhä enenevässä määrin tulee tapahtumaan Pelkosenniemeltä Arvospuolen tien kautta, tulee ko. tieyhteyden Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas luokka nostaa nykyistä korkeammalle. Edellä mainittu puoltaa myös mahdolliset Kevitsan ja Soklin kaivosten sekä muiden lähialueen potentiaalisten mineraaliesiintymien ainesten kuljettaminen maanteitse Kemijärvelle Patokankaan terminaaliin. Maakuntakaavassa osoitetaan vain merkittävimmät yhdystiet. Liikennemäärien perusteella tietä ei voida pitää merkittävänä (34 autoa vuorokaudessa). Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen. Soklin liikenneyhteyksien vuoksi maakuntakaavaan tulee tehdä Martti- Sokli-Kemijärvi (Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas kautta) maantieyhteyksien luokan nosto nykyistä korkeammalle tasolle. Lisäksi terminaaliratkaisujen vuoksi tieluokitus Pahkakummuntie Isokylän asema tulee nostaa luokkaa korkeammalle tasolle, jotta terminaalin toteutus Isokylän asemalle on mahdollista siinä tapauksessa, että malmikuljetusten ja metsäteollisuuden tarpeita Patokankaan terminaalissa on vaikea toteuttaa. Maakuntakaavassa merkitään Kemijärvi-Salla -maantie merkittäväksi matkailulliseksi kehittämisväyläksi. Kemijärvi-Salla -maantie kuuluu Barentsin/Murmanskin kehittämiskäytävään, jonka

6 6/242 suunnittelumääräyksen mukaisesti maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa matkailun palveluihin. VIII Tuulivoima (kaavaselostus s ) 1. Kaavassa tuulivoima-alueiksi (tv) Kemijärvellä on osoitettu Saarivaara, tv2310 (Posion rajan läheisyydessä) Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv Tuulivoimapotentiaalisia (tv1) alueita Kemijärvellä ovat Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv2288 Lautatunturi-Sammalvaara, tv Iso-Nälkämävaara - Junnikka, tv1 2291, Outovaara alueen sisällä Peniöntunturi, tv Vierustunturi, tv1 2293, Kemijärven kaupungin lausunto: Kemijärven kaupunginvaltuusto on hylännyt yleiskaavan tuulivoiman rakentamiseksi mm. Outovaaran osalta, ko. alue tulee poistaa tuulivoimapotentiaalisena alueena kaavasta. Lausunnon kohtaan VIII jätetään seuraavat alueet: Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv 2288, Lautatunturi-Sammalvaara, tv ja Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv poislukien Outovaara-Keskivaara. Kaikki muut alueet poistetaan. Poistetaan maakuntakaavasta esityksen mukaiset tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset alueet: Saarivaara, tv2310 Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311, Peniöntunturi, tv ja Vierustunturi, tv Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara. IX Asuntovaltainen taajama-alue (AA) (kaavaselostus s ) Kemijäven kaupungin lausunto: Kaavaluonnoksessa Halosenrannan asuntovaltainen taajama-alue AA 98 on osoitettu kohtalaisen laajana. Kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa siten, että se ulottuisi eteläisiltä osiltaan Termuslahteen kaavassa osoitetun pohjavesialueen pohjoispuolelle. Pienennetään ja tarkennetaan Halosenrannan AA aluetta esitetyn mukaisesti. X Maa-ainesten ottaminen (EO) (kaavaselostus s. 153) Kaavan tiivistelmäosiossa on maininta, että maakuntakaavassa osoitettavilla maa-aineisten ottoalueilla maa-aineksia tulee olla otettavissa vähintään kuutiometriä. Kemijärven kaupungin lausunto: Seuraavat alueet tulee lisätä kaavaan, koska olemassa olevien lupien mukaisesti otettavaa maa-ainesta on yli kuutiometriä. Patovaara (valitus meneillään), Ketola (lentokentän lähialueet, valitus meneillään), Misin Kallioalue (Misin asemalta 2 km Kemijärvelle päin), Kuivanojanvaara, Reinikanperä, Sieniselkä, Suksilampi (Sarriossa), Sorsamaa (Levärannalla) Pelkosenniemen kunta 1. Rautatieliikenne Pelkosenniemen kunnan kantana ratavaihtoehdoista tulevassa maakuntakaavassa on että maakunta kaavaan linjataan ratayhteys vaihtoehdot B ja C. Molemmat yhteysvaihtoehdot tulee suunnitella siten, että ne tukevat tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja matkustajaliikennettä. Kaikkien vaihtoehtojen tulee kulkea Kemijärven aseman kautta. Maakuntakaavaan merkittävä ratayhteys Sodankylään tulee linjata Kemijärveltä Pelkosenniemen kautta Sodankylään kulkien pitkälti Kemijärveltä olemassa olevaa voimalinjaa seuraten Pelkosenniemelle ja näin mahdollisimman läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta sekä edelleen Pelkosen- Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot. Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli kuution lisäoton. Laaditaan lisäselvitys alueiden osoittamisesta maakuntakaavaan. Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin. Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi

7 niemeltä pohjoiseen Sodankylän suuntaan. Tämä ratavaihtoehto on lyhin ja kustannuksiltaan edullisin (2013 Liikenneviraston selvitys Pohjoisen raideliikennetarpeista) toteuttaa, ja tämän vaihtoehdon vaikutusalueeseen kuuluu Pyhä-Luoston matkailualue, merkittävät metsävarannot ja erityisesti uudet merkittävät mineraalipotentiaalit pitkin ratalinjausta sekä Pelkosenniemen kirkonkylästä pohjoiseen oleva alue, joka on ns. vihreäkivialuetta ja erilaisina tutkimus- ja varausalueina eri malminetsintäyhtiöillä ja GTK:lla. Toteutuessaan rata yhteys vaihtoehto C vaatii tarkkaa linjaussuunnittelua Pyhätunturin matkailukeskuksen kohdalla. Pyhätunturin kohdalle tulee merkitä henkilöliikenneasema. Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolelle valtatie 5 ja seututie 965 risteyksen (Pelkosenniemi-Savukoski-Sodankylä risteys) länsipuolelle tulee laittaa L-merkintä (Iiikennealue/-kohde) mahdollisen tulevan rautatien logistiikkakeskuksen, mm. puu- ja malmivarantojen lastausterminaalin varausta varten. 7/242 sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin. Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot VeAb ja VeC. ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta. Lisätään esitettyyn paikkaan liikennealue /- kohde merkintä (L). Ratalinjauksissa tulee huomioida porotaloudelle ja yksittäisille paliskunnille aiheuttamat haitat. Kunnan mielestä huonoimpana vaihtoehtona on Rovaniemi - Sodankylä -linjaus eli vaihtoehto Ab. Ab-vaihtoehtoa ei tule missään tapauksessa harkita. Ratayhteysvaihtoehto tulee suunnitella siten, että se tukee tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja matkustajaliikennettä. Ratayhteyden valinnassa tulee ottaa huomioon Pelkosenniemeltä pohjoiseen ja itään olevat mineraalipotentiaalit sekä runsaat Keski- ja Itä-Lapin metsävarat eli merkittävimmät ja tulevaisuudessa todennäköisimmät kuljetustarpeet. Tällaisia näkymiä ei ole valtatie 4:n alueelle sijoittuvalla linjausvaihtoehdolla. Yhteystarvemerkintä Sokliin tulee merkitä. 2. Pyhätunturin matkailualue Maakuntakaavaluonnoksessa RM-aluevaraus Pelkosenniemen Pyhätunturilla on sama kuin aiemmassakin maakuntakaavassa. Tulevaisuudessa matkailualueen laajentuessa Soutajan puolimmainen (itäpuoli) rajaus voi aiheuttaa ongelmia tulevassa maankäytössä. Soutajajärven alue on nykyisin MU-alueella, ja siihen on alueen maanomistajilla isompia kehittämissuunnitelmia, samoin Soutajan itärinteille. Pelkosenniemen kunta esittää, että Pelkosenniemen Pyhätunturin Soutajan alueen RM-merkintää laajennetaan itäänpäin siten että Soutajanlampi, Soutajanselkä ja Maasoutaja tulevat RM-alueeksi. 3. Rovajärven ampuma-alue Pelkosenniemen kunta toteaa kantanaan, että Rovajärven ampumaja harjoitusalueen laajeneminen Javaruksentien pohjois- tai koillispuolelle kohti Pyhä-Luoston matkailualuetta on erittäin vahingollista ja ei ole hyväksyttävää, koska meluhaitat väistämättä kasvavat. Javaruksentie voisi olla nykyisen voimassaolevan maakuntakaavan mukaisesti rajana, mutta sen pohjoispuolelle ei aluetta tule laajentaa. Jo nykyisellään kohdistuu Pyhäntunturin matkailualueelle mm. kovapanosammunnoista huomattavaa meluhaittaa, jotka koetaan epämiellyttävänä ja jopa hämmentävänä sekä pelottavana etenkin ulkomaisten matkailijoiden taholta jotka hakevat vapaa-ajan matkoillaan luonnonrauhaa alueelta ja Pyhä-Luosto kansallispuistosta. Maakuntakaavassa on koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Voimaan jää Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, jossa ratayhteys Sokliin on ratkaistu. Muutetaan maakuntakaavan RM-rajausta esitetyllä tavalla. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan os-

8 8/242 topalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. MU-MV-alue laajenee Javaruksentiehen saakka. 4. Rakennussuojelu Kirkonkylän vanha paloasema merkitään SR-suojelumerkinnällä. 5. Pohjavesialueet Pelkosenniemen Pyhäjärven kylän pohjavesialue (luokka III) tulee poistaa maakuntakaavasta. Lapin ELY-keskuksen seuranta ja vesienhoitoyksikön syksyllä 2014 tekemien kairausten perusteella todetaan että alueelta ei löydy hyvin vettä johtavia kerroksia eikä alue sovellu yhdyskuntien veden hankintaan, liitteenä 8 Lapin ELY-keskuksen hydrologi Anu Rautialan lausunto asiasta. 6. Tieliikenne Kunta edellyttää, että mikäli Soklin kaivostoiminta käynnistyy ja malminkuljetus tapahtuu teitse, tulee maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ottaa huomioon tieliikenneratkaisut ja niiden vaikutukset sekä laatia siihen liittyen YVA-menettely. Kunta edellyttää, että mahdollinen kaivoksen malmi- ja huoltoliikenne saadaan pois kuntalaisten tavanomaisen työ- ja asiointiliikenteen seasta. Alue on Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen melualueella eikä siellä ole ennestään matkailutai ulkoilupalveluja. Lisätään maakuntakaavaan SR-merkintä esitetyllä tavalla. Täydennetään kaavaselostusta. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu III-luokan pohjavesialuetta Pyhäjärven kylälle. Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen. Puutavaraliikenne ohjataan itäpuolentielle kirkonkylän sillan kautta ja sitä kautta Lappi Timberin sahalle, puutavaraterminaalille. Tie kunnostetaan ja päällystetään. 7. Kemihaaran alueen vaihtoehdot Pelkosenniemen kunnan kantana Kemihaaran alueen maankäyttöratkaisusta tulevassa maakuntakaavassa on: -vaihtoehto 1; alue osoitetaan luonnonsuojelualueena (SL) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Maakuntakaavan tulvansuojelussa otetaan huomioon mahdollisesti 1/100 v tulvan uhka. mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.

9 9/242 Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 ja 66 :n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. Lisäksi kunta esittää että mv-merkintää (Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) laajennetaan Kemijokivarresta kattamaan kyseinen Kemihaaran alue. Matkailun kehittämisen alue laajennetaan Kemijoen molemmin puolille Savukoskelle Kemihaaraan saakka sekä Kitisen pohjoisrantaa Sodankylän kunnan rajalle MU-alueen rajaa myöten. Laajennetaan mv-merkintää esityksen mukaisesti. Liitteet Liite 6 LAPIN LIITON LAUSUNTOPYYNTÖ Liite 7 TAVOITENEUVOTTELUN MUISTIO ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN/PELKOSENNIEMEN KUNTA Liite 8 LAPIN ELY-KESKUKSEN HYDROLOGIN ANU RAUTIALAN LAUSUNTO PELKOSENNIEMEN PYHÄJÄRVEN KYLÄN POHJAVEISALUEESTA (LUOKKA 111) Posion kunta Posion kunta kiittää lausuntopyynnöstänne ja katsoo tärkeäksi antaa lausunnon Posion kuntaa ja sen asujaimistoa, luontoa, elinkeinoelämää, erityisesti matkailua ja vapaa-ajan asutusta merkittävästi koskevasta maakuntakaavasta. Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnos on erittäin monipuolinen ja monitahoinen suunnitelma, jonka Lapin liitto on suorittanut kaikkine valmisteluineen kiitettävästi ja hyvin pitkälti maakunnan ominais- ja erityispiirteet huomioiden. Posion kunta haluaa vielä omalta osaltaan tarkentaa maakuntasuunnitelmaluonnoksessa olevia merkintöjä ja esittää toivomuksen Posiolle tärkeiden seikkojen huomioimiseksi ja lisäämiseksi maakuntakaavaan. Se että maakuntakaava kuvaa olemassa olevaa tilannetta alueella, tulisi sen myös Posion kunnan mielestä huomioida maankäyttöä ja sen varauksia myös kunnan tulevaisuuden kehittämissuunnitelmien mukaisesti tässä lausunnossa esitettyjen kohteiden osalta. Tulevan asumis- ja elinkeinopoliittisen kehittämistoiminnan ja sen sujuvuuden kannalta maakuntakaavan merkinnät edesauttavat ja nopeuttavat kehittämiseen liittyvän maankäytön toteuttamista tulevaisuudessa. Aluerakenne Posio on hyvin maaseutuvaltainen pitäjä, jossa maa- ja metsätaloudesta saa toimeentulonsa hyvin suuri osa väestöstä. Posiolla on 22 elävää kylää, joiden elinvoimaisuuden ylläpitäminen on yksi kunnan kehittämisen haasteista. Maakuntakaavan keskuskylämerkinnät ja maaseutuvyöhykkeet ovat myös Posion kunnan kehittämispolitiikan mukaisia, jossa maaseudun elävien kylien merkitys osana posiolaista aluerakennetta on tärkeää. Täydennetään kaavaselostusta ja aluekuvauksia.

10 10/242 Posio on myös Lapin vesistörikkain pitäjä, tämä ominaisuus on vuosikymmenien myötä lisännyt vapaa-ajan asukkaiden ja sen myötä lomaasutusten määrää. Vesistöt suovat myös osalle väestöä elinkeinon kalastuksen muodossa. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen lisääntyy koko ajan sitä mukaa kuin tontteja on saatavilla. Posion kunnassa ns. mökkiläisten merkitys elinkeinoille, erityisesti kaupalle ja palveluille on tärkeä. Mökkiläiset onkin otettu keskeiseksi palvelustrategian kohteeksi ja heitä varten on koottu rakentamiseen ja muihin palveluihin keskittyvä yritysrekisteri. Posion luonto ja sen erityispiirteet ja kohteet ovat herättäneet kiinnostusta Posion Matkailuyhdistyksen aktiivisen markkinoinnin tuloksena jopa kansainvälisesti. Posion matkailustrategia korostaa posiolaisen arktisen luonnon, sen ainutlaatuisten luontokohteiden ja puhtaiden vesistöjen merkitystä kansainvälisen matkailun kehittämisessä. Erityisesti Aasian maista tulevat matkailijat ovat ihastuneet posiolaisen keramiikkakulttuurin ja posiolaisen luonnon symbioosista ja Posio tulee valituksi matkakohteeksi kasvavassa määrin. Kirintövaaran ja Pentik-mäen matkailun palvelukeskukset ovat tärkeitä vetureita Posion matkailutarjonnassa, jonka matkailupalveluverkostot ulottuvat Posion kyliin ja luontokohteisiin; Korouomaan, Riisitunturiin, Mustarinnantunturiin, Livojärven Säikkään ja Posion järviseutuihin. Kaivosteollisuus on ollut aikoinaan erittäin merkittävä vaikuttaja Posion elinkeinoelämässä ja se on vilkastuttanut erityisesti eteläisten kylien elämään. Mustavaaran kaivostoiminnan uudelleen käynnistäminen on uusien selvitysten ja globaalin markkinatilanteen vuoksi entistä todennäköisempi ja toiminnan käynnistämiseksi on meneillään useita hankkeita sekä kaivosyhtiön että Posion kunnan toimesta. Tuulivoiman lisääntyvä hyödyntäminen ulottuu myös Posiolle, missä Taaleritehtaan Murtotuulen tuulivoimapuisto sijoittuu Posion yhteismetsän alueelle. Alue on myös merkitty Rovaniemi Itä-Lappi maakuntakaavaan. Tuulivoima katsotaan tärkeäksi ja sen uskotaan hyödyntävän osaltaan posiolaista elinkeinoelämää. Maakuntakaavaluonnoksessa on Posion alueelle merkitty myös muita potentiaalisia tuulivoima-alueita, joiden hyödyntäminen riippuu tulevaisuuden mahdollisuuksista. Aikaisemmin annetuissa Murtotuulen YVA lausunnoissa on korostettu sitä, ettei ko. Murtotuulen tuulivoima-alue saa heikentää Posion kenties merkittävimmän ja erityisimmän luontokohteen, Korouoman, matkailullista merkitystä. On tärkeää että annettu lausunto on myös huomioitu ko. alueen rakentamisessa. Aluerakenteeseen kuuluvat myös alueiden väliset kulkuyhteydet, joiden ylläpito ja kehittäminen tulee myös Posion kunnan mielestä huomioida niin, ettei minkäänlaista heikennystä tai tiestön ylläpitoon tai korjaamiseen tai sen luokitukseen tulla esittämään. Sitä vastoin Posion kunta esittää jäljempänä joidenkin tieyhteyksien kehittämistä ja luokituksen parantamista niillä tieosuuksilla, jotka ovat selvästi todettavissa tärkeiksi sekä posiolaisen että maakunnallisen toiminnan kannalta. Kaavamääräykset Posion kunta toivoo, että sen esittämät korjaukset ja lisäykset Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavaan otettaisiin huomioon, jotta ne voisivat olla perustana myös myöhemmissä maankäyttöä koskevissa lupamenettelyissä ja mahdollistaisivat joustavasti siten Posion kunnan toimet oman kunnan asumiseen ja elinkeinotoimintaan liittyvässä kehittämisessä. Posio on Lapin vesistörikkain kunta ja myös erittäin merkittävä mökkiläispitäjä. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys kunnalle ja sen elinkeinoelämälle on merkittävä ja kunta esittääkin toivomuksen, ettei

11 11/242 maakuntakaava tiukenna tai lisää vapaa-ajan rakentamiseen liittyviä alueellisia suojelu- tms. määräyksiä Posion järvialueilla muutoin kuin voimassaolevat määräykset ja asetukset jo nyt maanomistajia sitovat. Posio on myös erittäin potentiaalinen maataloustuotantopitäjä, jossa sukupolvenvaihdosten myötä maataloustuotantoa on monin paikoin rohkeasti kehitetty mittavien investointien muodossa. Käytettävissä olevien peltojen määrä on kuitenkin rajallinen joka usein on myös este isommille investoinneille. Kaavamääräyksissä tulisikin Posiolla huomioida peltojen lisäämisen mahdollisuudet sekä rakentamisen investoinnit maaseudulla. Maakuntakaavaan tullaan osoittamaan maaseudun kehittämisen kohdealueiden lisäksi tärkeimmät maatalousalueet peltoalueineen. Kehittämisperiaatemerkinnät ja kehittämisen kohdealueet Kehittämiskäytävät Koillis-Suomen kehittämiskäytäväksi on merkitty vain kaksi tieosuutta; valtatie 5 Kemijärveltä Kuusamoon ja seututie 950 Sallasta Kuusamoon. Rovaniemi Posio - Kuusamo -yhteys on myös merkittävä ja kehittyvä kehittämiskäytävä, jota yhteyttä sen lisääntyvä käyttö vaatii parannettavaksi. Rovaniemi Kuusamo - tieyhteys toimii Posion kautta rakennettujen tietoliikenneyhteyksien käytävänä. Koillis Suomen osalta liikennemäärät ovat lisääntyneet Rovaniemi Posio- Kuusamo osuudella ja lisääntyvät edelleen tulevaisuudessa. Koillis-Suomen kehittämiskäytävä perustuu Lappi-sopimuksen ja - strategian aluerakenne suunnitelmaan. Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta kattamaan Rovaniemi-Posio-Kuusamo -tieyhteys kokonaisuudessaan. Rovaniemen Ylä-Kemijoen kylien liikenne Oikarainen- Tennilä Viirinkylä Vanttauskoski Pirttikoski - Juotas ja Autti kulkee pelkästään kantatie nro 81 kautta. Tieosuus Rovaniemeltä Auttiin saakka on työmatkaliikenteen aikana osittain ruuhkainen. Posion kunta on lisännyt yhteistyötä Rovaniemen kanssa (sairaanhoito yms. -palvelut) joka on lisännyt tiellä tapahtuvaa ensihoito- ja sairaalan asiointiliikennettä sekä myös tulevaisuuden suunnitelmat matkailussa Auttiköngäs Korouoma geologisen jatkumon -Geopark suunnitelman osalta. Lisääntyvä kuntarakenneyhteistyö Posio- Rovaniemi-akselilla ja sekä matkailu- että muu kuntayhteistyö lisää ko. käytävän merkitystä Kantatie 81 on monella tapaa merkityksellinen. Tieyhteyden kautta tapahtuu merkittävää maaseutuelinkeinojen, metsätalouden, turveteollisuuden (Varessuon turvealue) kuin matkailunkin liikennettä sekä alueelle että Kuusamoon ja Rovaniemen suuntaan. Rovaniemen ja Kuusamon välinen julkinen liikenne kulkee kantatie 81 kautta. Matkailun lisääntyessä kantatie 81 vaikutuspiirissä olevien kohteiden kuten Auttiköngäs, Korouoma, Mustarinnantunturi (MH:n uusin hoito- ja käyttösuunnitelma) sekä Posion Suolijärvien osalta liikennemäärät kantatie 81:llä tulee merkittävästi kasvamaan. Rovaniemen seudun matkailuyritykset ovat lisänneet mm. Posion Korouoman käyttöä myös Rovaniemen alueen matkailukohteena sen erityispiirteiden ja ainutlaatuisuuden vuoksi. Kansainvälisen matkailun lisääntyessä Posiolla IAC:n kansainvälisen verkoston osana (Arcti Ceramic Center) matkailun syöttöliikenne tulee tapahtumaan etupäässä Rovaniemen lentokentän kautta. Kuusamon lentokentän vaivalloisen saavutettavuuden vuoksi jopa osa Ruka-Kuusamon matkailun syöttöliikenteestä tapahtuu Rovaniemen kautta. Edellä mainituista syistä lisääntynyt liikenne kantatie 81 vaikutuspiirissä edellyttää sen turvallisuuden parantamista ja siten yhteyden merkitsemistä maakuntakaavassa Koillis- Suomen kehittämiskäytäväksi ja myös ko. tieosuuden luokituksen muuttamista valtatieksi. Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta kattamaan Rovaniemi-Posio-Kuusamo -tieyhteys kokonaisuudessaan.

12 12/242 Maantielain 4 : mukaan valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Rovaniemi-Posio-Kuusamo yhteys palvelee maakuntien välistä liikennettä. Taustaselvitykseksi laaditun Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan kantatien 81 tieluokka vastaa nykyisiä ja tulevia liikennemääriä. Täydennetään selostusta yhteyden kehittämisen ja maantien parantamisen tavoitteista. Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeet Posiolla aikaisemmin merkittävänä elinkeinona ollut kaivosteollisuus tekee alustavien selvitysten ja globaalien näkymien muodossa uutta tulemista Mustavaaran kaivoksen uudelleen käynnistämisen myötä. Kaivosalueen pohjoispuolella sijaitsevan Sirniön kylän tuntumasta alkaa pohjoiseen suuntautuva maaseudun kehittämisen kohdealuemerkintä (mk). Suunnittelualue sijoittuu myös ylimaakunnalliseen matkailun vetovoimaalueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Koko maakuntakaavaa koskevissa määräyksissä todetaan, että porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Maakuntakaavoitus on keskeisessä asemassa VAT:n toteuttamisessa. Mustavaaran kaivoksen osayleiskaava sijoittuu kahden kunnan ja kahden eri maakuntakaavan alueelle. Kaava-alueen pohjoisosa sijoittuu Posion puolelle, jossa on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen vuonna Siinä Mustavaaran kaivoksen tuntumaan on osoitettu laaja todennäköisen mineraalivarannon alue (ek1). Kaivos tulee myös hyödyntämään Posion kautta kulkevaa 110kV voimalinjaa. Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa siitä ei kuitenkaan ole merkintää Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeenä vaikka alustavien suunnitelmien mukaan rakentamiseen voitaisiin mahdollisesti päästä jo v Mustavaaran kaivos sijaitsee maakuntakaavan kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeellä. Merkitään Mustavaaran kaivos kaivosalueena (EK). Etelä Posion Vesiosuuskunta ry on rakentanut vuonna 2005 pohjavesialueelle Valkeahetteen vedenottamon ja ottamosta vesijohtoverkoston Kynsiperän kylälle, Sirniöön ja Kuloharjuun. Vedenottamo sijaitsee n metrin päässä Sirniönjoesta. Vesiosuuskuntaan on liittynyt kaikkiaan käyttäjää, joista iso osa on isoja maatiloja. Pumppausmäärä vedenottamolta on lähes m3. Valkeahetteen vedenottamoa ( ) eikä sen pohjavesialuetta ole merkitty maakuntakaavaluonnokseen. Alue sijaitsee sekä Kaukuan että Mustavaaran kaivosalueiden tuntumassa ja sen merkintä maakuntakaavaan on perusteltua, jotta kaivospiirin ja kaivostoiminnan suunnittelussa osattaisiin siihen myös varautua. Posion Maaninkavaarassa oleva Kettukankaan pohjavesialue on merkitty maakuntakaavaluonnokseen ja on sinänsä merkittävä todennus, koska Dragon Miningin Kuusamon kaivoksen rikastuslaitoksen yhdeksi vaihtoehtoiseksi paikaksi suunniteltiin juuri pohjavesialueen välittömässä tuntumassa olevaa Salmijärven aluetta. Lisätään maakuntakaavaan pohjavesialue osaaluemerkinnällä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Kaukualla, Etelä-Posiolla sijaitseva alueella on myös lupaava platina balladium- kulta- kupari- nikkeli mineraaliesiintymä, jossa on tehty useita koekairauksia vuosien myötä. Nortec Minerals on hakenut malminetsintälupaa v mm. Etelä- Posiolla sijaitsevien Hankaanjärven ja Löytövaaran alueille. Koekairausten tarkoituksena on hankkia aineistoa mahdollisesti perustettavan kaivoksen kannattavuus-laskelmia varten.

13 13/242 Rovaniemen- Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa tulisi kyseiset Kaukuan ja Mustavaaran Posion-puoleiset alueet merkitä Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeksi niiden merkittävästä potentiaalista johtuen. Kaukuan ja Mustavaaran Posion puoleiset alueet sijaitsevat maakuntakaavan kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeellä. Asuminen ja palvelut Ahola on, kuten maakuntakaavan luonnoksessa on merkitty Posion palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alue sisältäen myös asumista sekä liikenne-, puisto- ja viheralueita. Posion keskusta on taajamatoimintojen alue, jossa on huomioitu myös rm kohde Pentik- mäki. Posion asutusta sijaitsee myös sen 22 kylässä ja niiden lievealueilla. Kylien läheisyyteen on syntynyt myös vapaa-ajan asutusta, jota on runsaasti verrattuna kantaväestön osuuteen. Kylät ovat syntyneet etupäässä maatalouden vaikutuksesta ja ko. kylien alueita voidaan myös pitää maaseudun kehittämisen kohdealueina. Keskuskyliksi on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty 6 kpl 22 sta kylästä. Posion kunta on kylien kunta, jossa maaseutualueiden ja kylien elinvoimaisuus on koko kunnan edun mukaista. Keskuskyliksi voisi myös merkitä Lohirannan, Hyväniemen, Maaninkavaaran ja Hämeenniemenkin kylät. Elinkeinot ja virkistys Matkailu- ja virkistyskohteina ovat luonnollisesti Posion merkittävät luontokohteet Riisitunturi, Korouoma, Mustarinnantunturi (MH: Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma ) ja muut suojelualueet, jotka ovat myös matkailullisesti hyvin tärkeitä ja voitaisiin merkitä lisäksi mv aluemerkinnällä tai vaihtoehtoisesti V merkinnällä kuten Korouoma. Ylä- ja Ala-Suolijärven järvialue Perä- Posiolta Jumiskoon sekä Lehtiniemen ja Karjalasenniemen välinen alue on tulevaisuudessa merkittävä (Matkailun vetovoima-alue ja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) ja tulisi niin myös merkitä mv-alueeksi maakuntakaavaan. Posion kunnan elinkeinostrategian keskeisenä matkailun kehittämiskohteena on lähivuosina Livojärven Säikkä, Posion Riviera. Maakuntakaavassa tulisi alue jo siellä olevien palveluiden (Porotila, majoitus- ja rantapalvelut) merkitä joko rm tai mv- merkinnällä. Livohka ( ) on merkittävä matkailu- ja lomakohde, jossa on ollut jo useita vuosia monipuolista majoitus, ruokailu, kokous- ja ohjelmapalvelutarjontaa. Lomakeskus Livohka on aikaisemmin ollut pelkästään ammattiyhdistystoimintaan liittyvää virkistäytymispalvelua, mutta viime vuosina tarjontaa on kehitetty ja kohdistettu myös muilla tahoille, joten se tulisi merkitä RM - merkinnällä. Liikenneverkko ja reitit Rovaniemen Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa kelkkareittimerkintä Posiolta Ruka-Kuusamo suuntaan on merkitty kulkevaksi Kitkajärven kautta. Entisen ympäristökeskuksen moottorikelkkareitti- hankkeessa uusi kelkkareitti on rakennettu kulkemaan suoraan Mourusalmen pohjoispuolelta Kitkajärven yli Hyväniemen kautta Kuusamon Vasaraperälle, jossa se liittyy Ruka-Kuusamon - reitistöön. Tieosuus 8642 Kuloharjulta Kynsivaaran, Jokilammen ja Kurkijärven kautta Kuusamo Oulu valtatielle 20 on erittäin huonokuntoinen ja sekä alueellinen maa- ja metsätalousliikenne että läpikulkuliikenne Kuusamo- Oulu valtatielle on runsasta ja edellyttää tien turvallisuuden ja kestävyyden vuoksi kunnostusta ja tieluokan nostoa seututieksi. Lisätään Lohirannan, Hyväniemen ja Maaninkavaaran kylät. Hämeenniemen kylää ei lisätä keskuskyläksi (asukasluku vähäinen), kylä kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen. Luonnonsuojelualueiden tarkempi suunnittelu toteutetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Luonnonsuojelualueet tulee osoittaa maakuntakaavassa luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL). Tarkistetaan mv-merkinnän aluerajausta suhteessa hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Selvitetään matkailun vetovoima-alueen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen (mv) aluerajauksen laajentamista. Livojärven Säikkä kuuluu matkailun vetovoimaalueeseen (mv). Lisätään Lomakeskus Livohka merkinnällä matkailu-/virkistyskohde (rm). Muutetaan moottorikelkkailureitin sijaintia esitetyn mukaisesti. Tieyhteys on osoitettu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa yhdystieksi. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa yhteyttä ei ole osoitettu. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista.

14 14/242 Tieosuus 9471 Hietaniemestä Tolvan kautta Patoniemeen ja valtatie 5 :een on erittäin huonokuntoinen, kapea ja vaarallinen ja tieosuudella on runsaasti sekä matkailuliikennettä (Riisitunturi, Kitka, Tolva) että raskasta puutavaraliikennettä (Kitkawood). Tieosuus ja sen turvallisuus edellyttää kunnostusta ja luokituksen nostoa kantatieksi tai vähintäänkin seututieksi. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista. Posion ja Ranuan välinen tieosuus nro 941 on liikennemäärään nähden alikuntoinen ja aliluokiteltu. Tien käytön vaikutuspiiriin kuuluu lukuisia alueellisia mm. Metsähallituksen hakkuualueita ja maa-aineksen ottopaikkoja. Sen lisäksi tieosuutta rasittaa Koillismaalta ja Itä-lapin suunnasta Kemi Tornio alueen metsäteollisuuden tarpeisiin tapahtuva raskas puutavaraliikenne. Tieosuus nro 941, sen liikennemäärät - erityisesti raskas liikenne - ja sen turvallisuus edellyttävät kunnostusta ja luokituksen nostoa seututiestä kantatieksi. Maantielain 4 :n mukaan valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Tieosuuden liikennemäärä on 211 autoa vuorokaudessa. Seututieluokka on liikennemäärään nähden riittävä. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista. Energiatuotanto Posion kunnan uusi CHP- biovoimalaitos tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Sen alueellinen merkitys huomioiden siitä tulee myös olla EN-merkintä maakuntakaavassa. Tuulivoima Murtotuulen tuulivoima-alueen toteuttaminen on edennyt hyvässä yhteistyössä Posion kunnan ja Taaleritehdas Oy:n kesken. Alue on Murtotunturin alueella eikä sen läheisyydessä ole asutusta ja alue on käytännössä katsoen erämaa-aluetta. Alueen rakentamiseen liittyvässä kuulemisessa on sovittu, ettei ko. tuulivoima-alue ja sen rakenteet saa aiheuttaa haittaa n. 6 km etäisyydellä olevalle Korouoman matkailukohteelle. Lisätään biovoimalaitos esitetyn mukaisesti merkinnällä Energiahuollon kohde (EN). Maakuntakaavaluonnoksessa on Posion alueelle merkitty tuulivoiman varausalueita /potentiaalisia tuulivoima-alueita myös Repotunturissa, Vierustunturissa Perniöntunturissa ja Jänisvaaran eteläpuolella olevalla alueella. Jänisvaaran alapuolisella alueella ja sen välittömässä tuntumassa on matkailulle tärkeitä kohteita; ulkoilureittejä sekä Tuomilampi ja Salmi- ja Latvajärvet. Alue on myös Korouoman rotkolaakson ja suojelualueen ja siihen liittyvän retkeilyreitistön eteläinen osa. Alueen välittömässä läheisyydessä on suosittu Lapiosalmen Leirikeskus, joka toimii myös Korouoman retkeilyn eteläisenä tukikohtana. Edellä mainituista syistä Posion kunta ei pidä todennäköisenä eikä toivottavana että Jänisvaaran eteläpuolelle merkittyä aluetta voitaisiin hyödyntää tuulivoima-alueena ja suosittaa sen poistamista maakuntakaavaluonnoksesta. Kemihaaran alue Kemijokeen ja sen virtaamaan vaikuttavat toimenpiteet heijastuvat Jumiskon voimalaitoksen kautta myös Posion Suolijärveen ja sen säännöstelyyn sekä Isojärven käyttöön vesivoiman vara-altaana. Kemihaaran altaan toteuttamiseen Posion kunnalla ei ole huomautettavaa vaan kunta katsoo että Kemijoen säännöstelyn ja tulvasuojelun toteuttamisen kannalta se on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Rovaniemen kaupungin alueella suunniteltuun jokivarren asuinseutujen pengertämiseen ja siitä tehtyihin suunnitelmiin Posion kunta suhtautuu varauksellisesti ja edellyttää että toteutusvaihtoehto ja sen kustannusvaikutukset ja lainmukaisuudet selvitetään kokonaisuudessaan perusteellisesti. Poistetaan maakuntakaavasta esitetyn mukaisesti Pyöreävaara-Rasinkangas-Ojennusvaara (tv 2309) tuulivoima-alue. mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.

15 15/242 Posiolaisessa yrityskentässä on useita rakentamis-, kuljetus- ja maanrakennusalan sekä metsätalousalan potentiaalisia yrityksiä, joten Posion kunta katsoo myös, että maakunnassa suunniteltujen merkittävien rakentamishankkeiden toteuttaminen on erittäin tärkeää ja myös elinkeinopoliittisesti perusteltavissa olevaa toimintaa, johon Posion kunta suhtautuu myönteisesti. Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 ja 66 :n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. Erityisalueet /-kohteet Rovaniemen suuntaan Haukilammenpalon länsireunalla sijaitseva Onnelantien ( ) ampumarata on Pernun metsästysseuran käytössä ja se tulee myös merkitä maakuntakaavaan. Rovajärven ampuma-alue Rovajärven ampuma-alueen toiminnalla on pitkät perinteet ja myös posiolaiset ikäluokat ovat siellä saaneet sotilaskoulutusta mm. kovapanosammunnoissa. Posion kunta ei ole tarkemmin perehtynyt alueen suunnitelmiin tai sen mahdollisen kansainvälisen käytön lisäämiseen vaan toteaa, että mahdollisten aluelaajennussuunnitelmien tulee perustua kattaviin selvityksiin sen ympäristövaikutuksista sekä sen vaikutuksista lähialueen elinkeinoihin, asujaimistoon ja alueen yksityiseen ja kunnalliseen maaomistajuuteen. Alueen käytön laajentamiseen tähtäävät suunnitelmat esim. kansainväliseen toimintaan, tulee Posion kunnan mielestä ratkaista myös yhteisymmärryksessä paikallistason neuvotteluissa. Omassa toiminnassaan Posion kunta on pyrkinyt huomioimaan yksityisen omistuksen perustuslaillista suojaa ja suosittelee ampuma-alueen suunnittelussa myös sen huomioimista puolustusvoimien, aluesuunnittelijoiden ja yksityisten maanomistajien välisissä neuvotteluissa. Maakuntakaavassa osoitettavat seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät ampumaradat on valittu vuonna 2014 laaditun Lapin ampumarataselvityksen perusteella. Valinnassa on huomioitu muun muassa radan sijainti, käyttäjämäärät ja eri ampumalajien ampumismahdollisuudet. Maakuntakaavassa osoitettavilla ampumaradoilla tulee olla ylikunnallista merkitystä. Toisaalta seudullisten ampumaratojen verkon tulee olla riittävän kattava. Jokaisesta kunnasta on osoitettu vähintään yksi rata. Osoitetaan Onnelantien ampumarata seudullisesti merkittävänä ampumaratana (EA) esityksen mukaisesti. Poistetaan maakuntakaavasta Kettuharjun ampumarata (EA 2861). mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien

16 ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. 16/242 Maa-ainesten ottaminen, turpeenotto ja kaivosalueet Kts. edellä; Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeet. Suojelu Luonnonsuojelu Rakennuskohteet, kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Posion kunnalla ei ole huomautettavaa SUOJELU kohdan ja sen alaviitteiden mukaisista merkinnöistä vaan edellyttää että kunnalle tulee aina tarjota mahdollisuus vaikuttaa erilaisten kunnan alueella suunniteltujen suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen. Posion kunta myös edellyttää että kaikissa suojelualueita koskevissa suunnitelmissa kuultaisiin ja otettaisiin myös huomioon sekä yksityisten maanomistajien että myös Posion kunnan ja sen elinkeinoelämän toiveet, tarpeet ja edellytykset uusien suojelukohteiden suunnitteluvaiheessa. Ranuan kunta Lapin liitto käynnisti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan uudistamistyön joulukuussa Uusi maakuntakaava kumoaa valmistuessaan Itä-Lapin maakuntakaavan (saanut lainvoiman ), Rovaniemen maakuntakaavan (saanut lainvoiman ) ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan (saanut lainvoiman ). Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava jää voimaan. Valmisteluaineisto on asetettu nähtäville väliseksi ajaksi. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa käsiteltäviä keskeisimpiä asioita ovat: 1. valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden konkretisointi ja sovittaminen maakunnallisiin ja alueellisiin tarpeisiin 2. liikennejärjestelmä ja sen kehitysnäkymät sekä vaikutukset elinkeinoelämään ja aluerakenteeseen 3. alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 4. teollisuus 5. energia 6. matkailu 7. Venäjän alueiden ja keskusten vaikutus, rajayhteistyö 8. luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöalueet 9. metsien monikäyttö 10. maaseutuelinkeinot 11. maa- ja kallioperän ainesten hyödyntäminen 12. muut asiat, mm. ilmastonmuutos, tulvariskialueet 13. Puolustusvoimien ja rajavalvonnan tarpeet. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan perustana on hyödynnetty kahdeksaa erillisselvitystä; Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan liikennejärjestelmä- ja ratayhteysselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot - selvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan maisema- ja luonnonympäristöselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin kulttuuriympäristöselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin kiinteät muinaisjäännökset - selvitys sekä maakunnallinen ampumarataselvitys. Lapin aluerakenteen muodostavat Lappi - strategian 2040 aluerakennekartassa määritellyt kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät. Lapin kehittäminen perustuu edelleen maakunta-ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajakeskittyneeseen malliin. Lapissa on kaksi maakuntakeskusta, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Näiden elinkeinoelämää palvelevien toimintaympäristöjen laatu on mer-

17 17/242 kittävä kilpailutekijä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Ranuan kunnan kannalta merkittävimmät merkinnät maakuntakaavaluonnoksessa kohdistuvat Suhangon kaivosalueeseen, matkailupalvelualueeseen, joka käsittää eläinpuiston alueen lisäksi Simojärven lähiympäristöineen, maaseudun kehittämisen kannalta tärkeät kyläalueet ja niissä sijaitsevat maatilakeskittymät sekä potentiaaliset turvetuotantoalueet ja tuulivoimaselvityksen mukaiset potentiaaliset tuulivoimatuotantoalueet. Maaja metsätalous sekä bioenergia nousevat myös kaavaluonnoksessa merkittävään rooliin. Liikenteen ja logistiikan kannalta parannettavaa jää; Oulu-Pudasjärvi- Ranua-Rovaniemi liikenneyhteys ei nouse kaavaluonnoksessa riittävästi esille, vaikka on teollisuuden kannalta merkittävä yhteys, muunmuassa nykyinen turveliikenne Ranuan soilta Rovaniemelle on määrältään mittavaa. Myös tulevan Suhangon kaivoksen liikenne suuntautuu pääosin tälle tieosuudelle ja jo nykyisten Lapin kaivosten tavaraliikennettä ja isoja kaivoskomponenttikuljetuksia nähdään toistuvasti kyseisellä reitillä. Tieosuudelle tulisikin Ranuan kunnan mielestä lisätä merkintä kt->vt, tieluokan nosto kantatie -> valtatie. Maantielain 4 :n mukaan valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Pudasjärvi-Ranua- Rovaniemi välillä kantatieluokka on liikennemääriin nähden riittävä. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista. Ranua-Posio ja Ranua-Simo yhteydet olisi myös pidemmällä aikavälillä huomioitava kehittyvinä liikenneyhteyksinä. Toljan kylään johtavan tien luokituksen nostoa olisi myös syytä harkita, onhan Tolja jo kasvanut Ranuan kunnan suurimmaksi kyläksi ja suhteellisen lähellä kirkonkylää olevana alueena kasvun voi olettaa jatkuvan nykyisenlaisena. Tieluokkaa olisi syytä nostaa välillä Rovaniementie /eläinpuiston kohta - Tolja, jolloin siltä osin merkintä olisi st, seututie. Metsätalouden ja etenkin bioenergian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta Ranualle olisi syytä osoittaa puutavaraterminaalialue, sopiva alue terminaalia varten olisi esimerkiksi Pudasjärven tien varressa olevan poroteurastamon lähialue. Maatalouden osalta Kuhan iso peltokeskittymä on jäänyt merkitsemättä kaavaluonnokseen. Matkailun osalta olisi syytä muistaa myös Syötteen suunta, alueen matkailutoimijat ovat jo nykyisellään Ranuan matkailua tukevia yhteistyökumppaneita. Rovaniemen kaupunki SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä 2 Luonnoksen arviointi 2.1 yleistä 2.2 KAAVAKARTTA 3 Maakuntakaavaluonnoksen suhde Rovaniemen alueidenkäyttösrategiaan (2012) 4 Keskeiset kaavamääräykset 4.1 Kauppa 4.2 Maa-ainesten ottoalueet ja pohjavesi 4.3 Liikenne ja reitit 4.4 Matkailu 4.5 Teollisuus 4.6 Suojelukysymykset Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyksien parantamis- ja kehittämistarpeiden osalta. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Toljan kylään johtava tie ei täytä seututieluokan vaatimuksia. Keskuskyläaseman vuoksi tie voidaan osoittaa maakuntakaavassa yhdystienä. Lisätään puutavaraterminaali Pudasjärven tien varteen kohdemerkinnällä Liikennealue (L). Lisätään maatalousvaltainen alue (MT) Kuhan kylälle. Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta Ranualta Syötteen suuntaan.

18 18/ Tulvakysymykset 4.8 Muut alueet 4.9 Rakentamisrajoitus 4.10 Kaivostoiminta 4.11 Perusteltu väestönkehitysarvio 4.12 Suhde muihin maakuntakaavoihin 4.13 Kehittämismerkinnät 5 Liitteet 5.1 liite 1 Karttaliitteet alueidenkäyttöstrategiasta 5.2 liite 2 Tarkennus Sinettäjärven moottorikelkkareittiin 5.3 liite 3 Rovaniemen kaupungin esitys tarkistettavista / poistettavista suojelukohteista 5.3 liite 4 Esimerkkejä oppaissa esitetyistä määräyksistä sekä maakuntakaavioissa käytetyistä suojelumääräyksistä 1 YLEISTÄ Lausuttavana olleeseen maakuntakaavaluonnokseen ei ole viimeisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen tehty kaupungin valmistelun aikana esittämiä korjausesityksiä. Kaupungin kanta on perustunut kaupungin toimielimien päätöksiin. Kaupungin esittämät kaavan kannalta keskeiset asiat on esitetty myös kaavaselostuksen sivulla 79 kaavoituksen lähtötietona. Rovaniemi esittää kaavaan tehtäväksi merkittäviä muutoksia. Kuntakaavoitukselle on ongelmallinen moniulotteinen ja kaavamääräyksiltään tulkinnallisuuksia sisältävä maakuntakaavaa. Tulkinnalliset kaavamerkinnät mahdollistavat myös muutoksenhaun kuntakaavoista. Kaavassa on varsin paljon päällekkäisiä määräyksiä, joiden yhtäaikainen tulkinta voi aiheuttaa haasteita. Kaavamääräysten joustavuus on tulevaisuuden ennakoimattomien muutostarpeiden huomioimisessa tärkeää, sillä maakuntakaavasta ei voida poiketa, vaan maakuntakaavaa on muutettava. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu tai kehittämisperiaate täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan sisältöön liittyy lähes aina merkitykseltään ja ohjaustavoitteiltaan erilaisia asioita, joiden esittämiseen kohdistuu vastaavasti erilaisia vaatimuksia. Maakuntakaavan merkintä- ja määräysjärjestelmä voi useinkin johtaa tilanteisiin, joissa alueeseen kohdistuu samanaikaisesti monia eri merkintöjä ja määräyksiä. Maakuntakaavassa esitettyjä aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Kaupunki on tehnyt seuraavat kaava koskevat keskeiset päätökset: 1. KH : Aloite Kemijoen ja Ounasjoen kokonaissuunnitelman laatimisesta Lapin liitolle 2. KH : Lausunto Kemi Ounasjoen tulvaryhmän väliraportista 3. KH : Kannanotot tulvatyöryhmälle 4. KH : Kuntalaisaloite: Tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemen kaupungin alueelle 5. KH : Rovaniemen kaupungin lausunto valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä 6. KH : Lausunnon antaminen arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventoinnista Etelä ja Keski Lapin alueella. 7. KV : Alueiden käytön strategia 8. KV : Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma KH : Rovaniemen elinkeino ohjelman päivitys 10. KV : Maapoliittinen ohjelma KV : Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma MAATO, Aineistot ovat nähtävillä sähköisesti kuntaselaimella. 2 LUONNOKSEN ARVIOINTI 2.1 YLEISTÄ Rovaniemi pitää tärkeänä, että kaupungin esittämät näkökannat tulevat huomioon otetuiksi ja muutoksia harkitaan vakavasti. Kunnat toteuttavat kaavaa ja siksi ristiriidat kuntien tavoitteiden ja ohjelmien sekä kaavaaineiston kanssa tulee välttää. Lapin kehittämisen kannalta on merkityk-

