Kuntien hankinnat. Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla. Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien hankinnat. Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla. Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith"

Transkriptio

1 Kuntien hankinnat Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith Suunnittelu ja tutkimuspalvelut Pekka Lith

2 2 Alkusanat Oheisen raportin tarkoituksena on uudistaa vuonna 2011 Helsingin seudun kauppakamarille laadittu raportti suurten kuntien hankinnoista ja tuottaa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:lle mahdollisimman tuoretta tilastollista tietoa kuntien palvelutuotannon ulkoistamisesta ja yksityisistä ostopalveluista määrätyillä kuntien toimialoilla, sillä tiedot kuntapalvelujen ulkoistamisen laajuudesta, kehityksestä ja muutoksen taustatekijöistä ovat jääneet Suomessa usein valitettavan epätarkoiksi. Tutkittua tietoa keskustelun pohjaksi ei ole riittävästi tarjolla. Toisin kuin kauppakamarille laaditussa selvityksessä, kiinnostuksen kohteita ovat suurien yli asukkaan kuntien ohella myös pienet ja keskisuuret kunnat. Kuntien julkisia hankintoja tarkastellaan myös maakunnittain ja osin seutukunnittain, jolloin tarkasteluun saadaan alueellinen näkökulma. Nykyiset kuntarajat ylittävä tarkastelu on perusteltua siksi, että kuntarajat ovat Suomessa muutoksen tilassa. Asiantuntija-arvioiden mukaan kuntien määrä alenee vähitellen alle 200 kuntaan. Lisäksi tarkastelun piiriin kuuluvat kuntayhtymien hankinnat. Mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa kuntien sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, kiinteistöjen ylläpitopalvelut, ruokahuolto, tietotekniikka sekä rakentaminen. Tärkeimmän tilastoaineiston muodostavat Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot. Käytössä olevat tilastot ovat vuodelta Vuoden 2011 tiedot valmistuvat loppusyksystä Palvelusetelien osalta kuntien talous- ja toimintatilastoja on täydennetty Suomen Kuntaliiton ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vuoden 2012 alussa tekemien kuntakyselyjen tuloksilla. 1 Kaikista kuntayhteisöjen ostamista palveluista ei valitettavasti saada tilastotietoja suoraan kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastoista. Sen vuoksi perustietoja on kerätty mahdollisuuksien mukaan erillistutkimuksista. Ruokahuollon osalta yhtenä lähteenä on käytetty Taloustutkimus Oy:n HORECA-tilastoja. Toisaalta julkisia hankintoja koskevien laskelmien tekemistä on vaikeuttanut se, että kunnat ja kuntayhtymät ovat siirtäneet palvelutuotantojaan lisääntyvässä määrin liikelaitoksiin ja yhtiöihin. Varsinkin kuntayhtiöt jäävät helposti tilastojen katveeseen. Selvityksen alkuun on liitetty lyhyt kuvaus julkisyhteisöjen taloudellisesta tilanteesta. Samalla on tarkasteltu julkisten hankintojen tilastollista suuruutta ja rakennetta koko Suomessa EU:n komission tilastoselvitysten ja julkisten hankintojen sähköisen ilmoituskanava HILMAsta saatujen tilastojen pohjalta. Lisäksi on kuvattu EU:n hankintadirektiivien uudistustyötä ja hankintatilastojen kehittämistarpeita. Raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). 2 Selvitystyötä on ohjannut EK:ssa pk-yrittäjyyden asiantuntija Pekka Ropponen. 1 Keskeisinä lähteinä raportissa on käytetty toimeksisaajan kahta vuonna 2012 valmistunutta selvitystä työ- ja elinkeinoministeriölle: Lith, Pekka: Innovatiiviset julkiset hankinnat Suomen kansantaloudessa, TEM raportteja 18/2012; Lith, Pekka: Palveluasumisen markkinat Suomessa 2010-luvun vaihteessa, TEM raportteja 24/ Ks.

3 3 Sisältö sivu Alkusanat 2 1 Johdanto Julkisen talouden kehitys Julkisten hankintojen määrä Hankintojen merkitys yrityksille 10 2 Kunta-alan tavara- ja palveluostot Kuntien ja kuntayhtymien hankinnat käyttötalouteen Kuntien tavara- ja palveluostojen kokonaisarvo Kuntien hankinnat yksityisiltä toimittajilta Kuntayhtymien hankinnat Kunta-alan ostot yksityisiltä toimittajilta yhteensä Liikelaitokset ja kuntayhtiöt 23 3 Sosiaalihuollon palvelut Palvelutuotannon rakenne kansantaloudessa Sosiaalipalvelujen hankinnat kunta-alalla Hankintojen arvo ja rakenne Ostopalvelut kuntien kokoluokittain ja alueittain Yksityisasiakaspalvelut ja kuntien palvelukysyntä Palvelusetelit sosiaalihuollossa Ostopalvelujen tulevaisuus 41 4 Terveydenhuollon palvelut Palvelutuotannon rakenne kansantaloudessa Terveyspalvelujen hankinnat kunta-alalla Hankintojen arvo ja rakenne Ostopalvelut kuntien kokoluokittain ja alueittain Kuntien laskennallinen palvelukysyntä Palvelusetelit terveydenhuollossa 56 5 Kiinteistöjen ylläpitopalvelut Kiinteistöpalvelujen käsitteet Kuntien kiinteistöpidon järjestäminen Kuntien ostopalvelut 63 6 Jätehuollon kuljetuspalvelut 66 7 Ateriapalvelut 73 8 Tietotekniikkapalvelut 79 9 Rakentaminen Rakentaminen kansantaloudessa Kuntien rakentaminen ja rakennusliikkeiden markkinaosuus 89 Tiivistelmä 93 Lähteet 98

4 4 1 Johdanto Suomen taloudellinen tilanne on heikentymässä, mikä edellyttäisi nopeita rakenteellisia uudistuksia elinkeino- ja työvoimapolitiikassa sekä tavoissa tuottaa julkisia hyvinvointipalveluja. Emme voi rakentaa yhteiskuntaa sen varaan, että asiat hoidetaan julkisella velanotolla ja olematon talouskasvu ratkaisee ongelmat. Yksi tapa turvata hyvinvointipalvelujen kasvava tarve, on lisätä kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välistä toimittajayhteistyötä. Kuntien palvelutuotanto tehostuu, kun siihen sovelletaan uusia toimintatapoja ja teknologioita. Yritykset hyötyvät, kun ne saavat kunnilta referenssejä ja pystyvät kehittämään toimintaansa. 1.1 Julkisen talouden kehitys Kansantalouden tilinpidon mukaan kuntayhteisöjen (kunnat ja kuntayhtymät) palvelutuotannon 3 osuus Suomen kokonaistuotannosta on lisääntynyt 2000-luvulla. Osuus oli vuonna 2011 noin 14 prosenttia (22,4 mrd. euroa), mikä oli samaa luokkaa kuin luvun talouslaman jälkeisinä vuosina. Kuntayhteisöjen työllisten määrä oli henkilöä vuonna 2011, eli vajaa viidennes kokonaistyöllisyydestä. Työllisten määrä on kasvanut henkilöllä 2000-luvulla, mutta osuus kansantalouden työllisyydestä on pysynyt suurin piirtein ennallaan (Kuvio 1). Kuvio 1 Kuntien palvelutuotannon osuus kokonaistuotannosta ja työllisten määrän kehitys (Lähde: Kansantalouden tilipito, Tilastokeskus) Julkisista kulutusmenoista kuntayhteisöt muodostivat kansantalouden tilinpidon mukaan 65 prosenttia, eli 30 miljardia euroa vuonna luvulla kuntien kulutusmenot ovat kasvaneet määrällisesti noin 14 prosenttia. Kuntayhteisöjen kokonais- 3 Tuottajahintainen arvonlisäys. 4 Julkisyhteisöjen kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta eli investoinneista kuntayhteisöjen osuus oli vuonna 2011 noin 3,3 miljardia euroa, eli 82 prosenttia. 5 Julkisyhteisöihin luetaan kansantalouden tilinpidossa valtio, kuntayhteisöt (paikallishallinto) ja sosiaaliturvarahastot (työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvalaitokset).

5 5 menot olivat yli 42 miljardia euroa. Kokonaismenot kattavat oman palvelutuotannon välituotekäytön (ostot), tuotannontekijäkorvaukset (palkat, yms.), investointimenot, tukipalkkiot, sosiaalietuudet, tulonsiirrot, omaisuusmenot ja pääomansiirrot. Bruttokansantuote bkt:sta kokonaismenot olivat 22 prosenttia (Kuvio 2). Kuntien kokonaismenojen bkt-suhde on paisunut 2000-luvulla. Osuus oli vuonna 2011 suurempi kuin 1990-luvun talouslaman jälkeisinä vuosina. Kuntien kulutusmenojen suuri osuus julkisista kulutusmenoista ja kokonaismenojen kasvu johtuvat siitä, että hyvinvointipalvelujen järjestäminen, tuotanto ja rahoituskin ovat Suomessa pääosin kuntien vastuulla. Siten kunnat vastaanottavat suuren osa kestävyysvajeestamme. Kestävyysvaje kertoo, paljonko veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta koko julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Kuvio 2 Kuntien kokonaismenojen bkt-suhde , prosenttia (Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus). Julkisyhteisöjen velkaantuminen Suomi selvisi 1990-luvun talouslamasta osittain onnella Nokia-alan ja muun yleisen talouskasvun ansiosta ja osittain fiksua talous- ja rahapolitiikkaa harjoittamalla, minkä tuloksena valtion talouden velkaantuminen saatiin pysäytettyä ja muutettua melko nopeassa tahdissa ylijäämäiseksi. Sen sijaan 2000-luku ei ole ollut Suomen taloushistoriassa menestyksellinen, mitä kuvastaa tuotantorakenteen heikko uudistuskyky huolimatta siitä, että esimerkiksi tutkimus- ja kehittämismenojen (tk-menot) määrää ja niiden bktosuutta on maassamme jatkuvasti lisätty. Vuonna 2009 maamme bkt romahti yhtenä vuonna yli kahdeksan prosenttia eli enemmän kuin 1990-luvulla talouslaman aikana. Välittömänä syynä oli kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden taantuma. Kuitenkin taantuma vain nopeutti jo aiemmin alkanutta kehitystä, jonka taustalla ovat rakenteelliset tekijät, kuten vanhentunut teollinen tuotantorakenne ja kilpailukyvyn menetykset kansainvälisillä markki-

6 6 noilla. Tosin bkt lisääntyi vuosina keskimäärin kolme prosenttia, mikä johtui alhaisesta lähtötasosta rajun pudotuksen jälkeen. Valtion talouden osalta tilanne on muuttunut dramaattisesti vuodesta 2009 lukien, sillä talouden elvytystoimet käynnistivät nopeasti etenevän valtion velkaantumiskehityksen. Elvytysrahat kanavoituivat kuitenkin lähinnä kulutukseen, eikä etsikkoaikaa käytetty kansantalouden investointiluonteiseen rakenteiden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Suomessa olisi tarvittu kuitenkin eräänlainen Affärsplan för Finland hanke, millä olisi voitu vastata ulkopäin tuleviin kansainvälisen talouden haasteisiin ja generoimaan kansantalouteen uutta kasvua. Julkisessa taloudenpidossa on nojauduttu siihen, että velkaantuminen on välttämätön välivaihe ja ongelmat hoituvat talouskasvulla jo keskipitkällä aikavälillä, kuten aiemmin, kun kansainväliset suhdanteet paranevat ja taustalla vellova eurokriisi saadaan hallintaan. Asiassa on tuudittauduttu hyvään uskoon, että kaikki jatkuu kuten ennenkin. Tosiasiassa Suomen talouskehitys on hyvin epävarmalla pohjalla ja talousennusteet lupaavat lähivuosiksi hidasta talouskasvua, mikä ei riitä rahoittamaan kasvavia julkisia menoja tai edes pysäyttämään julkista velkaantumista. Tilastokeskuksen tilastoista ilmenee, että valtion talous oli ylijäämäinen vuosina , kunnes velkaantuminen lähti kovaan nousuun vuonna Sen sijaan kuntien velka on kasvanut koko 2000-luvun ajan suhdanteista riippumatta. Kuntatalous on käytännössä alijäämäinen vuodesta 2001 lukien. Bkt:sta julkinen velka muodosti 49 prosenttia vuonna 2011 (Kuvio 3). Siitä valtion velan osuus oli noin 43 prosenttiyksikköä ja kuntien velan noin kuusi prosenttiyksikköä. Nykyisellä tahdilla julkinen velka tavoittaa 100 miljardin rajapyykin ennakoitua nopeammin. Kuvio 3 Valtion ja kuntien julkisen velan kehitys ja julkisen velan bkt-osuus (Lähde: Tilastokeskus). Julkisia menoja kasvattavat jo nyt ja tulevaisuudessa kunnallisten hyvinvointipalvelujen lisääntyvä tarve jo yksinomaan väestörakenteen ikääntymisen ja sen mukanaan tuoman sairastavuuden lisääntymisen vuoksi. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan 65

7 7 vuotta täyttäneitä oli henkilöä vuonna Vuodesta 2000 kasvua oli määrällisesti henkilöä. Palvelutarpeeseen vaikuttaa etenkin 75 vuotta täyttäneiden määrä. Vuonna 2011 heitä oli henkilö, mikä oli yli henkilöä enemmän kuin yksitoista vuotta aiemmin vuosituhannen vaihteessa. Ihmisten keskimääräisen eliniän pidentymistä osoittaa se, että 95 vuotta täyttäneiden suomalaisten määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan ikääntyvän väestön määrä jatkaa nopeaa kasvuaan lähivuosina ja lähivuosikymmeninä. Väestöennusteiden mukaan 65 vuotiaita on 1,42 miljoonaa ja 75 vuotiaita 0,73 miljoonaa vuoteen 2025 tultaessa eli vain runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Ikääntyvien määrän kasvu lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta kaikilla tasoilla terveydenhuollossa, avohuollossa ja palveluasumisessa. Esimerkkinä julkisia menoja lisäävistä toimenpiteistä on edellisen ja nykyisen hallituksen aikana valmisteltu iäkkäiden henkilöiden palveluita koskeva lakiehdotus eli ns. vanhuspalvelulaki. 67 Laista ja siihen liittyvästä hoitajamitoituksesta laitoshuollosta käytiin kesällä 2012 valtion talousarvion valmistelun yhteydessä paljon kiivasta keskustelua. Keskustelu tiivistyi vain yhteen hoitomuotoon ja vähemmälle huomiolle jäi se, kuinka sinänsä hyvää tarkoittavan lain säännösten mukaiset toimenpiteet tulevaisuudessa rahoitetaan ja mistä tarvittava lisätyövoima haalitaan. Kuvio 2 Ikääntyneen väestön määrän kasvu Suomessa (Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus). 6 Vuodesta 2009 vireillä ollut vanhuspalvelulaki (laki iäkkäiden palvelujen turvaamisesta eli ns. ikälaki) astuu suunnitelmien mukaan voimaan kesällä Sen tavoitteena on mm. taata iäkkäälle henkilölle oikeus yksilöllisen tarpeen mukaisen hoivaan ja kuntoutukseen, kuten kotipalveluihin, palveluasumiseen sekä terveyden- ja sairaanhoitoon. Palvelutarpeen pohjana tehty palvelusuunnitelma ja sen toteuttamispäätös muodostavat lain ytimen. Suunnitelma olisi tehtävä yhteisymmärryksessä iäkkään asiakkaan kanssa. Palvelujen järjestämisvastuussa olevan organisaation (kunta) olisi toteutettava suunnitelmat kirjatut palvelut myös kiireettömissä tapauksissa kohtuullisen ajan kuluessa. Lisäksi iäkästä henkilöä tukisi kunnan nimeämä vastuuhenkilö, joka pitää huolta siitä, että asiakas todella saa hänelle kuuluvat palvelut (ks. 7 Vanhuspalvelulaki on osa suurta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaislainsäädännön uudistusta. Suunnitelmien mukaan myös uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Sosiaalihuoltolain uudistus on laaja kokonaisuus, jonka tarkoituksena on siirtää painopistettä avohuollon ennaltaehkäisevään työhön ja parantaa mm. vammaisten, lapsiperheiden sekä omaishoitajien asemaa (ks.

8 8 1.2 Julkiset hankintojen määrä Suomessa julkisten hankintojen kokonaisarvo oli Eurostatin mukaan 35 miljardia euroa vuonna Summasta EU:n kynnysarvot ylittävät hankinnat muodostivat vajaan neljänneksen (8,3 mrd. euroa), mikä oli enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Hankintojen bkt-osuus oli 19,4 prosenttia, mikä sen sijaan oli aavistuksen verran alle EU:n keskiarvon. Vuosina julkisten hankintojen nimellinen arvo lisääntyi 27 prosenttia. Samalla niiden bkt-osuus on kohonnut kolme prosenttiyksikköä (Kuvio 4). Ripeintä kasvu oli EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Arviot julkisten hankintojen kokonaisarvosta eivät välttämättä tarkoita sitä, että kaikki hankinnat olisivat EU:n hankintadirektiivien tai kansallisen hankintasäännösten piirissä. 8 Hankintasäädösten ulkopuolella jäävät esimerkiksi kuntayhteisöjen sisäiset hankinnat, toimitilojen vuokrat ja valtion turvallisuuden kannalta keskeiset hankinnat. Julkisten hankintojen välillisistä ja välittömistä työllisyysvaikutuksista ei ole tehty tuoreita laskelmia, mutta ne ovat Tilastokeskuksen panos-tuotos tutkimuksiin perustuvien laskelmien mukaan vuositasolla vähintään henkeä. Kuvio 4 Julkisten hankintojen kokonaisarvo ja osuus bkt:sta Suomessa (Lähde: Public Procurement Indicators 2010). Kuntayhteisöjen julkisten hankintojen määrästä ei ole olemassa tarkkoja eriteltyjä tai ajantasaisia hallinnollisia tilastotietoja lukuun ottamatta työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa HILMA) ilmoitettuja hankintoja, jotka kattavat niin sanotun kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat. 9 Vuonna Hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja lakeja täydentävä hankinta-asetus (614/2007) tulivat voimaan kesäkuussa Lakiuudistuksella saatettiin voimaan vuonna 2004 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivi (2004/18/EY) ja erityisalojen hankintadirektiivi (2004/17/EY). Kansallista hankintalakia on sittemmin muutettu. Näin tapahtui edellisen kerran vuonna Vuonna 2012 kansalliset kynnysarvot olivat tavara- ja palveluhankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja suunnittelukilpailuissa euroa, niin sanotuissa B-palveluissa euroa ja rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa euroa. Kansallisia kynnysarvoja korotettiin viimeksi kesällä 2010 ja niitä voidaan muuttaa vain hankintalaissa. EU-kynnysarvot muuttuvat sen sijaan kahden vuoden väliajoin. Ne on määritelty erikseen valtion keskushallinnon hankintayksiköille, paikallishallinnon (kunnat, ym.) hankintayksiköille sekä erityisalojen hankintayksiköille.

9 9 HILMAssa julkaistiin yli hankintailmoitusta, joiden yhteenlaskettu arvo kohosi 13,3 miljardiin euroon. Hankintailmoitukset käsittivät kansalliset hankintailmoitukset, EU jälki-ilmoitukset ja erityisalojen EU-ilmoitukset. 10 Hankintayksiköittäin tarkasteltuna kuntayhtymien ja muiden aluetason viranomaisten tekemät hankintapäätökset muodostivat 58 prosenttia ilmoitetuista hankinnoista ja 47 prosenttia niiden arvosta. Luvut sisältävät kaikki ilmoitukset mukaan lukien samaa hankintaa koskevat ennakkoilmoitukset ja jälki-ilmoitukset. Valtion viranomaisten ja liikelaitosten osuus oli yhdeksän prosenttia ilmoitettujen hankintojen määrästä ja seitsemän prosenttia niiden arvosta. Muiden hankintayksiköiden osuus hankintailmoituksista oli kolmannes ja niiden arvosta 46 prosenttia. 11 Pienhankintojen määrästä ja niiden jakautumisesta hankintayksiköittäin ei ole olemassa tarkkaa käsitystä, koska niiden ilmoittaminen on julkisten hankintojen sähköisessä tietokanta HILMAssa vapaaehtoista. 12 Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2006 tekemän selvityksen mukaan pienhankintojen kappalemääräksi arvioitiin kuitenkin yli miljoona hankintapäätöstä, joiden arvo oli 1,36 miljardia euroa, eli kymmenen prosenttia julkisten hankintojen kokonaisarvosta. 13 Lisäksi pienhankinnoilla oli keskimääräistä suurempi merkitys etenkin kuntayhteisöjen hankinnoissa. 14 Kuvio 4 HILMAn hankintailmoitukset hankintalajeittain 2011, prosenttia (Lähde: Työja elinkeinoministeriö). 10 Hankintojen kokonaisarvo nousee todellisuudessa jonkin verran edellä mainittua suuremmaksi, sillä EU-jälkiilmoituksista kuusi prosenttia ja erityisalojen EU-jälki-ilmoituksista 15 prosenttia ei sisältänyt lainkaan hintatietoja. 11 Muita hankintayksiköitä ovat julkisoikeudellinen laitos, EU:n toimielin tai virasto, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta tai muu viranomainen. Tähän ryhmään on luettu myös tarkemmin erittelemättömät ilmoituksen jättäjät, joten hankintayksikkökohtaisiin tilastoihin kannattaa suhtautua varauksia. 12 Vuonna 2010 HILMAssa julkaistiin vain alle ilmoitusta pienhankinnoista, joiden arvo oli 90 miljoonaa euroa. 13 Kauppa- ja teollisuusministeriö: Vaikutusselvitys hallituksen esityksestä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön muuttamiseksi, Arvioita pienhankintojen määrästä ja arvosta ei ole vuoden 2006 jälkeen. Todennäköisesti kansallisten kynnysarvojen alle jäävien pienhankintojen merkitys on kasvanut selvästi, sillä vuoden 2006 selvityksessä pienhankinnat määriteltiin nykyistä alhaisempien kansallisten kynnysarvojen mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kansallisten kynnysarvojen nosto kesäkuussa 2010 supisti tilastoja noin hankintailmoituksella pelkästään vuoden jälkipuoliskolla.

10 10 Kuvio 4 HILMAn hankintailmoitukset hankintayksiköittäin 2011, prosenttia (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö). 1.3 Hankintojen merkitys yrityksille Kuntien julkiset hankinnat muodostavat merkittävän potentiaalisen markkina-alueen yrityksille. Suomessa on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, että julkisen alan organisaatiot, kuten kunnat ja kuntayhtymä liikelaitoksineen voivat omilla toimillaan ja kysynnällään vaikuttaa yksityisen yritystoiminnan kehittymiseen ilman, että tarvitaan suoria yritystukia taikka verotukseen liittyviä kannusteita. Tilastojen mukaan pelkkä julkisten hankintojen määrä tekee kuntayhteisöistä tärkeän vaikuttajan monilla yksityisillä toimialoilla valtakunnallisesti ja alueellisesti. Julkisissa hankinnoissa kunnostautuneet yksityiset yritykset saavat uusia liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia ja referenssejä tuotteilleen ja voivat lisätä investointejaan, mikä pienentää riskipääoman tarvetta, sillä riskipääoman puute on nähty yhdeksi yritystoiminnan kasvun esteeksi. Vahvat ja samalla myös vaativat julkiset hankintamarkkinat antavat mahdollisuuden kasvaa yrityksenä, sillä julkiset hankinnat voivat tarjota uudentyyppisiä investointiluonteisia hankkeita. Tämän lopputuloksena voi olla toiminnan laajentaminen koti- ja ulkomaiden markkinoilla. Etenkin innovaatiopohjaisilla, uusia toimintatapoja ja teknologiaa soveltavilla julkisilla hankinnoilla voi olla suuri merkitys siihen, että viranomaistoiminta ja julkisyhteisöjen vastuulla olevan palvelutuotannon tuottavuus ja vaikuttavuus parantuvat, sillä julkisilla viranomaisorganisaatioilla on varsin rajalliset mahdollisuudet omaehtoiseen toimintojen kehittämiseen. EU:n hankintadirektiivien taustalla onkin ajatus, että tehokkaasti toimivat julkiset hankintamarkkinat parantavat julkisten varojen käyttöä ja antavat kansalaisille parempaa vastinetta maksetuille veroille. Suomessa esimerkiksi energia- ja ympäristöteknologian (CleanTech) osaamisalalla tavoitteena on parhaiden kotimarkkinoiden luominen kansainvälistymiseen tähtääville ympäristöalan yrityksille. Osana tätä tavoitetta on saada julkiset hankinnat tukemaan

11 11 uusien CleanTech -ratkaisujen käyttöönottoa, mikä antaisi kansainvälistymiseen pyrkiville ympäristöalan yrityksille referenssejä ja osaltaan edistäisi julkisten palvelujen toimivuuden ja tuottavuuden kasvua. Asiasta on määrä laatia hallituksen periaatepäätös, joka vauhdittaisi ja tukisi tavoitteen saavuttamista. Innovatiivisuus hankintamarkkinoilla edellyttäisi toimintatapojen muutoksia ja uusien hankintamenettelyjen käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa, mutta yrityskyselyjen mukaan julkisissa hankinnoissa kilpaillaan usein vain hinnalla ja laadullisille kilpailutekijöille annetaan liian vähän painoa. Julkisten hankintojen innovatiivisuutta on ehkäissyt sekin, että uusien tuotteiden ja toimintatapojen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, mutta julkisissa hankinnoissa sopimuskaudet ovat usein lyhytaikaisia lainsäädännöstä tai hankintayksikön omista päätöksistä johtuen. Kuntien palvelutuotannon avaaminen kilpailulle ei ole myöskään saanut yrityksiltä korkeita arvosanoja. Palvelutuotannon ulkoistaminen ja yksityisten ostopalvelujen lisääminen ei ole yksityistämistä, sillä kunnat kantavat edelleen järjestämis-, rahoitus- ja valvontavastuun kunnan toimialaan kuuluvassa palvelutuotannossa. Kysymys on pikemmin julkisten ja yksityisten voimavarojen yhdistämisestä, minkä tarkoituksena on tuottaa entistä tehokkaammin parempia palveluja kuntalaisille. Luonnollisesti kunnan viranomaistoimintoja ei voida koskaan ulkoistaa. Kunnan julkisilla hankinnoilla voi olla ratkaiseva merkitys paikallisten palvelumarkkinoiden luomisessa. Kunnan ostopalvelut merkitsevät selkänojaa, minkä puitteissa yritykset voivat investoida ja laajentaa toimintaansa, jolloin voi syntyä tarjontaa myös täysin yksityisille markkinoille (katalyyttivaikutus). Kunnilla on mahdollisuus järjestää osa peruspalvelujen tuotantoaan palvelusetelijärjestelmän kautta siten, että vähävaraisillakin palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus valita yksityinen palveluntuottaja. Esimerkkinä voidaan mainita terveydenhuollon palvelut. Selvitysten mukaan valtio on ollut palvelutuotannon avaamisessa kilpailulle edistyksellisempi kuin kuntayhteisöt. Kunnissa palvelutuotannon avautumista ovat estäneet monet tekijät, kuten olemassa oleva lainsäädäntö, jonka vuoksi kunta toimii samanaikaisesti yksityisen palvelutuotannon valvojana viranomaisena ja palvelujen tuottajana. Lainsäädäntö takaa sen, että kunnan tai kuntayhtymän palvelutuotanto ei ole uhattuna, vaikka tuotanto ei olisikaan yhtä tehokasta ja laadukasta kuin kilpailulla markkinoilla. Julkisiin palveluihin ei sisälly myöskään kuluttajasuojaa. Yrityskyselyjen mukaan varsinkin kuntien hankintapolitiikka on lyhytnäköistä ja se keskittyy vain lyhytaikaisiin säästöihin. Yritykset suhtautuvat epäilevästi kuntien kustannuslaskennan tasoon, eivätkä ole kaikilta osin tyytyväisiä kuntien yhteistyöhön palvelumarkkinoiden kehittämisessä. Liian lakilähtöinen ja olemassa olevien ratkaisujen pohjalta tapahtuva kilpailuttaminen tukahduttaa toimittajien innovatiivisuuden. Olemassa olevien ratkaisujen sijasta tulisi painottaa tarpeita ja tavoitteita, joihin luovalla ja palkitsevalla hankintatoiminnalla etsitään uusia ratkaisuja. Hankintojen elinkeinopoliittiseen ulottuvuuteen voisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, jotta kuntien käyttäytymisestä tulisi entistä ennustettavampaa julkista hankinnoista kiinnostuneiden yritysten näkökulmasta katsoen. Kunnan viranomaisten kannattaisi omissa hankintastrategioissaan kertoa ja määritellä aiempaa paremmin, mikä

12 12 on tulevaisuudessa ostopalvelujen tarve ja kilpailuttamispolitiikka. Esimerkiksi avoimet yritysten ja kuntien väliset keskustelutilaisuudet, joissa keskustellaan kilpailutukseen tulevien kohteista, voisivat olla hyödyllisiä. Avoin vuoropuhelu on tärkeää hankintayksiköille ja yksityisille toimittajille. Ongelmana on usein, että hankintayksiköt eivät tiedä, mitä uusia toimintatapoja ja teknologioita markkinoilla on tarjolla. Toisaalta yritykset eivät tunne julkisten hankintojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia ja pelisääntöjä. Avoimilla keskustelutilaisuuksilla voidaan kannustaa yrityksiä osallistumaan julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Tarjouskilpailuihin osallistumista voisi edistää se, että hankintayksiköt tiedottaisivat verkkosivuilla tietoja tekemistään hankinnoista (jälki-ilmoitukset). Julkisten hankintojen ongelmina ovat pienten hankintayksiköiden rajalliset voimavarat ja ammattiosaamisen puute etenkin kuntapuolella. Käynnissä olevan kuntauudistuksen tavoitteena on kuitenkin luoda väestö- ja elinkeinorakenteeltaan nykyistä vahvemmat peruskunnat. Myös yritysten vastuuhenkilöt usein puoltavat kuntaliitoksia ja kannattavat valtion aktiivista roolia kuntaliitosten edistämisessä. Naapurikuntien yhdistymisten myönteiset vaikutukset yritystoiminnalle voivat näkyä välittömästi kuntien julkisia hankintoja koskevissa asioissa määrätyillä toimialoilla. Esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamarin kuntaliitosten yritysvaikutuksia luotaavien kyselyjen tulokset pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla tukevat ajatusta siitä, että kuntaliitokset parantavat hankintamarkkinoiden toimivuutta. Kaksi kolmasosaa yrityksistä oli sitä mieltä, että liitokset selkeyttävät ja yhtenäistävät hankintapelisääntöjä, jotka voivat poiketaan toisistaan naapurikunnissa prosenttia ilmoitti, että liitokset lisäävät hankintayksiköiden voimavaroja ja osaamista. Enemmistö yrityksistä katsoi, että kuntaliitokset kasvattavat myös hankintavolyymeja. Hankintalain uudistus Julkisten hankintojen oikeudellisista kehystä kehitetään jatkuvasti. Säätelyn uudistamistarpeista on kerrottu EU:n komission vuoden 2011 alussa valmistuneessa vihreässä kirjassa. 15 Uudistusten kohteina ovat EU:n hankintadirektiivit, joiden kautta muutokset välittyvät Suomen kansalliseen hankintalainsäädäntöön. Vihreä kirja sisältää lukuisia kysymyksiä, jotka jätettiin pohdittavaksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi rakennusurakoiden sisällyttäminen palveluhankintojen määritelmään ja palveluhankintojen jakaminen ensisijaisiin ja toissijaisiin A- ja B-palveluihin. Kysymyksiä on asetettu myös toimittajien kelpoisuuden toteamiseen liittyvistä toimintatavoista, hankintasääntelyn ulottamisesta hankintasopimuksen aikaiseen toimintaan, päätoimittajien alihankkijoiden asemasta, hankintojen jakamisesta osiin ja yhteishankintoihin liittyvistä pelisäännöistä. Lisäksi on pohdittu, kuinka julkisissa hankinnoissa voitaisiin aiempaa paremmin ottaa huomioon sosiaalisia seikkoja, ympäristövaikutuksia sekä innovaatioita. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä enemmän kiinnitettäisiin huomiota siihen mitä kansalaisten maksamilla veroilla ostetaan. 15 EU:n komissio: Vihreä kirja, Bryssel 2011.

13 13 Vihreällä kirjalla käynnistettiin laaja sidosryhmäkuuleminen ja tehtiin EU hankintalainsäädännön vaikutusarviointi, joiden tuloksena komissio julkaisi joulukuussa 2011 ehdotukset EU:n hankintadirektiivien kokonaisuudistuksesta. 16 Uudistusten tarkoituksena on yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja tehdä niistä aiempaa joustavampia. Tähän tavoitteeseen päästään, kun lisätään neuvottelumenettelyjen ja sähköisten menettelytapojen käyttöä, vähennetään toimittajilta vaadittavia selvityksiä ja mahdollistetaan hankintojen jakaminen pienempiin osiin. Säännösten muutoksilla halutaan parantaa pienten ja keskisuurten yritysten (pkyritykset) osallistumismahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa. Tähän pyritään ilmoitusvelvoitteita ja asiakirjavaatimuksia yksinkertaistamalla (mm. Euroopan hankintapassi), osallistumisedellytyksiä vähentämällä (mm. liikevaihtovaatimukset) ja mahdollistamalla suorat maksut alihankkijoille. Asianmukaiset menettelytavat turvataan säännöksillä, joilla halutaan vähentää mahdollisten eturistiriitojen syntymistä, kohtuuttomien etujen saamista ja muuta lainvastaista toimintaa. Uutta ehdotuksissa on A- ja B-palvelujen välisen erottelun poistaminen, mikä muuttaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista. Komission ehdotuksessa esitetään kansallisten julkisten hankintojen tietokeskusten ja valvontaviranomaisten perustamista. Suomen olosuhteissa tietokeskus tarkoittaisi nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisellä rahoituksella toimivan julkisten hankintojen neuvontayksikön toiminnan laajentamista. Uudistuspaketti sisältää myös ehdotuksen käyttöoikeussopimuksia eli konsessioita koskevasta erillisestä direktiivistä. 17 Mielenkiintoista EU:n komission ehdotuksissa ovat edellytysten luonti sille, että julkiset hankkijat voisivat ostaa innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja edistää sitä kautta kasvua sekä julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua. Käytännön välineeksi on tarjottu innovaatiokumppanuutta, joka olisi uusi erityismenettely uudentyyppisten tuotteiden, rakennusurakoiden ja palvelujen kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten. Erityismenettely tehostaisi osaltaan kilpailullista neuvottelumenettelyä ja helpottaisi valtioiden rajat ylittäviä innovatiivisia yhteyshankintoja. 18 Tilastotuotannon kehittäminen Kansallisen hankintalain uudistuksessa olisi tärkeää ottaa huomioon julkisia hankintoja koskevien tilastojen saanti. Suomen talouden rakenteita kuvaavat tilastot jäävät vajavaisiksi ilman kattavia tietoja julkisten hankintojen määrästä, arvosta ja niiden suuntautumisesta, sillä julkiset hankinnat muodostavat jo viidenneksen maamme bkt:sta. Edes lainsäätäjä ei tarkasti tiedä, kuinka hankintalaki on maassa toteutunut. Tilastotietoja puuttuu ihan perusasioista. Esimerkkinä voidaan mainita julkiset hankintayksiköt, joista meillä ei ole olemassa kattavaa listausta. Valtaosa hankinnoista suuntautuu kotimaahan ja ne muodostavat tärkeän potentiaalisen markkina-alueen yrityksille, kun julkinen palvelutuotanto avautuu entistä enemmän kil- 16 Lopulliset hankintadirektiivit pyritään laatimaan vuoden 2012 loppuun mennessä ja niiden saattaminen kansallisiin hankintalakeihin suoritettaisiin vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. Asiantuntijoiden aikataulu on kuitenkin liian kunnianhimoinen, eikä hankintadirektiiviä saada valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. 17 Euroopan komissio: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus käyttösopimusten tekemisestä, 20/12/ Euroopan komissio: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus julkisista hankinnoista, 20/12/2011.

14 14 pailulle. Tilastotiedot hankintojen määrästä ja suuntautumisesta kuvaisivat sitä, missä määrin julkinen valta itse tuottaa tai missä määrin se hankkii ulkopuolisilta toimittajilta järjestämisvastuullaan olevia palveluja. Tilastojen avulla yritykset voisivat saada arvokasta tietoa hankintojen suuntautumisesta, mikä edesauttaisi niitä valmistautumaan tuleviin tarjouskilpailuihin oman kiinnostuksensa mukaan. Julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAan perustuvat tilastotiedot julkisista hankinnoista jäävät monista syistä johtuen puutteellisiksi. Yksinomaan kansallisten kynnysarvojen kesäkuussa 2010 tapahtuneen noston seurauksena hankintatilastojen katveeseen on jäänyt suuri joukko arvoltaan kohtuullisen kokoisia pienhankintoja, jotka eivät enää kuulu hankintalain soveltamisalueen piiriin. Myös kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta tilastotuotanto kaipaisi parannusta. Lisäksi hankintatilastojen tulisi olla kaikille asiasta kiinnostuneille julkisesti ja helposti saatavilla. Nykyisin tietoja julkisista hankinnoista on yritetty kerätä Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastosta ja valtion puolella valtiohallinnon liikekirjanpidon tilikartan tietojen pohjalta, josta saadaan tietoja muun muassa valtionhallinnon toimintakuluista. Tosin kuntayhteisöjen tai valtion tilinpäätösten mukaiset tavara- ja palveluostot tai rakennusinvestoinnit eivät ole määritelmällisesti julkisia hankintoja. Ne kuvaavat vuotuisia käyttömenoja eri tarkoituksiin, eikä niistä voida erotella hankintasäännösten piiriin liittyviä ostoja muista hankinnoista. Ensimmäinen tapa parantaa tilastointia olisi saattaa kaikki kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat kattavan jälki-ilmoitusvelvollisuuden piiriin, josta ilmenisivät täsmällisesti hankintayksikkö, hankinnan kohde toimialoittain, hankinnan arvo ja käytetty hankintamenettely. Asiaa on vastustettu sillä, että se lisäisi hankintayksiköiden hallinnollista. Todellisuudessa pelkkä muutamia tilastollisia avainmuuttujia koskevien jälkiilmoitusten antaminen sähköisessä muodossa tuskin lisää merkittävästi hallinnollista työtä verrattuna muiden hankintavaiheiden tehtäviin. Toiseksi julkisten hankintojen juokseva tilastointi voitaisiin antaa Suomessa tilastoviranomaisena toimivan Tilastokeskuksen tehtäväksi. Kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista (ml. implisiittisesti EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat) perustiedot muodostuisivat jälki-ilmoitusten pohjalta. Samalla tiedonkeruuta laajennettaisiin kansalliset kynnysarvot alittaviin pienhankintoihin. Yksi mahdollisuus olisi silloin, että julkisia hankintoja koskevat pohjatiedot kerättäisiin Tilastokeskuksen kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastoihin liittyvän tiedonkeruun yhteydessä Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva Tilastokeskus tarvitsisi julkisten hankintojen tilastoinnin kehittämiseen ja vuosittaiseen tilastotuotantoon kuitenkin budjettirahoitusta.

15 15 2 Kunta-alan tavara- ja palveluostot K Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut tavara- ja palveluostot käyttötalouteen olivat vuonna 2010 noin 21,4 miljardia euroa. Summasta yksityisiltä toimittajilta tehtyjen hankintojen arvo oli noin 12 miljardia euroa, mikä muodosti 32 prosenttia peruskuntien käyttökustannuksista. Vuodesta 2007 yksityiset hankinnat lisääntyivät vajaalla neljänneksellä. Nopeinta kasvu oli yksityisissä asiakaspalveluissa. Yksityisten ostopalvelujen käyttökustannusosuus nousee, kun siirrytään pienistä kunnista suuriin kuntiin, sillä suurilla kunnilla on enemmän valinnan mahdollisuuksia tuotantotapojen suhteen. Edellä mainitut luvut eivät kuitenkaan sisällä investointimenoja tai itsenäisten liikelaitosten ja kuntayhtiöiden hankintoja. Laskennallisesti arvioiden liikelaitosten ja kuntayhtiöiden tavara- ja palveluostot olivat noin viisi miljardia euroa vuonna Kuntien ja kuntayhtyminen hankinnat käyttötalouteen Kuntien tavara- ja palveluhankintojen kokonaisarvo Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastojen mukaan tavaraja palveluostot käyttötalouteen voidaan jakaa neljään pääryhmään, jotka ovat materiaalihankinnat, asiakaspalvelujen ostot, muiden palvelujen ostot ja vuokrat. 20 Asiakaspalvelujen ostot, kuten lasten päiväkotipalvelujen ostot ulkopuoliselta ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja. Ne jakaantuvat ostoihin valtiolta, muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntoimittajilta. Yksityiset toimittajat voivat olla yrityksiä taikka kolmannen alan yhteisöjä (jäljempänä järjestöt). Muiden palvelujen (jäljempänä välituotepalvelut) ostot koostuvat kunnan omaa palvelutuotantoa varten tarkoitetuista kertaluonteisista asiantuntijapalveluista tai tukipalvelujen ostoista, kuten esimerkiksi ulkopuoliselta palveluntuottajalta hankituista ateriapalveluista kunnan ylläpitämään päiväkotiin. Käytännössä välituotepalvelut voivat sisältää yksittäisiä ostopalveluja, mutta ne voivat muodostua kunnan ydinpalveluihin liittyvistä tukitoiminnoista (ateriahuolto, kiinteistöjen ylläpito). Asiakaspalvelut liittyvät puolestaan yleensä suoraan kunnan ydinpalveluihin. Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilastojen pohjalta päätellen kuntien tavara- ja palveluostot käyttötalouteen olivat Suomessa 16,6 miljardia euroa vuonna Luku sisältää hankinnat yksityisiltä tavaran- ja palveluntoimittajilta sekä hankinnat muilta julkisyhteisöiltä. Hankinnoista materiaaliostot olivat 1,5 miljardia, asiakaspalvelut 8,9 miljardia, välituotepalvelut 5,7 miljardia ja vuokrat 0,4 miljardia euroa. Vuodesta 2007 hankinnat kasvoivat 3,3 miljardilla eurolla, eli neljänneksen. Asiakaspalvelujen ostot lisääntyivät määrällisesti ja suhteellisesti eniten (Taulukko 1). Materiaaliostot kuntien omaan palvelutuotantoon lisääntyivät vuosina vain pari prosenttia. Materiaaliostojen kehityksellä on käänteinen yhteys kuntien palvelutuotannon ulkoistamiseen ja ostopalvelujen kasvuun. Toisin sanoen aineita, tarvikkeita ja tavaroita tarvitaan omaan palvelutuotantoon sitä vähemmän, mitä enemmän palveluja hankitaan kunnan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kuntien talous- ja toimintatilaston 20 Tarkastelussa kannattaa muistaa, että toiminta- ja taloustilastoihin pohjautuvat laskelmat eivät kuvasta määritelmällisesti tehtyjä hankintapäätöksiä, vaan käyttötalouden tavara- ja palveluhankintojen ja investointien rahavirtoja.

16 16 mukaan tärkeimmät materiaalihankinnat koostuvat lämmityksestä, sähköstä ja vedestä, lääkkeistä ja hoitotarvikkeista sekä elintarvikkeista. Kuntien käyttökustannuksista 21 hankinnat olivat keskimäärin 47,6 prosenttia vuonna Käyttökustannusosuus on kohonnut vuodesta 2007 noin 3,5 prosenttiyksiköllä (Taulukko 2). Hankintojen kohonnut käyttökustannusosuus selittyy varsinkin asiakaspalvelujen ostoilla. Ulkoistetut asiakaspalvelut nostavat kunnissa hankintojen käyttökustannusosuutta, koska ne sisältävät lopputuotepalveluina implisiittisesti kaikki ulkopuolisen palveluntoimittajan tuotannosta aiheutuneet kustannukset, joihin kuuluvat henkilöstökulut, ostot, alihankintapalvelut ja muut menot. Myös kunnan omaan palvelutuotantoon liittyvien välituotepalvelujen ostot kohottavat hankintojen käyttökustannusosuutta. Välituotepalvelut voivat sisältää projektiluonteisia asiantuntija- ja konsulttipalveluja esimerkiksi rakentamiseen tai ne ovat ulkoistettujen tukipalvelujen, kuten kiinteistöjen ylläpitopalvelujen ja palvelulaitosten ruokahuollon palvelujen ostoja. Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukaan rahamääräisesti tärkeimpiin välituotepalveluihin kuuluivat vuonna 2010 rakennusten sekä alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Taulukko 1 Kuntien tavara- ja palveluostot käyttötalouteen 2010 ja 2007, miljoonaa euroa (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Hankinnat 2010, milj. euroa Hankinnat 2007, milj. euroa Hankintojen kasvu , milj. euroa Materiaalit ,3 Asiakaspalvelut ,5 Välituotepalvelut ,9 Ulkoiset vuokrat ,6 Hankinnat yhteensä ,8 Hankintojen kasvu , Taulukko 2 Kuntien tavara- ja palveluostot käyttötalouteen 2010 ja 2007, osuudet tuoteryhmittäin ja osuudet käyttökustannuksista (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Hankinnat 2010, Hankinnat 2007, Osuus käyttökustannuksista 2010, Materiaalit 9,2 11,2 4,4 4,9 Asiakaspalvelut 53,7 51,7 25,6 22,8 Välituotepalvelut 34,5 34,2 16,4 15,1 Ulkoiset vuokrat 2,6 2,9 1,2 1,3 Hankinnat yhteensä 100,0 100,0 47,6 44,1 Osuus käyttökustannuksista 2007, Kuntien talous- ja toimintatilaston mukaisiin palvelu- ja materiaalihankintojen kokonaisarvoon ja käyttökustannusosuuksiin kannattaa suhteutua kuitenkin varauksella, sillä kunnat ovat enenevässä määrin ja eri tahdissa liikelaitostaneet ja yhtiöittäneet palvelutuotantoaan. Siksi tavara- ja palveluhankintoja kuvaavien tilastojen luotettavuus ja ver- 21 Käyttökustannukset saadaan, kun Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukaisiin toimintamenoihin lisätään poistot ja vyörytyserät.

17 17 tailukelpoisuus ovat heikentyneet. Kuntien talous- ja toimintatilastosta saadaan kyllä tavara- ja palveluostoja koskevia tietoja liikelaitosten tuloslaskelmista, mutta kuntayhtiöiden hankinnat jäävät kokonaan tilastojen katveeseen Kuntien hankinnat yksityisiltä toimittajilta Edellä luvussa esitetyt tilastotiedot kuntien tavara- ja palveluostoista eivät kuvaa hankintoja yksityisiltä palvelutoimittajilta, sillä arviolta yli 50 prosenttia hankinnoista on tehty muilta julkisyhteisöiltä, kuten muilta kunnilta, valtiolta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi kuntien hankinnat kuntayhtymiltä eivät kuulu edes julkisia hankintoja koskevan säätelyn eli hankintalain piiriin, joskin itsenäiset oikeushenkilöt, kuten kaksi naapurikuntaa eivät voi tehdä hankintoja toisiltaan ilman kilpailuttamista. 22 Myöskään huoneistojen ja toimitilojen vuokria ei lueta julkisiin hankintoihin. Kuntien tavara- ja palveluostot yksityisiltä toimittajilta olivat yhteensä 7,8 miljardia euroa vuonna Kuntien käyttökustannuksista yksityiset tavara- ja palveluostot olivat keskimäärin 24 prosenttia (Taulukot 3 ja 4). Noin 55 prosenttia yksityisistä tavara- ja palveluostoista koostuu välituotepalveluista. Asiakaspalvelujen ostoja tavara- ja palveluostoista oli lähes neljännes. Myös materiaalihankintojen osuus oli vajaa neljännes. Ulkoiset vuokrat olivat alle yhden prosentin hankintojen arvosta. Ulkopuoliset vuokrat kattavat vain koneiden ja laitteiden leasing-, yms. vuokrat. Jos katsotaan yksityisten hankintojen kehitystä vuosina , havaitaan, että suurin lisäys on tapahtunut kokonaan ulkoistamisen, eli asiakaspalvelujen puolella. Niissä ostot yksityisiltä palvelutuottajilta kasvoivat 0,5 miljardia euroa, eli kolmanneksella. Perustiedot yksityisistä välituotepalveluista pohjautuvat Tilastokeskuksen kuntien talousja toimintatilaston mukaisiin meno- ja tuloerittelyihin. Palveluostojen osalta on oletettu, että kaikki hankinnat on tehty yksityisiltä toimittajilta lukuun ottamatta julkisyhteisöille maksettuja korvauksia palveluista. Julkisyhteisöille maksettuja korvauksia palveluista ovat yhteistoimintakorvaukset maakuntaliitoille ja Suomen Kuntaliitolle sekä verotuskustannusten maksuosuudet valtiolle. Lisäksi välituotteisiin luettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutus- ja kulttuuripalvelujen osalta on oletettu, että 30 prosenttia välituotepalveluista on ostettu yksityiseltä puolelta. Arvio yksityisten hankintojen osuudesta edellä mainituissa välituotepalveluissa on puhtaasti asiantuntija-arvioihin perustuva, ja se pohjautuu julkisista hankinnoista aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. 23 Välituotepalvelut kasvoivat neljänneksellä. Sen sijaan materiaalihankintojen arvo lisääntyi vain kaksi prosenttia, koska niiden tarve on vähentynyt kuntien oman palvelutuotannon ulkoistamisen ja ostopalvelujen kasvu myötä, kuten edellä jo on todettu. Silti osa materiaalihankintojen pienenemisestä on tilastollista, mikä johtuu kuntatoimintojen liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä paljon materiaaleja käyttävillä toimialoilla, kuten kiinteistö-, toimitila- ja vuokrauspalveluissa, energiahuollossa ja muissa tekniseen toimialaan liittyvissä kunnan toiminnoissa. 22 Laki julkisista hankinnoista (2007/348). 23 Ks. Lith, Pekka: Markkinoiden toimivuus I: palveluntuottajan näkökulma, 2000.

18 18 Taulukko 3 Kuntien yksityiset tavara- ja palveluostot käyttötalouteen 2010 ja 2007, miljoonaa euroa (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Hankinnat 2010, milj. euroa Hankinnat 2007, milj. euroa Hankintojen kasvu , milj. euroa Materiaalit ,3 Asiakaspalvelut ,6 Välituotehankinnat ,3 Ulkoiset vuokrat ,8 Hankinnat yhteensä ,1 Hankintojen kasvu , Taulukko 4 Kuntien yksityiset tavara- ja palveluostot käyttötalouteen 2007 ja 2010, osuudet tuoteryhmittäin ja osuudet käyttökustannuksista (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Hankinnat 2010, Hankinnat 2007, Osuus käyttökustannuksista 2010, Materiaalit 19,4 23,0 4,4 4,9 Asiakaspalvelut 24,8 22,7 5,6 4,9 Välituotehankinnat 54,9 53,4 12,3 11,4 Ulkoiset vuokrat 0,9 0,9 0,2 0,2 Hankinnat yhteensä 100,0 100,0 22,4 21,4 Hankinnat kuntien kokoluokittain Osuus käyttökustannuksista 2007, Tavara- ja palveluhankintojen kokonaisarvon käyttökustannusosuus kohoaa siirryttäessä suurista yli asukkaan kunnista pieniin alle asukkaan kuntien. Samaan lopputulokseen päästään, jos hankintojen arvo suhteutetaan asukaslukuun. Tämä johtuu siitä, että suurissa kunnissa on enemmän omaa palvelutuotantoa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntayhtymiltä ostettavien asiakaspalvelujen merkitys on suurissa kunnissa paljon alhaisempi kuin pienissä kunnissa lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa, joka hankitaan kaikissa kunnissa pääosin kuntayhtymiltä. Sitä vastoin yksityisiltä toimittajilta tehtyjen palveluostojen (asiakas- ja välituotepalvelut) käyttökustannusosuus nousee, kun siirrytään pienistä kunnista suuriin kuntiin. Pienet kunnat ovat riippuvaisia kuntayhtymien tuottamista palveluista, mutta suurissa kunnissa suoraan omissa käsissä oleva palvelutuotanto antaa paremmat mahdollisuudet organisoida toimintoja siten, että julkisen palvelutuotannon rinnalla toimii yksityisiä palveluntuottajia. Suurissa kunnissa myös materiaaliostojen merkitys on alhaisempi kuin pienissä kunnissa (Taulukot 5 ja 6). Yksityisten tavara- ja palveluostojen käyttökustannusosuus oli vuonna 2010 korkein (yli 25 ) Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Porissa, Rovaniemellä ja Kotkassa, joskin yksityisten ostopalvelujen rahamääräistä kehitystä on hankala verrata luotettavasti suurten kuntien välillä. Syinä ovat lukuisat viiden viime vuoden tehdyt kuntaliitokset sekä 24 Tässä yhteydessä oletetaan, että kaikki materiaalihankinnat tehdään yksityisiltä toimittajilta.

19 19 toimintojen lisääntynyt liikelaitostaminen, yhtiöittäminen ja yksityistäminen. Esimerkiksi yhtiöitettyjen palvelulaitosten tavara- ja palveluostot tipahtavat täysin Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston ulkopuolelle. Taulukko 5 Kuntien tavara- ja palveluhankinnat käyttötalouteen ja niiden käyttökustannusosuudet 2010 kuntien asukasluvun mukaan (Lähteet: Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastot, Tilastokeskus). Kuntia, lkm Hankintojen kokonaisarvo, milj. euroa Hankintojen käyttökustannusosuus, Kaikki hankinnat yksityisiltä, milj. euroa Väh asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta , ,3 Alle 5000 asukasta , ,4 Koko maa , ,4 Yksityisten ostot käyttökustannuksista, Taulukko 6 Tavara- ja palveluhankinnat yksityisiltä toimittajilta ja niiden käyttökustannusosuudet tuoteryhmittäin 2010 kuntien asukasluvun mukaan, prosenttia (Lähteet: Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastot, Tilastokeskus). Kaikki yksityiset hankinnat, Yksityiset välituotepalvelut, Yksityiset asiakaspalvelut, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Väh asukasta 24,4 13,8 6,7 3,6 0, asukasta 22,2 11,6 5,7 4,7 0, asukasta 20,6 11,0 4,3 5,1 0, asukasta 19,3 10,2 3,7 5,2 0,1 Alle 5000 asukasta 18,4 9,8 2,8 5,7 0,1 Koko maa 22,4 12,3 5,6 4,4 0,2 Kone- ja laitevuokrat, yms., Hankinnat maakunnittain Vuonna 2010 tavara- ja palveluhankintojen kokonaisarvon laskennallinen käyttökustannusosuus oli suurin Kainuussa ja Etelä-Karjalassa, mutta pienin Ahvenanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla. Myös Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla osuus oli keskimääräistä alhaisempi. 25 Sitä vastoin yksityisiltä toimittajilta tehtyjen tavara- ja palveluhankintojen käyttökustannusosuus oli vuonna 2010 korkein pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Vastaavasti osuus oli pienin Kainuussa, Pohjois- Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (Taulukko 7). 25 Tarkastelussa Uudenmaan maakunta on jaettu kolmeen alueeseen maakunnan suuren väestökeskittymän takia. Osaalueita ovat pääkaupunkiseutu, Helsingin seudun kehyskunnat ja muu Uusimaa.

20 20 Taulukko 7 Kuntien tavara- ja palveluhankinnat käyttötalouteen ja niiden käyttökustannusosuudet 2010 maakunnittain, prosenttia (Lähteet: Kuntayhteisöjen talousja toimintatilastot, Tilastokeskus). Hankintojen kokonaisarvo, milj. euroa Hankintojen käyttökustannusosuus, Hankinnat yksit. toimittajilta, milj. euroa Yksityisten ostot käyttökustannuksista, Uusimaa , , Pääkaupunkiseutu , , Pks:n kehyskunnat , , Muu Uusimaa , , Pirkanmaa , , Varsinais-Suomi , , Pohjois-Pohjanmaa , , Etelä-Savo , , Keski-Suomi , , Pohjois-Savo , , Kanta-Häme , , Satakunta , , Pohjois-Karjala , , Lappi , , Kymenlaakso , , Päijät-Häme , , Etelä-Pohjanmaa , , Kainuu , ,0 904 Pohjanmaa , , Keski-Pohjanmaa , , Etelä-Karjala , , Ahvenanmaa 65 36, , Koko maa , , Kuntayhtymien hankinnat Ostot yksityisiltä/asukasluku, euroa Kuntayhtymä on määritelmällisesti kahden tai useamman kunnan perustama yhteisö, joka hoitaa määrättyjä kunnan yhteisiä palvelutehtäviä. Kuntayhtymä perustetaan kuntien valtuustojen hyväksymällä yhteisellä sopimuksella, josta käytetään nimitystä perussopimus. Jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa kuntayhtymän yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien valitsema toimielin. Kuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia, tehdä sopimuksia ja käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisportaassa. Vuonna 2010 Suomessa toimi Tilastokeskuksen mukaan 171 kuntayhtymää. Kuntayhtymistä 75 toimi sosiaali- ja terveydenhuollossa, 51 sivistystoimessa, 33 yhdyskuntapalveluissa ja yhdeksän liiketoiminnassa. Kuntayhtymiin luetaan myös yksi päätoimialtaan määrittelemätön maakuntayhtymä (Kainuu) sekä kaksi liikelaitoskuntayhtymää. Kuntayhtymät myyvät tuottamansa palvelut pääasiassa jäsenkunnilleen lukuun ottamatta liikelaitoskuntayhtymiä. Edellisestä vuodesta kuntayhtymien määrä väheni 12:lla, mikä on osin seurausta tehdyistä kuntaliitoksista.

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Suurten kuntien hankinnat

Suurten kuntien hankinnat Suurten kuntien hankinnat Tilastollinen muistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä suurissa kaupungeissa Helsinki 30.03.2014 Pekka Lith Lith Consulting Group 2 1 Johdanto Kuntayhteisöjen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Suurten kuntien hankinnat. Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa

Suurten kuntien hankinnat. Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa Suurten kuntien hankinnat Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, 20.6.2011 2 Alkusanat Kuntayhteisöjen palvelutuotanto vastaa

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne

sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne Asumisen sisältävien yksityisten sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne - tuoreet tutkimustulokset Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja TEM Hämeenlinna 19.9.2012 TEM raportteja 24/2012 Pekka Lith

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Kunnallisjohdon seminaari 19. 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru

Kunnallisjohdon seminaari 19. 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Kunnallisjohdon seminaari 19. 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Kilpailuneutraliteetti avain toimiviin markkinoihin Antti Neimala, johtaja Suomen Yrittäjät 26.5.2009 1 Esityksen sisältö 1. Kommentteja Elise

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen Julkiset hankinnat laatu ja tuottavuus SOTE-alan kehittäminen -seminaari Joensuu 5.2.2015 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Kansallisen hankintalain uudistaminen» Uudistamisen tavoitteet» Vaikutukset pk-yritysten

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista vuosina 2000- mrd. euroa: 2000 2011 muutos-%: 11-12 12-13 00-13 keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 13,40 14,16 14,67 5,7 3,6 7,1 - Aineet,

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ

PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Sisältö Keskeiset muutokset toimintaympäristössä Väestökehitys Julkisen talouden tila ja kehitysnäkymät

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

TEM raportteja 34/2013

TEM raportteja 34/2013 TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Raportti yksityisestä palvelutarjonnasta ja yritysten kasvusta sekä julkisista hankinnoista ja toiminnan kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lisätiedot

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5).

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5). SOTKAMON KUNNAN HANKINTAOHJEET Kunnanhallitus on hyväksynyt ohjeet 28.10.2008 268 Kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava lakia julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö. Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo

Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö. Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo Kuntien hankintamenot Kuntaorganisaatiot käyttävät tavaroiden, palveluiden ja käyttöomaisuuden hankintoihin tänä

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

TEM raportteja 18/2012

TEM raportteja 18/2012 TEM raportteja 18/2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat Suomen kansantaloudessa Tilastollinen esiselvitys valtion ja kuntayhteisöjen hankinnoista ja hankintamarkkinoiden toimivuudesta uusien toimintatapojen

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot