PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

Transkriptio

1 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Hyvinkään, Keski- ja Länsi-Uudenmaan alueellinen lastensuojelun perhehoidon erityisyksikkö Pihlaja Voimassa alkaen Julkaisija: Perhehoitoyksikkö Pihlaja

2 TOIMINTAOHJE 2 (21) SISÄLLYS JOHDANTO 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO 1.1 PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ 1.2 PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITE 1.3 HYVINKÄÄN, KESKI- JA LÄNSI-UUDENMAAN ALUEELLISEN LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON ERITYISYKSIKKÖ PIHLAJAN ORGANISAATIO 1.4 TYÖNJAKO PERHEHOITOYKSIKKÖ PIHLAJAN ALUEELLA 1.5 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON ERI MUODOT PIHLAJAN ALUEELLA Pitkäaikainen perhehoito Ammatillinen sijaisperhehoito Lyhytaikainen perhehoito Sijaishoito perhehoitajan vapaan aikana 2 PERHEHOITAJAN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 2.1 HOIDETTAVIEN MÄÄRÄ 2.2 MUUT EDELLYTYKSET 2.3 PERHEHOITAJA 2.4 SITOUTUMINEN 2.5 PERHEHOITAJAN VALMIUDET 3 PERHEHOITAJIEN VALMENNUS JA KOULUTUS 3.1 PRIDE-VALMENNUS 3.2 SUKULAISSIJAISVANHEMPIEN / LÄHEISVERKOSTON VALMENNUS JA ARVIOINTI 3.3 PERHESELVITYS 3.4 MUUT VALMENNUKSET 4 PERHEHOIDON PROSESSI 4.1 PERHEHOITOPAIKAN HAKEMINEN JA VÄLITYS 4.2 TUTUSTUMINEN 5 PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT 5.1 PERHEHOIDON SUUNNITELMA, ASIAKASSUUNNITELMA 5.2 TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksen sisältö Irtisanominen ja purkaminen 5.3 VAITIOLO- JA SALASSAPITOVELVOLLISUUS 5.4 ILMOTTAMISVELVOLLISUUS

3 TOIMINTAOHJE 3 (21) 6 PERHEHOIDON PALKKIO JA KULUKORVAUS 7 PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN 7.1 PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN 7.2 PERHEHOITAJAN SAIRASTUMINEN 7.3 PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN PERHEHOITAJASTA RIIPPUMATTOMISTA SYISTÄ 8 PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUS 8.1. ELÄKETURVA 8.2. PERHEHOITAJAN TAPATURMAVAKUUTUS 8.3 SIJOITETTAVAN LAPSEN VAKUUTTAMINEN 9. PERHEHOITAJAN TUKI 9.1 ALUN INTENSIIVINEN TUKI JA PERUSTUKI 9.2 TEHOSTETTU TUKI 9.3 PIENRYHMÄTOIMINTA 9.4 RYHMÄTYÖNOHJAUS 9.5 KOKEMUSASIANTUNTIJA 9.6 TÄYDENNYSKOULUTUS JA VIRKISTYSTOIMINTA 10 TUKIPERHETOIMINTA 10.1 TYÖNJAKO PERHEHOITOYKSIKKÖ PIHLAJAN ALUEELLA 10.2 TUKIPERHEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Tukilasten määrä Maantieteelliset etäisyydet Perheen keskittyminen tiettyyn toimintaan Tukiperhetoiminnan ehdottomat esteet 10.3 TUKIPERHEVALMENNUS 10.4 TUKIPERHEPROSESSI 10.5 TUKIPERHESOPIMUS Tukiperhesopimuksen sisältö Irtisanominen ja purkaminen 10.6 VAITIOLO- JA SALASSAPITOVELVOLLISUUS 11 TOIMINTAOHJEEN VOIMAANTULO LIITTEET: Liite 1: Palkkiot ja kulukorvaukset sekä soveltamisohje

4 TOIMINTAOHJE 4 (21) JOHDANTO Hyvinkään, Keski- ja Länsi-Uudenmaan alueellisen lastensuojelun perhehoidon erityisyksikkö Pihlajan (myöhemmin Perhehoitoyksikkö Pihlaja) toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten perhehoitoyksikkö toteuttaa lastensuojelun perhehoitoa. Se sisältää tietoa perhehoidon käytännöistä, menettelytavoista ja mm. tuen muodoista, joten se palvelee molempia perhehoidon sopijaosapuolia, sekä sijoittajakuntaa että perhehoitajaa. Toimintaohje lisää perhehoidon suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta. Perhehoidon toimintamallin tarkoituksena on luoda alueellisesti yhtenäinen malli siitä, miten perhehoitoa toteutetaan. Perhehoidon toimintaohje on tarkoitettu perhehoitoyksikön työntekijöille, alueen kuntien sosiaalityöntekijöille sekä perhehoitajille. 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOITO Lastensuojelussa perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä tehtävään hyväksytyssä perheessä. Se antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden perhe-elämään, mikä edistää hänen perusturvallisuuttaan, psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystään. Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua ja tarjoaa lapselle hoitavat, läpi elämän kestävät ihmissuhteet. 1.1 PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ Perhehoitoa määrittäviä lakeja ja perhehoitoon liittyviä lakeja ovat: Perhehoitolaki Lastensuojelulaki Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Tapaturmavakuutuslaki Hallintolaki Hallintolainkäyttölaki Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 1.2 PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITE Perhehoidon tarkoituksena on järjestää henkilön hoito, kasvatus tai muu ympärivuorokautinen huolenpito hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus muodostaa läheisiä ihmissuhteita sekä olla tasavertaisena jäsenenä perheessä. Perhehoito pyrkii edistämään hänen hyvinvointiaan sekä tukemaan kasvua ja kehitystä. Perhehoidossa voidaan hoitaa lapsia, nuoria, kehitysvammaisia, pitkäaikaissairaita, mielenterveyspotilaita ja vanhuksia. Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista.

5 TOIMINTAOHJE 5 (21) 1.3 HYVINKÄÄN, KESKI- JA LÄNSI-UUDENMAAN ALUEELLISEN LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON ERITYISYKSIKKÖ PIHLAJAN ORGANISAATIO Perhehoitoyksikköön kuuluu 12 Uudenmaan kuntaa. Yhteistoimintakunnat ovat Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Pihlaja toimii isäntäkuntamallin mukaisesti ja Hyvinkää toimii isäntäkuntana. Perhehoitoyksikössä työskentelee perhehoidon esimies, kaksi sosiaalityöntekijää, viisi sosiaaliohjaajaa, yksi kokoaikainen sekä kaksi osa-aikaista asiakassihteeriä. Perhehoidon esimies toimii työryhmän lähiesimiehenä sekä toimikunnan esittelijänä. Perhehoidon esimiehen esimiehenä toimii Hyvinkään kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja. Yksikön hallinnosta ja sitä koskevasta päätöksenteosta vastaa Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta. Yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu sopimuskuntien nimeämistä johtavista sosiaalitoimen viranhaltioista koostuva Perhehoidon alueellisen erityisyksikön toimikunta. Toimikunnan tehtävänä on yksikön talousarvioesityksen valmistelu ja esityksen tekeminen yksikön toiminnan kehittämis- ja muutostarpeista, sekä sopimusosapuolien välisen yhteistyön järjestäminen. Toimikunta voi tehdä harkintansa mukaan sopimuskunnille esityksiä sopimuksen tai perustamissuunnitelman muutoksista. 1.4 TYÖNJAKO PERHEHOITOYKSIKKÖ PIHLAJAN ALUEELLA Perhehoitoyksikkö vastaa sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta, välityksestä ja sijoituksen aikaisesta tuesta. Perhehoitajan lapsikohtainen vastuutyöntekijä tulee Pihlajasta. Vastuutyöntekijä tapaa perhehoitajaa neljä kuusi kertaa kahden ensimmäisen sijoitusvuoden aikana ja tämän lisäksi Pihlajan vastuutyöntekijä voi osallistua asiakassuunnitelmapalavereihin tarvittaessa, jos osapuolet arvioivat sen olevan tarkoituksenmukaista. Perustuen aikana perheitä tavataan kerran vuodessa. Perhehoitopaikka voidaan tarkastaa, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tarkastus voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta (Perhehoitolaki 22 ). Perhehoidon valvontatehtävä jakautuu lapsen kotikunnalle ja Perhehoitoyksikkö Pihlajalle. Pihlaja vastaa omalta osaltaan tekemästään lakisääteisestä ennakkovalmennuksesta ja perheselvityksestä sekä niihin liittyvästä arvioinnista. Arvioinnin perusteella sijaisperhe hyväksytään Pihlajan rekisteriin, jos heidän katsotaan olevan soveltuvia toimimaan sijaisperheenä, ja jos heillä on riittävästi valmiuksia toimia tässä tehtävässä. Sijoittava sosiaalityöntekijä vastaa sijoituspäätöksestä kulloiseenkin sijaisperheeseen. Toimeksiantoantosopimuksen mukanaan tuomista velvoitteista vastaa sopijaosapuolena Perhehoitoyksikkö Pihlaja sekä lapsen sijoittajakunta. Pihlajan sosiaaliohjaajat toimivat sijaisperheille lapsikohtaisena vastuutyöntekijöinä ja vastaavat tästä roolista käsin perheelle annettavan tuen riittävyydestä. Tilanteessa, jossa perhehoitoon sijoitetusta lapsesta on tehty esimerkiksi lastensuojeluilmoitus tai jollekin osapuolelle on syntynyt huoli lapsen olosuhteista, tehdään valvontakäynti kyseiseen sijaisperheeseen. Työparina valvontakäynnillä ovat lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja sijaisperheen vastuutyöntekijä. Sosiaalityöntekijät vastaavat PRIDE -valmennuksesta sekä läheisverkostovalmennuksista ja sosiaaliohjaajat tukiperheiden valmentamisesta. Sosiaalityöntekijät välittävät pitkäaikaisia sijaisperheitä. Lain mukaisena perhehoitajan vastuutyöntekijänä toimii Pihlajan sosiaaliohjaaja. Sijoituksen aikaisesta ryhmämuotoisesta tuen antamisesta vastaavat pääsääntöisesti sosiaaliohjaajat. Sekä sosiaaliohjaajat että sosiaalityöntekijät vastaavat uusien perheiden rekrytoinnista ja lyhytaikaisten sijoitusten välityksestä (päivystäjänä toimiva työntekijä). Sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät tekevät työparina sijaisperheiden perheselvityksiä. Sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät vetävät täydennyskoulutuksia sijaisperheille. Pihlaja tekee perhehoitajien kanssa toimeksiantosopimuksen, josta toimitetaan (allekirjoitetusta kappaleesta) kopio lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Sopimuksen allekirjoittaa

6 TOIMINTAOHJE 6 (21) perhehoidon esimies. Sopimuksentekotilanteessa ovat mukana Pihlajasta perheen vastuutyöntekijä ja välitystyön hoitanut Pihlajan sosiaalityöntekijä. Pihlaja huolehtii perhehoitajille maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten määrittämisestä, maksupäätöksistä ja maksatuksesta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Sijoittava sosiaalityöntekijä tekee sijoituspäätöksen, josta käy ilmi tämän tehtävän delegointi Pihlajalle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lapsen ja hänen perheensä asiakkuudesta. Kunta vastaa perhehoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi sijaishoidon järjestämisestä sijoitetulle lapselle. Sosiaalityöntekijä arvioi parhaan mahdollisen hoidon toteuttamistavan sijoitetulle lapselle, ja jos kyseeseen tulee sijaishoitajajärjestely, Pihlaja hoitaa sijaishoitajan perheselvityksen sekä hoitopalkkiot ja kulukorvaukset. Pihlaja pyrkii rekrytoimaan sijaishoitajia, jotka olisivat kiinnostuneita toimimaan sijaishoitajina perhehoitajan vapaan aikana. 1.5 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON ERI MUODOT PIHLAJAN ALUEELLA Lastensuojelun perhehoito voi olla toiminnaltaan joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Lastensuojelussa perhehoitoa käytetään avohuollon tukitoimenpiteenä sekä sijaishuollon muotona huostaanotetulle lapselle. Lasta ja hänen perhettään pyritään tukemaan lastensuojelussa ensisijaisesti avohuollon tukitoimin. Mikäli lapsen etu vaatii ja avohuollon tukitoimet ovat riittämättömät, lapsi voidaan sijoittaa oman kodin ulkopuolelle. Perhehoito järjestetään tehtävään hyväksytyssä perheessä. Perhehoidon tehtävänä on auttaa lasta palaamaan takaisin syntymäperheeseensä silloin, kun se on mahdollista ja lapsen edun mukaista. Perhe voi toimia lastensuojelun lyhyt- tai pitkäaikaisena sijaisperheenä. Huostaanotto on voimassa lain mukaan toistaiseksi. Joidenkin lasten kohdalla sijoitustarpeen voidaan arvioida kestävän aikuisikään asti, jolloin sijaisperheen ja sijoitetun lapsen suhde jatkuu läpi elämän. Nuoren sijoitus voi jatkua jälkihuoltona enintään 21-vuotiaaksi saakka Pitkäaikainen perhehoito Pihlajan alueella pitkäaikaisesta perhehoidosta puhutaan, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva toimeksiantosopimus perhehoidosta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olleessaan lapsi asuu oman kodin ulkopuolella. Usein pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettu lapsi on huostaanotettu. Lain mukaan sijoituksen tarvetta ja kestoa tulee arvioida vuosittain Ammatillinen sijaisperhehoito Ammatillinen sijaisperhehoito on myös pitkäaikaista ja se on kohdennettu ensisijaisesti sijoitusta tarvitseville nuorille (nuorilla tarkoitetaan tässä vuotiasta lasta ja nuorta). Ammatillinen sijaisperhehoitaja toimii toimeksiantosuhteessa ja hänellä on vähintään opistoasteinen sosiaalialan tutkinto, sosiaalialan AMK -tutkinto tai psykiatrisen sairaanhoidon tutkinto (AMK) sekä riittävä työkokemus lastensuojelun alalta. Häntä edellytetään jäämään kotiin hoitamaan nuoria. Ammatilliseen sijaisperhehoitoon sijoitetun nuoren hoitaminen on vaativaa ja siksi sijaisvanhemmilta edellytetään alan koulutusta ja näiden nuorten hoitopalkkiot ovat korkeammat kuin tavallisessa perhehoidossa. Ammatillinen sijaisperhehoito ei ole ammatillista perhekotitoimintaa, mutta voi olla sijoittajalle vaihtoehto perhekotisijoitukselle Lyhytaikainen perhehoito Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon joko avohuollon tukitoimenpiteenä suunnitelmallisesti tai kriisitilanteessa akuutisti ja odottamattomasti kiireellisenä sijoituksena. Lapsi voi palautua lyhytaikaisesta perhehoidosta takaisin omaan kotiinsa tai jäädä odottamaan

7 TOIMINTAOHJE 7 (21) pitkäaikaista sijoituspaikkaa. Tavoitteena on, että lyhytaikaisen sijoituksen tulisi kestää enimmillään kolme kuukautta. Tämän ajan ylityttyä on perhehoitajalla oikeus saada lapsilisä itselleen Sijaishoito perhehoitajan vapaan aikana Sijaishoitajat toimivat perhehoitoon sijoitetun lapsen hoitajina perhehoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Sijaishoitajien toimeksiantosopimukset vapaiden sijaistamisen osalta ovat voimassa toistaiseksi. Sijaisperheet voivat sijaistaa toisiaan tai sijaishoitaja voi olla esimerkiksi sijaisperheen tai sijoitetun lapsen lähiverkostosta. 2 PERHEHOITAJAN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Perhehoitoyksikkö Pihlaja hyväksyy uudet perhehoitajat ja välittää perhehoitajia yksikön kuntiin. Välityksessä otetaan huomioon lapsen ja hänen perheensä toive sijoituspaikasta, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän näkemys sopivasta perheestä sekä perhehoitajan valmiudet ja toiveet sijoitukseen tulevasta lapsesta. 2.1 HOIDETTAVIEN MÄÄRÄ Perhehoitoyksikkö Pihlajan toimikunta on linjannut suositukset hoidettavien lasten määrästä pitkäaikaisessa perhehoidossa. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää tilanteessa, jossa on kyse sisarusten sijoituksesta. Pitkäaikainen perhehoito: enimmillään 3 lasta / yhden vanhemman perhe enimmillään 4 lasta / kaksi vanhempaa perheessä Perhehoitoyksikkö Pihlajan toimikunta on linjannut, että sijoitetut lapset, alle 10-vuotiaat perheen biologiset lapset sekä perheen muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevat henkilöt (mm. vammaiset) lasketaan lukumäärään mukaan. Perhehoitoyksikkö pihlajan toimikunta on linjannut, että sijaisperheessä voi olla enintään seitsemän alaikäistä lasta mukaan luettuna perheen omat biologiset alaikäiset lapset sekä erityishoidettavat aikuiset henkilöt. Lyhytaikainen perhehoito: enimmillään 3 lasta / yhden vanhemman perhe enimmillään 4 lasta/ kaksi vanhempaa perheessä Lyhytaikaisissa sijoituksissa on suositeltavaa, että lapset ovat pääasiallisesti yhdestä perheestä kerrallaan. Perhehoitoyksikkö Pihlajan toimikunta on linjannut, että sijoitetut lapset, alle 10-vuotiaat perheen biologiset lapset sekä perheen muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevat henkilöt (mm. vammaiset) lasketaan lukumäärään mukaan. Perhehoitoyksikkö pihlajan toimikunta on linjannut, että sijaisperheessä voi olla enintään seitsemän alaikäistä lasta mukaan luettuna perheen omat biologiset alaikäiset lapset sekä erityishoidettavat aikuiset henkilöt Sijaishoito perhehoitajan vapaan aikana: Samat lapsimäärät kuin tukiperhetoiminnassa (katso toimintaohjeesta kohta tukiperhetoiminta). Mikäli sijaisperhe toimii myös sijaishoitajana, otetaan huomioon myös muut hoidossa olevat lapset.

8 TOIMINTAOHJE 8 (21) 2.2 MUUT EDELLYTYKSET Maantieteelliset etäisyydet Asiakassuunnitelmassa sovittujen käytäntöjen mukaisesti lapsi tapaa ja pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa ja muihin läheisiin ihmisiin säännöllisesti lapsen edun mukaisesti. Perhe, johon lapsi on sijoitettu, sitoutuu kuljettamaan lasta tapaamisiin ja osallistumaan yhteisiin neuvotteluihin vuosittain. Jotta lapsen ja perheen olisi helppo järjestää tapaamiset ja matkustaminen, perhehoitoyksikkö on suositellut, että perheet sijaitsevat sijoittajakunnasta katsoen: Sijaisperheet: enimmillään 200 km etäisyydellä Lyhytaikainen perhehoito: enimmillään 70 km etäisyydellä Sijoitusten tiheys On tärkeää, että perheelle annetaan mahdollisuus luoda suhdetta uuden perheeseen sijoitetun lapsen kanssa. Uusien sijoitusten välissä tulee olla vähintään yksi vuosi, jotta suhteen muodostamiselle on riittävästi aikaa. Kun sijoitus perheessä päättyy suunnittelemattomasti, uutta sijoitusta voidaan miettiä aikaisintaan puolen vuoden päästä sijoituksen päättymisestä. Tämä mahdollistaa perheelle aikaa työstää päättynyttä sijoitusta, ennen uuden perhehoitosuhteen aloittamista. Perheen keskittyminen tiettyyn toimintaan Perhehoitoyksikkö pyrkii välttämään perheiden osalta useita ja yhtäaikaisia eri toimeksiantoja. Sijaisperhe toimii ensisijaisesti sijaisperheenä, eikä voi toimia samanaikaisesti lyhytaikaisena sijoituspaikkana tai tukiperheenä, ellei perhesijoitus ole kestänyt jo useita vuosia. Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhe toimii pelkästään lyhytaikaisena sijoituspaikkana. Perheeseen ei solmita uusia tukiperhesuhteita tai pitkäaikaisia sijoituksia samanaikaisesti. Pitkään tukiperheenä samalle lapselle toiminut perhe voi ryhtyä pitkäaikaiseksi sijaisperheeksi lapselle, jos lapsen tilanne vaatii sijoitusta. Tukiperhesuhde voidaan tällöin muuttaa sijaishuollon toimeksiannoksi. Sijoituksen aikana perhe ei voi toimia tukiperheenä muille lapsille. Tavoitteena on rauhoittaa sijoitustilanne ja näin antaa lapselle ja perheelle aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Pitkään tukiperheenä samalle lapselle toiminut perhe voi toimia lyhytaikaisena sijoituspaikkana kyseiselle lapselle, mikäli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi sen olevan lapsen edun mukaista. Tällöin vastuu sijoituksesta (ja sen käytännön järjestelyistä) jää sijoittavalle kunnalle. Tällöin tukiperhe ei voi toimia samanaikaisesti tukiperheenä muille lapsille. Mikäli pitkään tukiperheenä samalle lapselle toiminut perhe nähtäisiin kyseiselle lapselle soveltuvana pitkäaikaisena sijaisperheenä, tulee sosiaalityöntekijän tehdä läheisverkostovalmennustilaus Pihlajaan ja lähteä Pihlajan sosiaalityöntekijän kanssa valmentamaan sekä arvioimaan perhettä tätä uutta tehtävää silmällä pitäen. Vasta valmennuksen ja arvioinnin valmistuttua perhe voidaan hyväksyä Pihlajan perheeksi. Tämän jälkeen Pihlaja tekee toimeksiantosopimuksen ja hoitaa palkkion ja kulukorvausten maksun. 2.3 PERHEHOITAJA Perhehoitajaksi haluavalle tulee antaa riittävästi tietoa perhehoitajuudesta. Perhehoitajuus on koko perheen yhteinen asia. Koko perheen tulee hyväksyä ajatus perhehoitajaksi ryhtymisestä.

9 TOIMINTAOHJE 9 (21) Perhehoitajana voi toimia: Henkilö/henkilöt, jotka ovat valmennettuja tehtävään Pariskunta tai yksinelävä Perheen kasvuympäristön tulee olla lapsiystävällinen Perheen kodin tulee olla riittävän tilava; lapselle tulee osoittaa ensisijaisesti oma huone/tila Perheen ja lapsen peruspalvelut tulee olla helposti saatavilla Perheellä tulee olla aikaa, halua ja kykyä toimia lasten kanssa Perheen elämäntilanne ja parisuhde tulee olla vakaa, parisuhteen tulee olla kestänyt vähintään noin 5 vuotta ja yhdessä asumista on vähintään noin 2 vuotta Perheen tulee olla yhteistyökykyinen Perheestä pyydetään kotikunnan sosiaalitoimen lausunto Alle 18-vuotiaita perhehoidossa hoitavalta taholta vaaditaan rikosrekisteriote. Perhe toimittaa Pihlajaan itseään koskevat poliisirekisteritiedot Sijaisperheeksi ryhtyviltä pyydetään lääkärinlausunto (T-todistus). Tarvittaessa perheeltä pyydetään tarkempia hoitavan lääkärin/hoitajan/terapeutin lausuntoja. Jos perhe on jo toiminut sijaisperheenä, tukiperheenä tai tukihenkilönä, niin heidän yhteistyötahoiltaan (sijoittajakunnat, palveluiden järjestäjät) kysytään kokemuksista yhteistyöstä Ehdottomat esteet ryhtyä perhehoitajaksi: Akuutti/toistuva/pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus Akuutti/toistuva/pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus Akuutti/toistuva/pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä Akuutti huoltajuuskiista Kriisi omassa elämäntilanteessa Vakava sairaus perheessä Arjenhallinnan vaikeudet perheessä 2.4 SITOUTUMINEN Tavoitteena on, että perhehoitoyksikön rekrytoimat perheet sitoutuvat ensisijaisesti toimimaan vain perhehoitoyksikön kuntien kanssa toimeksiantosuhteessa. Jo olemassa olevat toimeksiannot voivat kuitenkin jatkua. Perhehoitoyksikössä on mukana 12 kuntaa, joihin perhehoitoyksikkö välittää perheitä. Perheillä on laajan alueen vuoksi hyvät edellytykset tehdä toimeksiantosopimus. Mikäli perhe siirtyy perhehoitoyksikön ulkopuolisten kuntien kanssa toimeksiantosuhteeseen, tulee perheen välittömästi ilmoittaa asiasta perhehoitoyksikköön. 2.5 PERHEHOITAJAN VALMIUDET Perhehoitajaksi ryhtyvällä on oltava riittävät valmiudet vastaanottamaan sijoitettu lapsi perheeseen. Perhehoitajalla tulee olla seuraavat viisi valmiutta: Suojella ja hoivata lasta Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa

10 TOIMINTAOHJE 10 (21) 3 PERHEHOITAJIEN VALMENNUS JA KOULUTUS Perhehoitajaksi ryhtyvällä on oikeus saada ja velvollisuus vastaanottaa valmennus tehtävään, jotta perheellä olisi riittävästi tietoa sijaisperhetoiminnasta. Myös lapsella on oikeus päästä hyväksyttyyn ja valmennettuun perheeseen. Perhehoitoyksikkö Pihlajassa kaikki sijaisperheet saavat valmennuksen tehtävään. Pihlaja järjestää valmennusta ryhmämuotoisesti PRIDE -valmennuksen avulla tai uusien valmennettujen/ jo toimineiden sijaisperheiden kohdalla perhekohtaisena perheselvityksenä. Ryhmämuotoinen valmennus järjestetään 2 4 kertaa vuodessa. Valmennetut ja hyväksytyt perheet kootaan perhehoitoyksikön rekisteriin. Jo rekrytointivaiheessa perheille kerrotaan ammatillisesta sijaisperhehoitajuudesta, jos perheen toisella vanhemmalla on vähintään opistoasteinen sosiaalialan tutkinto, sosiaalialan AMK -tutkinto tai psykiatrisen sairaanhoidon tutkinto (AMK) sekä riittävä työkokemus lastensuojelun alalta. Hänellä on tällöin mahdollisuus hakeutua myös ammatilliseksi sijaisperhehoitajaksi. Ammatillinen sijaisperhehoito on tarkoitettu haastavien nuorten sijoitukseen. Jos sijaisperheellä on aikomus perustaa ammatillinen perhekoti, kunta ei lähde muuttamaan kesken lapsen perhehoidon voimassaolevaa toimeksiantosopimusta ostopalvelusopimukseksi. Ammatillinen perhekotitoiminta on yritystoimintaa ja ei näin kuulu sijaisperhetoimintaan. 3.1 PRIDE-VALMENNUS PRIDE -valmennus perustuu perhehoidossa tarvittaviin valmiuksiin. Valmennuksen tavoitteena on, että sijaisvanhemmaksi aikovat saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä perhehoidosta, lastensuojelusta sekä valmiuksista, joita sijaisvanhemmat tarvitsevat pystyäkseen vastaamaan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Perhehoitoyksikkö Pihlajalla on omat Pesäpuu ry:n kouluttamat PRIDE -kouluttajat. Kouluttajina toimivat kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä. PRIDE -valmennus koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta sekä 4 perhetapaamisesta. Perhehoitoyksikkö Pihlaja järjestää sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden lapsille sijaissisaruus-ryhmän PRIDE -valmennuksen rinnalla. 3.2 SUKULAISSIJAISVANHEMPIEN / LÄHEISVERKOSTON VALMENNUS JA ARVIOINTI Perhehoitoyksikkö Pihlaja käyttää pääsääntöisesti Pesäpuu ry:n luomaa perhekohtaista työskentelymallia sukulaissijaisvanhempien valmennukseen ja arviointiin. Perhehoitoyksikkö Pihlajan sosiaalityöntekijä ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekevät yhdessä työparina sukulaissijaisvanhempien valmennuksen. Perheitä on mahdollisuus valmentaa myös ryhmämuotoisesti ja tarjota heille esimerkiksi Sijaishuollon peruspilarit -koulutusta perhekohtaisten tapaamisten lisäksi. Ensimmäiseksi kunnassa tehdään sukulais-/läheisverkoston kartoitus ja selvitetään, onko olemassa ehdottomia esteitä mahdollisen sukulaisen toimia perhehoitajana. Tämän jälkeen tehdään työparina valmennus ja arviointi. Valmennusprosessin ajatus on luoda sukulaiselle mahdollisuus arvioida omaa halukkuuttaan ja kyvykkyyttään toimia perhehoitajana. Valmennuksen aikana myös työntekijät arvioivat sukulaissijoituksen mahdollisuutta. Vasta valmennuksen jälkeen sukulainen tekee päätöksensä ryhtymisestään perhehoitajaksi. Lopullisen valinnan perheestä tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Jos lapsi on jo sijoitettu perheeseen, niin valmennus voidaan järjestää myös vuoden sisällä sijoituksen alkamispäivästä. Mikäli perhehoitoyksikkö Pihlaja ei näe

11 TOIMINTAOHJE 11 (21) valmennettua sukulais-/läheisverkostoperhettä soveltuvaksi ja siitä huolimatta lapsi/lapset sijoitetaan kyseiseen perheeseen, vastuu toimeksiantosopimuksesta ja sen tuomista velvoitteista jää lapsen kotikunnan sosiaalitoimeen. 3.3 PERHESELVITYS Perheselvitys tehdään niiden perheiden kanssa, jotka jo toimivat sijaisperheenä tai ovat toimineet sijaisperheenä tai ovat jo käyneet sijaisperheille suunnatun valmennuksen ja ovat halukkaita ottamaan uuden sijoitettavan lapsen perheeseen. Perheselvityksen tekee työpari Perhehoitoyksikkö Pihlajasta ja päätös perheen hyväksymisestä tehdään Perhehoitoyksikkö Pihlajan tiimissä. Perheselvitys sisällöltään käsittää kaksi - kolme tapaamista, joista vähintään yksi tapahtuu sijaisperheeksi haluavan kotona. Tapaamiset ovat teemoitettuja ja niihin sisältyy myös kotitehtäviä. Kaikkien perheiden on toimitettava Pihlajaan rikosrekisteriotteet, poliisirekisteriotteet, lääkärintodistukset ja Pihlajasta pyydetään perheen kotikunnan sosiaalitoimen lausunto. Jos perhe on aiemmin toiminut sijais- tai tukiperheenä, niin toimeksiantokunnan kokemukset yhteistyösuhteesta kysytään kunnasta (perheen luvalla). 3.4 MUUT VALMENNUKSET Lyhytaikaisille sijaisperheille Perhehoitoyksikkö Pihlaja järjestää erillisen koulutuksen, jossa käsitellään vain lyhytaikaiseen perhehoitoon liittyviä teemoja. Sijaishuollon peruspilarit koulutus on tarkoitettu niille sijaisperheille, jotka ovat aikanaan aloittaneet toiminnan ilman PRIDE valmennusta tai muutoin kaipaavat täydennyskoulutusta. Nuoruusikäisen sijaisvanhemmille tai nuoren sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille järjestetään täydennyskoulutusta nuorten sijoituksiin liittyen. 4 PERHEHOIDON PROSESSI 4.1 PERHEHOITOPAIKAN HAKEMINEN JA VÄLITYS Pitkäaikaisen perhehoidon hakeminen ja välitys Perhehoitoyksikkö rekrytoi ja valmentaa perhehoitajaksi haluavia perheitä. Perhehoitoyksikkö pitää käytettävissä olevista perheistä rekisteriä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee hakemuksen perhehoitopaikan etsimistä varten Perhehoitoyksikkö Pihlajaan. Hakemus tehdään, kun lapsi tarvitsee sijoitusta kodin ulkopuolelle ja perhehoito nähdään ensisijaisena sijaishuoltopaikkana. Ennen hakemuksen tekoa tulee olla tehtynä lain mukainen lapsen sukulais- tai läheisverkoston kartoitus. Perhehoitoyksikkö Pihlaja käsittelee lapsen pitkäaikaisen perhehoidon hakemuksen ja kartoittaa mahdolliset sopivat sijaisperheet. Perhehoitoyksikkö esittelee mahdollisen sijaisperheen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, joka tekee päätöksen sijaishuoltopaikan sopivuudesta kyseiselle lapselle. Valitulle perheelle tehdään lapsesta esitys, jossa annetaan ne tiedot, joita perhehoitoyksiköllä on käytettävissään. Perheelle annetaan aikaa arvioida, ovatko he halukkaita ja valmiita jatkamaan sijoitusprosessia. Perhehoitoyksikön sosiaalityöntekijä ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaavat mahdollisen sijaisperheen, jonka jälkeen yhteisesti päätetään jatketaanko asiassa eteenpäin. Varsinaisesta sijoitusprosessista vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

12 TOIMINTAOHJE 12 (21) Lyhytaikaisen perhehoidon hakeminen ja välitys Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi tehdä lyhytaikaisen perhehoidon tilauksen virkaaikana (arkisin klo 9-15) Pihlajan päivystyspuhelimeen (p ). Kirjallista tilausta ei tarvita. Toimeksiannon saatuaan Pihlajan työntekijä selvittää lyhytaikaisten perheiden mahdollisuutta vastaanottaa sijoituspaikkaa tarvitsevan lapsen. Mahdollisen perheen löydyttyä Pihlajan työntekijä antaa kyseisen perheen yhteystiedot paikkaa tilanneelle kunnan työntekijälle. Kunnan työntekijä ja lyhytaikaista perhehoitoa tarjoava perhehoitaja sopivat keskenään lapsen sijoittamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Toimeksiantosopimus ja palkkioidenmaksu hoidetaan Pihlajassa. 4.2 TUTUSTUMINEN Lapsen ja pitkäaikaisen sijaisperheen tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa. Tutustumisten järjestäminen ja organisoiminen on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän vastuulla. Tutustumisia lapsen sijaishuoltopaikassa tulee olla riittävän tiiviisti ja usein, jotta tutustuminen mahdollistuu molemmin puolin. Lapsen on hyvä vierailla sijaisperheessä päiväkäyntien ja yövierailujen merkeissä ennen lopullista siirtymistä perheeseen. Tutustumisen suunnitelma tehdään yksilökohtaisesti lapsen edun mukaisesti. Tutustumisista perheelle mahdollisesti koituvat matkakustannukset maksaa Pihlaja perhesijoitusta harkitsevalle perheelle. Matkalasku toimitetaan Pihlajaan. 5 PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT 5.1 PERHEHOIDON SUUNNITELMA, ASIAKASSUUNNITELMA Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle lapselle tehdään yksilökohtainen suunnitelma, jota arvioidaan vähintään kerran vuodessa asiakassuunnitelmaneuvottelussa. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä sosiaalityöntekijän, lapsen, vanhempien ja sijaisvanhempien tai muiden lapsen kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Asiakassuunnitelma tehdään perhehoitoon sijoitetun lapsen kohdalla sijoitusneuvottelun yhteydessä. 5.2 TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimus tehdään perhehoitajan kanssa ennen jokaista sijoitusta. Sopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Toimeksiantosopimus on perhehoidon keskeinen asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittajakunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet (Perhehoitolaki). Sopimukseen liittyvistä asioista keskustellaan ja sovitaan yhteisessä neuvottelussa. Perhehoidon toimeksiantosopimukset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevaksi. Toimeksiantosopimus tarkastetaan tarvittaessa tilanteen muuttuessa (esimerkiksi muutokset lapsen hoidettavuudessa) tai jos toinen osapuoli sitä vaatii. Pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään yhdessä Perhehoitoyksikkö Pihlajan työntekijän ja tulevan sijaisperheen kanssa ja se tulee olla tehtynä ennen kuin lapsi siirtyy perheeseen. Lyhytaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekevät Pihlajan työntekijät ja postittavat sen allekirjoitettavaksi perhehoitajalle.

13 TOIMINTAOHJE 13 (21) Toimeksiantosopimuksen sisältö Sopijaosapuolet Perhehoidossa oleva henkilö Palkkionsaaja Perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrä sekä kulukorvauksen korvaukset vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä Käynnistämiskorvaus (koskee pitkäaikaista perhehoitoa) Käyttövarat ja niiden maksaminen lapselle ja nuorelle Erityisten kustannusten korvaaminen Pihlajan toimintaohjeen mukaisesti Toimeksiantosopimuksen kesto Sijoitettavan lapsen oikeudet Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaan toteuttaminen, palkkion maksaminen vapaan ajalta (koskee lyhytaikaista perhehoitoa) sekä kustannusten korvaaminen vapaan ajalta Perhehoitajalle tarjottava koulutus, työnohjaus ja valmennus sekä niiden toteuttaminen Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus ja salassapito Perhehoitajan vakuuttaminen Muuta huomioitavaa Allekirjoitukset Palkkio maksetaan perhehoitajalle. Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, kun molemmat puolisot vastaavat perhehoitoon sijoitetun lapsen hyvinvoinnista. Lastensuojelun sijaishuollossa olevalla lapsella ja nuorella on huostaanoton päättymisen jälkeen oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuolto voi jatkua perhehoitona, jolloin siitä tulee tehdä toimeksiantosopimus Irtisanominen ja purkaminen Perhehoitolaki 12 : Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Toimeksiantosopimukseen tulee merkitä näkyviin irtisanomisaika, joka on kaksi kuukautta, ellei toisin ole sovittu. Toimeksiantosopimuksen irtisanojan tulee tehdä irtisanominen kirjallisesti. Kaikkien osapuolien (sijaisperhe, kunnan sosiaalityöntekijä ja Pihlaja) tulee saada kirjallinen tieto irtisanomisesta. Perhe sitoutuu pitämään lasta kaksi kuukautta irtisanomisen jälkeen. Perheellä on oikeus saada hoitopalkkio kaksi kuukautta irtisanomisen jälkeen, mikäli he sitoutuvat hoitamaan lasta ja lapsi asuu edelleen perheessä. Kulukorvaus ja erityishoitopalkkio maksetaan siihen saakka, kun lapsi on perheessä. Mikäli lapselle löytyy uusi sijaishuoltopaikka kunnan toimesta ennen irtisanomisajan päättymistä, on perhe oikeutettu saamaan hoitopalkkio määräajan päättymiseen saakka. Irtisanomisaika astuu voimaan kirjallisen irtisanomisilmoituksen allekirjoituspäivästä alkaen.

14 TOIMINTAOHJE 14 (21) Sopimuksen purkaminen astuu voimaan välittömästi. Jos sijaisperheessä todetaan sellaisia hoidollisia puutteita, ettei sijoitusta voida jatkaa, voidaan toimeksiantosopimus purkaa välittömästi. Tällöin ei makseta kulukorvausta eikä palkkiota. 5.3 VAITIOLO- JA SALASSAPITOVELVOLLISUUS Perhehoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus ja asiakirjasalaisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista , 15 ). Perhehoitajalla on oikeus saada hoidettavasta kaikki tarpeellinen tieto perhehoidon toteuttamiseksi. Perhehoitaja ei voi antaa hoidettavasta tietoja sivullisille hoidon aikana tai sen päätyttyä. Perhehoitaja ei myöskään saa käyttää saamiaan tietoja oman tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Perhehoitoyksikön perheet allekirjoittavat vaitiolositoumuksen ennen lapsen sijoitusta perheeseen. 5.4 ILMOITTAMISVELVOLLISUUS Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaa, joka on sijoittanut hoidettavan sekä Perhehoitoyksikkö Pihlajaan. Perhehoitaja on ilmoitettava, mikäli perheeseen sijoitetaan uusia lapsia, perhehoitajan elämässä tai hänen perheessään tapahtuu elämänmuutoksia (esimerkiksi sairastuminen, parisuhteen muutokset, muutto), perhehoitajan ulkomaanmatka sijoitetun lapsen kanssa, suunnitellut vapaat ja niiden järjestäminen. Lapsen ulkomaanmatkaa varten tulee aina hakea lupa sosiaalitoimesta sekä biologisilta vanhemmilta. Tapaturmista, väkivallanteosta tai muista vahingoista tulee aina ilmoittaa kirjallisesti. 6 PERHEHOIDON PALKKIO JA KULUKORVAUS Perhehoitolaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perhehoitajan minimipalkkion (Perhehoitolaki). Perhehoitoyksikkö Pihlajalla on yhtenäiset palkkiot ja kulukorvaukset kaikkien yksikköön kuuluvien kuntien kesken. Yhdenmukaiset palkkiot vähentävät eriarvoisuutta perhehoitajien välillä ja näin ollen mahdollistaa tasapuolisen kohtelun palkkioiden maksun suhteen. Palkkiot ja kulukorvaukset ja soveltamisohje on toimintaohjeen liitteenä. Sijaishoitajalle ei makseta kulukorvausta, mikäli lapsen hoito tapahtuu sijaisperheen kotona. Perhehoitajan vapaiden aikana sijaishoitajalle maksetaan palkkiot ja kulukorvaukset soveltamisohjeen mukaisesti. Liite: Palkkiot ja kulukorvaukset ja soveltamisohje 7 PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN 7.1 PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN Pitkäaikaiselle perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen

15 TOIMINTAOHJE 15 (21) perustella vähintään 14 vrk perhehoitajana (perhehoitolaki). Vapaita ei voi pitää etukäteen, vaan ne on pidettävä ansainnan jälkeen. Vapaita ei voi vaihtaa rahaksi. Lyhytaikaisissa sijoituksissa vapaapäivien hoitopalkkio (peruspalkkio jokaista lasta kohden) maksetaan määräaikaisen sijoituksen päättyessä. Perhehoitajan tulee pitää vapaat vuoden sisällä ansainta-ajasta. Vapaapäiviä ei voi kerryttää vuotta pidempää aikaa (12 pv). Kunnan sosiaalitoimen tehtävä on organisoida lapsen tarvitsema hoito perhehoitajan vapaan ajaksi. Yksi vaihtoehdoista on sijaishoitaja. Sijaishoitaja voi tulla myös perhehoitajan luonnollisesta verkostosta. Pihlaja tapaa sijaishoitajan sekä tekee sijaishoitajan kanssa sijaishoitajasopimuksen ja maksaa heille hoitopalkkiota sekä kulukorvausta. Perhehoitoyksikkö Pihlaja pyrkii rekrytoimaan ja välittämään sijaishoitajia perhehoitajien vapaiden mahdollistamiseksi. Perhehoitaja voi pitää vapaitaan myös lapsen ollessa esimerkiksi lomaleireillä. Lapsen vierailut biologisten vanhempien/suvun luona eivät pääsääntöisesti ole perhehoitajan vapaata, koska vapaalta käsin he eivät voi ottaa lasta takaisin luokseen. Lapsen ja hänen läheisten ihmisten tapaamisten aikana perhehoitajalla tulee olla valmius ottaa lapsi takaisin, mikäli vierailu päättyy odottamattomasti. Tällöin kyseessä ei ole perhehoitajan vapaa vaan lapsen yhteydenpito läheisiinsä. 7.2 PERHEHOITAJAN SAIRASTUMINEN Hoitopalkkion ja kulukorvauksen keskeytys tulee kyseeseen, mikäli perhehoitaja on sairaslomalla ja lapsen hoito on järjestetty muualla kuin sijaisperheessä. Perhehoitajalle maksetaan enintään 30 vuorokautta hoitopalkkiota, mikäli lasta hoidetaan muualla perhehoitajan sairastumisen aikana. Kulukorvaus keskeytetään 30 vuorokauden jälkeen. 7.3 PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN PERHEHOITAJASTA RIIPPUMATTOMISTA SYISTÄ Jos perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä (esimerkiksi lapsen/nuoren sairaalahoito), voidaan hoitopalkkion maksaminen keskeyttää 30 vuorokauden jälkeen. Palkkiota määritettäessä pitää huomioida, mistä syystä perhehoito on keskeytynyt. Tulee myös huomioida, edellytetäänkö perhehoitajalta yhteydenpitoa lapseen edelleen. Kulukorvausten osalta käytetään harkintaa. Tarvittaessa kulukorvaus puolitetaan tai keskeytetään. Jos keskeytyminen on vain väliaikaista, tulee kulukorvauksissa huomioida kiinteät kulut kuten asuminen. Tällaisissa poikkeustilanteissa asiasta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Poikkeustilanne voi kestää enimmillään 3 kk, jonka jälkeen asia arvioidaan uudelleen maksujen osalta. 8 PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUS Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) 8.1 ELÄKETURVA Perhehoitajalle kertyy eläkettä kaiken suuruisesta hoitopalkkiosta. Perhehoitajalla on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuotta täytettyään. Eläkettä karttuu 68 ikävuoteen saakka, mikäli hän jatkaa perhehoitajana. Perhehoitaja voi lisätä eläketurvaansa vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Perhehoitajan tulee ilmoittaa eläkkeelle jäämisestään hyvissä ajoin omalle vastuutyöntekijälle.

16 TOIMINTAOHJE 16 (21) 8.2 PERHEHOITAJAN TAPATURMAVAKUUTUS Perhehoitoyksikkö Pihlaja on Pihlajan alueen kuntien puolesta vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta (Perhehoitolaki 20, Tapaturmavakuutuslaki 3 ). Tapaturmavakuutus on voimassa silloin, kun vamma tai sairaus tapahtuu työn suorittamisen aikana tai työstä johtuvista olosuhteista (esim. lapsen hoitotilanteessa perhehoitajan selkä venähtää lasta nostaessa tai perhehoitaja kaatuu kauppareissulla). Perhehoitajan omalla vapaa-ajalla tapahtuneet vahingot eivät kuulu sijoittajan vakuutuksen piiriin. Mikäli perhehoitajalle tapahtuu työtapaturma, tulee perhehoitajan ilmoittaa viipymättä (ensimmäisenä arkipäivänä) tapaturmasta Perhehoitoyksikkö Pihlajaan vastuutyöntekijälle tai Pihlajan päivystyspuhelimeen. 8.3 SIJOITETTAVAN LAPSEN VAKUUTTAMINEN Sijoittavalla kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta vakuuttaa sijoitettavaa lasta. Perhehoitoliitto suosittaa sijaisperheen ottavan laajennetun kotivakuutuksen, johon liittää mukaan sijoitettavan lapsen. Tällöin myös sijoitettavan lapsen omaisuus on mukana perheen kotivakuutuksessa. Suosittelemme sijaisperhettä ottamaan yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä ja tarkistamaan, tuleeko sijoitettavan lapsen tiedot olla mukana vakuutussopimuksessa. Sijaisperhe voi myös vakuuttaa erikseen omistamiaan arvokkaampia esineitä vahingon varalle, sillä Pihlaja ei maksa lapsen aiheuttamia omaisuusvahinkoja. 9 PERHEHOITAJAN TUKI Perhehoitoyksikkö Pihlaja vastaa perhehoitajien tuesta lapsen sijoituksen aikana. Tuen muodot ovat alun intensiivinen tuki, tehostettu tuki, pienryhmätoiminta, ryhmätyönohjaus, täydennyskoulutus sekä virkistystoiminta. Perhehoitoyksikkö Pihlajan järjestämän tuen lisäksi perhehoitajilla on oikeus sosiaalihuoltolain mukaisiin lapsiperheille annettaviin tukitoimiin. 9.1 ALUN INTENSIIVINEN TUKI JA PERUSTUKI Perhehoitoyksikkö Pihlaja tarjoaa perhehoitajille alun intensiivistä tukea silloin, kun lapsi sijoitetaan pitkäaikaisesti perheeseen. Perhehoitajaa ja hänen perhettä tuetaan intensiivisesti sijoituksen kaksi ensimmäistä vuotta. Perhehoitajan vastuutyöntekijä nimetään Perhehoitoyksikkö Pihlajasta. Ensimmäisen kahden vuoden aikana Pihlajan vastuutyöntekijä tapaa perhehoitajaa ja perhettä 4-6 kertaa perheen kotona tai muualla sovitussa paikassa. Tapaamisten välillä Pihlajan vastuutyöntekijä voi pitää yhteyttä perhehoitajaan puhelimitse ja sähköpostilla. Tapaamiset ovat suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Alun intensiiviseen tukeen kuuluu myös pienryhmätoiminta ja erilaiset täydennyskoulutus- ja virkistyspäivät. Ensimmäisen kahden sijoitusvuoden jälkeen sijaisperhe siirtyy perustuen piiriin. Näiden vuosien aikana vastuutyöntekijä tapaa sijaisperhettä kerran vuodessa. Tämän lisäksi sijaisperheiden odotetaan osallistuvan muihin ryhmämuotoisiin tukiin kuten työnohjaukseen, täydennyskoulutukseen ja virkistykseen. Pihlajasta tarjottavan tuen ohella sijaisperheellä on kontakti lapsen asioista

17 TOIMINTAOHJE 17 (21) vastaavaan sosiaalityöntekijään ja lapselle järjestetään säännöllisesti asiakassuunnitelmaneuvottelut, joihin sijaisperhe osallistuu. 9.2 TEHOSTETTU TUKI Perhehoitajalle voidaan tarjota tehostettua tukea perhetilanteen sitä vaatiessa ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Päätöksen tehostetusta tuesta tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Kriisitilanteeksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa on riski sijoituksen katkeamiselle. Tehostetun avun tavoitteena on turvata sijoituksen jatkuminen. Sijaisperheellä on käytössä kuntien tavanomaiset perheille suunnatut palvelut kuten perheneuvola. Tehostettu tuki suunnitellaan yhdessä Perhehoitoyksikkö Pihlajan kanssa. Tehostettua tukea suunnittelee ja koordinoi sijaisperheen vastuutyöntekijä yhteistyössä perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Tehostettu tuki on aina määräaikaista ja selkeästi rajattua. Tehostettuun tukeen voivat kuulua tiiviit puhelinkontaktit, kotikäynnit ja tarvittaessa perhekohtainen työnohjaus sekä perhetyö tai kotiapu. Tehostetun tukijakson jälkeen tehdään aina yhteinen arviointi jatkotyöskentelystä. 9.3 PIENRYHMÄTOIMINTA Sijoituksen ensimmäisen vuoden aikana perhehoitaja voi osallistua ohjattuun pienryhmätoimintaan. Pienryhmän ohjaajana toimivat Pihlajan työntekijät. Pienryhmän tapaamisia on 8 10 ja ryhmä kokoontuu yhteen 9 10 kuukauden ajan. Ohjatun pienryhmätoiminnan loputtua perhehoitajia tuetaan ja kannustetaan jatkamaan Pihlajan järjestämässä ryhmätyönohjauksissa. 9.4 RYHMÄTYÖNOHJAUS Pihlajan alueen perhehoitajille tarjotaan lain mukaisesti työnohjausta. Työnohjaus toteutetaan ryhmämuotoisena. Tarkoitus on, että perhehoitaja osallistuu pienryhmään sijoituksen alussa (ks. edellä) ja siirtyy sitten työnohjausryhmiin. Työnohjauksiin on oikeus osallistua koko sijoituksen ajan. Kriisitilanteissa ja perhehoitajan asuessa kaukana Pihlajan alueelta vastuutyöntekijä voi tilata/ostaa Pihlajasta (ensisijaisesti) tai muualta perheelle yksilötyönohjausta (ks. edellä). 9.5 KOKEMUSASIANTUNTIJA Yksi Pihlajan tukimuodoista on mahdollisuus saada tukea Pihlajan alueen kokemusasiantuntijoilta. Uudet ja haastavassa tilanteessa olevat sijaisperheet voivat saada koulutetun kokemusasiantuntijan tukea. Kokemusasiantuntija, sijaisperhe ja vastuutyöntekijä sopivat tavoitteet tuelle sekä sen määrän. Samat kokemusasiantuntijat ovat myös perhehoitajuutta harkitsevien perheiden käytettävissä. Näiden henkilöiden yhteystiedot löytyvät Pihlajan kotisivuilta ja heihin on mahdollista olla yhteydessä ja kuulla autenttisia kokemuksia perhehoitajana toimimisesta. 9.6 TÄYDENNYSKOULUTUS JA VIRKISTYSTOIMINTA Perhehoitoyksikkö Pihlaja järjestää koulutusta ja virkistystä 1 2 kertaa vuodessa sijais- ja tukiperheille. Virkistys voi olla yhteinen teatteriretki, urheilutapahtuma, huvipuisto, talvirieha, kesäpäivä, pikkujoulu, naisten-/miestenpäivät. Täydennyskoulutuksista ja virkistystoiminnasta ilmoitetaan Pihlajan nettisivuilla ja tiedotuskirjeissä.

18 TOIMINTAOHJE 18 (21) 10 TUKIPERHETOIMINTA Tukiperhetoiminta on yksi sosiaalihuoltolain perusteella tarjottu sosiaalipalvelu eli peruspalvelun tukitoimi. Tukiperhe on erityisesti lapsen tukena hänen terveytensä ja kehityksensä turvaamiseksi. Tukiperheen tarpeen voi aiheuttaa lapsen erityishoidettavuus, maahanmuuttajatausta/kulttuuriin sopeutuminen, lapsen perhettä äkillisesti kohdannut kriisi tai perheen muu vaikea elämäntilanne, jolloin lapsi tarvitsee korvaavaa hoitoa perheympäristössä. Tukiperhetoiminta on määräaikaista, enintään 1 vuosi kerrallaan. Tukiperheessä käyvät lapset ovat pääsääntöisesti yli 3-vuotiaita (3-12 v.). Lapsi käy tukiperheessä pääsääntöisesti yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja mahdollisuuksien mukaan pidemmillä lomilla. Tukiperhetoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Palvelu tulee kirjata lapsen asiakassuunnitelmaan ja/tai palvelutarpeen arvioon. Toiminnalle asetetaan selkeät ja konkreettiset tavoitteet sekä keinot, joiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida TYÖNJAKO PERHEHOITOYKSIKKÖ PIHLAJAN ALUEELLA Perhehoitoyksikkö Pihlajaan kuuluu kaksitoista kuntaa, joille Perhehoitoyksikkö Pihlaja rekrytoi ja välittää tukiperheitä. Perhehoitoyksikkö Pihlaja vastaa myös tukiperheiden valmennuksesta. Pihlaja huolehtii tukiperheille maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten määrittämisestä, maksupäätöksistä ja maksatuksesta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Lapsen kotikunnassa tehdään tarvittava päätös tukiperhetoiminnasta sekä siitä, että Perhehoitoyksikkö Pihlajalle on delegoitu tukiperhesopimukseen ja palkkionmaksuun liittyvät tehtävät. Perhehoitoyksikkö Pihlajassa tukiperheille tarjotaan pienryhmätapaamisia ja mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutuksiin ja virkistystoimintaan TUKIPERHEEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Perhehoitoyksikkö Pihlaja hyväksyy uudet tukiperheet ja välittää tukiperheitä yksikön kuntiin. Välityksessä otetaan huomioon lapsen ja hänen perheensä toiveet tukiperheestä, lapsen työntekijän näkemys sopivasta perheestä sekä tukiperheen valmiudet ja toiveet tukisuhteeseen tulevasta lapsesta Tukilasten määrä enimmillään 3 tukilasta / yhden vanhemman perhe enimmillään 4 tukilasta/ kaksi vanhempaa perheessä Tukiperheessä voi olla hoidettavana enintään 7 alle 18-vuotiasta lasta (mukaan lukien perheen omat lapset ja erityishoidettavat aikuiset), joista enintään neljä alle 10-vuotiasta. Perhe voi toimia enimmillään kahdelle eri perheelle tukiperheenä eri viikonloppuina. Tukiperheessä voivat vierailla vain yhden perheen lapset kerrallaan. Perheelle tulisi mahdollistaa vapaa viikonloppu joka toinen viikko. Mikäli tukiperheen vanhemmat eivät ole työssäkäyviä, tulee kuukaudessa heille mahdollistaa yksi vapaa viikonloppu. Jos tukiperheellä on viikonloppuna vain yksi tukilapsi, voi samaan aikaan tukiperheessä olla toisen perheen tukilapsi, mikäli lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät näkevät sen lapsen edun mukaiseksi eikä se ole tukiperheessä samaan aikaan olevan tukilapsen yksilöllistä tukiperhetarvetta vastaan.

19 TOIMINTAOHJE 19 (21) Maantieteelliset etäisyydet Tukiperhe sitoutuu tarvittaessa kuljettamaan lasta ja osallistumaan yhteisiin neuvotteluihin. Jotta lapsen vanhempien ja tukiperheen olisi helppo järjestää matkustaminen, Perhehoitoyksikkö Pihlaja on suositellut, että tukiperheet sijaitsevat tukilapsen kodista enimmillään 50 km etäisyydellä Perheen keskittyminen tiettyyn toimintaan (Katso toimintaohjeen kohta 2.2) Tukiperhetoiminnan ehdottomat esteet Ehdottomat esteet ryhtyä tukiperheeksi: Akuutti/toistuva/pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus Akuutti/toistuva/pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus Akuutti/toistuva/pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä Akuutti huoltajuuskiista Kriisi omassa elämäntilanteessa Vakava sairaus perheessä Arjenhallinnan vaikeudet perheessä 10.3 TUKIPERHEVALMENNUS Perhehoitoyksikkö järjestää tukiperhetoiminnasta kiinnostuneille perheille valmennuksen. Tavoitteena on, että jokainen uusi tukiperheeksi ryhtyvä saa valmennuksen. Tukiperhevalmennus on prosessi, jonka aikana sekä perhe että kouluttajat voivat arvioida perheen valmiuksia ja halukkuutta ryhtyä tukiperheeksi. Perheellä on mahdollisuus valmennuksen aikana myös arvioida omia mahdollisuuksia sitoutua toimintaan. Perhehoitoyksikkö Pihlaja järjestää vähintään 1 2 tukiperhevalmennusta vuosittain. Tukiperhevalmennuksen kesto on h ja se käsittää 2 4 ryhmätapaamista. Valmennuksen aikana perhettä tavataan heidän kotona, jossa arvioidaan koko perheen ja kodin olosuhteiden soveltuvuutta tukiperhetoimintaan. Tarvittaessa perhettä tavataan toisen kerran Pihlajan toimitiloissa TUKIPERHEPROSESSI Kunnan peruspalveluiden työntekijä tai lastensuojelun sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa, että lapsi tarvitsee tukiperhettä. Työntekijä täyttää hakemuksen omalta osaltaan ja toimittaa tilauksen kunnan tukiperhetoiminnan yhdyshenkilölle. Yhdyshenkilö lähettää tukiperhehakemuksen Pihlajaan, koordinoi kuntansa tilauksia, jonoa sekä sopimusten jatkoja. Pihlajassa hakemus käsitellään ja valitaan lapselle mahdollisimman sopiva tukiperhe. Tukiperheeseen otetaan yhteyttä ja esitellään lapsi heille. Jos tukiperhe on valmis vastaanottamaan lapsen, Pihlajan työntekijä ottaa yhteyttä tilauksen tehneeseen tukiperhetoiminnan yhdyshenkilöön ja esittelee mahdollisen tukiperheen. Yhdyshenkilö huolehtii lapsen perheen ja tukiperheen tutustumistapaamisista ja tukisuhteen aloittamisesta. Lapsen kotikunnasta toimitetaan Pihlajaan päätös tukiperhetoiminnan aloittamisesta, jonka perusteella Pihlajan tukiperhetoiminnan vastaava työntekijä tekee tukiperheen kanssa tukiperhesopimuksen enintään vuodeksi kerrallaan ennen kuin lapset alkavat käymään tukiperheessä. Tukiperhetoiminnan tarvetta arvioidaan vähintään vuoden välein. Tukiperhe toimittaa havainnointilomakkeen lapsesta kunnan tukiperhetoiminnan yhdyshenkilölle 1-2 kk ennen sopimuksen päättymistä. Lapsen kotikunnasta toimitetaan Pihlajaan päätös/tieto tukiperhetoiminnan jatkoista ennen edellisen sopimuksen päättymistä.

20 TOIMINTAOHJE 20 (21) Lapsen tukiperhehakemus on voimassa 6 kk. Jos lapselle sopivaa tukiperhettä ei löydy tässä ajassa, tilaus palautetaan kunnan tukiperhetoiminnan yhdyshenkilölle. Mikäli lapsen tukiperhetarve raukeaa ennen sopivan tukiperheen löytymistä, tulee kunnan tukiperhetoiminnan yhdyshenkilön perua hakemus TUKIPERHESOPIMUS Tukiperhesopimus tehdään tukiperheen kanssa ennen jokaista tukiperhesuhteen aloittamista. Sopimus tehdään jokaisen tukiperheeseen tulevan lapsen osalta erikseen. Tukiperhesopimus on tukiperhehoidon keskeinen asiakirja, jossa tukiperhe ja lapsen kotikunta/perhehoitoyksikkö Pihlaja sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Sopimukseen liittyvistä asioista keskustellaan ja sovitaan yhteisessä neuvottelussa. Tukiperhesopimukset tehdään aina määräaikaiseksi, enintään vuodeksi kerrallaan. Tukiperhesopimus tarkastetaan tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Tukiperhesopimus tehdään yhdessä Perhehoitoyksikkö Pihlajan työntekijän ja tulevan tukiperheen kanssa, kun Pihlajaan on toimitettu kunnan päätös aloittaa tukiperhetoiminta Tukiperhesopimuksen sisältö Sopijaosapuolet Tukiperheessä oleva henkilö Tukiperhetoiminnan yhdyshenkilö kunnassa Sopimuksen voimassaoloaika Tapaamissuunnitelma Tukiperhetoiminnan arviointitapaamisen ajankohta Tukiperhesopimuksen irtisanominen Palkkionsaaja Tukiperheelle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrä Erityisten kustannusten korvaaminen Pihlajan toimintaohjeen mukaisesti Tukiperheessä olevan lapsen oikeudet Tukiperheen tuki sekä perheen yhdyshenkilö Pihlajassa Tukiperheelle tarjottava koulutus ja valmennus sekä niiden toteuttaminen Tukiperheen vaitiolovelvollisuus ja salassapito Tukiperheen vakuutusasiat: tukiperheet ja tukiperheessä käyvät lapset eivät ole erikseen vakuutettuja. Allekirjoitukset Palkkio maksetaan lapsikohtaisesti tukiperheen toiselle vanhemmalle. Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, kun molemmat puolisot vastaavat tukiperheeseen tulevan lapsen hyvinvoinnista Irtisanominen ja purkaminen Tukiperhesopimus on aina määräaikainen, enintään vuoden voimassa. Tukiperheiden toivotaan sitoutuvan ottamaan lapsi luokseen tarvittaessa tapaamissuunnitelman mukaisesti määräajan umpeutumiseen saakka. Mikäli tukiperhe joutuu lopettamaan tukiperhesopimuksen ennen määräajan umpeutumista, perhe ilmoittaa asiasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Perhehoitoyksikkö Pihlajaan tukiperhetoiminnan vastaavalle työntekijälle ja lapsen kotikunnan tukiperhetoiminnan yhdyshenkilölle.