Kuntien hankinnat. Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla. Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien hankinnat. Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla. Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith"

Transkriptio

1 Kuntien hankinnat Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith Suunnittelu ja tutkimuspalvelut Pekka Lith

2 2 Alkusanat Oheisen raportin tarkoituksena on uudistaa vuonna 2011 Helsingin seudun kauppakamarille laadittu raportti suurten kuntien hankinnoista ja tuottaa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:lle mahdollisimman tuoretta tilastollista tietoa kuntien palvelutuotannon ulkoistamisesta ja yksityisistä ostopalveluista määrätyillä kuntien toimialoilla, sillä tiedot kuntapalvelujen ulkoistamisen laajuudesta, kehityksestä ja muutoksen taustatekijöistä ovat jääneet Suomessa usein valitettavan epätarkoiksi. Tutkittua tietoa keskustelun pohjaksi ei ole riittävästi tarjolla. Toisin kuin kauppakamarille laaditussa selvityksessä, kiinnostuksen kohteita ovat suurien yli asukkaan kuntien ohella myös pienet ja keskisuuret kunnat. Kuntien julkisia hankintoja tarkastellaan myös maakunnittain ja osin seutukunnittain, jolloin tarkasteluun saadaan alueellinen näkökulma. Nykyiset kuntarajat ylittävä tarkastelu on perusteltua siksi, että kuntarajat ovat Suomessa muutoksen tilassa. Asiantuntija-arvioiden mukaan kuntien määrä alenee vähitellen alle 200 kuntaan. Lisäksi tarkastelun piiriin kuuluvat kuntayhtymien hankinnat. Mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa kuntien sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, kiinteistöjen ylläpitopalvelut, ruokahuolto, tietotekniikka sekä rakentaminen. Tärkeimmän tilastoaineiston muodostavat Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot. Käytössä olevat tilastot ovat vuodelta Vuoden 2011 tiedot valmistuvat loppusyksystä Palvelusetelien osalta kuntien talous- ja toimintatilastoja on täydennetty Suomen Kuntaliiton ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vuoden 2012 alussa tekemien kuntakyselyjen tuloksilla. 1 Kaikista kuntayhteisöjen ostamista palveluista ei valitettavasti saada tilastotietoja suoraan kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastoista. Sen vuoksi perustietoja on kerätty mahdollisuuksien mukaan erillistutkimuksista. Ruokahuollon osalta yhtenä lähteenä on käytetty Taloustutkimus Oy:n HORECA-tilastoja. Toisaalta julkisia hankintoja koskevien laskelmien tekemistä on vaikeuttanut se, että kunnat ja kuntayhtymät ovat siirtäneet palvelutuotantojaan lisääntyvässä määrin liikelaitoksiin ja yhtiöihin. Varsinkin kuntayhtiöt jäävät helposti tilastojen katveeseen. Selvityksen alkuun on liitetty lyhyt kuvaus julkisyhteisöjen taloudellisesta tilanteesta. Samalla on tarkasteltu julkisten hankintojen tilastollista suuruutta ja rakennetta koko Suomessa EU:n komission tilastoselvitysten ja julkisten hankintojen sähköisen ilmoituskanava HILMAsta saatujen tilastojen pohjalta. Lisäksi on kuvattu EU:n hankintadirektiivien uudistustyötä ja hankintatilastojen kehittämistarpeita. Raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). 2 Selvitystyötä on ohjannut EK:ssa pk-yrittäjyyden asiantuntija Pekka Ropponen. 1 Keskeisinä lähteinä raportissa on käytetty toimeksisaajan kahta vuonna 2012 valmistunutta selvitystä työ- ja elinkeinoministeriölle: Lith, Pekka: Innovatiiviset julkiset hankinnat Suomen kansantaloudessa, TEM raportteja 18/2012; Lith, Pekka: Palveluasumisen markkinat Suomessa 2010-luvun vaihteessa, TEM raportteja 24/ Ks.

3 3 Sisältö sivu Alkusanat 2 1 Johdanto Julkisen talouden kehitys Julkisten hankintojen määrä Hankintojen merkitys yrityksille 10 2 Kunta-alan tavara- ja palveluostot Kuntien ja kuntayhtymien hankinnat käyttötalouteen Kuntien tavara- ja palveluostojen kokonaisarvo Kuntien hankinnat yksityisiltä toimittajilta Kuntayhtymien hankinnat Kunta-alan ostot yksityisiltä toimittajilta yhteensä Liikelaitokset ja kuntayhtiöt 23 3 Sosiaalihuollon palvelut Palvelutuotannon rakenne kansantaloudessa Sosiaalipalvelujen hankinnat kunta-alalla Hankintojen arvo ja rakenne Ostopalvelut kuntien kokoluokittain ja alueittain Yksityisasiakaspalvelut ja kuntien palvelukysyntä Palvelusetelit sosiaalihuollossa Ostopalvelujen tulevaisuus 41 4 Terveydenhuollon palvelut Palvelutuotannon rakenne kansantaloudessa Terveyspalvelujen hankinnat kunta-alalla Hankintojen arvo ja rakenne Ostopalvelut kuntien kokoluokittain ja alueittain Kuntien laskennallinen palvelukysyntä Palvelusetelit terveydenhuollossa 56 5 Kiinteistöjen ylläpitopalvelut Kiinteistöpalvelujen käsitteet Kuntien kiinteistöpidon järjestäminen Kuntien ostopalvelut 63 6 Jätehuollon kuljetuspalvelut 66 7 Ateriapalvelut 73 8 Tietotekniikkapalvelut 79 9 Rakentaminen Rakentaminen kansantaloudessa Kuntien rakentaminen ja rakennusliikkeiden markkinaosuus 89 Tiivistelmä 93 Lähteet 98

4 4 1 Johdanto Suomen taloudellinen tilanne on heikentymässä, mikä edellyttäisi nopeita rakenteellisia uudistuksia elinkeino- ja työvoimapolitiikassa sekä tavoissa tuottaa julkisia hyvinvointipalveluja. Emme voi rakentaa yhteiskuntaa sen varaan, että asiat hoidetaan julkisella velanotolla ja olematon talouskasvu ratkaisee ongelmat. Yksi tapa turvata hyvinvointipalvelujen kasvava tarve, on lisätä kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välistä toimittajayhteistyötä. Kuntien palvelutuotanto tehostuu, kun siihen sovelletaan uusia toimintatapoja ja teknologioita. Yritykset hyötyvät, kun ne saavat kunnilta referenssejä ja pystyvät kehittämään toimintaansa. 1.1 Julkisen talouden kehitys Kansantalouden tilinpidon mukaan kuntayhteisöjen (kunnat ja kuntayhtymät) palvelutuotannon 3 osuus Suomen kokonaistuotannosta on lisääntynyt 2000-luvulla. Osuus oli vuonna 2011 noin 14 prosenttia (22,4 mrd. euroa), mikä oli samaa luokkaa kuin luvun talouslaman jälkeisinä vuosina. Kuntayhteisöjen työllisten määrä oli henkilöä vuonna 2011, eli vajaa viidennes kokonaistyöllisyydestä. Työllisten määrä on kasvanut henkilöllä 2000-luvulla, mutta osuus kansantalouden työllisyydestä on pysynyt suurin piirtein ennallaan (Kuvio 1). Kuvio 1 Kuntien palvelutuotannon osuus kokonaistuotannosta ja työllisten määrän kehitys (Lähde: Kansantalouden tilipito, Tilastokeskus) Julkisista kulutusmenoista kuntayhteisöt muodostivat kansantalouden tilinpidon mukaan 65 prosenttia, eli 30 miljardia euroa vuonna luvulla kuntien kulutusmenot ovat kasvaneet määrällisesti noin 14 prosenttia. Kuntayhteisöjen kokonais- 3 Tuottajahintainen arvonlisäys. 4 Julkisyhteisöjen kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta eli investoinneista kuntayhteisöjen osuus oli vuonna 2011 noin 3,3 miljardia euroa, eli 82 prosenttia. 5 Julkisyhteisöihin luetaan kansantalouden tilinpidossa valtio, kuntayhteisöt (paikallishallinto) ja sosiaaliturvarahastot (työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvalaitokset).

5 5 menot olivat yli 42 miljardia euroa. Kokonaismenot kattavat oman palvelutuotannon välituotekäytön (ostot), tuotannontekijäkorvaukset (palkat, yms.), investointimenot, tukipalkkiot, sosiaalietuudet, tulonsiirrot, omaisuusmenot ja pääomansiirrot. Bruttokansantuote bkt:sta kokonaismenot olivat 22 prosenttia (Kuvio 2). Kuntien kokonaismenojen bkt-suhde on paisunut 2000-luvulla. Osuus oli vuonna 2011 suurempi kuin 1990-luvun talouslaman jälkeisinä vuosina. Kuntien kulutusmenojen suuri osuus julkisista kulutusmenoista ja kokonaismenojen kasvu johtuvat siitä, että hyvinvointipalvelujen järjestäminen, tuotanto ja rahoituskin ovat Suomessa pääosin kuntien vastuulla. Siten kunnat vastaanottavat suuren osa kestävyysvajeestamme. Kestävyysvaje kertoo, paljonko veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta koko julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Kuvio 2 Kuntien kokonaismenojen bkt-suhde , prosenttia (Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus). Julkisyhteisöjen velkaantuminen Suomi selvisi 1990-luvun talouslamasta osittain onnella Nokia-alan ja muun yleisen talouskasvun ansiosta ja osittain fiksua talous- ja rahapolitiikkaa harjoittamalla, minkä tuloksena valtion talouden velkaantuminen saatiin pysäytettyä ja muutettua melko nopeassa tahdissa ylijäämäiseksi. Sen sijaan 2000-luku ei ole ollut Suomen taloushistoriassa menestyksellinen, mitä kuvastaa tuotantorakenteen heikko uudistuskyky huolimatta siitä, että esimerkiksi tutkimus- ja kehittämismenojen (tk-menot) määrää ja niiden bktosuutta on maassamme jatkuvasti lisätty. Vuonna 2009 maamme bkt romahti yhtenä vuonna yli kahdeksan prosenttia eli enemmän kuin 1990-luvulla talouslaman aikana. Välittömänä syynä oli kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden taantuma. Kuitenkin taantuma vain nopeutti jo aiemmin alkanutta kehitystä, jonka taustalla ovat rakenteelliset tekijät, kuten vanhentunut teollinen tuotantorakenne ja kilpailukyvyn menetykset kansainvälisillä markki-

6 6 noilla. Tosin bkt lisääntyi vuosina keskimäärin kolme prosenttia, mikä johtui alhaisesta lähtötasosta rajun pudotuksen jälkeen. Valtion talouden osalta tilanne on muuttunut dramaattisesti vuodesta 2009 lukien, sillä talouden elvytystoimet käynnistivät nopeasti etenevän valtion velkaantumiskehityksen. Elvytysrahat kanavoituivat kuitenkin lähinnä kulutukseen, eikä etsikkoaikaa käytetty kansantalouden investointiluonteiseen rakenteiden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Suomessa olisi tarvittu kuitenkin eräänlainen Affärsplan för Finland hanke, millä olisi voitu vastata ulkopäin tuleviin kansainvälisen talouden haasteisiin ja generoimaan kansantalouteen uutta kasvua. Julkisessa taloudenpidossa on nojauduttu siihen, että velkaantuminen on välttämätön välivaihe ja ongelmat hoituvat talouskasvulla jo keskipitkällä aikavälillä, kuten aiemmin, kun kansainväliset suhdanteet paranevat ja taustalla vellova eurokriisi saadaan hallintaan. Asiassa on tuudittauduttu hyvään uskoon, että kaikki jatkuu kuten ennenkin. Tosiasiassa Suomen talouskehitys on hyvin epävarmalla pohjalla ja talousennusteet lupaavat lähivuosiksi hidasta talouskasvua, mikä ei riitä rahoittamaan kasvavia julkisia menoja tai edes pysäyttämään julkista velkaantumista. Tilastokeskuksen tilastoista ilmenee, että valtion talous oli ylijäämäinen vuosina , kunnes velkaantuminen lähti kovaan nousuun vuonna Sen sijaan kuntien velka on kasvanut koko 2000-luvun ajan suhdanteista riippumatta. Kuntatalous on käytännössä alijäämäinen vuodesta 2001 lukien. Bkt:sta julkinen velka muodosti 49 prosenttia vuonna 2011 (Kuvio 3). Siitä valtion velan osuus oli noin 43 prosenttiyksikköä ja kuntien velan noin kuusi prosenttiyksikköä. Nykyisellä tahdilla julkinen velka tavoittaa 100 miljardin rajapyykin ennakoitua nopeammin. Kuvio 3 Valtion ja kuntien julkisen velan kehitys ja julkisen velan bkt-osuus (Lähde: Tilastokeskus). Julkisia menoja kasvattavat jo nyt ja tulevaisuudessa kunnallisten hyvinvointipalvelujen lisääntyvä tarve jo yksinomaan väestörakenteen ikääntymisen ja sen mukanaan tuoman sairastavuuden lisääntymisen vuoksi. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan 65

7 7 vuotta täyttäneitä oli henkilöä vuonna Vuodesta 2000 kasvua oli määrällisesti henkilöä. Palvelutarpeeseen vaikuttaa etenkin 75 vuotta täyttäneiden määrä. Vuonna 2011 heitä oli henkilö, mikä oli yli henkilöä enemmän kuin yksitoista vuotta aiemmin vuosituhannen vaihteessa. Ihmisten keskimääräisen eliniän pidentymistä osoittaa se, että 95 vuotta täyttäneiden suomalaisten määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan ikääntyvän väestön määrä jatkaa nopeaa kasvuaan lähivuosina ja lähivuosikymmeninä. Väestöennusteiden mukaan 65 vuotiaita on 1,42 miljoonaa ja 75 vuotiaita 0,73 miljoonaa vuoteen 2025 tultaessa eli vain runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Ikääntyvien määrän kasvu lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta kaikilla tasoilla terveydenhuollossa, avohuollossa ja palveluasumisessa. Esimerkkinä julkisia menoja lisäävistä toimenpiteistä on edellisen ja nykyisen hallituksen aikana valmisteltu iäkkäiden henkilöiden palveluita koskeva lakiehdotus eli ns. vanhuspalvelulaki. 67 Laista ja siihen liittyvästä hoitajamitoituksesta laitoshuollosta käytiin kesällä 2012 valtion talousarvion valmistelun yhteydessä paljon kiivasta keskustelua. Keskustelu tiivistyi vain yhteen hoitomuotoon ja vähemmälle huomiolle jäi se, kuinka sinänsä hyvää tarkoittavan lain säännösten mukaiset toimenpiteet tulevaisuudessa rahoitetaan ja mistä tarvittava lisätyövoima haalitaan. Kuvio 2 Ikääntyneen väestön määrän kasvu Suomessa (Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus). 6 Vuodesta 2009 vireillä ollut vanhuspalvelulaki (laki iäkkäiden palvelujen turvaamisesta eli ns. ikälaki) astuu suunnitelmien mukaan voimaan kesällä Sen tavoitteena on mm. taata iäkkäälle henkilölle oikeus yksilöllisen tarpeen mukaisen hoivaan ja kuntoutukseen, kuten kotipalveluihin, palveluasumiseen sekä terveyden- ja sairaanhoitoon. Palvelutarpeen pohjana tehty palvelusuunnitelma ja sen toteuttamispäätös muodostavat lain ytimen. Suunnitelma olisi tehtävä yhteisymmärryksessä iäkkään asiakkaan kanssa. Palvelujen järjestämisvastuussa olevan organisaation (kunta) olisi toteutettava suunnitelmat kirjatut palvelut myös kiireettömissä tapauksissa kohtuullisen ajan kuluessa. Lisäksi iäkästä henkilöä tukisi kunnan nimeämä vastuuhenkilö, joka pitää huolta siitä, että asiakas todella saa hänelle kuuluvat palvelut (ks. 7 Vanhuspalvelulaki on osa suurta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaislainsäädännön uudistusta. Suunnitelmien mukaan myös uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Sosiaalihuoltolain uudistus on laaja kokonaisuus, jonka tarkoituksena on siirtää painopistettä avohuollon ennaltaehkäisevään työhön ja parantaa mm. vammaisten, lapsiperheiden sekä omaishoitajien asemaa (ks.

8 8 1.2 Julkiset hankintojen määrä Suomessa julkisten hankintojen kokonaisarvo oli Eurostatin mukaan 35 miljardia euroa vuonna Summasta EU:n kynnysarvot ylittävät hankinnat muodostivat vajaan neljänneksen (8,3 mrd. euroa), mikä oli enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Hankintojen bkt-osuus oli 19,4 prosenttia, mikä sen sijaan oli aavistuksen verran alle EU:n keskiarvon. Vuosina julkisten hankintojen nimellinen arvo lisääntyi 27 prosenttia. Samalla niiden bkt-osuus on kohonnut kolme prosenttiyksikköä (Kuvio 4). Ripeintä kasvu oli EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Arviot julkisten hankintojen kokonaisarvosta eivät välttämättä tarkoita sitä, että kaikki hankinnat olisivat EU:n hankintadirektiivien tai kansallisen hankintasäännösten piirissä. 8 Hankintasäädösten ulkopuolella jäävät esimerkiksi kuntayhteisöjen sisäiset hankinnat, toimitilojen vuokrat ja valtion turvallisuuden kannalta keskeiset hankinnat. Julkisten hankintojen välillisistä ja välittömistä työllisyysvaikutuksista ei ole tehty tuoreita laskelmia, mutta ne ovat Tilastokeskuksen panos-tuotos tutkimuksiin perustuvien laskelmien mukaan vuositasolla vähintään henkeä. Kuvio 4 Julkisten hankintojen kokonaisarvo ja osuus bkt:sta Suomessa (Lähde: Public Procurement Indicators 2010). Kuntayhteisöjen julkisten hankintojen määrästä ei ole olemassa tarkkoja eriteltyjä tai ajantasaisia hallinnollisia tilastotietoja lukuun ottamatta työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa HILMA) ilmoitettuja hankintoja, jotka kattavat niin sanotun kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat. 9 Vuonna Hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja lakeja täydentävä hankinta-asetus (614/2007) tulivat voimaan kesäkuussa Lakiuudistuksella saatettiin voimaan vuonna 2004 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivi (2004/18/EY) ja erityisalojen hankintadirektiivi (2004/17/EY). Kansallista hankintalakia on sittemmin muutettu. Näin tapahtui edellisen kerran vuonna Vuonna 2012 kansalliset kynnysarvot olivat tavara- ja palveluhankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja suunnittelukilpailuissa euroa, niin sanotuissa B-palveluissa euroa ja rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa euroa. Kansallisia kynnysarvoja korotettiin viimeksi kesällä 2010 ja niitä voidaan muuttaa vain hankintalaissa. EU-kynnysarvot muuttuvat sen sijaan kahden vuoden väliajoin. Ne on määritelty erikseen valtion keskushallinnon hankintayksiköille, paikallishallinnon (kunnat, ym.) hankintayksiköille sekä erityisalojen hankintayksiköille.

9 9 HILMAssa julkaistiin yli hankintailmoitusta, joiden yhteenlaskettu arvo kohosi 13,3 miljardiin euroon. Hankintailmoitukset käsittivät kansalliset hankintailmoitukset, EU jälki-ilmoitukset ja erityisalojen EU-ilmoitukset. 10 Hankintayksiköittäin tarkasteltuna kuntayhtymien ja muiden aluetason viranomaisten tekemät hankintapäätökset muodostivat 58 prosenttia ilmoitetuista hankinnoista ja 47 prosenttia niiden arvosta. Luvut sisältävät kaikki ilmoitukset mukaan lukien samaa hankintaa koskevat ennakkoilmoitukset ja jälki-ilmoitukset. Valtion viranomaisten ja liikelaitosten osuus oli yhdeksän prosenttia ilmoitettujen hankintojen määrästä ja seitsemän prosenttia niiden arvosta. Muiden hankintayksiköiden osuus hankintailmoituksista oli kolmannes ja niiden arvosta 46 prosenttia. 11 Pienhankintojen määrästä ja niiden jakautumisesta hankintayksiköittäin ei ole olemassa tarkkaa käsitystä, koska niiden ilmoittaminen on julkisten hankintojen sähköisessä tietokanta HILMAssa vapaaehtoista. 12 Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2006 tekemän selvityksen mukaan pienhankintojen kappalemääräksi arvioitiin kuitenkin yli miljoona hankintapäätöstä, joiden arvo oli 1,36 miljardia euroa, eli kymmenen prosenttia julkisten hankintojen kokonaisarvosta. 13 Lisäksi pienhankinnoilla oli keskimääräistä suurempi merkitys etenkin kuntayhteisöjen hankinnoissa. 14 Kuvio 4 HILMAn hankintailmoitukset hankintalajeittain 2011, prosenttia (Lähde: Työja elinkeinoministeriö). 10 Hankintojen kokonaisarvo nousee todellisuudessa jonkin verran edellä mainittua suuremmaksi, sillä EU-jälkiilmoituksista kuusi prosenttia ja erityisalojen EU-jälki-ilmoituksista 15 prosenttia ei sisältänyt lainkaan hintatietoja. 11 Muita hankintayksiköitä ovat julkisoikeudellinen laitos, EU:n toimielin tai virasto, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta tai muu viranomainen. Tähän ryhmään on luettu myös tarkemmin erittelemättömät ilmoituksen jättäjät, joten hankintayksikkökohtaisiin tilastoihin kannattaa suhtautua varauksia. 12 Vuonna 2010 HILMAssa julkaistiin vain alle ilmoitusta pienhankinnoista, joiden arvo oli 90 miljoonaa euroa. 13 Kauppa- ja teollisuusministeriö: Vaikutusselvitys hallituksen esityksestä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön muuttamiseksi, Arvioita pienhankintojen määrästä ja arvosta ei ole vuoden 2006 jälkeen. Todennäköisesti kansallisten kynnysarvojen alle jäävien pienhankintojen merkitys on kasvanut selvästi, sillä vuoden 2006 selvityksessä pienhankinnat määriteltiin nykyistä alhaisempien kansallisten kynnysarvojen mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kansallisten kynnysarvojen nosto kesäkuussa 2010 supisti tilastoja noin hankintailmoituksella pelkästään vuoden jälkipuoliskolla.

10 10 Kuvio 4 HILMAn hankintailmoitukset hankintayksiköittäin 2011, prosenttia (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö). 1.3 Hankintojen merkitys yrityksille Kuntien julkiset hankinnat muodostavat merkittävän potentiaalisen markkina-alueen yrityksille. Suomessa on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, että julkisen alan organisaatiot, kuten kunnat ja kuntayhtymä liikelaitoksineen voivat omilla toimillaan ja kysynnällään vaikuttaa yksityisen yritystoiminnan kehittymiseen ilman, että tarvitaan suoria yritystukia taikka verotukseen liittyviä kannusteita. Tilastojen mukaan pelkkä julkisten hankintojen määrä tekee kuntayhteisöistä tärkeän vaikuttajan monilla yksityisillä toimialoilla valtakunnallisesti ja alueellisesti. Julkisissa hankinnoissa kunnostautuneet yksityiset yritykset saavat uusia liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia ja referenssejä tuotteilleen ja voivat lisätä investointejaan, mikä pienentää riskipääoman tarvetta, sillä riskipääoman puute on nähty yhdeksi yritystoiminnan kasvun esteeksi. Vahvat ja samalla myös vaativat julkiset hankintamarkkinat antavat mahdollisuuden kasvaa yrityksenä, sillä julkiset hankinnat voivat tarjota uudentyyppisiä investointiluonteisia hankkeita. Tämän lopputuloksena voi olla toiminnan laajentaminen koti- ja ulkomaiden markkinoilla. Etenkin innovaatiopohjaisilla, uusia toimintatapoja ja teknologiaa soveltavilla julkisilla hankinnoilla voi olla suuri merkitys siihen, että viranomaistoiminta ja julkisyhteisöjen vastuulla olevan palvelutuotannon tuottavuus ja vaikuttavuus parantuvat, sillä julkisilla viranomaisorganisaatioilla on varsin rajalliset mahdollisuudet omaehtoiseen toimintojen kehittämiseen. EU:n hankintadirektiivien taustalla onkin ajatus, että tehokkaasti toimivat julkiset hankintamarkkinat parantavat julkisten varojen käyttöä ja antavat kansalaisille parempaa vastinetta maksetuille veroille. Suomessa esimerkiksi energia- ja ympäristöteknologian (CleanTech) osaamisalalla tavoitteena on parhaiden kotimarkkinoiden luominen kansainvälistymiseen tähtääville ympäristöalan yrityksille. Osana tätä tavoitetta on saada julkiset hankinnat tukemaan

11 11 uusien CleanTech -ratkaisujen käyttöönottoa, mikä antaisi kansainvälistymiseen pyrkiville ympäristöalan yrityksille referenssejä ja osaltaan edistäisi julkisten palvelujen toimivuuden ja tuottavuuden kasvua. Asiasta on määrä laatia hallituksen periaatepäätös, joka vauhdittaisi ja tukisi tavoitteen saavuttamista. Innovatiivisuus hankintamarkkinoilla edellyttäisi toimintatapojen muutoksia ja uusien hankintamenettelyjen käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa, mutta yrityskyselyjen mukaan julkisissa hankinnoissa kilpaillaan usein vain hinnalla ja laadullisille kilpailutekijöille annetaan liian vähän painoa. Julkisten hankintojen innovatiivisuutta on ehkäissyt sekin, että uusien tuotteiden ja toimintatapojen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, mutta julkisissa hankinnoissa sopimuskaudet ovat usein lyhytaikaisia lainsäädännöstä tai hankintayksikön omista päätöksistä johtuen. Kuntien palvelutuotannon avaaminen kilpailulle ei ole myöskään saanut yrityksiltä korkeita arvosanoja. Palvelutuotannon ulkoistaminen ja yksityisten ostopalvelujen lisääminen ei ole yksityistämistä, sillä kunnat kantavat edelleen järjestämis-, rahoitus- ja valvontavastuun kunnan toimialaan kuuluvassa palvelutuotannossa. Kysymys on pikemmin julkisten ja yksityisten voimavarojen yhdistämisestä, minkä tarkoituksena on tuottaa entistä tehokkaammin parempia palveluja kuntalaisille. Luonnollisesti kunnan viranomaistoimintoja ei voida koskaan ulkoistaa. Kunnan julkisilla hankinnoilla voi olla ratkaiseva merkitys paikallisten palvelumarkkinoiden luomisessa. Kunnan ostopalvelut merkitsevät selkänojaa, minkä puitteissa yritykset voivat investoida ja laajentaa toimintaansa, jolloin voi syntyä tarjontaa myös täysin yksityisille markkinoille (katalyyttivaikutus). Kunnilla on mahdollisuus järjestää osa peruspalvelujen tuotantoaan palvelusetelijärjestelmän kautta siten, että vähävaraisillakin palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus valita yksityinen palveluntuottaja. Esimerkkinä voidaan mainita terveydenhuollon palvelut. Selvitysten mukaan valtio on ollut palvelutuotannon avaamisessa kilpailulle edistyksellisempi kuin kuntayhteisöt. Kunnissa palvelutuotannon avautumista ovat estäneet monet tekijät, kuten olemassa oleva lainsäädäntö, jonka vuoksi kunta toimii samanaikaisesti yksityisen palvelutuotannon valvojana viranomaisena ja palvelujen tuottajana. Lainsäädäntö takaa sen, että kunnan tai kuntayhtymän palvelutuotanto ei ole uhattuna, vaikka tuotanto ei olisikaan yhtä tehokasta ja laadukasta kuin kilpailulla markkinoilla. Julkisiin palveluihin ei sisälly myöskään kuluttajasuojaa. Yrityskyselyjen mukaan varsinkin kuntien hankintapolitiikka on lyhytnäköistä ja se keskittyy vain lyhytaikaisiin säästöihin. Yritykset suhtautuvat epäilevästi kuntien kustannuslaskennan tasoon, eivätkä ole kaikilta osin tyytyväisiä kuntien yhteistyöhön palvelumarkkinoiden kehittämisessä. Liian lakilähtöinen ja olemassa olevien ratkaisujen pohjalta tapahtuva kilpailuttaminen tukahduttaa toimittajien innovatiivisuuden. Olemassa olevien ratkaisujen sijasta tulisi painottaa tarpeita ja tavoitteita, joihin luovalla ja palkitsevalla hankintatoiminnalla etsitään uusia ratkaisuja. Hankintojen elinkeinopoliittiseen ulottuvuuteen voisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, jotta kuntien käyttäytymisestä tulisi entistä ennustettavampaa julkista hankinnoista kiinnostuneiden yritysten näkökulmasta katsoen. Kunnan viranomaisten kannattaisi omissa hankintastrategioissaan kertoa ja määritellä aiempaa paremmin, mikä

12 12 on tulevaisuudessa ostopalvelujen tarve ja kilpailuttamispolitiikka. Esimerkiksi avoimet yritysten ja kuntien väliset keskustelutilaisuudet, joissa keskustellaan kilpailutukseen tulevien kohteista, voisivat olla hyödyllisiä. Avoin vuoropuhelu on tärkeää hankintayksiköille ja yksityisille toimittajille. Ongelmana on usein, että hankintayksiköt eivät tiedä, mitä uusia toimintatapoja ja teknologioita markkinoilla on tarjolla. Toisaalta yritykset eivät tunne julkisten hankintojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia ja pelisääntöjä. Avoimilla keskustelutilaisuuksilla voidaan kannustaa yrityksiä osallistumaan julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Tarjouskilpailuihin osallistumista voisi edistää se, että hankintayksiköt tiedottaisivat verkkosivuilla tietoja tekemistään hankinnoista (jälki-ilmoitukset). Julkisten hankintojen ongelmina ovat pienten hankintayksiköiden rajalliset voimavarat ja ammattiosaamisen puute etenkin kuntapuolella. Käynnissä olevan kuntauudistuksen tavoitteena on kuitenkin luoda väestö- ja elinkeinorakenteeltaan nykyistä vahvemmat peruskunnat. Myös yritysten vastuuhenkilöt usein puoltavat kuntaliitoksia ja kannattavat valtion aktiivista roolia kuntaliitosten edistämisessä. Naapurikuntien yhdistymisten myönteiset vaikutukset yritystoiminnalle voivat näkyä välittömästi kuntien julkisia hankintoja koskevissa asioissa määrätyillä toimialoilla. Esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamarin kuntaliitosten yritysvaikutuksia luotaavien kyselyjen tulokset pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla tukevat ajatusta siitä, että kuntaliitokset parantavat hankintamarkkinoiden toimivuutta. Kaksi kolmasosaa yrityksistä oli sitä mieltä, että liitokset selkeyttävät ja yhtenäistävät hankintapelisääntöjä, jotka voivat poiketaan toisistaan naapurikunnissa prosenttia ilmoitti, että liitokset lisäävät hankintayksiköiden voimavaroja ja osaamista. Enemmistö yrityksistä katsoi, että kuntaliitokset kasvattavat myös hankintavolyymeja. Hankintalain uudistus Julkisten hankintojen oikeudellisista kehystä kehitetään jatkuvasti. Säätelyn uudistamistarpeista on kerrottu EU:n komission vuoden 2011 alussa valmistuneessa vihreässä kirjassa. 15 Uudistusten kohteina ovat EU:n hankintadirektiivit, joiden kautta muutokset välittyvät Suomen kansalliseen hankintalainsäädäntöön. Vihreä kirja sisältää lukuisia kysymyksiä, jotka jätettiin pohdittavaksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi rakennusurakoiden sisällyttäminen palveluhankintojen määritelmään ja palveluhankintojen jakaminen ensisijaisiin ja toissijaisiin A- ja B-palveluihin. Kysymyksiä on asetettu myös toimittajien kelpoisuuden toteamiseen liittyvistä toimintatavoista, hankintasääntelyn ulottamisesta hankintasopimuksen aikaiseen toimintaan, päätoimittajien alihankkijoiden asemasta, hankintojen jakamisesta osiin ja yhteishankintoihin liittyvistä pelisäännöistä. Lisäksi on pohdittu, kuinka julkisissa hankinnoissa voitaisiin aiempaa paremmin ottaa huomioon sosiaalisia seikkoja, ympäristövaikutuksia sekä innovaatioita. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä enemmän kiinnitettäisiin huomiota siihen mitä kansalaisten maksamilla veroilla ostetaan. 15 EU:n komissio: Vihreä kirja, Bryssel 2011.

13 13 Vihreällä kirjalla käynnistettiin laaja sidosryhmäkuuleminen ja tehtiin EU hankintalainsäädännön vaikutusarviointi, joiden tuloksena komissio julkaisi joulukuussa 2011 ehdotukset EU:n hankintadirektiivien kokonaisuudistuksesta. 16 Uudistusten tarkoituksena on yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja tehdä niistä aiempaa joustavampia. Tähän tavoitteeseen päästään, kun lisätään neuvottelumenettelyjen ja sähköisten menettelytapojen käyttöä, vähennetään toimittajilta vaadittavia selvityksiä ja mahdollistetaan hankintojen jakaminen pienempiin osiin. Säännösten muutoksilla halutaan parantaa pienten ja keskisuurten yritysten (pkyritykset) osallistumismahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa. Tähän pyritään ilmoitusvelvoitteita ja asiakirjavaatimuksia yksinkertaistamalla (mm. Euroopan hankintapassi), osallistumisedellytyksiä vähentämällä (mm. liikevaihtovaatimukset) ja mahdollistamalla suorat maksut alihankkijoille. Asianmukaiset menettelytavat turvataan säännöksillä, joilla halutaan vähentää mahdollisten eturistiriitojen syntymistä, kohtuuttomien etujen saamista ja muuta lainvastaista toimintaa. Uutta ehdotuksissa on A- ja B-palvelujen välisen erottelun poistaminen, mikä muuttaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista. Komission ehdotuksessa esitetään kansallisten julkisten hankintojen tietokeskusten ja valvontaviranomaisten perustamista. Suomen olosuhteissa tietokeskus tarkoittaisi nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisellä rahoituksella toimivan julkisten hankintojen neuvontayksikön toiminnan laajentamista. Uudistuspaketti sisältää myös ehdotuksen käyttöoikeussopimuksia eli konsessioita koskevasta erillisestä direktiivistä. 17 Mielenkiintoista EU:n komission ehdotuksissa ovat edellytysten luonti sille, että julkiset hankkijat voisivat ostaa innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja edistää sitä kautta kasvua sekä julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua. Käytännön välineeksi on tarjottu innovaatiokumppanuutta, joka olisi uusi erityismenettely uudentyyppisten tuotteiden, rakennusurakoiden ja palvelujen kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten. Erityismenettely tehostaisi osaltaan kilpailullista neuvottelumenettelyä ja helpottaisi valtioiden rajat ylittäviä innovatiivisia yhteyshankintoja. 18 Tilastotuotannon kehittäminen Kansallisen hankintalain uudistuksessa olisi tärkeää ottaa huomioon julkisia hankintoja koskevien tilastojen saanti. Suomen talouden rakenteita kuvaavat tilastot jäävät vajavaisiksi ilman kattavia tietoja julkisten hankintojen määrästä, arvosta ja niiden suuntautumisesta, sillä julkiset hankinnat muodostavat jo viidenneksen maamme bkt:sta. Edes lainsäätäjä ei tarkasti tiedä, kuinka hankintalaki on maassa toteutunut. Tilastotietoja puuttuu ihan perusasioista. Esimerkkinä voidaan mainita julkiset hankintayksiköt, joista meillä ei ole olemassa kattavaa listausta. Valtaosa hankinnoista suuntautuu kotimaahan ja ne muodostavat tärkeän potentiaalisen markkina-alueen yrityksille, kun julkinen palvelutuotanto avautuu entistä enemmän kil- 16 Lopulliset hankintadirektiivit pyritään laatimaan vuoden 2012 loppuun mennessä ja niiden saattaminen kansallisiin hankintalakeihin suoritettaisiin vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. Asiantuntijoiden aikataulu on kuitenkin liian kunnianhimoinen, eikä hankintadirektiiviä saada valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. 17 Euroopan komissio: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus käyttösopimusten tekemisestä, 20/12/ Euroopan komissio: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus julkisista hankinnoista, 20/12/2011.

14 14 pailulle. Tilastotiedot hankintojen määrästä ja suuntautumisesta kuvaisivat sitä, missä määrin julkinen valta itse tuottaa tai missä määrin se hankkii ulkopuolisilta toimittajilta järjestämisvastuullaan olevia palveluja. Tilastojen avulla yritykset voisivat saada arvokasta tietoa hankintojen suuntautumisesta, mikä edesauttaisi niitä valmistautumaan tuleviin tarjouskilpailuihin oman kiinnostuksensa mukaan. Julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAan perustuvat tilastotiedot julkisista hankinnoista jäävät monista syistä johtuen puutteellisiksi. Yksinomaan kansallisten kynnysarvojen kesäkuussa 2010 tapahtuneen noston seurauksena hankintatilastojen katveeseen on jäänyt suuri joukko arvoltaan kohtuullisen kokoisia pienhankintoja, jotka eivät enää kuulu hankintalain soveltamisalueen piiriin. Myös kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta tilastotuotanto kaipaisi parannusta. Lisäksi hankintatilastojen tulisi olla kaikille asiasta kiinnostuneille julkisesti ja helposti saatavilla. Nykyisin tietoja julkisista hankinnoista on yritetty kerätä Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastosta ja valtion puolella valtiohallinnon liikekirjanpidon tilikartan tietojen pohjalta, josta saadaan tietoja muun muassa valtionhallinnon toimintakuluista. Tosin kuntayhteisöjen tai valtion tilinpäätösten mukaiset tavara- ja palveluostot tai rakennusinvestoinnit eivät ole määritelmällisesti julkisia hankintoja. Ne kuvaavat vuotuisia käyttömenoja eri tarkoituksiin, eikä niistä voida erotella hankintasäännösten piiriin liittyviä ostoja muista hankinnoista. Ensimmäinen tapa parantaa tilastointia olisi saattaa kaikki kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat kattavan jälki-ilmoitusvelvollisuuden piiriin, josta ilmenisivät täsmällisesti hankintayksikkö, hankinnan kohde toimialoittain, hankinnan arvo ja käytetty hankintamenettely. Asiaa on vastustettu sillä, että se lisäisi hankintayksiköiden hallinnollista. Todellisuudessa pelkkä muutamia tilastollisia avainmuuttujia koskevien jälkiilmoitusten antaminen sähköisessä muodossa tuskin lisää merkittävästi hallinnollista työtä verrattuna muiden hankintavaiheiden tehtäviin. Toiseksi julkisten hankintojen juokseva tilastointi voitaisiin antaa Suomessa tilastoviranomaisena toimivan Tilastokeskuksen tehtäväksi. Kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista (ml. implisiittisesti EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat) perustiedot muodostuisivat jälki-ilmoitusten pohjalta. Samalla tiedonkeruuta laajennettaisiin kansalliset kynnysarvot alittaviin pienhankintoihin. Yksi mahdollisuus olisi silloin, että julkisia hankintoja koskevat pohjatiedot kerättäisiin Tilastokeskuksen kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastoihin liittyvän tiedonkeruun yhteydessä Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva Tilastokeskus tarvitsisi julkisten hankintojen tilastoinnin kehittämiseen ja vuosittaiseen tilastotuotantoon kuitenkin budjettirahoitusta.

15 15 2 Kunta-alan tavara- ja palveluostot K Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut tavara- ja palveluostot käyttötalouteen olivat vuonna 2010 noin 21,4 miljardia euroa. Summasta yksityisiltä toimittajilta tehtyjen hankintojen arvo oli noin 12 miljardia euroa, mikä muodosti 32 prosenttia peruskuntien käyttökustannuksista. Vuodesta 2007 yksityiset hankinnat lisääntyivät vajaalla neljänneksellä. Nopeinta kasvu oli yksityisissä asiakaspalveluissa. Yksityisten ostopalvelujen käyttökustannusosuus nousee, kun siirrytään pienistä kunnista suuriin kuntiin, sillä suurilla kunnilla on enemmän valinnan mahdollisuuksia tuotantotapojen suhteen. Edellä mainitut luvut eivät kuitenkaan sisällä investointimenoja tai itsenäisten liikelaitosten ja kuntayhtiöiden hankintoja. Laskennallisesti arvioiden liikelaitosten ja kuntayhtiöiden tavara- ja palveluostot olivat noin viisi miljardia euroa vuonna Kuntien ja kuntayhtyminen hankinnat käyttötalouteen Kuntien tavara- ja palveluhankintojen kokonaisarvo Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastojen mukaan tavaraja palveluostot käyttötalouteen voidaan jakaa neljään pääryhmään, jotka ovat materiaalihankinnat, asiakaspalvelujen ostot, muiden palvelujen ostot ja vuokrat. 20 Asiakaspalvelujen ostot, kuten lasten päiväkotipalvelujen ostot ulkopuoliselta ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja. Ne jakaantuvat ostoihin valtiolta, muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntoimittajilta. Yksityiset toimittajat voivat olla yrityksiä taikka kolmannen alan yhteisöjä (jäljempänä järjestöt). Muiden palvelujen (jäljempänä välituotepalvelut) ostot koostuvat kunnan omaa palvelutuotantoa varten tarkoitetuista kertaluonteisista asiantuntijapalveluista tai tukipalvelujen ostoista, kuten esimerkiksi ulkopuoliselta palveluntuottajalta hankituista ateriapalveluista kunnan ylläpitämään päiväkotiin. Käytännössä välituotepalvelut voivat sisältää yksittäisiä ostopalveluja, mutta ne voivat muodostua kunnan ydinpalveluihin liittyvistä tukitoiminnoista (ateriahuolto, kiinteistöjen ylläpito). Asiakaspalvelut liittyvät puolestaan yleensä suoraan kunnan ydinpalveluihin. Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilastojen pohjalta päätellen kuntien tavara- ja palveluostot käyttötalouteen olivat Suomessa 16,6 miljardia euroa vuonna Luku sisältää hankinnat yksityisiltä tavaran- ja palveluntoimittajilta sekä hankinnat muilta julkisyhteisöiltä. Hankinnoista materiaaliostot olivat 1,5 miljardia, asiakaspalvelut 8,9 miljardia, välituotepalvelut 5,7 miljardia ja vuokrat 0,4 miljardia euroa. Vuodesta 2007 hankinnat kasvoivat 3,3 miljardilla eurolla, eli neljänneksen. Asiakaspalvelujen ostot lisääntyivät määrällisesti ja suhteellisesti eniten (Taulukko 1). Materiaaliostot kuntien omaan palvelutuotantoon lisääntyivät vuosina vain pari prosenttia. Materiaaliostojen kehityksellä on käänteinen yhteys kuntien palvelutuotannon ulkoistamiseen ja ostopalvelujen kasvuun. Toisin sanoen aineita, tarvikkeita ja tavaroita tarvitaan omaan palvelutuotantoon sitä vähemmän, mitä enemmän palveluja hankitaan kunnan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kuntien talous- ja toimintatilaston 20 Tarkastelussa kannattaa muistaa, että toiminta- ja taloustilastoihin pohjautuvat laskelmat eivät kuvasta määritelmällisesti tehtyjä hankintapäätöksiä, vaan käyttötalouden tavara- ja palveluhankintojen ja investointien rahavirtoja.

16 16 mukaan tärkeimmät materiaalihankinnat koostuvat lämmityksestä, sähköstä ja vedestä, lääkkeistä ja hoitotarvikkeista sekä elintarvikkeista. Kuntien käyttökustannuksista 21 hankinnat olivat keskimäärin 47,6 prosenttia vuonna Käyttökustannusosuus on kohonnut vuodesta 2007 noin 3,5 prosenttiyksiköllä (Taulukko 2). Hankintojen kohonnut käyttökustannusosuus selittyy varsinkin asiakaspalvelujen ostoilla. Ulkoistetut asiakaspalvelut nostavat kunnissa hankintojen käyttökustannusosuutta, koska ne sisältävät lopputuotepalveluina implisiittisesti kaikki ulkopuolisen palveluntoimittajan tuotannosta aiheutuneet kustannukset, joihin kuuluvat henkilöstökulut, ostot, alihankintapalvelut ja muut menot. Myös kunnan omaan palvelutuotantoon liittyvien välituotepalvelujen ostot kohottavat hankintojen käyttökustannusosuutta. Välituotepalvelut voivat sisältää projektiluonteisia asiantuntija- ja konsulttipalveluja esimerkiksi rakentamiseen tai ne ovat ulkoistettujen tukipalvelujen, kuten kiinteistöjen ylläpitopalvelujen ja palvelulaitosten ruokahuollon palvelujen ostoja. Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukaan rahamääräisesti tärkeimpiin välituotepalveluihin kuuluivat vuonna 2010 rakennusten sekä alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Taulukko 1 Kuntien tavara- ja palveluostot käyttötalouteen 2010 ja 2007, miljoonaa euroa (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Hankinnat 2010, milj. euroa Hankinnat 2007, milj. euroa Hankintojen kasvu , milj. euroa Materiaalit ,3 Asiakaspalvelut ,5 Välituotepalvelut ,9 Ulkoiset vuokrat ,6 Hankinnat yhteensä ,8 Hankintojen kasvu , Taulukko 2 Kuntien tavara- ja palveluostot käyttötalouteen 2010 ja 2007, osuudet tuoteryhmittäin ja osuudet käyttökustannuksista (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Hankinnat 2010, Hankinnat 2007, Osuus käyttökustannuksista 2010, Materiaalit 9,2 11,2 4,4 4,9 Asiakaspalvelut 53,7 51,7 25,6 22,8 Välituotepalvelut 34,5 34,2 16,4 15,1 Ulkoiset vuokrat 2,6 2,9 1,2 1,3 Hankinnat yhteensä 100,0 100,0 47,6 44,1 Osuus käyttökustannuksista 2007, Kuntien talous- ja toimintatilaston mukaisiin palvelu- ja materiaalihankintojen kokonaisarvoon ja käyttökustannusosuuksiin kannattaa suhteutua kuitenkin varauksella, sillä kunnat ovat enenevässä määrin ja eri tahdissa liikelaitostaneet ja yhtiöittäneet palvelutuotantoaan. Siksi tavara- ja palveluhankintoja kuvaavien tilastojen luotettavuus ja ver- 21 Käyttökustannukset saadaan, kun Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukaisiin toimintamenoihin lisätään poistot ja vyörytyserät.

17 17 tailukelpoisuus ovat heikentyneet. Kuntien talous- ja toimintatilastosta saadaan kyllä tavara- ja palveluostoja koskevia tietoja liikelaitosten tuloslaskelmista, mutta kuntayhtiöiden hankinnat jäävät kokonaan tilastojen katveeseen Kuntien hankinnat yksityisiltä toimittajilta Edellä luvussa esitetyt tilastotiedot kuntien tavara- ja palveluostoista eivät kuvaa hankintoja yksityisiltä palvelutoimittajilta, sillä arviolta yli 50 prosenttia hankinnoista on tehty muilta julkisyhteisöiltä, kuten muilta kunnilta, valtiolta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi kuntien hankinnat kuntayhtymiltä eivät kuulu edes julkisia hankintoja koskevan säätelyn eli hankintalain piiriin, joskin itsenäiset oikeushenkilöt, kuten kaksi naapurikuntaa eivät voi tehdä hankintoja toisiltaan ilman kilpailuttamista. 22 Myöskään huoneistojen ja toimitilojen vuokria ei lueta julkisiin hankintoihin. Kuntien tavara- ja palveluostot yksityisiltä toimittajilta olivat yhteensä 7,8 miljardia euroa vuonna Kuntien käyttökustannuksista yksityiset tavara- ja palveluostot olivat keskimäärin 24 prosenttia (Taulukot 3 ja 4). Noin 55 prosenttia yksityisistä tavara- ja palveluostoista koostuu välituotepalveluista. Asiakaspalvelujen ostoja tavara- ja palveluostoista oli lähes neljännes. Myös materiaalihankintojen osuus oli vajaa neljännes. Ulkoiset vuokrat olivat alle yhden prosentin hankintojen arvosta. Ulkopuoliset vuokrat kattavat vain koneiden ja laitteiden leasing-, yms. vuokrat. Jos katsotaan yksityisten hankintojen kehitystä vuosina , havaitaan, että suurin lisäys on tapahtunut kokonaan ulkoistamisen, eli asiakaspalvelujen puolella. Niissä ostot yksityisiltä palvelutuottajilta kasvoivat 0,5 miljardia euroa, eli kolmanneksella. Perustiedot yksityisistä välituotepalveluista pohjautuvat Tilastokeskuksen kuntien talousja toimintatilaston mukaisiin meno- ja tuloerittelyihin. Palveluostojen osalta on oletettu, että kaikki hankinnat on tehty yksityisiltä toimittajilta lukuun ottamatta julkisyhteisöille maksettuja korvauksia palveluista. Julkisyhteisöille maksettuja korvauksia palveluista ovat yhteistoimintakorvaukset maakuntaliitoille ja Suomen Kuntaliitolle sekä verotuskustannusten maksuosuudet valtiolle. Lisäksi välituotteisiin luettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutus- ja kulttuuripalvelujen osalta on oletettu, että 30 prosenttia välituotepalveluista on ostettu yksityiseltä puolelta. Arvio yksityisten hankintojen osuudesta edellä mainituissa välituotepalveluissa on puhtaasti asiantuntija-arvioihin perustuva, ja se pohjautuu julkisista hankinnoista aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. 23 Välituotepalvelut kasvoivat neljänneksellä. Sen sijaan materiaalihankintojen arvo lisääntyi vain kaksi prosenttia, koska niiden tarve on vähentynyt kuntien oman palvelutuotannon ulkoistamisen ja ostopalvelujen kasvu myötä, kuten edellä jo on todettu. Silti osa materiaalihankintojen pienenemisestä on tilastollista, mikä johtuu kuntatoimintojen liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä paljon materiaaleja käyttävillä toimialoilla, kuten kiinteistö-, toimitila- ja vuokrauspalveluissa, energiahuollossa ja muissa tekniseen toimialaan liittyvissä kunnan toiminnoissa. 22 Laki julkisista hankinnoista (2007/348). 23 Ks. Lith, Pekka: Markkinoiden toimivuus I: palveluntuottajan näkökulma, 2000.

18 18 Taulukko 3 Kuntien yksityiset tavara- ja palveluostot käyttötalouteen 2010 ja 2007, miljoonaa euroa (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Hankinnat 2010, milj. euroa Hankinnat 2007, milj. euroa Hankintojen kasvu , milj. euroa Materiaalit ,3 Asiakaspalvelut ,6 Välituotehankinnat ,3 Ulkoiset vuokrat ,8 Hankinnat yhteensä ,1 Hankintojen kasvu , Taulukko 4 Kuntien yksityiset tavara- ja palveluostot käyttötalouteen 2007 ja 2010, osuudet tuoteryhmittäin ja osuudet käyttökustannuksista (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Hankinnat 2010, Hankinnat 2007, Osuus käyttökustannuksista 2010, Materiaalit 19,4 23,0 4,4 4,9 Asiakaspalvelut 24,8 22,7 5,6 4,9 Välituotehankinnat 54,9 53,4 12,3 11,4 Ulkoiset vuokrat 0,9 0,9 0,2 0,2 Hankinnat yhteensä 100,0 100,0 22,4 21,4 Hankinnat kuntien kokoluokittain Osuus käyttökustannuksista 2007, Tavara- ja palveluhankintojen kokonaisarvon käyttökustannusosuus kohoaa siirryttäessä suurista yli asukkaan kunnista pieniin alle asukkaan kuntien. Samaan lopputulokseen päästään, jos hankintojen arvo suhteutetaan asukaslukuun. Tämä johtuu siitä, että suurissa kunnissa on enemmän omaa palvelutuotantoa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntayhtymiltä ostettavien asiakaspalvelujen merkitys on suurissa kunnissa paljon alhaisempi kuin pienissä kunnissa lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa, joka hankitaan kaikissa kunnissa pääosin kuntayhtymiltä. Sitä vastoin yksityisiltä toimittajilta tehtyjen palveluostojen (asiakas- ja välituotepalvelut) käyttökustannusosuus nousee, kun siirrytään pienistä kunnista suuriin kuntiin. Pienet kunnat ovat riippuvaisia kuntayhtymien tuottamista palveluista, mutta suurissa kunnissa suoraan omissa käsissä oleva palvelutuotanto antaa paremmat mahdollisuudet organisoida toimintoja siten, että julkisen palvelutuotannon rinnalla toimii yksityisiä palveluntuottajia. Suurissa kunnissa myös materiaaliostojen merkitys on alhaisempi kuin pienissä kunnissa (Taulukot 5 ja 6). Yksityisten tavara- ja palveluostojen käyttökustannusosuus oli vuonna 2010 korkein (yli 25 ) Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Porissa, Rovaniemellä ja Kotkassa, joskin yksityisten ostopalvelujen rahamääräistä kehitystä on hankala verrata luotettavasti suurten kuntien välillä. Syinä ovat lukuisat viiden viime vuoden tehdyt kuntaliitokset sekä 24 Tässä yhteydessä oletetaan, että kaikki materiaalihankinnat tehdään yksityisiltä toimittajilta.

19 19 toimintojen lisääntynyt liikelaitostaminen, yhtiöittäminen ja yksityistäminen. Esimerkiksi yhtiöitettyjen palvelulaitosten tavara- ja palveluostot tipahtavat täysin Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston ulkopuolelle. Taulukko 5 Kuntien tavara- ja palveluhankinnat käyttötalouteen ja niiden käyttökustannusosuudet 2010 kuntien asukasluvun mukaan (Lähteet: Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastot, Tilastokeskus). Kuntia, lkm Hankintojen kokonaisarvo, milj. euroa Hankintojen käyttökustannusosuus, Kaikki hankinnat yksityisiltä, milj. euroa Väh asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta , ,3 Alle 5000 asukasta , ,4 Koko maa , ,4 Yksityisten ostot käyttökustannuksista, Taulukko 6 Tavara- ja palveluhankinnat yksityisiltä toimittajilta ja niiden käyttökustannusosuudet tuoteryhmittäin 2010 kuntien asukasluvun mukaan, prosenttia (Lähteet: Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastot, Tilastokeskus). Kaikki yksityiset hankinnat, Yksityiset välituotepalvelut, Yksityiset asiakaspalvelut, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Väh asukasta 24,4 13,8 6,7 3,6 0, asukasta 22,2 11,6 5,7 4,7 0, asukasta 20,6 11,0 4,3 5,1 0, asukasta 19,3 10,2 3,7 5,2 0,1 Alle 5000 asukasta 18,4 9,8 2,8 5,7 0,1 Koko maa 22,4 12,3 5,6 4,4 0,2 Kone- ja laitevuokrat, yms., Hankinnat maakunnittain Vuonna 2010 tavara- ja palveluhankintojen kokonaisarvon laskennallinen käyttökustannusosuus oli suurin Kainuussa ja Etelä-Karjalassa, mutta pienin Ahvenanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla. Myös Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla osuus oli keskimääräistä alhaisempi. 25 Sitä vastoin yksityisiltä toimittajilta tehtyjen tavara- ja palveluhankintojen käyttökustannusosuus oli vuonna 2010 korkein pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Vastaavasti osuus oli pienin Kainuussa, Pohjois- Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (Taulukko 7). 25 Tarkastelussa Uudenmaan maakunta on jaettu kolmeen alueeseen maakunnan suuren väestökeskittymän takia. Osaalueita ovat pääkaupunkiseutu, Helsingin seudun kehyskunnat ja muu Uusimaa.

20 20 Taulukko 7 Kuntien tavara- ja palveluhankinnat käyttötalouteen ja niiden käyttökustannusosuudet 2010 maakunnittain, prosenttia (Lähteet: Kuntayhteisöjen talousja toimintatilastot, Tilastokeskus). Hankintojen kokonaisarvo, milj. euroa Hankintojen käyttökustannusosuus, Hankinnat yksit. toimittajilta, milj. euroa Yksityisten ostot käyttökustannuksista, Uusimaa , , Pääkaupunkiseutu , , Pks:n kehyskunnat , , Muu Uusimaa , , Pirkanmaa , , Varsinais-Suomi , , Pohjois-Pohjanmaa , , Etelä-Savo , , Keski-Suomi , , Pohjois-Savo , , Kanta-Häme , , Satakunta , , Pohjois-Karjala , , Lappi , , Kymenlaakso , , Päijät-Häme , , Etelä-Pohjanmaa , , Kainuu , ,0 904 Pohjanmaa , , Keski-Pohjanmaa , , Etelä-Karjala , , Ahvenanmaa 65 36, , Koko maa , , Kuntayhtymien hankinnat Ostot yksityisiltä/asukasluku, euroa Kuntayhtymä on määritelmällisesti kahden tai useamman kunnan perustama yhteisö, joka hoitaa määrättyjä kunnan yhteisiä palvelutehtäviä. Kuntayhtymä perustetaan kuntien valtuustojen hyväksymällä yhteisellä sopimuksella, josta käytetään nimitystä perussopimus. Jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa kuntayhtymän yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien valitsema toimielin. Kuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia, tehdä sopimuksia ja käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisportaassa. Vuonna 2010 Suomessa toimi Tilastokeskuksen mukaan 171 kuntayhtymää. Kuntayhtymistä 75 toimi sosiaali- ja terveydenhuollossa, 51 sivistystoimessa, 33 yhdyskuntapalveluissa ja yhdeksän liiketoiminnassa. Kuntayhtymiin luetaan myös yksi päätoimialtaan määrittelemätön maakuntayhtymä (Kainuu) sekä kaksi liikelaitoskuntayhtymää. Kuntayhtymät myyvät tuottamansa palvelut pääasiassa jäsenkunnilleen lukuun ottamatta liikelaitoskuntayhtymiä. Edellisestä vuodesta kuntayhtymien määrä väheni 12:lla, mikä on osin seurausta tehdyistä kuntaliitoksista.

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntatilaisuus

Satakunnan maakuntatilaisuus Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Hankinnat haltuun 14.9.2016 Hankintapäällikkö Marja-Liisa Jyrkilä, Kouvolan kaupunki Hankintojen osuus toimintakuluista Toimintakulut 571 milj. 2015 Avustukset

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 7.4.2016 Keski-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Keski-Pohjanmaan maakuntatalous

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Strategiasta käytäntöön Kuntatalo 4.5.2015 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA VASTUUKUNTA KUNTAYHTYMÄ Kuntastrategia PALVELUTUOTANTO

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Kainuun maakuntatilaisuus

Kainuun maakuntatilaisuus Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Kainuun maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 1 JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 11.5.2016 Hankinta-asiamies Päivi Halonen 2 Mikä julkinen hankinta? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja,

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus - Mitä kuuluu? Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Katariina Huikko lakimies Uudistuksen tausta Vihreä kirja EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta,

Lisätiedot

Julkiset hankintamarkkinat ja epäterveen kilpailun torjunta. Pekka Lith

Julkiset hankintamarkkinat ja epäterveen kilpailun torjunta. Pekka Lith Julkiset hankintamarkkinat ja epäterveen kilpailun torjunta Pekka Lith HTSY Verohallinto 7.5.2013 Verohallinto 2 (5) JULKISET HANKINTAMARKKINAT JA EPÄTERVEEN KILPAILUN TORJUNTA Julkisyhteisöjen tavara-

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Vaikuttaa hyvältä kommenttipuheenvuoro Sitran tilaisuudessa Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Vaikuttaa hyvältä kommenttipuheenvuoro Sitran tilaisuudessa Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Vaikuttaa hyvältä kommenttipuheenvuoro Sitran tilaisuudessa 31.8 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yleisiä huomioita Kuntastrategiat nyt avainpaikka hankinnat ja niiden uudistaminen uudessa kunnassa keskiöön.

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot