AVOHUOLLON JA PESSIN YHTEINEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE

Transkriptio

1 1 AVOHUOLLON JA PESSIN YHTEINEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE Voimassa alkaen Julkaisija: Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi

2 2 Sisällys JOHDANTO LASTENSUOJELUN PERHEHOITO Perhehoidon lainsäädäntö Perhehoidon tarkoitus ja tavoite LASTENSUOJELUN PERHEHOITO SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTOYKSIKKÖ PESSIN ALUEELLA Pessin organisaatio Työnjako lastensuojelun perhehoidossa Pessin toiminta-alueella Lastensuojelun perhehoidon eri muodot... 7 Lyhytaikainen perhehoito... 7 Pitkäaikainen perhehoito... 7 Jälkihuolto perhehoitona SIJAISVANHEMMUUTEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Sopivuus tehtävään... 8 Sijaisvanhempana voi toimia... 8 Ehdottomat esteet... 8 Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Sijaisvanhemmuuden valmennus ja arviointi... 9 PRIDE valmennus... 9 Läheissijaisvanhempien valmennus ja arviointi Perhekohtainen valmennus Muualla valmennetun perheen hyväksyminen Pessin perheeksi LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON EDELLYTYKSIÄ Hoidettavien lasten/ nuorten määrä Sijoitusten tiheys PERHEHOIDON PROSESSI Lyhytaikainen perhehoito Pitkäaikainen perhehoito PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT Perhehoidon toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksen sisältö Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen... 17

3 Asiakassuunnitelma PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Hoitopalkkio Yhteenveto perhehoidon palkkioista Hoitopalkkion korottaminen Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset KELA:n etuudet Erikseen korvattavat Terveydenhuoltomenot Opiskelukustannukset Harrastuskulut Lapsen ja sijaisperheen lomanvieton kustannukset Muut erityiset korvattavat PERHEHOITOON SIJOITETUN LAPSEN ASEMA JA OIKEUDET Oikeus tavata läheisiä Oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja saada tietoa Oikeus tukeen ja palveluihin Käyttövarat Itsenäistymisvarat Vakuutus Edunvalvonta SIJAISVANHEMMAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Sijaisvanhemman oikeus vapaaseen Sijaisvanhemman sairastuminen Perhehoidon keskeytyminen sijaisvanhemmasta riippumattomasta syystä Kuuleminen asiaan osallisena Lasta koskeva tieto Oikeus päättää sijoitettua lasta koskevista asioista Ilmoitusvelvollisuus Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus Tapaturmavakuutus Eläketurva... 31

4 4 11 SIJAISVANHEMPIEN TUKI Sijoituksen alkuvaiheen intensiivinen tuki Tuki ensimmäisen vuoden jälkeen Työnohjaus Täydennyskoulutus Mentorointi HUOSTAANOTETUN LAPSEN VANHEMMAN TUKEMINEN Vanhemmuuden tuen suunnitelma Vanhempien vertaisryhmät Tapaamisten ja yhteydenpidon tukeminen Perheiden jälleenyhdistäminen PERHEHOIDON VALVONTA ASIAKASMAKSUT JA PERINTÄ TUKIPERHETOIMINTA Työnjako tukiperhetoiminnassa Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin alueella Tukiperhe tukitoimena Edellytykset tukiperheeksi Tukiperhetoiminnan prosessi Tukiperhetoiminnan palkkiot ja kustannusten korvaaminen Tukiperhetoiminnan vakuutus Liitteet Tietoja sijoitettavasta lapsesta lomake Perhehoitoliiton toimeksiantosopimus Käynnistämiskorvaus lomake Matkakorvaus hakemus Lapselle maksetut käyttövarat Lapsen tukiperhe hakemus Tukiperhetoiminnan palautelomakkeet ja tulo- ja lähtöilmoituslomake... 42

5 5 JOHDANTO Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin perhehoidon ja tukiperhetoiminnan toimintaohje on Essoten lastensuojelun ja Pieksämäen kaupungin yhteisesti hyväksymä hallinnollinen ohje siitä, miten lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa ja tukiperhetoimintaa toteutetaan. Ohje on työstetty toiminta-alueen tarpeiden pohjalta toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi sekä perhehoidon ja tukiperhetoiminnan suunnitelmallisuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi. Essoten kuntia ovat: Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala ja Rantasalmi. Toimintaohje sisältää tietoa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan käytännöistä, menettelytavoista ja korvauksista palvellen alueen avohuollon ja sijaishuollon lastensuojelun työntekijöitä. Sijaisvanhempia palvelee Pessin julkaisema Perhehoidon käsikirja, joka sisältää vuosittain päivitettävän liitteen perhehoidon palkkioista ja kustannusten korvaamisesta. Tukiperheille lähetetään kirjallinen ohjeistus toiminnan käytännöistä tukisuhteen alkaessa. Pessin yhtenä tehtävänä on kehittää perhehoitoa ja pyrkiä edistämään toimintaedellytyksiä onnistuneelle perhehoidolle. Lastensuojelulain uudistus ohjasi siirtämään sijaishuollon painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon niiden lasten osalta, joille perhehoito on mahdollista. Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi pyrkii omalta osaltaan kehittämään ja turvaamaan perhehoidon laatua maakunnallisesti. Yksi keskeinen Pessin kehittämiskohde on sijaisvanhempien jaksamista ja vanhemmuutta vahvistava tukityöskentely. 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO 1.1. Perhehoidon lainsäädäntö Perhehoitoa määrittäviä lakeja ovat: Perhehoitolaki Lastensuojelulaki Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Tapaturmavakuutuslaki Hallintolaki Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä

6 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Lastensuojelussa perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä tehtävään hyväksytyssä sijaisperheessä. Perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Perhehoito antaa lapselle tai nuorelle mahdollisuuden perheelämään sekä läheisiin ihmissuhteisiin, mikä edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystään. 2 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTO- YKSIKKÖ PESSIN ALUEELLA 2.1. Pessin organisaatio Vuosina toiminut Perhehoitoyksikkö Pessi on Essoten myötä laajentunut Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessiksi, joka vastaa Essoten alueen sijais- ja jälkihuollosta sekä tukiperhetoiminnasta keskitetysti. Tukiperhetoimintaan ja perhesijoitustyöhön eli perheiden rekrytoinnista, valmennuksesta ja sijoitustyöskentelystä sekä sijoituksen ja tukisuhteen tukityöskentelyyn on osoitettu neljän työntekijän resurssi. Kumppanuussopimus Pelastakaa Lapset ry:n kanssa päättyi vuoden 2016 loppuun. Pessin johtavana sosiaalityöntekijänä/palveluesimiehenä toimii Sanna Poikonen ja tukiperhetoiminnan sosiaalityöntekijänä jatkaa Salla Lilja (80% työaika saakka) ja ohjaaja Päivi Laukkarinen (80% työaika saakka). Perhesijoituksen sosiaalityöntekijänä aloittaa kevään aikana Sini Ulmanen. Pessin tiimiin kuuluu myös sijaishuollon lasten vastuusosiaalityöntekijät ja jälkihuollon ohjaajat sekä perhehoidon ohjaaja. Sosiaalityöntekijöinä perhehoidossa toimivat Anne Konttinen, Tuulikki Lajunen ja Mari Hirvonen sekä laitossijoituksissa/jälkihuollossa Leena Paasonen. Jälkihuollon ohjaajia ovat Eija Selkamo (60%), Paula Rahikainen ja Taneli Selin (Anna Hotin sijaisena) Työnjako lastensuojelun perhehoidossa Pessin toiminta-alueella Pessi vastaa sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta (PRIDE, perhekohtainen ja läheisperhevalmennus ja arviointi), sijoitustyöskentelystä, sijaisperhesuhteiden alkuvaiheen tuesta sekä sijaisperheiden täydennyskoulutuksista tiedottamisesta ja osin myös täydennyskoulutusten järjestämisestä. Pessin työntekijä valmistelee perhehoidon toimeksiantosopimuksen, kun kyseessä on Essoten sijoitus. Pieksämäen ja Rantasalmen sijoituksissa Pessin työntekijä voi osallistua toimeksiantosopimusneuvotteluihin. Pessi organisoi myös ryhmämuotoista työnohjausta ja mentorointia sijaisperheille. Pessi huolehtii perhesijoituksen tuesta. Pesityöntekijä huolehtii pitkäaikaisen sijoituksen alkuvaiheen tuesta (vähintään kaksi vuotta) ja lyhytaikaisen sijoituksen tuesta koko sijoituksen ajan. Pessin tarjoama perhesijoituksen alkuvaiheen tuki pitää sisällään vähintään kuusi pesityöntekijän teemoitettua tukitapaamista ensimmäisen sijoitusvuoden aikana pääsääntöisesti sijaisperheen luona sekä osallistumisen lapsen asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ja tarvittaessa muihin verkostoneuvotteluihin. Mikäli Pessin sijaisperheistä ei löydy sijoitettavalle lapselle sopivaa perhettä, osallistuu Pessin työntekijä sopivan perheen etsimiseen muiden palveluntuottajien kautta.

7 7 Tällöin sijoituksesta tulee erillinen sijoitusmaksu ja myös tukityöstä laskutetaan erikseen palveluntuottajan hinnastojen mukaisesti. Essote/Pieksämäen kaupunki/rantasalmen kunta vastaa sijaisperheille maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lapsen ja hänen perheensä asiakkuudesta ja lastensuojeluprosesseista ja asiakassuunnitelmista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa myös sijaisperheen tuesta Pessin alkuvaiheen tuen jälkeen Lastensuojelun perhehoidon eri muodot Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisina sijaisperheinä toimivat perheet ovat saaneet sijaisvanhemmuuden ennakkovalmennuksen lisäksi ennakkovalmennuksen nimenomaan lyhytaikaisiin perhesijoituksiin (PRIDE lisäosio). Lyhytaikaiset perheet pystyvät ottamaan lapsen vastaan lyhyelläkin varoitusajalla tarvittavaksi ajaksi. Lapsi tai nuori voi palata lyhytaikaisesta perheestä kotiin tai jos hän tarvitsee pidempiaikaista sijoitusta, voidaan häntä hoitaa lyhytaikaisessa perheessä, kunnes pitkäaikainen sijaisperhe löytyy. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon ilman vanhempiaan lyhytaikaisesti myös avohuollon tukitoimena, mikäli sijoitus on tarpeen: 1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi 2. lapsen kuntouttamiseksi tai 3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Pitkäaikainen perhehoito Sijaisvanhemmiksi hyväksytyt perheet ovat valmistautuneet huolehtimaan sijoitetusta lapsesta pitkäaikaisesti, kun lapsen huostaanotto on vahvistettu ja kyseessä on toistaiseksi voimassaoleva toimeksiantosopimus. Lastensuojelulain mukaan sijoituksen tarvetta ja kestoa tulee arvioida vuosittain. Jälkihuolto perhehoitona Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen sekä avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Jälkihuollon palvelut rakennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Itsenäistymistä varten laaditaan yksilöllinen jälkihuoltosuunnitelma. Jälkihuolto voi olla perhehoitoa, joka jatkuu sijoituksen jälkeen lapsen täytettyä 18 vuotta. Tällöin sijaisperheen kanssa tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus tarvittavalle ajalle. Sosiaalitoimen velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21

8 8 vuotta. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. 3 SIJAISVANHEMMUUTEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 3.1. Sopivuus tehtävään Sijaisvanhempana voi toimia Henkilö/ henkilöt, jotka ovat saaneet valmennuksen tehtävään Pariskunta, yksinelävä tai lapsiperhe Perhe, jossa on lapsiystävällinen ja turvallinen kasvuympäristö lapselle Perhe, jonka koti on riittävän tilava; lapselle tulee osoittaa ensisijaisesti oma huone/tila Perhe, jolla on aikaa, halua, kykyä ja voimavaroja toimia lasten kanssa Perhe, jonka elämäntilanne on vakaa ja ihmissuhteet tasapainoisia Perhe, joka on yhteistyökykyinen Perhe, jonka vanhempien ikäero suhteessa lapseen on luonnollinen (vrt. adoptioissa maksimissaan 45 vuoden ikäero) 1) Perheestä pyydetään asuinkunnan/-kuntayhtymän sosiaalitoimen lausunto 2) Sijaisvanhemmilta ja muilta perhehoidossa olevan lapsen hoitoon osallistuvilta/ samassa taloudessa asuvilta täysi-ikäisiltä henkilöiltä vaaditaan rikosrekisteriote 3) Sijaisvanhemmiksi ryhtyviltä pyydetään terveydentilasta lääkärinlausunto, joka käytetään erillisessä lääkärinkonsultaatiossa. Ehdottomat esteet Poliisimerkinnät liittyen erityisesti lapsiin kohdistuviin rikoksiin ja pahoinpitelyrikoksiin Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus Akuutti/ toistuva/ pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä Akuutti huoltajuuskiista Kriisi omassa elämäntilanteessa Sijaisvanhempien fyysiset ja psyykkiset pitkäaikaissairaudet, joiden ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua Puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa PRIDE -valmennukseen tuloa tai sijoitusta Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä sosiaalitoimen velvollisuus on tarkistaa sijaisvanhempien rikostausta. Pessi tarkistaa rikostaustan, kun kyseessä on Essoten sijoitus. Sijaisvanhempien ja samassa taloudessa asuvien muiden täysi-ikäisten rikosrekisteritiedot pyydetään suoraan Oikeusrekisterikeskuksesta (PL 157, Hämeenlinna, palvelunumero: 029

9 ). Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi tehtäessä toimeksiantosopimusta. (Rikosrekisterilaki 4 ) Lain mukaan sijoittajakunnalla on oikeus pyytää myös sijaisvanhempia itse toimittamaan nähtäväksi rikosrekisterilain mukainen rikosrekisteriote, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Yksityishenkilölle rikosrekisteriotteen tilaaminen on maksullista. Rikosrekisteriote palautetaan sen esittäneelle sijaisvanhemmalle välittömästi eikä siitä saa ottaa kopiota. (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002, 2 2.mom.) PRIDE valmennuksen yhteydessä selvitettäessä mahdollisia ehdottomia esteitä. Pessi pyytää valmennukseen osallistuvan perheen suostumuksella perheen kotikunnan/kuntayhtymän sosiaalitoimesta lausunnon. Lausuntopyyntöä varten kunnan sosiaalitoimen omien tietojen tarkistamisen lisäksi kunta pyytää perheen täysi-ikäisten jäsenten poliisirekisteritietoja. Rikosrekisteriote pyydetään vasta sijoitusta valmisteltaessa. Mikäli perhehoitajan puoliso vaihtuu sijoituksen aikana, tulee myös uuden puolison toimittaa rikosrekisteriote lapsen perheeseen sijoittaneelle kunnalle. Perhehoitajan täysi ikäisen lapsen tulee myös toimittaa rikosrekisteriote, vaikka ei asuisi enää kotona, mikäli hän osallistuu sijoitetun lapsen hoitoon, Vaihtoehtoisesti voidaan pyytää kotikunnan lausuntoa sisältäen poliisitietojen tarkistamisen Sijaisvanhemmuuden valmennus ja arviointi PRIDE valmennus Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessi valmentaa sijaisvanhemmuutta harkitsevat perheet käyttäen Pesäpuu ry:n PRIDE ryhmävalmennusmallia tai PRIDEen pohjautuvaa perhekohtaista valmennusmallia. Kouluttajina toimivat PRIDE kouluttajakoulutuksen käyneet kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä. PRIDE valmennus on prosessinomaisen ennakkovalmennus, joka koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta sekä 4-5 perhekohtaisesta tapaamisesta. Valmennuksen tavoitteena on, että sijaisvanhemmiksi aikovat saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä sijaisvanhemmuudesta, lastensuojelusta sekä valmiuksista, joita sijaisvanhemmat tarvitsevat pystyäkseen vastaamaan sijoitetun lapsen/ nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. PRIDE -valmennukseen voivat osallistua perheet, joilla ei vielä ole kokemusta sijoituksista. Tukiperhetoiminta tai adoptiovanhemmuus ei ole esteenä valmennukseen osallistumiselle. Ryhmämuotoiseen valmennukseen otetaan maksimissaan kahdeksan perhettä. Sijaisperheeksi ryhtyminen on koko perheen asia. Siitä tulee keskustella kaikkien perheenjäsenten kesken, ja kaikkien tulee hyväksyä tehtävään ryhtyminen. PRIDE valmennusmalliin sisältyy oma työskentelynsä sijaisvanhemmuutta harkitsevan perheen lasten kanssa sijaissisaruuden teemoista. PRIDE valmennuksessa arvio pohjautuu sijaisvanhemmuudessa tarvittaviin valmiuksiin. Onnistunut perhehoitosijoitus edellyttää sijaisvanhemmilta monia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia, joita kutsutaan valmiuksiksi. Sijaisvanhemmilla tulee olla valmius: 1. Suojella ja hoivata lasta 2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä 3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen

10 10 4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan 5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa Läheissijaisvanhempien valmennus ja arviointi Läheisverkoston kartoitukset tehdään lastensuojelun avohuollossa. Kartoitus on tehtävä ennen sijoituspyynnön tekemistä Pessiin. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Avohuollon sosiaalityöntekijät selvittävät myös alustavasti, onko olemassa ehdottomia esteitä mahdollisen läheisen toimia sijaisvanhempana lapselle. Läheissijaisvanhemmuuden arviointi- ja valmennusprosessi on Pessin työtä tai työparityöskentelyä Pessin ja avohuollon työntekijän kanssa. Kartoitustapaamiseen voi osallistua useampikin läheisperhe, mutta vain yksi perhe kerrallaan voi lähteä arviointi- ja valmennusprosessiin. Arviointi on aina osana prosessia, vaikka lapsi asuisi jo läheisperheessä. Läheissijoituksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä läheisperheessä, joka on hyväksytty sijaisperheeksi. Myös läheissijoituksessa lapsen sijoittaminen edellyttää laaja-alaista ja huolellista arviointia sijaisvanhemmiksi ryhtyvien soveltuvuudesta tehtävään. Kaikkien osapuolten etu on, että myös läheisperheet saavat mahdollisuuden ennakkovalmennukseen ja valmiuksiensa yhteiseen arviointiin, vaikka laki mahdollistaa läheissijaisvanhemmuusarvioinnin ja valmennuksen järjestämisen myös vuoden kuluessa sijoituksesta, mikäli lapsi on jo ko. perheessä. Läheissijoituksen edellytykset: Läheissijoitus on lapsen kannalta paras vaihtoehto Lapsella ja läheisellä on läheinen suhde Läheinen on halukas ja kykenevä suojelemaan ja hoivaamaan lasta, vastaamaan lapsen tarpeisiin Läheinen on valmis ottamaan vastaan tukea ja apua Läheinen hyväksyy viranomaisyhteistyön Läheinen hyväksyy huostaanoton edellytykset Läheinen saa läheissijaisvanhemmuusvalmennuksen Läheinen pystyy jäämään kotiin (pois ansiotyöstä) sijoituksen ensimmäisen vuoden ajaksi Läheissijaisvanhemman rooli ja asema on erilainen verrattuna tavalliseen sijaisvanhempaan: Lapsi läheisineen on tuttu, tunnesuhde lapseen/läheisiin on erilainen Läheissijaisperhe on tuttu lapselle ja läheisille Läheisen roolin muutos sijaisvanhemmaksi on haastavaa Läheisellä voi olla niin suuri halukkuus läheisen auttamiseen, että realistisen arvion tekeminen vaikeutuu Yhteydenpito syntymävanhempiin ja muuhun sukuun voi olla erityisen helppoa tai erityisen hankalaa Lojaliteettiristiriidat voivat vaarantaa lapsen edun. Ehdottomia esteitä läheissijaisvanhemmuuteen ovat luvussa 3.1. mainitut ehdottomat esteet, pois lukien toimeentulotuen asiakkuus, jonka vaikutusta sijaisperheenä toimimiseen tulee

11 11 tapauskohtaisesti arvioida. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää läheisperheen kykyyn turvata lapselle läheiset muut tärkeät ihmissuhteet. Ikäero ei ole ehdoton este läheissijoituksissa. Vanhempien ikäeroa suhteessa lapseen arvioidaan tapauskohtaisesti vanhempien jaksamisen ja valmiuksien sekä lapsen tarpeiden näkökulmasta. Läheissijaisvanhemmat ovat asemansa ja oikeuksiensa puolesta vastaavassa asemassa kuin muutkin toimeksiantosuhteiset perhehoitajat. Pessissä käytetään Pesäpuu ry:n luomaa perhekohtaista työskentelymallia läheissijaisvanhempien arviointiin ja valmennukseen (sukulaissijaisvanhemmuusvalmennus ja valinta). Työskentely toteutetaan työparina. Pessin sosiaalityöntekijä vastaa valmennus- ja arviointiprosessista. Prosessin tavoitteena on luoda läheiselle mahdollisuus arvioida omaa halukkuuttaan ja kyvykkyyttään toimia sijaisvanhempana ko. lapselle. Myös työntekijät arvioivat läheissijoituksen mahdollisuutta. Prosessin jälkeen läheinen tekee oman päätöksensä ryhtymisestä sijaisvanhemmaksi ja työntekijät tekevät yhteenvedon prosessista. Yhteenveto sisältää molempien osapuolten (läheisen ja työntekijöiden) näkemykset sekä työntekijöiden suosituksen ratkaisusta. Lopullisen valinnan sijaisperheestä tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Perhekohtainen valmennus Ensisijaisesti suositaan ryhmämuotoista PRIDE-valmennusta, mutta perhekohtainen valmennus on mahdollista esimerkiksi, jos perheitä ei ole ryhmävalmennuksen edellyttämää määrää. Perhekohtainen valmennus sisältää 4-5 perhekohtaista tapaamista, joista osa on kotikäyntejä. Lisäksi valmennus sisältää kahden päivän laajuisen ryhmäosuuden. Perhekohtaista valmennusta on toteutettu myös niiden sijaisperheiden kanssa, jotka jo toimivat tai ovat toimineet sijaisperheenä ja ovat halukkaita ottamaan uuden sijoitettavan lapsen perheeseensä, mutta eivät ole saaneet alun perin valmennusta tehtäväänsä. Perhekohtaisesta valmennuksesta tehdään kirjallinen arvio sijaisperheen valmiuksista. Muualla valmennetun perheen hyväksyminen Pessin perheeksi Muualla valmennetun sijaisperheen hyväksyminen Pessin perheeksi vaatii perhetilanteeseen tutustumista ja tilannekohtaista työskentelyä sisältäen useamman tapaamisen, joista ainakin yksi on kotikäynti. Jotta muualle valmennettuun perheeseen lähdetään tutustumaan, perheeltä edellytetään, etteivät he odota samanaikaisesti sijoituksia muilta tahoilta. Perheen on toimitettava Pessille Hakemus sijaisperheeksi lomake vaadittavien liitteiden, kuten lääkärintodistuksien kanssa. Pessistä pyydetään perheen kotikunnan sosiaalitoimen lausunto, sisältäen poliisirekisteritietojen tarkistamisen. Mahdollisen sijoituksen yhteydessä kunta/kuntayhtymä pyytää sijaisvanhemmista rikosrekisteriotteet Oikeusrekisterikeskuksesta. Jos perhe on toiminut aiemmin sijais- tai tukiperheenä, kysytään toimeksiantokunnan kokemukset yhteistyösuhteesta perheen luvalla. Työskentelystä laaditaan kirjallinen arvio sijaisperheen valmiuksista.

12 12 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON EDELLYTYKSIÄ 4.1. Hoidettavien lasten/ nuorten määrä Uudistetun voimaan tulleen Perhehoitolain ( 7) mukaan sijaisperheessä saa samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä sijaisvanhemman kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset (7v.) lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Sijaisperheessä saa hoitaa kuitenkin enintään kuutta lasta/henkilöä, jos hoidosta vastaa molemmat sijaisvanhemmat, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtäviin. Laki ei suoraan vaadi ansiotyöstä poisjäämistä tai kokoaikaista kotonaoloa, mutta tapauskohtaisesti on harkittava, mitä hoidosta vastaaminen tarkoittaa. Pessi velvoittaa, että aina sijoituksen aluksi (1. vuosi) ainakin toisen sijaisvanhemman on oltava valmis jäämään kokoaikaisesti kotiin vastaamaan lapsen hoidosta. Lain mukaan hoidettavien määrästä voi poiketa, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Lyhytaikaisissa sijoituksissa on suositeltavaa, että lapsia on sijoitettuna vain yhdestä perheestä kerrallaan. Myös lyhytaikaisissa sijoituksissa tulee huomioida perheen omien lasten lukumäärä ja ikä sekä muiden hoidettavien kuten tukiperhelasten määrä Sijoitusten tiheys Sijoitetun lapsen kannalta on erittäin tärkeää, että sijaisperheelle annetaan riittävästi aikaa luoda suhdetta hänen kanssaan. Uusien sijoitusten sopivaa ajankohtaa on harkittava tapauskohtaisesti. Pitkäaikaisten sijoitusten välissä on usein syytä olla noin vuosi, jotta suhteiden muodostumiselle on riittävästi aikaa. Kun sijoitus perheessä päättyy, tulee sijaisperheelle antaa riittävästi aikaa työstää päättynyttä sijoitusta ennen uutta sijoitusta. 5 PERHEHOIDON PROSESSI 5.1. Lyhytaikainen perhehoito Kiireellinen sijoitus/ avohuollon kiireellinen tukitoimi (suostumuksella) Virka-ajan ulkopuolella ja loma-aikoina toimitaan erillisen ohjeistuksen mukaan: yhteydenotto tehdään suoraan sijaisperheeseen, josta Pessi on tiedottanut ennakkoon. Pessi päivittää perhetilannetta monitoimijapäivystyksen sosiaali- ja kriisipäivystäjälle. Mikäli sijoitus tehdään virka-ajan ulkopuolella, on siitä ilmoitettava Pessin työntekijöille mahdollisimman pian Pessin päivystysnumeroon. Virka-ajalla sijoituspyyntö päivystyksestä/avohuollosta tehdään puhelimitse (ma-pe klo 9-15 p ) aina Pessin pesityöntekijälle (eli perhesijoitustyöntekijälle), ei suoraan sijaisperheeseen. Avohuollon/päivystyksen työntekijä antaa tietoa lapsesta, perheen tilanteesta ja siitä, mihin sijoituksella pyritään Pessissä kartoitetaan sopiva sijoituspaikka/ -muoto

13 13 1) läheisperhe: tieto perheen sopivuudesta oltava avohuollossa, muuten ei vaihtoehto 2) lyhytaikainen sijaisperhe 3) laitos Pessin pesityöntekijä esittelee sijaisperheen lapsen asioista vastaavalle sos.tt./ sijoituspyynnön tehneelle työntekijälle Avohuollon sosiaalityöntekijä: - päätös sijoituksesta - mahdollinen tutkintapyyntö poliisille - lapsen tapaaminen - vanhemmuuden arvioinnin järjestäminen - ho:n arvioinnin tueksi lausuntopyynnöt - läheisverkoston kartoitus - asiakassuunnitelmapalaverin koolle kutsuminen (viikon sisällä sijoituksesta) Pessin pesityöntekijä - esittelee sijaisperheen lapsen huoltajalle ja kysyy lisätietoja lapsesta vanhemmalta - sopii tutustumiskäynnit (sijoitus voi olla jo alkanut) - tekee toimeksiantosopimuksen - huolehtii perhesijoituksen aikaisesta arvioinnista SAS: Suunnittele, arvioi, sijoita - sovitaan yhdessä työskentelyn suunta/tavoitteet 1) kotiinpaluun edellytykset 2) kiireellisen jatko 3) jatkona avohuollon sijoitus/huostaanoton valmistelu Avohuollon sijoitus Avohuollon työntekijä: - arvioi tuen tarpeen ja sijoituksen tavoitteet (ks. Lastensuojelun käsikirja) yhteistyössä verkoston ja tiimin/työryhmän kanssa - keskustelee vanhempien ja lapsen kanssa varaa SAS-ajan SAS (parillisen viikon keskiviikkona klo ): - arvioi sijaishuollon vaihtoehdot: perhesijoitus, ammatillinen perhekoti, laitos - Pessin pesityöntekijä osallistuu, jos arvioidaan perhesijoitusta (laitossijoitusten sosiaalityöntekijä tai ohjaaja, jos arvioidaan laitossijoitusta) - ei erillistä sijoituspyyntöä lomakkeella Kun päädytään valmistelemaan perhesijoitusta Avohuollon sosiaalityöntekijä: vastaa lastensuojeluprosessin etenemisestä, tiedottaa Pessin pesityöntekijää - edunvalvonnan sijaisen haku - lausuntopyynnöt - vanhemmuuden arviointi - läheisverkoston kartoitus - sijoituspäätös, asiakasmaksujen perintä - vanhemman ja lapsen tapaaminen (mahd. yhdessä Pessin työntekijän kanssa) - asiakassuunnitelma: tavoite viikon sisällä sijoituksesta, mukaan sijaisperhe ja Pessin työntekijä ja lapsi ikä huomioiden sovitaan sijoituksen tavoitteet, tapaamiset, käytännön asiat riittävän tarkasti

14 14 - dokumentointi Pessin pesityöntekijä - etsii perheen - organisoi tutustumiset: vanhemman kanssa sijaisperheeseen, toisella kertaa mukana vanhempi ja lapsi - sopii sijoituksen alkamisesta ja yhteydenpidosta sijaisperheen kanssa - tekee toimeksiantosopimukset - tukee sijaisperhettä, ohjaa sijaisperhettä havainnointiin; tukikäynnit 1krt/kk ja puhelinyhteydenpito - tarvittaessa yhteenveto sijoituksesta - dokumentointi Yhteinen palaveri jatkosuunnitelmista - ennen neuvottelua Pessin pesityöntekijä ja avohuollon työntekijä keskustelevat jatkosuunnitelmista - paikalla lapsi (ikä huomioiden), vanhemmat, sijaisvanhemmat, avohuollon työntekijä, Pessin pesityöntekijä - Pessin pesityöntekijä tuo tiedon sijoituksen sujumisesta yhdessä sijaisperheen kanssa: hyödynnetään havainnointitietoa avohuollon on mahdollista pyytää Pessistä lausunto sijoituksesta - vanhemmuuden arviointi: Onko huoli poistunut? Onko asetetut tavoitteet saavutettu? Kotiinpaluun edellytykset? 1) Lapsi kotiutetaan suunnitelmallisesti; sijaisperheellä oltava tieto, jotta voi valmistella lasta asiaan 2) Sovitaan pitkäaikaisen sijoituksen ja huostaanoton valmistelusta kerrotaan asian viemisestä SAS -työryhmään täytetään Tietoja sijoitettavasta lapsesta lomake käynnistyy pitkäaikaisen sijoituksen prosessi lyhytaikainen sijaisperhe tukee lapsen siirtymistä pitkäaikaiseen perhehoitoon (tarvitsevat ajantasaisen tiedon prosessin etenemisestä) Pessin tukityö lyhytaikaisissa perhesijoituksissa hyödyntää Pelastakaa Lapset ry:n lyhytaikaisen perhehoidon kehittämistyötä. Pelastakaa Lapset ry:ssä on kehitetty mm. lapsen havainnointia lyhytaikaisen perhesijoituksen aikana. Sijaisvanhemmat täyttävät havainnointilomaketta ja Pessin pesityöntekijä ohjaa ja tukee havainnointia. Työntekijän tuella sijaisvanhemmat voivat löytää välineitä lapsen kohtaamiseen ja tukemiseen. Lapsen havainnointitietoa voidaan hyödyntää lapsen ja hänen perheensä tilanteen arvioinnissa. Yleensä lyhytaikaiseen sijoitukseen liittyy aina arviointia; tuen ja/tai huostaanoton tarpeen arviointia. Arviointityöskentelyn tulee aina pohjautua lapsen tarpeiden arviointiin. Aina on arvioitavana myös lapsen kotiinpaluun edellytykset, ja milloin niiden voidaan katsoa täyttyvän. Arviointityöskentelyn liittäminen lyhytaikaiseen perhesijoitukseen mahdollistaa sen käyttämisen todellisena vaihtoehtona laitossijoitukselle. Arviointityöskentelyn tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä suunnitelma ja päätökset lapsen elämäntilanteen korjaamiseksi. Pessin pesityöntekijä tekee sijoituksesta aina yhteenvedon ja pyydettäessä lausunnon.

15 Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikainen perhesijoitusprosessi käynnistyy: usein huolellinen pitkäaikaisen sijoituksen valmistelu edellyttää lapsen sijoittamista lyhytaikaiseen perheeseen ennen huostaanottoa, jonka myötä lapsi siirtyy pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. lyhpe-sijoitus takaa sijoituksen valmistelulle rauhan: lapsi on turvassa ja lyhpeperhe valmistelee lasta tulevaan pitkäaikaiseen sijoitukseen ja tukee tutustumisprosessissa lasta lyhpe-sijoituksen aikana saadaan havainnointitietoa lapsen tarpeista avohuollon sosiaalityöntekijä arvioi sijoitettavan lapsen tarpeet ja tekee tarvittavat lausuntopyynnöt: päiväkoti, koulu, hoitavat tahot, vanhemman mielenterveyshoitaja, lääkäri jne. avohuollon sosiaalityöntekijä keskustelee huoltajan kanssa huostaanoton valmistelusta, työpariksi voi pyytää Pessin pesityöntekijää kertomaan sijoitusprosessista läheisverkoston kartoitus valmennus/arviointi läheisperheelle vai valmennetun sijaisperheen etsintä? avohuollon sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessiin (päivystysnumero) ja kertoo lapsen tarpeista sekä asianosaisten toiveista. sijoituspyyntö =perustietolomakke: Tietoja sijoitettavasta lapsesta (liitteenä) yhdessä vanhemman kanssa. Lomakkeeseen on tärkeä laittaa perheen valintaan vaikuttavia tietoja, esim. erityiset hoidon ja tuen tarpeet sekä arvio vanhempien yhteistyövalmiuksista. Lomakkeen liitteeksi toimitetaan tiedot lapsen perhetilanteesta ja lapsen tarpeista (esim. lausunnot ja yhteenvedot) Essoten alueella Pessin pesityöntekijä voi tutustua asiakastietojärjestelmässä oleviin lapsin tietoihin Pessin pesityöntekijä tapaa lapsen ja lapsen vanhemmat/ muut lapsen tärkeät läheiset tutustuen lapsen tilanteeseen ja kuullen osapuolia. Pessin pesityöntekijä arvioi tiimin tuella sijaisperheiden valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin ja ottaa yhteyttä sopivaksi arvioituun perheeseen. Sijaisvanhemmat arvioivat lapsesta saamiensa tietojen pohjalta omia valmiuksiaan ja sopivuuttaan ko. lapsen osalta yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Pohdittuaan sijoitusta sijaisperhe ilmoittaa Pessin pesityöntekijälle päätöksestään. Jos päätös on myönteinen, Pessin pesityöntekijä ottaa yhteyttä avohuollon sosiaalityöntekijään ja sosiaalityöntekijät tapaavat sijaisperhettä yhdessä ja arvioivat vielä yhdessä perheen soveltuvuutta lapselle/nuorelle. Lapsen vanhemmille ilmoitetaan perheen löytymisestä. Sopivan sijaisperheen löydyttyä järjestetään lapsen, hänen vanhempiensa sekä sijaisperheen tutustumistapaaminen. Sijaisperheen on tärkeä saada kaikki se tieto, joka auttaa heitä huolehtimaan lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla lapsen tarpeet huomioiden. Tällaisia tietoja ovat aikaisemmin annettujen tietojen lisäksi tarkennetut tiedot esim. lapsen elämähistoriasta, päivärytmistä, peloista, mieltymyksistä ja tärkeistä asioista.

16 16 Lapsen ja sijaisperheen tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa. Tutustumisprosessi toteutetaan lapsen valmiuksien ja tarpeiden mukaan. Tutustumisten järjestämisestä ja organisoinnista vastaavat yhteistyössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja Pessin pesityöntekijä. Sijaisperheen ja lapsen vanhempien kanssa sovitaan tutustumiskäyntien toteutuksesta ja arvioidaan tutustumisen kestoaika, sovitaan muuttoaikataulu sekä aika asiakassuunnitelman laatimiseen, jossa sovitaan tarkemmin lapsen ja vanhempien yhteydenpito ja tapaamiset. Lapsen on hyvä vierailla sijaisperheessä muutaman kerran päiväkäynnein ja yövierailun ennen lopullista siirtymistä perheeseen. Pessin/Pieksämäen kunnan sosiaalityöntekijä valmistelee toimeksiantosopimuksen yhteistyössä sijaisperheen kanssa ennen lapsen muuttoa sijaisperheeseen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä varmistaa lapsen/nuoren tarvitsemien palveluiden saamisen sijaisperheen asuinpaikkakunnalta, tekee sijoituspäätöksen sekä tarvittavat päätökset sijaisperheelle maksettavista korvauksista ja laatii asiakassuunnitelman asiakassuunnitelmaneuvottelun pohjalta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee tehdä lapsen sijoituksesta ilmoitukset muihin peruspalveluihin (toisen kunnan lastensuojelun viranomainen, opetustoimi, varhaiskasvatus, terveydenhuolto). Myös sijaisperhe on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut lapsen sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. (Perhehoitolaki, 21 ). Pessin sijoituksen tukiprosessi käynnistyy sijoituksen tapahduttua. 6 PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT 6.1. Perhehoidon toimeksiantosopimus Pessin työntekijä (pl. Pieksämäki, Rantasalmi) tekee toimeksiantosopimuksen (ks. liite) sijoitusneuvottelun yhteydessä, ennen lapsen siirtymistä tai lapsen siirtyessä sijaisperheeseen. Neuvottelu voidaan joissain tapauksissa suorittaa puhelimitse, mutta sopimusta ei voi lähettää allekirjoitettavaksi ilman perhehoitajan kanssa käytyä neuvottelua sen sisällöistä. Sopimus tehdään jokaisen perhehoidossa olevan osalta erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään myös lyhytaikaisen perhehoidon muodoissa (kiireellinen sijoitus, avohuollon sijoitus perhehoitoon ja sijaisperheen lomitus). Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja sijoittajakunta sopivat perhehoitosuhteeseen liittyvistä molemminpuolisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Toimeksiantosopimuksella sijaisvanhemmille siirretään lapsen arkipäivän hoitoa ja oikeus päättää lapsen tavanomaiseen arkeen liittyvistä asioista. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, koska he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitetun lapsen hyvinvoinnista. Myös muiden hoitoon osallistuvien kanssa voidaan tarvittaessa tehdä erillinen sopimus (esim. lomitusperhe). Toimeksiantosopimuksen myötä toimintaa normittaa Perhehoitolaki, jolloin perhehoitajalla on mahdollisuus kerryttää toiminnastaan eläkettä ja perhehoitaja on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Perhehoitajan toimeksianto-

17 17 sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Päätoimiselle perhehoitajalle on järjestettävä mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin joka toinen vuosi. Tarvittaessa hyvinvointi- ja terveystarkastus on järjestettävä myös muille kuin päätoimisille perhehoitajille. Hyvinvointi ja terveystarkatukseen pääsystä sijaisperhe on yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä. Perhehoidon palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus. Toimeksiantosopimuksessa ei saa jättää tilaa tulkinnalle. Kiireellisissä sijoituksissa toimeksiantosopimus lyhytaikaiseen sijaisperheeseen tehdään määräaikaiseksi, mutta avohuollon sijoituksessa toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimukseen on syytä kirjata, että sijoitus päättyy, kun sijoituksen tarve lyhytaikaisessa perheessä päättyy (esim. lapsen kotiutuksen, perhekuntoutuksen alkamisen tai pitkäaikaiseen sijoitukseen siirtymisen vuoksi) tai sopimus on voimassa, kunnes lapsi kotiutuu tai siirtyy pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Toimeksiantosopimus on molempia osapuolia sitova eikä sopimusta voida muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana yksipuolisesti (poikkeuksena esim. Lastensuojelulakiin tulevat muutokset koskien perhehoidon toimeksiantosopimusta). Toimeksiantosopimusta tarkistetaan tarvittaessa tilanteen muuttuessa (esim. muutokset lapsen hoidettavuudessa) tai, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Mikäli toimeksiantosopimusta tai muuta suoraan perhehoitajaan liittyvää asiaa tulee uudelleen määritellä, on se tehtävä muualla kuin asiakassuunnitelmaneuvottelussa, koska kyseessä on kunnan/kuntayhtymän ja perhehoitajan välinen oikeussuhde. Yksi käytäntö on varata toimeksiantosopimuksen ja muun tuen tarpeen päivittämiselle aikaa ennen varsinaista asiakassuunnitelmaneuvottelua. Toimeksiantosopimuksen sisältö Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 6) hyvinvointi- ja terveystarkastuksien järjestämisestä ( /510) 7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; 9) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista; 10) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. (Perhehoitolaki 4 ) Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Toimeksiantosopimukseen tulee merkitä näkyviin irtisanomisaika, joka on kaksi kuukautta, ellei toisin ole sovittu. Irtisanominen tehdään kirjallisesti. Mikäli lapsi asuu sijaisperheessä edelleen,

18 18 maksetaan irtisanomisajalta perhehoidon palkkio ja kulukorvaus. Mikäli lapsi ei enää asu sijaisperheessä irtisanomisaikana, maksetaan ainoastaan irtisanomisajan perhehoidon palkkio, ei kulukorvausta. Kiireellisissä sijoituksissa ja avohuollon sijoituksissa toimeksiantosopimus tehdään määräaikaiseksi, jolloin kahden kuukauden irtisanomisaika ei ole voimassa. Jos sijaisperhe tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on keskusteltava heti yhdessä sekä lapsen että sijaisvanhempien kanssa. Sijaisvanhemmilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä kartoittaa myös syntymävanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle sekä nopealle tilanteisiin puuttumiselle. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Pessi voi tukea sijoituksen purkauduttua sijaisperhettä, mikäli kyseessä on Pessin tekemä sijoitus. Mikäli perhe tarvitsee muuta kuin Pessin työntekijän tukea, on kustannusvastuu kunnalla. Vanhojen sijoitusten purkutyöskentelyn järjestämisen vastuu on kunnalla/kuntayhtymällä. Sijoituksen purkua suunniteltaessa on mahdollista konsultoida Pessin työntekijää Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelman koolle kutsuminen on lapsen asioista vastaavan työntekijän velvollisuus. Lapsen ollessa sijoitettuna perhehoitoon, Pessin sijaisperheen tukityöntekijä kutsutaan mukaan palaveriin. Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle lapselle tehdään yksilökohtainen suunnitelma, jota arvioidaan vähintään kerran vuodessa asiakassuunnitelmaneuvottelussa. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen, vanhempien ja sijaisvanhempien sekä muiden lapsen kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. 7 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Perhehoitolaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perhehoitajan minimipalkkion. Hoitopalkkiota voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Pessillä on yhtenäiset palkkiot ja kulukorvaukset. Tämä vähentää perhehoitajien eriarvoisuutta ja mahdollistaa tasapuolisuuden palkkioiden maksun ja kulujen korvaamisen suhteen Hoitopalkkio Perhehoidon hoitopalkkioita tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Perhehoitolain (263/2015) 16 :n mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee perhehoidossa olevaa henkilöä kohden 784,03 euroon kalenterikuukaudessa lukien.

19 19 Perhehoidon hoitopalkkiot vuonna 2017 Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin alueella: Yhteenveto perhehoidon palkkioista Peruste /kk* perushoitopalkkio 784,03 (26,13 /pv) 30% korotus: perusvammaistuki tai sosiaalityöntekijän arvio lapsen 1019,29 erityistarpeista (33,97 /pv) 50% korotus: 1176,05 korotettu vammaistuki TAI (39,20 /pv) sisarusten osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä (ja 1.lapsesta maksetaan jo 100% korotus) TAI sisarusten osalta lyhytaikaisessa/ perhehoidossa (1. lapsesta 100%) 100% korotus 1. ensimmäisen sijoitusvuoden ajan (sijaisvanhempi kotona) 1568,06 (52,27 /pv) 2. ylin vammaistuki TAI lapsen osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä TAI 4. kun seuraavat ehdot täyttyvät: lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen TAI 5. lyhytaikaisessa perhehoidossa ensimmäisen lapsen osalta 6. lyhytaikaisessa perhehoidossa sisarusten osalta, kun kohdan 3 (yllä) edellytykset täyttyvät lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan toteutuneilta päiviltä Erityismaksuluokka ns. ammatillisille sijaisperheille: sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-, sosiaali-, tai terveysalan) vähintään AMK -tason tutkinto soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. vain erityisen vaativahoitoisten lasten/ nuorten tarpeisiin päiväkohtainen palkkio lasketaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla ,09 (78,40 /pv) Perushoitopalkkio 784,03 euroa / kk Tätä palkkioluokkaa käytetään, kun sijaisperheessä asuvan alle 21-vuotiaan lapsen tilanne sijaisperheessä on vakiintunut eikä lapsen ja sijaisvanhemman välisen suhteen rakentuminen tms. edellytä sijaisvanhemman kotiin jäämistä, eikä muita edellytyksiä hoitopalkkion korotukselle ole olemassa.

20 20 Hoitopalkkion korottaminen Hoitopalkkiota voidaan korottaa, kun 1) Lapsi saa Kela:n alkaen maksamaa Lain vammaisetuuksista 570/2007 mukaista alle 16 vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea tai aiemmin myönnettyä lapsen hoitotukea. Perusvammaistuki (92,14 /kk v.2017) korotus palkkioon 30 %, Korotettu vammaistuki (215 /kk) korotus palkkioon 50 % Ylin vammaistuki (416,91 /kk) korotus palkkioon 100 % Palkkio tarkistetaan Kela:n hoitotuen tarkistuksen yhteydessä. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kela: n tekemän päätöksen mukaisesti. Tällöin hoitopalkkiot: 30 % korotus 1019,24 /kk 33,97 /pv 50 % korotus 1176,05 /kk, 39,20 /pv 100 % korotus 1568,06 /kk, 52,27 /pv Korotuksen perusteet tarkistetaan Kelan päätösten yhteydessä. Korotukset tehdään aina vuoden määräaikaisina ja niitä tarkastetaan määräajan puitteissa tarvittaessa. 2) Vaikka lapsi ei saa Kela:n em. vammaisetuuksia, mutta lapsen tilanteen tuntevat työntekijät (esim. sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen hoidon (esim. kiintymykseen liittyvät pulmat vaikuttavat lapsen tarpeisiin) tai lapsen läheisverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haasteelliseksi voidaan hoitopalkkioon maksaa 30% korotus (1176,05 /kk). Korotus tehdään aina määräajaksi ja se tarkistetaan asiakassuunnitelman yhteydessä vähintään vuosittain. 3) Mikäli sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen/ lasten hoidon kotona, voidaan kokoaikaista perushoitopalkkiota korottaa ansiotyöstä poissaolon ajaksi 100 % (1568,06 /kk) ensimmäisen lapsen osalta. Seuraavien sisarusten perushoitopalkkiota voidaan tällä perusteella korottaa 50 % (1176,05 /kk). Sijaisvanhemmalta edellytetään kotiin jäämistä ensimmäisen sijoitusvuoden ajaksi. Korotukset tehdään perushoitopalkkioon huolimatta siitä, että lapsen hoitopalkkiota on saatettu korottaa muista syistä (esim. Kelan hoitotuki) jo aiemmin. Päätös korotuksesta on voimassa määräaikaisesti. Jos sijoitettava lapsi on yli 3 vuotias, on korotus voimassa vuoden. Jos sijoitettava lapsi on alle 3 vuotias, on korotus voimassa lapsen kolmanteen ikävuoteen asti. Jos vanhempi palaa takaisin töihin ennen lapsen kolmatta ikävuotta, korotus päättyy työhön palaamisen päivään. Hoitopalkkion korottaminen on lapsen kotona hoitamisen mahdollistamiseksi mahdollista myös myöhemmin, mikäli se arvioidaan lapsen tarpeen mukaiseksi. Arvio siitä, onko sijaisvanhemman kotonaolo lapsen hoidon vuoksi erityisen tarpeellista, tulee aina tehdä kunkin lapsen kohdalta erikseen.