19 19/242 sellistä, että Lapin kasvukeskus Rovaniemi voi jatkossakin luottaa siihen, että maakuntakaava tukee ja mahdollistaa kaupungin kehittämistavoitteet. Maankäyttö ja rakennuslaki muuttuu. Maakuntakaavassa tulisi voida vastata myös lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin ennakoivasti ja joustavasti. Nyt esillä olevat muutokset lisäävät joustavuutta ja kaupan kilpailuedellytyksiä halutaan korostaa. MRL:n voimaan tuleva muutos (HE 334/2014 vp) korostaa alueiden käytön suunnittelua koskevan säädöksen (MRL 5 ) osalta toimivan kilpailun kehittymistä. Esimerkiksi kaupan alan yrityksille tulisi osoittaa riittävästi alueita, jotta nykyisten kaupparyhmien mahdollisten lisäyksiköiden ja laajentamisen lisäksi myös nykyisille pienemmille alan toimijoille ja mahdollisille uusille alalle tulijoille olisi riittävästi varteenotettavia sijoittautumispaikkoja. Lisäksi tavoitteena on edistää joustavia kaavaratkaisuja, jotka jättävät vaihtoehtoja toteutukselle. Selvityksiä koskevaa säännöstä (MRL 9 ) tarkennetaan niin, että kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Muutoksen tavoitteena on selkiyttää vaikutusten selvitysvelvollisuuden kohdistumista kaavan merkittäviin vaikutuksiin ja vaikutusten kautta esiin nouseviin tutkimus ja selvitystarpeisiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. 2.2 KAAVAKARTTA Kaavakartta esitetään yhtenä karttalehtenä, mikä mahdollistaisi maakuntakaavan yleispiirteisyyden. Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Maakuntakaavassa osoitetaan kaupan alueita taustaselvitykseksi laaditun kaupan palveluverkkoselvityksen perusteella. Taustaselvitystä ja maakuntakaavaa laadittaessa on ollut tiedossa maankäyttö- ja rakennuslain muutos (HE 334/2014 vp). Maakuntakaavan taustaselvityksessä (Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Kaupan palveluverkkoselvitys) on määritelty kaupan mitoitus. Mitoituksessa on huomioitu muun muassa väestökehitys, ostovoiman kasvu, siirtymät ja matkailu sekä toteutuksen joustavuus ja vaihtoehtoisuus. Taustaselvityksessä on myös arvioitu kaupan ratkaisun vaikutukset. Maakuntakaavan selvityksiä voidaan täydentää tarvittaessa ehdotusvaiheessa. Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Koska maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta, tulisi maakuntakaavan ohjausvaikutuksen olla selkeä ja ristiriidaton. Kaavamääräysten tulisi olla myös kuntien kehittämistä tukevia, muutoksia mahdollistavia ja sisällöltään ymmärrettäviä. Lisäksi kaavamääräysten tulkinnan tulisi olla yhdenmukainen Ympäristöministeriön oppaan n:o 10. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset kanssa. Opas on annettu asetuksella MRL:n nojalla ja kaavassa esitetyt oppaan mukaiset määräykset tulkitaan mm. oikeusasteissa oppaan mukaisesti. Kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavan tulisi olla kuntakaavoja joustavampi ja yleispiirteisempi. Rovaniemen kaupunki arvioi, että luonnoksessa esitetty kaavakartta ja kaavassa esitetyt tavoitteet kärsivät osin monitasoisesta ja päällekkäisistä määräyksistä. Kaavan ohjausvaikutus heikkenee ja kuntien mahdollisuudet joustavaan kaavoitukseen vaikeutuvat. Myös muutoksenhaku kuntakaavoista voi lisääntyä tulkinnallisten määräysten vuoksi. Maakunnan kehityksen kannalta eduksi ei myöskään ole tilanne, jossa osallisilla/ viranomaisilla on tarve tulkita maakuntakaava rajaavasti ja kaupunki joutuu puolustamaan maakuntakaavan yleispiirteisyyttä ja joustavuutta voidakseen kehittyä kasvukeskuksena. Esimerkkeinä tulkinnallisesta kaavamääräyksestä voidaan esittää esimerkiksi voimassa olevassa Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen kaavamääräykseen liittyvä määräys tasapainoinen kaupunkikuva. Kaavaprosessissa määräystä on tulkittu viranomaisten lausunnoissa rakentamisen korkeutta rajoittavaksi tai olemassa olevaa rakennetta suojelevaksi tai maakuntakaavaa on tulkittu kaavahierarkian vastaisesti (vrt. Kiela, 10 kortteli). Kaupungin näkemys on ollut joustavampi ja tämä näkemys on myös pysynyt oikeusasteissa. Monitasoisena ja tulkinnallisuutta lisäävänä kaavamääräysten kokoelmana lausuttavassa olevassa maakuntakaavaluonnoksessa voidaan pitää esimerkiksi Ounasjokivartta, jonne on osoitettu kylien (at) ja taajama alueiden (AA) lisäksi neljä erilaista kehittämismerkintää (kk, mv, lk, mk), Naturaaluemerkintä, kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, paliskunnan raja ja tieluokitukset. Kaavamääräykset perustuvat ministeriön ohjaukseen, oppaisiin sekä aikaisemmin laadittuihin, lainvoimaisiin Lapin maakuntakaavoihin. Viimeisimpänä Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamispäätös Maakuntakaavamääräykset ovat osa maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön periaatteita tai halutessa tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta ja antaa tällä tavoin kaavalle täsmällisempää sisältöä. Maakuntakaavan sisältöön liittyy lähes aina merkitykseltään ja ohjaustavoitteiltaan erilaisia asioita, joiden esittämiseen kohdistuu vastaavasti erilaisia vaatimuksia. Siksi suunnittelujärjestelmän ja erilaisten maakuntakaavamerkintöjen ja - määräysten antamista voidaan käyttää samanaikaisesti, tilanteen edellyttämällä tavalla.

20 20/242 Maakuntakaavan merkintä- ja määräysjärjestelmä voi useinkin johtaa tilanteisiin, joissa alueeseen kohdistuu samanaikaisesti monia eri merkintöjä ja määräyksiä. Haasteellisia merkintöjä ovat myös tiukalla sanamuodolla kuvatut määräykset. Lausuttavana olevassa kaavaluonnoksessa viitataan kaavamääräyksissä esim. hyvään rakentamistapaan ja kaupunkikuvan toteutumiseen, arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön edistämiseen (esim. keskustatoimintojen alue, C). Hyvä rakentamistapa on usein hyvin tulkinnallinen. Arvokas rakennusperintö käsitteenä jää avaamatta ja epäselväksi jää, tarkoitetaanko sillä kuntakaavoissa suojeltuja vai maakuntakaavoittajan suojelemaksi tarkoittamia kokonaisuuksia vai ehkä inventoituja (ei lainvoimaisesti suojeltuja) kohteita? Maakuntakaavoissa määräyksillä on merkitystä tulkinnassa ja ohjausvaikutuksessa. MRL 30 :n mukaisesti maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Koska määräykset voivat olla: 1) yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai muuta toteuttavaa viranomaissuunnittelua koskevia suunnittelumääräyksiä taikka, 2) suoraan maankäyttöä koskevia rakentamis tai suojelumääräyksiä, on tärkeää, että kaavamääräykset eivät myöskään saa olla kaavaa koskevien sisältövaatimusten vastaisia eivätkä ristiriidassa kaavan muun sisällön kanssa. (YM opas 10, s 22 23) Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Täydennetään kaavaselostusta. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut eivät yleensä ole vielä maakuntakaavavaiheessa konkreettisia. Kaavaratkaisut, samoin kuin niitä koskevat selvitykset täydentyvät ja täsmentyvät kuntakaavoituksen yhteydessä. Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Kaavamääräykset perustuvat ministeriön ohjaukseen, oppaisiin sekä aikaisemmin laadittuihin, lainvoimaisiin Lapin maakuntakaavoihin. Viimeisimpänä Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamispäätös MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN SUHDE ROVANIEMEN ALUEIDENKÄYTTÖSRATEGIAAN (2012) Rovaniemen alueidenkäyttöstrategiaa ei valitettavasti ole mainittu kaavoitusta ohjaavissa asiakirjoissa. Kaupunki on tuonut kaavoituksen eri vaiheissa esille alueidenkäyttöstrategian tärkeyden ja merkityksen Rovaniemelle. Alueidenkäyttöstrategia on laadittu yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja kaupungin luottamushenkilöiden kanssa. Lapin liitto on ollut myös edustettuna strategiaa laatineessa työryhmässä. Rovaniemen alueidenkäyttöstrategia on ainoa kaupungin alueen yhdyskuntarakennetta käsittelevä strateginen asiakirja ja kaupunginvaltuuston hyväksymä tahtotila yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Kaavaselostuksessa maakuntakaavan pohjana mainitut asiakirjat ovat maakunnallisia/seudullisia suunnitelmia ja selvityksiä. Yksittäisiä kuntia koskevat strategiat ja kehittämissuunnitelmat kuuluvat kaavan tausta-aineistoon. Rovaniemen alueidenkäyttöstrategia on ollut käytössä maakuntakaavaa laadittaessa. Maakuntakaavaluonnos on ristiriitainen alueidenkäyttöstrategiaan tavoitteiden kanssa seuraavasti: 1. Rovaniemen laajentuminen alueidenkäyttöstrategian mukaisesti Ranuantien suuntaan on maakuntakaavaluonnoksen mukaisesti vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Alue on rajattu virkistysalueilla (V811) ja maa ja metsätalousalueilla (MY6017) Pöykkölän asemakaava alueen laajennus (KV ) jouduttiin sovittamaan limittäin maakuntakaavan virkistysaluerajauksen kanssa. Maakuntakaavaluonnos ei mahdollista virkistysaluerajauksen vuoksi Raunantien suuntaista laajentamista. Laajenemisalueita osoitetaan kylläkin Paavalniemeen, jossa kaupungilla ei ole maaomaisuutta ja siten kaavojen toteuttaminen on ajallisesti hidasta. Rovaniemen kaupunki on ohjausryhmässä esittänyt Ranuantien suunnalla virkistysalueen alueen supistamista ja merkintätapojen tarkistamista. 2. Maakuntakaavassa osoitetaan myös toinen laajentumista rajoittava virkistysalue. Mäntyvaaran virkistysalue V 834 on kaupungin mielestä tarpeeton. Tieyhteys Isoaavan tien kautta Mäntyvaaraan ja Ylikylään yhdistää taajamat ja alueesta muodostuu Rovaniemen keskeinen laajentumis- Maakuntakaavan sisältövaatimuksien mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Rovaniemen alueidenkäyttöstrategian kartassa Matkailu ja virkitys Pöyliövaaraan on osoitettu seudullisesti merkittävä virkistysalue. Tarkistetaan virkistys-/taajamatoimintojen alueiden rajauksia. Maakuntakaavan sisältövaatimuksien mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

LAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA

LAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA Lapin Liitto LAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s. 186-194) Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven

Lisätiedot

ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET

ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET LLH 27.4.2015 51 LIITE 6 1/243 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET Luonnosvaiheen kuuleminen 15.12.-30.1.2015

Lisätiedot

Lausunto Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta/menettelyvirheen korjaaminen

Lausunto Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta/menettelyvirheen korjaaminen Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Kaupunginhallitus 44 09.02.2015 Kaupunginhallitus 55 23.02.2015 Lausunto Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta/menettelyvirheen korjaaminen TEKL 29.01.2015 7

Lisätiedot

LAUSUNTO LAPIN LIITON LAUSUNTOPYYNTÖÖN 12.12.2014 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN (325/10.2.00/2012) VALMISTELUAINEISTOSTA

LAUSUNTO LAPIN LIITON LAUSUNTOPYYNTÖÖN 12.12.2014 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN (325/10.2.00/2012) VALMISTELUAINEISTOSTA Kunnanhallitus 30 09.02.2015 LAUSUNTO LAPIN LIITON LAUSUNTOPYYNTÖÖN 12.12.2014 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN (325/10.2.00/2012) VALMISTELUAINEISTOSTA Khall 30 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015

Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Lapin liitto LAUSUNTO Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta Viite:

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Maakuntakaavaehdotus 2014

Maakuntakaavaehdotus 2014 Maakuntakaavaehdotus 2014 Täytä paikallisyhdistyksen huomiot maakuntakaavaehdotuksesta kommenttikenttään! Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset: Lisätiedot: Paikallisyhdistyksen kommentit: Taajama-alueet

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 103 03.12.2014

Tekninen lautakunta 103 03.12.2014 Tekninen lautakunta 103 03.12.2014 NURMES, PIELISEN-KUOKKASTENJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA -LAAJENNUS (ELLUN ALUEEN MOOTTORIKELKKA- JA KOIRAVALJAKKOURA SEKÄ YHTEISKÄYTTÖ MÖNKIJÄLLE JA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUULIVOIMAPUISTO TEEMAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUULIVOIMAPUISTO TEEMAYLEISKAAVA KAAVA-ALUEEN RAJAUS JA ILMAKUVA ALUEESTA 1 Kohde Teemayleiskaavan tarkoitus Teemayleiskaavan tavoitteet Tuulivoimapuisto teemayleiskaava koskee osaa Forssan kaupungin Kiimassuon, Kaalikorven ja Ratasmäen,

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON

LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON Mänttä-Vilppulan kaupunki 04.05.2015 Hallintopalvelut PL 69 35800 Mänttä Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12 PL 76 33201 Tampere LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON Mänttä-Vilppulan

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski SELOSTUKSEN LIITTEET LLH 30.11.2015 LIITE LIITE 1. ALUEKUVAUKSET ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos LIITE 3 Nastolan kunta Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Ehdotusvaiheen vastineet

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset tuovat kaavasta yleisesti esille seuraavaa:

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset tuovat kaavasta yleisesti esille seuraavaa: 8.4.2015 KOMMENTTEJA PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 -LUONNOKSEEN 1. Yleistä Pirkanmaa on yksi Suomen nopeimmin kasvavia maakuntia. Maakunnan kehitystä ohjaamaan on laadittu luonnos maankäytön eri osa-alueet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Kuva 2. Pääosin puolustusvoimien käytössä olevat tai käyttöön suunnitellut Metsähallituksen alueet

Kuva 2. Pääosin puolustusvoimien käytössä olevat tai käyttöön suunnitellut Metsähallituksen alueet LÄHTEET Katso luku 4.1. Selvitykset ja kannanotot sekä tekstin alaviitteet KARTTALIITTEET Kuva 1. Pääosin puolustusvoimien käytössä olevat tai käyttöön suunnitellut Metsähallituksen alueet Pohjankankaalla

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVALUONNOS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski

MAAKUNTAKAAVALUONNOS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski LLH 8.12.2014 155 LIITE 1 ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski TIIVISTELMÄ 8.12.2014 2 3 MIKÄ MAAKUNTAKAAVA ON JA MITEN SE VAIKUTTAA?

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

TARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO

TARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO YLEISKAAVAN MÄÄRÄÄMINEN TULEMAAN VOIMAAN NIILTÄ OSIN, JOIHIN KAAVAVALITUSTEN EI KATSOTA KOHDISTUVAN (MRL 201 ) TARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot