LOPEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LOPEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Voimaan Käsitelty (Sivla 55) Muutettu (Sivla 75) Muutettu (Sivla 76) Muutettu (Sivla 54) Muutettu (Sivla 34) Muutettu (Sivla 81) Muutettu (Sivla 17) Muutettu (Sivla 68) Muutettu (Sivla 59) Muutettu (Kasila 47 ja 49) Muutettu (Kakola 37) Muutettu (Kakola 60)

2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 OPISKELUN YLEINEN TUKI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPILAAN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA TIETOSTRATEGIA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VALINNAISET KURSSIT TOINEN KOTIMAINEN KIELI B1-KIELI, RUOTSI A-KIELI, ENGLANTI VALINNAISET KURSSIT VALINNAISET KURSSIT MATEMATIIKKA VALINNAISET KURSSIT YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA VALINNAISKURSSIT 8. LUOKALLA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA KEMIA VALINNAISET KURSSIT TERVEYSTIETO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ KURSSIT 1, 2 JA LIIKUNTA VALINNAISKURSSIT KOTITALOUS VALINNAINEN KOTITALOUS FILOSOFIA B2-KIELI (RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ) RANSKAN KIELI SAKSAN KIELI VENÄJÄN KIELI TIETOTEKNIIKKA OPPILAANOHJAUS LUOKKAMUOTOISEN OHJAUKSEN SISÄLLÖT TUKIOPPILASKURSSI

3 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Perusopetuksen arvopohjana ovat 1. Ihmisoikeudet Jokaisella oppilaalla on oikeus saada mahdollisimman laadukasta opetusta. Koulun on tarjottava oppilaille turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Oppilaita ojennettaessa on käytettävä kohtuullisuutta ja kasvatuksellista otetta. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. 2. Tasa-arvo Oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti. 3. Demokratia Yhteiset säännöt laaditaan yhteistyössä oppilaiden, opettajien, muun henkilökunnan ja mahdollisuuksien mukaan, myös oppilaiden vanhempien kanssa. Oppilaiden yhteiskunnallista aktiivisuutta pyritään lisäämään aktiivisella oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnalla ja yhteistyöllä kunnan nuorisotoimen ja nuorisojärjestöjen kanssa. 4. Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen Ympäristöarvot otetaan huomioon koulun opetuksessa, rakennuksissa, siivoustyössä ja ruokailussa. Luontoasioissa perehdytään erityisesti Lopen lähiluontoon. 5. Monikulttuurisuuden hyväksyminen. Oppilaan kieliopinnoissa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon äidinkieli. Kansainvälisten yhteyksien, internetin käytön, oppilasvaihdon ja ystävyyskoulutoiminnan avulla nivotaan paikallinen kulttuuri osaksi laajempaa kulttuuripohjaa. Näin tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa osana globaalistuvaa maailmaa. Eri oppiaineiden opetus on poliittisesti ja aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon loppilaisuus osana Kanta-Hämettä. 6. Vastuullisuus Opetustyössä korostetaan vastuullisuutta tehtävien suorittamisesta, omasta ja toisten omaisuudesta sekä kouluympäristöstä. Oppilaita kannustetaan hyvään käytökseen. lähtöisiä ja osallistavia työmenetelmiä käytetään monipuolisesti. Oppimisen ohjaukseen kiinnitetään huomiota jokaisella luokka-asteella.

4 2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Perusopetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppi- velvollisuus varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta, uskonnollisesta vakaumuksesta, oppimisvaikeuksista tai syntyperästä riippumatta. Perusopetuksen tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen avulla siirretään kansallista ja kantahämäläistä kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle ja lisätään tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Samalla halutaan kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti ja kykyä luoda uutta kulttuuriperintöä sekä ajatteluja toimintatapoja. PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. voi myös edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällöin yksilöllisessä opinto-ohjelmassa on määrättävä käytettävä tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Tarpeen vaatiessa opintokokonaisuuksia voidaan jakaa pienemmiksi tai yhdistellä keskenään. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. KIELIOHJELMA Lopen kunnassa opetetaan A1-kielenä englantia, B1-kielenä toista kotimaista kieltä, B2-kielenä saksaa, ranskaa ja venäjää B3-kielenä saksaa, ranskaa ja venäjää.

5 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS Nykyinen oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia oppimisessa ja aikaisemmin opitun merkitystä uuden oppimisessa. Oppimisessa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen puoli. Oppimista tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mutta myös itsenäisesti. Uuden tiedon lisäksi tärkeitä oppimisen kohteita ovat oppimis- ja työskentelytavat. Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppilaiden ennakkotiedot ja -taidot otetaan huomioon. Sillä tavoin pyritään säilyttämään kaikkien oppimismotivaatio. Opiskelun mielekkyys lisääntyy, kun opiskeltavat asiat pyritään kytkemään oppilaan omaan elämään. Tätä on syytä korostaa opetuksessa, sillä oppilas ei vielä välttämättä itse huomaa kaikkia yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Opitun soveltaminen arkielämään myös paljastaa oppilaiden ymmärtämisen tason. Vaikka opettaja suunnittelee opetuksen teemat, pyrkii hän ottamaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja sillä tavoin lisäämään oppilaiden intoa oppia. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Lopella luonto on tärkeä osa oppimisympäristöä. Jokaisen koulun lähellä on ulkoiluun ja opiskeluun sopivaa maastoa. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Opetustilojen tulee olla riittävän väljät ja materiaaleja ja välineitä on oltava riittävästi, jotta opetussuunnitelman perusteissa vaadittujen monipuolisten työtapojen käyttö on mahdollista. Jotta opettajalla on tarpeeksi aikaa ohjata oppilaan oppimista ja kasvua, ryhmäkoot eivät saa ylittää kunnan päättämiä enimmäiskokoja. Luokissa on voitava tarpeen mukaan käyttää koulunkäyntiavustajia opettajan apuna. Kiireettömyys sekä kannustava ja erilaisuuden hyväksyvä ilmapiiri luovat jokaiselle oppilaalle hyvät oppimisedellytykset. Oppilaiden erilaisten töiden esille laittaminen osoittaa oppilaille, että heidän työtään arvostetaan. Oppimisympäristön tulee olla oppimisen kannalta virikkeellinen ja ohjata oppilaan uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Oppilaalle on tarjottava mahdollisuuksia hänen ikäkauteensa sopiviin peleihin ja leikkeihin sekä monipuoliseen työskentelyyn ja liikuntaan sisällä ja ulkona. Työvälineiden, materiaalien ja kirjallisuuden on oltava oppilaan käytössä, jotta hän voi työskennellä itsenäisesti. Kirjastopalvelut ovat oppilaan käytettävissä kirjaston toimipisteissä ja kirjastoautossa. Oppimis- ympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Koulun kaikkien käytäntöjen tulee tukea kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden, arvojen ja aihekokonaisuuksien tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Jokainen koulu esimerkiksi valitsee joka vuosi yhden aihekokonaisuuden vuositeemakseen ja vuosisuunnitelmassaan esittelee, millä tavoin aihekokonaisuutta lukuvuoden aikana käsitellään. Myös oppilaalla ja hänen huoltajallaan tulee olla mahdollisuus osallistua toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen.

6 4 Toimintakulttuuriin kuuluvat koulun säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit, arvot sekä oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä koulun sisällä sekä kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Jokainen koulu pohtii ja kirjaa itsenäisesti oman toimintansa pääperiaatteet. TYÖTAVAT Koska oppiminen käsitetään oppilaan aktiivisena toimintana, täytyy työtavat valita siten, että ne tukevat tätä toimintaa. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia, oppiaineelle ominaisia työtapoja, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Työtavat kehittävät oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Opettaja valitsee työtavat. Valinnassa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Työtavat virittävät halun oppia ja ne aktivoivat oppilaat työskentelemään tavoitteellisesti. Työtavat edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista opittavasta asiasta sekä kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Työtavat tukevat oppimista, joka tapahtuu oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja ne edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista. Työtavat kehittävät oppilaiden valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan sekä arvioida sitä. Työtapoja valittaessa pyritään ottamaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset erot sekä yksilölliset kehityserot. Yhdysluokkaopetuksessa otetaan huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet sisältyvät yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurissa. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

7 5 oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

8 6 oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka

9 7 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

10 8 oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

11 9 onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perus- opetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa- arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

12 10 OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elävät samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä huoltajien ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasaarvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoro- puhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla tuetaan oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. VUOSILUOKAT 1-6 Vuosittain lukuvuoden alussa järjestetään jokaisessa koulussa koko koulun yhteinen vanhempainilta, jonka aiheena ovat opetussuunnitelmaa, opetuksen järjestämistä, oppilashuoltoa, koulun tukiverkkoa ja vanhempien mahdollisuutta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön käsittelevät asiat. Lisäksi vähintään yhden kerran lukuvuodessa esimerkiksi koko koulun yhteisen vanhempainillan yhteydessä järjestetään ns. oman luokan vanhempainilta, jossa käydään läpi ko. vuosiluokan keskeiset oppisisällöt ja luokan työtavat. Koulu ja opettajat huolehtivat riittävästä tiedottamisesta koko lukuvuoden ajan. Tiedottamisessa voidaan käyttää mm. lukuvuosi-, lukukausi- ja/tai viikkotiedotteita tai erilaisia sähköisiä viestintämuotoja. Tärkeimmät tiedotteet lähetetään palautusosalla, jotta tiedetään niiden menneen myös perille. Kodin ja koulun yhteistyötä tuetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Tarvittaessa kouluilla järjestetään lisäksi opettajan ja vanhempien kahdenkeskisiä vanhempainvartteja. Aloite vartteihin voi tulla opettajalta, vanhemmilta tai oppilaalta.

13 11 Jokaisessa koulussa rehtorin toimesta joka syksy käynnistetään myös vanhempaintoimikunnan tapaamiset. Vetovastuu vanhempaintoimikuntien toiminnasta annetaan tämän jälkeen vanhemmille. Opettajakunnan edustaja osallistuu tarpeen mukaan tilaisuuksiin. (Vanhempaintoimikuntien toimenkuva, tavoitteet ja työtavat kirjataan yhdessä opettajakunnan kanssa lukuvuoden alussa.) Vanhempaintoimikunnan tarkoitus on tukea koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Vanhempaintoimikunta voi esimerkiksi yhdessä koulun henkilökunnan kanssa järjestää myös omia te toja tai osallistua koulun tapahtumien toteutukseen. Lisäksi voidaan järjestää vuosittain avoimien ovien -päivä tai -viikko, josta tiedotetaan laajasti vanhemmille, luottamushenkilöille ja muille yhteistyötahoille. Koulun ja kodinvälisen yhteistyön muita tapoja voivat olla esimerkiksi retket, leirikoulut, juhlat, teematapahtumat ja urheilu- sekä kulttuuritapahtumat. VUOSILUOKAT 7-9 Vanhempainillat järjestetään pääsääntöisesti eri luokka-asteille erikseen. 6. vuosiluokan oppilaiden vanhemmille järjestetään vanhempainilta kevätlukukauden loppupuolella, jotta he voivat tutustua lapsen tulevaan kouluun jo ennakolta. Seitsemännen luokan vanhemmille on vanhempainilta sekä syys- että kevätlukukaudella. Syksyn vanhempainilta esittelee opiskelua peruskoulun yläluokilla ja kevätlukukauden vanhempainillassa pääteemana on kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle tehtävät ainevalinnat. Kahdeksannelle luokalle järjestetään syyslukukaudella vanhempainilta, jonka teema valitaan joka vuosi erikseen. Yhdeksänsien luokkien vanhempainilta on kevätlukukauden alussa ja aiheena ovat jatko-opinnot. Lisäksi voidaan järjestää kaikkien oppilaiden vanhemmille yhteisiä vanhempainiltoja. Jokaiselle oppilaalle ja hänen perheelleen tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen luokanvalvojan kanssa. Tästä mahdollisuudesta tiedotetaan koulun syystiedotteessa. voi osallistua näihin keskusteluihin. Aloitteen henkilökohtaisen tapaamisen järjestämiseksi voi tehdä huoltaja, opettaja tai oppilas. Lisäksi luokanvalvoja voi pitää oman luokkansa vanhemmille omia vanhempainiltoja. Lisäksi voidaan järjestää vuosittain avoimien ovien -päivä tai -viikko, josta tiedotetaan laajasti vanhempia, luottamushenkilöitä ja muita yhteistyötahoja. Koteihin lähetetään kirjallisia tiedotteita: syystiedote, kevättiedote ja tarpeellisia tiedotteita ajankohtaisista asioista. Tärkeimmät tiedotteet lähetetään palautusosalla, jotta tiedetään niiden menneen myös perille. Lisäksi luokanvalvojat ja opettajat käyttävät tiedotuksessa puhelinta, kirjeitä ja erilaisia sähköisiä viestintämuotoja. OPPIMISSUUNNITELMA Lopen kunnan peruskouluissa oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan. Yksilöllinen oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa oppilaille, joiden opiskelu poikkeaa muun perusryhmän opiskelusta, esim. erityisen lahjakkaille, erityistä tukea tarvitseville, osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

14 12 Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelma tarkoittaa luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetus- suunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos oppilas etenee opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto- ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaan koulumenestyksen seuraaminen on jokaisen opettajan tehtävä. Opetuksellinen ja kasvatuksellinen ohjaus on oppimisongelmia ennalta ehkäisevää toimintaa. Opettajat ja erityisopettaja tukevat oppilaan yksilöllistä kehitystä ja kasvua ryhmän jäsenenä. Jokainen opettaja valvoo koulun sääntöjen ja hyvien tapojen noudattamista ja palkitsee/rankaisee oppilaita tasapuolisesti (myönteinen ote, kannustus). Oppimisvaikeuksien ja/tai käyttäytymisongelmien ilmettyä luokanopettaja on yhteydessä vanhempiin. Tarvittaessa oppilas ohjataan koulupsykologille. JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA Toiminnan tavoitteet: Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä, vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Lopella joustavaa perusopetusta tarjoaa Lopen yläkoulu. Kenelle tarkoitettu: Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista, paljon poissaoloa ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. valitaan toimintaan oppilaan ja hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Tämän jälkeen oppilasta haastatellaan ja hakemukset käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, missä huoltaja ja oppilas voivat olla läsnä. Lopullisen oppilasvalinnan tekee koulun rehtori. Tästä tehdään kirjallinen hallintopäätös.

15 13 Käytännön järjestelyt: Lopen joustavan perusopetuksen opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Keskimäärin niin, että koulupäiviä tulee vähintään kolme viikkoa kohti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota kiinnitetään oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan moniammatilliseen, eri hallintokuntien ja organisaatioiden yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös. Opetuksessa huomioon otettavaa: Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Tällaisia menetelmiä ovat mm. havainnollistaminen, kokemuksellinen ja elämyksellinen oppiminen, tekemällä oppiminen, ongelmakeskeinen opiskelu ja oppiminen sekä tutkiva oppiminen. Lopen yläkoulussa joustava perusopetus toteutetaan pääosin pienryhmissä. Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Oppimistehtävät laaditaan yhteistyönä opettajakunnassa. Oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulu sopii kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksellä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaalla on oikeus saada ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. JOPO:n osallistuvat: Lopen joustavan perusopetuksen ryhmien toimintaan osallistuu opettajan lisäksi nuorisoohjaaja, sosiaaliohjaaja, koulun oppilashuoltoryhmä ja tarvittaessa muiden hallintokuntien edustajat. Koululla on oma Joustavan opetuksen työryhmä, johon kuuluvat lukuvuosittain valittava edustajat. Toiminnan alkaessa työryhmään kuuluvat rehtori, kuraattori, opintoohjaaja, erityisluokanopettajat sekä yläkoulun aineenopettajien edustaja. LUOKKA-ASTE ESIOPETUS vanhempainilta kouluvalmiudesta ohjaus ja neuvonta kouluvalmiusryhmätesti yksilötesti (kouluun tai lykkäys) kouluun tutustumispäivä ja/tai muita yhteistyömuotoja nivelkokous tarpeen mukaan VASTUUHENKILÖ/VASTUUHENKILÖT psykologi/erityisopettaja/lastentarhaopettaja psykologi/erityisopettaja psykologi alkuopettajat/lastentarhaopettajat alkuopettajat/lastentarhaopettajat/psykologi

16 14 LUOKKA-ASTE 1-2 LUOKAT koulutulokkaiden testit lukemisen kotiharjoittelun opetus matematiikan opiskelun ohjaus kotiläksyjen suorittamisen kontrolli 3-4 LUOKAT opiskelutekniikkojen opetus erityisesti englannin sekä ympäristö- ja luonnontiedon opiskelussa kokeeseen valmistautumisen opetus 5-6 LUOKAT omaan vastuullisuuteen ohjaus opiskelussa opiskelutekniikkojen ja kokeeseen valmistautumisen soveltaminen historiaan luetunymmärtämistesti (Allu) ja matematiikan testi (Makeko) 6. lk:n keväällä (maalis-huhti) yläluokkien koulu tutuksi (tunti omalla koululla) tutustuminen yläluokkien kouluun vanhempainilta yläluokkien koulussa nivelkokous 7-9 LUOKAT uusien oppilaiden vastaanottaminen ja perehdyttäminen oppilaiden koulumenestyksen seuraaminen ja epäkohtiin puuttuminen ohjaus syrjäytymisvaarassa oleville vanhempainillat koulunkäyntiin liittyvistä aiheista tiedotuslehtiset 7-LUOKKA perehdyttäminen valinnaisaineiden valinta työelämään tutustumispäivän järjestelyt/ tiedotus ym. (yksi päivä) VASTUUHENKILÖ/VASTUUHENKILÖT erityisopettaja luokanopettaja/erityisopettaja luokanopettaja/erityisopettaja luokanopettaja luokanopettaja/erityisopettaja luokanopettaja luokanopettaja luokanopettaja erityisopettaja opinto-ohjaaja/tukioppilaat luokanvalvojat/opinto-ohjaaja/tukioppilaat rehtori/apulaisrehtori/opinto-ohjaaja/ tukioppilaat 6.-luokan opettaja/opinto-ohjaaja/ erityisopettajat/koulupsykologi/mahdollisia muita oppilashuollon työntekijöitä luokanvalvoja/opinto-ohjaaja/rehtori aineenopettajat/luokanvalvoja/opinto-ohjaaja oppilashuoltohenkilöstö luokanvalvojat/aineenopettajat/rehtorit/opintoohjaaja/oppilashuoltohenkilöstö luokanvalvoja/opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja/aineenopettajat opinto-ohjaaja

17 15 LUOKKA-ASTE 8-LUOKKA työelämään tutustumispäivien (kaksi päivää) järjestelyt 9-LUOKKA oppilaiden urasuunnittelun ja toisen asteen oppilaitosten valinnan ohjausta työelämään tutustumisjaksot (kaksi viikkoa) pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin osallistuvien ohjaus toisen asteen oppilaitokset tutuksi (tutustumiskäynnit ja toisen asteen edustajien käynnit koululla) yhteishaku ja lukion ainevalinnat jatko-opintoihin hakeneiden nivelvaiheen kokoukset opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaus VASTUUHENKILÖ/VASTUUHENKILÖT opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja TUKIOPETUS Tukiopetusta annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi (todistukseen arvosana 4), hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta sitä voi pyytää myös oppilas tai vanhemmat. Ylemmillä luokilla pyritään siihen, että oppilas itse omaaloitteisesti pyytää tukiopetusta. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta järjestään opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille siinä laajuudessa kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta antaa opettaja. Tarvittaessa oppilaalle järjestetään koulukuljetus myöhempään tai aikaisempaan ajankohtaan tukiopetuksen mukaan. OPPILASHUOLTO huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollon yleisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huoltoa ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.

18 16 huollon tavoitteena Lopella on tukea yksittäisen oppilaan tai koko luokan hyvinvointia moniammatillisen yhteistyön keinoin. huoltoon kuuluu myös yksilön ja yhteisön toimintaa tukevat kriisisuunnitelmat ja muut kouluyhteisöä tukevat toimintamallit kuten kiusaamiseen puuttuminen. huoltotyöryhmä OHR toimii Lopella joka koulussa. huoltotyöryhmien kokoontumistiheys ja kokoonpano vaihtelevat eri kouluilla. OHR kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. huoltotyöryhmälle määritetään vetäjä ja selkeä aikataulu. Moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja siitä kuka vastaa asioiden eteenpäinviemisestä. Käsitellyistä asioista pidetään kirjaa. huoltoryhmään kuuluu rehtori ja/tai apulaisrehtori, opettajia, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai kunnan sosiaalitoimen edustaja sekä tarvittaessa oppilaan mahdollinen henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Oppilaan huoltaja kutsutaan kokoukseen tarpeen mukaan. huoltotyöryhmään voidaan lisäksi kutsua muita oppilaan kokonaiskuntoutuksesta vastaavia henkilöitä ja poliisin edustaja. Kaaviosta ilmenee oppilashuollon laaja yhteistyötahojen verkosto. Nimeltä mainittujen yhteistyötahojen sijasta voidaan käyttää muita vastaavia yhteistyötahoja. Oppilaan huoltajien ja kaikkien em. asiantuntijoiden erikoisosaamista voidaan käyttää tukena, kun mietitään yksittäisen oppilaan tai luokan tarvetta hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, ylläpitämiseen tai edellytyksiä lisäävään toimintaa. huoltoryhmää ja koulun koko henkilökuntaa velvoittaa lastensuojelulain 40 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle.

19 17 Erityisoppilaaksi siirretylle/otetulle oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma). huoltotyöryhmää, varsinkin laajennettuna muilla kaaviossa olevilla oppilaan oppimista edesauttavilla henkilöillä, voidaan käyttää tämän suunnitelman tekemiseen tai prosessin alulle saattamiseen. huoltotyöryhmä voi seurata HOJKS-oppilaan edistymistä sekä auttaa jatko-opintojen suunnittelussa. HENKILÖKOHTAINEN KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA voi koulunkäynnin helpottamiseksi/mahdollistamiseksi tarvita henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa. Avustajan saaminen edellyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden puoltavaa lausuntoa. Tällaisia asiantuntijoita ovat esim. lääkärit tai psykologit. huoltotyöryhmä voi antaa oppilaan tilanteesta ns. sosiaalisen selvityksen, jota voidaan tarvita osana, kun oppilaalle mietitään henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa. Oppilaalla voi olla henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja yleisopetuksen tai erityisopetuksen ryhmässä. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on koulunkäyntiavustaja aina opettajan työparina. Lisäksi erityisopetuksen ryhmässä voi olla henkilökohtaisia koulunkäyntiavustajia. KOULUPSYKOLOGITOIMINTA Koulupsykologi toimii Lopen kunnassa lasten ja nuorten psykologina yhteistyössä neuvoloiden, päivähoidon, koulujen ja tarvittaessa myös muiden ammatti-ihmisten kanssa. Hänen työnsä vastuualueeseen kuuluvat Lopen lapset ja nuoret päivähoidosta aina perusopetuksen päättöluokkiin. Työ painottuu selkeämmin päivähoitoon ja perusopetuksen vuosiluokkiin 1-6 ennaltaehkäisevään tai korjaavaan työhön. Lapset ja nuoret tulevat psykologin luokse tutkimuksiin joko oppimispuolen/ kokonaiskehityksen arvioon taikka tunne-elämän kartoituksiin ja joidenkin kohdalla molempiin. Tutkimusten pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi ohjataan perheneuvolaan, Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten- ja nuorten psykiatrian tai - neurologian poliklinikalle tai -osastolle, Lastenlinnaan tai joissain tapauksissa jatketaan itse lapsen ja hänen perheensä kanssa tukikeskusteluin. Oppimispuolen tai kehitystason arvioiden kautta psykologi voi suositella siirtoa erityiskouluun tai eriyttäviä tai mukauttavia toimenpiteitä yleisopetukseen. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoon kaikissa Lopen perusasteen kouluissa sekä päivähoidon yhteistyöryhmiin. Koulupsykologin tehtäviin kuuluvat lisäksi esiopetusikäisten kouluvalmiuden arvioinnit. Koulupsykologin työ on aina luottamuksellista ja tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaan terveyden edistäminen ja terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuranta: 1. Laaja-alaiset terveystarkastukset 1. ja 8. luokilla, joihin osallistuvat sekä lääkäri että terveydenhoitaja. Tarkastus koostuu useammasta käynnistä, suunnitelman mukaisista seulontatutkimuksista ja kotoa ja koulusta saaduista taustatiedoista. 1. luokan tarkastuksiin kutsutaan huoltajat mukaan.

20 18 2. Terveystapaamiset, ohjelmanmukaiset seulontatutkimukset ja tarvittaessa kohdennetut terveystarkastukset. Tavoitteena on, että terveydenhoitaja tapaa oppilaan vähintään vuosittain paitsi peruskoulun 2. luokalla vain tarvittaessa. Terveystarkastus on samalla terveyskasvatustilanne ja ehkäisevää mielenterveystyötä ja osa suunnitelmallista hyvinvoinnin seurantaa. Tarvittaessa oppilas voidaan ohjata jatkotutkimuksiin esim. fysioterapeutille, optikolle, psykologille tai erikoissairaanhoitoon. Kouluterveydenhuolto osallistuu oppilaan oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa. Sairaanhoito: Oppilaan huoltaja vastaa ensisijaisesti sairastuneen lapsen hoidosta ja sairaanhoidon järjestymisestä ja hoitoon viemisestä. Kouluterveydenhuolto ylläpitää ensiapuvälineistöä kouluilla. Oppilaan sairastuessa äkillisesti kouluterveydenhoitaja tai opettaja arvioi oppilaan tilanteen, tiedottaa huoltajalle ja opastaa/avustaa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Vaikeissa tapaturmissa vastuu lapsen turvallisuudesta ja tiivis yhteydenpito huoltajaan korostuu ja ajanmukaiset kodin yhteystiedot ovat tarpeen. Pitkäaikaissairaan tai vammaisen oppilaan hoidossa kouluterveydenhuolto voi varmistaa yhteistyötä ja jatkuvuutta koulun ja sairaanhoidon/kuntoutuksen välillä, mikä edellyttää riittävää tiedonsaantia oppilaan sairauksista. Kouluterveydenhuollon yhteistyötahoina voivat olla myös neuvolat, sosiaalitoimi, päivähoito, puhe- ja toimintaterapeutit, seurakunta, poliisi, nuorisotyö, liikuntatoimi, perheneuvola, psykiatrian poliklinikat ja eri kriisipalvelut. Esimerkiksi ennaltaehkäisevässä päihdetyössä moniammatillisuus tehostaa ja ajanmukaistaa toimintaa. SOSIAALITOIMEN ROOLI OPPILASHUOLLOSSA Koulukuraattori ja/tai sosiaalityöntekijät osallistuvat alueelliseen työnjakoon perustuvan mallin mukaisesti koulujen oppilashuoltotyöryhmien neuvotteluihin. Koulukuraattorin ja/tai sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on seurata, turvata, tukea ja ohjata perheitä, lapsia ja nuoria erilaisissa elämäntilanteissa lähinnä avohuollon tukitoimin. Koulukuraattori ja/tai sosiaalityöntekijät tekevät kouluun liittyvissä asioissa yhteistyötä tarvittaessa niin oman hallinnon sisällä kuin esimerkiksi terveydenhuollon ja poliisin kanssa. Lisäksi perusopetuksen 7-9 oppilaille on varattu viikoittain mahdollisuus tavata koulukuraattoria tai sosiaalityöntekijää. KOULURUOKAILU Oppilaan jokaiseen koulupäivään kuuluu kouluruokailu. Kouluruokailu ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokatottumuksia. Kouluruokailu on myös sosiaalisten taitojen kehittämistä (esim. hyvät tavat ja toisten huomioiminen ). Ruokailuun liittyviä taitoja ja asenteita on luonteva opettaa kouluruokailun yhteydessä. Terveydellisistä ja vakaumuksellisista syistä johtuvat erityisruokavaliot otetaan kouluruokailussa huomioon.

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LOPEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LOPEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Voimaan 1.8.2005 Käsitelty 10.8.2005 (Sivla 55) Muutettu 20.10.2005 (Sivla 75) Muutettu 14.12.2006 (Sivla 76) Muutettu 28.6.2007 (Sivla 54) Muutettu 7.5.2008

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Vuosiluokkien 0-6 ohjaustoimia

Vuosiluokkien 0-6 ohjaustoimia MAahMUut Sos. toimi NUor.toimi PSykologi Lääkäri TervHoit Kuraattori KKohjaaja PeErOpe LuokOpe EsiOpettaja RehtJoht. KOODI. OHJAUSTOIMI 0- Siirtopalaverit (mm. esi/alkuopetus) B C D G H I 0- Työskentelytaitojen

Lisätiedot