LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON, TUKIPERHETOIMINNAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN SUOSITUS

Transkriptio

1 JJR / Juvan kunta Perusturvan yhteislautakunta Juva LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON, TUKIPERHETOIMINNAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN SUOSITUS PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN alkaen Hyväksytty perusturvan yhteislautakunnassa Tarkistettu perusturvan yhteislautakunnassa /Juva /Joroinen /Rantasalmi

2 2 LASTENSUOJELU PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN SUOSITUS PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN ALKAEN 1 LASTEN JA NUORTEN PERHEHOIDON KÄSITTEITÄ 1.1. Perhehoito 1.2. Perhekoti 1.3. Lapsen kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämien 1.4. Perhekodin sopivuus 1.5. Perhehoitajan ja kunnan välinen toimeksiantosopimus 1.6. Toimeksiantosopimus 1.7. Perhehoitajan sosiaaliturva 1.8. Perhehoidon vakuutukset 1.9. Lasten lukumäärä Perhehoidon valvonta Perheiden valmennuksen ja valinnan toteutus JJR:ssä 2 PERHEHOIDON HOITOPALKKIO 3 KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 3.1. Kulukorvaus 3.2. Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä 3.3. Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus 3.4. Terapia ja terveydenhuolto 3.5. Opiskelukulut 3.6. Harrastuskulujen korvaaminen 3.7. Lapsen loman vietosta aiheutuvat kustannukset 3.8. Korvaus oman auton käytöstä 3.9. Muut erityiset kulut Lapsen käyttövarat 4 KÄYNNISTÄMISKORVAUS 5 KELAN ETUUDET 6 VAPAAOIKEUS

3 7 KOULUTUS, TYÖNOHJAUS JA PERHEHOIDON MUUT TUEN MUODOT 7.1. Koulutus 7.2. Sosiaalityön ammatillinen tuki 7.3. Vertaistuki 7.4. Työnohjaus 8 TOIMEKSIANTOSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA PURKAMINEN 9 LASTENSUOJELUN JÄLKIHUOLTO JA ITSENÄISTYMISVARAT 10 ITSENÄISESTI ASUVAN NUOREN AVUSTAMINEN 11 TUKIPERHETOIMINTA Tukiperheen rikostaustan selvittäminen Tukiperhevalmennus Hoitopalkkio ja kulukorvaus 12. TUKIHENKILÖTOIMINTA Tukihenkilön rikostaustan selvittäminen Palkkio tukihenkilölle Korvaus tukihenkilölle 3 Liitteet: Perustiedot lapsesta perhehoitosopimusta tehtäessä Perhehoidon toimeksiantosopimuksen esitiedot

4 1 LASTEN JA NUORTEN PERHEHOIDON KÄSITTEITÄ Laissa mainittu lääninhallitus on alkaen muuttunut Aluehallintovirastoksi Perhehoito Sosiaalihuoltolaki 25 ( /311) 1.2. Perhekoti Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Sosiaalihuoltolaki 26 ( /311) Perhekodilla tarkoitetaan lääninhallituksen luvan saanutta tai perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. ( /604) Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhehoitajasta säädetään perhehoitajalaissa. ( /604) JJR:ssä ennen perhehoitosopimuksen hyväksymistä perhekoti tulee hyväksyä perhekodiksi, hallintosäännön mukaan perhepalvelupäällikkö päättää sijoituspaikan (hyväksyy perhekodin) Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Taustalla Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Perhehoitajan rikosrekisteriote 5 Jos perhehoitolain 1 :ssä tarkoitettu toimeksiantosopimus koskee perhehoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan tai kuntayhtymän ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. Ohje: Mikäli perhehoitolain toimeksiantosopimus koskee perhehoidon antamista alaikäiselle, tulee ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää nähtäväksi kaikkien samassa taloudessa asuvien täysi-ikäisten rikosrekisteriote. Rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika 6 Rikostaustan selvittämiseksi tämän lain nojalla esitetty rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi.

5 5 Merkintä rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen palauttaminen 7 Rekisteriotteen nähtäväksi esittäneen henkilön henkilötietoihin saadaan tehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen tunnistetiedoista. Työnantaja tai muu henkilö, joka on tämän lain mukaan saanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi, ei saa ottaa siitä jäljennöstä. Rikosrekisteriote on palautettava otteen esittäneelle henkilölle viipymättä Perhekodin sopivuus Sosiaalihuoltoasetus 12 ( /419) Kunnan tai kuntainliiton on sosiaalihuoltolain 26 :ssä tarkoitetun perhekodin sopivuutta harkitessaan kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti samoin kuin perhehoitoa antavan henkilön yhteistyökykyyn kunnan tai kuntainliiton ja perhehoitoon sijoitettavalle henkilölle läheisten henkilöiden kanssa. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Lastensuojelulaki 50 (417/2007) Sijaishuoltopaikan valinta Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Kunnan sosiaalityöntekijä selvittää sijaishuoltoa tarvitsevan lapsen tarpeet yhdessä lapsen, hänen perheensä ja lähiverkoston kanssa. Lapsen tarpeiden kokoamisessa käytettävä lomake on liitteenä n:o Perhehoitajan ja kunnan välinen toimeksiantosopimus Perhehoitajalaki 1 (312/92) Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Mikäli perheessä hoidetaan samanaikaisesti enempää kuin neljää lasta (enintään seitsemää): Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi vaaditaan sosiaalihuoltolain 26 a :n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa, että ainakin toisella hoitopaikassa asuvista hoito- ja

6 kasvatustehtäviin osallistuvista henkilöistä on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimukseen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään Toimeksiantosopimus Perhehoitolaki 4 : Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 6) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; sekä 9) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista. Toimeksiantosopimukseen tulee myös sisältyä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Ohjeita toimeksiantosopimuksen tekemiseen liittyen löytyy myös osoitteesta: Perhehoitajan sosiaaliturva Ks. Perhehoidon tietopaketti: Perhehoidon vakuutukset Perhehoitolaki 8 : Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisten viranhaltijain ja työntekijän eläkelaissa (202/64). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/48).

7 Käytäntöön soveltaminen: Lasten lukumäärä Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavien perhehoitajien tapaturmavakuuttaminen kuuluu sijoittajakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Juvan, Joroisten ja Rantasalmen kunta on vakuuttanut perhehoidossa olevan lapsen/nuoren henki-, tapaturma- tai vahingonkorvausvakuutuksella. Sijoittajalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa perhehoidossa oleville henkilöille em. vakuutuksia. Kunta on viime kädessä korvausvelvollinen, jos lapsen aiheuttamia aineellisia vahinkoja ei korvata perheen tai lapsen vakuutuksesta. Sosiaalihuoltolaki 26 a ( /311) Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus. Erityisestä syystä voidaan 1 ja 2 momentissa säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä Perhehoidon valvonta Perhehoidon valvonnasta huolehtivat sijoittajakunta ja sijoituskunta (sijaintikunta) yhteistoiminnassa. Sijoittava kunta ilmoittaa sijoituskunnan sosiaalitoimelle kunnan alueelle toteutuneista sijoituksista. Lastensuojelulaki 78 (417/2007): Kunnan ilmoitus sijoitettavasta lapsesta Tämän lain 16 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa tarvittavien lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi sekä sijaishuoltopaikan valvonnan toteuttamiseksi lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jonka on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. Lastensuojelulaki 79 (417/2007): Sijaishuollon valvonta Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvit-

8 semansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on 16 :n 2 ja 3 momentin mukaisesti järjestettävä. Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja lääninhallitus. Valvontaa toteuttaessaan niiden tulee toimia yhteistyössä 1 momentissa mainitun sijoittajakunnan kanssa. Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä 2 momentissa tarkoitetuille sijoituskunnalle ja lääninhallitukselle sekä tiedossaan oleville muille lapsia samaan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille Perheiden valinta JJR:ssä JJR:n alueella pyritään valitsemaan perheiksi sellaisia perheitä, jotka ovat käyneet Pride-valmennuksen. Tällä hetkellä valmennusta saa Etelä-Savon sijaishuollon kehittämishankkeen puitteissa, 8 Lastensuojelulaki 32 (417/2007): Lapsen läheisverkoston kartoittaminen Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Henkilölle, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee tarvittaessa turvata perhehoitajalain (312/1992) 4 :n 1 ja 2 momentissa mainitut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi. Lapsen lähi- ja sukulaisverkostosta sijaisperheeksi haluavalle perheelle, jolla ei ole olemassa sijaisperheenä toimimiseen ns. ehdottomia esteitä, esitetään PRIDEvalmennusta. 2 PERHEHOIDON HOITOPALKKIO Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 11/2009, Perhehoidon palkkiot ja kustannusten korvaaminen 2010: Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tulee perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

9 Hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 336,41 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. 9 Käytäntöön soveltaminen: Perhehoidon hoitopalkkiosuositus v (palkkakertoimet huomioiden) /kk /vrk Hoitopalkkio 559,70 18,65 Pääsääntöisesti sijaisperheessä asuvan alle 21-vuotiaan lapsen/nuoren hoidosta maksetaan perhehoitajalle tämä kokoaikainen hoitopalkkio. Perhehoitajalle maksetaan kuitenkin hoitopalkkio 405,85, kun: alle 18-vuotias lapsi asuu viikot toisella paikkakunnalla ja käy viikonloput sijaisperheessä alle 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, maksetaan 3. sairaalassaolokuukaudesta eteenpäin palkkio tämän suuruisena Perhehoitajalle maksetaan kuitenkin hoitopalkkio 348,00, kun: Hoitopalkkion korottaminen: yli 18-vuotias nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä yli 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, maksetaan hoitopalkkion vähimmäismäärä 3. sairaalassaolokuukaudesta eteenpäin. nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä. Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta, kun: 1. Lapsi saa Kelan maksamaa Lain vammaisetuuksista 570/2007 mukaista alle 16- vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea tai aiemmin myönnettyä lapsen hoitotukea. Palkkiota korotetaan seuraavasti: Perusvammaistuki korotus palkkioon 30 % Korotettu vammaistuki korotus palkkioon 50 % Ylin vammaistuki korotus palkkioon 100 % Palkkio tarkistetaan Kelan hoitotuen tarkistuksen yhteydessä. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän päätöksen mukaisesti. 2. Vaikka lapsi ei saa Kelan em. vammaisetuuksia ja lapsen tilanteen tuntevat työntekijät (esim. sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen hoidon tai lapsen lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haasteelliseksi suositellaan hoitopalkkioon 30 %: n korotus. Korotus tarkistetaan asiakassuunnitelman yhteydessä vuosittain. 3. Mikäli asiakassuunnitelmassa sovitusti sijaisvanhemmista jompikumpi jää pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen/lapsien hoidon kotona, voidaan kokoaikaista perushoitopalkkiota korottaa ansiotyöstä poissaolon ajaksi 100 % ensimmäisen lapsen osalta. Seuraavien sisarusten perushoitopalkkiota suositellaan korotettavak-

10 10 si 50 %. Päätös korotuksesta on voimassa määräaikaisesti. Jos sijoitettava lapsi on yli 3-vuotias, on korotus voimassa 12 kk. Jos sijoitettava lapsi on alle 3-vuotias, on korotus voimassa lapsen 3-ikävuoteen asti, kuitenkin aina vähintään vuoden sijoituksen alkamisesta. 4. Hoitopalkkio suositellaan maksettavaksi kaksinkertaisena tilanteissa, joissa: lapsi / nuori on erityisen vaativahoitoinen ja lapsen / nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto ja sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen ja sijaisperhe on käynyt PRIDE valmennuksen ja ainakin toisella sijaisvanhemmalla on sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan koulutus ja 5. Kohdassa 4 mainittujen edellytyksien lisäksi: jos ainakin toinen sijaisvanhempi hoitaa päätoimisena tehtävänään lasta kotonaan toimeksiantosuhteisena perhehoitajana hoitopalkkio suositellaan maksettavaksi kolminkertaisena 6. Kohdassa 4 mainittujen edellytyksien lisäksi: lapsi tarvitsee fyysisen ja/tai psyykkisen sairauden vuoksi aikuisen tiiviin kokoaikaisen huolenpidon esim. traumaattisista kokemuksista tervehdyttävän vuorovaikutuksen koko aikaisesti suositellaan perhehoitajalle maksettavaksi hoitopalkkio nelinkertaisena. 3 KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 3.1. Kulukorvaus Perhehoitajalle maksettavia kulukorvauksien määrää tarkistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfon mukaisesti. Perhehoidon kulu- ja käynnistämiskorvaukset on sidottu elinkustannusindeksiin. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on lukien 375,08 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Käytäntöön soveltaminen: Kulukorvaussuositus v. 2010: / kk / vrk vuotiaasta 482,00 16, vuotiaasta 553,00 18,30

11 Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei vähennetä Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaanhoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta Kännykkämaksu kuuluu kulukorvaukseen, saldoraja sovitaan sijaisperheen, lapsen ja huoltajien kanssa 3.2. Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä Kun nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä, maksetaan sijaisperheelle kulukorvausta 199 /kk. Nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuoltona toimeentulotuella (esim. suuret matkakulut) Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen vähentämisestä. Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne. ) Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus 3.4. Terapia ja terveydenhuolto Perhehoitajan tulee ilmoittaa yhdyshenkilölle välittömästi esimerkiksi palkkioiden ja korvauksien maksuperusteissa tapahtuneet muutokset. Ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaoloja, kuten sairaalajakso. Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustannukset kuten terveyskeskusmaksut, lääkekustannukset infektiosairauksista jne. 21 / kk saakka. Erikseen korvataan sairaalamaksut, poliklinikkamaksut, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, piilolinssit, hammashoito ja muut ei tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Mahdollinen hoitotuki huomioidaan sen myöntämisperusteena olevasta sairaudesta aiheutuvia kuluja korvattaessa. (ks. Kelan etuudet: Sovitut lapsen terapiasta aiheutuneet kulut matkakuluineen korvataan noudattaen Kelan oman auton käytöstä määrättyä kilometrikorvausta, siltä osin kuin sairausvakuutus ei niitä huomioi. Sijaisvanhemman ansiomenetys asiakassuunnitelmassa sovitusta palkattomasta poissaolosta korvataan työnantajalta saadun todistuksen perusteella kohtuulliselta osin.

12 Opiskelukulut Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset, joista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti sosiaalityöntekijän kanssa. Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta) ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot. Perhehoidossa olevan/olleen alle 21 vuotiaan nuoren keskiasteen tai lukion sekä ensimmäisen ammattitutkinnon suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opintolainalla. Mikäli nuori kuitenkin nostaa opintolainan, sovitaan hänen kohdallaan taloudellinen avustaminen erikseen. Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla (eikä sijaisperheelle makseta täyttä kulukorvausta), voidaan nuorta avustaa toimeentulotukinormia soveltaen ottaen tulona huomioon opintoraha ja asumislisä, menona yksinäisen perusosa. Taloudellinen tuki maksetaan huoltosuunnitelman mukaisesti joko sijaisperheelle tai nuorelle itselleen Harrastuskulujen korvaaminen Kulukorvaus kattaa harrastuksesta ja harrastusvälineistä aiheutuneita kuluja noin 27 /kuukausi. Mikäli säännöllisestä harrastuksesta aiheutuvat kustannukset ovat enemmän, korvataan siitä aiheutuvia kustannuksia enintään 500 / vuosi. Polkupyörän ja kypärän hankintaa avustetaan enintään 400 lapsen tarpeen mukaisesti. Koululiikunnassa vaadittavat hiihto- ja luistelutarvikkeet korvataan lapsen tarpeen mukaisesti, kustannukset enintään Lapsen loman vietosta aiheutuvat kustannukset Lomamatkat/leirit sovitaan erikseen asiakassuunnitelmassa. Lapsen lomanvietosta aiheutuvia kuluja (matkakulut ja leirikulut) korvataan enimmillään 200 euroa joka toinen vuosi. Summa maksetaan, kun se on suunnitelmallisesti kohdennettu ja sen käytöstä on sosiaalityöntekijän kanssa erikseen sovittu Korvaus oman auton käytöstä Perhehoitajille ja tukiperheille korvataan oman auton käytöstä Kelan ohjeen mukaan. Korvausta maksetaan tukiperheille tilanteissa, joissa he ovat joko hakeneet lapsen luokseen tai vieneet lapsen takaisin kotiinsa sekä sijaisperheille tilanteissa, jotka liittyvät lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin tai tapaamisiin Muut erityiset kulut Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut korvataan erikseen. Lapsen matkakulut vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti. Tietokoneen hankintaa voidaan avustaa vain erityisistä syistä ja tällöinkin kohtuullisesti tietokoneiden yleisen hintatason mukaisesti.

13 13 Nuoren valmistuessa ammattiin tai päästessä ylioppilaaksi häntä muistetaan noin 85 :n lahjalla. Rippijuhlaa tai muuta tilaisuutta muistetaan noin 40 :n lahjalla tai muistamisella. Päivähoitokulut korvataan. Ensisijaisesti suositellaan kunnallista päivähoitoa Lapsen käyttövarat Lastensuojelulain 55 (417/2007): Sen lisäksi, että opintoja ja harrastuksia tuetaan:...lapselle tai nuorelle on hänen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tarpeitaan varten annettava kalenterikuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti: alle 15-vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan (0-4 vuotiaat 5 e/kk, 5-10 vuotiaat 10 e/kk, vuotiaat 25 e/kk) 15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa elatusturvalain (671/1998) 7 :ssä säädetystä yhdelle lapselle suoritettavasta elatustuen määrästä. Alaikäisellä on oikeus itse päättää 2 momentin perusteella maksettujen varojen käytöstä sen estämättä, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään. Lapsen sijoituspaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Käyttövaran suuruus on 46,51 /kk vuonna Käyttövarat sisältyvät kuukausittaiseen kustannusten korvaukseen. Perhehoitaja pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja toimittaa kirjaukset kerran vuodessa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Käyttövarat sisältävät lapsen omaan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut varat, käyttövarojen tarkoituksena on opettaa lapselle oman rahan käyttöä. 4 KÄYNNISTÄMISKORVAUS Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 11/2009: Perhehoidon palkkiot ja kustannusten korvaaminen Käynnistämiskorvauksen määrää tarkistettaessa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfoa. Käynnistämiskorvaus Laki perhehoitolain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta (859/2009) on tullut voimaan Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on lukien 2 663,76 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Tähän enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja sekä lisäksi sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus- ja muita perushankintoja.

14 14 Osana perhehoitajalle maksettavaa käynnistämiskorvausta voidaan korvata perhehoitajan itse maksamat PRIDE valmennuksen materiaalikustannukset. Käynnistämiskorvauksen määrä tarkistetaan vuosittain. Käytäntöön soveltaminen: Sijaisperhe laatii luettelon lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Perhehoitoliiton suosituksen mukaan käynnistämiskorvauksen kuoleentumisajasta voidaan sopia vaihdellen 3-5 vuoden välillä. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden sopia kuoleutumattoman osan takaisinmaksusta tai esim. välineiden luovuttamisesta kunnalle tai sijoitetun lapsen käyttöön edelleen. 5 KELAN ETUUDET Lapsilisä maksetaan Lapsilisälain (796/1992) 6.2 :n mukaan perhehoitajalle. Kustannuskorvausta ei vähennetä tämän perusteella. Vammaistuet peritään hoidon korvaukseksi, josta kerrytetään itsenäistymisvaroja. 6. VAPAAOIKEUS Perhehoitajalaki 6 (312/92) Oikeus vapaaseen Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Palkkion maksamisesta perhehoitajan vapaan ajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi. Vapaaoikeuden toteuttamisvaihtoehdot Toimeksiantosopimuksen teon yhteydessä neuvotellaan perhehoitajan kanssa vapaaoikeuden toteuttaminen jollain seuraavista vaihtoehdoista: 1. Perhehoitaja voi valita vapaaoikeutensa toteutettavaksi siten, että hän itse järjestää lapsen hoidon vapaansa ajalle ja vapaajärjestelyistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset korvataan kulukorvauksena.

15 Yleisenä periaatteena: Perhehoitajan valinnan mukaan pitämätön vapaaoikeus korvataan palkkiolla. Ylimääräinen hoitopalkkio on sovittu hoitopalkkio jaettuna 30 x 12 (jos täysi kalenterivuosi), ylimääräinen palkkio maksetaan kerran vuodessa joulukuussa. 3. Kunta voi järjestää perhehoidossa oleville lapsille samanaikaisesti sijaishoidon perhehoitajan vapaaoikeuden ajalle eritavoin, esim. järjestämällä MLL:n lastenhoitajan, tukiperhehoidon, tilapäisen sijoituksen toiseen perheeseen tai kunnan tai järjestöjen muuna sosiaalipalveluna esimerkiksi leiritoimintana tai laitoshoitona. 4. Lyhytaikaisessa perhehoitosuhteessa vapaaoikeus korvataan rahana kuukauden hoitopalkkioon suhteutettuna kertyneisiin vapaa-arkipäiviin. Perhehoitajan vapaaoikeuden ajalta ei vähennetä palkkiota eikä kulukorvausta. 7 KOULUTUS, TYÖNOHJAUS JA PERHEHOIDON MUUT TUEN MUODOT Perhehoitajalaki 7 (312/92) Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntainliitto vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Käytäntöön soveltaminen: 7.1. Koulutus Perhehoitajalle ja hänen puolisolleen kustannetaan 1-2 vuorokauden täydennyskoulutus vuosittain. Mikäli perhehoitaja osallistuu koulutustapahtumaan, johon on lapsille järjestetty omaa ohjelmaa, koulutustilaisuus maksetaan koko perheen osalta (sisältää perhehoitajan avo- tai aviopuolison sekä biologisten lasten ja sijoitettujen lasten osallistumis- ja majoituskulut). Matkakulut täydennyskoulukseen sijaisperhe maksaa itse Sosiaalityön ammatillinen tuki 7.3. Vertaistuki 7.4. Työnohjaus Asiakassuunnitelmassa sovitaan sosiaalityön ammatillisen tuen ja muiden tarvittavien tukien ja kuntoutuksen järjestämisestä sijoituksen aikana lapselle, biologiselle perheelle ja sijaisperheelle. Perhehoitajalle ja hänen perheelleen mahdollistetaan osallistuminen vertaistukiryhmätoimintaan maksamalla vertaisryhmätoiminnasta aiheutuvat perhekohtaiset kustannukset. Vertaisryhmän aloittamisesta tulee sopia etukäteen sijoittajakunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Perhehoitajille järjestetään tarpeen mukaan yksilö-, perhekohtaista tai ryhmätyön ohjausta hoito- ja kasvatustyön, perhehoitajan jaksamisen ja hänen perheensä voimavarojen tukemiseksi. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee perhehoitajan ja sijoittajakunnan sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Työnohjaaja laskuttaa ennalta sovitusti sijoittajakunnalta työnohjauksesta aiheutuvat kustannukset.

16 16 8 TOIMEKSIANTOSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA PURKAMINEN Perhehoitajalaki 5 Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Käytäntöön soveltaminen Toimeksiantosopimuksen irtisanomisajalta sijoittava kunta maksaa sijaisperheelle palkkion ja kulukorvauksen, mikäli lapsi edelleen asuu perheessä. Ellei lapsi asu perheessä, maksetaan vain palkkio. Jos sijaisperheessä todetaan sellaisia hoidollisia puutteita, ettei sijoitusta voida jatkaa, voidaan toimeksiantosopimus purkaa välittömästi. Tällöin ei makseta kulukorvausta eikä palkkiota. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. 9 LASTENSUOJELUN JÄLKIHUOLTO JA ITSENÄISTYMISVARAT Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tehtävät jälkihuollon järjestämisessä Lastensuojelulaki 6 luku Asiakassuunnitelma 30 Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille. Lastensuojelulaki 12 luku (417/2007) Jälkihuolto 75 Lapsen ja nuoren oikeus jälkihuoltoon Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän luvun mukainen jälkihuolto 40 :ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37 :ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapah-

17 tuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. 17 Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon sisältö 76 Kunnan on järjestettävä jälkihuolto lapsen tai nuoren tuen tarpeisiin perustuva 30 :n 4 momentin mukainen asiakassuunnitelma huomioon ottaen tukemalla lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin tämän lain avohuollon tukitoimia koskevassa 7 luvussa, perhehoitajien tukemista huollon siirron jälkeen koskevassa 46 :n 2 momentissa, ihmissuhteita ja yhteydenpitoa koskevassa 54 :ssä sekä tässä luvussa säädetään. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Jälkihuolto perhehoidossa jatkavan nuoren osalta ks. edellä kohdat 2,3,9 Kunta voi maksaa lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta perhehoitosopimuksen tehneille henkilöille sekä tukea lapsen hoitoa ja kasvatusta muutoinkin myös sen jälkeen, kun lapsen huolto on vanhempien sijasta uskottu perhehoitosopimuksen tehneille henkilöille. Itsenäistymisvarat ja itsenäisesti asuvan nuoren avustaminen Lastensuojelulaki (417/2008) Itsenäistymisvarat 77 Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 :ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. Pankeille annetun suosituksen mukaan itsenäistymisvaroja varten tulee avata pankkitili kunnan ja sosiaaliviraston nimelle, käyttäen kunnan LY-tunnusta. Huomautustietoihin merkitään lapsen nimi. Tilin käyttöoikeus määritellään kuuloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Itsenäistymisvaroista maksetaan

18 pääsääntöisesti puolet henkilöauton ajokortista. Riittävänä itsenäistymisvarana pidetään käynnistämiskorvauksen enimmäismäärää. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15- vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana ITSENÄISESTI ASUVAN NUOREN AVUSTAMINEN Käytäntöön soveltaminen: Itsenäisesti asuvan nuoren avustaminen: Jälkihuollossa olevan itsenäisesti asuvan nuoren perustoimeentulo järjestetään toimeentulotukilain mukaisesti. Nuoren tulot ja etuudet otetaan huomioon toimeentulotukilain soveltamisohjeiden mukaisesti. Jälkihuollossa olevan nuoren ei edellytetä ottavan opintolainaa keskiasteen, lukion sekä ensimmäisen ammattitutkinnon suorittamiseen. Mikäli nuori kuitenkin nostaa opintolainan, hänen kohdallaan sovitaan taloudellinen avustaminen erikseen. Jatko-opintoihin nuoren on tarvittaessa otettava henkilökohtainen opintolaina. Nuoren itsenäistymisvaiheen aikana sijoitusperhe voi edelleen toimia nuoren tukiperheenä. Tällöin voidaan maksaa tukiperhetoiminnan mukaiset maksut. Mikäli sijaisperhe on kerryttänyt lapselle/nuorelle varoja, niitä ei huomioida itsenäistymisvaiheen varoina. 11. TUKIPERHETOIMINTA Lastensuojelulain 7 luku, Avohuolto Tukiperhetoiminta on yksi 36 :n mukainen avohuollon tukitoimi lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi. Tukiperheissä tehdään ihan tavallisia asioita. Lapsi saa sieltä uusia virikkeitä, kavereita ja aikuissuhteita, jotka tukevat lapsen kasvua. Samalla tukiperhetoiminta auttaa vanhempia jaksamaan, tarjoamalla heille tilaisuuden hengähtää Tukiperheen rikostaustan selvittäminen ( myös muut tukiperheessä asuvat) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostausta selvittämisestä (504/2002)

19 19 Tukiperheen rikosrekisteriotteen tarkistamista säätelee 5, koska tukiperhehoito on lyhytaikaista perhehoitoa: Jos perhehoitajalain 1 :ssä tarkoitettu toimeksiantosopimus koskee perhehoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan tai kuntayhtymän ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. Rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika 6 Rikostaustan selvittämiseksi tämän lain nojalla esitetty rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Merkintä rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen palauttaminen 7 Rekisteriotteen nähtäväksi esittäneen henkilön henkilötietoihin saadaan tehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen tunnistetiedoista. Työnantaja tai muu henkilö, joka on tämän lain mukaan saanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi, ei saa ottaa siitä jäljennöstä. Rikosrekisteriote on palautettava otteen esittäneelle henkilölle viipymättä Tukiperhevalmennus Tukiperhettä tarvitsevien lasten elämäntilanne ja elinympäristö on viime vuosina muuttunut, mikä näkyy entistä haasteellisimpina tilanteina lapsia hoitaville. Tämän takia on tärkeää, että lapsen tukiperhe on saanut ennen toimintansa alkamista riittävästi tietoa sekä lapsesta että valmennuksen kautta tukiperhetoiminnasta lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Toiminnan alettua tukiperhe tarvitsee tukea sekä sosiaalityöntekijältä että toisilta tukiperheiltä Hoitopalkkio ja kulukorvaus Suositukset ovat laskennallisia perhehoidon hoitopalkkiosta ja kulukorvauksesta. Kulukorvaus sisältää lapsesta aiheutuvat tavanomaiset kulut (esimerkiksi ruokamenot). Kulukorvaukseen kuulumattomien menojen korvauksesta tukiperheen tulee keskustella tukiperheessä olevan lapsen vanhempien ja/tai kunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Palkkio 27,00 /vrk - palkkion korotus (ks. 2 Perhehoidon hoitopalkkio) 30 % 50 % 100 % Kustannusten korvaus 18,25 /vrk Yksi tukiperheviikonloppu = 3 vrk yhden lapsen tukiperheviikonlopun kustannukset ilman korotuksia = 135,78 Lisäksi tukiperheelle maksetaan lapsen kuljettamisesta aiheutuneisiin ennalta sovittuihin kelan hyväksymän määrän mukaisesti.

20 20 Huomioitavaa: Tukiperhepalkkioiden korotus tulee tehdä vuosittain automaattisesti perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten tapaan sosiaali- ja terveysministeriön kyseiselle vuodelle vahvistaman työntekijäin eläkelain palkkakertoimen mukaisesti (ks. 2 luku). Kulukorvauksen määrä tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaisesti (ks. luku 3). 12. TUKIHENKILÖTOIMINTA Lastensuojelulain 36 :n mukaisesti voidaan järjestää tukihenkilö edistämään ja tukemaan lapsen myönteistä kehitystä Tukihenkilön rikostaustan selvittäminen Tukihenkilön aloittaessa lastensuojelulain mukaisena tukihenkilönä pyydetään rikostaustan selvittämiseksi rikosrekisteriote Palkkio tukihenkilölle. Palkkio on 50 /kk/ lapsi tai nuori. Palkkion saamiseksi edellytetään vähintään kaksi tapaamista kuukaudessa Kulukorvaus tukihenkilölle. Kulukorvaus tukihenkilölle on 50 / kk/ lapsi tai nuori. Kulukorvaus kattaa tukihenkilön yhdessä tuettavan kanssa tehdyt matkat, liput erilaisiin tapahtumiin, yms.

21 21 Juvan kunta LIITE 1 Perusturvan yhteislautakunta Perustiedot lapsesta perhehoitosopimusta Joroisten perusturvatoimisto tehtäessä / Lastensuojelu Mutalantie Joroinen xx.xx.20 Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Uskontokunta / rek. Vanhemmat Äiti: Isä: Muu huoltaja: Muut perheenjäsenet tai tärkeät henkilöt Koulu ennen sijoitusta Koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet Lapsen terveydentila hoidon alkaessa Sisarukset: Sairastetut lastentaudit Rokotukset Allergiat Säännöllinen lääkitys, hoito tai kuntoutus Perhekotiin toimitetut asiakirjat: (esim. epikriisit, lausunnot, päätökset yms.) Yhteydenpito läheisiin ja mahdolliset rajoitukset Lapsen huostaanoton syy Aiemmat sijoitukset

22 22 Juvan kunta PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPI- Perusturvan yhteislautakunta MUKSEN ESITIEDOT Joroisten perusturvatoimisto (Perhehoitajalaki 312/2) Mutalantie Joroinen xx.xx.20xx Perheen isän nimi Henkilötunnus Ammatti Työpaikka, työpaikan puhelinnumero Koulutus Matkapuhelinnumero Perheen äidin nimi Henkilötunnus Ammatti Työpaikka, työpaikan puhelinnumero Koulutus Kotiosoite Matkapuhelinnumero Puhelinnumero Kumpi toimii päävastuisena perhehoitajana Aiemmat avo-/avioliitot Lasten nimet ja syntymäajat Uskonto, isä ev.lut väestörek. muu, mikä Suhde uskontoon Uskonto, äiti ev.lut väestörek. muu, mikä Suhde uskontoon Muut perheessä asuvat henkilöt, nimi, syntymäaika, mahdollinen sukulaisuussuhde Lisätietoja

23 Asuminen Omistusasunto Työsuhdeastunto Vuokraasunto Kerrostalo 23 Omakoti-/rivitalo Huoneiston pinta-ala m 2 Huoneluku + keittiö Sijoitettavalle lapselle varattu huonetila Lisätietoja Koti- ja lemmikkieläimet Perheen toimeentulo Perheenjäsenten jatkuvaa hoitoa vaativat ja vakavat sairaudet Muuta terveydentilaan liittyvää, esimerkiksi allergiat Perheenjäsenten kuvaus perheestä, keskinäiset suhteet, työnjako ja päihteiden käyttö Suhtautuminen epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ja vaikeuksiin Kokemukset toimia esimerkiksi mielenterveyden ongelmista kärsivien tai päihderiippuvaisten kanssa Perheen suhteet sukulaisiin ja ystäviin Perheen harrastukset, isä, äiti, lapset, perheen yhteiset Minkälainen perhehoidon malli sopisi perheellenne Ammatillinen sijaisperhe erityishoitoa vaativille lapsille. Perheeltä edellytetään opistotasoista kasvatusalan koulutusta ja/tai pidempiaikaista kokemusta lasten ja nuorten parissa työskentelystä. Lisäksi edellytetään ainakin toisen vanhemman kotona oloa. Pitkäaikainen sijaisperhe, johon lapsi menee suunnitellusti. Kriisiperhe, joka päivystää, ja johon lapsi menee kriisitilanteessa. Perhe on valmis ottamaan lapsen pidempiaikaiseen sijoitukseen. Edellytetään toisen vanhemman kotona oloa päivystyksen aikana. Tukiperhe, joka tukee lapsen omien vanhempien jaksamista. Hoito tukiperheessä kestää tavallisesti 1-2 viikonloppua kuukaudessa, mutta tarvittaessa pidempäänkin. ( ) Adoptio Perustelut: Minkä ikäistä lasta toivoisitte perheeseenne Miten eri perheenjäsenet suhtautuvat siihen, että perheeseen tulisi perhehoitolapsi

24 24 Valmius/halukkuus osallistua sijaisvanhemmille järjestettävään valmennukseen, työnohjaukseen ja koulutukseen Valmius työskentelyyn eri yhteistyötahojen kanssa Muuta Aiemmat kokemukset tukiperheenä toimimisesta Aiemmat kokemukset perhehoidosta Aiemmat kokemukset lomaperheenä toimimisesta Paikka ja aika Allekirjoitukset

25 Juvan kunta, perusturvan yhteislautakunta 25 Sosiaalityöntekijä täyttää Yhteydenotot perheeseen, tapaamiset, osallistumiset koulutukseen ja valmennukseen Arvio perheen sopivuudesta sijaisperheeksi - rikostaustan selvittäminen - kulttuuritausta - uskonnollinen tausta - suhtautuminen sijaishuollossa olevan lapsen vanhempien vierailuihin Paikka ja aika Sosiaalityöntekijän allekirjoitus Asiasta tehty päätös Päätöksen tekijä, päätöspvm ja pykälä Hyväksytty Hylätty