LOPEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LOPEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Voimaan Käsitelty (Sivla 55) Muutettu (Sivla 75) Muutettu (Sivla 76) Muutettu (Sivla 54) Muutettu (Sivla 34)

2 SISÄLTÖ OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...1 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...2 OPISKELUN YLEINEN TUKI...9 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS...32 OPPILAAN...33 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA...42 TIETOSTRATEGIA...43 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...45 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B1-KIELI, RUOTSI...66 A-KIELI, ENGLANTI...74 MATEMATIIKKA...91 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAINEN KOTITALOUS FILOSOFIA B2-KIELI (RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ) RANSKAN KIELI SAKSAN KIELI VENÄJÄN KIELI TIETOTEKNIIKKA OPPILAANOHJAUS LIITTEET: Asetuksen mukainen tuntijako, Lopen perusopetuksen tuntijako, valinnaisaineet

3 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Perusopetuksen arvopohjana ovat 1. Ihmisoikeudet Jokaisella oppilaalla on oikeus saada mahdollisimman laadukasta opetusta. Koulun on tarjottava oppilaille turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Oppilaita ojennettaessa on käytettävä kohtuullisuutta ja kasvatuksellista otetta. 2. Tasa-arvo Oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti. 3. Demokratia Yhteiset säännöt laaditaan yhteistyössä oppilaiden, opettajien, muun henkilökunnan ja mahdollisuuksien mukaan, myös oppilaiden vanhempien kanssa. Oppilaiden yhteiskunnallista aktiivisuutta pyritään lisäämään aktiivisella oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnalla ja yhteistyöllä kunnan nuorisotoimen ja nuorisojärjestöjen kanssa. 4. Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen Ympäristöarvot otetaan huomioon koulun opetuksessa, rakennuksissa, siivoustyössä ja ruokailussa. Luontoasioissa perehdytään erityisesti Lopen lähiluontoon. 5. Monikulttuurisuuden hyväksyminen. Oppilaan kieliopinnoissa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon äidinkieli. Kansainvälisten yhteyksien, internetin käytön, oppilasvaihdon ja ystävyyskoulutoiminnan avulla nivotaan paikallinen kulttuuri osaksi laajempaa kulttuuripohjaa. Näin tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa osana globaalistuvaa maailmaa. Eri oppiaineiden opetus on poliittisesti ja aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon loppilaisuus osana Kanta-Hämettä. 6. Vastuullisuus Opetustyössä korostetaan vastuullisuutta tehtävien suorittamisesta, omasta ja toisten omaisuudesta sekä kouluympäristöstä. Oppilaita kannustetaan hyvään käytökseen. lähtöisiä ja osallistavia työmenetelmiä käytetään monipuolisesti. Oppimisen ohjaukseen kiinnitetään huomiota jokaisella luokka-asteella. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Perusopetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta, uskonnollisesta vakaumuksesta, oppimisvaikeuksista tai syntyperästä riippumatta.

4 2 Perusopetuksen tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen avulla siirretään kansallista ja kantahämäläistä kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle ja lisätään tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Samalla halutaan kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti ja kykyä luoda uutta kulttuuriperintöä sekä ajattelu- ja toimintatapoja. PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. voi myös edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällöin yksilöllisessä opinto-ohjelmassa on määrättävä käytettävä tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Tarpeen vaatiessa opintokokonaisuuksia voidaan jakaa pienemmiksi tai yhdistellä keskenään. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. KIELIOHJELMA Lopen kunnassa opetetaan A1-kielenä englantia, B1-kielenä toista kotimaista kieltä, B2-kielenä saksaa, ranskaa ja venäjää B3-kielenä saksaa, ranskaa ja venäjää. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS Nykyinen oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia oppimisessa ja aikaisemmin opitun merkitystä uuden oppimisessa. Oppimisessa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen puoli. Oppimista tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mutta myös itsenäisesti. Uuden tiedon lisäksi tärkeitä oppimisen kohteita ovat oppimis- ja työskentelytavat.

5 3 Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppilaiden ennakkotiedot ja -taidot otetaan huomioon. Sillä tavoin pyritään säilyttämään kaikkien oppimismotivaatio. Opiskelun mielekkyys lisääntyy, kun opiskeltavat asiat pyritään kytkemään oppilaan omaan elämään. Tätä on syytä korostaa opetuksessa, sillä oppilas ei vielä välttämättä itse huomaa kaikkia yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Opitun soveltaminen arkielämään myös paljastaa oppilaiden ymmärtämisen tason. Vaikka opettaja suunnittelee opetuksen teemat, pyrkii hän ottamaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja sillä tavoin lisäämään oppilaiden intoa oppia. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Lopella luonto on tärkeä osa oppimisympäristöä. Jokaisen koulun lähellä on ulkoiluun ja opiskeluun sopivaa maastoa. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Opetustilojen tulee olla riittävän väljät ja materiaaleja ja välineitä on oltava riittävästi, jotta opetussuunnitelman perusteissa vaadittujen monipuolisten työtapojen käyttö on mahdollista. Jotta opettajalla on tarpeeksi aikaa ohjata oppilaan oppimista ja kasvua, ryhmäkoot eivät saa ylittää kunnan päättämiä enimmäiskokoja. Luokissa on voitava tarpeen mukaan käyttää koulunkäyntiavustajia opettajan apuna. Kiireettömyys sekä kannustava ja erilaisuuden hyväksyvä ilmapiiri luovat jokaiselle oppilaalle hyvät oppimisedellytykset. Oppilaiden erilaisten töiden esille laittaminen osoittaa oppilaille, että heidän työtään arvostetaan. Oppimisympäristön tulee olla oppimisen kannalta virikkeellinen ja ohjata oppilaan uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Oppilaalle on tarjottava mahdollisuuksia hänen ikäkauteensa sopiviin peleihin ja leikkeihin sekä monipuoliseen työskentelyyn ja liikuntaan sisällä ja ulkona. Työvälineiden, materiaalien ja kirjallisuuden on oltava oppilaan käytössä, jotta hän voi työskennellä itsenäisesti. Kirjastopalvelut ovat oppilaan käytettävissä kirjaston toimipisteissä ja kirjastoautossa. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Koulun kaikkien käytäntöjen tulee tukea kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden, arvojen ja aihekokonaisuuksien tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Jokainen koulu esimerkiksi valitsee joka vuosi yhden aihekokonaisuuden vuositeemakseen ja vuosisuunnitelmassaan esittelee, millä tavoin aihekokonaisuutta lukuvuoden aikana käsitellään. Myös oppilaalla ja hänen huoltajallaan tulee olla mahdollisuus osallistua toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Toimintakulttuuriin kuuluvat koulun säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit, arvot sekä oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä koulun sisällä sekä kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Jokainen koulu pohtii ja kirjaa itsenäisesti oman toimintansa pääperiaatteet.

6 4 TYÖTAVAT Koska oppiminen käsitetään oppilaan aktiivisena toimintana, täytyy työtavat valita siten, että ne tukevat tätä toimintaa. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia, oppiaineelle ominaisia työtapoja, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Työtavat kehittävät oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Opettaja valitsee työtavat. Valinnassa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Työtavat virittävät halun oppia ja ne aktivoivat oppilaat työskentelemään tavoitteellisesti. Työtavat edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista opittavasta asiasta sekä kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Työtavat tukevat oppimista, joka tapahtuu oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja ne edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista. Työtavat kehittävät oppilaiden valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan sekä arvioida sitä. Työtapoja valittaessa pyritään ottamaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset erot sekä yksilölliset kehityserot. Yhdysluokkaopetuksessa otetaan huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet sisältyvät yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurissa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

7 5 fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

8 6 oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

9 7 perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta

10 8 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

11 9 teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä huoltajien ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista.yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla tuetaan oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

12 10 VUOSILUOKAT 1-6 Vuosittain lukuvuoden alussa järjestetään jokaisessa koulussa koko koulun yhteinen vanhempainilta, jonka aiheena ovat opetussuunnitelmaa, opetuksen järjestämistä, oppilashuoltoa, koulun tukiverkkoa ja vanhempien mahdollisuutta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön käsittelevät asiat. Lisäksi vähintään yhden kerran lukuvuodessa esimerkiksi koko koulun yhteisen vanhempainillan yhteydessä järjestetään ns. oman luokan vanhempainilta, jossa käydään läpi ko. vuosiluokan keskeiset oppisisällöt ja luokan työtavat. Koulu ja opettajat huolehtivat riittävästä tiedottamisesta koko lukuvuoden ajan. Tiedottamisessa voidaan käyttää mm. lukuvuosi-, lukukausi- ja/tai viikkotiedotteita tai erilaisia sähköisiä viestintämuotoja. Tärkeimmät tiedotteet lähetetään palautusosalla, jotta tiedetään niiden menneen myös perille. Kodin ja koulun yhteistyötä tuetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Tarvittaessa kouluilla järjestetään lisäksi opettajan ja vanhempien kahdenkeskisiä vanhempainvartteja. Aloite vartteihin voi tulla opettajalta, vanhemmilta tai oppilaalta. Jokaisessa koulussa rehtorin toimesta joka syksy käynnistetään myös vanhempaintoimikunnan tapaamiset. Vetovastuu vanhempaintoimikuntien toiminnasta annetaan tämän jälkeen vanhemmille. Opettajakunnan edustaja osallistuu tarpeen mukaan tilaisuuksiin. (Vanhempaintoimikuntien toimenkuva, tavoitteet ja työtavat kirjataan yhdessä opettajakunnan kanssa lukuvuoden alussa.) Vanhempaintoimikunnan tarkoitus on tukea koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Vanhempaintoimikunta voi esimerkiksi yhdessä koulun henkilökunnan kanssa järjestää myös omia te toja tai osallistua koulun tapahtumien toteutukseen. Lisäksi voidaan järjestää vuosittain avoimien ovien -päivä tai -viikko, josta tiedotetaan laajasti vanhemmille, luottamushenkilöille ja muille yhteistyötahoille. Koulun ja kodinvälisen yhteistyön muita tapoja voivat olla esimerkiksi retket, leirikoulut, juhlat, teematapahtumat ja urheilu- sekä kulttuuritapahtumat. VUOSILUOKAT 7-9 Vanhempainillat järjestetään pääsääntöisesti eri luokka-asteille erikseen. 6. vuosiluokan oppilaiden vanhemmille järjestetään vanhempainilta kevätlukukauden loppupuolella, jotta he voivat tutustua lapsen tulevaan kouluun jo ennakolta. Seitsemännen luokan vanhemmille on vanhempainilta sekä syys- että kevätlukukaudella. Syksyn vanhempainilta esittelee opiskelua peruskoulun yläluokilla ja kevätlukukauden vanhempainillassa pääteemana on kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle tehtävät ainevalinnat. Kahdeksannelle luokalle järjestetään syyslukukaudella vanhempainilta, jonka teema valitaan joka vuosi erikseen. Yhdeksänsien luokkien vanhempainilta on kevätlukukauden alussa ja aiheena on jatko-opinnot. Lisäksi voidaan järjestää kaikkien oppilaiden vanhemmille yhteisiä vanhempainiltoja. Jokaiselle oppilaalle ja hänen perheelleen tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen luokanvalvojan kanssa. Tästä mahdollisuudesta tiedotetaan koulun syystiedotteessa. voi osallistua näihin keskusteluihin. Aloitteen henkilökohtaisen tapaamisen järjestämiseksi voi tehdä huoltaja, opettaja tai oppilas. Lisäksi luokanvalvoja voi pitää oman luokkansa vanhemmille omia vanhempainiltoja.

13 11 Lisäksi voidaan järjestää vuosittain avoimien ovien -päivä tai -viikko, josta tiedotetaan laajasti vanhempia, luottamushenkilöitä ja muita yhteistyötahoja. Koteihin lähetetään kirjallisia tiedotteita: syystiedote, kevättiedote ja tarpeellisia tiedotteita ajankohtaisista asioista. Tärkeimmät tiedotteet lähetetään palautusosalla, jotta tiedetään niiden menneen myös perille. Lisäksi luokanvalvojat ja opettajat käyttävät tiedotuksessa puhelinta, kirjeitä ja erilaisia sähköisiä viestintämuotoja. OPPIMISSUUNNITELMA Lopen kunnan peruskouluissa oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan. Yksilöllinen oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa oppilaille, joiden opiskelu poikkeaa muun perusryhmän opiskelusta, esim. erityisen lahjakkaille, erityistä tukea tarvitseville, osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelma tarkoittaa luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos oppilas etenee opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaan koulumenestyksen seuraaminen on jokaisen opettajan tehtävä. Opetuksellinen ja kasvatuksellinen ohjaus on oppimisongelmia ennalta ehkäisevää toimintaa. Opettajat ja erityisopettaja tukevat oppilaan yksilöllistä kehitystä ja kasvua ryhmän jäsenenä. Jokainen opettaja valvoo koulun sääntöjen ja hyvien tapojen noudattamista ja palkitsee/rankaisee oppilaita tasapuolisesti (myönteinen ote, kannustus). Oppimisvaikeuksien ja/tai käyttäytymisongelmien ilmettyä luokanopettaja on yhteydessä vanhempiin. Tarvittaessa oppilas ohjataan koulupsykologille.

14 12 Luokka-aste VASTUUHENKILÖ/VASTUUHENKILÖT ESIOPETUS vanhempainilta kouluvalmiudesta ohjaus ja neuvonta kouluvalmiusryhmätesti yksilötesti (kouluun tai lykkäys) kouluun tutustumispäivä ja/tai muita yhteistyömuotoja nivelkokous tarpeen mukaan psykologi/erityisopettaja/lastentarhaopettaja psykologi/erityisopettaja psykologi alkuopettajat/lastentarhaopettajat alkuopettajat/lastentarhaopettajat/psykologi 1-2 LUOKAT koulutulokkaiden testit lukemisen kotiharjoittelun opetus matematiikan opiskelun ohjaus kotiläksyjen suorittamisen kontrolli erityisopettaja luokanopettaja/erityisopettaja luokanopettaja/erityisopettaja luokanopettaja 3-4 LUOKAT opiskelutekniikkojen opetus erityisesti englannin sekä ympäristö- ja luonnontiedon opiskelussa kokeeseen valmistautumisen opetus luokanopettaja/erityisopettaja luokanopettaja 5-6 LUOKAT omaan vastuullisuuteen ohjaus opiskelussa opiskelutekniikkojen ja kokeeseen valmistautumisen soveltaminen historiaan luetunymmärtämistesti (Allu) ja matematiikan testi (Makeko) 6. lk:n keväällä (maalis-huhti) yläluokkien koulu tutuksi (tunti omalla koululla) tutustuminen yläluokkien kouluun vanhempainilta yläluokkien koulussa luokanopettaja luokanopettaja erityisopettaja opinto-ohjaaja/tukioppilaat luokanvalvojat/opinto-ohjaaja/tukioppilaat rehtori/apulaisrehtori/opinto-ohjaaja/tukioppilaat

15 13 Luokka-aste nivelkokous VASTUUHENKILÖ/VASTUUHENKILÖT 6.-luokan opettaja/opinto-ohjaaja/ erityisopettajat/koulupsykologi/mahdollisia muita oppilashuollon työntekijöitä 7-9 LUOKAT uusien oppilaiden vastaanottaminen ja perehdyttäminen oppilaiden koulumenestyksen seuraaminen ja epäkohtiin puuttuminen ohjaus syrjäytymisvaarassa oleville luokanvalvoja/opinto-ohjaaja/rehtori aineenopettajat/luokanvalvoja/opinto-ohjaaja oppilashuoltohenkilöstö vanhempainillat koulunkäyntiin liittyvistä aiheista luokanvalvojat/aineenopettajat/rehtorit/ opinto-ohjaaja/oppilashuoltohenkilöstö tiedotuslehtiset 7-LUOKKA perehdyttäminen valinnaisaineiden valinta työelämään tutustumispäivän järjestelyt/ tiedotus ym. (yksi päivä) luokanvalvoja/opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja/aineenopettajat opinto-ohjaaja 8-LUOKKA työelämään tutustumispäivien (kaksi päivää) järjestelyt opinto-ohjaaja 9-LUOKKA oppilaiden urasuunnittelun ja toisen asteen oppilaitosten valinnan ohjausta työelämään tutustumisjaksot (kaksi viikkoa) pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin osallistuvien ohjaus toisen asteen oppilaitokset tutuksi (tutustumiskäynnit ja toisen asteen edustajien käynnit koululla) opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja

16 14 Luokka-aste yhteishaku ja lukion ainevalinnat jatko-opintoihin hakeneiden nivelvaiheen kokoukset opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaus VASTUUHENKILÖ/VASTUUHENKILÖT opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja TUKIOPETUS Tukiopetusta annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi (todistukseen arvosana 4), hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta sitä voi pyytää myös oppilas tai vanhemmat. Ylemmillä luokilla pyritään siihen, että oppilas itse oma-aloitteisesti pyytää tukiopetusta. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta järjestään opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille siinä laajuudessa kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta antaa opettaja. Tarvittaessa oppilaalle järjestetään koulukuljetus myöhempään tai aikaisempaan ajankohtaan tukiopetuksen mukaan. OPPILASHUOLTO huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollon yleisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huoltoa ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huollon tavoitteena Lopella on tukea yksittäisen oppilaan tai koko luokan hyvinvointia moniammatillisen yhteistyön keinoin. huoltoon kuuluu myös yksilön ja yhteisön toimintaa tukevat kriisisuunnitelmat ja muut kouluyhteisöä tukevat toimintamallit kuten kiusaamiseen puuttuminen. huoltotyöryhmä OHR toimii Lopella joka koulussa. huoltotyöryhmien kokoontumistiheys ja kokoonpano vaihtelevat eri kouluilla. OHR kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. huoltotyöryhmälle määritetään vetäjä ja selkeä aikataulu. Moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja siitä kuka vastaa asioiden eteenpäinviemisestä. Käsitellyistä asioista pidetään kirjaa.

17 15 huoltoryhmään kuuluu rehtori ja/tai apulaisrehtori, opettajia, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai kunnan sosiaalitoimen edustaja sekä tarvittaessa oppilaan mahdollinen henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Oppilaan huoltaja kutsutaan kokoukseen tarpeen mukaan. huoltotyöryhmään voidaan lisäksi kutsua muita oppilaan kokonaiskuntoutuksesta vastaavia henkilöitä ja poliisin edustaja. Kaaviosta ilmenee oppilashuollon laaja yhteistyötahojen verkosto. Nimeltä mainittujen yhteistyötahojen sijasta voidaan käyttää muita vastaavia yhteistyötahoja. Oppilaan huoltajien ja kaikkien em. asiantuntijoiden erikoisosaamista voidaan käyttää tukena, kun mietitään yksittäisen oppilaan tai luokan tarvetta hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, ylläpitämiseen tai edellytyksiä lisäävään toimintaa. huoltoryhmää ja koulun koko henkilökuntaa velvoittaa lastensuojelulain 40 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Erityisoppilaaksi siirretylle/otetulle oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma). huoltotyöryhmää, varsinkin laajennettuna muilla kaaviossa olevilla oppilaan oppimista edesauttavilla henkilöillä, voidaan käyttää tämän suunnitelman tekemiseen tai prosessin alulle saattamiseen. huoltotyöryhmä voi seurata HOJKS-oppilaan edistymistä sekä auttaa jatko-opintojen suunnittelussa.

18 16 HENKILÖKOHTAINEN KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA voi koulunkäynnin helpottamiseksi/mahdollistamiseksi tarvita henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa. Avustajan saaminen edellyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden puoltavaa lausuntoa. Tällaisia asiantuntijoita ovat esim. lääkärit tai psykologit. huoltotyöryhmä voi antaa oppilaan tilanteesta ns. sosiaalisen selvityksen, jota voidaan tarvita osana, kun oppilaalle mietitään henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa. Oppilaalla voi olla henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja yleisopetuksen tai erityisopetuksen ryhmässä. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on koulunkäyntiavustaja aina opettajan työparina. Lisäksi erityisopetuksen ryhmässä voi olla henkilökohtaisia koulunkäyntiavustajia. KOULUPSYKOLOGITOIMINTA Koulupsykologi toimii Lopen kunnassa lasten ja nuorten psykologina yhteistyössä neuvoloiden, päivähoidon, koulujen ja tarvittaessa myös muiden ammatti-ihmisten kanssa. Hänen työnsä vastuualueeseen kuuluvat Lopen lapset ja nuoret päivähoidosta aina perusopetuksen päättöluokkiin. Työ painottuu selkeämmin päivähoitoon ja perusopetuksen vuosiluokkiin 1-6 ennaltaehkäisevään tai korjaavaan työhön. Lapset ja nuoret tulevat psykologin luokse tutkimuksiin joko oppimispuolen/kokonaiskehityksen arvioon taikka tunne-elämän kartoituksiin ja joidenkin kohdalla molempiin. Tutkimusten pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi ohjataan perheneuvolaan, Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten- ja nuorten psykiatrian tai -neurologian poliklinikalle tai -osastolle, Lastenlinnaan tai joissain tapauksissa jatketaan itse lapsen ja hänen perheensä kanssa tukikeskusteluin. Oppimispuolen tai kehitystason arvioiden kautta psykologi voi suositella siirtoa erityiskouluun tai eriyttäviä tai mukauttavia toimenpiteitä yleisopetukseen. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoon kaikissa Lopen perusasteen kouluissa sekä päivähoidon yhteistyöryhmiin. Koulupsykologin tehtäviin kuuluvat lisäksi esiopetusikäisten kouluvalmiuden arvioinnit. Koulupsykologin työ on aina luottamuksellista ja tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaan terveyden edistäminen ja terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuranta: 1. Laaja-alaiset terveystarkastukset 1. ja 8. luokilla, joihin osallistuvat sekä lääkäri että terveydenhoitaja. Tarkastus koostuu useammasta käynnistä, suunnitelman mukaisista seulontatutkimuksista ja kotoa ja koulusta saaduista taustatiedoista. 1. luokan tarkastuksiin kutsutaan huoltajat mukaan. 2. Terveystapaamiset, ohjelmanmukaiset seulontatutkimukset ja tarvittaessa kohdennetut terveystarkastukset. Tavoitteena on, että terveydenhoitaja tapaa oppilaan vähintään vuosittain paitsi peruskoulun 2. luokalla vain tarvittaessa.

19 17 Terveystarkastus on samalla terveyskasvatustilanne ja ehkäisevää mielenterveystyötä ja osa suunnitelmallista hyvinvoinnin seurantaa. Tarvittaessa oppilas voidaan ohjata jatkotutkimuksiin esim. fysioterapeutille, optikolle, psykologille tai erikoissairaanhoitoon. Kouluterveydenhuolto osallistuu oppilaan oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa. Sairaanhoito: Oppilaan huoltaja vastaa ensisijaisesti sairastuneen lapsen hoidosta ja sairaanhoidon järjestymisestä ja hoitoon viemisestä. Kouluterveydenhuolto ylläpitää ensiapuvälineistöä kouluilla. Oppilaan sairastuessa äkillisesti kouluterveydenhoitaja tai opettaja arvioi oppilaan tilanteen, tiedottaa huoltajalle ja opastaa/avustaa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Vaikeissa tapaturmissa vastuu lapsen turvallisuudesta ja tiivis yhteydenpito huoltajaan korostuu ja ajanmukaiset kodin yhteystiedot ovat tarpeen. Pitkäaikaissairaan tai vammaisen oppilaan hoidossa kouluterveydenhuolto voi varmistaa yhteistyötä ja jatkuvuutta koulun ja sairaanhoidon/kuntoutuksen välillä, mikä edellyttää riittävää tiedonsaantia oppilaan sairauksista. Kouluterveydenhuollon yhteistyötahoina voivat olla myös neuvolat, sosiaalitoimi, päivähoito, puhe- ja toimintaterapeutit, seurakunta, poliisi, nuorisotyö, liikuntatoimi, perheneuvola, psykiatrian poliklinikat ja eri kriisipalvelut. Esimerkiksi ennaltaehkäisevässä päihdetyössä moniammatillisuus tehostaa ja ajanmukaistaa toimintaa. SOSIAALITOIMEN ROOLI OPPILASHUOLLOSSA Koulukuraattori ja/tai sosiaalityöntekijät osallistuvat alueelliseen työnjakoon perustuvan mallin mukaisesti koulujen oppilashuoltotyöryhmien neuvotteluihin. Koulukuraattorin ja/tai sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on seurata, turvata, tukea ja ohjata perheitä, lapsia ja nuoria erilaisissa elämäntilanteissa lähinnä avohuollon tukitoimin. Koulukuraattori ja/tai sosiaalityöntekijät tekevät kouluun liittyvissä asioissa yhteistyötä tarvittaessa niin oman hallinnon sisällä kuin esimerkiksi terveydenhuollon ja poliisin kanssa. Lisäksi perusopetuksen 7-9 oppilaille on varattu viikoittain mahdollisuus tavata koulukuraattoria tai sosiaalityöntekijää. KOULURUOKAILU Oppilaan jokaiseen koulupäivään kuuluu kouluruokailu. Kouluruokailu ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokatottumuksia. Kouluruokailu on myös sosiaalisten taitojen kehittämistä (esim. hyvät tavat ja toisten huomioiminen ). Ruokailuun liittyviä taitoja ja asenteita on luonteva opettaa kouluruokailun yhteydessä. Terveydellisistä ja vakaumuksellisista syistä johtuvat erityisruokavaliot otetaan kouluruokailussa huomioon.

20 18 KOULUKULJETUKSET Koululkuljetukset ovat osa oppilashuoltoa. Pääsääntö oppilaan oikeudesta saada koulukuljetus tai kuljettamis- ja saattoavustus on perusopetuslain 32 :ssä, jonka mukaan viittä kilometriä pitempi matka oikeuttaa kuljetukseen tai avustukseen. Lyhempikin matka oikeuttaa kuljetukseen tai avustukseen silloin, jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Mainittuja tekijöitä arvioitaessa on oppilaan ikä suhteutettava matkareittiin, kuljettavan reitin kuntoon, luonnonolosuhteisiin sekä muihin vastaaviin tekijöihin. Oppilaan koulumatkaa ei ole välttämätöntä järjestää koko pituudeltaan, vaan oppilaan koulumatka voi osittain muodostua oppilaan itse kulkemasta osasta. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.. Jos oppilas hakeutuu muuhun kuin kunnan hänelle osoittamaan kouluun, hänen oppilaaksi ottamisensa edellytyksenä on, että huoltaja vastaa kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Liikennekasvatus sisältyy turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuteen. Lopen kunnassa on yhteistyössä liikenteenharjoittajien kanssa laadittu koulukuljetussäännöt, jotka ovat opetussuunnitelman liitteenä. TOIMENPITEET JA TYÖN- JA VASTUUNJAKO ONGELMA- JA KRIISI- TILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI, HAVAITSEMISEKSI TAI HOITAMISEKSI Lainsäädännön mukaan oppilailla on oikeus fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen opiskeluympäristöön. Lopen kunnan peruskouluissa on voimassa olevat järjestyssäännöt, kriisisuunnitelma ja pelastussuunnitelma. KOULUKIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAISUUS KOULUSSA Koulukiusaamisella tarkoitetaan, että joku oppilas joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista, pilkkaamista, yksin jättämistä tai ilkeitä puheita takanapäin. Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Kiusaamisesta ei ole kysymys silloin kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkäykset. ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA KOULUSSA Lopen kunnan kouluissa käytetään esimerkiksi seuraavia tapoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi: selvitetään oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle, mikä on kiusaamista tiedotetaan kiusaamisen tunnistamisesta ja koulun toimintatavoista kiusaamistapausten käsittelyssä kannustetaan oppilaita ja vanhempia kertomaan koulukiusaamisesta koulun henkilökunnalle koulun säännöt käydään oppilaiden kanssa riittävän usein läpi koulukiusaamista kartoitetaan tarvittaessa kirjallisilla kartoituksilla