TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖPAIKKAKIUSATUN AUTTAJANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖPAIKKAKIUSATUN AUTTAJANA"

Transkriptio

1 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖPAIKKAKIUSATUN AUTTAJANA Hinkula Kaija sairaanhoitaja (AMK) Jurva Tiina sosionomi (AMK) Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

2 Meidän on autettava toisiamme, se on loppujen lopuksi parasta. Autettava ja tuettava toisiamme ja ennen muuta oltava taipuisia, kaiken aikaa eläydyttävä toisen oikeuteen. Sillä mitä on oikeus? Se vaihtelee kaiken aikaa. Mutta taipuisuus hyvää ihmistä kohtaan on aina oikein. -Theodor Fontane-

3 TIIVISTELMÄ Hinkula, Kaija - Jurva, Tiina. Työterveyshuolto työpaikkakiusatun auttajana. Oulu, kevät 2004, 34s + 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala (AMK), sairaanhoitaja-sosionomi. Ohjaajat: Ansamaa Maiju - Tuovinen-Kakko Tarja Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla työterveyshuollon henkilökunnan kokemuksia heidän selvittäessään työpaikkakiusaamistapauksia. Tavoitteenamme oli saada tietoa työpaikkakiusaamistapausten ratkaisemisesta sekä laajentaa omaa ammatillista näkemystämme työpaikkakiusaamisesta. Opinnäytetyö tehtiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea työterveyshuollon henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Opinnäytetyön tuloksena ilmeni, että työpaikkakiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa meistä ja työpaikkakiusaaminen voi ilmetä monella tavalla. Kiusaamistilanteiden selvittely on monisyistä ja vaativaa selvittelijöille. Auttajan rooli on haastava, mutta kokemus tuo varmuutta sekä tietynlaista taitoa toimia kiusaamistilanteissa. Jämäkkä johtaja työpaikoilla koettiin hyvin tärkeäksi työpaikkakiusaamista ehkäiseväksi tekijäksi. Asiasanat: työpaikkakiusaaminen, työterveyshuolto, laadullinen tutkimus

4 ABSTRACT Hinkula, Kaija - Jurva, Tiina. "Occupational health service as a helper in bullying situations" Oulu, spring 2004, pages of appendices Diaconia Polytechnic, Oulu Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education Studies. Bachelor of Social Services and Nurse. The purpose of this study was to describe how occupational health service can help in bullying situations. The aim of the study was to understand how occupational health service solves these kinds of situations, and to add to our knowledge of bullying situations. This study was made by using a qualitative method. The data for this study were collected by a theme interview from three workers of occupational health service. The data were analysed by using a content analysis. The main results were that the victim of bullying can be anyone of us. Workplace bullying can appear in many ways. Settling of bullying situations is complicated and hard for the personnel of occupational health service. The role of helpers is challenging but they know from experience how to work in bullying situations. The manager must be determined to prevent bullying situations at workplace. Keywords: workplace bullying; occupational health service; qualitative method

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 HENKINEN VÄKIVALTA TYÖYHTEISÖISSÄ Työterveyshuollon rooli työpaikkakiusaamistapausten käsittelyssä Työpaikkakiusattu Työpaikkakiusaamiseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia 11 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 13 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston käsittely ja analyysi Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus 16 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Työterveyshuollon henkilökunnan kokemuksia auttajan roolista Henkinen väkivalta työpaikoilla Työpaikkakiusatun profiili Toimintatavat työpaikkakiusaamistilanteissa 24 6 YHTEENVETO TULOKSISTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 26 7 TULOSTEN VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN 28 8 POHDINTA 29 LÄHTEET 32 LIITTEET Liite 1. Teemahaastattelurunko Liite 2. Esimerkki sisällönanalyysistä Liite 3. Lupa opinnäytetyöhön

6 1 JOHDANTO Viimeaikoina olemme lukeneet eri lehdistä artikkeleita, jotka käsittelevät työpaikkakiusaamista. Aihetta on käsitelty myös televisiossa useissa keskusteluohjelmissa ja työpaikkakiusatut ovat uskaltaneet tulla kertomaan kokemuksistaan ollessaan kiusattuina. Henkinen väkivalta työpaikoilla on yleisempää kuin uskotaan. Suomalaista työikäistä väestöä koskevassa selvityksessä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä 4 % ilmoitti kokevansa työpaikkakiusaamista (Vahtera, Kivimäki & Virtanen 2002, 49). Analysoimme keväällä 2003 Oulun Työsuojelupiirin SORI-kyselyä, joka kartoitti väkivaltariskien hallintaa työpaikoilla. SORI-kysely oli suunnattu sosiaali- ja terveysalan yksityisille ja julkisille laitoksille. Analysoidessamme tuloksia ilmeni, että vain muutamilla työpaikoilla oli sovittu toimintatapoja ilmapiiriongelmien selvittämiseen. Mietimme kuinka työpaikkakiusaamistapauksia voidaan ratkaista ja hoitaa. Suomessa työnantajan tulee lakisääteisesti järjestää työterveyshuolto, johon sisältyvät ehkäisevä, lakisääteinen ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Työterveyshuollolla on varsin tärkeä rooli työntekijöiden terveyden hoidossa sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Uusi työturvallisuuslaki N:O 738/2002, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003, sanoo 28 :ssä häirinnästä: Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. (Työturvallisuuslaki N:O 738/ 2002.) Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla työterveyshuollon henkilökunnan kokemuksia heidän selvittäessään työpaikkakiusaamistapauksia. Tulevina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisina meillä tulee olla valmiuksia ehkäistä ja toimia rakentavasti havaitessamme työpaikkakiusaamista. Tämän opinnäytetyön myötä saamme lisää tietoa henkisestä väkivallasta työyhteisöissä sekä keinoista kuinka sitä voidaan ehkäistä ja hoitaa.

7 2 HENKINEN VÄKIVALTA TYÖYHTEISÖISSÄ Kansainvälisen työjärjestön (ILO) väkivaltaa koskevassa selvityksessä henkinen väkivalta todetaan vakavaksi väkivallan muodoksi sekä alistaminen ja sortaminen yhdeksi nopeimmin laajenevaksi työpaikkaväkivallan muodoksi. Suomessa työyhteisöjen sisäistä väkivaltaa on tutkittu henkisenä väkivaltana. Viime vuosina keskustelu henkisestä väkivallasta työssä on vilkastunut ja käyttöön on laajasti tullut termi "työpaikkakiusaaminen". (Vartia-Väänänen 1999, 108.) Työpaikkakiusaaminen ei useinkaan ole mikään yksittäinen, satunnainen ilmiö. Se tuntuu kertovan laajemmin koko työyhteisön tilasta, ilmapiiristä, työpaineista, tasa-arvon toteutumisesta sekä koko organisaatiokulttuurista. Työpaineiden kasvu, tehokkuusvaatimusten kiristyminen ja epävarmuus tulevasta purkautuvat helposti henkisenä väkivaltana. Tilastokeskuksen tekemässä työolotutkimuksessa (1997) nousi esille, että kiusaamista havaitaan selvästi useimmin työpaikoilla, missä työtahti on kiristynyt, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen on kiireen vuoksi vähäistä. Työpaikoilla, joissa on lisätty tulosarviointia, siirrytty töiden ulkoistamiseen ja alettu maksaa tulospalkkioita havaitaan tavallista enemmän kiusaamista. Työpaikan kilpailuhengellä on yhteyttä kiusaamiseen. Työpaikan taloudellisen tilanteen epävarmuus, pelko tulevista ennakoimattomista muutoksista sekä muutokset organisaatiossa ja työssä lisäävät työpaikkakiusaamisen esiintymistä. (Lehto & Sutela 1999, 97.) Jos työpaikalla oli vain pakollinen lakisääteinen työterveyshuolto, oli työpaikkakiusaaminen yleistä (Työ ja terveys- haastattelututkimus 2003, 27). Kiusaaminen, häirintä ja väkivalta työyhteisöissä tulevat kalliiksi terveydellisten haittojen, sairauspoissaolojen, eläkkeelle hakeutumisen sekä erilaisten hallinnollisten ja juridisten prosessien kustannusten seurauksena. Negatiivisella työyhteisöllä kuluu paljon energiaa ja aikaa kielteisyytensä kanssa elämiseen. Työyhteisö, joka harjoittaa ja sallii yhdenkään jäsenensä muihin kohdistamaa henkistä väkivaltaa, on tavallaan itse itsensä uhri: enemmän tai vähemmän kyvytön huolehtimaan perustehtävästään. Henkinen väkivalta on

8 yhteisöllinen ilmiö, jonka saa parhaiten hallintaan työyhteisön yhteisen käsittelyn, keskustelun ja sopimisen avulla. (Perkka-Jortikka 2002.) Kiusaaminen työyhteisössä voi saada hyvin monenlaisia ilmenemismuotoja. Se on toiseen ihmiseen enemmän tai vähemmän avoimesti kohdistuvaa vihamielistä käyttäytymistä. Se voi tulla esiin sosiaalisena eristämisenä, puhumattomuutena, epämääräisenä halveksuntana ja halventavana leikinlaskuna tai muutoin avoimen hyökkäävänä käyttäytymisenä, kuten uhkailuna ja huutamisena. (Von Gruenewaldt, Hyyti, Kettunen & Salonen ) Kiusaajat voivat olla passiivisia ja juonittelevia, jolloin kiusaaminen ei näy tai kuulu. He luovat merkitseviä ilmeitä, silmäyksiä, kohauttelevat olkiaan, hymähtelevät tai vähättelevät kohdettaan. Kiusatun mielipiteitä ohitetaan tai hänen sanomisiaan ja puheitaan vääristellään. (Perkka-Jortikka 2002.) Henkisellä väkivallalla on monia synonyymejä: kiusaaminen, savustaminen, sortaminen, painostus, alistaminen ja simputus. Englannin kielestä tulee sana mobbing, jota käytetään myös saksankielisissä maissa. Läheisiä käsitteitä työpaikkakiusaamiselle on harassment tai work harassment sekä psychological terror. (Vartia & Perkka-Jortikka 1994, 25 ; Vartia 2003.) Leymann määrittelee henkisen väkivallan olevan pitkään jatkuvaa, toistuvaa ja vakavanlaatuista kiusaamista, sortamista tai epäoikeudenmukaista kohtelua, jolloin ihminen tuntee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Hänen mukaansa ihminen on henkisen väkivallan kohteena, jos hän on määritellyn epäeettisen käyttäytymisen kohteena vähintään kerran viikossa puolen vuoden ajan. Henkinen väkivalta eroaa selvästi työyhteisön tavallisista ongelmista ja riidoista. (Leymann 2003.) Olweuksen mukaan yksilöä kiusataan tai hän on kiusaamisen uhri, jos hän on toistuvasti tai pidempään alttiina yhden tai useamman muun henkilön negatiivisille teoille. Teko on negatiivinen, jos joku tahallisesti tuottaa toiselle vammoja tai epämiellyttävän olon. (Olweus 1986, 8.) Kiusaaminen voidaan jakaa viiteen pääryhmään 1) Kiusatun ei anneta vapaasti esittää mielipiteitään ja hän joutuu alituisen arvostelun kohteeksi tai häntä moititaan. 2) Hänen sosiaalisia suhteita rajoitetaan. 3) Hänen mainettaan vahingoitetaan ja sosiaalista asemaansa loukataan, esimerkiksi juorut ja loukkaukset. 4) Kiusatun työ- ja elämäntilannetta loukataan. Hänelle annetaan vähäarvoisia, loukkaavia työtehtäviä. 5) Hänen terveyttään

9 uhataan, esimerkiksi terveydelle haitallisiin työtehtäviin pakottaminen ja seksuaalinen häirintä. Tämä luettelo erilaisista kiusaamistavoista on tuotettu ammatillisten keskusjärjestöjen yhteistyönä ja se on julkaistu Työpaikalla yhteishenkeä, ei kiusanhenkeäopaskirjasessa. (Työsuojelurahasto, SAK, AKAVA, STTK 1997, 9.) Oppaan runkona on käytetty Leymannin tutkimuksia. Henkistä väkivaltaa ja työpaikkakiusaamista määritellään samanhenkisillä sanonnoilla. Yhteneväinen käsitys kuitenkin on, että yksilöiden erot tekevät henkisen väkivallan määrittelyn vaikeaksi, koska kiusaaminen on hyvin yksilöllinen kokemus. Hyvä huumori ja leikinlasku kuuluvat työyhteisöön ja ne ovat voimanlähteitä, joilla jaksetaan eteenpäin. Kun työyhteisössä on "terve" ilmapiiri, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi, niin rajukaan leikinlasku ei ole kiusaamista tai henkistä väkivaltaa Työterveyshuollon rooli työpaikkakiusaamistapausten käsittelyssä Suomessa työnantajan tulee lakisääteisesti järjestää työterveyshuolto, johon sisältyvät ehkäisevä, lakisääteinen ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Työterveyshuolto on työssäkäyvien ihmisten perusterveydenhuoltoa. Työterveyshuollosta säädetään työterveyshuoltolaissa 1383/2001. (Työpaikan lakikirja 2002, 338.) Työterveyshuolto arvioi monitieteellisesti ihmisen ja työn välistä suhdetta. Henkilön tai työyhteisön terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttaa työn hallinta, ihmissuhteet, työympäristön turvallisuus ja terveellisyys. ( Juuti & Vuorela 2002, 133.) Työterveyshuollon rooli työpaikkaväkivallan käsittelyn osalta on kaksitahoinen. Ensisijaisesti työterveyshuollon tehtävänä on auttaa ja tukea niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa työssään kohdannutta työntekijää. Toiseksi työterveyshuollon henkilökunta toimii asiantuntijana ja yhteistyön yhtenä osapuolena kartoittaessa työpaikan väkivaltariskejä ja suunniteltaessa keinoja kuinka ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä. Työterveyshuollon henkilökunta voi toiminnallaan kiinnittää työpaikan huomion työpaikkaväkivallan ehkäisyyn. Työterveyshuollon moniammatillinen tiimi

10 (työterveyshoitaja, -lääkäri sekä -psykologi) tukevat työntekijää, joka joutuu henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Yksilötasolla tuetaan ja autetaan uhria, joskus myös kiusaajaa. Työpaikkakiusausta kokevan on tärkeä tuntea, että hän tulee kuulluksi ja hänen kokemuksensa otetaan vakavasti. Työterveyshuolto voi toimia myös ryhmä- ja yhteisötasolla. (Antti-Poika, Martimo & Husman 2003, 137.) Väitöskirjassaan Naumanen-Tuomela oli haastatellut työterveyshoitajia, jotka kertoivat työn tulevien painopistealueiden olevan asiakkaiden henkinen hyvinvointi, henkisen jaksamisen tukeminen ja ihmissuhde- ja työyhteisöongelmat. Työelämässä tapahtuneet muutokset, kuten työsuhteiden määräaikaistuminen, ikääntyminen, yleisen turvattomuuden lisääntyminen ja henkinen pahoinvointi, edellyttävät työterveyshoitajalta uudenlaisia taitoja ja esimerkiksi työyhteisötyöhön, kriisi- ja ongelmatilanteiden hallintaan, henkiseen jaksamiseen sekä opetus- ja ohjausmenetelmiin liittyvää osaamista. Työmenetelminä painottuvat työpaikoilla toiminen, työyhteistyö ja työkykyä ylläpitävä toiminta. (Naumanen-Tuomela 2001.) Työterveyshuollossa henkilökunta työskentelee hyvin erilaisten ihmisten parissa, jolloin heiltä vaaditaan ammatillista osaamista eri osa-alueilta. Auttajalla omat tunteet vaikuttavat työhön ja ammatillisessa toiminnassa korostuu työntekijän eettinen vastuu. He edustavat sellaista asiantuntemusta asiakkaan ongelmissa, jota asiakkaalla itsellään ei sillä hetkellä ole. (Granfelt, Jokiranta, Karvinen, Matthies & Pohjola 1999.) Hiljaisuudesta tietoisuuteen tulevat kysymykset ja intuitiivisesti ohjautuva inhimillinen kohtaaminen ovat merkittäviä silloin, kun hoitotyöntekijän on nähtävä, millaista tukea asiakas tarvitsee (Nurminen 2000,11). Yksi tärkeä tie auttajalle avuntarvitsijan maailmaan on sen kuunteleminen ja ymmärtäminen, mitä hänessä itsessään auttajana eri työntilanteissa tapahtuu (Lindqvist 1995, 11 ) Työpaikkakiusattu Työpaikkakiusaamisen kohteena voi olla kuka tahansa meistä. Kiusatuksi voi joutua joko

11 työntekijä, esimies tai koko työyhteisö. Kiusaamista kokevat niin naiset kuin miehet kaikilla ammattialoilla, eikä korkea koulutuskaan estä kiusaamista. Naisiin kohdistuva kiusaaminen on luonteeltaan hieman erilaista miehiin kohdistuneeseen kiusaamiseen nähden. Naisten kokema kiusaaminen on usein hiljaista ja näkymätöntä, muun muassa ryhmän ulkopuolelle jättämistä ja kohtelemista "ilmana". Miesten kokema kiusaaminen on näkyvää ja tiedostettua, esimerkiksi moittimista ja haukkumista. (Vartia & Paananen 1992, 23.) Lindroos esittää tutkimuksensa perusteella, että kiusatut ovat traditionaalisten arvojen, kuten rehellisyyden ja ahkeruuden kantajia. Heille on tärkeää itsensä kehittäminen mm. opiskelu. Haastateltavat ovat kokeneet, että heidän elämäntapaansa ei ole arvostettu, vaan päinvastoin siitä on tehty avoimen ivan, pilkan, herjaamisen, kateuden ja kaikinpuolisen simputuksen kohde. (Lindroos 1996.) Työntekijä voi työyhteisössään jäädä sosiaalisten ryhmittymien ulkopuolelle, koska hänellä ei ole niitä ominaisuuksia, joita työyhteisön eri ryhmittymillä on, esimerkiksi ainoa nainen, ainoa tupakoiva tai jotenkin erilainen (Perkka- Jortikka 1994, 52). 2.3 Työpaikkakiusaamiseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia Ensimmäinen Suomessa tehty pitkittäistutkimus henkisen väkivallan ja terveyden välisistä yhteyksistä julkaistiin vuonna Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pitkittynyt henkinen väkivalta on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin sekä depressioon. Depressiivisyys myös ennusti kiusaamisen kohteeksi joutumista. Tutkimuksessa selvitettiin henkisen väkivallan yleisyyttä ja sukupuolten välisiä eroja henkisen väkivallan kokemisessa. Lisäksi tutkittiin henkisen väkivallan kohteeksi joutumisen ja havaitsemisen vaikutuksia stressiin, henkiseen hyvinvointiin ja terveyteen. (Vartia 2003.) Sukupuolen väliset erot henkisen väkivallan kohtaamisessa osoittautuvat vähäisiksi. Kiusaamisen muodot naisia ja miehiä kohtaan olivat myös suurimmaksi osaksi samoja. Naisia kiusasivat useimmiten työtoverit. Miehet sen sijaan olivat yhtä usein työtovereiden

12 ja esimiesten kiusaamia. Tutkimus tehtiin kunta-alalla, vankiloissa ja sairaaloissa. Tulokset osoittivat, että sairaaloissa 5 % totesi olevansa kiusaamisen kohteena. Vankeinhoidossa kiusaamista koettiin merkittävästi enemmän. Heistä 23 % koki kiusaamista. Kuntasektorilla joka kymmenes raportoi kokevansa henkistä väkivaltaa. Tutkimuksessa mitattiin myös kiusatun itsetuntoa. Alentunut itsetunto oli yhteydessä henkisen väkivallan kokemiseen. Itseluottamuksen puutetta, kuten muun muassa huonommuuden tunteita ja avuttomuutta, mitattiin tutkimuksessa myös kiusaamisen seurauksena. Tutkimuksessa todettiin selvä yhteys kiusaamisen kohteeksi joutumisen ja alhaisen itsetunnon välillä. Heikko itsetunto tai luottamus voi johtaa siihen, että tietty henkilö valikoituu kiusaamisen uhriksi tilanteessa, jossa joku syy, esim. stressi tai turhautuneisuus, saa jonkun toimimaan aggressiivisesti. Kiusaamisen kohteeksi joutuminen alentaa entisestään työntekijän itseluottamusta ja - tuntoa. (Vartia 2003.) Lindroos kuvaa ja analysoi tutkimuksessaan työpaikkakiusaamista sivuten myös muiden aikuisyhteisöjen yksilöihin kohdistuvaa kiusaamisprosessia. Yleinen lähtökohta on sosiaalisen toiminnan ja vuorovaikutuksen epäoikeudenmukaisuus erityisesti työyhteisöissä. Kiusatun asemassa on pakko yrittää kömpiä taakan alta pois. Tilanne on useimmiten sellainen, että kiusaajilla on valtaa ja vaikutusvaltaa tai sitten kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Kiusatut jäävät usein yksin vastuuseen eikä auttajia tahdo löytyä. Tässä tutkimuksessa oli haastateltu kahtakymmentä henkilöä sekä aineistona oli myös käytetty kolmeakymmentä kirjoitettua kertomusta. (Lindroos 1996.) Norjalaisen Einarsenin tutkimuksesta ilmeni, että työpaikoilla, joissa on paljon työntekijöitä, miespainotteisilla työpaikoilla ja teollisuudessa on yleistä väärin kohtelu. Kiusaamistavoissa miesten ja naisten välillä ei ollut eroja. Miehiä kiusaavat enemmän miehet ja naisia kiusaavat sekä miehet että naiset. Työpaikkakiusaamisen esiintyminen työssä oli yhteydessä siihen, miten tyytyväisiä oltiin johtajuuteen, työnhallintaan, sosiaaliseen ilmapiiriin ja kokemuksiin siitä, onko työtehtävissä erimielisyyttä ja epäselvyyttä. Einarsenin mukaan tulevaisuudessa tarvitaan vivahteikasta ja monipuolista lähestymistä tutkittaessa sosiaalisia yhteyksiä työpaikoilla. Tutkimuksessa oli mukana melkein 8000 vastaajaa ja 8,6 % heistä vastasi olleensa kiusaamisen kohteena työssään.

13 (Einarsen 1996.) 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla työterveyshuollon henkilökunnan kokemuksia heidän selvittäessään työpaikkakiusaamistapauksia. Tavoitteenamme oli saada tietoa työpaikkakiusaamistapausten ratkaisemisesta sekä laajentaa omia ammatillisia näkemyksiämme. Haimme vastauksia seuraaviin tehtäviin: 1. Millaisia toimintatapoja työterveyshuollon henkilökunnalla on auttaessaan työpaikkakiusattua. 2. Millainen on työpaikkakiusattu. 3. Millaista työpaikkakiusaaminen on. 4. Millainen on auttajan rooli. 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Valitsimme opinnäytetyömme toteuttamiseen laadullisen tutkimuksen. Se oli aiheemme kannalta sopiva valinta, koska laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen ja kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineisto kootaan todellisissa tilanteissa ja tiedon keruun instrumenttina suositaan ihmistä. Kuitenkaan objektivisuus ei voi täydellisesti toteutua, koska tutkijan oma arvomaailma ja ajatukset ohjaavat tutkimusta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 114, 152.)

14 4.1 Tutkimusaineiston keruu Laadullisessa tutkimuksessa tiedonantajat valitaan opinnäytetyön tarkoituksen mukaan. Tärkeää on, että henkilöt, joilta tieto kerätään, tietävät tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon ja heillä on kokemusta asiasta. Sen takia tiedonantajien valinta ei voi olla sattumanvaraista vaan harkittua ja tarkoitukseen sopivaa. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 87.) Opinnäytetyössämme tarkoitukseen sopivalla tarkoitetaan sitä, että haastateltavat olivat henkilöitä, jotka olivat kohdanneet ja auttaneet työpaikkakiusattuja. Näin saimme omakohtaisiin kokemuksiin perustuvaa tietoa työpaikkakiusattujen kohtaamisesta ja työntekijöiden omasta roolista auttajana. Tässä opinnäytetyössä tarkoitamme harkitulla sitä, että työterveyshuollon apulaisjohtaja osoitti meille työterveyshuollon henkilökunnasta työntekijät, joilla oli monien vuosien työkokemus ja he olivat kohdanneet työssään useita työpaikkakiusaamistapauksia. Aineiston keruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Perehdyttyämme eri menetelmiin totesimme teemahaastattelun, jossa on ennalta määritellyt teemat, parhaaksi vaihtoehdoksi omaa opinnäytetyötämme varten. Teemahaastattelussa aihealueet ovat tiedossa, mutta se ei ole täysin vapaa niin kuin syvähaastattelu (Hirsjärvi & Hurme 2001, 48). Haastattelussa tilanne on lähellä luonnollista keskustelutilannetta, ja siinä haastattelija toimii paljolti siten, kuin toimisi ketä tahansa muuta tuttavaa jututtaessaan (Alasuutari 1999, 145). Hyvänä puolena on se, ettei haastateltaville anneta valmiita vastausvaihtoehtoja, vaan he saavat vastata omin sanoin (Eskola & Suoranta 1998, 88). Haastattelun etu on ennen kaikkea joustavuus. Haastattelijalla on myös mahdollisuus toistaa kysymys, oikaista väärinkäsityksiä, selventää ilmausten sanamuotoja ja käydä keskustelua tiedonantajan kanssa. (Tuomi & Sarajärvi 2003, 75.) Haastattelu etenee tutkijan edeltä käsin miettimien teemojen ja niihin pohjautuvien kysymysten varassa joustavasti, mutta kuitenkin niin, että jokaisen haastateltavan kanssa käydään samat teemat läpi (Koivula, Suihko & Tyrväinen 1996, 39).

15 Haastattelimme Oulun Työterveyshuollon kolmea työntekijää. Nauhoitimme haastattelut, jotta pystyisimme myöhemmin palauttamaan ne tarkasti mieleemme ja analysoimaan ne. Haastattelut kestivät noin tunnin. Haastattelurunko (Liite 1) sisälsi neljä pääteemaa sekä tarkentavia kysymyksiä, jotka auttoivat pääteemojen ymmärtämisessä. Haastattelut etenivät teemojen mukaisesti ja lisäkysymyksiä syntyi haastattelujen aikana. 4.2 Tutkimusaineiston käsittely ja analyysi Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen ydinasia. Se on tärkeä vaihe, sillä analyysivaiheessa tutkijalle selviää, millaisia vastauksia hän tutkimustehtäviinsä saa. (Hirsjärvi ym. 2001, 207.) Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä yhdistellään käsitteitä ja näin saadaan vastaus tutkimustehtävään. Sisällönanalyysi perustuu tulkintaan ja päättelyyn, jossa edetään empiirisestä aineistosta kohti käsitteellisempää näkemystä tutkittavasta ilmiöstä. Ymmärtämiseen pyrkivässä lähestymistavassa käytetään laadullista analyysiä ja päätöksentekoa. Sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisen tutkimuksen perinteissä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 110.) Tässä opinnäytetyössä käytimme aineiston analysointimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto koostui tiedonantajien tuottamasta suullisesta materiaalista, jonka kirjoitimme kirjalliseen muotoon. Tulostimme vastaukset paperille ja ryhmittelimme kirjallisen materiaalin ensin haastattelukysymysten mukaan. Karsimme aineistosta tutkimuksen kannalta epäolennaisen sisällön pois, tiivistimme tietoa joidenkin vastausten pituuden ja lukuisten lisäsanojen vuoksi sekä pilkoimme vastaukset osiin. Tätä vaihetta eli aineiston klusterointia työstäessämme meitä ohjasi tutkimukselle asetetut tehtävät ja niiden avulla poimimme aineistosta tutkimustehtävälle olennaiset ilmaukset, joista muodostimme alaluokat. (Tuomi & Sarajärvi 2002.) Aineiston klusterointia seuraa aineiston abstrahointi eli käsitteellistämistä jatketaan yhdistelemällä luokituksia niin kauan kuin se aineiston sisällön näkökulmasta on mahdollista (Tuomi & Sarajärvi 2002, 114). Samantyyppisiä alaluokkia yhdistelemällä

16 muodostimme pääluokat. Olemme kirjoittaneet liitteeksi (Liite 2) esimerkin yhdestä tekemästämme luokituksesta. 4.2 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Hirsjärven ym. mukaan tutkimuksen eettisyys alkaa jo aiheen valinnasta. Tutkija pohtii kenen ehdoilla ja miksi tutkimusaihe valitaan. (Hirsjärvi ym. 2000, 26.) Mielestämme opinnäytetyömme aihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja se tukee ammatillista kasvuamme antaen meille valmiuksia toimiessamme työyhteisön jäseninä. Hankimme luvan opinnäytetyötämme varten (Liite 3) Oulun Työterveyshuollon johtoryhmältä ja haastateltavat meille osoitti Oulun Työterveyshuollon apulaisjohtaja. Haastateltavien kanssa sovimme haastatteluajat sähköpostin kautta. Pyysimme haastateltavien suostumusta nauhurin käyttöön haastattelutilanteessa. Kenelläkään ei ollut mitään nauhoitusta vastaan. Olimme molemmat mukana haastattelutilanteissa toisen toimiessa aktiivisena haastattelijana ja toinen toimi havainnoijana. Teimme tiedonantajille tarkentavia kysymyksiä väärinkäsitysten estämiseksi. Krausen ja Kiikkalan mukaan eettinen vastuullisuus korostuu tutkimuksen kohdistuessa ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin (Krause & Kiikkala 1996, 64). Käyttäessämme suoria lainauksia haastateltavien puheista olemme huolehtineet siitä, etteivät ne sisällä mitään sellaisia asioita, mistä heidät voitaisiin tunnistaa. Laadullisen tutkimuksen aineiston keräämisessä huomioidaan muun muassa tutkittavien anonymiteetti, luottamuksellisuus ja aineiston asianmukainen tallentaminen (Hirsjärvi ym. 2000, 27). Säilytimme haastattelujen ääninauhat ja aukikirjoitetun materiaalin sivullisilta ulottumattomissa ja hävitimme ne asianmukaisesti raportin kirjoittamisen jälkeen. Laadullisessa tutkimuksessa objektiivisuutta ei ole mahdollista saavuttaa perinteisessä

17 mielessä, sillä tutkija ja se mitä tiedetään kietoutuvat saumattomasti toisiinsa. Tulokseksi voidaan saada vain ehdollisia selityksiä johonkin aikaan ja paikkaan rajoittuen. (Hirsjärvi ym. 2000, 152.) Luotettavuuden arviointi kohdentuu koko tutkimusprosessiin ja sen eri vaiheisiin ja raportointiin. Se ei noudata tarkkoja sääntöjä, koska jokainen tutkimus on ainutkertainen ja tilannesidonnainen. (Krause & Kiikkala 1996, 130.) Objektiivisuus tulee työssämme esille siten, ettemme tunteneet haastateltavia etukäteen. Haastattelut suoritettiin haastateltavien työhuoneissa, heidän omalla reviirillään. Yhdellä haastateltavalla kävi haastattelun aikana työkaveri huoneessa. Mielestämme tämä ei kuitenkaan vaikuttanut heikentävästi haastattelutilanteeseen. Luotettavuutta lisää mielestämme se, että meitä tutkijoita oli kaksi, jolloin pystyimme jakamaan ajatuksia tutkimustulosten analysoinnissa. Tutkimuksen luotettavuutta paransi tiedonantajien halukkuus osallistua tutkimukseen. He täyttivät valintakriteerimme, koska olivat henkilöitä, jotka olivat kohdanneet työpaikkakiusattuja.. Luotettavuutta lisää, että olemme esittäneet tutkimustuloksissa haastateltavien alkuperäisiä lausuntoja. Tutkimuksen tulkintasäännöt edellyttävätkin, että lukijalla on nähtävissä myös alkuperäinen aineistokatkelma tutkijan tulkinnan rinnalla (Eskola & Suoranta 1998, 217). Tutkimuksen laadukkuutta voidaan tavoitella tekemällä hyvä haastattelurunko (Hirsjärvi ym. 2001, 184). Mielestämme meillä oli laadukas ja hyvä haastattelurunko, jonka perusteella oli helppo ja joustava suorittaa haastattelut. Tutkimusta heikentävä seikka voi olla se, ettei yksi haastatteluista tullut nauhalle selvästi. Aukikirjoitimme haastattelun heti, jolloin se oli tuoreessa muistissa, joten mielestämme saimme opinnäytetyömme kannalta tärkeimmät tiedot muistiin. Nauhalta kuulumattomat asiat merkitsimme pisteillä aukikirjoitettuun tekstiin. 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET

18 Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla työterveyshuollon henkilökunnan kokemuksia heidän selvittäessään työpaikkakiusaamistapauksia. Aineiston analyysin tuloksena muodostui neljä pääluokkaa. Ne ovat: työterveyshuollon henkilökunnan kokemukset auttajan roolista, henkinen väkivalta työpaikoilla, työpaikkakiusatun profiili ja toimintatavat työpaikkakiusaamistilanteissa. 5.1 Työterveyshuollon henkilökunnan kokemukset auttajan roolista Työterveyshuollon henkilökunnan kokemukset auttajan roolista pääluokka sisältää aineiston analyysin perusteella auttajan tehtävät, auttajan roolin ongelmat ja auttajan roolissa tukevat asiat. Nämä alaluokat mielestämme kuvaavat haastateltavien kokemuksia heidän selvittäessään työpaikkakiusaamistilanteita. pelkistetyt ilmaukset alaluokka pääluokka välittäjänä järkenä peili työyhteisössä salapoliiisina toimiminen selvittely puolueettomuus osaamattomuus tunteet kokemus hyvät mallit auttajan tehtävät auttajan roolin ongelmat auttajan roolissa tukevat asiat TYÖTERVEYS- HUOLLON HENKILÖKUNNAN KOKEMUKSET AUTTAJAN ROOLISTA Kuvio 1. Työterveyshuollon henkilökunnan kokemukset auttajan roolista Haastateltavien mukaan heidän tehtävänsä työpaikkakiusaamistilanteissa on olla selvittelijänä ja heidän tulee toimia välittäjänä, osapuolten välillä. Välittäjän rooli on haasteellinen, koska tällöin joutuu olemaan myös, selvittelijä. Erään haastateltavan mielestä

19 toimiminen on välillä salapoliisin työtä, jolloin vaaditaan tarkkaa kuuntelijan roolia. meijän pitäis jokatapauksessa pystyä tukemaan keskinäisessä tapaamisessa selvittelyä Rooli on välittäjän rooli, jolloin ollaan diplomaatti, peili työyhteisössä, joka tuo ymmärrystä olla niinkö semmosena järkenä se on siis semmosta niinkö tavallaan salapoliisin hommaa silleen että sano tarkalleen, että miten sinä sannoit, miten sinä pikkutarkasti se kuunteleminen Haastateltavat kokivat vaikeaksi välillä oman roolinsa työpaikkakiusaustapausten selvittelyssä. Täytyy pystyä olemaan puolueeton ja tasapuolinen vaikka tilanteet ovat joskus hyvinkin monimutkaisia. Eräät kokivat tosiasioitten selvittelyn vaikeaksi, koska kiusaamistilanteiden parissa työskentely on raskasta, jolloin tuntee myös osaamattomuutta. Omat tunteet täytyy myös pystyä neutralisoimaan. Tässä pitää olla hyvin tarkka näissä rooleissa, ettei mee puurot ja vellit sekasi sitten jos joutuu semmoseen juupas eipäs väittelyyn tai tämmöseen joudutaan olleen erotuomarinakin näissä tapauksissa. Vaikeinta on selvittelytilanteissa tosiasioitten selvittely ja että tasapuolisesti kuulisi vaikeaa on myös kriisitilanteiden selvittely, näissä voi nousta esiin eri asiat. Asioiden selvittely on liian monimutkaista. Vaikeaa on olla puolueeton Kiusaamistilanteiden selvittelyt on raskaita tilanteita, silloin tuntee osaamattomuutta, tunteita on paljon mukana, miten selviää ja silloin moniammatillinen tiimi apuna itse työhön, voi peilata joutuu tunteet hyvin tuota niinku eristämään tai poistamaan ja toisaalta niinkö iteltäänkin, ettei mee toisen puolelle myötätunto siinähän voi joutua olemaan tukihenkilönä niille molemmille kiusaajalle ja kiusatulle, silloin täytyy tosiaan olla hyvin neutraali, että tavallaan kuunnella vaan ja nyökytellä aivan näin siinä sitten kuhina käy omassa päässä, että mikähän tässä nyt on totta Tiedonantajat kokivat kokemuksen auttavan työpaikkakiusaamis tilanteissa. Jokin hyväksi havaittu malli tai kokemuksen kautta saatu tieto helpotti heidän työskentelyään. Onnistumisen kokemukset antoivat varmuutta ja he pystyivät antamaan työpaikkakiusatuille toivoa työpaikkakiusaamisesta selviämiseen.

20 mull on niin kova rutiini näitten kanssa tässä vaiheessa. Kokemuksen kautta saatu oppi tai jokin hyväksi havaittu malli samoin kantapään kautta valmiit mallit tarjotaan ensimmäiseksi. se, että on sitä kokemusta pystyy niinku sanomaan, että kyllä tästä niinku selvitään 5.2 Henkinen väkivalta työpaikoilla Henkinen väkivalta työpaikoilla pääluokka sisältää aineiston analyysin perusteella kiusaamisen, eristämisen, alistamisen, loukkaamisen ja epäoikeudenmukaisen kohtelun. Nämä alaluokat mielestämme kuvaavat haastateltavien kokemuksia työpaikkakiusaamisen ilmenemismuodoista. pelkistetyt ilmaukset alaluokka pääluokka kiusata vältellä ei lähestytä vähäiset kontaktit eristäminen jätetään ulkopuolelle aliarviointi mitätöinti loukkaus julkinen herjaus käsitetään väärin ei hyväksytä erilaisuutta kiusaaminen eristäminen alistaminen loukkaaminen epäoikeudenmukainen kohtelu HENKINEN VÄKIVALTA TYÖPAIKOILLA Kuvio 2. Henkinen väkivalta työpaikoilla Haastateltavien mukaan työpaikkakiusaaminen ilmenee työpaikoilla monella tavalla. Voi olla, että ihminen eristetään työyhteisössä muista, ei sanota edes huomenta tai hänen

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely

- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely HYVÄN TYÖKÄYTTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN LIEK- SAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimivassa työyhteisössä sen jokaisella jäsenellä on selkeä käsitys organisaation

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Interaktiivinen opetus ja oppiminen Sini Tuikka Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä Henkinen väkivalta

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Hoitajien tiimityö ja johtaminen vaikutukset haastavassa työyhteisössä Mielenterveyden teemapäivä

Hoitajien tiimityö ja johtaminen vaikutukset haastavassa työyhteisössä Mielenterveyden teemapäivä Hoitajien tiimityö ja johtaminen vaikutukset haastavassa työyhteisössä Mielenterveyden teemapäivä 27.10.2015 Virve Pekurinen TtM, TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos TARKOITUS Kuvata hoitajien

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

TTL tutuksi

TTL tutuksi Hyvä kohtelu työpaikalla kiusaamisvapaa ja myönteistä vuorovaikutusta edistävä yhteisö (Sopuisa) Maarit Vartia, PsT, johtava asiantuntija Miksi tällainen hanke? Henkisestä väkivallasta, kiusaamisesta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla Kunnanhallitus 8.8.2011, 84 SISÄLLYSLUETTELO 2 HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot