HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ ESITYSLISTA Kokousaika Torstai klo 8 Kokouspaikka Lautakunnan neuvotteluhuone, Toinen linja 7, 4. krs

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ JÄSENET PUHEENJOHTAJA Karhu, Jessica kansanedustajan avustaja, Vihr. puh jessica.karhu@iki.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ebeling, Mika pastori, KD puh mika.ebeling@elisanet.fi Hirvikangas, Pentti toimitusjohtaja, Kok. puh autokoulu.hakaniemi@pp.inet.fi Rissanen, Laura VTM, Kok. puh laura.rissanen@helsinki.fi Snäll, Riitta HLL, Kok. puh riitta.snall@kolumbus.fi Lehtinen, Ari työsuojelupäällikkö, SDP puh ari.lehtinen@palmia.fi Haltia, Mirva copywriter, mainonnansuunn., SDP puh mirva@haltia.net Moisio, Osmo tekn. lis., Vihr. puh osmo@moisio.net Mänttäri, Alina HuK, Vas. puh alina.manttari@helsinki.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA Enroth, Matti Ylitarkastaja, Kok. puh matti.enroth@tulli.fi VARAJÄSENET Therman, Cecilia tutkija, FM, Vihr. cecilia.therman@helsinki.fi Kushtshenko, Leena erityisluokanopettaja, KD puh leena.kushtshenko@nic.fi Jäntti, Josa ekonomi, Kok. puh josa.jantti@kolumbus.fi Ruuth, Minna talouspäällikkö, Kok. puh minna.ruuth@pikkunoita.com Nakari, Seppo E ekonomi, Kok. puh seppo.nakari@elisanet.fi Järn, Jari toimitsija, SDP puh jari.jarn@pam.fi Hiltunen, Tiina valtiotieteiden yo, opiskelija, SDP tiinahiltunen@tiinahiltunen.net Komsi, Ville eläkeläinen, Vihr. ville.komsi@iki.fi Koponen, Hannu web developer, Vas. puh hannu.m.koponen@welho.com VARAEDUSTAJA Rihtniemi, Suvi DI, Kok. puh suvi.rihtniemi@nls.fi

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ Sisältö Asia Sivu TOIMITUSJOHTAJA 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 2 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSESSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 VUODEN 2009 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN SUUNNITTELUJOHTAJA 1 KORKEASAAREN LINJAN 11 LIIKENNÖINTIMUUTOKSET 5 2 SUOSITUKSET TYÖSUHDELIPPUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEK- SI 7 3 KAMPIN LINJAJÄRJESTELYT RAITIORATOJEN VALMISTUESSA 10 4 LINJAN 86N REITTIMUUTOS 17 5 KESKUSTAN AAMUYÖLINJAN PERUSTAMINEN 18 RAKENNUSYKSIKÖN JOHTAJA 1 SÖRNÄISTEN METROASEMAN PITKIEN LIUKUPORTAIDEN PE- RUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 19

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ Sisältö HALLINTOJOHTAJA 2 LUETTELO JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNALLE SAAPUNEISTA LAUSUNTOPYYNNÖISTÄ JA KIRJELMISTÄ 21 3 ILMOITUSASIAT 22 4 INFORMAATIOASIAT LAUTAKUNNALLE 23 5 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN JÄSENTEN KOKOUKSESSA ESILLE OTTAMAT ASIAT 24 6 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 25

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/1 1 Toimitusjohtaja KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hirvikankaan (varalla Rissanen) ja Haltian (varalla Lehtinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 2 Toimitusjohtaja KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSESSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginhallitus on päätöksellään (274 ) lähettänyt kaupunginvaltuuston pitämän kokouksen päätösluettelon tiedoksi sekä niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin päätökset antavat aihetta asianomaisella hallinnon alalla. Samalla kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunginvaltuuston kyseiset päätökset saadaan mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten kaupunginvaltuuston päätösluettelon sekä päätösluetteloon liittyvän kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen (274 ).

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/3 3 Toimitusjohtaja VUODEN 2009 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN HKL Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2009 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet, jotka jaetaan lautakunnan jäsenille esityslistan liitteenä. Laatimisohjeen kohdassa 7.2. sanotaan, että Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami valmistelutyötä ohjaavine kannanottoineen sekä laatimisohjeet esitellään lauta- ja johtokunnille. Jokaisen hallintokunnan on esitettävä vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa sitovat toiminnalliset tavoitteet tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina. Lisäksi on korostettava toiminnallisten tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa sekä niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Lauta- ja johtokunnat voivat tällöin antaa ehdotusten valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Ne päättävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa käsittelyajankohdan ohjeiden kohdassa 9 esitettyjä määräaikoja noudattaen. Laatimisohjeen sivulla 12 on liikennelaitoksen talousarviovalmistelua ohjeistettu seuraavilla kannanotoilla: Liikennelaitos nopeuttaa joukkoliikennettä joukkoliikenne-etuuksia rakentamalla ja lisää joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta erityisesti poikittaisliikenteessä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Joukkoliikenteen palvelutasoa (aikataulutus, yöliikenteen kehittäminen jne.), asiakasturvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan edelleen. Vuodelle 2009 ei koroteta lipunhintoja, ellei kustannustasossa tapahdu olennaisia muutoksia. Joukkoliikenteen lipputyyppejä kehitetään yhteistyössä YTV:n kanssa joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja käytön lisäämiseksi. Liikennelaitos on laatinut työlle aikataulun, jonka mukaan talousarvioja taloussuunnitelmaehdotus esitetään lautakunnalle

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/3 4 Toimitusjohtaja Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi laatimisaikataulun. Lisätiedot: Päivärinta Ari, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin LIITE Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 5 Suunnittelujohtaja KORKEASAAREN LINJAN 11 LIIKENNÖINTIMUUTOKSET HKL Korkeasaari ja liikennelaitos ovat neuvotelleet eläintarhan joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta luomalla suora yhteys rautatieasemalta Korkeasaareen ja profiloimalla bussilinjan ilme eläintarhan ilmettä tukevaksi. Nykyisin Korkeasaaren maayhteydet hoidetaan Mustikkamaalta Herttoniemen metroasemalle ajavalla liityntälinjalla 11. Korkeasaaren toiveina yhteyksien parantamiseksi ovat olleet linjan 11 reitin muuttaminen kulkemaan Rautatientorille ja liikenteen liikennöintiajan laajentaminen, erityisesti talviaikana arkipäivinä. Nykyään linja 11 ajaa talvisin arkena 2 lähtöä päivässä ja viikonloppuna 30 minuutin vuorovälillä klo välisen ajan. Korkeasaaren kanssa käydyissä neuvotteluissa on alustavasti sovittu, että Korkeasaari maksaa liikennelaitokselle puolet liikenteen alijäämän kasvusta, mikäli linjan 11 avulla luodaan suora yhteys Rautatieasemalta Korkeasaareen. Liikenteen lisääminen tuonee myös lisää lipputuloja. Nykyisen linjan 11 nousuista noin 15 % tehdään kertalipuilla. Osuus on varsin pieni ja osoittaa, että turistit eivät ole kovin hyvin löytäneet linjaa 11. Tästä näkökulmasta linjan palvelun kehittäminen on perusteltua. Korkeasaaren liikenteen kehittäminen on perusteltua myös siksi, että Korkeasaari on yksi Helsingin keskeisistä virkistys- ja matkailukohteista ja Helsinki panostaa muilla tavoin Korkeasaaren kehittämiseen. Korkeasaaren ehdottamat muutokset kasvattaisivat liikennöintikustannuksia eurolla vuositasolla. Kustannukset määrittyvät tarkemman aikataulusuunnittelun jälkeen riippuen siitä, kuinka paljon liikennöintiaikaa jatketaan. Lipputulojen muutos kattanee alle puolet kustannusten kasvusta. Linjan 11 profilointiin vahvemmin eläintarhan ilmeen mukaiseksi liittyy mm. bussien ulkoasun profilointi, pysäkkien mahdollinen profilointi ja mahdollinen sähköinen informaatio busseissa. Tähän liittyvä valmistelu etenee yhteistyössä liikennelaitoksen ja Korkeasaaren kesken. Muutokset linjalle 11 toteutetaan talviaikatauluihin siirryttäessä elokuussa 2008.

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 6 Suunnittelujohtaja Liikennöinnin muutoksen käytännön toteuttamiseen liittyvistä järjestelyistä on neuvoteltu liikennöitsijän (Concordia Bus Finland Oy Ab) kanssa. Järjestely on toteutettavissa niin liikennelaitoksen kuin liikennöitsijän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Ehdotus Lautakunta päättänee hyväksyä linjan 11 reitin ja liikennöintiehdot esityslistan liitteiden mukaisina edellyttäen, että Korkeasaari osallistuu liikenteen alijäämän kasvun kattamiseen 50 % osuudella. Muutokset tulevat voimaan talviaikatauluihin siirryttäessä elokuussa Vielä lautakunta päättänee oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään tarpeelliset muutokset Concordia Bus Finland Oy Ab kanssa tehtyihin liikennöintisopimuksiin. Lisätiedot: Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin LIITTEET Liite 1 Linjan 11 reittikartta Liite 2 Linjan 11 liikennöintiehdot

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 7 Suunnittelujohtaja SUOSITUKSET TYÖSUHDELIPPUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI HKL Taustaa Tuloverolain muutos mahdollisti vuoden 2006 alussa työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa enimmillään 25 % työntekijän joukkoliikenteen kausilipun hinnasta verottomana palkanosana tai lisänä. Työsuhdelippu ei ole yleistynyt odotetulla tavalla ja vielä toistaiseksi lipun käyttöön ottaneita työnantajaorganisaatioita on vähän. Työsuhdelipulla oli vuoden 2007 lopussa noin käyttäjää, joista suurin osa oli suurten kaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Turku) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöä. Kuntatyönantajan lisäksi noin 300 pienehköä organisaatiota on ottanut lipun käyttöönsä. Helsingin kaupungilla on noin työsuhdelippuun oikeutettua työntekijää/viranhaltijaa. Elokuuhun 2007 mennessä noin on ottanut käyttöönsä työsuhdelippuetuuden. Työsuhdelippujärjestelmän kehittäminen on liikennepoliittisesti tärkeä toimenpide ja tämä on myös kirjattu osaksi hallitusohjelmaa. Edellä esille tulleista syistä johtuen teetettiin eri joukkoliikenneorganisaatioiden yhteinen selvitys Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi. Selvityksessä on kartoitettu nykytilanne ja pyritty löytämään keskeisimmät kehityskohteet järjestelmän suosion parantamiseksi. Selvityksen hallinnollisena tilaajana toimi Paikallisliikenneliitto. HKL toimi yhtenä selvityksen rahoittajista. Työsuhdelipun käyttöönoton esteet Työantajien mukaan suurimmat käyttöönoton esteet liittyvät lipun toteutuksen monimutkaisuuteen ja hallintoon, sekä epävarmuuteen työntekijöille kertyvästä hyödystä. Työntekijän saaman palkan lisänä maksettavan lipun suhteellisen vähäisen hyödyn lisäksi työsuhdelipun houkuttelevuutta vähentävät lipun henkilökohtaisuus, työmatkoista tehtävän verovähennysoikeuden pieneneminen ja etuuden sitominen vain kausilipputuotteeseen.

12 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 8 Suunnittelujohtaja Kun lippu maksetaan palkanosana, saatava rahallinen hyöty pienenee vähintään puoleen. Menettely pienentää lisäksi työntekijän eläkekertymää ja saatavaa lopullista hyötyä on vielä erittäin vaikeaa arvioida. Suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi on muodostunut velvoite, jonka mukaan työnantaja vastaa lipun hankinnasta ja maksaa ainakin oman osuutensa lipusta suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle. Myös valtakunnallisen järjestelmän puuttuminen estää koko maassa toimivien yritysten mukaantulon. Etuuden ylärajan ollessa prosenttiraja (25 %) vaihtelee etuuden suuruus lipun hinnan mukaan. Tämä ohjaa työnantajan kannalta hankalasti toteutettavaan ja työntekijöiden kannalta epäoikeudenmukaiseen järjestelmään. Käytännössä parhaaksi ja yleisimmäksi toteutustavaksi on muodostunut kiinteän noin 10 euron/kk etuuden maksaminen palkan lisänä, kuten mm. Helsingin kaupungilla on menetelty antamalla etuuteen oikeutetuille työntekijöille työmatkaseteleitä. Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Selvityksen perusteella on päädytty seuraaviin suosituksiin työsuhdelipun käytön laajentamiseksi: 1) Verovapauden ylärajaksi asetetaan 35 euroa/kk 2) Poistetaan työsuhdelipun vaikutus työmatkakulujen verovähennysoikeuteen 3) Poistetaan edellytys, jossa työnantajan edellytetään maksavan oman osuutensa suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle 4) Työsuhdelippu suositellaan toteutettavaksi palkan lisänä 5) Työsuhdelippuvalikoimaan lisätään satunnaisesti matkustaville soveltuvia lipputyyppejä 6) Työsuhdelipusta tehdään haltijakohtainen etuus 7) Laaditaan useita erilaisia toteutusmalleja, joista erilaiset työnantajat voivat valita parhaiten soveltuvan. Kehittämissuosuositusten vaikutusarviot Helsingin ja Espoon sekä HUS:n palveluksessa olevista noin 30 % lippuun oikeutetuista on ottanut työsuhdelipun käyttöön. Tampereen ja Turun kaupungeissa vastaava osuus on 15 %.

13 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 9 Suunnittelujohtaja Suositusten toteutuessa lipun käyttöön ottavien työntekijöiden osuuden on arvioitu olevan huomattavasti suurempi. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden vähenemisen myötä seudullisia käyttäjiä ei ole saatu järjestelmän piiriin siinä määrin, kuin sisäisten lippujen käyttäjiä. Satunnaisesti joukkoliikennettä käyttävien saaminen edun piiriin moninkertaistaisi työsuhdelipun käyttäjäpotentiaalin kaupunkiseuduilla jopa 2 5-kertaiseksi. Lipun käyttöönottaneiden osuuden on arvioitu ehdotettujen muutosten myötä kasvavan pääkaupunkiseudulla %:iin, Tampereella ja Turussa %:in ja pienemmillä kaupunki alueilla 5 15 %:in lippuun oikeutetuista työntekijöistä. Joukkoliikennematkustuksen määrän arvioidaan kasvavan pääkaupunkiseudulla 4-6 % (12 18 milj. matkaa vuodessa). Tampereella ja Turussa 2,5-4 % (0,5 1,0 milj. matkaa) ja pienemmillä kaupunkiseuduilla 1,5 2,5 %. Arviossa on oletettu työnantajan maksuosuuden olevan euroa kuukaudessa. Mikäli suosituksen maksimitaso 35 euroa/kuukausi yleistyisi, vaikutukset kasvaisivat jopa 1,5-kertaisiksi edellä esitetyistä. Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation. Lisätiedot: Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin LIITE Kalvosarja: Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

14 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 10 Suunnittelujohtaja KAMPIN LINJAJÄRJESTELYT RAITIORATOJEN VALMISTUESSA HKL Kampin ratojen ja Mikonkadun radan rakennustyöt valmistuvat niin, että raitioliikenne voi alkaa kulkea Kampin kautta Kampin raitioyhteys parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kampin alueella sijaitsevien asuntojen, työpaikkojen ja monenlaisten asiointi- ja vapaa-ajan palveluiden sekä linja-autoaseman saavutettavuus paranee, kun niihin tarjotaan raitiolinjalla vaihdoton yhteys keskustasta ja kantakaupungin alueelta sekä vaihdon avulla yhteys koko raitioverkosta ja myös bussiliikenteen linjoilta. Joukkoliikennelautakunta käsitteli Kampin linjajärjestelyjä viimeksi , jolloin asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Liikennelaitos esitti, että raitiolinja 7A/B siirtyisi kulkemaan Kampin kautta, ja että linjan 3B/T reitti siirtyisi Runeberginkadun sijasta Mannerheimintielle yöliikennettä lukuun ottamatta ja että bussilinjan 18 reitti siirtyisi Simonkadun sijasta Arkadiankadulle. Käydyssä keskustelussa tuotiin esille vaikeus löytää kaikin puolin tyydyttävä järjestely. Hyvä ratkaisu olisi ollut aikaan saatavissa, jos raitiotie olisi voitu rakentaa Simonkadun sijasta Salomonkadulle ja Mikonkadun sijasta Keskuskadulle, kuten liikennelaitos oli alun perin esittänyt. Kokouksen jälkeen liikennelaitos on selvittänyt vielä useita vaihtoehtoja, joita on muodostettu lautakunnassa käydyn keskustelun ja saadun asiakas- ja kuntalaispalautteen perusteella. Vaihtoehdot Vaihtoehtojen 1, 2, 2a, 3 7, 8a, 8b ja 8c kuvat ovat esityslistan liitteenä. Vaihtoehdossa 1 (entinen A) linja 3B/T siirretään kulkemaan Kampin kautta, ja linja 7A/B säilyy nykyisellä reitillään. Vaihtoehto 2 on reiteiltään sama kuin vaihtoehto 1, mutta linjan 3 vaunut vaihtavat linjatunnusta Olympiaterminaalilla ja Eläintarhassa niin, että kahdeksikkolenkin toista puoliskoa ajetaan linjatunnuksella 3T ja toista tunnuksella 3B.

15 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 11 Suunnittelujohtaja Vaihtoehto 2a on sama kuin vaihtoehto 2, mutta linjan 3 toista puoliskoa ajetaan linjatunnuksella 5 ja toista tunnuksella 2. Vaihtoehdossa 3 linjan 3B reitti kulkee eteläisellä lenkillä Mikonkadun kautta molemmissa suunnissa. Linjan 3T reitti kulkee Mannerheimintien kautta. Vaihtoehtoon sisältyy ajosuuntia, joiden raidejärjestelyt eivät ole toteutettavissa. Vaihtoehtoa ei tarkastella enempää. Vaihtoehdossa 4 linjan 3 kahdeksikkolenkki on jaettu pohjoiseksi ympyrälinjaksi 3, joka kulkee Kampin kautta, ja eteläiseksi ympyrälinjaksi 2. Vaihtoehdossa 5 (entinen B) linja 7A/B siirretään kulkemaan Kampin kautta ja linjan 3B/T reitti siirretään Runeberginkadun sijasta Mannerheimintielle. Yöliikenne jää nykyiselle reitille, ja sen tunnukseksi tulee 3N, jotta raitioliikenteen yöliikennettä olisi jatkossakin sekä Runeberginkadulla (3B/T) että Mannerheimintiellä (linja 4). Vaihtoehdoissa 1, 2, 2a, 4 ja 5 jää Arkadiankadulla oleva raitiopysäkki Luonnontieteellinen museo pois käytöstä. Tämän vaikutusta voidaan lieventää siirtämällä bussilinja 18 kulkemaan Simonkadun sijasta Arkadiankatua pitkin. Vaihtoehdossa 6 (entinen C) linja 7A/B siirretään kulkemaan Kampin kautta ja linjan 3B/T reitti säilyy nykyisenä. Tällöin Runeberginkadulla liikennöi yksi raitiolinja nykyistä enemmän. Mannerheimintiellä liikennöivien linjojen määrä vastaavasti vähenee yhdellä. Vaihtoehto 7 on sama kuin vaihtoehto 6, mutta Mannerheimintiellä on lisätarjontaa Kuusitielle päättyvällä linjalla 10B. Vaihtoehdossa 8 Kampin liikenteen hoitaa uusi linja 5, joka liikennöi Ensi linjalta rautatieaseman kautta Töölöntorille. Muuten linjajärjestely on nykytilanteen mukainen. Vaihtoehto 8a on muuten kuten vaihtoehto 8, mutta linja 5 kulkee Mikonkadun, Aleksin ja Snellmaninkadun kautta. Vaihtoehdossa 8b linja 5 on Töölön, Kampin, Kauppatorin, Hakaniemen ja Helsinginkadun kautta kulkeva ympyrälinja (5A/5B). Vaihtoehdossa 8c linja 5 kulkee Katajanokan terminaalista Kampin kautta Pikku Huopalahteen.

16 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 12 Suunnittelujohtaja Vaihtoehtojen ominaisuuksia Kampin kautta kulkevalle raitiolinjalle tulee uudet pysäkit Mikonkadulle sekä Simonkadun yläpäähän ja Kampin metroaseman kohdalle Fredrikinkadulle. Lisäksi käyttöön tulee Kaivokadulla oleva pysäkki Rautatieaseman edessä. Vaihtoehdoissa 1-4 linjalta 3B/T (tai sitä korvaavilta linjoilta) poistuu Arkadiankadun pysäkin (Luonnontieteellinen museo) lisäksi Lasipalatsin pysäkki sekä Aleksilla oleva pysäkki Ylioppilastalo. Vaihtoehdossa 5 linjalta 3B/T poistuvat Luonnontieteellisen museon pysäkin lisäksi Töölön pysäkit Kauppakorkeakoulut, Sammonkatu, Apollonkatu ja Töölöntori. Linjalle 3B/T tulevat käyttöön Mannerheimintiellä olevat pysäkit Kansallismuseo ja Hesperian puisto. Linjalta 7A/B jäävät pois Ylioppilastalon ja Lasipalatsin pysäkkien lisäksi Mannerheimintiellä olevat Kansallismuseon ja Hesperian puiston pysäkit. Käyttöön tulevat linjalta 3B/T poistuvat pysäkit Arkadiankadulla olevaa pysäkkiä lukuun ottamatta. Vaihtoehdoissa 6 ja 7 linjan 7A/B reitin siirto lisää raitioliikennetarjontaa Runeberginkadulla. Tarjonta vähenee Mannerheimintien osuudella, mutta vaihtoehdossa 7 on lisätarjontaa linjalla 10B. Koska linja 3B/T säilyy ennallaan, raitioliikenne säilyy kaikilla nykyisillä pysäkeillä. Kuten vaihtoehdossa 5 näissäkin linjalta 7A/B jäisivät pois Ylioppilastalon ja Lasipalatsin pysäkkien lisäksi Mannerheimintiellä olevat Kansallismuseon ja Hesperian puiston pysäkit. Vaihtoehdoissa 8 ja 8a/b/c linjat 3 ja 7 säilyvät nykyisinä. Kampin liikennettä hoitaa uusi linja 5, jonka reitti on erilainen eri vaihtoehdoissa. Vaihtoehtojen vertailu Kaikissa vaihtoehdoissa raitioliikenteen palvelema alue laajenee, koska Kamppi tulee raitioliikenteen piiriin, ja myös Mikonkadulle tulee uusi pysäkki. Vaihtoehdoissa 1, 2, 2a, 4 ja 5 vuosittaiset liikennöintikustannukset säilyvät likimain nykyisinä, vaihtoehdossa 6 ne lisääntyvät vuositasolla noin miljoonalla eurolla ja vaihtoehdoissa 7, 8 ja 8a/b/c kustannusten lisäys on vielä isompi.

17 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 13 Suunnittelujohtaja Vaihtoehtojen 1, 2 ja 2a paras puoli on se, että linja 3B/T (tai sitä korvaava) tarjoaa Kamppiin raitioyhteyden koko laajalta ja monipuoliselta liikennöintialueeltaan. Vaihtoehdon 1 huono puoli on se, että Rautatieaseman pysäkillä Kaivokadulla linjalle 3T noustaisiin samalta pysäkiltä sekä Eiran että Töölön suuntaan ja linjalle 3B sekä Kauppatorin että Hakaniemen suuntaan. nykyisillä linjatunnuksilla ajettaessa järjestely aiheuttaisi käytännössä sekaannusta informaatiotekniikan kehittyneisyydestäkin huolimatta. Eri suuntien pysäkkejä ei ole mahdollista sijoittaa peräkkäin, koska pysäkin toimivuus edellyttää kahden vaunun pääsyä pysäkille samanaikaisesti. Mikäli ensimmäisenä pysäkille tuleva vaunu jäisi palvelemaan matkustajia takimmaiselle pysäkille, pääsisi seuraava vaunu pysäkkialueelle vasta sen lähdettyä. Pysäkin liikenne on lisääntymässä jo linjan 9 vuoksi, ja lisää lähtöjä toisivat nämä kolmosen lisäsuunnat. Vaihtoehdosta 1 ei siis sellaisenaan ole saatavissa käytännössä riittävän hyvin toimivaa, koska Kaivokadun pysäkille ei ole mahdollista järjestää erillisiä pysäkkejä linjan 3B/T kullekin suunnalle. Toimiva ratkaisu edellyttäisi rinnakkaisia (vrt. Hakaniementorin pysäkkialue) ratoja, jossa kolmosen pohjoiselle lenkille menossa olevat vaunut pysähtyisivät eri pysäkkialueilla kuin eteläiselle lenkille menevät. Mikäli yhteys Aleksille olisi toteutettu Keskuskadun kautta, olisi pysäkit voitu jakaa Kaivokadulle ja Keskuskadulle. Mikonkadun pysäkki on niin etäällä, että vastaava pysäkkien jakaminen ei tule kysymykseen. Linjaa 3B/T ei myöskään voida johtaa Kampilta Mannerheimintien kautta Aleksille, koska kääntymissuuntaa ei ole selvitysten mukaan mahdollista toteuttaa vakituiselle liikennöinnille kelvollisena ratajärjestelynä. Myös Lasipalatsin ympäristöön tai Rautatieasemalle suuntautuvien matkustajien palvelutaso heikkenisi olennaisesti, koska sopivaa pysäkkiä heille ei olisi. Vaihtoehdoissa 2 ja 2a vaihtoehdon 1 ongelma ratkaistaan kesken reitin vaihtuvin linjatunnuksin. Järjestely on toteutettavissa teknisesti käytössä olevaa HELMI-järjestelmää hyödyntäen. Osalle matkustajista totuttujen linjatunnusten muuttuminen ja reitin näennäinen katkeaminen aiheuttanevat sekaannuksia ainakin alkuvaiheessa. Muutoksesta viestintään tuleekin tässä vaihtoehdossa kiinnittää erityistä huomiota. Vaihtoehdolla 3 on tavoiteltu linjalle 3 vaihtoehtoon 1 verrattuna selkeämpää järjestelyä säilyttäen nykyiset linjatunnukset. Vaihtoehto ei kuitenkaan ole toteuttamiskelpoinen. Yhteys Aleksilta lännestä Mikonkadulle (3B) ja Mikonkadulta Kaisaniemenkadulle (3B) ei ole toteutettavissa, eikä yhteys Mannerheimintieltä etelästä Aleksille (3B) tai Simonkadulle (3T) ole kumpikaan tarkoitettu vakituisen liikenteen käyttöön.

18 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 14 Suunnittelujohtaja Vaihtoehdossa 4 linjaa 3B/T on selkeytetty tekemällä siitä kaksi täysin erillistä linjaa niin, että linja 3 jää palvelemaan pohjoisen osansa yhteyksiä keskustaan (Kamppi, rautatieasema) ja linja 2 hoitaa eteläisen Helsingin yhteyksiä keskustaan (rautatieasema, Aleksi). Samalla monet nykyisin vaihdottomat yhteydet muuttuvat vaihdollisiksi (esimerkiksi yhteys Töölöstä Aleksille). Vaihtoehdoissa 5, 6 ja 7 on erityisen hyvänä puolena vaihdottoman raitioyhteyden syntyminen Pasilan alueen ja Töölön sisäosien välille. Vaihtoehdossa 5 vuosittaiset liikennöintikustannukset säilyvät nykyisinä, mutta vaihtoehdoissa 6 ja 7 ne lisääntyvät. Molempien linjojen 3B/T ja 7A/B kiertäminen Runeberginkadun reittiä lisää kustannuksia noin eurolla vuodessa. Lisäksi linjan 7A/B liikennetarjonnan poistuminen Mannerheimintieltä edellyttänee vähintään yhden vuoron lisäystä kummallekin linjalle 4 ja 10 vaihtoehdossa 6 tai vähintään kolmea vuoroa lisälinjalle 10B vaihtoehdossa 7. Tästä aiheutuisi siis lisäksi noin tai euron vuosittainen kustannuslisäys, ja kokonaisuudessaan liikennöintikustannusten kasvu olisi vaihtoehdossa 6 noin 1,2 miljoonaa ja vaihtoehdossa 7 noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lopullisen lisäystarpeen määrää tavoiteltava palvelutaso, linjojen 4/4T, 7A/B, ja 10 nykyinen kuormittuminen ja linjastomuutoksen aiheuttamat matkustajamäärien muutokset. Vaihtoehdot 8 ja 8a/b/c, joissa perustetaan uusi linja 5, turvaavat nykyisten yhteyksien säilymisen, ja niissä syntyy myös uusia vaihdottomia yhteyksiä. Kustannuksiltaan ne ovat vähintään yhtä kalliita kuin vaihtoehto 7. Linjan 5 liikennöinti tulee sitä kalliimmaksi, mitä pidempi se on. Näissä tarkasteluissa linjalle on oletettu 10 minuutin vuoroväli. Vaihtoehdot 6, 7, 8 ja 8a/b/c ovat kalliita ratkaisuja saavutettaviin hyötyihin verrattuna. Vaihtoehdoissa on osittain huomattaviakin puutteita tarjonnan kohdistamisessa kysynnän mukaan. Vaihtoehtojen 1, 2, 2a, 4 ja 5 huonoina puolina ovat Arkadiankadun raitiopysäkin jääminen pois käytöstä sekä yhteyksien huononeminen Töölöstä Lasipalatsin pysäkin alueelle ja Aleksin Mannerheimintien puoleiseen päähän. Lasipalatsin pysäkkiä korvaavat pysäkit olisivat Kampilla, Kaivokadulla ja Mikonkadulla. Ylioppilastalon (Stockmann) pysäkkiä korvaisivat Rautatieaseman ja Mikonkadun pysäkit sekä Aleksilla Mikonkadun ja Kluuvikadun välillä oleva pysäkki. Yksittäisille matkoille tämä merkitsee paranemista tai huononemista riippuen matkan lähtöja määränpäästä. Liitteessä on esimerkkejä muutosten vaikutuksista matkan vaihdollisuuteen, matka-aikaan ja kävelymatkaan eri yhteysväleillä.

19 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 15 Suunnittelujohtaja Vaihtoehtoihin 1, 2, 2a, 4 ja 5 sisältyy linjan 18 reittimuutos niin, että jatkossa linja 18 tarjoaisi palvelun Arkadiankadulle. Se myös parantaisi Kampin läpi kulkevan joukkoliikennereitin ja Simonkadun pysäkin toimivuutta tilanteessa, jossa Simonkadulla kulkevat raitiovaunu ja linjojen 55(A), 65A ja 66A bussit. Myös linjan 18 kulku nopeutuisi. Vaihtoehtojen matka-aikaeroja on tutkittu joukkoliikenneverkon kokonaisuuden kannalta ja erikseen niemen matkojen osalta Emme/2- liikennemallin avulla. Nämä tulokset eivät osoita niin isoja eroja eri vaihtoehtojen välille, että kovin suuri liikennöintikustannusten lisäys olisi perusteltua. Vaihtojen määrässä ei myöskään ole ratkaisevan suuria eroja. Nykytilanteessa Lasipalatsin pysäkillä nousee linjalle 7A/B yli 2000 matkustajaa vuorokaudessa, ja linjan 7A/B vaunuista poistuvia on vajaat 2500 matkustajaa. Linjalle 3B/T nousevia on yli 2500 matkustajaa ja poistuvia runsaat 2000 matkustajaa. Rautatieaseman pysäkillä Linjalle 3B/T nousevia on noin 3500 matkustajaa ja poistuvia noin 2400 matkustajaa. Nämä pysäkit ovat tärkeitä vaihtopysäkkejä. Osa vaihtamisesta siirtyy Kampille. Raitiolinja 3B/T on erittäin monipuolisesti Helsingin nähtävyyksiä esittelevä matkailijalinja. Linjan siirtäminen Runeberginkadulta jättää pois Töölön korttelinäkymiä, mutta tuo reitin varrelle Hesperian puiston ja Töölönlahden rannan maisemat ja Mannerheimintien varrella olevat kulttuurirakennukset. Edellä olevan perusteella liikennelaitos pitää vaihtoehtoa 5 toteuttamiskelpoisimpana ratkaisuna Kampin raitioyhteyden järjestämiseksi. Koska kaikilta kannoilta hyvää vaihtoehtoa ei ole, liikennelaitos painottaa esityksessään raitioliikenteen laajaa ja monipuolista palvelua sekä järjestelyn hyvää toimivuutta ja selkeyttä. Tärkeää on myös järjestelyn kustannusten ja sillä saatavien hyötyjen tasapaino. Vuoden 2009 talousarvion valmistelukehys ei mahdollista huomattavaa liikennöintikustannusten kasvattamista, elleivät järjestelyllä saavutettavat hyödyt palvelutason ja matkustajamäärien osalta ole merkittäviä. Muutokset toteutettaisiin ratayhteyksien valmistuessa kuitenkin aikaisintaan

20 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 16 Suunnittelujohtaja Palautteet Liikennelaitos on saanut palautetta Kampille johdettavan raitiolinjan valintaan liittyen sekä asukasjärjestöiltä että kaupunkilaisilta ja matkustajilta. Palautteissa tuodaan esille mahdollisten reittimuutosten hyötyjä ja haittoja tiettyjä pysäkkejä, alueita ja matkoja koskien. Palautteissa korostuu halu säilyttää linja 3 nykyisenä, ja lautakunnalle on osoitettu yli 2000 henkilön allekirjoittama vetoomus. Muutosehdotuksiin liittyvää palautetta esitellään tarkemmin kokouksessa. Ehdotus Lautakunta päättänee, että - raitiolinja 7A/B siirretään liitekuvan mukaisesti reitille Aleksi Mikonkatu Kaivokatu Simonkatu Annankatu Urho Kekkosen katu Fredrikinkatu Arkadiankatu Runeberginkatu Mannerheimintie, - raitiolinjan 3B/T reitti siirretään liitekuvan mukaisesti Mannerheimintielle niin, että yöliikenne jää ajamaan Runeberginkadun kautta tunnuksella 3N - bussilinja 18 siirretään liitekuvan mukaisesti reitille Kaivokatu Asema-aukio Postikatu Mannerheimintie Arkadiankatu Runeberginkatu ja että - muutokset toteutetaan ratayhteyksien valmistuessa kuitenkin aikaisintaan Lisätiedot: Saivo-Kihlanki Hellevi, liikennesuunnittelija, puhelin LIITTEET Liite 1 Kartat: Vaihtoehdot Liite 2 Linjojen 3, 5 ja 7 kuormitukset eri vaihtoehdoissa (ei sähköisessä muodossa) Liite 3 Taulukko vaihtoehtojen vaikutuksista matka-aikoihin

21 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 17 Suunnittelujohtaja LINJAN 86N REITTIMUUTOS HKL Itä-Helsingin yölinjasto uudistettiin syksyllä Asiakaspalautteissa on moitittu sitä, että muutoksen myötä yhteydet Laajasalon suuntaan idästä päin tultaessa heikkenivät, koska vaihtopysäkit linjoille 85N ja 86N siirtyivät kauemmaksi länteen. Aiemmin idästä Laajasaloon mentäessä saattoi vaihtaa Herttoniemen liikenneympyrässä metroaseman luona. Tällä hetkellä Laajasaloa palvelevat yölinjat 85N ja 86N ajavat molemmat Herttoniemenrannan kautta, jolloin vaihto linjalle 85N voi tapahtua Kulosaaressa ja linjalle 86N Kalasataman metroasemalla. Vaihtoyhteyttä voidaan parantaa muuttamalla linjan 86N reitti kulkemaan Herttoniemen liikenneympyrän kautta. Reittimuutos ei juuri heikennä nykyistä palvelua. Herttoniemenrannan yhteydet hoitaa entiseen tapaan linja 85N. Muutos lyhentää linjan 86N reittiä noin 100 metriä ja sen kustannusvaikutus on marginaalinen. Linjan 86N liikennöintiehdot liikennöintiaikojen ja vuorovälien osalta säilyvät entisinä. Ehdotus Lautakunta päättänee hyväksyä linjan 86N reitin ja liikennöintiehdot esityslistan liitteiden mukaisina. Lisätiedot: Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin LIITTEET Liite 1 Linjan 86N reitti Liite 2 Linjan 86N liikennöintiehdot

22 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 18 Suunnittelujohtaja KESKUSTAN AAMUYÖLINJAN PERUSTAMINEN HKL Asiasta selostus kokouksessa. Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation. Lisätiedot: Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin

23 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Raj/1 19 Rakennusyksikön johtaja SÖRNÄISTEN METROASEMAN PITKIEN LIUKUPORTAIDEN PERUS- KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN HKL Sörnäisten metroasema avattiin liikenteelle Nykyisin Sörnäisten metroasemaa käyttää päivittäin lähes matkustajaa, jotka kulkevat pitkillä liukuportailla laituri- ja lippuhallitason välin. Sörnäisten metroaseman pitkät liukuportaat ovat valmistuneet vuonna Liukuportaiden toimittamisesta vastasi KONE Oy. Liukuportaat ovat runko- ja koneisto-osuudeltaan pääosin venäläisvalmisteiset ja niiden nostokorkeus on 16,8 metriä. Portaat ovat alkuperäisessä kunnossa. Portaille on tehty vuosien aikana normaalit huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet. Nyt liukuportaat ovat tulossa 24 vuoden käytön jälkeen koneisto-osuudeltaan ja sähkölaitteidensa osalta elinkaarensa päähän. Liukuportaat ovat kuluneet, toiminta on epävarmaa ja portaat eivät täytä enää kaikilta osin nykymääräysten mukaista turvallisuustasoa. Hanke käsittää Sörnäisten metroaseman pitkien liukuportaiden (3 kpl) peruskorjauksen. Peruskorjauksessa liukuportaat puretaan paikallaan runkoon asti ja kootaan uudestaan. Liukuportaiden kuluneet ja heikkokuntoiset osat uusitaan tai kunnostetaan, koneisto kunnostetaan sekä ketjut, askelmat ja sähköistys uusitaan kokonaisuudessaan. Lisäksi liukuportaat saatetaan turvallisuustasoltaan nykymääräysten mukaisiksi. Hankkeen arvonlisäverollinen kustannusennuste on euroa, joka muodostuu seuraavasti: Portaiden peruskorjaustyö Lisä- ja muutostyövaraus Rakennuttajan hankinnat Yhteensä Hanke on tarkoitus aloittaa syksyllä 2008 ja saattaa valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Peruskorjauksen hankinnan yhteydessä on syytä päättää myös liukuportaiden kunnossapidon tilaamisesta.

24 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Raj/1 20 Rakennusyksikön johtaja Portaiden peruskorjaustyö ja kunnossapito pyritään tilaamaan yhdeltä toimittajalta. Rakennuttajan muut hankinnat tehdään hankkeeseen liittyvinä erillishankintoina. Liukuportaiden peruskorjaustyön haitta Sörnäisten metroasemalle pyritään minimoimaan. Työt toteutetaan vaiheittain siten, että vain yksi liukuporras on kerralla korjattavana ja muut portaat ovat normaalissa käytössä. Hanke toteutetaan vuosille 2008 ja 2009 varatulla investointirahoituksella. Hankkeen tavoitteena on taata matkustajien turvallinen ja sujuva kulkeminen liukuportailla laituritason ja lippuhallin välillä. Liikennelaitos ehdottaa, että Sörnäisten metroaseman pitkien liukuportaiden (3 kpl) peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksytään siten, että hankkeen arvonlisäverollinen kustannusennuste on euroa. Ehdotus Lautakunta päättänee hyväksyä Sörnäisten metroaseman pitkien liukuportaiden peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverollinen kustannusennuste on enintään euroa. Lisätiedot: Juolevi Timo, kiinteistöpäällikkö, puhelin

25 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Haj/2 21 Hallintojohtaja LUETTELO JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNALLE SAAPUNEISTA LAUSUNTOPYYNNÖISTÄ JA KIRJELMISTÄ Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä mainitun luettelon tiedokseen. LIITE Luettelo Jlklle saapuneista lausuntopyynnöistä ja kirjelmistä

26 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Haj/3 22 Hallintojohtaja ILMOITUSASIAT Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: Kaupunginjohtajan päätös (24 ): Terveysvaikutusten arviointi ohjeen antaminen, ja Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös (42 ): Kaupunginvaltuuston päätös osayleiskaava-asiassa (nro 11650; Sörnäistenranta Hermanninranta). LIITTEET Liite 1 Ilmoitusasia 1 Liite 2 Ilmoitusasia 2

27 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Haj/4 23 Hallintojohtaja INFORMAATIOASIAT LAUTAKUNNALLE Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä informaatioasiat tiedoksi.

28 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Haj/5 24 Hallintojohtaja JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN JÄSENTEN KOKOUKSESSA ESILLE OTTAMAT ASIAT Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä asian tiedoksi.

29 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Haj/6 25 Hallintojohtaja PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ehdotus Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.