Vaikuttavaa liikuntaneuvontaa haasteita ja ratkaisuja
|
|
- Aleksi Kapulainen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 artikkeli Mostphoto Minna Aittasalo Vaikuttavaa liikuntaneuvontaa aikuisille haasteita ja ratkaisuja Liikuntaneuvonta on tärkeä terveyden edistämisen keino. Läheskään aina sitä ei toteuteta asiakkaan ja ammattilaisen välisenä tasavertaisena neuvotteluna. Millaista on vaikuttava liikuntaneuvonta? Vähintään 70 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä liikkuu ikäryhmästä riippumatta terveytensä kannalta liian vähän, jos lähtökohdaksi otetaan liikuntapiirakan mukaiset kestävyysliikunnan suositukset (1). Lisäksi suomalaiset aikuiset viettävät sukupuolesta riippumatta lähes 60 prosenttia päivittäisestä valveillaoloajastaan istuen tai makuulla. Pitkäkestoinen paikallaanolo altistaa ennenaikaisen kuolemanriskin lisäksi muun muassa valtimosairauksille ja tyypin 2 diabetekselle (2). Tarvetta aikuisten liikkumisen edistämiselle on siis runsaasti. Terveydenhuollossa tavallisin tapa edistää liikkumista on liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvonta on vuorovaikutusta Liikuntaneuvonta on osa terveyskasvatusta ja terveyden edistämistä. Terveyskasvatuksen ensisijaisen tavoite on vai- 10 Fysioterapia
2 kuttaa yksilön tai yhteisön terveyskäyttäytymiseen. Ulkopuolelle jäävät siten esimerkiksi terveellinen yhteiskuntapolitiikka, ympäristö, koulutus, työllisyys ja terveyspalvelut, jotka kuuluvat terveyden edistämisen laajempaan kenttään (3). Terveyskasvatuksen keinoja ovat valistus, opetus ja neuvonta (4). Näistä neuvonta on terveyskasvatuksen henkilökohtaisin muoto. Yksilön ja ammattilaisen välisellä tasapuolisella neuvottelulla pyritään vahvistamaan yksilön kykyä tehdä terveyttä edistäviä ratkaisuja. Neuvontaan voi kuulua myös yksisuuntaista ohjeiden antamista, mutta se yksinomaisena keinona ei ole neuvontaa. Neuvonnan tunnuspiirteitä ovat vastavuoroisuus, vuorovaikutuksellisuus, tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyys (5) (taulukko 1, s.15). Liikuntaneuvonnan kohteena on yksilön tai pienen ryhmän liikuntakäyttäytyminen. Se sisältää liikkumisen keston, useuden ja tehon lisäksi myös liikkumismuodot (esim. kävely, pyöräily, kuntosaliharjoittelu), fyysisen liikkumisympäristön (esim. luontopolut, kävely- ja pyöräilyväylät) ja sosiaalisen liikkumisympäristön (yksin, muiden seurassa). Liikuntaneuvonnan alussa kannattaa varmistaa, että ammattilainen ja neuvottava ymmärtävät liikuntakäyttäytymisen samalla lailla. Tänä päivänä puhutaan esimerkiksi liikkumisesta eikä niinkään liikunnasta. Liikuntakäyttäytyminen on saanut uusia ulottuvuuksia tutkimuksista, joissa kevytkin liikkuminen on terveydelle hyödyllistä suhteessa istumiseen ja muuhun paikallaanoloon (6). Tämä laajempi käsitys liikuntakäyttäytymisestä ei välttämättä ole kaikille neuvottaville tuttu. Monen liikkumistiedot ja -kokemukset ovat vuosien takaisia, eivätkä kaikki ylipäätään ole olleet aiemmin kovin kiinnostuneita liikkumiseen liittyvistä asioista. Kuvio 1 havainnollistaa eritehoisen liikkumisen osuutta valveillaoloajastamme (7). Valtaosan päivästä eli noin 70 prosenttia vietämme istuen, noin kolmasosa on seisomista tai kevyttä liikkeelläoloa ja vain pieni osa, jopa alle viisi prosenttia, on reipasta tai rasittavaa liikkeelläoloa. Fysioterapia Liikuntaneuvonnassa on perinteisesti tähdätty siihen, että paikallaanolo korvataan reipastehoisella liikkumisella. Tämä voi olla liian suuri harppaus monelle liikkumaan tottumattomalle. Välitavoitteita tarvitaan etenkin istumisen vähentämiseksi ja päivittäisen liikkeelläolon lisäämiseksi. Liikuntakäyttäytyminen teorioiden valossa Selittävät teoriat Liikuntakäyttäytymistä, kuten muutakin terveyskäyttäytymistä, selittävät ja ohjaavat niin kutsutut determinantit. Vastavuoroisuus, vuorovaikutuksellisuus, tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyys. Termille ei liene virallista suomennosta, mutta siitä voidaan esimerkiksi käyttää nimitystä käyttäytymisen osatekijät. Tutkimuksia eri terveyskäyttäytymismuotojen, kuten tupakoimisen ja syömisen, osatekijöistä on tehty runsaasti. Tuloksena on syntynyt kymmeniä erilaisia selittäviä teorioita (kuvio 2, [8,9]). Niiden pätevyyttä on sitten tutkittu muissa käyttäytymismuodoissa, kuten liikuntakäyttäytymisessä. Tutkittuja osatekijöitä ovat olleet muun muassa asenteet, uskomukset, odotukset, sosiaaliset normit, aikomuksen voimakkuus ja pystyvyyden tunne. Tutkimukset ovat osoittaneet, että osatekijät vaihtelevat eri käyttäytymismuodoissa ja jopa saman käyttäytymismuodon sisällä. Esimerkiksi jokin osatekijä tai osatekijöiden yhdistelmä voi selittää vahvemmin työmatkapyöräilyä kuin ohjattuun ryhmäliikuntaan osallistumista. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole yhtenäistä näkemystä siitä, mitkä ovat liikuntakäyttäytymisen kannalta tärkeimmät osatekijät. Muutosteoriat Vaikka osatekijät tunnettaisiinkin, selittävät teoriat eivät kerro, miten osatekijöihin voi vaikuttaa siten, että liikuntakäyttäytyminen muuttuu toivotulla tavalla. Siksi selittävistä teorioista on johdettu niin kutsuttuja muutosteorioita ja malleja (kuvio 2). Muutosteoriat ovat usein varsin monimutkaisia ja niiden soveltaminen käytäntöön edellyttää yleensä varsin syvällistä paneutumista käyttäytymistieteelliseen ajatteluun. Lisäksi toistaiseksi vain pieni osa muutosteorioista perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön syy-seuraussuhteista. Muutosvaihemallit ovat yksi suosittu tapa tarkastella käyttäytymisen muutosta. Ne perustuvat ajatukseen, että käyttäytymismuutos etenee eri vaiheiden kautta ja yksilön valmius muuttaa käyttäytymistään riippuu siitä, missä vaiheessa muutosprosessia hän on. Kun muutosvaihe on tunnistettu, yksilöä avustetaan siirtymään muutosprosessissa eteenpäin seuraavaan vaiheeseen. Muutoskeinot valitaan yksilön muutosvaiheen mukaisesti, koska osatekijät, joiden kautta käyttäytymisen muutos tapahtuu, ovat ainakin osittain vaihekohtaisia. Muutosvaihemalleja on erilaisia. Kuvion 3 esimerkki (10) perustuu 60-luvun tutkimuksiin siitä, miten ihmiset omaksuvat uusia ajatuksia ja tapoja uudistusten yhteydessä. Teoriat käytännössä Koska näyttöä muutosteorioiden ja -mallien paremmuudesta toisiinsa nähden ei ole, niistä on laadittu yhteenvetoja. Yhteenvetojen perimmäisenä tarkoituksena on helpottaa käyttäytymisen muutokseen tähtäävän toiminnan suunnittelua ja toteutusta käytännön työssä. Seuraavassa tällaisista yhteenvedoista on esitelty kolme esimerkkiä: muutosvaiheneuvonta, 5A-neuvonta ja käyttäytymisen muutoksen kiekko (Behaviour Change Wheel). Muutosvaiheneuvonta Muutosvaihemallien käyttöä liikuntaneuvonnassa puoltaa se, että ne havainnollistavat käyttäytymismuutoksen pitkäjän- 11
3 artikkeli Linnéa von Hedenberg Tuulikki Sjögren Arja Piirainen Kiekon (14) ydinosan muodostaa COM- B malli, jossa käyttäytymisen (Behaviour) osatekijöitä ovat kyvykkyys (Capability), tilaisuudet (Opportunity) ja motivaatio (Motivation) (kuvio 4). Neuvonta lähtee liikkeelle keskeisimpien tavoitekäyttäytymisen osatekijöiden tunnistamisesta kohdeyksilön tai -ryhmän kannalta. Ensin pyritään siis selvittämään, mitä osatekijöissä täytyy tapahtua, jotta yksilön tai ryhmän tavoitekäyttäytymisessä tapahtuu toivottu muutos. Kiekon seuraavalle tasolle on sijoitettu yhdeksän toimintatapaa. Niistä valitaan toimintatavat, joilla tunnistettuihin käyttäytymisen osatekijöihin voidaan todennäköisimmin vaikuttaa. Viimeinen eli uloin taso sisältää seitsemän vaikuttamisen kanavaa, joiden kautta toimintatavat on mahdollista ja vaikuttavaa välittää. Esimerkiksi liikuntaneuvonnan kannalta keskeisin vaikuttamisen kanava on käytettävissä olevat (terveys)palvelut. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää monelle taholle. teisyyttä ja tarjoavat käytännönläheisen alustan yksilölliselle liikuntaneuvonnalle (10). Lisäksi niiden käytön ei ole todettu huonontavankaan liikuntaneuvonnan tuloksia. Tutkimustieto on hajanaista muutosvaiheiden lukumäärästä ja sisällöstä sekä siitä, miten yksilöt siirtyvät vaiheesta toiseen. Tämä on johtanut konsensukseen, jonka mukaan käyttäytymismuutoksessa voidaan varmuudella erottaa vain kaksi vaihetta. Niitä ovat aikomuksen muodostaminen ja aikomuksen toteuttaminen (9, 11). Vaiheiden perusteella yksilöt voidaan muutosvalmiutensa suhteen jakaa epäröijiin, aikojiin ja toimijoihin. Epäröijät ovat aikomuksen muodostamisvaiheessa, joten liikuntaneuvonnassa keskitytään siis sellaisiin tekijöihin, jotka pohjustavat aikomuksen muodostumista, kuten tietoon, asenteisiin, uskomuksiin ja mielikuviin. Aikojilla aikomus on syntynyt, mutta se ei vielä ole konkretisoitunut toiminnaksi. Niinpä liikuntaneuvonnassa on tärkeintä saada yksilö ottamaan ensimmäinen askel toiminnan tasolle esimerkiksi määräaikaisten kokeilujen, lajitutustumisten ja konkreettisten suunnitelmien avulla. Toimijat ovat jo toteuttaneet aikomuksensa liikkua. Tottuneet toimijat saavat riittävästi vahvistusta liikkumisen sisäisestä palautteesta eivätkä välttämättä tarvitse liikuntaneuvontaa lainkaan. Aloittelevat toimijat saattavat sen sijaan hyötyä erityisesti liikuntaneuvonnasta, jossa pyritään tunnistamaan tärkeimpiä repsahdukseen ja edelleen lopettamiseen mahdollisesti johtavia esteitä ja niiden ylittämiskeinoja. 5A-neuvonta 5A on alun perin kehitetty tupakoinnin lopettamiseen tähtäävään neuvontaan. Sittemmin sitä on sovellettu myös liikuntaneuvontaan (12). 5A kokoaa yhteen neuvonnan minimikriteerit. Niitä on käytetty apuna liikuntaneuvonnan sisällön suunnittelussa, mutta myös terveydenhuollon ammattilaisten toteuttaman liikuntaneuvonnan laadun arvioimisessa. Tätä varten terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvontaa on videoitu ja jälkikäteen katsottu, miten hyvin se noudattaa 5A-periaatteita. Yksi esimerkki 5A:n mukaisesta liikuntaneuvonnasta on Liikkumisresepti ( jonka vaikuttavuudesta terveydenhuollossa on myös näyttöä (13). 5A:n liikuntaneuvonta lähtee liikkeelle nykyisten liikkumistottumusten ja muutosvalmiuden Arvioinnista. Seuraavaksi neuvottavalle Annetaan tietoa liikkumisen lisäämisen yksilöllisistä hyödyistä ja siitä, mitä haittoja hänelle voi seurata senhetkisissä tottumuksissa pitäytymisestä. Kolmanneksi neuvottavaa autetaan Asettamaan lyhyen aikavälin liikkumistavoite ja laatimaan liikkumissuunnitelma. Neljänneksi neuvottavaa Autetaan tunnistamaan mahdollisia esteitä tavoitteen ja suunnitelman toteutumiselle ja löytämään keinoja niiden ylittämiseksi. Viidenneksi neuvottavan kanssa sovitaan yksilöllinen seurannan Aikataulu. Seurannan tulee olla sitä tiheämpää, mitä tottumattomammasta liikkujasta on kyse. Myös seurantatapa valitaan neuvottavan tarpeiden mukaan. Käyttäytymisen muutoksen kiekko (Behaviour Change Wheel) Vaikuttavuuden arvioinnissa on haasteita Liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää monelle taholle. 12 Fysioterapia
4 60-70 % % < 5-10 % PAIKALLAANOLO KEVYT REIPAS JA RASITTAVA Kuvio 1. Eri tehoisen liikkumisen osuus valveillaoloajasta, mukailtu Buckley et al (7). Oranssi nuoli kuvaa liikuntaneuvonnan perinteistä tavoitetta korvata paikallaanoloa reippaalla liikkumisella. Vihreät nuolet puolestaan osoittavat, että reipasta liikkumista kohti voi edetä asteittain paikallaanoloa vähentäen. Selittävät teoriat Muutosteoriat LIIKUNTA- KÄYTTÄYTYMISEN DETERMINANTIT ELI OSATEKIJÄT LIIKUNTA- KÄYTTÄYTYMINEN TERVEYS ELÄMÄNLAATU ESIMERKIKSI LIIKUNTANEUVONTA JA SIIHEN SISÄLTYVÄT MUUTOSKEINOT Kuvio 2. Selittävät teoriat ja muutosteoriat liikuntakäyttäytymisessä, mukailtu Michie et al (8) ja Haukkala ym (9). KIINNOSTUS TIEDOSTUS ARVIOINTI PÄÄTÖS KOKEILU KIINNOSTUS on yleensä edellytys muutosprosessille. TIEDOSTUS alkaa, kun yksilö hankkii tai saa tietoa liikuntakäyttäytymisen muutoksesta ja suhteuttaa sitä omaan elämään. ARVIOINTIIN kuuluu liikuntakäyttäytymisen muutoksen etujen ja haittojen puntarointi ja aikomuksen syntyminen. PÄÄTÖS ja siihen liittyvä seurantatuki auttavat yksilöä siirtymään aikomuksesta toiminnan tasolle. KOKEILUSSA yksilö panee päätöksensä täytäntöön. TAVAN KITEYTYMISESTÄ puhutaan, kun kokeilu on kestänyt kauan ja yksilö jatkaa liikkumista ennemmin esimerkiksi hyvän olon kuin ulkoisten palkintojen kannustamana. TAVAN KITEYTYMINEN Kuvio 3. Esimerkki muutosvaihemallista, mukailtu Laitakari 1989 (10). Fysioterapia
5 artikkeli Kuvio 4. Käyttäytymisen muutoksen kiekko (Behaviour Change Wheel, Michie et al (14). Asiakkaille se on palaute omista ponnisteluista, ammattilaisille se kertoo oman työn tuloksellisuudesta ja neuvonnan kehittämistarpeesta. Esimiehet tarvitsevat vaikuttavuustietoa perustellakseen toimintaa ja organisaation johto ohjatessaan resursseja eri toimintoihin. Kuntapäättäjät ottavat vaikuttavuuden huomioon tehdessään strategisia valintoja ja valtakunnan päättäjät pohjustavat kuntatason strategioita vaikuttavuuteen perustuvilla suosituksilla ja linjauksilla. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta voidaan arvioida ainakin neljällä tasolla: determinantit, käyttäytyminen, terveys ja elämänlaatu (kuvio 2). Yleisimmin arvioinnin kohteena on liikuntakäyttäytyminen. Tällöin oletuksena on, että myönteisesti muuttunut liikuntakäyttäytyminen tuo ajan oloon hyötyjä myös terveyteen ja elämänlaatuun. Liikuntakäyttäytymisen muutoksen arviointiin on erilaisia menetelmiä. Subjektiivisia menetelmiä ovat esimerkiksi kyselyt ja haastattelut. Ne ovat eniten alttiita vastaajan virhearvioinneille muun muassa muistamisen ja ymmärtämisen vuoksi. Objektiivisia menetelmiä ovat puolestaan esimerkiksi askel- ja liikemittarit. Niiden luotettavuutta rajoittavat tekniset ominai- 14 Fysioterapia
6 suudet ja kerätyn tiedon tulkinta. Liikuntaneuvonnassa tärkeintä on kuitenkin se, että menetelmä arvioi sitä liikkumista, joka on muutoksen kohteena. Muuten muutos ei näy, vaikka sitä olisi tapahtunutkin. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arvioinnissa on paljon tutkimuksellisia haasteita. Yksi suurimmista on se, että liikuntaneuvonnan sisältö ja muutoskeinot kuvataan tutkimuksissa usein puutteellisesti ja monenlaisia termejä käyttäen, jolloin johtopäätöksiä yksittäisten muutoskeinojen tai niiden yhdistelmien vaikuttavuudesta on vaikea tehdä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi terveyskäyttäytymisen muutoskeinoista on tuotettu termistö, Taxonomy of Behaviour Change Techniques (15). Se pyrkii yhtenäistämään liikunnan ja muun terveyden edistämistoiminnan sisällön kuvaamista tutkimuksissa siten, että niiden tuloksista voidaan tehdä yhteenvetokatsauksia. Samalla termistö tarkentaa käyttäytymisen muutoksen kiekon vaikuttamisen toimintatapoja. Linkki termistön ilmaiseen verkkokoulutukseen löytyy osoitteesta www. bct-taxonomy.com. Termistöstä on myös ilmainen ladattava mobiilisovellus (BCTTv1 Smartphone App) Apple App- and Google Play -storeissa. Termistön varhaisempaa versiota käytettiin yhteenvetokatsauksessa, jossa oli mukana 69 liikuntakäyttäytymisen muutokseen tähtäävää tutkimusta (16). Niihin sisältyneet muutoskeinot luokiteltiin termistön avulla. Tulosten perusteella käyttäytymismuutosta edisti parhaiten liikkumisen itsearviointi. Muutosta tehosti, jos itsearviointia oli täydennetty liikkumisaikomukseen ohjaamisella, tavoitteen asettamisella, palautteen antamisella tai asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurannalla. Mitä useammalla edellä mainitulla muutoskeinolla itsearviointia oli tehostettu, sitä suurempi oli liikuntakäyttäytymisen muutos. Näyttäisi siis siltä, että itsearviointi, tavoitteen asettaminen, palautteen antaminen ja toteutumisen seuranta ovat keskeisiä liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden kannalta. Havaintojen vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa muun muassa sen vuoksi, että osaa termistön muutoskeinoista ei ollut käytetty lainkaan katsauksen tutkimuksissa. Neuvonnan toteutumisessa on kehittämisen varaa Liikkumisen edistämiseksi (17) ja istumisen vähentämiseksi (18) on tuotettu ministeriötason linjaukset. Ne ovat vauhdittaneet paikallisten terveysliikuntastrategioiden laatimista ja herättäneet tarpeen vahvistaa liikunta- ja terveysammattilaisten terveyden edistämisen ja terveysliikunnan osaamista, jossa on aiemmin todettu puutteita (19, 20, 21). Liikuntaneuvonta ei läheskään aina toteudu asiakkaan ja ammattilaisen välisenä tasavertaisena neuvotteluna. Usein se jää ohjeiden ja neuvojen tasolle ja lähtökohtana ovat terveysongelmat tai sairaudet eivätkä asiakkaan yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet. Neuvonnasta ei myöskään usein ole sovittuja yhteisiä käytäntöjä ammattiryhmien sisällä tai välillä, jolloin neuvonnan toteutuminen riippuu yksittäisen ammattilaisen kiinnostuksesta ja jää kertaluonteiseksi irralliseksi tapahtumaksi (22). Lisäksi on tavallista, että neuvontaa ei kirjata asiakastietoihin (23), minkä vuoksi liikuntaneuvonnan tuloksia on vaikea arvioida. Terveydenhuollon liikuntaneuvonnassa on siis paljon kehittämisen varaa. Kehittämiseen tarvitaan ennakkotietoa siitä, miten liikuntaneuvonta sillä hetkellä toteutuu ja mitkä ovat sen solmukohdat ja vahvuudet. Tiedon perusteella voidaan suunnitella tärkeimmät kehittämiskohteet ja sopivimmat menetelmät tulosten arvioimiseksi. Kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä, sillä liikuntaneuvontakäytänteet eivät muutu hetkessä (23). Minna Aittasalo, TtT, ft erikoistutkija, dosentti UKK-instituutti TUNNUSPIIRRE VASTAVUOROISUUS VUOROVAIKUTUKSELLISUUS TAVOITTEELLISUUS ASIAKASLÄHTÖISYYS SELITYS Sekä asiakas että ammattilainen ymmärtävät oman roolinsa prosessissa. Ammattilaisen tehtävänä on huolehtia prosessin etenemisestä ja sisällöstä. Asiakas vie prosessia eteenpäin omilla kysymyksillään, huomioillaan ja kokemuksillaan. Ammattilaisella on taito kuunnella ja luoda neuvontatilanteeseen sellainen ilmapiiri, jossa asiakkaan on helppo ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Asiakkaalla on kysymys tai ongelma, johon ammattilainen auttaa häntä itse löytämään ratkaisuja porrastettujen tavoitteiden kautta. Ratkaisujen etsimisen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja näkemykset eikä se, mitä ammattilainen haluaa tai toivoo. Lisää liikuntaneuvonnan tietoa ja työkaluja: Liikuntaneuvonnan perusteita ja välineitä verkkokoulutus Liikuntaneuvontaa sairaille ja liikuntarajoitteisille verkkokoulutus Työkirja liikuntaneuvonnan kehittämiseksi www. ukkinstituutti.fi/filebank/859-liikkumisreseptin_ ohjekirja.pdf Ammattilaisen tukimateriaalit epäröijien, aikojien ja toimijoiden liikuntaneuvontaan (Ajatus alkuun, Jospa kokeilisit, Liikkuminen tavaksi) www. ukkinstituutti.fi/verkkokauppa/selaa_aiheittain/ lehtiset_-_kortit_-_julisteet Taulukko 1. Neuvonnan tunnuspiirteitä (Nupponen 1998). Fysioterapia
7 artikkeli Lähteet: Ymmärtävätkö neuvottava ja ammattilainen liikuntakäyttäytymisen samalla tavoin? (1) Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H ym.: Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen Lääkärilehti 2014:69: (2) Biswas A, Oh PI, Faulkner GE et al.: Sedentary time and its association with risk for disease incidence, mortality, and hospitalization in adults: a systematic review and meta-analysis. Annals Internal Medicine 2015:162: (3) Savola E, Koskinen-Ollonqvist P: Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 3/2005. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus ry, (4) Nupponen R, Aarva P, Laitakari J ym.: Terveyskasvatuksen taustakäsitykset ja vaikuttavuuden tutkiminen. Terveyskasvatuksen vuosikirja 1991: (5) Nupponen R: What is counseling all about basics in the counseling of health-related physical activity. Patient Education and Counseling 1998:33:S61 - S67. (6) Suni J, Husu P, Aittasalo M: Liikunta on osa liikkumista paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Liikunta & Tiede 2014:51: (7) Buckley JP, Hedge A, Yates T et al.: The sedentary office: a growing case for change towards better health and productivity. Expert statment commisioned by Public Health England and the Active Working Community Interest Company. British Journal of Sports Medicine 2015:0:1-6. (8) Michie S, Johnston M, Francis J et al.: From theory to intervention: mapping theoretically derives behavioural determinants to behaviour change techniques. Applied Psychology 2008:57: (9) Haukkala A, Hankonen N, Konttinen H: Sosiaalipsykologia terveyskäyttäytymisen tutkimuksessa. Psykologia 2012:47: (10) Laitakari J: Terveyskasvatuksen suunnittelu. Vammala: Sairaanhoitajien koulutussäätiö 1989, 3. painos. (11) Schwarzer R: Modeling health behavior change: How to predict and modify the adoption and mantenance of health behaviors. Applied Psychology: An international review 2008:57:1-29. (12) Estabrooks PA, Glasgow RE, Dzewaltowski DA: Physical activity promotion through primary care. JAMA 2003:289: (13) Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K et al.: A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Preventive Medicine 2006:42: (14) Michie S, van Stralen MM, West R: The behaviour change wheel: A new method for characterizing and designing behavior change interventions. Implementation Science 2011:6:42. (15) Michie S, Richardson M, Johnston M et al.: The behavior change technique taxonomy (v1) of 93 hierarchially clustered techniques: Building an international consensus for the reporting of behavior change interventions. Annals of Behavioral Medicine 2013:46: (16) Michie S, Abraham C, Whittington C et al.: Effective techniques in healthy eating and physical activity interventions: A meta-regression. Health Psychology 2009:28: (17) STM (Sosiaali- ja terveysministeriö). Muutosta liikkeellä! - Valtakunnallinen yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja: 2013:10. (18) STM (Sosiaali- ja terveysministeriö). Istu vähemmän voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä: URN:ISBN: (19) Rautio M: Terveyden edistämisen koulutus sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006: &name=dlfe-3510.pdf (20) Segercranz T: Terveysliikunnan ammatillisen opetuksen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa. Terveyden edistämisen keskus ry (21) Tiihonen A, Lukka S: Terveysliikunnan opetuksen kehittämishaasteet. Sosiaali- ja terveysministeriö (22) Aittasalo M. Promoting physical activity with selected personal approaches in primary health care - feasibility, effectiveness and an example of nationwide dissemination. Dissertation, University of Jyväskylä (23) Aittasalo M, Toropainen E, Kukkonen-Harjula K ym.: Liikuntaneuvonnan kehittäminen terveyskeskuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2016:52: Fysioterapia
8 Summary Effective exercise counselling for adults challenges and solutions The characteristics of exercise counselling are reciprocity, interactivity, a goal-oriented approach and customer-orientation. The objective is to strengthen an individual s ability to change his or her exercise behaviour in a healthier direction. Theories associated with behaviour help to plan and implement exercise counselling so as to maximise its effectiveness. Demonstrating the effectiveness of exercise counselling is important for many parties. However, this involves research challenges, such as inadequate description of the contents of counselling and inconsistent terminology. To remedy shortcomings, a set of terms has been devised for research use. This makes it easier to assess the effectiveness of change methods included in the counselling. In the first research review that applied these terms, the most effective change methods? in exercise behaviour proved to be the self-assessment of exercising, the setting of goals, the giving of feedback and the monitoring of implementation. The characteristics of exercise counselling are not always realised in health care. Development work is therefore needed. However, this work must be systematic and sustained because the practices of exercise counselling do not change in an instant. Minna Aittasalo, D.Sc., PT Adjunct Professor, Senior Researcher The UKK Institute for Health Promotion Research, Tampere, Finland minna.aittasalo@uta.fi S.O.T Lepo-ortoosi UUTUUS! S.O.T on lepo-ortoosi joka on tarkoitettu spastisen tai pareettisen käden liikkuvuuden ylläpitämiseen tai lisäämiseen. Ortoosi on linjakas ja kevyt sekä ulkonäöltään modernin näköinen. S.O.T:ssa on alumiininen runko, jonka ansiosta sitä voidaan hienosäätää haluttuun asentoon. Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä asiakaspalveluumme tai info@camp.fi Fysioterapia
Työhyvinvointikärjellä liikkeelle. Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti
Työhyvinvointikärjellä liikkeelle Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi Miten kestävä liikkuminen liittyy työhyvinvointiin? Motiva
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotLiikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!
Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta
LisätiedotKäyttäytymisen muutospyörä (BCW) työkalu liikunnan edistämiseen
Käyttäytymisen muutospyörä (BCW) työkalu liikunnan edistämiseen Liikuntatieteen päivät 31.8.2017 Minna Aittasalo Dos,. TtT, erikoistutkija, UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi Liikunnan edistämisen
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotOpetuspaketin toisessa osassa tarkastellaan suomalaisten aikuisten paikallaanolon määrää ja osuutta. Lopuksi tutustutaan istumisen
Opetuspaketin toisessa osassa tarkastellaan suomalaisten aikuisten paikallaanolon määrää ja osuutta. Lopuksi tutustutaan istumisen vähentämissuosituksiin. 1 2 Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimuksen
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotKuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016
24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua
LisätiedotKAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?
KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work
LisätiedotPeriaatteita ja käytäntöjä työikäisen liikuntaneuvontaan
Periaatteita ja käytäntöjä työikäisen liikuntaneuvontaan Työfysioterapeu:t ry:n kevätopintopäivä 12.5.2016 Minna Ai'asalo Dosen@, TtT, B, erikoistutkija, UKK-ins:tuu@ minna.ai'asalo@uta.fi Sisältö 1. Liikuntaneuvonnan
LisätiedotItsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa
Itsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa Sanni Tiitinen, Sakari Ilomäki, Aija Logren, Johanna Ruusuvuori Evidence-based health promotion at
LisätiedotTeoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden. i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla
Nousevat orientaatiot: ot Teoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden tieteellinen t arviointi i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla 8.9.2011 Vertaistukiryhmät
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotHL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.
Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014
LisätiedotLiikunnan palveluketju toimivaksi
Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotJohanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö
Tutkimustieto SOTEkehityksen käyttöön Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimusperustainen palvelu-
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotLIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo
LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!
LisätiedotTerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta
TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotAKTIIVISEMPI ARKI-työpaja
AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja Matleena Livson Satu Ålgars 10.3.2017 AKTIIVISEMPI ARKI -työpaja Tavoitteena on että työyhteisö tunnistaa arjen passivoivia rutiineja ja muuttaa niitä liikkumista suosiviksi sekä
LisätiedotNuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti
Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,
LisätiedotAktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.
Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotNäyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas
Hyvinvointia työstä Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work 1.2.2017 Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas www.ttl.fi 2 Promo@Work hanke 2016-2019 (Evidence-based
LisätiedotWorkshop FT Arto Tiihonen
Workshop FT Arto Tiihonen Jakaannutaan neljän hengen ryhmiin 1. ryhmä: rakentakaa harjoitus, jossa kaikki kokemuksellisuudet ovat mukana 2. ryhmä: arvioikaa jokin kaikille tuttu harjoitus kokemuksellisesti
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotElintavat. TE4 abikurssi
Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen
LisätiedotIloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotViisaan liikkumisen Viksu-työkalu Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen t&k:n parhaita paloja webinaari
Viisaan liikkumisen Viksu-työkalu Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen t&k:n parhaita paloja webinaari 8.3.2018 Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, erikoistutkija UKK-instituutti, Tampere
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotPARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN
PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
Lisätiedotaikuisille -infograafit
Fyysisen aktiivisuuden suositukset toimintaesteisille aikuisille -infograafit Fysisk aktivitet Rekommendationer för vuxna med funktionsnedsättning -infografer Pajulahti 12.4.2019 Suomen Vammaisurheilu
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotLiikkumisohjelma. Valtuustoseminaari Projektipäällikkö Minna Paajanen
Liikkumisohjelma Valtuustoseminaari 31.1.2019 Projektipäällikkö Minna Paajanen Helsinki nostaa liikkumisen lisäämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pilottihankkeeksi. Liikkumisohjelma palauttaa
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotTiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan
Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan Liikunnan tulee olla miellyttävää, hyväntuulista ja vapaaehtoista, ja harjoittelun pitää olla kevyttä, luonnollista ja runsasta.
LisätiedotUrheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä
Urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä Outi Aarresola, LitT, Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Uimaliitto Areena Helsinki 11.11.2017 Jaa-a, tämä ajatus
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotTietojen hyödyntäminen johtamisessa ja suunnittelussa -verkkokoulutus esimerkkinä TEAviisari
Tieto käyttöön -vihko Tietojen hyödyntäminen johtamisessa ja suunnittelussa -verkkokoulutus esimerkkinä TEAviisari 1 Tervetuloa! Ohjeita verkkokoulutuksen käyttöön. Aloitus Pääset oppimisalustalle osoitteessa:
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMuutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena
Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Jaana Kari, tutkija LIKES-tutkimuskeskus & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotMiten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä?
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä? Kaisa Poutanen 10.10.2017 Kaisa.Poutanen@vtt.fi 11.10.2017 2 11.10.2017 3 Terveys? 11.10.2017 4 Fyysinen
LisätiedotMiten elintapoja voidaan muuttaa arkielämässä?
Miten elintapoja voidaan muuttaa arkielämässä? Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT, erikoistutkija Terveyskäyttäytymisen ja terveyden edistämisen yksikkö 12/31/10 Absetz 2010 1 Ainekset
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotMONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,
MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki, 12.-13.6.2018 Miten monimutkaisia palveluja kehitetään? Esim. hyvinvoinnin lisäämistä ja huono-osaisuuden
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI HALUA?
ONKO PAKKO, JOS EI HALUA? Pari sanaa omaehtoisesta motivaatiosta ja sen hyödyistä liikunnan edistämisessä Kouvola, 21.9.2017 Elisa Kaaja, YTM, Projektikoordinaattori elisa.kaaja@helsinki.fi Helsingin yliopisto
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotLiikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016
Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 6.10.2016 Tilastokatsaus 9/2016 1 Johdanto THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö keräävät tietoa kuntien toiminnasta ja resursseista kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotMotivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa
Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotVaikuttavaa liikuntaneuvontaa hallinnonrajat ylittäen. Tommi Vasankari UKK-instituutti PPSHP
Vaikuttavaa liikuntaneuvontaa hallinnonrajat ylittäen Tommi Vasankari UKK-instituutti PPSHP 26.3.2019 Mihin kiinnittää huomiot jatkossa? Tunnusmerkit vaikuttavalle elintapaohjaukselle: Halu rakentaa neuvontaa
LisätiedotLiiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille
Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotLiikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä
Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain
Lisätiedot