21 21 4) Hoitopalkkio korotetaan 100%:lla (1568,06 euroa / kk) tilanteissa, joissa täyttyvät seuraavat edellytykset (vaikka sijaisvanhempi kävisi kodin ulkopuolella töissä): 1. lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen 2. lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto 3. sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen 5) Erityismaksuluokan mukaista hoitopalkkiota 2352,09 euroa / kk voidaan maksaa, kun sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan) vähintään AMK-tasoinen tutkinto sekä soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta, lapsella on näitä edellyttäviä erityistarpeita ja lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Kaikki kolme edellä mainittua perustetta tulee täyttyä erityismaksuluokkaa maksettaessa. Tällaisiin sijaisperheisiin, joilla on erityisiä valmiuksia ja kokemusta, sijoitetaan vaativahoitoisia lapsia/ nuoria ja isompia sisarussarjoja. 6) Mikäli sisarussarjan erityistarpeisuus ja vaativahoitoisuus edellyttää kahden vanhemman kotonaoloa, koska lapset tarvitsevat vointinsa vuoksi aikuisen tiiviin kokoaikaisen huolenpidon (esim. traumaattisista kokemuksista tervehdyttävän vuorovaikutuksen kokoaikaisesti), suositellaan erityismaksuluokan mukaista hoitopalkkiota maksettavaksi molemmille sijaisvanhemmalle. Tätä palkkioluokkaa voidaan soveltaa vain, mikäli molemmilla sijaisvanhemmilla on soveltuva tutkinto sekä soveltuvaa työkokemusta, joka voidaan katsoa erityisvalmiudeksi vastata erityisen tarvitsevien lasten tarpeisiin. Palkkio voidaan maksaa tällä tavalla korotettuna määräaikaisesti, kerrallaan enintään vuoden ajan. 7) Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa Lyhytaikaiselle sijaisperheelle maksetaan ensimmäisen lapsen kohdalta 100%:lla korotettu hoitopalkkio toteutuneilta päiviltä. (1568,06 /kk, 52,27 /pv) Toisen lapsen kohdalta maksetaan 50%:lla korotettu hoitopalkkio (1176,05 /kk; 52,27 /pv). Lyhytaikaiselle sijaisperheelle voidaan maksaa 100%:lla korotettua hoitopalkkiota myös toisen lapsen kohdalla, mikäli 1. lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen 2. lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto 3. sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen Lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan lisäksi toteutuneiden hoitovuorokausien mukaan perhehoidon ohjeiden mukainen kulukorvaus (ks. luku 7.2. kulukorvaus). Mahdolliset matkakulut korvataan erikseen 0,43 euroa / km (0,21 /km verotonta). Erikseen voidaan myöntää korvausta lapsen terveydenhuollonmenoista sekä välttämättömistä vaatehankinnoista. Harkinnassa tulee huomioida, ettei lyhpe-perheille makseta lapsilisää Kulukorvaus Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravintomenot, tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), pesuaineet ja hygienia, asunnon käytöstä aiheutuvat menot (jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen), vaatteet ja vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset, virkistys- ja harrastusmenot, lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat, omalla autolla ajettujen tavanomaiseen perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matkakustannukset, puhelinmaksut ja vakuutukset.

22 22 Sijaisperhettä suositellaan ottamaan laajennettu kotivakuutus sijoitetun lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Kulukorvaus siis kattaa sijoitetun lapsen lisäämisen sijaisperheen kotivakuutuksen piiriin.. Perhehoitolain 17 :n mukaisen kulukorvauksen vähimmäismäärä on alkaen 411,52 euroa. Myös muita kuin vähimmäismääräisiä kulukorvauksia tulee tarkistaa vuosittain elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti. Kulukorvaukset Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin alueella vuonna 2017: 0 16 vuotiaasta 504 euroa / kk, 16,8 /pv 17 21vuotiaasta 551 euroa / kk, 18,4 /pv Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei vähennetä. Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta. Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä Kun 17 vuotta täyttänyt nuori on suorittamassa asevelvollisuutta/ siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomilla sijaisperheessä, sijaisperheelle voidaan maksaa puolitettua kulukorvausta. 18-vuotta täyttäneen nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuoltona toimeentulo-tuella (esimerkiksi suuret matkakulut). kulukorvauksen alentaminen ei ole suositeltavaa, mikäli sijaisvanhempi on vastuussa nuoren tukemisesta myös viikolla ja nuori viettää pääsääntöisesti viikonloput sijaisperheessä. (Huom. Opintotukeen oikeus 17 vuotta täyttäneellä) Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen alentamisesta. Kulukorvauksen alentaminen tapahtuu aikaisintaan nuoren saadessa ansiotuloja toiselta ansaintakuukaudelta. Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.) puolikkaan kulukorvauksen verran. Kulukorvausta voidaan alentaa myös porrastetusti, kun lapsi esimerkiksi viettää aikaa paljon biologisten vanhempien luona suunnitelmallisen kotiinpaluun yhteydessä Käynnistämiskorvaus Sijaisperhe laatii puolen vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta suunnitelman (liite) lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksella hankittu irtaimisto on ensisijaisesti lapsen omaisuutta. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on alkaen 2 916,43 euroa perhehoidossa olevaa lasta/ nuorta kohti. Enimmäismäärää tarkistetaan vuosittain. Tähän enimmäismäärään saakka