Kunnanhallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnanhallitus 16.2.2015 55"

Transkriptio

1 1 Kunnanhallitus KUNTIEN JA PESSIN YHTEINEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE Perhehoitoyksikkö Pessi (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi) Voimassa alkaen Julkaisija: Perhehoitoyksikkö Pessi

2 2 Sisällys JOHDANTO LASTENSUOJELUN PERHEHOITO Perhehoidon lainsäädäntö Perhehoidon tarkoitus ja tavoite LASTENSUOJELUN PERHEHOITO PERHEHOITOYKSIKKÖ PESSIN ALUEELLA Perhehoitoyksikkö Pessin organisaatio Työnjako lastensuojelun perhehoidossa Perhehoitoyksikkö Pessin alueella Lastensuojelun perhehoidon eri muodot... 7 Lyhytaikainen perhehoito... 7 Pitkäaikainen perhehoito... 7 Ammatillinen perhehoito... 8 Jälkihuolto perhehoitona SIJAISVANHEMMUUTEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Sopivuus tehtävään... 8 Sijaisvanhempana voi toimia... 8 Ehdottomat esteet... 9 Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Sijaisvanhemmuuden valmennus ja arviointi... 9 PRIDE valmennus... 9 Läheissijaisvanhempien valmennus ja arviointi Perheselvitys LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON EDELLYTYKSIÄ Hoidettavien lasten/ nuorten määrä Sijoitusten tiheys PERHEHOIDON PROSESSI Lyhytaikainen perhehoito Pitkäaikainen perhehoito PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT Perhehoidon toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksen sisältö Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Asiakassuunnitelma PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN... 16

3 Hoitopalkkio Hoitopalkkion korottaminen Yhteenveto perhehoidon palkkioista Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset KELA:n etuudet Erikseen korvattavat Terveydenhuoltomenot Opiskelukustannukset Harrastuskulut Lapsen lomanvieton kustannukset Muut erityiset korvattavat PERHEHOITOON SIJOITETUN LAPSEN ASEMA JA OIKEUDET Oikeus tavata läheisiä Oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja saada tietoa Oikeus tukeen ja palveluihin Käyttövarat Itsenäistymisvarat Vakuutus Edunvalvonta PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN Sijaisvanhemman oikeus vapaaseen Sijaisvanhemman sairastuminen Perhehoidon keskeytyminen sijaisvanhemmasta riippumattomasta syystä SIJAISVANHEMMAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Kuuleminen asiaan osallisena Lasta koskeva tieto Oikeus päättää sijoitettua lasta koskevista asioista Ilmoitusvelvollisuus Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus Tapaturmavakuutus Eläketurva SIJAISVANHEMPIEN TUKI... 29

4 Sijoituksen alkuvaiheen intensiivinen tuki Tuki ensimmäisen vuoden jälkeen Työnohjaus Täydennyskoulutus Mentorointi HUOSTAANOTETUN LAPSEN VANHEMMAN TUKEMINEN Vanhemmuuden tuen suunnitelma Vanhempien vertaisryhmät Tapaamisten ja yhteydenpidon tukeminen Perheiden jälleenyhdistäminen PERHEHOIDON VALVONTA ASIAKASMAKSUT JA PERINTÄ TUKIPERHETOIMINTA Edellytykset tukiperheeksi Tukiperhetoiminnan prosessi Tukiperhetoiminnan palkkiot ja kustannusten korvaaminen Tukiperhetoiminnan vakuutus Tukiperheen tukeminen ja työnohjaus Liitteet Tietoja sijoitettavasta lapsesta lomake Perhehoitoliiton toimeksiantosopimus Käynnistämiskorvaus lomake Matkakorvaus hakemus Lapselle maksetut käyttövarat Lapsen tukiperhe hakemus... 38

5 5 JOHDANTO Perhehoitoyksikkö Pessin perhehoidon toimintaohje on Pessin kuntien (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi) yhteisesti hyväksymä hallinnollinen ohje siitä, miten lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa ja tukiperhetoimintaa toteutetaan Perhehoitoyksikkö Pessin sopimuskunnissa. Ohje on työstetty sopimuskuntien tarpeiden pohjalta toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi sekä perhehoidon ja tukiperhetoiminnan suunnitelmallisuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi. Toimintaohje sisältää tietoa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan käytännöistä, menettelytavoista ja korvauksista palvellen kuntien lastensuojelun työntekijöitä sekä Perhehoitoyksikkö Pessiä. Sijaisvanhempia palvelee Perhehoitoyksikkö Pessin julkaisema Perhehoidon käsikirja, joka sisältää liitteen perhehoidon palkkioista ja kustannusten korvaamisesta. Tukiperheille lähetetään kirjallinen ohjeistus toiminnan käytännöistä tukisuhteen alkaessa. Perhehoitoyksikkö Pessin yhtenä tehtävänä on kehittää perhehoitoa ja pyrkiä edistämään toimintaedellytyksiä onnistuneelle perhehoidolle. Lastensuojelulain uudistus ohjasi siirtämään sijaishuollon painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon niiden lasten osalta, joille perhehoito on mahdollista. Perhehoitoyksikkö Pessi pyrkii omalta osaltaan kehittämään ja turvaamaan perhehoidon laatua maakunnallisesti. Yksi keskeinen Pessin kehittämiskohde on sijaisvanhempien jaksamista ja ammatillisuutta tukeva tukityöskentely. 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO Perhehoitoa määrittäviä lakeja ovat: 1.1. Perhehoidon lainsäädäntö Perhehoitajalaki (1992) Laki Perhehoitajalain 2 ja 36 :n muuttamisesta 2006 Laki Perhehoitajalain 1,2,6,7 ja 8 :n muuttamisesta 2011 Lastensuojelulaki Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Tapaturmavakuutuslaki Hallintolaki Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite

6 6 Lastensuojelussa perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä tehtävään hyväksytyssä sijaisperheessä. Perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Perhehoito antaa lapselle tai nuorelle mahdollisuuden perheelämään sekä läheisiin ihmissuhteisiin, mikä edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystään. 2 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO PERHEHOITOYKSIKKÖ PESSIN ALUEELLA 2.1. Perhehoitoyksikkö Pessin organisaatio Perhehoitoyksikkö Pessin resurssina on neljän työntekijän työpanos. Pessissä työskentelee vastaava sosiaalityöntekijä, jonka työhön kuuluu tukiperhetoiminta, sekä perhesijoitustyön sosiaalityöntekijä. Lisäksi Pessin resurssiin kuuluu perhehoidon ohjaaja, jonka työpanoksesta puolet suuntautuu Pessiin ja puolet Mikkelin seudun lastensuojelun perhehoitoon. Pelastakaa Lapset ry:stä on kumppanuussopimuksen kautta 1,5 työntekijän työpanos, joka koostuu kahden tukiperhetoiminnan sosiaalityöntekijän sekä pääosin kahden perhehoidon sosiaalityöntekijän osittaisesta asiantuntijaresurssista. Tämän kumppanuussopimuksen lisäksi Pessin asiakastyön johtaminen on sovittu vuoden 2015 alusta alkaen Keski-Suomen aluetoimiston aluejohtajan tehtäväksi. Aiemmin yhteistoimintaa koordinoinut Perhehoitoyksikkö Pessin johtoryhmä on muutettu ohjausryhmäksi, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Sen tehtävä jatkossa painottuu Pessin toiminnan seurantaan ja arviointiin. Ohjausryhmän rinnalle on luotu lähijohtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kuuden viikon välein. Siihen kuuluu Pessin johtaja eli Mikkelin perhepalveluiden johtaja Johanna Will-Orava, Pelastakaa lasten Keski-Suomen aluetoimiston aluejohtaja Anu Huovinen, Pessin vastaava sosiaalityöntekijä Salla Lilja sekä kuntaedustaja, joka vuonna 2015 on Juvan Sosiaalipalvelupäällikkö Pirjo Kirvesmies. Ohjausryhmän vastuulla on Pessin toimintasuunnitelman ja koulutussuunnitelman laadinta, toiminnan ja kehittämistyön linjaukset, budjetin valmistelu, talouden seuranta sekä ohjausryhmien, kuntakäyntien ja työkokousten valmistelu Työnjako lastensuojelun perhehoidossa Perhehoitoyksikkö Pessin alueella Perhehoitoyksikkö Pessi vastaa sijais- ja tukiperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta (PRIDE valmennus ja tukiperhevalmennus), sukulaissijaisvanhemmuus-/ läheisverkostovalmennuksista ja arvioista, sijais- ja tukiperheiden välityksestä, sijais- ja tukiperhesuhteiden alkuvaiheen tuesta sekä sijais- ja tukiperheiden täydennyskoulutuksista tiedottamisesta ja osaltaan myös täydennyskoulutusten järjestämisestä. Pessin sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa osallistua perhehoidon toimeksiantosopimusneuvotteluihin. Perhehoitoyksikkö Pessin tarjoama perhesijoituksen alkuvaiheen tuki pitää sisällään vähintään kuusi Pessin sosiaalityöntekijän teemoitettua tukitapaamista pääsääntöisesti sijaisperheen luona sekä Pessin sosiaalityöntekijän osallistumisen lapsen asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja tarvittaessa muihin verkostoneuvotteluihin.

7 7 Sijoittajakunta vastaa sijaisperheille ja tukiperheille maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lapsen ja hänen perheensä asiakkuudesta ja lastensuojeluprosesseista, asiakassuunnitelmista sekä perhehoidon toimeksiantosopimuksista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa myös sijaisperheen tuesta ensimmäisen sijoitusvuoden jälkeen Lastensuojelun perhehoidon eri muodot Lyhytaikainen perhehoito Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon. Erityisesti pienille lapsille perhehoito on kodinomaisempi vaihtoehto kriisitilanteessa. Lyhytaikaisina sijaisperheinä toimivat perheet ovat saaneet sijaisvanhemmuuden ennakkovalmennuksen lisäksi ennakkovalmennuksen nimenomaan lyhytaikaisiin perhesijoituksiin (PRIDE lisäosio). Lyhytaikaiset perheet pystyvät ottamaan lapsen vastaan lyhyelläkin varotusajalla tarvittavaksi ajaksi. Lapsi tai nuori voi palata lyhytaikaisesta perheestä kotiin tai jos hän tarvitsee pidempiaikaista sijoitusta, voidaan häntä hoitaa lyhytaikaisessa perheessä, kunnes pitkäaikainen sijaisperhe löytyy. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon ilman vanhempiaan lyhytaikaisesti myös avohuollon tukitoimena, mikäli sijoitus on tarpeen: 1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi 2. lapsen kuntouttamiseksi tai 3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Avohuollon sijoituksen aikana tulee perhettä kuntouttaa ja tarjota ratkaisuja siten, että lapsi voi palata mahdollisimman nopeasti takaisin kotiin. Sijoitusta voidaan käyttää perheen lyhytaikaisissa kriiseissä (avioero, murrosiän vaikeudet tms.) tai pitempiaikaisten ongelmien selvittelemisessä (mielenterveysongelmat, vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, päihteiden väärinkäyttö). Lasta ei voida sijoittaa avohuollon tukitoimena, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät. Lapsen sijoittamista yksin avohuollon tukitoimena ei tule käyttää pitkäaikaisesti lapsen hoidon järjestämiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi ei vanhemmista tai huoltajista johtuvista syistä voi palata kotiin. Tällöin tulee selvittää, täyttyvätkö tilanteessa huostaanoton edellytykset ja järjestää tarvittaessa lapselle sijaishuolto. Lasta ei myöskään saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta. Lyhytaikaisen sijoituksen tulisi kestää enimmillään kolme kuukautta. Toimeksiantosopimus tehdään lyhytaikaisissa perhesijoituksissa määräaikaiseksi. Pitkäaikainen perhehoito Sijaisvanhemmiksi hyväksytyt perheet ovat valmistautuneet huolehtimaan sijoitetusta lapsesta pitkäaikaisesti. Pitkäaikaisesta perhehoidosta puhutaan, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva toimeksiantosopimus. Lastensuojelulain mukaan sijoituksen tarvetta ja kestoa tulee arvioida vuosittain.

8 8 Ammatillinen perhehoito Ammatillinen perhehoito on myös pitkäaikaista. Ammatillinen perhehoito kohdentuu erityisen vaativiin perhesijoituksiin, esim. vaikeista kiintymyssuhdehäiriöistä kärsivien lasten sijoituksiin, nuorisoikäisten perhesijoituksiin tai isompien laajoilla ikäskaaloilla olevien sisarussarjojen sijoituksiin. Ammatillinen sijaisvanhempi toimii toimeksiantosopimussuhteessa ja ainakin toisella sijaisvanhemmista on soveltuva kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan vähintään AMK-tasoinen tutkinto ja soveltuvaa työkokemusta kasvatus- ja/tai lastensuojelutyöstä. Sijaisvanhempaa tai tarvittaessa molempia sijaisvanhempia edellytetään jäämään kotiin hoitamaan lasta/nuorta. Ammatillinen perhehoito/ sijaisvanhemmuus ei kuitenkaan ole ammatillista perhekotitoimintaa. Jälkihuolto perhehoitona Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen sekä avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Jälkihuollon palvelut rakennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Itsenäistymistä varten laaditaan yksilöllinen jälkihuoltosuunnitelma. Jälkihuolto voi olla perhehoitoa, joka jatkuu sijoituksen jälkeen lapsen täytettyä 18 vuotta. Tällöin sijaisperheen kanssa tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus tarvittavalle ajalle. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. 3 SIJAISVANHEMMUUTEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 3.1. Sopivuus tehtävään Sijaisvanhempana voi toimia Henkilö/ henkilöt, jotka ovat saaneet valmennuksen tehtävään Pariskunta, yksinelävä tai lapsiperhe Perhe, jossa on lapsiystävällinen ja turvallinen kasvuympäristö lapselle Perhe, jonka koti on riittävän tilava; lapselle tulee osoittaa ensisijaisesti oma huone/tila Perhe, jolla on aikaa, halua, kykyä ja voimavaroja toimia lasten kanssa Perhe, jonka elämäntilanne on vakaa ja ihmissuhteet tasapainoisia Perhe, joka on yhteistyökykyinen Perhe, jonka vanhempien ikäero suhteessa lapseen on luonnollinen (vrt. adoptioissa maksimissaan 45 vuoden ikäero) 1) Perheestä pyydetään oman kunnan sosiaalitoimen lausunto 2) Sijaisvanhemmilta ja muilta perhehoidossa olevan lapsen hoitoon osallistuvilta/ samassa taloudessa asuvilta täysi-ikäisiltä henkilöiltä vaaditaan rikosrekisteriote

9 9 3) Sijaisvanhemmiksi ryhtyviltä pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta Ehdottomat esteet Poliisimerkinnät liittyen erityisesti lapsiin kohdistuviin rikoksiin ja pahoinpitelyrikoksiin Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä Akuutti huoltajuuskiista Kriisi omassa elämäntilanteessa Sijaisvanhempien fyysiset ja psyykkiset pitkäaikaissairaudet, joiden ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua Puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa PRIDE -valmennukseen tuloa tai sijoitusta Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä kunnan velvollisuus on tarkistaa sijaisvanhempien rikostausta. Kunnan sosiaalityöntekijä pyytää ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä sijaisvanhempien ja samassa taloudessa asuvien muiden täysi-ikäisten rikosrekisteritiedot suoraan Oikeusrekisterikeskuksesta (PL 157, Hämeenlinna, palvelunumero: ). Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi tehtäessä toimeksiantosopimusta. (Rikosrekisterilaki 4 ) Sijoittajakunnalla on oikeus pyytää myös sijaisvanhempia itse toimittamaan nähtäväksi rikosrekisterilain mukainen rikosrekisteriote, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote palautetaan sen esittäneelle sijaisvanhemmalle välittömästi eikä siitä saa ottaa kopiota. (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002, 2 2.mom.) PRIDE valmennuksen yhteydessä selvitettäessä mahdolliset ehdottomat esteet. Perhehoitoyksikkö Pessi ei pyydä perhettä esittämään rikosrekisteriotetta vielä valmennusvaiheessa. Mikäli perhehoitajan puoliso vaihtuu sijoituksen aikana, tulee myös uuden puolison toimittaa rikosrekisteriote lapsen perheeseen sijoittaneelle kunnalle. Perhehoitajan täysi ikäisen lapsen tulee myös toimittaa rikosrekisteriote, mikäli hän osallistuu sijoitetun lapsen hoitoon, samoin muiden perheessä asuvien ja sijoitetun lapsen hoitoon osallistuvien aikuisten Sijaisvanhemmuuden valmennus ja arviointi PRIDE valmennus Perhehoitoyksikkö Pessi valmentaa sijaisvanhemmuutta harkitsevat perheet käyttäen Pesäpuu ry:n PRIDE ryhmävalmennusmallia. Kouluttajina toimivat kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä. Pessillä on omat Pesäpuu ry:n koulutuksen saaneet PRIDE kouluttajat. PRIDE valmennus on prosessinomaisen ennakkovalmennus, joka koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta sekä 4-5 perhekohtaisesta tapaamisesta. Valmennuksen tavoitteena on, että sijaisvanhemmiksi aikovat saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä sijaisvanhemmuudesta, lastensuojelusta sekä

10 10 valmiuksista, joita sijaisvanhemmat tarvitsevat pystyäkseen vastaamaan sijoitetun lapsen/ nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. PRIDE -valmennukseen voivat osallistua perheet, joilla ei vielä ole kokemusta sijoituksista. Tukiperhetoiminta tai adoptiovanhemmuus ei ole esteenä valmennukseen osallistumiselle. Ryhmämuotoiseen valmennukseen otetaan maksimissaan yhdeksän perhettä. Sijaisperheeksi ryhtyminen on koko perheen asia. Siitä tulee keskustella kaikkien perheenjäsenten kesken, ja kaikkien tulee hyväksyä tehtävään ryhtyminen. PRIDE valmennusmalliin sisältyy oma työskentelynsä sijaisvanhemmuutta harkitsevan perheen lasten kanssa. PRIDE valmennuksessa arvio pohjautuu sijaisvanhemmuudessa tarvittaviin valmiuksiin. Onnistunut perhehoitosijoitus edellyttää sijaisvanhemmilta monia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia, joita kutsutaan valmiuksiksi. Sijaisvanhemmilla tulee olla valmius: 1. Suojella ja hoivata lasta 2. Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä 3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen 4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan 5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. Läheissijaisvanhempien valmennus ja arviointi Ennen lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle on selvitettävä läheisten mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen (LsL 32 ). Läheissijoituksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä läheisperheessä, joka on hyväksytty sijaisperheeksi. Myös läheissijoituksessa lapsen sijoittaminen edellyttää laaja-alaista ja huolellista arviointia sijaisvanhemmiksi ryhtyvien soveltuvuudesta tehtävään. Läheisverkoston kartoitukset tehdään kuntien sosiaalityössä. Kunnan sosiaalityöntekijät selvittävät myös alustavasti, onko olemassa ehdottomia esteitä mahdollisen läheisen toimia sijaisvanhempana lapselle. Läheissijaisvanhemmuuden arviointi- ja valmennusprosessi on Pessin työtä. Kartoitustapaamiseen voi osallistua useampikin läheisperhe, mutta vain yksi perhe kerrallaan voi lähteä arviointi- ja valmennusprosessiin. Arviointi on aina osana prosessia, vaikka lapsi asuisi jo läheisperheessä. Läheissijoituksen edellytykset: Sukulaissijoitus on lapsen kannalta paras vaihtoehto Lapsella ja sukulaisella on läheinen suhde Sukulainen on halukas ja kykenevä suojelemaan ja hoivaamaan lasta, vastaamaan lapsen tarpeisiin Sukulainen on valmis ottamaan vastaan tukea ja apua Sukulainen hyväksyy viranomaisyhteistyön Sukulainen hyväksyy huostaanoton edellytykset Sukulainen saa sukulaissijaisvanhemmuusvalmennuksen Läheissijaisvanhemman rooli ja asema on erilainen verrattuna tavalliseen sijaisvanhempaan:

11 11 Lapsi läheisineen on tuttu, tunnesuhde lapseen/läheisiin on erilainen Läheissijaisperhe on tuttu lapselle ja läheisille Läheisen roolin muutos sijaisvanhemmaksi on haastavaa Läheisellä voi olla niin suuri halukkuus läheisen auttamiseen, että realistisen arvion tekeminen vaikeutuu Yhteydenpito biologisiin vanhempiin ja muuhun sukuun voi olla erityisen helppoa tai erityisen hankalaa Lojaliteettiristiriidat voivat vaarantaa lapsen edun. Ehdottomia esteitä sukulaissijaisvanhemmuuteen ovat luvussa 3.1. mainitut ehdottomat esteet, pois lukien toimeentulotuen asiakkuus, jonka vaikutusta sijaisperheenä toimimiseen tulee tapauskohtaisesti arvioida. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää sukulaisperheen kykyyn turvata lapselle läheiset muut tärkeät ihmissuhteet. Ikäero ei ole ehdoton este läheissijoituksissa. Vanhempien ikäeroa suhteessa lapseen arvioidaan tapauskohtaisesti vanhempien jaksamisen ja valmiuksien sekä lapsen tarpeiden näkökulmasta. Läheissijaisvanhemmat ovat asemansa ja oikeuksiensa puolesta vastaavassa asemassa kuin muutkin toimeksiantosuhteiset perhehoitajat. Perhehoitoyksikkö Pessissä käytetään Pesäpuu ry:n luomaa perhekohtaista työskentelymallia läheissijaisvanhempien arviointiin ja valmennukseen. Työskentely toteutetaan työparina. Tavoitteena on, että toinen työntekijä on Pessin sosiaalityöntekijä ja toinen kunnan sosiaalityöntekijä. Pessin sosiaalityöntekijä vastaa valmennus- ja arviointiprosessista. Prosessin tavoitteena on luoda läheiselle mahdollisuus arvioida omaa halukkuuttaan ja kyvykkyyttään toimia sijaisvanhempana ko. lapselle. Myös työntekijät arvioivat läheissijoituksen mahdollisuutta. Prosessin jälkeen läheinen tekee oman päätöksensä ryhtymisestä sijaisvanhemmaksi ja työntekijät tekevät yhteenvedon prosessista. Yhteenveto sisältää molempien osapuolten (läheisen ja työntekijöiden) näkemykset sekä työntekijöiden suosituksen ratkaisusta. Lopullisen valinnan sijaisperheestä tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Läheissijaisvanhemmuusarviointi ja -valmennus voidaan järjestää myös vuoden kuluessa sijoituksesta, mikäli lapsi on jo ko. perheessä. Perheselvitys Perheselvitys tehdään niiden perheiden kanssa, jotka jo toimivat sijaisperheenä tai ovat toimineet sijaisperheenä ja ovat halukkaita ottamaan uuden sijoitettavan lapsen perheeseensä. Perheselvityksen tekee Perhehoitoyksikkö Pessin sosiaalityöntekijä. Perheselvitys sisältää 1-3 tapaamista, joista vähintään yksi on kotikäynti sijaisperheeseen. Tapaamisissa käydään läpi teemarunko ja siihen voidaan liittää kotitehtäviä. Perheen on toimitettava Perhehoitoyksikkö Pessille lääkärintodistukset. Pessistä pyydetään perheen kotikunnan sosiaalitoimen lausunto, sisältäen poliisirekisteriotteen. Mahdollisen sijoituksen yhteydessä kunta pyytää sijaisvanhemmista rikosrekisteriotteet Oikeusrekisterikeskuksesta. Jos perhe on toiminut aiemmin sijais- tai tukiperheenä, kysytään toimeksiantokunnan kokemukset yhteistyösuhteesta perheen luvalla.

12 12 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON EDELLYTYKSIÄ 4.1. Hoidettavien lasten/ nuorten määrä Enimmäismääriin lasketaan mukaan sijaisperheen alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevat henkilöt. Pessin suositus: Mikäli sijaisperheessä on yksi vanhempi, voi sijoitettavia lapsia olla enintään kolme. Mikäli sijaisperheessä on kaksi vanhempaa, voi sijoitettavia lapsia olla enintään neljä. Mikäli molemmat sijaisvanhemmat toimivat sijaisvanhempina päätoimisesti, voi sijoitettavia lapsia olla enintään viisi. Lyhytaikaisissa sijoituksissa on suositeltavaa, että lapsia on sijoitettuna vain yhdestä perheestä kerrallaan. Myös lyhytaikaisissa sijoituksissa tulee huomioida perheen omien lasten lukumäärä ja ikä. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää tilanteessa, jossa on kyse sisarusten sijoituksesta. Lain mukaan sijaisperheessä voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään neljää henkilöä perheen alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan sijaisperheessä hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus. (perhehoitajalaki 1, Sosiaalihuoltolaki 26 ) Sijoitusten tiheys Sijoitetun lapsen kannalta on erittäin tärkeää, että sijaisperheelle annetaan riittävästi aikaa luoda suhdetta hänen kanssaan. Uusien sijoitusten välissä tulee olla vähintään yksi vuosi, jotta suhteiden muodostumiselle on riittävästi aikaa. Kun sijoitus perheessä päättyy, tulee sijaisperheelle antaa vähintään puoli vuotta aikaa työstää päättynyttä sijoitusta ennen uutta sijoitusta. 5 PERHEHOIDON PROSESSI 5.1. Lyhytaikainen perhehoito Vuoden 2012 alusta perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Tämä koskee myös lyhytaikaisia sijoituksia. (Lastensuojelulaki 50 ) Lyhytaikaisen perhehoidon tilauksen voi tehdä Pessin sosiaalityöntekijöille virka-ajalla. Pessin sosiaalityöntekijä pyrkii kyselemään puhelussa tarvittavat tiedot lapsesta ja hänen tilanteestaan.

13 13 Toimeksiannon saatuaan Pessin sosiaalityöntekijä selvittää lyhytaikaisten sijaisperheiden mahdollisuutta vastaanottaa lyhytaikaista perhehoitopaikkaa tarvitseva lapsi. Mahdollisen sijaisperheen löydyttyä Pessin sosiaalityöntekijä antaa perheen yhteystiedot lapsen asioista perhehoitopaikkaa tilanneelle työntekijälle. Pessin sosiaalityöntekijä on mukana tutustumisprosessissa. Kunnan työntekijä ja sijaisperhe sopivat keskenään käytännön järjestelyistä (milloin lapsi siirtyy, palkkiot ja kulukorvaukset jne.). Kunnan työntekijä tekee sijaisperheen kanssa toimeksiantosopimuksen. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään lapselle mahdollisuus tutustumiseen sijaisperheeseen ennen lapsen siirtymistä perheeseen (tämä on mahdollista lähinnä suunnitelmallisissa avohuollon sijoituksissa ja lomituksissa). Lyhytaikaisissa perhesijoituksissa sijaisvanhempien tuki tulee Perhehoitoyksikkö Pessistä. Tukityöstä vastaa Pessin perhehoidon ohjaaja yhteistyössä Pessin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Pessin tukityö lyhytaikaisissa perhesijoituksissa hyödyntää Pelastakaa Lapset ry:n lyhytaikaisen perhehoidon kehittämistyötä. Pelastakaa Lapset ry:ssä on kehitetty mm. lapsen havainnoinnin tukemista lyhytaikaisen perhesijoituksen aikana työstämällä lapsen havainnointilomake lyhytaikaisiin sijoitustilanteisiin. Sijaisvanhemmat täyttävät havainnointilomaketta ja Pessin työntekijä ohjaa ja tukee havainnointia. Työntekijän tuella sijaisvanhemmat voivat löytää välineitä lapsen kohtaamiseen ja tukemiseen. Lapsen havainnointitietoa voidaan hyödyntää lapsen ja hänen perheensä tilanteen arvioinnissa. Yleensä lyhytaikaiseen sijoitukseen liittyy aina arviointia; tuen tai huostaanoton tarpeen arviointia. Arviointityöskentelyn tulee aina pohjautua lapsen tarpeiden arviointiin. Aina on arvioitavana myös lapsen kotiinpaluun edellytykset, ja milloin niiden voidaan katsoa täyttyvän. Arviointityöskentelyn liittäminen lyhytaikaiseen perhesijoitukseen mahdollistaa sen käyttämisen todellisena vaihtoehtona laitossijoitukselle. Arviointityöskentelyn tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä suunnitelma ja päätökset lapsen elämäntilanteen korjaamiseksi Pitkäaikainen perhehoito Perhesijoitusprosessi käynnistyy kunnan sosiaalityöntekijöiden arvioinnilla sijoitettavan lapsen tarpeista. Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä Perhehoitoyksikkö Pessiin ja kertoo lapsen tarpeista sekä asianosaisten toiveista. Hän täyttää myös perustietolomakkeen (Tietoja sijoitettavasta lapsesta, liite s38). Lomakkeeseen on tärkeä laittaa perheen valintaan vaikuttavia tietoja, esim. erityiset hoidon ja tuen tarpeet sekä arvio vanhempien yhteistyövalmiuksista jne. Pessin sosiaalityöntekijä tapaa lapsen ja lapsen vanhemmat/ muut lapsen tärkeät läheiset tutustuen lapsen tilanteeseen ja kuullen osapuolia. Pessin sosiaalityöntekijä arvioi tiimin tuella sijaisperheiden valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin ja ottaa yhteyttä sopivaksi arvioituun perheeseen. Sijaisvanhemmat arvioivat lapsesta saamiensa tietojen pohjalta omia valmiuksiaan ja sopivuuttaan ko. lapsen osalta yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Pohdittuaan sijoitusta sijaisperhe ilmoittaa Pessin sosiaalityöntekijälle päätöksestään. Jos päätös on myönteinen, Pessin sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään ja sosiaalityöntekijät tapaavat sijaisperhettä yhdessä ja arvioivat vielä yhdessä perheen soveltuvuutta lapselle/nuorelle. Lapsen vanhemmille ilmoitetaan perheen löytymisestä. Sopivan sijaisperheen löydyttyä järjestetään lapsen, hänen vanhempiensa sekä sijaisperheen tutustumistapaaminen. Sijaisperheen on tärkeä saada kaikki se tieto, joka auttaa heitä huolehtimaan lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla lapsen tarpeet huomioiden. Tällaisia tietoja ovat aikaisemmin annettujen tietojen lisäksi tarkennetut tiedot esim. lapsen päivärytmistä, peloista, mieltymyksistä ja tärkeistä asioista.

14 14 Lapsen ja sijaisperheen tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa. Tutustumisprosessi toteutetaan lapsen valmiuksien ja tarpeiden mukaan. Tutustumisten järjestämisestä ja organisoinnista vastaavat yhteistyössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja Pessin sosiaalityötekijä. Sijaisperheen ja lapsen vanhempien kanssa sovitaan tutustumiskäyntien toteutuksesta ja arvioidaan tutustumisen kestoaika, sovitaan muuttoaikataulu sekä aika asiakassuunnitelman laatimiseen, jossa sovitaan tarkemmin lapsen ja vanhempien yhteydenpito ja tapaamiset. Lapsen on hyvä vierailla sijaisperheessä muutaman kerran päiväkäynnein ja yövierailuin ennen lopullista siirtymistä perheeseen. Toimeksiantosopimus valmistellaan yhteistyössä sijaisperheen kanssa ennen lapsen muuttoa sijaisperheeseen. Toimeksiantosopimuksen laatii kunnan sosiaalityöntekijä sijaisperheen kanssa käytävän neuvottelun pohjalta. Neuvottelussa voi olla mukana Perhehoitoyksikkö Pessin sosiaalityöntekijä. Kunnan sosiaalityöntekijä varmistaa lapsen/nuoren tarvitsemien palveluiden saamisen perhehoitajan asuinpaikkakunnalta, tekee sijoituspäätöksen sekä tarvittavat päätökset sijaisperheelle maksettavista korvauksista ja laatii asiakassuunnitelman asiakassuunnitelmaneuvottelun pohjalta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee tehdä lapsen sijoituksesta ilmoitukset muihin peruspalveluihin (toisen kunnan lastensuojelun viranomainen, opetustoimi, varhaiskasvatus, terveydenhuolto).. Sijoituksen tukiprosessi käynnistyy sijoituksen tapahduttua. Sijaisperheen tuki tulee ensimmäisen sijoitusvuoden ajan Perhehoitoyksikkö Pessistä ja sen jälkeen sijoituskunnan sosiaalityöstä. 6 PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT 6.1. Perhehoidon toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus (ks. liite s.38) tehdään sijoitusneuvottelun yhteydessä ennen kuin lapsi siirtyy perheeseen. Neuvottelu voidaan joissain tapauksissa suorittaa puhelimitse, mutta pelkän sopimuksen lähettäminen allekirjoitettavaksi ei ole suositeltava käytäntö. Sopimus tehdään jokaisen perhehoidossa olevan osalta erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään myös lyhytaikaisen perhehoidon muodoissa (kriisiperhehoito, avohuollon sijoitus perhehoitoon ja sijaisperheen lomitus). Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja sijoittajakunta sopivat perhehoitosuhteeseen liittyvistä molemminpuolisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimuksen sisällöstä keskustellaan ja sovitaan yhteisessä neuvottelussa. Toimeksiantosopimuksella sijaisvanhemmille siirretään lapsen arkipäivän hoitoa ja oikeus päättää lapsen tavanomaiseen arkeen liittyvistä asioista. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, koska he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitetun hyvinvoinnista. Myös muiden hoitoon osallistuvien kanssa voidaan tarvittaessa tehdä erillinen sopimus. Toimeksiantosopimuksen myötä toimintaa normittaa Perhehoitajalaki, jolloin perhehoitajalla on mahdollisuus kerryttää toiminnastaan eläkettä ja perhehoitaja on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Perhehoitajan toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa eikä perhehoitajalla ole oikeutta kunnan työterveyspalveluihin.

15 15 Perhehoidon palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus. Toimeksiantosopimuksessa ei saa jättää tilaa tulkinnalle. On vältettävä esim. sanontoja tarvittaessa tai tarpeen mukaan. Toimeksiantosopimus on molempia osapuolia sitova eikä sopimusta voida muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana yksipuolisesti. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan tarvittaessa tilanteen muuttuessa (esim. muutokset lapsen hoidettavuudessa) tai, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Mikäli toimeksiantosopimusta tai muuta suoraan perhehoitajaan liittyvää asiaa tulee uudelleen määritellä, on se tehtävä muualla kuin asiakassuunnitelmaneuvottelussa, koska kyseessä on kunnan ja perhehoitajan välinen oikeussuhde. Yksi käytäntö on varata toimeksiantosopimuksen ja muun tuen tarpeen päivittämiselle aikaa ennen varsinaista asiakassuunnitelmaneuvottelua. Toimeksiantosopimuksen sisältö Toimeksiannon perustana olevassa toimeksiantosopimuksessa tulee Perhehoitajalain mukaan huomioida seuraavia asioita: Sopijaosapuolet Perhehoidossa oleva henkilö Palkkion saaja Perhehoitajalle maksettavan palkkion määrä ja suorittaminen Perhehoidosta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä mahdollinen takaisinperintä Perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksaminen ja edunvalvonta Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaaminen Perhehoidossa olevan henkilön oikeudet, tukitoimet ja harrastustoiminta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen Palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus ja koulutus sekä muut tukitoimet ja niiden toteuttaminen Sopimuksen kestoaika Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Perhehoitajan velvoitteet, vaitiolovelvollisuudesta sopiminen ja tarvittavien tietojen antaminen sekä saaminen hoidettavista Perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen Tarvittavat muut asiat Liitteet (Esim. lasta koskeva asiakassuunnitelma) Voimaantulo Allekirjoitukset Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

16 16 Toimeksiantosopimukseen tulee merkitä näkyviin irtisanomisaika, joka on kaksi kuukautta, ellei toisin ole sovittu. Irtisanominen tehdään kirjallisesti. Mikäli lapsi asuu sijaisperheessä edelleen, maksetaan irtisanomisajalta perhehoidon palkkio ja kulukorvaus. Mikäli lapsi ei enää asu sijaisperheessä irtisanomisaikana, maksetaan ainoastaan irtisanomisajan perhehoidon palkkio. Jos sijaisperhe tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on keskusteltava heti yhdessä sekä lapsen että sijaisvanhempien kanssa. Sijaisvanhemmilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä kartoittaa myös syntymävanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle sekä nopealle tilanteisiin puuttumiselle. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Pessi voi tukea sijoituksen purkauduttua sijaisperhettä, mikäli kyseessä on Pessin tekemä sijoitus. Mikäli perhe tarvitsee muuta kuin Pessin työntekijän tukea, on kustannusvastuu kunnalla. Vanhojen sijoitusten purkutyöskentelyn järjestämisen ja kustannusten vastuu on kunnalla Asiakassuunnitelma Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle lapselle tehdään yksilökohtainen suunnitelma, jota arvioidaan vähintään kerran vuodessa asiakassuunnitelmaneuvottelussa. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen, vanhempien ja sijaisvanhempien sekä muiden lapsen kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. 7 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Perhehoitajalaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perhehoitajan minimipalkkion. Perhehoitoyksikkö Pessillä on yhtenäiset palkkiot ja kulukorvaukset kaikkien yksikköön kuuluvien kuntien kesken. Tämä vähentää perhehoitajien eriarvoisuutta ja mahdollistaa tasapuolisuuden palkkioiden maksun ja kulujen korvaamisen suhteen. Pessissä mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet seuraaviin palkkioihin, kulukorvauksiin ja kustannusten korvaamiseen Hoitopalkkio Perhehoidon hoitopalkkioita tulee korottaa vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti. Vuoden 2015 alusta lähtien Perhehoitajalain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 686,25 euroa.

17 17 Perhehoidon hoitopalkkiot vuonna 2015 Perhehoitoyksikkö Pessin alueella: Perushoitopalkkio 710 euroa / kk Pääsääntöisesti sijaisperheessä asuvan alle 21 vuotiaan lapsen/ nuoren hoidosta maksetaan perhehoitajalle tämä kokoaikainen hoitopalkkio, kun lapsen hoito ei edellytä sijaisvanhemman/ - vanhempien kotiin jäämistä eikä muita edellytyksiä hoitopalkkion korotukselle ole olemassa. Hoitopalkkiota voidaan korottaa, kun Hoitopalkkion korottaminen 1) Lapsi saa Kela:n alkaen maksamaa Lain vammaisetuuksista 570/2007 mukaista alle 16 vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea tai aiemmin myönnettyä lapsen hoitotukea. Perusvammaistuki (93,28 /kk v.2015) korotus palkkioon 30 %, Korotettu vammaistuki (217,66 /kk) korotus palkkioon 50 % Ylin vammaistuki (422,06 /kk) korotus palkkioon 100 % Palkkio tarkistetaan Kela:n hoitotuen tarkistuksen yhteydessä. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kela: n tekemän päätöksen mukaisesti. Tällöin hoitopalkkiot: 30 % korotus 923 euroa 50 % korotus 1065 euroa 100 % korotus 1420 euroa Korotuksen perusteet tarkistetaan Kelan päätösten yhteydessä. 2) Vaikka lapsi ei saa Kela: n em. vammaisetuuksia, mutta lapsen tilanteen tuntevat työntekijät (esim. sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen hoidon (esim. kiintymykseen liittyvät pulmat vaikuttavat lapsen tarpeisiin) tai lapsen läheisverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haasteelliseksi voidaan hoitopalkkioon maksaa 30% korotus (923 /kk). Korotus tehdään aina määräajaksi ja se tarkistetaan asiakassuunnitelman yhteydessä vähintään vuosittain. 3) Mikäli sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen/ lasten hoidon kotona, voidaan kokoaikaista perushoitopalkkiota korottaa ansiotyöstä poissaolon ajaksi 100 % (1420 /kk) ensimmäisen lapsen osalta. Seuraavien sisarusten perushoitopalkkiota voidaan tällä perusteella korottaa 50 % (1065 /kk). Korotukset tehdään perushoitopalkkioon huolimatta siitä, että lapsen hoitopalkkiota jo saatettu korottaa muista syistä (esim. Kelan hoitotuki) jo aiemmin. Päätös korotuksesta on voimassa määräaikaisesti. Jos sijoitettava lapsi on yli 3 vuotias, on korotus voimassa 12 kk. Jos sijoitettava lapsi on alle 3 vuotias, on korotus voimassa lapsen 3. ikävuoteen asti. Jos vanhempi palaa takaisin töihin ennen lapsen kolmatta ikävuotta, korotus päättyy työhön palaamisen päivään. Hoitopalkkion korottaminen on lapsen kotona hoitamisen mahdollistamiseksi mahdollista myös myöhemmin, mikäli se arvioidaan lapsen tarpeen mukaiseksi. Arvio siitä, onko sijaisvanhemman kotonaolo lapsen hoidon vuoksi erityisen tarpeellista, tulee aina tehdä kunkin lapsen kohdalta erikseen. 4) Hoitopalkkio korotetaan 100%:lla (1420 euroa / kk) tilanteissa, joissa täyttyvät seuraavat edellytykset:

18 18 1. lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen 2. lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto 3. sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen 5) Erityismaksuluokan mukaista hoitopalkkiota euroa / kk voidaan maksaa, kun sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan) vähintään AMK-tasoinen tutkinto sekä soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta ja lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Tällaisiin ns. ammatillisiin sijaisperheisiin, joilla on erityisiä valmiuksia ja kokemusta, sijoitetaan vaativahoitoisia lapsia/ nuoria ja isompia sisarussarjoja. 6) Mikäli sisarussarjan erityistarpeisuus ja vaativahoitoisuus edellyttää kahden vanhemman kotonaoloa, koska lapset tarvitsevat vointinsa vuoksi aikuisen tiiviin kokoaikaisen huolenpidon (esim. traumaattisista kokemuksista tervehdyttävän vuorovaikutuksen kokoaikaisesti), suositellaan erityismaksuluokan mukaista hoitopalkkiota maksettavaksi molemmille sijaisvanhemmalle. Tätä palkkioluokkaa voidaan soveltaa vain, mikäli molemmilla sijaisvanhemmilla on soveltuva tutkinto sekä soveltuvaa työkokemusta, joka voidaan katsoa erityisvalmiudeksi vastata erityisen tarvitsevien lasten tarpeisiin. Palkkio voidaan maksaa tällä tavalla korotettuna määräaikaisesti, kerrallaan enintään vuoden ajan. 7) Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa Lyhytaikaiselle sijaisperheelle maksetaan ensimmäisen lapsen kohdalta 100%:lla korotettu hoitopalkkio toteutuneilta vuorokausilta. (1420e/kk/30=47,33e/vrk) Toisen lapsen kohdalta maksetaan 50%:lla korotettu hoitopalkkio (1065 7kk, 35,5 /pv). Lyhytaikaiselle sijaisperheelle voidaan maksaa 100%lla korotettua hoitopalkkiota myös toisen lapsen kohdalla, mikäli 1. lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen 2. lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto 3. sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen Lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan lisäksi toteutuneiden hoitovuorokausien mukaan perhehoidon ohjeiden mukainen kulukorvaus. Mahdolliset matkakulut korvataan erikseen 0,35 euroa / km. Erikseen voidaan myöntää korvausta lapsen terveydenhuollonmenoista sekä välttämättömistä vaatehankinnoista. Harkinnassa tulee huomioida, ettei lyhpe-perheille makseta lapsilisää.

19 19 Yhteenveto perhehoidon palkkioista Peruste /kk* perushoitopalkkio % korotus: perusvammaistuki tai sosiaalityöntekijän arvio lapsen 923 erityistarpeista 50% korotus: korotettu vammaistuki TAI sisarusten osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä (ja 1.lapsesta maksetaan jo 100% korotus) TAI sisarusten osalta lyhytaikaisessa/ perhehoidossa (1. lapsesta 100%) 100% korotus 1. ylin vammaistuki TAI lapsen osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä TAI 3. kun seuraavat ehdot täyttyvät (HUOM! myös lyhytaikaisissa sijoituksissa): lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen TAI 4. lyhytaikaisessa perhehoidossa ensimmäisen lapsen osalta 5. lyhytaikaisessa perhehoidossa sisarusten osalta, kun kohdan 3 (yllä) edellytykset täyttyvät lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan toteutuneilta vuorokausilta Erityismaksuluokka ns. ammatillisille sijaisperheille: sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-,sosiaali-, tai terveysalan) vähintään AMK -tason tutkinto soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. vain erityisen vaativahoitoisten lasten/ nuorten tarpeisiin *vuorokausimaksu lasketaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla (35,5e/vrk) 1420 (47,33e/vrk) Kulukorvaus Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravintomenot, tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), pesuaineet ja hygienia, asunnon käytöstä aiheutuvat menot (jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen), vaatteet ja vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset, virkistys- ja harrastusmenot, lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat, omalla autolla ajettujen tavanomaiseen perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matkakustannukset, puhelinmaksut ja vakuutukset. Sijaisperhettä suositellaan ottamaan laajennettu kotivakuutus sijoitetun lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Kulukorvaus siis kattaa sijoitetun lapsen lisäämisen sijaisperheen kotivakuutuksen piiriin.

20 20 Kulukorvaukset Perhehoitoyksikkö Pessin alueella vuonna 2015: 0 16 vuotiaasta 504 euroa / kk 17 21vuotiaasta 551 euroa / kk Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei vähennetä. Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta. Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä Kun 17 vuotta täyttänyt nuori on suorittamassa asevelvollisuutta/ siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomilla sijaisperheessä, sijaisperheelle voidaan maksaa alennettua kulukorvausta 202 euroa / kk. 18-vuotta täyttäneen nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuoltona toimeentulo-tuella (esimerkiksi suuret matkakulut). kulukorvauksen alentaminen ei ole suositeltavaa, mikäli sijaisvanhempi on vastuussa nuoren tukemisesta myös viikolla ja nuori viettää pääsääntöisesti viikonloput sijaisperheessä. (Huom. Opintotukeen oikeus 17 vuotta täyttäneellä) Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen alentamisesta. Kulukorvauksen alentaminen tapahtuu aikaisintaan nuoren saadessa ansiotuloja toiselta ansaintakuukaudelta. Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.) 202 euroa / kk. Kulukorvausta voidaan alentaa myös porrastetusti, kun lapsi esimerkiksi viettää aikaa paljon biologisten vanhempien luona suunnitelmallisen kotiinpaluun yhteydessä Käynnistämiskorvaus Sijaisperhe laatii suunnitelman (lomake liitteenä) lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksella hankittu irtaimisto on ensisijaisesti lapsen omaisuutta. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on alkaen 2.916,43 euroa perhehoidossa olevaa lasta/ nuorta kohti. Enimmäismäärää tarkistetaan vuosittain. Tähän enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja (esim. huonekalut), mahdollisista sijaiskodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus, harrastusväline-, leikkikalu- sekä muita perushankintoja Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset Sijaisvanhemmille maksetaan oman auton käytöstä 0,35 euroa / km lapsen kuljettamisesta läheistensä tapaamisiin tai osallistumisesta lasta koskeviin neuvotteluihin. Muista mahdollisista lapsen erityistarpeista johtuvista yksilöllisistä kuljetuksista ja niiden korvaamisesta on sovittava erikseen asiakassuunnitelmassa.

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

KUNTIEN JA PESSIN YHTEINEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE

KUNTIEN JA PESSIN YHTEINEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE 1 Rantasalmen khall 16.2.2016 43 KUNTIEN JA PESSIN YHTEINEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE Perhehoitoyksikkö Pessi (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki,

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT VUONNA 2016 Sisältö Hoitopalkkio... 2 Hoitopalkkion korottaminen... 3 Lapsilisä ja vammaistuki... 3 Kustannusten korvaus... 3 Terveydenhoito... 5 Päivähoitomaksut... 5

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoitolaki 263/2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta 27.1.2016 8 Sivu 1 / 12 1 PERHEHOIDON HOITOPALKKIO Hoitopalkkio Laki perhehoitajalain muuttamisesta 8.4.2011/317)

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT VUONNA 2015 Sisältö Hoitopalkkio... 2 0-3-vuotias lapsi... 2 3-17-vuotias lapsi... 2 Hoitopalkkion korottaminen... 3 Lapsilisä ja vammaistuki... 3 Kustannusten korvaus...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Maakunnallinen vammaisten ja ikäihmisten koordinointi-pilotti 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 316 12.12.2016 PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 12.12.2016 316 Perhehoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain

Lisätiedot

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Maakunnallinen vammaisten ja ikäihmisten koordinointi-pilotti 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013

LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 SISÄLLYS 1. LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite 1.2 Perhehoidon lainsäädäntö 2. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 2.1 Perhehoitajan ja perhekodin

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito 1 (14) Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.1.2017 alkaen sekä lasten ja nuorten perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.3.2017 alkaen Seuraavissa taulukoissa on perhehoitajille

Lisätiedot

VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky Hamina Imatra Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti 1 SISÄLLYS 1. LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Maakunnallinen vammaisten ja ikäihmisten koordinointi-pilotti 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Perusturvalautakunta , liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

Perusturvalautakunta , liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 15.12.2016 149, liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2017 2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET

Lisätiedot

SODANKYLÄÄN. Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti PERUSTURVAPALVELUT

SODANKYLÄÄN. Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti PERUSTURVAPALVELUT Sodankylä IKÄIHMISTEN PERHEHOITO SODANKYLÄÄN Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti 1.3.2013 TYÖSTÄMISEN PROSESSI 2000 luvun alkupuolella KOHO-hankkeessa 2012, kevät perhehoitoon liittyvä koulutus Kemissä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE Voimaan 16.3.2016 1 Sisällys 1 PERHEHOITO... 3 1.1 Perhehoito... 4 1.2 Perhehoitaja... 4 1.3 Perhehoitajalle järjestettävä

Lisätiedot

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Hyvinkään, Keski- ja Länsi-Uudenmaan alueellinen lastensuojelun perhehoidon erityisyksikkö Pihlaja Voimassa 1.4.2015 alkaen Julkaisija: Perhehoitoyksikkö Pihlaja TOIMINTAOHJE 2

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito 145 Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.7.2016 alkaen (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen) Hallitus on antanut esityksen lain muuttamiseksi. Kuntayhtymän on ryhdyttävä toimenpiteisiin

Lisätiedot

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 2 Sisällysluettelo 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS... 3 3. PERHEHOIDON TOTEUTUS... 4 3.1 Perhehoitaja... 4 3.2

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE

Sosiaalilautakunta / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE Sosiaalilautakunta 1.9.2015 / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä 21.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perhehoito... 1 1.2. Kulukorvaus... 2 1.3. Kulukorvauksen lisäksi korvattavat

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

PIRKANMAAN KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS

PIRKANMAAN KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta Kunnan kehitysvammaisten perhehoidon järjestämisestä vastaavan edustajan nimi, virkaasema ja yhteystiedot Kunnan kehitysvammaisten perhehoidon

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoidon ohjeet, palkkiot ja kustannusten korvaaminen 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella

Lastensuojelun perhehoidon ohjeet, palkkiot ja kustannusten korvaaminen 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella Lastensuojelun perhehoidon ohjeet, palkkiot ja kustannusten korvaaminen 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella 1 (22) Sisältö 1 PERHEHOITOA SÄÄTELEVÄT LAIT JA ASETUKSET 1 1.1 Perhehoidon

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset alkaen

Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset alkaen n hallitus! T 1 21! T 2 Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset tarkistetaan Sosiaali- ja terveysministeriön 3.12.2015 laatiman

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN

VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 PERHEHOITAJA 3 3.2 PERHEHOITOKOTI

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 23.4.2013 25 LIITE nro 1 Sivu 2 / 14 Sivu 3 / 14 SISÄLLYS 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 Perhehoitaja

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

HE 134/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia.

HE 134/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia. Perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä korotettaisiin

Lisätiedot

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE. Ilomantsin kunta

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE. Ilomantsin kunta PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Ilomantsin kunta Ilomantsin kunnan perhehoidon toimintaohje v. 2016 SISÄLTÖ 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUSTAVAT ILOMANTSIN KUNNASSA

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

FSHKY / KEHITYSVAMMAHUOLTO / PERHEHOITO. Perhehoidon toimintaohje Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (6)

FSHKY / KEHITYSVAMMAHUOLTO / PERHEHOITO. Perhehoidon toimintaohje Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (6) 1 (6) FSHKY / KEHITYSVAMMAHUOLTO / PERHEHOITO Perhehoidon toimintaohje 2017 1. KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOIT- TEET Perhehoidon tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE. Lieksan kaupunki. 01.03.2012/lv

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE. Lieksan kaupunki. 01.03.2012/lv IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Lieksan kaupunki 01.03.2012/lv 2 Sisällys 1. PERHEHOITO... 3 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite... 3 1.2 Perhehoidon järjestäminen ja vastuuhenkilöt... 3 1.3 Ikäihmisten

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana

Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana Lainsäädäntö hyvän perhehoidon turvaajana VII Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylässä 9.-, hallitussihteeri STM/STO Lähtökohdat Lähtökohta 1: lainsäädäntö Lastensuojelulaki 50.

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 Espoon kaupunki 2016 1 (7) Yleisesti Tässä toimintaohjeessa lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla

Lisätiedot

Ranuan kunta. Perusturvalautakunta. PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen

Ranuan kunta. Perusturvalautakunta. PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen 2016 Ranuan kunta Perusturvalautakunta PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen Sisällys 1. PERHEHOITO... 2 1.1 Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö... 2 1.2 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite...

Lisätiedot

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1. Mitä perhehoito on 2. Perhehoitoasioiden hoito Enontekiön kunnassa - Perhehoidosta päättävän ja vastaavan tehtävät 3. Perhehoidon muodot 4. Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoidon toimintaohje. Porvoo, Loviisa, Askola ja Sipoo. (päivitetty 11.2.2016/PS)

Lastensuojelun perhehoidon toimintaohje. Porvoo, Loviisa, Askola ja Sipoo. (päivitetty 11.2.2016/PS) Lastensuojelun perhehoidon toimintaohje Porvoo, Loviisa, Askola ja Sipoo (päivitetty 11.2.2016/PS) 1 Sisällysluettelo 1 PERHEHOITO... 4 1.1 Perhehoidon lainsäädäntö... 4 1.2 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite...

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016

LASTEN JA NUORTEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 1/40 LASTEN JA NUORTEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 www.pslastensuojelu.fi 2/40 LASTEN JA NUORTEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 1 LASTEN JA NUORTEN

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito. Henkilötunnus. Perhehoitaja(t) Työpaikka, työpaikan puhelinnumero

Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito. Henkilötunnus. Perhehoitaja(t) Työpaikka, työpaikan puhelinnumero ENNAKKOVALMENNUKSEEN HAKEVA KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITAJA IKÄIHMISTEN PERHEHOITAJA Olen kiinnostunut Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito Perhehoitajan sijaistaminen/lomitus

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot